View
227
Download
4
Category
Preview:
DESCRIPTION
Â
Citation preview
Suomen Salibandyliitto ry
Toiminta-suunnitelma 2012
Vahvistettu hallituksen kokouksessa 19.12.2011
Si
vu2
Sisältö VARSINAINEN TOIMINTA ................................................................... 3
Aikuisten sarjatoiminta .................................................................... 3
Junioreiden sarjatoiminta ................................................................ 3
Kaudella 2011–12 ja 2012–13 toteutettavat juniorisarjat ................ 3
Junioreiden ikäluokat kaudella 2011–12 ........................................ 4
Junioreiden ikäluokat kaudella 2012–13 ........................................ 4
Muu toiminta ............................................................................... 4
Alueellinen toiminta ........................................................................ 5
Etelä-Suomen alue ....................................................................... 5
Kaakkois-Suomen alue ................................................................. 5
Länsirannikon alue .......................................................................6
Pohjanmaan alue .........................................................................6
Pohjois-Suomen alue ................................................................... 7
Savo-Karjalan alue ....................................................................... 7
Sisä-Suomen alue ........................................................................ 8
Nuoriso – ja harrastetoiminta ........................................................... 8
Neljän tähden peli ........................................................................ 8
PeliMaailma .................................................................................9
Nuori Suomi -yhteistyö ................................................................9
SäbäMestari ................................................................................9
Harrasteliikunnan kehittäminen ...................................................9
Omatoiminen harjoittelu junioreissa .............................................9
Tapahtumat............................................................................... 10
Katusähly .................................................................................. 10
Erilaisten pelimuotojen kehittäminen ......................................... 10
Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet ........................................... 10
Erityisryhmät ............................................................................. 11
Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti ................................. 11
HUIPPU-URHEILU ............................................................................. 12
Pääsarjat ....................................................................................... 12
Suomen Cup .................................................................................. 12
Antidopingtoiminta ....................................................................... 12
Maajoukkuetoiminta ..................................................................... 13
Miesten A-maajoukkue .............................................................. 13
Poikien U19 maajoukkue ............................................................ 13
Naisten A-maajoukkue ............................................................... 13
Tyttöjen U19 maajoukkue .......................................................... 13
Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet ..... 13
TUKITOIMINNOT .............................................................................. 14
Valmennus- ja koulutus .................................................................. 14
Valmentajakoulutus ................................................................... 14
Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt ..................................... 14
Talenttileiri ................................................................................ 14
Pelaajapolku .............................................................................. 14
Urheiluakatemiavalmennus ........................................................ 15
Seuratoiminnan kehittäminen .................................................... 15
Palkatut työntekijät seuroissa ..................................................... 16
Uudet materiaalit ja koulutukset ................................................. 16
Erotuomaritoiminta ....................................................................... 16
Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus ................................................ 17
Naiserotuomarikoulutus ............................................................. 17
Alue-erotuomarikoulutus ........................................................... 17
Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta...................................... 18
Olosuhdetarkkailu ...................................................................... 18
Toimitsijakoulutus ..................................................................... 18
Toimintailmapiiriin vaikuttaminen .............................................. 18
HALLINTO JA TALOUS ..................................................................... 19
Strategia ....................................................................................... 19
Organisaatio .................................................................................. 19
Talous ...........................................................................................20
Kansainvälinen toiminta................................................................. 21
Viestintä ........................................................................................22
Lajimarkkinointi ............................................................................24
Liite. Talousarvio 2012 ................................................................... 25
Si
vu3
Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985
perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka
tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme
salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä.
SSBL toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä
harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen
sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.
SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset
arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa
SSBL pyrkii edistämää tasa-arvoa. (SSBL:n
toimintasäännöt)
VARSINAINEN TOIMINTA
Aikuisten sarjatoiminta Salibandyliiton aikuisten sarjat toteutetaan
mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä
alueella. Suurin osa sarjoista pelataan
turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).
Kausilla 2011–12 ja 2012–13 miesten II - VI
divisioonien sarjat pelataan alueellisina. Liiton
seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen
sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten II-
divisioona pelataan yksittäisinä otteluina.
Miesten muut alueelliset sarjat pelataan
turnausmuotoisina, 6-10 joukkueen lohkoissa.
Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena
sarjana kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina.
Naisten II - IV divisioonien sarjat pelataan
alueellisina turnausmuotoisesti 6-10 joukkueen
lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on kullakin
oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-IV
divisioonille.
Junioreiden sarjatoiminta
Salibandyliiton junioreiden sarjat toteutetaan
mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä
alueella pojissa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä
viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan
turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).
Kaudella 2011–12 ja 2012–13 toteutettavat juniorisarjat
Kaudella 2011–12 A-C -juniorisarjoista pelataan
yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien
SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja,
B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden
play-offs – ottelut. Muut sarjat pelataan
turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten
SM-sarjat – C juniorisarjat) pelataan Suomen
mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja
kahdessa tyttöjen ikäluokassa.
A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja
I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja
pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa.
Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off –
otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä
10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta
pääsevät play-off – otteluihin.
Muissa B- C – junioreissa pelataan alueellisen SM-
karsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat
ja play-off -ottelut.
D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja
alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan
aluemestaruuksista. F – junioreissa ei pelata
varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.
D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan
ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman ja
Kisamaailman sääntöjä ja toissijaisesti liiton
kilpailusääntöjä.
Kaudella 2012–13 A-C -juniorisarjoista pelataan
yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien
SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja,
B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden
play-off – ottelut. Muut sarjat pelataan
turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten
SM-sarjat – C juniorisarjat) pelataan Suomen
mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja
kahdessa tyttöjen ikäluokassa.
A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja
I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja
Si
vu4
pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa.
Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off –
otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä
10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta
pääsevät play-off – otteluihin.
Muissa B- C – junioreissa pelataan alueellisen SM-
karsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat
ja play-offs -ottelut.
D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja
alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan
aluemestaruuksista. F – junioreissa ei pelata
varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.
D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan
ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman
sääntöjä ja toissijaisesti liiton kilpailusääntöjä.
Junioreiden ikäluokat kaudella 2011–12
Pojat:
A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona),
johon kuuluvat vuosina 1991–1993 syntyneet
pelaajat
B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 1994–1995,
C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996,
C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997,
D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998,
D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999,
E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000,
E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001,
F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002 ja
F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003
syntyneet pelaajat.
Tytöt:
B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat
vuosina 1992–1995,
C-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996–1997,
D-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998–1999,
E-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000–2001 ja
F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002–2003
syntyneet pelaajat
Junioreiden ikäluokat kaudella 2012–13
Pojat:
A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona),
johon kuuluvat vuosina 1992–1994,
B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 1995–1996,
C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997,
C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998,
D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999,
D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000,
E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001,
E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002,
F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 ja
F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004
syntyneet pelaajat
Tytöt:
B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat
vuosina 1993–1996,
C-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997–1998,
D-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999–2000,
E-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001–2002 ja
F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003–2004
syntyneet pelaajat.
Muu toiminta
Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan
mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä.
Sarjat pelataan turnausmuotoisesti (2-3
ottelua/joukkue/pv).
Seniorisarjat järjestetään kausilla 2011–12 ja
2012–13 seuraavissa ikäluokissa: miehet 35 v,
miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55
v, naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita
ilmaantuu riittävästi vieläkin vanhempiin
ikäluokkiin, järjestetään niissä sarjat. Sarjoissa
pelataan alkulohkot, tarvittava määrä
välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen
ilmoittautuvien joukkueiden määristä. Alkulohkot
järjestetään mahdollisimman alueellisina.
Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin
ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko
kokonaan tai pelata yhdessä tai kahdessa
turnauksessa. M 35 sarjassa järjestetään
haastajasarja aloitteleville ja vähemmän
pelanneille joukkueille. Mikäli muissakin
Si
vu5
ikäluokissa löytyy riittävästi joukkueita
haastajasarjaan, järjestetään niissä sarjoissa
haastajasarjat.
Alueellinen toiminta Liiton alueellinen toiminta on jaettu seitsemään
alueeseen: Etelä-Suomen, Länsirannikkoon, Sisä-
Suomeen, Kaakkois-Suomeen, Savo-Karjalaan,
Pohjanmaahan ja Pohjois-Suomeen. Kullakin
seitsemällä toiminnallisella alueella on alueen
oma aluetoimisto. Aluetoimistot sijaitsevat
Oulussa, Seinäjoella, Joensuussa,
Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja
Helsingissä. Näillä jokaisella toimistolla on
palkatut kokopäiväiset aluevastaavat ja lisäksi
Etelä-Suomen aluetoimistossa on kokopäiväinen
sarjasihteeri.
Etelä-Suomen alue
Etelä-Suomen alue koostuu Uudenmaan ja Itä-
Uudenmaan maakunnista. Toiminnasta vastaavat
aluevastaava ja sarjasihteeri. Toiminnan
tavoitteina ovat seurojen laadukkaan palvelun ja
yhteistyön parantaminen, alueellisen
sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä
yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien
kanssa, kuten myös alueen erotuomarivastaavan
ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa.
Alueen suuresta joukkuemäärästä ja
ottelumäärästä johtuen, sarjatoiminta on
aluetoimiston tärkein työkokonaisuus.
Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun
ohella ajankohtainen tulospalvelu
korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen
sisällä mahdollisimman alueellisesti.
Sarjatoiminta alueella jatkaa kasvamistaan,
etenkin nuorimmissa junioreissa. Aluetoimiston
tehtävä on vastata tähänkin haasteeseen.
Kaudella 2011–12 F-poikien ja -tyttöjen sarjat
pelataan pienennetyissä kaukaloissa ja
pienennettyihin maaleihin Kaukaloiden koko on
tällöin n. 15x30m. E-tyttöjen sarja pelataan
samalla periaatteella 15x30m kaukalossa.
Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan
tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Lesport
tulospalveluohjelmaa käytetään reaaliaikaisesti
nuorten SM-sarjassa, Miesten II-divisioonassa, B-
ja C-juniorien SM-sarjoissa. Ko.
tulospalveluohjelmaa käytetään alueen
turnausmuotoisissa sarjoissa. Vastuujoukkue
lähettää tulokset Lesport-tulospalveluohjelmaan
sähköpostitse. Näin nopeutetaan
turnausmuotoisten sarjojen tulospalvelua.
Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään
mahdollisuuksien mukaan. Lisenssitarkastuksia
lisäämällä saadaan pelaajien edustusoikeuksien
tarkastus aiempaa kattavammaksi.
Alueella järjestettävässä aikuisten, senioreiden ja
junioreiden alueliigassa on
yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuroja ja
paikallinen erotuomarikerho.
Kaakkois-Suomen alue
Kaakkois-Suomen alue koostuu Päijät-Hämeen,
Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon
maakunnista. Aluetoimiston päätehtävänä on
alueellisen sarjatoiminnan järjestäminen.
Lappeenrannassa sijaitsevassa aluetoimistossa
toimii yksi päätoiminen aluevastaava. Sarjojen
tilastoinnissa käytetään ulkopuolista palvelua.
Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminnassa
huomioidaan Kaakkois-Suomen alueen laajuus.
Lohkojakojen alueellistaminen toimii yhtenä
sarjojen järjestämisperiaatteena. Juniori-
ikäluokkien sarjajärjestelmiä kehitetään myös
palvelemaan eritasoisia joukkueita järjestämällä
laajimpiin sarjoihin tasonmukaisia lohkovaiheita.
