View
2
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT
17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun*
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous**
Luonnon-varat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
* Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller
T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
** Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
UUSIUTUVA ENERGIA
Osuus primäärienergian hankinnasta, Total primary energy supply
OECD (2018), "Green growth indicators" – Renewable energy supply, % TPES, OECD Environment Statistics (database)
Suomi on uusiutuvien
energiamuotojen käytössä
vertailumaiden
parhaimmistoa ja selkeästi
parempi kuin OECD- ja EU-
maiden keskiarvot
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
35,0
40,0
45,0
% T
PES
EnergiaEnergia & ilmasto
ENERGIAN TUOTTAVUUS
BKT primäärienergian hankintaa kohden, Total primary energy supply
OECD (2018), "Green growth indicators" – Energy productivity, GDP per unit of TPES, OECD Environment Statistics
Suomi on energian
tuottavuudessa
vertailumaista
heikoimmassa
kolmanneksessa sekä
huonompi kuin OECD- ja
EU-maiden keskiarvot. Tätä
selittävät erityisesti
Suomen
energiaintensiivinen
teollisuus, pitkät
kuljetusmatkat sekä kylmät
talvet.
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
US$
/ t
oe
Energia & ilmasto
TUOTANTOPERUSTEISET CO2-PÄÄSTÖT
Primäärienergian hankintaa kohden, Total primary energy supply,
2015
OECD (2018), "Green growth indicators"- Production-based CO2 emissions, Production-based CO2-productivity, OECD Environment Statistics (database),
https://doi.org/10.1787/data-00665-en; OECD (2018), "Green growth indicators"- Total primary energy supply, OECD Environment Statistics (database)
Suomi on vertailumaiden
parhaimmistoa
tuotantoperusteisissä CO2-
päästöissä
primäärienergian hankintaa
kohti. Samalla Suomi on
parempi kuin OECD- ja EU-
maiden keskiarvot.
Ilmaston-muutosEnergia &
ilmasto
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
t C
O2
/ T
J
SÄHKÖNTUOTANNON CO2-PÄÄSTÖKERROIN
2015
IEA (2017) CO2 emission from fuel combustion 2017 ed., Paris
Suomi on vertailumaiden
parhaimmistoa
sähköntuotannon CO2-
päästöissä ja samalla
selkeästi parempi kuin
OECD- ja EU-maiden
keskiarvot.
Ilmaston-muutosEnergia &
ilmasto
0
200
400
600
800
1000
1200
gCO
2/k
Wh
HIILINIELUT
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistuman (LULUCF) suhde
kasvihuonekaasupäästöihin (ILMAN LULUCF-SEKTORIA), 2016
United Nations Framework Convention on Climate Change (2018): https://unfccc.int/process-and-meetings/transparency-and-reporting/greenhouse-
gas-data/ghg-data-unfccc/information-on-data-sources
Suomen maankäyttösektori
toimii hiilinieluna ja Suomi
sijoittuu
kasvihuonekaasupäästöjen ja
poistuman suhteessa
vertailumaiden
parhaimmistoon. Samalla
Suomi on selkeästi parempi
kuin OECD- ja EU-maiden
keskiarvot.
Ilmaston-muutosEnergia &
ilmasto
-40%
-20%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
%
HAPPAMOITTAVAT PÄÄSTÖT
Teollisuuden NOX + SO2 päästöt teollisuuden energian loppukäyttöä kohden, 2015
0,0
200,0
400,0
600,0
800,0
1 000,0
1 200,0
1 400,0
kg N
Ox
+ SO
2 /
TJ
Ilma
Suomi sijoittuu
vertailumaiden
parhaimmistoon
teollisuuden
happamoittavien päästöjen
määrässä suhteessa
teollisuuden
energiankäyttöön. Samalla
Suomi on parempi kuin
OECD- ja EU-maiden
keskiarvot.
