Osallisuuden esteitä ja mahdollisuuksia, Kati Närhi palvelujärjestelmässä

Osallisuuden esteet ja mahdollisuudet

palvelujärjestelmässä

Kati Närhi ja Tuomo KokkonenJyväskylän yliopisto

Sosiaalihuoltolaki muuttuu -lisääntyykö osallisuus?

12.4.2013, Helsinki

PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

• 7/2011 – 6/2014 Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Suomen akatemia)

• Tutkimuksen johtaja: professori Aila-Leena Matthies, tutkijat: Tuomo Kokkonen ja Kati Närhi

• Tuottaa tietoa siitä miten palvelun käyttäjät voivat olla osallisina hyvinvointipalveluissa

• Mikä rooli hyvinvointipalveluilla on kansalaisen täysivaltaisen osallisuuden rakentumisessa?

• Tutkimuspaikkakunnat: Jyväskylä ja Kokkola• Kiinnostuksen kohteena oleva kansalaisryhmä: työn ja

koulutuksen ulkopuolella olevat sekä sosiaali- ja työvoimapalveluita käyttävät alle 30-vuotiaat miehet

Tutkimuksen vaiheet• Politiikkataso: Hallitusohjelmat (3) ja TEM:n ja

STM:n strategiapapereita: miten osallisuus/osallistuminen määritellään? minkälaisia osallisuuden /osallistumisen paikkoja kansalaisille ja erilaisille toimijaryhmille annetaan?

• Asiantuntija/kokemustaso: Nuorten aikuisten ja työntekijöiden ryhmähaastattelut: mitkä tekijät estävät ja edistävät osallisuutta hyvinvointipalveluissa?

• Toimintataso: Osallistuva toimintatutkimus: nuorten aikuisten sekä viranomaisten (sosiaali- ja työvoimapalvelut) kanssa prosessi/keinot osallisuutta tukevien palvelujen kehittämiseksi.

Osallisuuden poliittiset ehdot (1)• Hallitusohjelmat: osallisuus poliittisena sateenvarjokäsitteenä

– Demokratia, tasa-arvo, koulutus ja ihmisoikeudet– Työelämään osallistuminen ja omatoimisuus– Osallisuus on sekä itseisarvo että väline muihin tavoitteisiin

• STM: Osallisuuteen liittyvien oikeuksien korostaminen– Asiakasryhmien eriytyvä osallisuus – Osallisuus tärkeää, mutta sosiaalipolitiikan ääni ei välttämättä kanna

sinne missä osallisuutta määritellään

• TEM: Taloudellisten reunaehtojen korostaminen– Osallisuus velvollisuutena olla aktiivinen työelämässä– Osallisuus liittyy kansantaloudelliseen kilpailukykyyn

• Kiista aktiivisen kansalaisuuden määrittelystä– kansalaisen oikeudet vs. velvollisuudet

Osallisuuden poliittiset ehdot (2)• Osallisuuspolitiikan keskiössä kansalaiset joilla on

kapasiteettia olla aktiivisia – Normatiivinen ideaali aktiivisesta kansalaisesta voimistuu mutta

kapeutuu– Onko enää mahdollista olla ‘passiivinen ‘ kansalainen yhteiskunnassa?

• Osallisuutta muotoillessa muotoillaan myös kansalaisuutta ja tasa- sekä eriarvoisuutta. – Osallisuuden edistäminen voi myös lisätä joidenkin kansalaisten

velvollisuuksia ja heikentää oikeuksia

• Velvollisuus osallistua kohtelee toimijaryhmiä eri tavoin– Keskiluokalle osallisuus tarkoittaa turvallisuutta, hyvinvointia ja

kulttuuria– Marginalisoiduille ryhmille (mm. työttömät ja nuoret) osallisuus ei ole

pelkästään oikeus vaan myös velvollisuus olla aktiivinen

Keskustelu asiakasosallisuudesta• Osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa tunnustettu

arvo ja tavoite, vaikka käytännön toteutumisessa edelleen puutteita

• Palveluiden käyttäjien kokemukset ja mielipiteet jäävät usein marginaaliin käytännön toiminnassa– Palveluiden käyttäjään kohdistuu ristiriitaisia odotuksia:

asiakkaan odotetaan olevan aktiivinen toimija ja ottavan vastuuta omasta tilanteestaan, vaikka samaan aikaan hänen edellytetään mukautuvan viranomaiskäytäntöihin ja -toimenpiteisiin

• Osallisuuden motiivi palvelujärjestelmässä? – Konsumerismi – demokratia?