Lajimarkkinoinnissa panostus kohdistetaan F-
junioreiden ja nuorempien kerhoryhmien
suuntaan tutustuttamalla seurat, joukkueet ja
kerhot erilaisin muodoin otteluihin ja turnauksiin.
Aluetoimisto on myös mukana kehittämässä
junioriseurojen koulukiertueita ja
Si
vu6
harrastetapahtumia sarjatoiminnan sen
mahdollistaessa.
Alueen sarjatoimintaa seurataan
turnausvierailuilla. Lisäksi seuratapaamisilla
kannustetaan seuroja etenkin junioritoiminnan
edistämiseen. Kuntien ja yksityisten hallien
olosuhdekartoituksessa tuodaan esille
pelipaikkojen varusteiden kunto ja tilojen
turvallisuus. Kuntayhteistyön lisäksi tehdään
myös järjestöyhteistyötä mm. SLU-alueiden
kanssa. Seuroille tarjotaan valmennuskoulutusta
sekä muuta seuratoimintaan liittyvää koulutusta
ja ohjausta seurojen tarpeiden mukaan.
Syksyllä 2012 järjestetään seuroille alueen
puolesta toimitsijakoulutusta suurimmilla
paikkakunnilla. Erityiskohderyhmänä ovat pienet
seurat. Paikkakunnat määritellään kilpailukauden
alussa.
Länsirannikon alue
Länsirannikon alue käsittää Satakunnan ja
Varsinais-Suomen maakunnat ja Ahvenanmaan
itsehallintoalueen. Toimintavuoden pääpainona
ovat sarjatoiminnan monipuolistaminen,
alueellisten verkostojen rooli alueellisessa
toiminnassa ja harrastetoiminnan luominen.
Toimintavuoden aikana monipuolistetaan ja
laajennetaan alueellista sarjatoimintaa,
pääpainona D-E junioreiden sarjojen
jakautuminen kilpa- ja haastajasarjoihin. Seuroille
järjestetään erilaisia infotilaisuuksia asian
tiimoilta ja ohjataan seuroja ilmoittamaan
joukkueensa tasosarjoihin. Sarjatoiminnan kautta
vaikutetaan alueellisten olosuhteiden
parantamiseen ja kunnallisten tilojen
saatavuuteen.
Länsirannikon alueparlamentin alaisuudessa
toimivien työryhmien avulla kehitetään ja
syvennetään alueellista verkostoitumista.
Alueellisilla verkostoilla kehitetään alueellista
toimintaa ja saadaan alueellisesta toiminnasta
entistä laaja-alaisempaa. Verkostojen avulla
saadaan kehitystyöhön vuorovaikutusta eri
seurojen toimijoilta ja tukea aluevastaavan
alueellisen toiminnan monipuolistamiseen.
Alueella toimivat alueellisina verkostoina
sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja
olosuhteiden kehittämistyöryhmä.
Toimintavuoden aikana verkostotoimintaa
selkiytetään ja alueellisen verkostoitumista
laajennetaan perustamalla mm.
erotuomaritoiminnan kehittämistyöryhmä.
Koulukiertueita jatketaan Länsirannikolla
toimintavuonna. Lisäksi timanttikiertue lisätään
mukaan koulukiertueiden kouluvierailuihin.
Koulukiertueiden ohella tehdään pilottikokeiluna
päiväkotivierailuja. Koulukiertueiden ja
päiväkotikiertueen avulla luodaan alueelle lasten
ja nuorten harrastetoimintaa, tuetaan seuroja
uusien joukkueiden perustamisessa sekä tuetaan
ja laajennetaan alueella toimivaa kortteliliigaa.
Kiertueita tehdään yhdessä seurojen,
kuntien/kaupunkien ja liikuntatoimien kanssa.
Seuroille markkinoidaan mahdollisuuksia
osallistua SLU:n aluejärjestön (Liiku) järjestämiin
koulutuksiin ja liiton omiin lajikoulutuksiin.
Pohjanmaan alue
Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan,
Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista.
Joukkuemäärän kasvun myötä toimintavuoden
painopistealue on sarjatoiminnan laadukas
suunnittelu ja toteutus. Toisena isompana
kokonaisuutena tulee olemaan alueellisen
huippusalibandyn, miesten 2.divisioonan,
toiminnan terävöittäminen. Sarjasta tulisi saada
vetovoimaisempi, jotta joukkuemäärä siinä
saadaan kasvuun, eikä sarjasta luopumisia enää
nähtäisi.
Kehityshaluisille seuroille luodaan
mahdollisuuksia oman toimintansa tueksi.
Alueverkoston tapaamisia tullaan jatkamaan
vuoden 2012 aikana.
Si
vu7
Sarjatoiminnassa hyödynnetään olemassa olevia
halleja mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden
2011 aikana alueelle on saatu uusia kunnallisia
halleja, joita hyödynnetään turnauksissa
toimintavuonna. Suhteita kuntien liikuntatoimiin
ja muihin päättäjiin pidetään yllä
kuntatapaamisten avulla, ja täten vankistetaan
salibandyn asemaa merkittävänä lajina
Pohjanmaan alueella.
Pohjois-Suomen alue
Pohjois-Suomen alue käsittää Pohjois-
Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.
Alueen pääasiallinen tehtävä on tarjota
sarjatoimintaa alueen jäsenseuroille. Kaikessa
virallisessa sarjatoiminnassa tilastointi hoidetaan
Pohjanmaan kanssa yhteisesti. Junioreiden
harrastesarjatoiminnan kehittämiseksi pyritään
yhteistyöhön harrastesarjoja alueella järjestävien
tahojen kanssa (seurat, opistot).
Toimintavuoden 2012 keskeisiä tavoitteita
Pohjois-Suomen alueella ovat laadukkaan ja
aluetta kokonaisuutena palvelevan
sarjatoiminnan järjestämisen lisäksi alueellisen
verkostoitumisen parantaminen (kehitysryhmien
muodostaminen alueen seuratoimijoista),
yhteistyön lisääminen alueen seurojen ja kuntien
kanssa sekä tyttösalibandyn tilan kohentaminen
alueella.
Toimintavuoden 2012 alkaessa Pohjois-Suomessa
toteutetun Pohjois-Suomi Tutkassa 2011 (PoTut
2011) seuratoimijakyselyn tulokset on analysoitu.
Keväällä 2012 alueen seuratoimijat kutsutaan
yhteiseen palaveriin, jossa ideoidaan
kehitystoimenpiteitä (sisältäen tyttösalibandyn)
selvityksen tulosten pohjalta. Alueen seurojen
yhteisen tapaamisen lisäksi toteutetaan
yksittäisten seurojen tai muutamien seurojen
yhteisiä seuratapaamisia, joissa edelleen
kartoitetaan seurojen toiveita, tarpeita ja
odotuksia Salibandyliitolta. Seurojen
toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään
myös yhteistyötä alueella toimivien SLU-alueiden
seurakehittäjien kanssa.
Toimintavuoden 2012 aikana aloitetaan lajin
levitystyö Kainuun alueelta. Kuntien edustajia
tavataan Kajaanin lähikunnissa (Sotkamo,
Suomussalmi, Paltamo, Hyrynsalmi, Kuhmo) ja
seuraavalla toimintakaudella Rovaniemen
ympäristössä (Tervola, Ylitornio, Pello, Kemijärvi,
Tornio, Kemi).
Elokuussa 2012 Lapin Urheiluopistolla
toteutetaan salibandyrippileiri yhteistyössä
Jääkiekkoliiton kanssa ja syyskaudella aloitetaan
vuoden 2013 salibandyrippileirin valmistelut.
Savo-Karjalan alue
Alueen toiminnan päätehtävä on tarjota
joukkueille mahdollisimman korkealaatuista
sarjatoimintaa. Korkealaatuisella sarjatoiminnalla
tarkoitetaan mahdollisimman alueellisia
lohkojakoja, hyvinä pidettyjä sarjajärjestelmiä ja
nopeaa tilastointia ja tiedottamista.
Sarjatoimintaa suunniteltaessa otetaan seurojen
mielipiteet mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Alueellisen tiedottamisen pääkanavina käytetään
alueen nettisivuja ja sähköpostia.
Toimintakauden painopistealueena tulee
olemaan parempi ja tiiviimpi yhteydenpito
jäsenseurojen kanssa sekä alueellisen yhteistyön
kehittäminen. Alueella jatketaan hyvää
yhteistyötä läheisten sidosryhmien, SLU:n
aluejärjestöjen ja muiden lajiliittojen kanssa.
Aluetoimisto tukee liittokouluttajaa
valmentajakoulutusten järjestelyissä ja seurojen
tarpeiden kartoituksessa. Alueen
erotuomarivastaavan ja muun
erotuomariorganisaation kanssa toimitaan
yhdessä, jotta pystyisimme jatkossakin
takaamaan erotuomareiden riittämisen kaikkiin
otteluihin. Salibandy tulee olemaan vahvasti
mukana Pokalin kesä- ja talvileireillä sekä
Urheiluakatemioiden lajivalikoimassa.
Si
vu8
Sisä-Suomen alue
Alue käsittää Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja
Keski-Suomen maakunnat. Alueen pääasiallinen
tehtävä on tarjota sarjatoimintaa alueen
jäsenseuroille ja kehittää sitä. Toimintavuoden
aikana jatkamme edellisenä toimintavuotena
aloitettuja kunta- ja seuratapaamisia. Seurojen
tarpeet ja odotukset Salibandyliitolta
kartoitetaan. Toimintavuoden yhtenä
painopistealueena on tyttöjunioritoiminnan
lisääminen sekä etenkin keskisuomalaisten
seurojen junioriharrastajien aktivointi SSBL:n
alaiseen toimintaan.
Pienpelitoiminnan jalostaminen sekä pilotointi
jatkuu maaseutupaikkakuntien pienillä
pelikentillä. Seurojen palvelun ohella
ajankohtainen tulospalvelu pidetään
korkeatasoisena. Toteutamme
seuratoimintakoulutusta yhteistyössä Hämeen
Liikunta ja Urheilun kanssa. Alueellinen yhteistyö
muiden lajiliittojen, kuntien ja halliyrittäjien
kanssa jatkuu. Salibandy pidetään näkyvästi esillä
alueen mediassa ja Internetissä.
Nuoriso – ja harrastetoiminta
Nuoriso- ja harrasteliikunta muodostaa oman
toimialan. Nuorisopäällikkö, harrastevastaava ja
assistentti muodostavat tiimin. Assistentti tekee
työajastaan puolet nuoriso- ja harrasteliikunnan
projekteja ja toinen puoli työajasta sisältää
maajoukkuesihteerin tehtävät.
Toimialan neljä painopistealuetta ovat parantaa
harrastamisen ja pelaamisen mahdollisuuksia ja
laatua 6-8 -vuotiaiden ikäryhmässä, omaehtoisen
harjoittelun lisääminen 10–15 -vuotiaiden
ikäryhmässä, tyttösalibandyn kehittäminen ja
harrastustoiminnan tukeminen ja kehittäminen
nuorten ja aikuisten keskuudessa.
Lasten harrastamisen mahdollisuuksia lisätään
järjestämällä yhteistyössä seurojen kanssa lajiin
tutustumistapahtumia esikouluikäisille ryhmille.
Tavoitteena on saada uusia toimivia ryhmiä ja
korttelisarjatoiminta.
