View
3
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Mihin kasvatuslannoitus
sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
www.yara.fi/metsa
2
Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen?
-Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla
-Puusto on pääsääntöisesti hyvää
-Puusto on harvennettu tai siinä ei ole välitöntä tarvetta hakkuulle
-Puiden latvat ovat teräviä, eli reagointikyky on hyvä
-Puissa on vihreää osuutta riittävästi!
Nämä asiat kun ovat kunnossa lisäkasvu on taattu!
Jokaiselle kuviolle voidaan määrittää oikea aika lannoitukselle.
Metsäsuunnitelmiin pitää lisätä/pyytää aina lannoitusehdotukset!
Katse kohti latvaa!
3
Milloin metsää kannattaa lannoittaa? Metsää kannattaa lannoittaa aina!
1€ metsään 3 - 4€ takaisin
15-20% vuotuista korkoa
• Lannoitus on kannattavin tehdä 6-8 vuotta ennen päätehakkuuta.
− Mutta lannoitus on kannattava jo heti ensiharvennuksen jälkeen.
• Metsänlannoituksella maksimoidaan tukkipuun kasvu
− Tukkipuu on metsänomistajan pääasiallinen tulonlähde
• Kivennäismailla metsän kasvua rajoittaa aina typen puute
− Metsään rakeina Typpi, kalium/fosfori, boori
4
Metsätilan arvo kasvaa
• Lannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta. Se lisää
välittömästi metsätilan arvoa.
• Muista tämä sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa!
• Metsätilan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotuksessa
muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä. Uusi sukupolvi saa
arvokkaamman metsätilan hallintaansa.
• Lannoitus kannattaa hyvin vaikka puunmyyntituloja ei itse tarvitse. − Lannoituksella voi siirtää tuloja tulevaisuuteen
Marja- ja sienisadot kasvavat
• Lannoitus pääsääntöisesti
lisää marja- ja sienisatoja.
Erityisesti kuivahkoilla
kankailla mustikan sato voi
jopa moninkertaistua.
• Marjoja ja sieniä voi kerätä
huoletta vaikka heti
lannoitteen levityksen jälkeen.
• Metsälannoitteet valmistetaan
samoista raaka-aineista kuin
pelloilla ja puutarhoissa
käytettävät lannoitteet.
Mitä metsänlannoitus tuottaa
7
8
Enemmän ja järeämpää puuta samalla pinta-alalla
• Lisäkasvu on tyypillisesti 15–20 mottia hehtaarille
− Männiköt 6 vuotta (yli 90 % lisäkasvusta on saatu)
− Kuusikot 8 vuotta (yli 90 % lisäkasvusta on saatu)
• Typpilannoituksen vaikutusaika on 6–8 vuotta
− Metsätalouden investoinniksi lyhyt takaisinmaksuaika
− Ei siis tarvitse odottaa 10–15 vuotta hakkuuseen!
• Saat nauttia tuoton itse!
• Noin 15 prosentin vuotuinen sisäinen korko lannoitusinvestoinnille.
Lannoituksen vaikutus kasvuun
Keskimääräisen leimikon lannoituksen tuotto
• Puuta n. 200 m3/Ha
• Keskihinta päätehakkuulla n. 45 €
• Tukkiprosentti 70%
• Lannoituksen vaikutus keskihintaan
− Lannoitus lisää järeyttä tukki% nousee
• 5% nousu tukkiprosentissa tarkoittaa keskihinnassa n. 2€/m3 eli
400 €/ha
• Lisäksi lisäkasvu tuo ”ylimääräistä” tuloa n. 900€/ha
Kuitupuusta tukkipuuta
• Kasvatuslannoitus kiihdyttää
havupuustojen järeytymistä, mikä näkyy
arvokasvuna.
• Arvokasvulla nostetaan leimikon
keskihintaa merkittävästi (vertaa 40/45€)
• Keskihinnan nousu tuo enemmän tuloja
Kasvunlisäyksen kesto eri typpimäärillä männikössä
Puuston ikä 50 vuotta, pituusboniteetti 24
Paras hyötysuhde
lannoitetypestä saadaan
typpimäärällä 150-200kg/ha
määrillä
Lannoitteena tämä tarkoittaa
550-800kg/ha
Alle 500kg/ha määrät eivät
ole perusteltuja, levityksen ja
järjestelyjen kiinteät
kustannukset nousevat
Kulut vähennetään verotuksessa
• Lannoituskustannukset vähennetään puunmyyntiverotuksessa
kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista
takaisin metsään. Esimerkiksi tyypillinen varttuneen 50–60 vuotiaan
metsän harvennus tuottaa noin 1500–2000 € tulon hehtaarilta.
Hakkuutulot 60m3 x 30€/m3 = 1800 €/ha
Lannoitusinvestointi heti perään (lannoite, levitys, työnjohto) 400 €/ha
Investointi on vain 20 % hakkuutulosta
15–20 mottia lisää puuta päätehakkuussa
Männikön 2. harvennus
Päätehakkuu 2–4 vuotta aikaisemmin
TAI
Lannoituksen vaikutus neulasiin
Kasvatuslannoitteet
• Kuusikot − Metsän NP
(NPK 25-2-0, boori 0,3 %, sinkki 0,1 %)
− Käyttömäärä väh. 600 kg/ha
• Männiköt − Metsäsalpietari
(NPK 27-0-1, boori 0,15 %)
− Käyttömäärä väh. 550 kg/ha
• Jos puusto on nuorta ja sitä on alle 120 mottia/ha, niin
käyttömäärää voi pienentää 500 kg/ha tasoon.
• Runsaspuustoisilla yli 200 mottia/ha kohteilla käyttömäärän
voi hyvin nostaa 800 kg/ha tasoon
YaraVita Bortrac – ratkaisu pienialaisiin boorilannoituksiin
• Sopii myös maahan ja aluskasvillisuudelle levitykseen.
Sisältää booria 150 g/litra
• Käyttömäärä metsän boorilannoituksessa:
− 15–20 litraa/ha ► 2,25–3 kg booria/ha
− lisää vettä 30–60 litraa
− Hehtaarikustannus 70 €–90 €/ha (lannoite alv0%)
• Levitysväline on reppuruisku. Myös kemiallisen
heinän/vesakontorjunnan yhteydessä, voidaan levittää
yhdessä glyfosaattivalmisteiden kanssa
• Levityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman tasaiseen
tulokseen. Taimia ja taimien välitöntä läheisyyttä ei
saa kastella!
• Menekki tulee testata levittämällä vettä ennen
lannoitteen levittämistä. Huuhtele ruisku puhtaalla
vedelle levityksen jälkeen.
18
Yara Suomen merkitys maamme taloudelle
Työllisyys Suora: 900 htv
Työllisyysvaikutus
yht. reilu 4000 htv*
Investoinnit 2008–2015:
600 miljoonaa euroa
2016: Suunniteltu
150 mijoonaa euroa
Vienti 75 % lannoitteista ja
25 % teollisuustuotteista
Arvo: 480 milj. euroa
Ja jopa 5 %
kemianteollisuuden
viennistä
Verot Vuonna 2015 noin
35 miljoonaa euroa
* Perustuu vuoden 2015 toteutuneisiin tietoihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen
www.yara.fi/metsa
Recommended