Mihin kasvatuslannoitus

sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

www.yara.fi/metsa

2

Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen?

-Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla

-Puusto on pääsääntöisesti hyvää

-Puusto on harvennettu tai siinä ei ole välitöntä tarvetta hakkuulle

-Puiden latvat ovat teräviä, eli reagointikyky on hyvä

-Puissa on vihreää osuutta riittävästi!

Nämä asiat kun ovat kunnossa lisäkasvu on taattu!

Jokaiselle kuviolle voidaan määrittää oikea aika lannoitukselle.

Metsäsuunnitelmiin pitää lisätä/pyytää aina lannoitusehdotukset!

Katse kohti latvaa!

3

Milloin metsää kannattaa lannoittaa? Metsää kannattaa lannoittaa aina!

1€ metsään 3 - 4€ takaisin

15-20% vuotuista korkoa

• Lannoitus on kannattavin tehdä 6-8 vuotta ennen päätehakkuuta.

− Mutta lannoitus on kannattava jo heti ensiharvennuksen jälkeen.

• Metsänlannoituksella maksimoidaan tukkipuun kasvu

− Tukkipuu on metsänomistajan pääasiallinen tulonlähde

• Kivennäismailla metsän kasvua rajoittaa aina typen puute

− Metsään rakeina Typpi, kalium/fosfori, boori

4

Metsätilan arvo kasvaa

• Lannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta. Se lisää

välittömästi metsätilan arvoa.

• Muista tämä sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa!

• Metsätilan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotuksessa

muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä. Uusi sukupolvi saa

arvokkaamman metsätilan hallintaansa.

• Lannoitus kannattaa hyvin vaikka puunmyyntituloja ei itse tarvitse. − Lannoituksella voi siirtää tuloja tulevaisuuteen

Marja- ja sienisadot kasvavat

• Lannoitus pääsääntöisesti

lisää marja- ja sienisatoja.

Erityisesti kuivahkoilla

kankailla mustikan sato voi

jopa moninkertaistua.

• Marjoja ja sieniä voi kerätä

huoletta vaikka heti

lannoitteen levityksen jälkeen.

• Metsälannoitteet valmistetaan

samoista raaka-aineista kuin

pelloilla ja puutarhoissa

käytettävät lannoitteet.

Mitä metsänlannoitus tuottaa

7

8

Enemmän ja järeämpää puuta samalla pinta-alalla

• Lisäkasvu on tyypillisesti 15–20 mottia hehtaarille

− Männiköt 6 vuotta (yli 90 % lisäkasvusta on saatu)

− Kuusikot 8 vuotta (yli 90 % lisäkasvusta on saatu)

• Typpilannoituksen vaikutusaika on 6–8 vuotta

− Metsätalouden investoinniksi lyhyt takaisinmaksuaika

− Ei siis tarvitse odottaa 10–15 vuotta hakkuuseen!

• Saat nauttia tuoton itse!

• Noin 15 prosentin vuotuinen sisäinen korko lannoitusinvestoinnille.

Lannoituksen vaikutus kasvuun

Keskimääräisen leimikon lannoituksen tuotto

• Puuta n. 200 m3/Ha

• Keskihinta päätehakkuulla n. 45 €

• Tukkiprosentti 70%

• Lannoituksen vaikutus keskihintaan

− Lannoitus lisää järeyttä tukki% nousee

• 5% nousu tukkiprosentissa tarkoittaa keskihinnassa n. 2€/m3 eli

400 €/ha

• Lisäksi lisäkasvu tuo ”ylimääräistä” tuloa n. 900€/ha

Kuitupuusta tukkipuuta

• Kasvatuslannoitus kiihdyttää

havupuustojen järeytymistä, mikä näkyy

arvokasvuna.

• Arvokasvulla nostetaan leimikon

keskihintaa merkittävästi (vertaa 40/45€)

• Keskihinnan nousu tuo enemmän tuloja

Kasvunlisäyksen kesto eri typpimäärillä männikössä

Puuston ikä 50 vuotta, pituusboniteetti 24

Paras hyötysuhde

lannoitetypestä saadaan

typpimäärällä 150-200kg/ha

määrillä

Lannoitteena tämä tarkoittaa

550-800kg/ha

Alle 500kg/ha määrät eivät

ole perusteltuja, levityksen ja

järjestelyjen kiinteät

kustannukset nousevat

Kulut vähennetään verotuksessa

• Lannoituskustannukset vähennetään puunmyyntiverotuksessa

kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista

takaisin metsään. Esimerkiksi tyypillinen varttuneen 50–60 vuotiaan

metsän harvennus tuottaa noin 1500–2000 € tulon hehtaarilta.

Hakkuutulot 60m3 x 30€/m3 = 1800 €/ha

Lannoitusinvestointi heti perään (lannoite, levitys, työnjohto) 400 €/ha

Investointi on vain 20 % hakkuutulosta

15–20 mottia lisää puuta päätehakkuussa

Männikön 2. harvennus

Päätehakkuu 2–4 vuotta aikaisemmin

TAI

Lannoituksen vaikutus neulasiin

Kasvatuslannoitteet

• Kuusikot − Metsän NP

(NPK 25-2-0, boori 0,3 %, sinkki 0,1 %)

− Käyttömäärä väh. 600 kg/ha

• Männiköt − Metsäsalpietari

(NPK 27-0-1, boori 0,15 %)

− Käyttömäärä väh. 550 kg/ha

• Jos puusto on nuorta ja sitä on alle 120 mottia/ha, niin

käyttömäärää voi pienentää 500 kg/ha tasoon.

• Runsaspuustoisilla yli 200 mottia/ha kohteilla käyttömäärän

voi hyvin nostaa 800 kg/ha tasoon

YaraVita Bortrac – ratkaisu pienialaisiin boorilannoituksiin

• Sopii myös maahan ja aluskasvillisuudelle levitykseen.

Sisältää booria 150 g/litra

• Käyttömäärä metsän boorilannoituksessa:

− 15–20 litraa/ha ► 2,25–3 kg booria/ha

− lisää vettä 30–60 litraa

− Hehtaarikustannus 70 €–90 €/ha (lannoite alv0%)

• Levitysväline on reppuruisku. Myös kemiallisen

heinän/vesakontorjunnan yhteydessä, voidaan levittää

yhdessä glyfosaattivalmisteiden kanssa

• Levityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman tasaiseen

tulokseen. Taimia ja taimien välitöntä läheisyyttä ei

saa kastella!

• Menekki tulee testata levittämällä vettä ennen

lannoitteen levittämistä. Huuhtele ruisku puhtaalla

vedelle levityksen jälkeen.

18

Yara Suomen merkitys maamme taloudelle

Työllisyys Suora: 900 htv

Työllisyysvaikutus

yht. reilu 4000 htv*

Investoinnit 2008–2015:

600 miljoonaa euroa

2016: Suunniteltu

150 mijoonaa euroa

Vienti 75 % lannoitteista ja

25 % teollisuustuotteista

Arvo: 480 milj. euroa

Ja jopa 5 %

kemianteollisuuden

viennistä

Verot Vuonna 2015 noin

35 miljoonaa euroa

* Perustuu vuoden 2015 toteutuneisiin tietoihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen

www.yara.fi/metsa