Lisätään erillisen projektin avulla tyttö- ja
naissalibandypelaajien määrää, kasvatetaan
tyttöjoukkueiden määrää ja houkutellaan lisää
taustatekijöitä lajin pariin.
Kouluyhteistyötä toteutetaan tytöille suunnatun
Timanttikiertueen välityksellä. Alakouluikäisille
pojille ja tytöille esitellään lajia yhteistyössä Ylen
kanssa toteuttamalla toinen tuotantovuosi
SäbäMestari gameshowsta.
Lasten ja nuorten harrastepelaamista kehitetään
parantamalla erityisesti lajin ulkona pelaamisen
olosuhteita yhteistyössä kuntien kanssa. Seurojen
kanssa yhteistyössä järjestetään tapahtumia
ulkona pelaamiseen ja kehitellään olemassa
olevia pelimuotoja teknologiaa hyödyntämällä.
Neljän tähden peli
Tavoitteena on saada kolme vastaan kolme ja
maalivahdit pelejä esikouluikäisille ja
ekaluokkalaisille. Valitaan maksimissaan 16
salibandyseuraa maksimissaan neljältä
salibandyliiton alueelta pilottihankkeeseen
aloittamaan kerhotoiminta 6-8 -vuotiaille.
Järjestetään yhteistyössä seurojen kanssa lajiin
tutustumistapahtumia päiväkodeissa.
Tapahtumien jälkeen on tavoitteena järjestää
halukkaille kerhotoimintaa ja myöhemmin
syksyllä korttelisarjatoimintaa kerhoryhmille.
visio: Lasten ja nuorten ohjaaminen, valmentaminen ja
kilpailutoiminta toteutetaan ikä- ja kehitysvaihe huomioiden.
tahtotilat: Riittävä määrä sekä kasvatuksellisesti että
urheilullisesti osaavia ohjaajia ja valmentajia. Tarjottava
sarjatoiminta on laadukasta ja tarkoituksenmukaista.
Vanhempien vastuullinen rooli on selkiytynyt.
visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja
nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia
muotoja
tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja
nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja
kuulemista edistetään. Toiminta salibandyn
ympärillä saa uusia, pelaamisen ulkopuolisia
muotoja.
Si
vu9
PeliMaailma
D-E -ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset
loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan
aluemestaruudesta kilpasarjoissa. Lisäksi ko.
ikäluokkien joukkueille on tarjolla mahdollisuus
pelata haastajasarjaa. D-F -junioreilla on
suojalasien käyttöpakko. Suojalasien
käyttöpakko astuu voimaa ikäluokka kerrallaan,
tulevalla kaudella käyttöpakko koskee 1.1.1999 ja
myöhemmin syntyneitä. Vanhemmille junioreille
suositellaan suojalasien käyttöä.
F-junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan
erillisiä turnauksia. F-junioreiden pelit pelataan
pienemmällä kentällä ja pelimuotona on 4 vs. 4.
Myös E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä 4 vs.
4.
Kannustetaan junioreita omaehtoiseen
harjoitteluun kuukauden kikka -videoiden ja
valtakunnallisten Tekniikkataiturikisojen avulla.
Kannustetaan nuoria fyysismotoriseen
harjoitteluun, testaamiseen ja urheilullisen
elämäntavan omaksumiseen Nuoren Suomen ja
lajiliittojen Kasva Urheilijaksi – testistöllä ja
materiaaleilla.
Nuori Suomi -yhteistyö
Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa toteutetaan
Operaatio Pelisääntöjä, sinettiseuratoimintaa,
kasva urheilijaksi -testistöä ja
korttelisarjahanketta ”Neljän tähden peli”.
Projekti saa opetusministeriön hanketukea.
SäbäMestari
Tehdään yhteistyössä Ylen kanssa toinen
tuotantovuosi Salibandyn Gameshowsta,
SäbäMestari, jossa innostetaan lajin pariin 8-12 -
vuotiaita poikia ja tyttöjä. Vuonna 2011 esitettiin
televisiossa 15 puolen tunnin jaksoa Ylen Galaxy –
ohjelmassa. Konseptissa tyttö- ja poikajoukkueet
ottavat mittaa toisistaan nopeutta, taitoa ja
yhteistyötä vaativissa tehtävissä. Erätauoilla
kerrotaan lajin välineistä, harrastamisesta ja
pelaamisesta.
Harrasteliikunnan kehittäminen
Laaditaan kunnille esite sählyn ja salibandyn
ulkona pelaamisen mahdollisuuksista, jolla
saatetaan kunnille tieto uusista
ulkopelimahdollisuuksista ja olemassa olevien
ulkopeliolosuhteiden kehittämisestä.
Järjestetään yleisseurojen ja kuntien
liikuntatoimien kanssa monilajitapahtumia, joissa
nuoret pelaavat eri lajien ulkopelimuotoja.
Tavoitteena on järjestää kolme tapahtumaa.
Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään Your
Move –kampanjan kokemuksia olosuhteiden ja
pelimuotojen kehittämisessä. Kampanjan
yhteydessä aloitettua nuorten työryhmän
toimintaa jatketaan nuorten osallistamiseksi.
Hyödynnetään nykyteknologiaa olemassa olevien
pelimuotojen tuotteistamisessa.
Tavoitteena on, että kolmessa kunnassa tehdään
salibandyn ja sählyn ulkopelaamiseen soveltuvan
pelipaikan hankintapäätös.
Omatoiminen harjoittelu junioreissa
Tavoitteena on lisätä junioreiden omaehtoista
harjoittelua kuukauden kikkavideoiden ja
tekniikkataiturikisan avulla. Järjestetään vuoden
aikana yksi valtakunnallinen tekniikkataiturikisa
sekä tytöille että pojille. Tuotetaan kahdeksan
kuukauden kikka -videota innostamaan nuoria
visio: Lapsia ja nuoria on kasvatettu ja kannustettu yleiseen liikunnallisuuteen ja urheilullisuuteen.
tahtotilat: Liikkuminen on luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisääntyy.
visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja
tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään.
Si
vu1
0
monipuoliseen salibandyn omaehtoiseen
harjoitteluun.
Tapahtumat
Sarjatoiminnan lisäksi erilaiset
harrastetapahtumat ja sarjat ovat Salibandyliiton
tärkeää toimintaa. Salibandyliitolta voi hakea SM-
arvoa erilaisille harrastetapahtumille, jotka ovat
laadukkaita ja noudattavat soveltuvin osin liiton
sääntöjä. Rocksalibandyssa ja
työpaikkasalibandyssa Salibandyliitto on mukana
järjestämässä ja kehittämässä tapahtumia.
Rocksalibandyn SM-turnaus pidetään 14.1.2012
Jyväskylässä yhteistyössä Happeen ja paikallisen
musiikkiyhdistyksen kanssa. Turnaus järjestetään
kymmenettä kertaa. Juhlavuoden kunniaksi
turnauksen jälkeen on iltajuhla. Rocksalibandy on
tarkoitettu muusikoille ja taitelijoille.
Työpaikkasalibandyn SM-turnaus pelataan
huhtikuussa 2012. Turnauksen järjestelyistä
vastaavat Salibandyliitto yhteistyössä
Työpaikkaliikunta ry:n kanssa. Salibandy on
suurin Työpaikkaurheilun järjestämä
kilpailutapahtuma. Turnauksessa on mukana noin
100 joukkuetta ja yli 1000 pelaajaa.
Tulevan vuoden aikana harrastevastaava kiertää
Salibandyliiton alueet ja käy kertomassa
paikallisille seuroille harrasteliikunnan tuotteista
ja niiden hyödyntämisestä käytännön
toiminnassa. Harrastevastaava jatkaa yhteistyötä
Kuntoliikuntaliiton kanssa ja käy heidän
järjestämissään tilaisuuksissa mahdollisuuksien
mukaan. Harrastevastaava on jäsenenä
Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan
kehittämisryhmässä. Messuihin ja muihin
promootiotapahtumiin osallistutaan harkinnan
mukaan.
Katusähly
Katusählyturnauksia järjestetään kesällä 2012
vähintään 20 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Katusählyn osaturnauksia voivat hakea kaikki
Salibandyliiton jäsenseurat. Katusählyn
järjestäminen on seuroille yksi hyvä
varainhankintamuoto. Seurat saavat
osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.
Katusähly toteutetaan yhteistyössä erillisen
tuotantotiimin kanssa. Tuotantotiimi kiertää
isoimmat turnaukset ja pienemmät turnaukset
paikallinen seura järjestää kokonaisuudessaan
itse. Osallistujatavoite on 4000 pelaajaa.
Katusählyn taloudellinen tavoite on vähintään +/-
0 tulos.
Katusählyfinaali järjestetään elokuun lopussa
Helsingissä. Finaaliin voivat ilmoittautua kaikki
osaturnausten voittajajoukkueet.
Erilaisten pelimuotojen kehittäminen
Taulukkosählyä markkinoidaan erilaisissa
tapahtumissa. Taulukkosählystä kerrotaan
seuroille alueellisissa tapahtumisissa.
Aluevierailujen yhteydessä harrastevastaava
vierailee alueen yrityksissä esittelemässä
taulukkosählyä.
Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet
Kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe tarjoaa
lajivinkkejä erilaisille harrastajille,
huonokuntoisille, lapsille, aikuisille ja vanhuksille.
Onnistuneita tuoteperheen käytännön
toteutuksia nostetaan esille jutuin muun muassa
Salibandyliiton nettisivuilla ja aluevierailuilla.
Tuoteperhettä voi tilata maksutta Salibandyliiton
visio: Lajin harrastepuoli on löytänyt oman
identiteettinsä ja merkityksensä.
tahtotilat: Harrastesarjat täydentävät liiton sarjatoimintaa. Harrastesarjoissa noudatetaan liiton sääntöjä. Harrastetoiminnan arvostus lisääntyy.
visio: Lajia sovelletaan ryhmän ja käytettävissä olevien
olosuhteiden mukaan.
tahtotila: Hyödynnetään pieniä liikuntatiloja entistä paremmin.
visio: Salibandy/sähly on osa elämänikuista harrastusta.
tahtotila: Harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota vauvasta vaariin.
Si
vu1
1
toimistosta. Ohjaajan Opas on osana
harrasteliikunnan koulutuksen materiaalia.
Erityisryhmät
Kurssi- ja leiritoiminnan järjestäminen
Vammaisliikuntajärjestö VAU on perustanut
salibandyjaoston, johon on yhdistetty sekä spt-
salibandy että kehitysvammaisten salibandy.
Salibandyliitto kehittää yhteistyössä lajijaoston
kanssa vammaisten salibandya.
Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta
Sähköpyörätuolisalibandyssa (spt-salibandy)
pelataan kaudella 2011–12 SM-sarjaa ja
Finlandia-sarjaa. SM-sarjaan on ilmoittautunut
neljä joukkuetta ja Finlandia-sarjaan viisi
joukkuetta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti
kolmessa turnauksessa marras-huhtikuun aikana.
Spt-salibandyssa toimii erillinen
erotuomariryhmä, jotka on koulutettu
viheltämään spt-salibandyn otteluja. Kauden
jälkeen pidetään kausipalaveri, jossa on
edustettuna kaikki osallistuvat seurat.
Kausipalaverissa käydään läpi mennyt kausi ja
suunnitellaan tulevaa.
