View
1
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Suomen matkailun talouden näkymät
30.10.2019 Ari Peltoniemi
Majoitus- ja ravintola-alan myynnin määrän ja Suomen BKT:n määrän vuosimuutos 2006-2019
Lähde: Tilastokeskus, VM, EK suhdannebarometri, MaRa
Vuosimuutos, %
e = BKT:n ennakkotietoa= BKT:n ennusteiden keskiarvo 2019, VM:n ennuste 2019-2023 ja majoitus ja ravintola-alan myynnin määrän kehityksen arvio vuodelle 2019
Majoitus- ja ravintola-ala 2018 = +2,1 %
2019 1-7 = +2,1 %2019a = +2,0 %
BKT:n muutos2018 = +1,7 %
2019 Q2 = +1,2 %2019a = +1,3 %
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019a 2020a 2021a 2022a 2023a
BKT:n muutos Majoitus- ja ravintola-alan myynnin määrä VM:n ennuste, BKT:n muutos
Viimeisimpien ennusteiden keskiarvon mukaan BKT:n kasvu vuonna 2019 on noin 1,3 %
VM:n ennusteen (7.10) mukaan BKT kasvu olisi v. 2019 = 1,5 %v. 2023 = 0,7 %
Matkailun aikaansaaman bkt:n kasvu muuta taloutta ripeämpää
Lähde: Tilastokeskus 4/2019
100
105104
105
107
111
120
100 101103
104106
109
113
100
105
110
115
120
125
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*
2011 = 100
Matkailun aikaansaama bkt Suomen bkt
5,0 mrd. euroa (2,6 % bkt:sta)
193,2 mrd. euroa
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Milj
. eur
oa
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut Muut liike-elämän palvelutMATKAILU Kuljetus (muu kuin matkailuun liittyvä)Muut palvelut RakentaminenTuotannolliset palvelut Rahoitus ja vakuutuspalvelut
Matkailu on kolmanneksi suurin palveluviennin ala
Lähde: Tilastokeskus 4/2019
4,6 mrd. €
21,9 mrd. €
59,7 mrd. €
Vientitulot yhteensä 86,2 mrd. €
Matkailuvienti
Muu palveluvienti
Tavaroiden vienti
Suomen vientituloista (86,2 mrd. €) matkailuviennillä (4,6 mrd. €) on
5,3 prosentin osuus
Palveluiden vientituloista (26,5 mrd. €) matkailuvienti yltää jo 17,2 prosenttiin
matkailu kolmanneksi suurin palveluviennin ala vuonna 2017
Palveluvienti, milj. euroa
Majoitus- ja ravitsemisalan generoima arvonlisävero Vuonna 2017 majoitus- ja ravitsemisalan arvonlisäveron bruttoverokertymä (kulutuksesta laskettu) oli yhteensä 1 030 miljoonaa euroa.
5
Majoitus- ja ravitsemisalan synnyttämän arvonlisäveron bruttokertymä 2017, miljoonaa euroa.
Ruokatarjoilu: 673 milj. euro,
65 %
Anniskelutoiminta: 303 milj. euroa,
30 %
Majoituspalvelut: 54 milj. euroa,
5 %
Lähde: Pekka Lith 9/2019
Vuonna 2017 majoitus- ja ravitsemisalan verojalanjälki (sisältää alv:n bruttoverokertymän) oli minimiarviona 2,6 miljardia euroa (Pekka Lith 2019).
KANSAINVÄLINEN MATKAILU: Kovaa kasvua v. 2018* kansainvälisten matkailijoiden saapumiset Eurooppaan kasvoivat 6 prosenttia!
Maailmanlaajuisesti n. 1,8 mrd.
kansainvälistä matkailijoiden
saapumista
Maailman-laajuisesti1,4 mrd*.kansain-välistä
matkailijoidensaapumista
2018 2030
?X,X %
Lähde: UNWTO 1/2019, *ennakkotieto
Suomella 0,45 %osuus Euroopan
matkailusta ja 0,23 %osuus maailman
matkailusta
Majoitus- ja ravintola-alan työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi 2,5 % vuonna 2018 Majoitus ja ravintola-alalla 89 400 työllistä (15 800 + 73 600 ) vuonna 2018. Kasvun jatkuessa 2,5 prosentin vuosivauhtia, vuonna 2023 alalla on yli 100 000 työpaikkaa!