Nuorten ja työntekijöiden haastattelut• Ryhmähaastatteluissa alle 30 -vuotiaat miehet– 5 ryhmää x 2 asiakashaastattelua (syksy 2011)– 19 miestä, 1 nainen, keski-ikä 23,5 v. (19-45v)– + Toimintatutkimusvaiheen nuoret aikuiset – Kokemuksia Kelasta, TYPistä, sosiaalitoimistosta, TE-

toimistosta, työpajoista, kolmannen sektorin toimijoista (kuntouttava työtoiminta).

• Ryhmähaastatteluissa aikuissosiaalityön kentän työntekijät: 2 ryhmää x 2 työntekijähaastattelua

• Tutkimuskysymys: mitkä tekijät estävät ja edistävät osallisuutta hyvinvointipalveluissa?

Havaintoja osallisuuden esteistä (1)• Palvelujärjestelmän organisaatiokeskeisyys ja

joustamattomuus – Massapalvelut yksilöllisten tarpeiden sijasta – Palvelujärjestelmän sanktiot ja omat pelisäännöt

• Organisaatiot eivät myönnä omia virheitään: ”Organisaatioilla on valtaa mokata asioitamme ottamatta siitä vastuuta.”

– Kokemus että palveluihin ei voi vaikuttaa– Elämä ’kohtalon’ käsissä: hyvä palvelu ”hyvää tuuria”

• Palvelujärjestelmän kommunikaation ongelmat– Palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja pirstalemaisuus: ei

tiedä mitä ja keneltä kysellä (!)– Oikeuksista ja palveluista tiedottaminen puutteellista– ”EN tule kuulluksi!”, ”minuun ei luoteta”

Havaintoja osallisuuden esteistä (2)• Ammatillisen vuorovaikutuksen kohtaamattomuus– Kasvottomat palvelut (lomakkeet ja sähköinen asiointi) vs.

kunnioittava kohtaaminen (kuulluksi tuleminen, luottamus)– ”Asiallista, sydäntä mukana enemmän.”

• Riippuvuus järjestelmästä– Kohdeasiakkuus: ”Jos alistun menee paremmin. Tuntuu, että

ollaan työntekijöiden armoilla.”– Järjestelmän monimutkaisuus ja joustamattomuus johtavat

kannustavuusloukkuihin; osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan lappurumban vuoksi

– Kannustavuusongelmat: ”Pienellä palkalla ei elä, tuet yhtä suuria.”

Havaintoja osallisuuden esteistä (3)

• Aktivointipolitiikan tuottamat hankalat tilanteet– Syksyn yhteishaku, 25-vuoden ikäraja– Yhteishakupakko: ”ei oteta huomioon ihmisen omaa

tahtoa ja suunnitelmia”. – Nuoret kysyvät: ”Onko sanktioitu aktivointipolitiikka

vastoin Suomen perustuslakia?” (oppivelvollisuus)

• Palvelujärjestelmä rajaa aktiivisen kansalaisuuden pikemminkin yksilöllisen vastuun vaateeseen kuin osallistumiseksi ja osallisuudeksi yhteiskunnan päätöksentekoon ja toimintaan.

Havaintoja osallisuuden mahdollisuuksista• Perustoimeentulo

– Vaikka erityisesti sosiaalitoimiston ja Kelan palveluja kritisoitiin, nähtiin niiden kautta saatava perustoimeentulo tärkeänä osallisuuden mahdollistajana.

• Kohtaava palvelu– Aikaa kohdata, avun oikea-aikaisuus, henkilökohtaisuus, yksilöllisyys,

kuunteleminen, luottamus ja elämäntilanteen kunnioitus.

• Palvelujen resurssit ja todelliset vaihtoehdot– Todelliset vaihtoehdot ja apu elämäntilanteessa esim. TYPin palvelut ja

kolmannen sektorin toimijat, palvelujen kautta eteenpäin elämässä

• Samat pelisäännöt järjestelmän ja palvelun käyttäjän välillä

Nuorten aikuisten näkemyksiä palveluiden kehittämisestä

• Tukiviidakko ja lainsäädäntöä yksinkertaisemmaksi• Oikeuksien ja palveluiden parempi tiedottaminen• Yhteistyö virastojen kesken• Yksi ’luukku’ tai rakennus sähköisten palvelujen sijaan, paikka

josta voi kysyä kaikkea• Matala kynnys • Paneutuminen yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin

oikea-aikaisesti• Asiakkaan ottamista vakavasti, ’sydäntä’; ihminen ihmiselle -

palvelua• Enemmän työntekijöitä ja kohtaamisia, ’rinnalla’ kulkemista

Nuoria ja työntekijöitä yhdistävät asiat• Melko yhteneväinen näkemys yhteiskunnasta• Yhteinen käsitys hyvästä ja huonosta palvelusta

– Myös syyt palvelujen toimimattomuudesta yhteneväisiä– Viranomaisrooli, lain toteuttaminen, resurssit yms.