Kuurojen salibandyssa pelataan yksi SM-turnaus
keväällä 2012. Salibandyliitto asettelee tuomarit
turnaukseen ja tekee tilastoinnin.
Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta
Salibandyliitto ja vammaisliikuntajärjestö VAU
ovat sopineet, että erityisryhmien salibandyn
maajoukkuetoiminnasta vastaa VAU.
Salibandyliitto tukee maajoukkueita muun
muassa antamalla maajoukkueasuja joukkueiden
käyttöön ja raportoimalla turnausmatkoista
netissä ja salibandylehdessä.
Spt-salibandyn EM-kisat pelataan kesäkuussa
2012 Suomessa. Salibandyliitto on mukana
toteuttamassa kisoja. Salibandyliiton rooli
tarkentuu myöhemmin.
Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti
Vuonna 2009 käynnistetty Nais- ja
tyttösalibandyn kehitysprojekti jatkuu,
tavoitteina on nostaa lajin arvostusta ja saada
lisää naispuolisia pelaajia ja toimijoita mukaan.
Timanttiprojektiksi nimetty projekti jatkuu
vuoteen ainakin 2015 asti.
Vuonna 2012 järjestetään jokaisella alueella
tyttösalibandyn kehittämisessä mukana oleville
seuroille kevät- ja syyskokoukset, joissa seurat
itse määrittelevät tavoitteet alueensa
tyttösalibandytoiminnan kehittämiseksi.
Vuoden aikana järjestetään kaksi
Timanttikiertuetta, toinen keväällä ja toinen
syksyllä. Kumpikin kiertuekokonaisuus sisältää
vähintään 10 tapahtumaa ympäri Suomen.
Tavoite on, että Timanttikiertueella vähintään 3
000 alakouluikäistä tyttöä pääsee kokeilemaan
lajia.
Projekti osallistuu harkinnan mukaan erilaisiin
messuihin sekä urheilu- ja nuorisotapahtumiin
yhteistyössä seurojen kanssa. Lisäksi järjestetään
tapahtumapäiviä junioreille
maaottelutapahtumien ja naisten liigaotteluiden
yhteyteen.
Käynnistetään Respect- toiminta yhteistyössä
Veikkauksen kanssa. Respect- toiminnassa entiset
naissalibandyn huippupelaajat ovat seurojen
junioritoiminnan tukena.
visio: Kaikilla erityisryhmillä on mahdollisuus harrastaa salibandya
tahtotilat: Erityisryhmien tarpeet tunnistetaan. Yhteistyömallit erityisryhmien liikuntajärjestö-jen ja vammaisjärjestöjen kanssa ovat vakiintu-neet. Oppaiden ja muiden materiaalien tuottaminen.
Si
vu1
2
HUIPPU-URHEILU
Pääsarjat Salibandyliigan alaisia sarjoja ovat Miesten
Salibandyliiga, Naisten Salibandyliiga ja Divari
(miesten I divisioona). Kaudella 2011–12 Miesten
Salibandyliiga pelataan 14 joukkueen
kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta
joukkuetta jatkaa play off otteluihin, jotka
pelataan paras viidestä - systeemillä. Naisten
Salibandyliiga pelataan 12 joukkueen
kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta
jatkavat play off otteluihin, jotka pelataan paras
viidestä - systeemillä. Miesten Divari muuttui
yksilohkoiseksi kaudelle 2011–12 ja pelataan 14
joukkueen kaksinkertaisena sarjana.
Kaudella 2012–13 kaikkien pääsarjojen
joukkuemäärät ovat samat kuin kaudella 2011–
12.
Pääsarjojen tulospalvelu tehdään edelleen
reaaliaikaisena Le Sport järjestelmään.
Miesten Salibandyliigan kehitystyöryhmä
päivittää Miesten Salibandyliigan liigalisenssin ja
päivitetty liigalisenssi tulee käyttöön kaudelle
2012–13. Miesten Divariin otetaan käyttöön oma
lisenssijärjestelmä kaudelle 2012–13.
Miesten toiseksi korkeimman sarjatason nimi
muuttui kaudelle 2011–12 Divariksi. Sarjassa
pelaa ensimmäistä kertaa 14 joukkuetta yhdessä
lohkossa. Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen
sarja eli 26 ottelua joukkuetta kohti. Runkosarjan
päätteeksi voittaja nousee Salibandyliigaan,
kakkonen ja kolmonen karsivat noususta paras
viidestä ottelusarjoissa liigan 12. ja 13.
sijoittuneita vastaan. Divarin runkosarjan jälkeen
kolme viimeistä putoaa 2. divisioonaan. Kaudelle
2012–13 ei Divarin sarjajärjestelmään ole tulossa
muutoksia.
Naisten Salibandyliigassa pelaa 12 joukkuetta.
Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen (22 ottelua
per joukkue) kahdeksan parasta jatkaa
pudotuspeleihin. Runkosarjassa viimeiseksi
sijoittunut putoaa suoraan 1. divisioonaan ja
sijoille 10. ja 11. tulleet karsivat sarjapaikasta 1.
divisioonan parhaimmistoa vastaan paras viidestä
järjestelmällä käytävissä ottelusarjoissa. Naisten
Salibandyliigan sarjajärjestelmään ei ole tulossa
muutoksia kaudelle 2012–13.
Suomen Cup Miesten ja Naisten Suomen Cupin kauden 2011–
12 eri finaalit pelataan tammikuussa 2012.
Kauden 2012–13 Suomen Cupit käynnistyvät
syyskuussa. Ensimmäiset kierrokset pelataan
turnausmuotoisina joukkuemäärien näin salliessa.
Kolmannen kierroksen yksittäiset ottelut pelataan
joukkuemäärät huomioiden mahdollisimman
alueellisesti.
Antidopingtoiminta Salibandyliitto jatkaa aktiivista antidopingtyötä ja
toimintavuoden aikana tehdään koulutusta
säännöllisesti mm. maajoukkuepelaajille sekä
pääsarjajoukkueille sekä valmentaja- ja
ohjaajakoulutuksessa.
Yhteistyötä tehdään myös IFF:n kanssa.
Testauspooli 1:seen kuuluu kolme mies- ja kaksi
naispelaajaa. Näiden pelaajien osalta on voimassa
olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen
tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi
testauspooli 2:seen kuuluu miesten ja naisten
maajoukkueet. Näiden maajoukkuepelaajien
seuranta tapahtuu maajoukkueen
toimintakalenterin perusteella.
Salibandyliitto tilaa vuoden aikana Suomen
ADT:ltä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella
otettavia dopingtestejä. Suomen miesten
maajoukkue kuuluu edelleen Suomen
Antidopingtoimikunnan alaiseen Puhtaasti Paras
–ohjelman tähdistöön, jossa tähdistö edistää
puhtaan urheilun arvoja ja viestejä. Miesten ja
Naisten Salibandyliigassa kiertää kaudella 2011–
Si
vu1
3
12 puhtaan urheilun kultainen kapula. Kaikki 26
liigajoukkuetta vastaanottavat kauden aikana
tämä kapulan. Viestikapula haastaa
vastaanottajansa edistämään puhdasta urheilua
ja sitoutumaan sen arvoihin.
Maajoukkuetoiminta
Miesten A-maajoukkue
Miesten maajoukkueen päätavoite on MM-kisat
Joulukuussa, Sveitsissä. Siellä pyritään voittamaan
kolmas perättäinen Maailmanmestaruus.
Maaotteluiden yhteydessä maajoukkue
kokoontuu leirille päivää tai kahta ennen
varsinaista tapahtumaa. Helmikuussa pelataan
Ruotsi-ottelu Suomessa, Joensuussa. Huhtikuussa
on Euro Floorball Tour – turnaus Sveitsissä.
Touko-syyskuussa maajoukkue kokoontuu
kuukausittain, yhteensä viisi leiriä. Marraskuussa
pelataan Euro Floorball Tour Ruotsissa.
Marraskuun lopussa on viimeistelyleiri
lämpöisessä ja aurinkoisessa maassa. MM-kisat
pelataan joulukuun alussa Sveitsissä.
Maajoukkuevalmentajat tarkkailevat aktiivisesti
pelaajia kotimaan sarjaotteluissa ja Champions
Cupissa sekä resurssien mukaan myös ulkomailla
pelaavia tarkkaillaan kauden aikana.
Seuravalmentajien kanssa yhteistyötä kehitetään
ja yhteydenpitoa tiivistetään sekä jokaisessa
seurassa käydään esittelemässä maajoukkueen
toimintaa, maajoukkuepelaajien vaatimuksia sekä
pidetään maajoukkueen pelitapaa korostavat
lajiharjoitukset kauden 2011–12 aikana.
Poikien U19 maajoukkue
Poikien maajoukkueella on helmikuussa
ohjelmassa Ruotsi-ottelu Joensuussa.
Huhtikuussa maajoukkue tavoittelee pelejä
Tšekin kanssa. Syyskuun kansainvälisenä
viikonloppuna maajoukkue pitää leirin
Eerikkilässä ja pelaa Tampereella turnauksessa.
Marraskuussa pelataan Euro Floorball Tour
Ruotsissa, jota ennen on tavoitteena pitää leiri
Eerikkilässä. Maajoukkuepelaajien
seurantajärjestelmässä nostetaan
ikäluokkavalmentajien merkitystä, sekä jatketaan
yhteydenpitoa maajoukkueringissä olevien
pelaajien seuravalmennuksen kanssa.
Seuravalmennukselle kerrotaan kansainvälisen
pelin vaatimuksista ja mitä ne tarkoittavat
harjoittelussa. Potentiaalisimmat yksilöt pyritään
saamaan Akatemiavalmennukseen.
Naisten A-maajoukkue
Maajoukkue pitää leirityksiä
maaottelutapahtumien yhteydessä
kansainvälisinä viikonloppuina sekä yhdessä
kesäleiritapahtumassa. Vuosi käynnistyy
helmikuussa Ruotsi-ottelulla Joensuussa.
Huhtikuussa joukkue osallistuu Euro Floorball
Tourin turnaukseen Ruotsissa. Kesällä joukkueella
on yksi leiri. Syyskuussa joukkue kokoontuu
leirille ja pelaa mahdolliset maaottelut tai
Suomen B-maajoukkueen kanssa. Marraskuun
Euro Floorball Tour on Sveitsissä.
Tyttöjen U19 maajoukkue
Tyttöjen maajoukkue valmistautuu keväällä
Slovakian MM-kisoihin. Helmikuussa on leiri ja
Ruotsi-ottelu Joensuussa. Huhtikuussa on
valmistava leiritys, missä pelataan naisten B-
maajoukkuetta vastaan. MM-kisat pelataan
toukokuun alussa. Marraskuussa on vuorossa
Euro Floorball Tour Sveitsissä. Tarkkailulla ja
Pelaajapolun tapahtumilla on suuri merkitys
tyttöjen maajoukkuetoiminnassa.
Potentiaalisimmat yksilöt pyritään saamaan
Akatemiavalmennukseen.
Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet
Tavoitteena on tarjota miesten ja naisten
maajoukkueeseen tähtääville lupaaville pelaajille
mahdollisuus hakea kansainvälistä kosketusta ja
kokemusta huippupeleistä. Miesten ja naisten B-
maajoukkueilla päätavoite on opiskelijoiden MM-
kisat toukokuussa. Naisten joukkue pitää
valmistavan leirin huhtikuussa, yhdessä TU19
maajoukkueen kanssa. Toukokuussa on kahden
päivän leiritys ja MM-kisat Prahassa. Lisäksi on
tarkkailutoimintaa. Varauksella pidetään leiri
syyskuussa.