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 6/2019, *Mara (ennuste)
7
1 000 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta Vuonna 2018 majoitus ja ravintola-alalla oli 9 300 (1 000 + 8 300) työllistä enemmän kuin vuonna 2012. 101,1
75
80
85
90
95
100
105
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020* 2021* 2022* 2023*
Väestöennuste 2019-2070
Lähde: Tilastokeskus 9/2019
Vuonna 2019 työikäisten osuus väestöstä on 62 prosenttia.
Työikäisten osuus pienenee 55 prosenttiin, 65 v. täyttäneiden osuus nousee 22 prosentista (2019) 34 prosenttiin ja alle 15 vuotiaiden osuus laskee 16 prosentista (2019) 11 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä.
Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031.
Ikäryhmien osuus väestöstä 1970–2018 ja ennustettu osuus 2019–2070, prosenttia
LIIKEVAIHTO:Vuosi 2019: kasvuvauhti edellisvuoden tahdissa
Liikevaihtoindeksi 2015=100, kausitasoitettu kuukausitaso
Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtoindeksi
Ravintolat2018 = + 4,9 %
2019 1-8 = + 4,9 %
Majoitus ja ravintolat2018 = +4,5
2019 1-8 = + 4,5 %
70
80
90
100
110
120
130
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Majoitus ja ravintolat Majoitus Ravintolat
Majoitus2018 = +3,2 %
2019 1-8 = + 3,1 %
MYYNTI:Pikaruokamyynti noussut reippaasti
Indeksi myynnin määrä 2005=100
Pikaruoka+5,8 %
Hotellit**+3,3 %
Anniskeluravintolat* (ruoka ja anniskelu yhteensä) +3,2 % (2018)
Henkilöstö-ravintolat+1,7 %
Vuosi 2019 tammi-syyskuu
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
Vuosimuutos, %
Liikenneasemat:ravintolamyynti+1,0 %
* = Vuosi 2018 arvio** = Myytyjen hotellihuoneiden lkm 2019 tammi-elokuu
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
RAVINTOLARUOKAILUN TRENDITUTKIMUS:Ravintolaruokailu lisääntyy
Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 2018
Vuonna 1997 57 % suomalaisista ei käynyt kertaakaanravintolassa kahden viikon aikana.
Vuonna 2018 vastaava osuus oli enää 21 %!
55 % suomalaisista (2014 = 44 %) syö ravintoloissa 1-5 kertaa kahden viikon aikana!
57 57 55 57 56 51 4740
45 4435
2433
23 21
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018
Ei kertaakaan
Yli 14 kertaa
11 - 14 kertaa
8 - 10 kertaa
6 - 7 kertaa
4 - 5 kertaa
Kolme kertaa
Kaksi kertaa
Yhden kerran
Alkoholiliikkeen tarkastajat vahtivat ravintoloissa asiakkaiden vaatetusta ja käytöstä. Naisilla täytyi olla hame ja miehillä pikkutakki ja kravatti. Ei pääsyä ravintolaan sandaalit tai farkut jalassa! Farkuissa pääsi sisään 1980-luvun lopussa, jolloin ravintola-kulttuuri Suomessa alkoi muutoinkin vapautumaan.
Sääntelyä ei ole puuttunut…
Väkevien anniskelu sallittu vain aterian yhteydessä! Pöytäviinaryyppy ja sillileipä oli suosittu tilaus. Vasta 1980-luvulla päästiin säännöstä, jonka mukaan ravintoloissa piti ostaa ruokaa juoman ohella.
Korkeat baarijakkarat sallituiksi vuonna 1952. Ravintoloiden perustaminen maaseudulle pitkään kiellettyä! Maaseudulla asuvia haluttiin suojella viinan kiroista.
Naiset eivät päässeet ilman miesseuraa ravintolaan! Vasta vuonna 1969 Alkon julkilausuman mukaan yksinäinen nainen ei heikentänyt ravintolan tasoa.
Maaseudun Tulevaisuus 6/2016, Mirja Sillanpää: "Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys.”, Merja Nummi (hotelli- ja ravintolamuseo)
Alkoholilain uudistusvuonna 2018, jonka myötämm. ravintoloiden aukioloajat vapautuivat.