• Osallisuuden rakenteelliset esteet: yhteishaku (syksy), 25-vuoden ikäraja, jokamiehen työmarkkinat

• Aktivointi määrittelee toimintaa ja osallisuutta• Yhdenvertaisuus vs. yksilölliset tarpeet

– Kaavamaisuus/massatuotanto vs. räätälöity palvelu

• Byrokratian joustamattomuus ja monimutkaisuus/järjestelmän kritiikki– Epäluottamus aiheuttaa ”turhaa työtä” ja pitkiä odotusaikoja– Ei mahdollisuuksia vaikuttaa järjestelmään

Miten palvelujärjestelmä voi tukea osallisuuden rakentumista? (1)

• Hyvinvointipalveluilla tärkeä rooli, kun tavoitellaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamista. – Mitä kohtaavampaa ja räätälöidympää palvelua, sitä enemmän

positiivisia osallisuuden kokemuksia ja luottamusta.– Mitä enemmän kontrollointia ja sääntöjä joita ei selitetä

ymmärrettävästi, sitä enemmän epäluottamusta.

• Järjestelmälähtöisillä kuntoutumis- ja työllistymisaikatauluilla toiminen saattaa johtaa yhä syvempään osattomuuteen ja kohtalonomaiseksi jähmettyvään passiivisuuteen.– Voi johtaa Määtän (2012) kuvaamaan poiskäännyttämisen kehään.

Miten palvelujärjestelmä voi tukea osallisuuden rakentumista? (2)

• Haastateltujen nuorten aikuisten pääasiallinen kokemus palvelujärjestelmästä on toimenpiteiden kohteena olemista. – Miten palvelukokemus siitä, että ”menee hyvin kun tehdään mitä

käsketään” voi tukea toimijuutta ja aktiivista kansalaisuutta?

• Aito vallan jakaminen vs. näennäisosallistaminen – Aktiivinen ja vahva toimijuus vaatii aitoa nuorten aikuisten

kunnioittamista, vakavasti ottamista ja todellista vallan jakamista.

• On oltava myös todellisia vaihtoehtoja päästä palveluiden kautta elämässään eteenpäin, esimerkiksi työllistyä

• Palvelujärjestelmän demokratisointi?• Viimekädessä vain tunne että on hyväksytty osa yhteisöä luo

pohjaa aktiiviselle osallistumiselle yhteiskunnassa.

Kysymyksiä osallisuudesta• Osallisuudella ajatellaan tuotettavan demokratiaa, avoimuutta,

hyvinvointia ja tasa-arvoa– Osallisuuspolitiikka on paljolti taloudelle alisteista, Suomi

työsuuntautuneena kilpailukyky-yhteiskuntana– Samalla oletus, että osallisuutta tulisi toteuttaa yhteiskuntapoliittisia

järjestelmiä muuttamatta ja taloudellisesta tehokkuudesta tinkimättä– Harjoitettu osallisuuspolitiikka ei ole välttämättä tasa-arvoa edistävää ja

pyri oikeuksien ja velvollisuuksien yhtäläiseen jakoon

• Kenen yhteiskuntaa rakennamme osallisuutta korostavan politiikan avulla? – Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten näkökulmasta

osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus näyttäytyy velvollisuutena osallistua aktivointitoimenpiteisiin sekä koulutukseen.

– Onko huono-osaisella kansalaisella oikeus tehdä oikeasti omaa elämäänsä koskevia valintoja?

Lopuksi• Työ osallisuuden määrittelynä yhteiskunnassa

– Tavoitteena avoimet työmarkkinat– Työ avaa kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet– Työttömyyden lisääntyessä ja pitkittyessä työssä käymisen asettaminen

osallisuuden ensisijaiseksi muodoksi on paradoksaalista

• Nuorten aikuisten kokemus: oma työ ei kelpaa– Tippuu palvelujärjestelmän ”vangiksi”, nöyryytys– Työstä tulee oikeuden sijasta velvollisuus, toimijasta aktivoinnin kohde

Ratkaisuja?a. Palvelujärjestelmän ’kohtuullistuminen’ – nyt ’kokopäivätyö’b. Avoimet työmarkkinat joustavat?c. Kansalaisen ’lahja’ yhteiskunnalle (nyt työ) muutakin kuin avointen

markkinoiden työtä? Kaikkien osallisuus (ei vain työ) tulisi nähdä tärkeänä yhteiskunnassa ?

• Osallisuus on sitä, että jokaisen ’lahja’ kelpaa yhteiskunnalle?