Si
vu1
4
Miesten B-maajoukkue pitää valmistavan leirinsä
toukokuun alussa, ennen matkustamista MM-
kisoihin Prahaan. Tämän lisäksi joukkue osallistuu
syyskuussa Suomessa pelattavaan
kansainväliseen seurajoukkueturnaukseen.
TUKITOIMINNOT
Valmennus- ja koulutus
Valmentajakoulutus
Valmentajapolku on valmentajien oma reitti, jolla
tarjotaan kehittymisen mahdollisuuksia.
Käytännön valmennustyön lisäksi etappeina
toimivat valmentajakoulutuksen kurssit.
Valtakunnallisen valmentajakoulutuksen
ohjauksen osalta seurataan muutosprosessiin
liittyvät päätökset. Liiton omaan järjestelmään
tehdään sen mukaiset uudistukset.
Kohdemarkkinointia valmentajille ja seuroille
lisätään. Teemaseminaarit otetaan
jatkokoulutuksena tehokkaammin käyttöön ja
hyödynnetään yhteistyökumppaneita, kuten
Suomen Valmentajat ja UKK-instituutti.
Valmentajana kehittymisen tueksi valmistetaan
uusimuotoisia valmennusmateriaaleja.
Huippuvalmennuksen tietoutta siirretään suoraan
koulutuksen sisältöihin, maajoukkuevalmentajien
kanssa yhteistyössä. Muutenkin
valmennustoiminta ja valmentajakoulutus
kohtaavat systemaattisesti liiton Pelaajapolun
tapahtumissa. Kaikille henkilöryhmille sektorin
sisällä järjestetään omaa koulutusta ja
säännöllistä ohjausta. Liittokouluttajat
kokoontuvat 2 kertaa, kouluttajakoulutus
pidetään kerran.
Valtakunnallisesti tavoitteena on järjestää noin
40 koulutuksen lähijaksoa, joissa osallistujia on
yhteensä 535.
Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt
Valmennustoiminnan kehittämisen osalta
seuroissa jatketaan mentorointia. Toimintatavan
ensimmäisen vuoden johtopäätösten perusteella
muokataan toimintamallia. Julistetaan uusi haku
seuroille vuoden alussa. Liiton kouluttamat
lajimentorit perehdyttävät seuran valitsemat
mentorit. Mentorointia sovelletaan myös liiton
omissa sidosryhmissä, liittokouluttajat,
ikäluokkavalmentajat, maajoukkuevalmentajat ja
Akatemiavalmentajat. Lajimentorit kootaan
yhteen kerran ja vuoden lopussa raportoidaan
projekteista. Koulutusohjelmaan tavoitellaan 8
seuraa, joiden sisällä perehdytetään 20
seuramentoria. Seuroissa toimivat
valmennuspäälliköt kutsutaan koulutukselliseen
tapaamiseen kerran vuoden aikana. Kutsu
kohdennetaan sekä palkatuille, että oto-pohjalta
toimiville. Tilaisuudessa vaihdetaan kokemuksia
ja käsitellään valmennuspäällikön roolia seurassa.
Tavoitteena on saada koulutukseen 20
valmennuspäällikköä ja liittokouluttajat.
Talenttileiri
Kesä- ja elokuussa järjestetään Eerikkilän
urheiluopistolla 1996–1997- syntyneille tytöille ja
pojille Talenttileirit, joiden tavoitteena on antaa
ikäluokan pelaajille vaihtoehtoja ja ohjeita
kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Leiriohjaajina ja
valmentajina toimivat lajimme
huippuvalmentajat ja – pelaajat. Leirin korkea
laatu ja vaatimustaso säilyvät. Leireille valitaan
esitysten perusteella 100 poikaa ja 50 tyttöä.
Pelaajapolku
Salibandyn pelaajapolkutapahtumat järjestetään
tammikuussa, toukokuussa sekä elokuussa.
Pelaajapolkutapahtumien tavoitteena on
kasvattaa pelaajia urheilijoina Kahden ja neljän
Si
vu1
5
päivän leireillä pelaajat saavat mitata tasoaan
erilaisin harjoittein ja pelein ja saavat hyviä
vinkkejä tulevaan harjoitteluunsa.
Ikäluokkavalmentajat kutsutaan koolle vuosittain.
Poikapelaajia osallistuu vuoden aikana 986 ja
tyttöpelaajia 442, yhteensä 1428.
Urheiluakatemiavalmennus
Akatemiavalmennus on merkittävä
toimintamuoto urheilijoiden kasvattamisessa ja
lajin tason nostamisessa. Urheiluoppilaitoksiin
valituista pelaajista muodostuu perusryhmä, jota
laajennetaan Urheiluakatemian statusta hakevilla
pelaajilla. Tämä mahdollistaa tasokkaiden
aikuispelaajien ryhmään pääsyn.
Valmennusryhmät toimivat pääkaupunkiseudulla,
Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa,
Porissa, Lappeenrannassa, Etelä-Pohjanmaalla,
Etelä-Savossa ja Kainuussa. Lajiliiton velvoite on
vastata valmennustoiminnasta.
Valmennuskeskuksissa järjestettävän
aamuvalmennuksen tavoitteena on tukea
seuravalmennusta huippu-urheiluun tähtäävien
nuorten osalta. Valmennusta tapahtuu
urheiluoppilaitosten valmennusryhmissä,
urheiluakatemioissa tai edellä mainittujen
yhdistelmissä. Urheiluoppilaitosten
mestaruusturnaus järjestetään vuosittain
Eerikkilän urheiluopistolla. Ajankohta muutetaan
tammikuulta syyskuulle.
Turnaus järjestetään kutsuturnauksena, jonne
kutsutaan kaikki oppilaitokset, joissa on
salibandyn valmennusryhmä.
Akatemiavalmentajille järjestetään kerran
vuodessa tapaaminen.
Tavoitteena on aloittaa kaksi uutta
valmennusryhmää, Jyväskylään ja Mikkeliin, sekä
säilyttää nykyiset. Erillisiä ryhmiä on 20. Näissä
harjoittelee yhteensä 320 pelaajaa.
Seuratoiminnan kehittäminen
Seuratoiminnan suunnittelussa on huomioitu
erilaisten seurojen erilaiset tarpeet
hahmottamalla kolme tapaa kohdata seuroja.
1) seuratoiminnan peruskoulutusten
toteuttaminen ja muiden koulutusta tarjoavien
tahojen, esim. SLU-alueiden kanssa, 2) Hyviksi
todettujen toimintatapojen jakaminen 3)
Seurakohtaiset kehittymisohjelmat. Syksyllä 2011
toteutetun seuratoimintakyselyn tulosten
perusteella kehitetään seuratoiminnan
kehittämisen toimisektorin sisältöjä ja
suunnitellaan tulevien vuosien kehitystoimia.
Seurakehittymisohjelma 2012 käynnistetään
keväällä. Ohjelmaan valitaan korkeintaan 10
seuraa, jotka sitoutuvat 10 kuukautta kestävään
kehittymisjaksoon. Kehittymisjakson sisällä
järjestetään neljä viikonloppukoulutusta, joiden
teemat muokataan osin osallistuvien seurojen
tarpeiden mukaan. Vuoden 2011
seurakehittymisohjelma päättyy toimintavuoden
Taiturileiri 230 + 4
Pohjola Cup60 + 8
LÄNSI- SUOMI:Länsirannikko, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi, Pohjanmaa
ITÄ-SUOMI:Etelä-Suomi, Savo-Karjala,
Kaakkois-Suomi
1.Kausi
2.kausi
3.kausi
4.kausi
5.kausi
Toukokuu, 14-15-vuotiaat, 8.lk.
Tammikuu, 15-16-vuotiaat, 9.lk.
Toukokuu, 16-17-vuotiaat
Elokuu, 17—18-vuotiaat
Toukokuu, 13-14-vuotiaat, 7lk.
Tyttöjen pelaajapolku
Tale
ntt
ileir
it
VALTAKUNNALLINEN
8kk
12kk
16kk
15kk
Aka
tem
iava
lmen
nu
s
Tähdistöottelu, 30 + 4, tammikuu
Tähdistöottelu, 30 + 4, syyskuu
Tähdistöottelu, 30 + 4, tammikuu
Taiturileiri 230 + 4
Taiturileiri 130 + 4
Taiturileiri 130 + 4
Taiturileiri 330 + 4
Taiturileiri 330 + 4
Pohjolaleiri 30 + 4
Pohjolaleiri 30 + 4
visio: Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä. Seuratoiminnan kehittämisen mallit ja menetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton ja seurojen perustoimintaa. tahtotilat: Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa. Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla. Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla. Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia. Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. ”Avainseura” -verkosto on rakentunut. Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy.
Si
vu1
6
huhtikuussa. Lisäksi toteutetaan erillisiä
seurakehitysprosesseja, erityisesti yhteistyössä
seuratoiminnan palkkatukea saavien seurojen
kanssa. Palkkatukea saavia seuroja tuetaan
seurakäyntien muodossa. Toimintavuoden aikana
toteutetaan 12–15 seurakäyntiä.
Seuratoiminnan kehittymisen rooli
Sinettiseuratoiminnassa lisääntyy uusien
auditointikriteereiden myötä. Sinettiseurat ovat
potentiaalisia seurakehittymisohjelmaan
osallistuvia seuroja jo Sinettiseuraverkostoon
kuulumisen vuoksi.
Seuratoiminnan peruskoulutusten toteutusta
(Seuratoimintapuu) jatketaan alueellisesti
yhteistyössä SLU -alueiden kanssa. SLU-alueiden
yhteistä koulutuskalenteria (URPO-hankkeen
kautta) markkinoidaan salibandyseuroille.
Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa
seuratoiminnan peruskoulutukset kullakin
salibandyalueella.
Seuratoiminnassa hyviksi koettujen
toimintatapojen ja työskentelymenetelmien
jakaminen toteutetaan yhteistyössä alueellisen
toiminnan kehitystoimenpiteiden kanssa.
Hallinnon ja talouden tueksi työstetään
yksinkertaisia mallipohjia. Opinnäytetöitä
hyödynnetään aineistojen valmistelussa.
Palkatut työntekijät seuroissa
Seuroihin palkatuille työntekijöille järjestetään
yksi - kaksi verkostotapaamista toimintavuoden
aikana. Toinen tapaamisista on valtakunnallinen
ja toinen toimialakohtainen (toiminnanjohtajat,
seurasihteerit/seuratyöntekijät,
nuorisovalmennuspäälliköt &
valmennuspäälliköt). Toimintavuoden aikana
kutsutaan koolle valmennussektorin työntekijät
sekä hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät.
Työntekijöiden tapaamiset toteutetaan työajalla,
yhteistyössä työnantajaseurojen kanssa.
Uudet materiaalit ja koulutukset
Toimintavuoden aikana selvitetään Salibandyn
Starttikoulutuksen sekä
Joukkueenjohtajakoulutuksen tarve sekä
koulutussisällöt. Starttikoulutuksessa
perehdytään salibandyliiton sähköisiin
järjestelmiin, tärkeisiin aikatauluihin,
tiedottamiseen ja muihin liiton tarjoamiin
palveluihin (valmennus- ja koulutustoiminta,
seuratoiminnan kehittäminen, harrastetoiminta,
lasten ja nuorten toiminta). Uusien materiaalien
ja koulutusten suunnittelussa yhteistyötä
tehdään SLU:n kanssa seuratoiminnan laadun
yhteisten valintojen toteutuksen suunnassa.