Alkoholista 90 prosenttia juodaan kotona
10,6 %Ravintolat
21,1 % Matkustajatuonti ym.
68,3 % Alko ja kaupat
Lähde: THL, Valvira,
Alkoholikulutuksen jakauma vuonna 2018
10,9 %anniskelu
19,2 %matkustaja-tuonti ym.
69,9 %Alko ja kaupat
TAMMI-KESÄKUU 2019 (100 % alkoholi litroina):Alkoholin myynti
Anniskelun (100 % alkoholi litroina) vuosimuutos 2019 tammi-kesäkuu, %
Alkoholin (100 % alkoholi litroina) myynti myyntikanavittain, vuosimuutos 2019 tammi-kesäkuu, %
Lähde: Valvira 18.9.2019, TAK 18.9.2019
-1,9-0,5
-9,8
-5,4
12,5
-1,5
-15,0
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
Väkevätjuomat
Miedotviinit
Siiderimax. 4,7%
Olut max.4,7%
Olut >4,7-5,5%
Yhteensä
-1,5
-3,8
0,1
-1,6
-4,0
-3,5
-3,0
-2,5
-2,0
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
Anniskelu Alko Muuvähittäismyynti
MyyntiSuomessa
Ravintolat: anniskelumyynnistä noin 38 % keskiolutmyyntiä ja olutmyynnistä 72 % keskiolutmyyntiä
TAK: alkoholituonti Viron matkoiltasyyskuu 2018 – elokuu 2019 • 100 % alkoholi
litroina = + 11,5 % (heinäkuu +18,6 %)
• Litraa/hlö = + 19,2 % (heinäkuu +39,1 %)
Anniskeluravintoloiden myynti:
Anniskelun osuus laskenut65 prosenttia vuoden *2018 euroista tuli ruoasta
Myynnin osuudet 1999-2018, %
Lähde: Tilastokeskus, Valvira
15 * = MaRan arvio
30
35
40
45
50
55
60
65
70
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 *2018
Ruoka Anniskelu
Vuodesta 2008 lähtien alkoholijuomaveroa on korotettu 7 kertaa. Viimeisin vuonna 2019.
Maa Olut 5 % Viini 11 % Väkevä 40 %, etyylialkoholi
Suomi 36,50 36,09 48,80Irlanti 22,55 38,62 42,57Britannia 21,42 29,46 32,26Ruotsi 19,55 23,04 50,01*Viro 12,70 13,44 18,81Kreikka 12,50 0,00 24,50Slovenia 12,10 0,00 13,20Alankomaat 7,59 8,03 16,86Tanska 7,51 14,16 20,12Ranska 7,49 0,04 17,58Italia 7,48 0,00 10,36Liettua 7,11 14,97 16,65**Latvia 6,80 8,36 14,20Kypros 6,00 0,00 9,57Kroatia 5,38 0,00 7,13Unkari 5,01 0,00 10,32Belgia 5,00 6,81 29,93Itävalta 5,00 0,00 12,00Malta 4,83 1,86 13,60Puola 4,55 3,36 13,33Portugali 4,18 0,00 13,87Slovakia 3,59 0,00 10,80Tsekki 3,10 0,00 11,06Espanja 1,99 0,00 9,59Luxemburg 1,98 0,00 10,41Saksa 1,98 0,00 13,03Bulgaria 1,93 0,00 5,62Romania 1,83 0,00 7,32
Alkoholijuomaverot EU-maissa 1.1.2019
Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-%
Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 2019, Veronmaksajat 2019, Hallituksen esitys 4.10.2018
Suomessa alkoholijuomaveroa korotettiin vuoden 2019 alusta (arvioitu tuotto 30 milj. euroa).
Hallitusohjelmassa kirjaus uudesta alkoholijuomaveron korotuksesta (arvioitu tuotto 50 milj. euroa).
Uusi korotus ei todennäköisesti tule voimaan vielä vuoden 2020 aikana. Korotuksen toteutuminen on epävarmaa alkoholin maahantuonnin kasvun vuoksi.
Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra sataprosenttista alkoholia
Suomi 1,72Irlanti 1,06Britannia 1,01Ruotsi 0,92*Viro 0,60Kreikka 0,59Slovenia 0,57Alankomaat 0,36Tanska 0,35Ranska 0,35Italia 0,35Liettua 0,33Latvia 0,32Kypros 0,28Kroatia 0,25Unkari 0,24Belgia 0,24Itävalta 0,24Malta 0,23Puola 0,21Portugali 0,20Slovakia 0,17Tsekki 0,15Espanja 0,09Luxemburg 0,09Saksa 0,09Bulgaria 0,09Romania 0,09
*Viro laski 1.7.2019 alkoholijuomaveroa miedoissa ja väkevissä 25 %:*Olut 16,92 12,70; 0,80 0,60*Väkevät 25,08 18,81
**Latvia laski 1.8.2019 väkevien alkoholiveroa 15 prosentilla (16,7 14,2). Voimassa 2020 helmikuun loppuun saakka.
Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin verottaja.
*Tilastokeskuksen matkailutilinipito, ennakkotieto 8.3.2019. Matkailuvienti (ulkomainen matkailukysyntä) pitää sisällään ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämän rahamäärän sekä kansainvälisen matkustajaliikenteen tuomat tulot Suomelle.
Lähde: Tilastokeskus, TAK / Visit Finland
Ulkomaiset yöpymiset2018: 6,8 milj. (+1,5 %)
Kotimaiset yöpymiset2018: 15,4 milj. (+1,5 %)
Ulkomaisten matkailijoiden matkat Suomeen
2018: 8,5 milj. matkaa (+3 %)
*Matkailutilinpidon avainluvut, v. 2017 ennakkotiedot
3,8
8,5
2000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Matkailun kokonaiskysyntä15 mrd. euroa, josta
kotimainen matkailukysyntä 10,4 mrd. euroa
Suomen *matkailuviennin arvo on 4,6 mrd. euroa
Matkailun BKT-osuus on 2,6 prosenttia
Matkailun arvonlisä5 mrd. euroa
Työllisten määrä 140 200(ilman vuokratyövoimaa ja kaupan alan työpaikkoja)
Ulkomailta saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutuksen jakautuminen vuonna 2018
Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms.Huvipalvelut = urheilu-, huvi- ja virkistystoiminta (TOL 93) ilman kulttuuripalveluita
Kulutus kasvoi majoituksessa + 15 %ravintoloissa + 17 %huvipalveluissa + 25 %Kylpylöissä + 31 %
Lähde: TAK, Visit Finland Matkailijatutkimus
911
674
531445
177104 68 47 17
81
1040
737
461381
14883
44 41 1366
0
200
400
600
800
1000
1200
Vuosi 2018 Vuosi 2017
Milj. euroa *3,1 miljardin kulutuksesta 531 miljoonaa majoituspalveluihin, 445 miljoonaa ravintoloihin ja 104 miljoonaa huvipalveluihin.
Matkailijoiden yöpymiset: tammi-elokuu 2019
Lähde: Tilastokeskus 9/2019
Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet tammi-elokuu 2019,%
Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (tammi-elokuu 2019)
3,4 4,1
1,8
17,0
12,2 11,810,1
8,2
4,9 4,8 4,8
-0,3-1,5 -2,0
-2,9 -3,1 -3,6 0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
Ennakkotietojen mukaan tammi-elokuussa 2019 Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä 16,2 miljoonaa kertaa. Määrä oli 3,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.
Kotimaisille matkailijoille kirjattiin 11,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta ja ulkomaisille 4,8 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,1 prosenttia ja ulkomaisten lisääntyivät 1,8 prosenttia edellisvuodesta.
