Verensivelyvalmisteen tekeminen4.0/ 13.5.3015 1/2

Tiedosto: Y:\...\Z\nayt_laj\menet\verensivelyvalmisteen_tekeminen

Ohjeen luokka Näytteenoton käsikirja

Versio/pvm 4.0/ 13.5.2015

Laatijat Hematologian oa

Vastuuhenkilö E-R Savolainen 12.5.2015

Hyväksyjä L Risteli 13.5.2015

Jakelu Sähköisenä (NordLab Internet ja NordLab Intranet)

Veren sivelyvalmisteen tekeminen

1 Tutkimuspyynnöt ja näytteenotto

Veren sivelyvalmisteesta voidaan tutkia veren solujen (punasolut, valkosolut, verihiutaleet)määräsuhteita sekä solujen morfologiaa. Sivelyvalmisteita tehdään seuraavia tutkimuksia varten:

2225 B –Diffi (mikroskooppinen tarkastelu)2315 B –Plas-O2643 B –Morfo2269 Bm-MGGFe

Veren sivelyvalmisteen tekoa varten otetaan joko laskimo- tai ihopistonäyte EDTA-putkeen taiihopistonäyte suoraan aluslasille. Sivelyvalmiste tulee tehdä mahdollisimman pian näytteenotonjälkeen, mielellään kolmen tunnin sisällä näytteenotosta.

2 Sivelyvalmisteen tekeminen

1. Sivelyvalmisteeseen käytettävän aluslasin on oltava puhdas, pölytön ja rasvaton. Sille lasinalueelle, jolle sively tehdään, ei saa koskea sormin.

2. Vetolasina käytetään joko varsinaista vetolasia tai toista aluslasia, jossa tulee olla ehythiottu reuna. Myös vetolasin puhtaus on edellytys hyvälle sivelyvalmisteelle.

3. Sekoita EDTA-verinäyte huolellisesti kääntelemällä putkea ylösalaisin. Tiputa pisara vertaaluslasin toiseen päähän. Laboratorion värjäysautomaatista ja käytännöistä riippuen sivelyntekeminen voidaan aloittaa joko aluslasin hiospäästä tai aluslasin loppupäästä.

4. Vesipisara on siveltävä lasille välittömästi, muutoin isot solut voivat sijoittua valmisteeseenepätasaisesti.

5. Paina kädellä aluslasia pöytää vasten ja aseta toisella kädellä vetolasi n. 30o kulmaanaluslasia vasten veripisaran eteen. Vedä vetolasia pisaraa kohti niin, että veri leviäätasaisesti vetolasin reunan alle, mutta pieni pisara jää jäljelle. Työnnä vetolasia tasaisestialuslasin toista päätä kohti keventäen työntöä asteittain. Veri levittäytyy tällöin aluslasille,valmiste ohenee tasaisesti alkupäästä loppupäähän ja siihen syntyy pyöreästi loppuva’häntäosa’. Onnistuneessa sivelyvalmisteessa voidaan sivuvalossa nähdä ’häntäosassa’spektrin värejä ja mikroskoopilla tarkasteltuna punasolut toisistaan erillään.Sivelyvalmisteessa ei saa olla reikiä, aaltoja tai viiruja. Sivelyvalmisteen tulisi olla 2.5-3.5cm pitkä. Jos valkosolujen määrä on lisääntynyt 10–30 x 109/l, valmisteen pituutta voilyhentää 2-3 cm:iin, jolloin tulos on luotettavampi. Veripisaran koolla, vetolasin kulmalla javetonopeudella voi säätää sivelyvalmisteen sopivan mittaiseksi ja paksuiseksi.

6. Kuivaa sivelyvalmiste välittömästi puhaltimella (kylmä puhallus!) tai ilmassa heiluttamalla,jotta solumorfologia säilyy hyvänä.

Valvom

aton k

opio

Verensivelyvalmisteen tekeminen4.0/ 13.5.3015 2/2

Tiedosto: Y:\...\Z\nayt_laj\menet\verensivelyvalmisteen_tekeminen

OsastoPvmNimiHetuTutkimusNäyte-nro

7. Merkitse sivelyvalmisteen tunnistetiedot (hoitoyksikkö/aluelaboratorio, päivämäärä, potilaannimi ja henkilötunnus, näytenumero ja tutkimuksen nimi (Diffi, Neut, Plas-O, Morfo, Perif(luuydintutkimukseen tarkoitetut verensivelyt)) tarkoitukseen soveltuvalla ohutteräisellä jaliuottimen kestävällä tussikynällä aluslasin mattapäähän siten, että ne ovat helpostiluettavissa.

8. Puhdista vetolasi hyvin jokaisen näytteen jälkeen, jottei soluja siirry näytteestä toiseenvetolasin mukana.

3 Tavallisimmat virheet sivelyvalmisteen teossa

Havaittu virhe SyitäSolujen epätasainen jakautuminen Epätasainen veto

Hyytynyt näyteVedon teossa viive (kun pisara on laitettu lasille)Huono vetolasi

Valmisteessa reikiä ja/tai viiruja Likainen aluslasiHuono vetolasiValmiste värjätty kosteana

Solut pieniä ja huonosti tunnistettavia Liian hidas kuivuminenKs. lisää virheitä Siitonen & Jansson: Morfologiset tutkimukset. (Veritaudit-kirja, Duodecim 2007)

4 Kirjallisuutta

Barbara J Bain: Blood cells: a practical guide

Siitonen & Jansson: Morfologiset tutkimukset (Veritaudit-kirja, Duodecim 2007)

Valvom

aton k

opio