Erotuomaritoiminta
Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan
erotuomarivaliokunnan (ETV) johdolla. ETV:n
työn tukena toimivat sen työryhmät. Tavoitteena
on kohottaa erotuomaritoiminnan laatua kaikilla
tasoilla liiton yleisen 2014 strategian, Peli
salibandyerotuomarille - visioita tulevaisuuteen ja
siihen liittyvien tarkempien kehitysohjelmien
mukaisesti. Keinoina ovat mm. uusien
erotuomarien ja erotuomarivalmentajien
(tarkkailijoiden) rekrytoinnin tehostaminen,
alueellisen koulutuksen tukeminen ja sektorin
kaiken koulutuksen kehittäminen. Yhteistyötä eri
sidosryhmien kanssa lisätään. Samoin kaudella
2001–02 aloitettua jatkuvan koulutuksen –
periaatetta toiminnassa jatketaan. Kaudella
2011–12 käytetään ensimmäistä kertaa
yhteispohjoismaisten
erotuomarikoulutusmateriaalien tilalla uusia
erotuomarikoulutusmateriaaleja. Uudet
materiaalit on tehty yhdessä johtavien
salibandymaiden (Norja, Ruotsi, Sveitsi, Tšekki) et
–sektorien kanssa vuosien 2010 ja 2011 aikana.
Alueiden et –toiminnan johtoryhmien
visio: Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti.
tahtotila: Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita.
Si
vu1
7
(erotuomari-, erotuomarikoulutus-,
erotuomarivalmennusvastaavien ja
erotuomariasettelijoiden) työtä tuetaan.
Yhteistyötä alueellisten erotuomarikerhojen
kanssa jatketaan. ETV kokoontuu säännöllisesti
asioiden hoidon vaatimalla tavalla.
Erotuomarivaliokunnan alaisten työryhmien työtä
vakiinnutetaan.
Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus
Miesten ja naisten liigojen sekä liittotason
erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja
työryhmät. Työryhmä vastaa oman ryhmänsä
koulutuksista ja esittää
erotuomariluokitusmuutoksia ETV:lle.
Koulutuksessa ulkopuolisten kouluttajien käyttöä
jatketaan. Suomen Erotuomarien Liiton (SEL)
järjestämään huippuerotuomarikoulutukseen
osallistuu myös salibandyn liigaerotuomareita.
Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan
muiden salibandymaiden kanssa. Kauden aikana
kullekin pääsarjakoulutusryhmälle pidetään
vähintään kolme omaa koulutustapahtumaa.
Koulutusta monipuolistetaan ja fyysisissä
testeissä käytetään ETV:n hyväksymiä malleja.
Tavoitteena on edelleen mahdollisimman
yhtenäisen erotuomaritoiminnan kehittyminen
ylimmille sarjatasoillemme. Lisäksi tavoitteena on
joustava luokitustasojen korjaaminen kesken
kaudenkin, jotta jokainen tuomari tuomitsisi
menestymisensä osoittamalla tasolla. Kauden
aikaista sarjojen välistä et -rotaatiota siis lisätään.
Naiserotuomarikoulutus
Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan tyttö- ja
naiserotuomarien sekä –toimijoiden määrän
kasvattamista alueellisesti tavoitteena kattavan
naiserotuomariverkoston luominen. Naisten
osuutta valtakunnallisessa naisten otteluihin
panostavien erotuomareiden koulutusryhmässä
edelleen lisätään ja tyttöjen Pohjola Cup –
tapahtumaa hyödynnetään koulutuksessa.
Alue-erotuomarikoulutus
Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan
nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et –
toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-
koulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle
alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat
alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et -
koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita.
Eettisen kehityshankkeen mukaisesti koulutetaan
pelinohjaajia pienimpien juniorien otteluihin.
Alueilla tehdään yhteistyötä paikallisten
erotuomarikerhojen kanssa. Eri alueiden
koulutustapahtumat ovat pääsääntöisesti
samansisältöisiä. Peruskoulutusmateriaalit
pohjautuvat johtavien salibandymaiden uuteen
yhteiseen erotuomarikoulutusmateriaaliin.
Vuorovaikutuksen lisäämistä alueiden välillä
tuetaan. Alueiden erotuomarivastaavien lisättyä
koulutusta jatketaan ja et –toiminnan
johtoryhmien toimintaa alueillaan tuetaan.
Vuorovaikutusta alueiden seurojen,
erotuomarien ja aluevastaavien välillä kehitetään.
Poikien Pohjola Cup –tapahtumaa käytetään eri
alueiden nuorten lupaavimpien erotuomareiden
koulutushuipentumana. Yhteistyötä koulutus ja
valmennus -sektorin kanssa lisätään
”Pelaajapolku” –tapahtumien yhteydessä
tapahtuvalla erotuomarikoulutuksella. Miesten 2.
divisioonaa tuomitsevien alue-erotuomareiden
koulutusta jatketaan A4 -kehitysohjelman
mukaisesti sekä valtakunnallisesti että
alueellisesti. A4-koulutus järjestetään
yhtenäisellä koulutussisällöllä erillisen A4-
koulutustyöryhmän toimesta. Fyysisten testien
järjestäminen on alueiden toimintaa, mutta
kaikkien A4-koulutustulosten koonti tapahtuu
erillisen vastuuhenkilön johdolla. A4-koulutus
tapahtuu syksyllä ennen kauden alkua. Toimintaa
tullaan kehittämään siten, että A4-ryhmälle
voidaan järjestää toinen koulutustapahtuma
kauden aikana / sen jälkeen.
Alue-erotuomaritoimintaa kehitetään edellä
mainitun mukaisesti siten, että koulutussisältöjen
yhdenmukaisuus mahdollistaa kaikille
erotuomareille yhtäläiset mahdollisuudet toimia
Si
vu1
8
erotuomarina siltä osin, miten koulutus tukee
erotuomarin toimintaa.
Valiokunta tukee alue-erotuomaritoiminnan
kehittämistä mm. vierailemalla alueiden
koulutustapahtumissa.
Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta
Erotuomarivalmennuksen, eli
erotuomaritarkkailun, kehitysohjelman tarkoitus
on kehittää ja tukea yksittäistä erotuomaria ja
erotuomariparia. Lisäksi se on oikeudenmukaisen
erotuomariluokituksen perusta.
Erotuomarivalmennuksen kautta erotuomarien
toiminta saadaan kohdistettua oikeille tasoille.
Erotuomarivalmennusta jatketaan aiemmassa
muodossa miesten liigassa. Liigassa tavoitteena
on tarkkailla otteluista 70 % (max.150 ottelua). Et
–valmennusta suoritetaan myös muissa
yksittäisissä otteluissa. Naisten liigassa pyritään
45 %:n (max. 70 ottelua), miesten 1.divisioonassa
35 %:n (max. 75 ottelua) ja muissa alueellisissa
yksittäisissä otteluissa koko maassa maksimissaan
200 ottelun tarkkailumäärään. Miesten ja naisten
liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa tehdään
myös joukkueiden suorittamaa
erotuomariarviointia (joukkuepalaute) sekä
erotuomareiden omatoimista itsearviointia.
Joukkuepalautteen kerääminen käynnistetään
miesten 2. divisioonassa. Alueen et –
valmennusvastaava suorittaa yhdessä alue-
erotuomarivalmentajien kanssa yksittäisiä et –
valmennuksia ja koordinoi alueen et -
valmennuksen kehittämistä.
Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja
työryhmä kouluttavat
pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat).
Alueen erotuomarivalmennusvastaavat
kouluttavat alueelliset et –valmentajat.
Tavoitteena on lisätä et –valmentajien määrää.
Otteluvalvontaa suoritetaan yksittäisissä
otteluissa.
Olosuhdetarkkailu
Miesten ja naisten liigoissa sekä miesten
1.divisioonassa suoritetaan edelleen tarvittaessa
olosuhdetarkkailua. Olosuhdetarkkailua tekevät
ETV:n kouluttamat
pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat).
Tavoitteena on tukea yhtenäisen
salibandykulttuurin luomista eri puolelle maata
kuitenkin säilyttäen ja tukien alueiden ja
joukkueiden omaleimaisuutta.
Erotuomariasettelu ja luokitukset
Erotuomariasettelua kehitetään edelleen
useimpien yksittäisten ottelujen osalta
keskitettyyn järjestelmään perustuvaksi.
Asettelun pääsarjoissa tekevät ETV:n nimeämät
henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat
alueiden et -asettelijat.
Käytössä on 14 -portainen
erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin
luokitus perustuu suoritettuun
erotuomarikoulutukseen, et –valmennuksien
dokumentteihin sekä muihin
erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin.
Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksen läpikäyminen on edelleen
pakollinen koti/vastuujoukkueiden
toimitsijatehtävissä toimiville kilpailusääntöjen
määräämällä tavalla. Koulutuksesta huolehtivat
ETV:n, alueiden erotuomarivastaavien ja et -
koulutusvastaavien johdolla alueen
erotuomarikouluttajat. Koulutus on maksullinen.
Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla.
Lisäksi seuroille järjestettyjä toimitsijakoulutuksia
jatketaan, ja niissä seurat hankkiessaan
koulutustilat maksavat ainoastaan
kouluttajakustannukset. Pääsarjoissa
toimitsijakoulutuksesta huolehtii sarjajärjestäjä.
Toimintailmapiiriin vaikuttaminen
Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen,
joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten
pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle
välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä
keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri
sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa
painotetaan vuorovaikutustaitoja.
Si
vu1
9
Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan
kohottaminen (et –brändi) on myös yhteinen
tavoite. Kaikella toiminnalla edistetään yleisen
myönteisen työskentelykulttuurin takaamista
erotuomareille.
HALLINTO JA TALOUS
Strategia Vuoden 2011 aikana aloitettu salibandyn
toimintastrategian
päivittäminen huippu-
urheilun, harrastetoiminnan
ja viestinnän osalta
saatetaan valmiiksi
alkuvuoden 2012 aikana.
Toimintastrategia ulottuu
vuoden 2014 loppuun
saakka.
Organisaatio Salibandyliiton hallitus
jatkaa vuoden 2012 aikana
toimikautensa toisen
vuoden loppuun.
Marraskuussa 2012 pidetään
Salibandyliiton liittokokous,
joka valitsee hallituksen ja
puheenjohtajan seuraavalle
kaksivuotiskaudelle 2013–
2014.
Syksyllä 2012 pidetään Salibandyliiton kaikilla
alueilla aluekokoukset, jotka valitsevat ehdokkaat
liittovaltuuston jäseniksi ja varajäseniksi.
Liittokokous valitsee valtuuston marraskuussa.
Strategia ohjaa toiminnan vuosittaista
toimihenkilöiden toiminnan suunnittelua ja
tavoitteiden asettamista. Tavoitteiden
määrittelyssä lisätään huomiota niiden
mitattavuuteen ja seurantaan.
Salibandyliiton esimiesalaissuhteet on kirjallisesti
määritelty, jonka pohjalta toimintavuoden 2012
aikana esimiesten ja alaisten välistä
vuorovaikutusta ja toimintamalleja tullaan
kehittämään. Kehittäminen tapahtuu esimiestyön
koulutuksella ja uusien toimintamallien
luomisella. Henkilökunnan kouluttamiseen
panostetaan mm. viestinnän osa-alueella.