Maakunnat: yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, tammi-elokuu 2019muutos edellisestä vuodesta, %
Lähde: Tilastokeskus 9/2019
Kotimaisten yöpymisten vuosimuutos, % Ulkomaisten yöpymisten vuosimuutos, %
13,511,0 10,5 10
8,66,2
4,5 4,13,0 2,8
1,6 1,1 0,6
-0,8-2,4
-6,5 -7,3-10
-5
0
5
10
15 55,7
17,8 17,1
5,4 3 2,6 2,5 2,2 1,8 1,8 1,7 0,4
-1,6 -3,2 -3,7-10,1-10,2
-16,3-20-15-10
-505
1015202530354045505560
Kotimaiset yöpymisetMaakunta lkm Osuus, %Uusimaa 2 567 716 22,5Pohjois-Pohjanmaa 1 097 685 9,6Lappi 1 045 599 9,2Pirkanmaa 977 049 8,6Varsinais-Suomi 751 950 6,6Päijät-Häme 376 285 3,3Koko maa 11 386 964
Ulkomaiset yöpymisetMaakunta lkm Osuus, %Uusimaa 2 181 523 45,0Lappi 1 058 556 21,8Pohjois-Pohjanmaa 211 064 4,4Ahvenanmaa 188 708 3,9Varsinais-Suomi 169 964 3,5Päijät-Häme 78 248 1,6Yhteensä 4 849 733
Matkailijoiden yöpymiset: kesäkausi (touko-elokuu)
Lähde: Tilastokeskus 2019
Kotimaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet touko-elokuu 2019 Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki
majoitusliikkeet touko-elokuu 2019
+ 5,8 % + 3,9 %
+ 12,0 %
+ 1,3 %
+ 6,0 %
+ 7,1 %
Vuoden 2019 kesäkauden aikana Suomen majoitusliikkeissä kotimaisten yöpymisten määrä (n. 6 870 000) kasvoi peräti 5,8 prosenttia vuodesta 2018.
Ulkomaisten yöpymisten määrä (n. 2 651 000) kasvoi myös hyvin, 3,9 prosenttia edellisvuoden kesäkaudesta.
+ 9,6 %
+ 16,9 %
6489423
1332960
440104
217673
6868740
1493236
482226
220591
0 2000000 4000000 6000000 8000000
Koko maa
Uusimaa
Lappi
Päijät-Häme
2019 2018
2550612
1308119
221434
39442
2650514
1386459
237096
46112
0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000
Koko maa
Uusimaa
Lappi
Päijät-Häme
2019 2018
Yöpymiskehitys Päijät-Hämeessä: kaikki majoitusliikkeet
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
Kotimaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä, yhteensä Ulkomaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä, yhteensä
2019e = arvio tammi-elokuun kehityksen jatkuessa (kotimaiset +1,1 %, ulkomaiset +17,1 %)
400 000
420 000
440 000
460 000
480 000
500 000
520 000
540 000
560 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
130 000
Koti- ja ulkomaisten matkailijoiden osuudet yöpymisistä Suomessa maakunnittain vuonna 2018
Lähde: Tilastokeskus
4348
536769
777879
8183848585868788899091
95
5752
473331
232221
19171615151413121110
95
0 25 50 75 100
AhvenanmaaLappi
UusimaaEtelä-Karjala
KOKO MAAEtelä-Savo
PohjanmaaKymenlaakso
Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa
PirkanmaaPohjois-Karjala
Päijät-HämeKeski-Suomi
SatakuntaPohjois-Savo
KainuuKeski-Pohjanmaa
Kanta-HämeEtelä-Pohjanmaa
Prosenttia
Kotimaiset, % Ulkomaiset, %
Hotellien käyttöaste: koko Suomi, Päijät-Häme ja Lahti
Lähde: Tilastokeskus
Käyttöaste, % 2019 tammi-elokuuHotellien lkm- Koko Suomi 635 kpl- Päijät-Häme 15 kpl, joista
Lahdessa 7 kpl
52,6 51,3 51,5 52,4 53,955,9 55,4 56,4
45,341,3
44,541,3
43,4 43,847,4
49,949,9
44,8 45,648,3
51,653,7 54,3
57,5
0
10
20
30
40
50
60
70
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1-8
Koko Suomi Päijät-Häme Lahti
Matkailukysyntä maakunnittain vuonna 2015
Lähde: Visit Finland: alueellinen matkailutilinpito
Vuonna 2017 matkailun kokonaiskysyntä
15 mrd. euroa, josta kotimainen matkailukysyntä 10,4 mrd. euroa
6826865
763752
611482
385360359341310269237234234231227194
72
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
UusimaaLappi
PirkanmaaVarsinais-Suomi
Pohjois-PohjanmaaKeski-Suomi
Pohjois-SavoEtelä-Savo
Etelä-KarjalaAhvenanmaaPäijät-Häme
Pohjois-KarjalaEtelä-Pohjanamaa
Kanta-HämeKymenlaakso
KainuuSatakunta
PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
Matkailukysyntä, yhteensä 13754 milj. euroa
Majoitus- ja ravintola-ala: suhdannenäkymät varovaisia
Lähde: EK 10/2019
- Myynnin määrä kasvoi selvästi 2019 alkusyksyn aikana syksyllä, mutta odotukset loppuvuodesta ovat maltillisempia
- Työvoiman saatavuudessa edelleen haasteita
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Suhdannetilanne Suhdannenäkymät
MARAN JÄSENKYSELY:Myynti - 2019 kesän toteuma ja 2019 syksyn ennuste
Lähde: EK, MaRa
Toteuma yrityksenne myynnistä 2019 touko-elokuun välisenä aikana
Arvio yrityksenne myynnistä 2019 syys-joulukuun välisenä aikana
27,6
22,3
12,8
2,8
15,9
11,2
2,1 2,7 2,6
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
13,1
7,1
33,3
24,7
11,6
6,5
0,9 1,7 1,10,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
35,0
Kaksi kolmesta arvioi vuoden 2019 kesämyynnin kasvaneen edellisvuodesta!
