View
218
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Verensivelyvalmisteen tekeminen4.0/ 13.5.3015 1/2
Tiedosto: Y:\...\Z\nayt_laj\menet\verensivelyvalmisteen_tekeminen
Ohjeen luokka Näytteenoton käsikirja
Versio/pvm 4.0/ 13.5.2015
Laatijat Hematologian oa
Vastuuhenkilö E-R Savolainen 12.5.2015
Hyväksyjä L Risteli 13.5.2015
Jakelu Sähköisenä (NordLab Internet ja NordLab Intranet)
Veren sivelyvalmisteen tekeminen
1 Tutkimuspyynnöt ja näytteenotto
Veren sivelyvalmisteesta voidaan tutkia veren solujen (punasolut, valkosolut, verihiutaleet)määräsuhteita sekä solujen morfologiaa. Sivelyvalmisteita tehdään seuraavia tutkimuksia varten:
2225 B –Diffi (mikroskooppinen tarkastelu)2315 B –Plas-O2643 B –Morfo2269 Bm-MGGFe
Veren sivelyvalmisteen tekoa varten otetaan joko laskimo- tai ihopistonäyte EDTA-putkeen taiihopistonäyte suoraan aluslasille. Sivelyvalmiste tulee tehdä mahdollisimman pian näytteenotonjälkeen, mielellään kolmen tunnin sisällä näytteenotosta.
2 Sivelyvalmisteen tekeminen
1. Sivelyvalmisteeseen käytettävän aluslasin on oltava puhdas, pölytön ja rasvaton. Sille lasinalueelle, jolle sively tehdään, ei saa koskea sormin.
2. Vetolasina käytetään joko varsinaista vetolasia tai toista aluslasia, jossa tulee olla ehythiottu reuna. Myös vetolasin puhtaus on edellytys hyvälle sivelyvalmisteelle.
3. Sekoita EDTA-verinäyte huolellisesti kääntelemällä putkea ylösalaisin. Tiputa pisara vertaaluslasin toiseen päähän. Laboratorion värjäysautomaatista ja käytännöistä riippuen sivelyntekeminen voidaan aloittaa joko aluslasin hiospäästä tai aluslasin loppupäästä.
4. Vesipisara on siveltävä lasille välittömästi, muutoin isot solut voivat sijoittua valmisteeseenepätasaisesti.
5. Paina kädellä aluslasia pöytää vasten ja aseta toisella kädellä vetolasi n. 30o kulmaanaluslasia vasten veripisaran eteen. Vedä vetolasia pisaraa kohti niin, että veri leviäätasaisesti vetolasin reunan alle, mutta pieni pisara jää jäljelle. Työnnä vetolasia tasaisestialuslasin toista päätä kohti keventäen työntöä asteittain. Veri levittäytyy tällöin aluslasille,valmiste ohenee tasaisesti alkupäästä loppupäähän ja siihen syntyy pyöreästi loppuva’häntäosa’. Onnistuneessa sivelyvalmisteessa voidaan sivuvalossa nähdä ’häntäosassa’spektrin värejä ja mikroskoopilla tarkasteltuna punasolut toisistaan erillään.Sivelyvalmisteessa ei saa olla reikiä, aaltoja tai viiruja. Sivelyvalmisteen tulisi olla 2.5-3.5cm pitkä. Jos valkosolujen määrä on lisääntynyt 10–30 x 109/l, valmisteen pituutta voilyhentää 2-3 cm:iin, jolloin tulos on luotettavampi. Veripisaran koolla, vetolasin kulmalla javetonopeudella voi säätää sivelyvalmisteen sopivan mittaiseksi ja paksuiseksi.
6. Kuivaa sivelyvalmiste välittömästi puhaltimella (kylmä puhallus!) tai ilmassa heiluttamalla,jotta solumorfologia säilyy hyvänä.
Valvom
aton k
opio
Verensivelyvalmisteen tekeminen4.0/ 13.5.3015 2/2
Tiedosto: Y:\...\Z\nayt_laj\menet\verensivelyvalmisteen_tekeminen
OsastoPvmNimiHetuTutkimusNäyte-nro
7. Merkitse sivelyvalmisteen tunnistetiedot (hoitoyksikkö/aluelaboratorio, päivämäärä, potilaannimi ja henkilötunnus, näytenumero ja tutkimuksen nimi (Diffi, Neut, Plas-O, Morfo, Perif(luuydintutkimukseen tarkoitetut verensivelyt)) tarkoitukseen soveltuvalla ohutteräisellä jaliuottimen kestävällä tussikynällä aluslasin mattapäähän siten, että ne ovat helpostiluettavissa.
8. Puhdista vetolasi hyvin jokaisen näytteen jälkeen, jottei soluja siirry näytteestä toiseenvetolasin mukana.
3 Tavallisimmat virheet sivelyvalmisteen teossa
Havaittu virhe SyitäSolujen epätasainen jakautuminen Epätasainen veto
Hyytynyt näyteVedon teossa viive (kun pisara on laitettu lasille)Huono vetolasi
Valmisteessa reikiä ja/tai viiruja Likainen aluslasiHuono vetolasiValmiste värjätty kosteana
Solut pieniä ja huonosti tunnistettavia Liian hidas kuivuminenKs. lisää virheitä Siitonen & Jansson: Morfologiset tutkimukset. (Veritaudit-kirja, Duodecim 2007)
4 Kirjallisuutta
Barbara J Bain: Blood cells: a practical guide
Siitonen & Jansson: Morfologiset tutkimukset (Veritaudit-kirja, Duodecim 2007)
Valvom
aton k
opio
Recommended