Henkilökunnan kanssa käydään
kehityskeskustelut vuosittain syksyisin.
Kehityskeskusteluilla pyritään kehittämään
esimiesten ja alaisten suunnitelmallista
vuorovaikutusta ja lisäämään alaisten kuulemista
henkilökohtaisiin työn tavoitteisiin ja tekijöihin
liittyen.
Vuoden 2012 aikana työn kohdistumisen
seurantaa kehitetään ottamalla käyttöön
visio: Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille
tahtotilat: Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä. Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL). Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua.
Si
vu2
0
ajankäytön seurantamalli. Mallin avulla
henkilökunnan ajankäytön kohdistumista
strategisesti tärkeisiin kohteisiin voidaan mitata
ja analysoida. Malli otetaan käyttöön pilotoiden
sitä ensin koulutus- ja valmennussektorilla, josta
mallia laajennetaan myös muiden työntekijöiden
käyttöön.
Vuoden 2012 yksi painopistealueista on
talousjärjestelmien ja -seurannan kehittäminen.
Vuosi on talouspäällikön ensimmäinen
kokonainen toimintavuosi.
Toimintavuoden aikana tullaan tekemään
rekrytointeja sijaisuuden ja työpaikanvaihdoksen
synnyttämien tarpeiden vuoksi. Rekrytoinneissa
huomioidaan strategian asettamat mahdolliset
uudet odotukset toimihenkilöorganisaation
menestymiselle.
Salibandyliitto toimii siviilipalveluksen
suorittamispaikkana. Vuonna 2012 aikana
Salibandyliiton palveluksessa työskentelee 4-6
siviilipalvelusmiestä. Liitto tarjoaa opiskelijoille ja
harjoittelijoille mahdollisuuden tehdä
opinnäytetyönsä ja harjoittelunsa
salibandytoimintaan liittyen.
Salibandyn Tuki Säätiö tulee jakamaan avustuksia
lajin kehittämistyöhön resurssiensa puitteissa.
Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea
salibandyharrastusta, salibandytoimintaa ja
erityisesti junioritoimintaa Suomessa.
Talous Vuonna 2012 painopistealueena tulee olemaan
liiton taloushallintajärjestelmien ja
seurantajärjestelmien kehittäminen. Vuonna
2011 aloitettua talousjärjestelmien kehittämistä,
uudelleen järjestelyä ja osittaista ulkoistamista
tullaan jatkamaan talouspäällikön johdolla.
Maksu- ja raportointijärjestelmien sekä talouden
suunnittelu- ja seurantajärjestelmien
kehittäminen tapahtuu yhteistyössä vuonna 2011
valitun tilitoimista Rantalaisen kanssa valitulla
netvisor-järjestelmällä.
Liiton toiminnan laajentuessa ja lajitoiminnan
kehittyessä talouden hallinta nousee entistäkin
merkityksellisempään rooliin sekä muuttuu
haasteellisemmaksi. Vakaa taloudellinen asema
tullaan säilyttämään huolehtimalla, että tulot ja
kulut ovat tasapainossa. Nousevien kulujen kasvu
tullaan peittämään kasvavilla tuotoilla.
Toimintasuunnitelmavuoden aikana tullaan
laatimaan laaja talousohjesääntö, jossa on
määritelty paitsi taloudelliset suhteet myös
vastuut ja velvollisuudet liiton toiminnassa.
Taloushallinnan toiminnan linjaavana elimenä
sekä hallituksen valmistelevana elimenä toimii
vuonna 2011 perustettu talousalan
ammattilaisista koostuva talousvaliokunta, jossa
talouspäällikkö toimii sihteerinä.
Liiton tulorahoitus säilyy edelleen
jäsenrahoituspainotteisena. Tämä on liiton
toiminnan turvaava tekijä ennustettavissa
olevassa erittäin epävakaassa taloudellisessa
suhdanteessa lähivuosina.
Jäsenmaksujen luonteisten maksujen osuus koko
liiton tulorahoituksessa säilyy erittäin merkittävä.
Niiden osuus on kaikkiaan 66 prosenttia
tulorahoituksesta (osanottomaksut 39 % ja jäsen-
ja lisenssimaksut 27 %). Veikkausvoittovaroista
jaettavien toiminta-avustuksien osuus on 18
prosenttia. Siirto- ja luovutusmaksujen osuus on
8 prosenttia ja yhteistyösopimusten osuus 8
prosenttia liiton koko tulorahoituksesta.
Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti
edellisvuosien kaltaisena. Epävakaassa tilanteessa
Si
vu2
1
ja kustannuspaineiden noustessa kulut
lisääntyvät. Palveluorganisaatiossa
henkilöstökulujen osuus on 34 prosenttia, matka-
ja majoituskulujen osuus on 24 prosenttia.
Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien
vuokrien osuus on 19 prosenttia kulurakenteesta.
Ulkopuolisten palveluiden osuus on 9 prosenttia.
Toimintasuunnitelmavuoden 2012 talousarvion
loppusumman suurus on 5.638.636 euroa (v.
2011 5.269.171€). Yleishyödyllisen yhteisön,
Suomen Salibandyliitto ry:n talousarvion
mukainen toiminnallinen taloudellinen tulos
vuodelle 2012 on tasapainoissa ja näyttää nollaa.
Talousarvion loppusumma on 6,63 prosenttia
suurempi kuin vuoden 2011 talousarvion
loppusumma, mutta 13,29 prosenttia pienempi,
kuin viimeisen toimitetun tilinpäätöksen vuodelta
2010. Huomioitavaa kuitenkin on, että vuonna
2010 Suomessa järjestettiin miesten
Maailmanmestaruuskilpailut, jotka kohottivat
liiton talouden volyymiä merkittävästi.
Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä
olevasta talousarviosta 2012.
Kansainvälinen toiminta Suomen Salibandyliitto ry on kansainvälisen
salibandyliiton (International Floorball
Federation, IFF) perustajajäsen. IFF:lla on vuoden
2011 lopulla 54 jäsenmaata. IFF:n toimisto
sijaitsee Helsingissä, SSBL:n ja Salibandyliigan
toimistojen yhteydessä. IFF:n pääsihteerinä
työskentelee John Liljelund, tiedottajana Merita
Bruun, kilpailukoordinaattorina Sarah Mitchell ja
toimistokoordinaattorina Veli Halonen. IFF on
kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n täysjäsen
heinäkuusta 2011 alkaen.
Suomen Salibandyliitto toimii aktiivisesti
kansainvälisen salibandyn kehitystyössä.
Suomella on edustajat kansainvälisen
salibandyliiton hallituksessa, valiokunnissa ja
työryhmissä. Turnausten jury-tehtävissä toimii
kaksi henkilöä.
Kansainvälisiä erotuomaripareja koulutetaan ja
nimetään IFF:n vaatimusten mukaisesti. Vuoden
2012 alussa Suomella on kansainväliset normit
täyttävät neljä miesten kv. otteluihin osoitettua
erotuomariparia ja kaksi naisten kv. otteluihin
osoitettua erotuomariparia. Jatkossa on
tavoitteena nimetä molemmista liigaryhmistä
myös kv. erotuomareita, jotka toimivat ns.
varaerotuomareina varsinaisten kv. erotuomarien
ollessa estyneitä kv. tehtävien hoitamiseen.
Pääsarjoissa voidaan jatkaa kansainvälistä
erotuomarivaihtoa IFF:n jäsenmaiden kanssa,
mikäli sarjajärjestäjä sitoutuu vaihtoon. Kv.
erotuomarivalmentajia (observer) koulutetaan
IFF:n erotuomarivaliokunnan (RC) ohjeiden
mukaisesti, ja käytetään kv. et -
valmennustehtävissä. ETV jatkaa toimintaansa
IFF:n RC:ssa ja on aktiivisesti mukana
kehittämässä kv. erotuomaritoiminnan eri osa-
alueita.
IFF:n puheenjohtaja ja hallitus valitaan
joulukuussa 2012 Sveitsissä yleiskokouksessa.
Urheilijakomitean miesjäsenet valitaan
urheilijoiden toimesta MM-kisojen aikana.
Suomen Salibandyliiton kansainvälisen
valiokunnan alaisuudessa toimiva kansainvälinen
työryhmä varmistaa kansainvälisissä tehtävissä
olevien ihmisten verkostoyhteistyön. Naisten
osuutta pyritään lisäämään kansainvälisessä
työssä.
Toimintavuoden aikana kehitetään aktiivisesti
tapahtumakonsepteja yhteistyössä muiden
maiden kanssa. Yhteistyössä Sveitsin, Ruotsin ja
Si
vu2
2
Tshekin salibandyliittojen kanssa
EuroFloorballTour-turnaukselle luodaan
yhtenäinen visuaalinen identiteetti, ja julkaistaan
Internet-sivut. EFT:n kansainvälinen
tuotteistaminen aloitetaan. IFF koordinoi
markkinointi- ja tapahtumakonseptien
kehitystyötä. Helmikuussa Ruotsi-ottelut pelataan
Suomessa.
Kansainvälisen turnaukset ovat Suomen
Salibandyliitolle merkittäviä, niin kilpailullisesti
kuin lajipromootioiden kannalta. Taloudellisesti
kansainväliset tapahtumat ovat haastavia, ja
niihin panostetaan taloudellisesti merkittävästi.
Toimintavuoden aikana valmistellaan vuoden
2013 seurajoukkueiden Euroopan
Mestaruusturnausta, Champions Cupia, jonka
isäntänä Suomen Salibandyliitto toimii lokakuussa
2013. Myös naisten MM2015-kisojen valmistelut
käynnistyvät.
IFF:n toiminnan painopiste vuosina 2012–2013 on
jäsenpalveluiden kehittäminen ja jäsenmaiden
toiminnan kehittäminen kolmiosaisen
kehitysseminaarin sekä yksilöidympien
kehitysohjelmien avulla. Seminaari koostuu
kolmesta osasta: valmennus-, erotuomari- ja
järjestökoulutuksesta. Kaiken jäsenmaiden
kehityksen tukemisen tavoitteena on valmistaa
maat toimintavuonna käyttöön otettavaan MM-
kisojen osallistujalisenssin sekä Kansainvälisen
Olympiakomitean vaatimuksiin.
IFF:n kanssa yhteistyössä selvitetään
vapaaehtoisten vaihto-ohjelman (EU-rahoitus)
käynnistämistä.
Viestintä
Aktiivisella ja tilanneherkällä viestinnällä on yhä
keskeisempi asema Salibandyliiton toiminnan
laajentuessa. Viestintäkanavien
monimuotoistuminen, viestinnän yhä
nopeutuessa koko yhteiskunnassa, on selvää, että
Salibandyliiton on oltava esillä sähköisissä
viestimissä, joissa tiedon jakaminen on
mahdollisimman reaaliaikaista. Sähköiset
viestimet antavat uusia mahdollisuuksia, mutta
samalla tuovat mukanaan haasteita. Informaation
määrän kasvaessa viestien läpisaaminen
edellyttää aktiivista tiedonjakoa useammissa
sovelluksissa ja julkaisualustoilla.
Salibandyliiton viestintästrategiassa verkon
kautta tapahtuvan viestinnän merkitys on
tiedostettu, mutta viestintäkentän nopeista
muutoksista johtuen se kaipaa terävöittämistä.