KANNATTAVUUS:
Liiketulos
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
28
Lähde: Tilastokeskus, 24.10.2019, e=ennakkotieto
Liiketulos- %
3,2
1,7 1,4
2,0
3,2
2,0
1,2 1,1
2,2
2,9
3,8 3,3
4,2 4,2
-1,6
0,3
1,3
-0,0 -0,3
-0,9
0,7
5,9 5,3
4,0
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e
Ravitsemistoiminta Majoitus
Jos anniskelun arvonlisäveroa (alv) alennetaan 24 prosentista 14 prosenttiin:
ravintoloiden alkoholiannosten hinnat laskevat 8,1 %, mikäli arvonlisäveron alentaminen siirtyy kokonaisuudessaan hintoihin vaikutukset kansantaloudelle
Lähde: Irz, X., Knuuttila, M., Vatanen, E. & Niemi, J. 2018.
Nettovaikutus valtion verotuloihin – 70 milj. euroa
Ravintolapalveluiden kysyntään + 127 milj. euron kasvu ja kerrannaisvaikutuksineen kotimainen tuotanto kasvaa
+ 300 milj. euroa
Laskennallinen työpaikkavaikutus+ 2 400 työpaikkaa
Alalle myötätuulta Suomen saamista kansainvälisistä tunnustuksista!
Suomi on maailman onnellisin maa toista vuotta peräkkäinSuomessa asuvilla on maailman parhaan edellytykset onnelliseen elämään, kun huomioidaan talous, terveys, kansalaisen anteliaisuus ja kokemus vapaudesta, sosiaaliset turvaverkot sekä korruption vähäisyys (YK: Maailman onnellisuusraportti 3/2019, 3/2018)
Suomi on maailman turvallisin maa.Maailman talousfoorumi (WEF), Travel Risk Map11/2017
Suomen ilmanlaatu on maailman paras (Maailman terveysjärjestö WHO 5/2018).
Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan puhtaimpia (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA 4/2017).
”Suomi on maa numero yksi, jossa vierailla vuonna 2019”. Suomesta tekee ideaalin turistikohteen mm. ruoka, erikoiset hotellit ja sauna.(Business Insider 11.1.2019)
”Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille”. Suomi pärjäsi parhaiten kategoriassa, joka koskee vaurautta ja yhdenvertaisuutta. (The Good Country Index 153 valtion vertailu 24.1.2019)
The Top 6 Travel Destinations For Fall 2019Suomen Lappi kuuden kiehtovimman kohteen joukossa:”Syksy on loistava ajankohta Lapin matkalle, sillä maisema hehkuu oranssin ja punaisen eri sävyissä”.”Revontulien näkemiseen on syksyllä talvea paremmat edellytykset. Lapin eristyksissä oleva sijainti ja yksityisyys ovat nykypäivänä todellista luksusta, jota ei joka matkakohteessa ole tarjolla”. (Forbes 28.8.2019)
Global Wildlife Travel Index 2019 (2.9.2019)Suomi on maailman paras luontomatkakohdeyli sadan maan vertailussaVertailun mukaan Suomen nostaa kärkisijalle luonnon kauneus, kestävyys ja ainutlaatuisuus, eläinlajiston monimuotoisuus sekä onnistuneetluonnonsuojelutoimet. https://www.trueluxury.travel/global-wildlife-travel-index
Kiitos!
Recommended