OECD (2018), "Air and climate: Air emissions by source", OECD Environment Statistics (database), https://doi.org/10.1787/data-00598-en
IEA (2017) Energy Efficiency Indicators 2017 ed., Paris. Available: http://www.iea.org/media/statistics/EnergyEfficiencyIndicators.xls
PIENHIUKKASPÄÄSTÖT
Teollisuuden pienhiukkaspäästöt (PM2.5) teollisuuden energian loppukäyttöä kohden, 2015
OECD (2018), "Air and climate: Air emissions by source", OECD Environment Statistics (database), https://doi.org/10.1787/data-00598-en
IEA (2017) Energy Efficiency Indicators 2017 ed., Paris. Available: http://www.iea.org/media/statistics/EnergyEfficiencyIndicators.xls
Suomen teollisuuden
pienhiukkaspäästöt
suhteessa teollisuuden
käyttämään
energiamäärään ovat
vertailumaiden pienimmät.
Samalla Suomi on selkeästi
parempi kuin OECD- ja EU-
maiden keskiarvot.
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
kg P
M2
.5 /
TJ
Kanada 120
Ilma
ILMANLAATU
Väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille (PM2.5 ), 2015
OECD (2018), "Air quality and health: Exposure to PM2.5 fine particles - countries and regions", OECD Environment Statistics (database)
Suomen ilman laatu on
vertailumaiden
parhaimmistoa. Samalla
Suomi on selkeästi parempi
kuin OECD- ja EU-maiden
keskiarvot.
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
mic
rog/
m3
PM
2.5
Ilma
VEDENKÄYTÖN INTENSITEETTI
Makeanveden otto suhteessa saatavilla oleviin makeanveden varantoihin
United Nations Global SDG Indicators database (2018)
Suomessa vedenkäyttö
suhteessa uusiutuviin
vesivarantoihin on
vertailumaiden
keskiluokkaa. Suomen
vedenkäytön intensiteetti
on kuitenkin parempi kuin
OECD- ja EU-maiden
keskiarvot.
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
% u
usi
utu
vist
a ve
siva
rois
taLuonnon-
varat
VEDENLAATU, EKOLOGINEN
EEA (2018) WISE Water Framework Directive (data viewer), https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/dashboards/wise-wfd
Suomen pintavesien ekologinen tila on
paras eurooppalaisten vertailumaiden
joukossa ja samalla selkeästi parempi kuin
EU-maissa keskimäärin.
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Pintavesien ekologinen tila - Joet
Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Pintavesien ekologinen tila - Järvet
Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa
Toisen kauden vesienhoitosuunnitelmat, ajanjakso 2009 alkaenLuonnon-
varat
VEDENLAATU, KEMIALLINEN
EEA (2018) WISE Water Framework Directive (data viewer), https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/dashboards/wise-wfd
Suomi sijoittuu pintavesien kemiallisessa tilassa
keskimäärin eurooppalaisten vertailumaiden
parhaimmistoon ollen EU-maiden keskiarvon
alapuolella järvien kemiallisessa tilassa, mutta
parempi jokien kemiallisessa tilassa.
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Pintavesien kemiallinen tila - Järvet
Hyvä Huonompi kuin hyvä Ei tietoa
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Pintavesien kemiallinen tila - Joet
Hyvä Huonompi kuin hyvä Ei tietoa
Toisen kauden vesienhoitosuunnitelmat, ajanjakso 2009 alkaenLuonnon-
varat
METSÄVAROJEN KÄYTÖN INTENSITEETTI
Hakkuiden (puuston poistuma) suhde vuosittaiseen kasvuun, keskiarvo 2011-2015
OECD (2018), "Green growth indicators" – Intensity of use of forest resources, OECD Environment Statistics (database)
Suomi sijoittuu
metsävarojen käytön
intensiteetissä
vertailumaiden
keskijoukkoon. Samalla
intensiteetti on hieman
suurempi kuin OECD- ja
EU-maiden keskiarvot.