Liiton toiminnan kasvaessa viestintä tarvitsee
suunnitelmaa, jossa tehdään vuosittaisia
painopistevalintoja, ja joihin myös
lajimarkkinointi tulee ottaa tiiviimmin mukaan.
Salibandyliiton sähköisen viestinnän rungon
muodostaa salibandy.net –portaali, joka on
vakiinnuttanut asemansa harrastajien
keskuudessa. Sivuston merkitys
tiedonhankintakanavana on erittäin tärkeä ja
toimii merkittävänä linkkinä SSBL:n ja harrastajien
välillä. SSBL:n Internet-sivusto uudistettiin vuosi
sitten, mutta sen kehittämistä jatketaan yhdessä
palveluntarjoajan kanssa siten, että sivustolle
otetaan käyttöön uusia käyttömukavuutta
lisääviä palveluja. Sivuston mobiiliversion
luominen tulee ajankohtaiseksi, koska sivuja
luetaan yhä enemmän mobiilipäätelaitteilla.
Salibandyliiton facebook-sivusto tukee
nettiportaalia. Selkeänä tavoitteena on kasvattaa
salibandy-yhteisöä facebookin puolella.
Nettisivujen uutisvirtaa julkaistaan myös
facebookissa, mutta jatkossa sen sisältöä on
tarkoitus eriyttää nettisivujen sisällöstä, jolloin
kiinnostus liittyä yhteisöön kasvaa. Tätä voidaan
toteuttaa käytännössä mm. jäsenseurojen,
muiden medioiden ja yhteistyökumppaneiden
uutisilla. Facebookin osalta selvitetään, kuinka
visio: Sähköiset viestintäteknologiat kehittyvät ja yleistyvät voimakkaasti. tahtotila: Alaa seurataan aktiivisesti ja kehitystä hyödynnetään. Tuotetaan käyttökelpoista materiaalia eri kanaviin. Lisätään näkyvyyttä. Sisältöä tuotetaan ja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.
Si
vu2
3
näitä voitaisiin tuottaa sivustolle automaattisina
uutishakuina. Liiton mukanaolon tarpeellisuutta
twitter-palvelussa selvitetään.
Täydentävinä tiedotuskanavina jatketaan
sähköisten uutiskirjeiden säännöllistä julkaisua
kaikille lisenssipelaajille suunnattuina
massalähetyksinä kuin myös kohderyhmittäin
(esim. juniorit). Issuu-julkaisualustalla tarjotaan
näköisversioina liiton julkaisemaa
printtimateriaalia, kuten Salibandy-lehti,
kausikirjat, SalibandyNews, toimintakertomukset
jne.
Salibandyliiton siirtyessä käyttämään
matkapuhelimeen ladattavaa
mobiililisenssikorttia kaikissa lisenssiluokissa,
voidaan sen kautta lisäpalveluina tarjota uusi
kanava hakea liiton uutismateriaalia.
Ajankohtaisemmaksi ajan tulee liikkuvan kuvan
hyödyntäminen verkossa. Salibandyliitolla on
käytössä oma YouTube-kanava videoiden
julkaisuun. Uusina tavoitteina testataan
nettilähetysten toteuttamista. Valokuvatarjontaa
liiton flickr-kuvagalleriaan lisätään.
Television puolella juniorisalibandylle pyritään
saamaan näkyvyyttä. Säbämestari-ohjelmasarjan
jatkosta YLE TV2:n lasten ja nuorten toimituksen
kanssa neuvotellaan. Myös muita ideoita juniori
ja aikuisten harrastesalibandyn esilletuomiseksi
selvitetään.
Salibandyliiton sisäisen viestinnän tehostamiseksi
vuoden 2012 alkupuolella otetaan käyttöön
intranet. Salibandyliiton materiaalipankin
käyttöönottoa laajennetaan toimintavuoden
2012 aikana. Materiaalipankki palvelee liiton eri
toimipisteiden kuin liiton valiokuntien
dokumentinhallinnan keskuksena.
SSBL:n viestinnän tulee olla organisaatiota
läpileikkaavaa niin alueellisesti kuin
toimialoittaisesti. Haasteena on, kuinka lukuisat
hankkeet saadaan viestitettyä tehokkaasti ja
kohdennettua oikeille kohderyhmille.
Toisena haasteena on päätoimisten liiton
viestinnän henkilöresurssien (1 hlö) rajallisuus
suhteessa kasvaviin viestintäkanaviin. Koko
jäsenistölle suunnatun yleisviestinnän ohella
aktiivisessa viestinnässä korostuu oto-viestintä
paikallistasolla (SSBL:n alueet) ja kullakin
toimialalla. Jokapäiväisessä jäsenneuvonnassa
puhelin- ja sähköpostipalvelulla on edelleen
tärkeä rooli.
Verkossa jaettavan tiedon ohella Salibandyliitto
jatkaa myös perinteistä printtimuotoista
julkaisutuotantoa, joista merkittävin on
Salibandy-lehti.
Salibandy-lehti ilmestyy vuonna 2012 painettuna
neljä kertaa (kaksi numeroa kevätkaudella ja
kaksi numeroa syksyllä). Nopean
järjestöviestinnän keskittyessä sähköisiin
kanaviin, lehden sisällössä keskitytään
makasiinilehdille tyypillisiin henkilöitä esitteleviin
juttuihin ja salibandya taustoittavampiin aiheisiin.
Toisena painopisteenä on tukea salibandyn
huippu-urheilustatusta. Sisällössä pitäisi olla
jokaiselle salibandyn harrastajalle jotakin itseä
koskettavaa lukemista, mikä harrastajien erilaiset
motivaatiot ja taustat tiedostaen asettaa
haasteet juttujen kirjolle. Sisällöntuotannossa
merkittävä osa on avustajaverkostolla. Painetusta
lehdestä julkaistaan myös näköisversio
Internetissä, joka toimii samalla lehtiarkistona.
Muita SSBL:n painettuja julkaisuja ovat
SalibandyNews, kausikirja, toimintakertomus ja
-suunnitelma.
visio: Viestinnän jakautuminen, jalkautuminen ja kerroksellisuus
tahtotilat: Viestintä on horisontaalista ja vertikaalista. Viestintä on toimialakohtaista ja alueittaista.
Si
vu2
4
Liiton sidosryhmäviestintää ovat mediatiedotteet,
tiedotustilaisuudet, toimittajatapaamiset,
yhteistyökumppaneille tarjottavat markkinointi ja
viestintäpalvelut sekä aktiivinen toiminta
erilaisissa työryhmissä ja valiokunnissa
suomalaisen liikunnan yhteisössä. Yhteydenpito
yhteiskunnallisiin vaikuttajiin eri foorumeilla on
tärkeää niin edunvalvonnan näkökulmasta kuin
positiivisen lajikuvan vahvistamisen kannalta.
Vuoden 2012 aikana lanseerataan liiton uusi
graafinen ilme, jolla vahvistetaan salibandyyn (ja
Salibandyliittoon) liittyviä positiivisia mielikuvia.
Uudistus pitää sisällään paitsi uuden
logotunnuksen, myös muuta visuaalista
materiaalia ja ohjeistusta, jolla liiton brändi
saadaan yhdenmukaisemmaksi ja paremmin
hallittavaksi.
Salibandyliiton viestinnän ja SSBL Salibandy Oy:n
markkinoinnin yhteistyötä tehostetaan.
Lajimarkkinointiin on syytä panostaa vahvemmin
myös liiton puolella. Markkinointia voidaan
kustannustehokkaasti lisätä sähköisissä
kanavissa, myös liiton eri toimialojen ja
tuotteiden markkinointitarpeet on syytä
kartoittaa ja tuottaa niitä tukevia markkinointi- ja
viestintämateriaaleja uuteen graafiseen
ilmeeseen pohjautuen.
Lajimarkkinointi
Salibandya markkinoidaan vauhdikkaana,
energisenä ja innovatiivisena lajina, joka tarjoaa
kaiken ikäisille mahdolliseen pelata ja harrastaa
lajia monella eri tasolla. Lajimarkkinoinnilla
lisätään ihmisten kiinnostusta lajia kohtaan sekä
pelaajana että katsojana. Markkinoinnissa
hyödynnetään nykyaikaisia keinoja ja kanavia.
Salibandyliiton projekteissa pidetään mukana
vahva lajimarkkinoinnillinen näkökulma.
Salibandyliiton uusi ilme ja logo hyödynnetään
läpi koko organisaation. Yhteisen ilmeen ja
viestinnän vaalimiseen panostetaan enemmän.
Huippusalibandyn markkinoinnista vastaa SSBL
Salibandy Oy. Huippusalibandyn tunnettuutta ja
kiinnostavuutta lisätään aktiivisin ja suunnitelluin
toimenpitein. Markkinointitoimenpiteiden
tavoitteet pohjautuvat myös huippusalibandyn
osalta Salibandyliiton strategiaan.
Huippusalibandyn markkinoinnissa etsitään
aktiivisesti uusia ja innovatiivisia
markkinointiratkaisuja. SSBL Salibandy Oy on
edelläkävijöiden joukossa sosiaalisten medioiden
ja uusien sovellutuksien hyödyntämisessä.
Huippusalibandysta kiinnostuneille tarjotaan
mahdollisuuksia seurata suoria liigaotteluita
television sekä Internetin välityksellä. SSBL
Salibandy Oy panostaa vahvasti liikkuvan kuvan
monipuoliseen hyödyntämiseen.
Huippusalibandyn markkinoinnissa tullaan
panostamaan entistäkin enemmän liigaseurojen
markkinoinnin kehittämiseen ja tukemiseen.
Miesten Salibandyliigassa käynnistetään laaja
kehitysprojekti markkinoinnin, myynnin ja
viestinnän osalta. Liigaseurojen valmiutta vastata
median tarpeisiin parannetaan ja heidän
yhteistyötä kehitetään.
SSBL Salibandy Oy:n ja Nelonen Media
yhteistyösopimuksen kautta tv-kanana Nelonen
Sport Pro näyttää 25-30 suoraa Salibandyliigan
ottelua. TV-ottelut tuotetaan vahvasti lajin
näköiseksi, jotta ne tukevat lajimarkkinointia
parhaalla mahdollisella tavalla. TV-otteluissa
tuodaan esille salibandyn pelaaja- ja
valmentajapersoonia henkilökuvahaastatteluilla.
Salibandyliigan ja maajoukkueen pelaajista
luodaan esikuvia nuorille salibandyn harrastajille.
Pelaajat näkyvät Salibandyliigan
markkinointimateriaaleissa ja heistä tehdään yhä
tunnetumpia urheilua seuraaville ihmisille.
Naisten Salibandyliigaan ja Divariin tuodaan
aikaisempaa enemmän markkinointitoteutuksia
visio: Viestinnän ja markkinoinnin lähentyminen, sidosryhmät, mediakohtaamiset ja brändinhallinta
tahtotila: Salibandya seurataan mediassa. Vaikuttaminen viestinnän keinoin lisääntyy.
Si
vu2
5
ja molempien sarjojen imagoa kehitetään
tavoitteiden mukaisesti.
Salibandyliiga ja Salibandyliitto kartoittaa
vahvasti uusia kustannustehokkaita keinoja tuoda
lajia esille. Markkinointipartnereiksi haetaan
yrityksiä, jotka ovat sopivat lajin imagoon ja ovat
edellä kävijöitä markkinointialalla.
Liite. Talousarvio 2012
Recommended