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
suh
de
Luonnon-varat
METSÄPINTA-ALAN OSUUS
Puiden peittämän alan (tree cover) osuus maan kokonaisalasta
OECD (2018), "Land resources: Land cover in countries and regions", OECD Environment Statistics (database)
Suomen metsäpinta-ala
suhteessa koko pinta-alaan
on vertailumaiden suurin ja
samalla myös selvästi
OECD- ja EU-maiden
keskiarvoja korkeampi.
0,0 %
10,0 %
20,0 %
30,0 %
40,0 %
50,0 %
60,0 %
70,0 %
80,0 %
Luonnon-varat
OECD (2018), "Green growth indicators" – Loss of natural and semi-natural vegetated land, % since 1992 and 2004, OECD Environment Statistics (database)
Suomi sijoittuu maankäytön
muutoksessa
vertailumaiden
parhaimmistoon ollen
samalla myös OECD- ja EU-
maiden keskiarvoja
parempi.
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
18,0
Muutos % 1992-2015 Muutos % 1992-2004 Muutos % 2004-2015
Luonnonmukaisen tai lähes luonnonmukaisen maa-alueen muutos muihin
maankäyttömuotoihin 1992-2015
MAANKÄYTÖN MUUTOSLuonnon-varat
YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TIUKKUUS
Environmental policy stringency index, 2012
Botta, E. and T. Kozluk (2014), "Measuring Environmental Policy Stringency in OECD Countries: A Composite Index Approach", OECD Economics
Department Working Papers, No. 1177, OECD Publishing, Paris
Suomi sijoittuu
ympäristöpolitiikan
tiukkuus -indeksissä
vertailumaiden
parhaimmistoon. Suomen
sijoitus on myös OECD- ja
EU-maiden keskiarvoja
parempi.
Toiminta-ympäristö
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
CLEANTECH-INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Global Cleantech Innovation index, 2017
WWF and Cleantech Group (2017) The Global Cleantech Innovation Index 2017
Suomi on vertailumaista
paras cleantech-
innovaatioympäristöä
kuvaavassa indeksissä.
Samalla Suomi on
selkeästi parempi kuin
OECD- ja EU-maat
keskimäärin.
Toiminta-ympäristö
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
4,00
4,50
YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄT
ISO 14001:2015 -sertifikaattien määrä suhteessa BKT:n ostovoimaan, 2017
International Organization for Standardization, The ISO Survey 2016; International Monetary Fund, World Economic Outlook Database, October 2017
Suomi on vertailumaiden
keskiluokkaa, kun
tarkastellaan ISO 14001 -
ympäristöjohtamisjärjestel
män sertifikaattien määrä
suhteessa
bruttokansantuotteen
ostovoimaan. Samalla
Suomi hieman EU-maiden
keskiarvon alapuolella.
OECD-maihin verrattuna
Suomi sijoittuu
keskimääräistä paremmin.
Toiminta-ympäristö
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
Sert
ifik
aatt
ia /
milj
ard
ia P
PP
$ B
KT
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Energia ja ilmastonmuutos Energian tuottavuus
Uusiutuvien osuus
Suomi Ruotsi Saksa USA Brasilia Kiina
Ilma
Toiminta-ympäristö
Luonnonvarat
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Hiilinielut
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Vedenkäytön intensiteetti
Metsävarojen käytön intensiteetti
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
SUOMEN JA VALIKOITUJEN KILPAILIJAMAIDEN SIJOITTUMINEN
VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
SUOMEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous*
Luonnonvarat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja
ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
RUOTSIN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous *
Luonnonvarat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja
ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
SAKSAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous *
Luonnonvarat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja
ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
YHDYSVALTOJEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous *
Luonnonvarat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja
ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
BRASILIAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous *
Luonnonvarat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja
ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
KIINAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA
* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa
Toiminta-ympäristö
Energia ja ilmaston-muutos
Ilma
Kiertotalous *
Luonnonvarat
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vedenkäytön intensiteetti
Metsien käytön intensiteetti
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Uusiutuvien osuus
Energian tuottavuus
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Hiilinielut
Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.
Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja
ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa
Maa ei ole mukana tilastossa
Recommended