View
217
Download
4
Category
Preview:
DESCRIPTION
SYKE POLICY BRIEF - Näkökulma ympäristöpolitiikkaan
Citation preview
Rehevöittävän fosforin kierto Suomenlahdella
Itämeren pääallas Suomenlahti
Paljonfosforia
Vähänhappea
Fosforiasitoutuupohjaan
Fosforia vapautuuveteen huonoissahappioloissa
Paljonsuolaa
Fosforipäästöjä muunmuassa maataloudestaja asutuksesta
SYKE
Suomenlahti elpyy vähitellen
NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015
Kohti terveempää Suomenlahtea
• Suomenlahdenlevämäärätovatvähentyneetviimeisen10vuodenaikana.Tämäjohtuusuureltaosinilmastonjasäätilojenvaihteluista,jotkasäätelevätravinteidenkiertoameressä,muttamyösravinnekuormituksenpienenemisestä.UlkoisenkuormituksenlaskunvaikutuksetnäkyvätSuomenlahdenitäosissa,jossamerkittävimmätpäästövähennyksetontehtyjajossaItämerenpääaltaanvaikutusonpienempikuinläntiselläSuomenlahdella.
• Mereentulevienravinteidenmääräätuleeedelleenvähentää.Hajakuormituksenvähentämiseksimaataloudenravinteidenkierrätystäjakarjanlannanhyväksikäyttöätulisilisätäjalannoitusonsuhteutettavasadontodellisiinravinnevaatimuksiin.YhdyskuntajätevesientypenpoistoatulisitehostaaedelleenkaikkiallajafosforinpoistoaerityisestiVenäjällä.
• KansainvälinenyhteistyöHELCOMinjaEUnpuitteissaonvälttämätöntäItämerenjaSuomenlahdentilanparantamiseksi.Suomen,VenäjänjaVironmerensuojelunyhteistyössävoidaanpuolestaanottaahuomioonSuomenlahdenerityispiirteetjahallinnolliseterityisongelmatsekäratkaistapaikallisiaympäristöongelmia.
Suomenympäristökeskus | SYKe . f I | YMPAR ISTO. f I
REHEVöITTäVänfOSfORInKIERTOSUOMEnLaHdELLa
Suomenlahti kärsii edelleen ympäristöongelmista, vaikka sen tilanparantamiseksi on tehty paljon. Muutos parempaan on kuitenkin jo nähtävissä.
Suomenlahti voidaan palauttaa
ekologisesti kestävään tilaan, mikäli jo sovitut kuormitusvähennykset
toimeenpannaan ja Suomenlahtea hyödyn-
netään kestävästi.
Suomenlahteen tuleva jätevesien fosforikuormitus on vähentynyt merkittävästi erityisesti vuosina 2004-2015 toteutetun Pietarin yhdyskuntajätevesien käsittelyn uu-distusohjelman kautta. Helsingin ja Tallinnan jätevesien puhdistus tehostui jo aikaisemmin.
Suomenlahteen tulevan kuormituksen vähentymisen vaikutus on toistaiseksi havaittavissa ainoastaan itäisellä Suomenlahdella, jossa veden fosforipitoisuus on laskenut. Laukaanjoen kautta tullut ja vasta 2012 hallintaan saatu
SUOMEnLaHdEnVEdESSäOLEVanfOSfORInKOKOnaISMääRäVaIHTELEEHUOMaTTaVaSTIEnEMMänKUInMaaLTaTULEVaULKOI-nEnfOSfORIKUORMITUS.fOSfORInMääRänVaIHTELUSELITTYYSUURELTaOSInILMaSTOLLISTEnOLOjEn(TUULETjaILManpaInE-EROT)SääTELEMILLäVEdEnVIRTaUS-jaHappIOLOjEnMUUTOKSILLa.näIdEnSEURaUKSEnaITäMEREnpääaLLaSjaSUOMEnLaHdEnSISäISETpROSESSITVaIKUTTaVaTLaHdEnfOSfORInMääRäänSELVäSTIEnEMMänKUInULKOInEnfOSfORIKUORMa.
Suomenlahden erityispiirteet hidastavat toipumista
NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015
Fosforiravinne Suomenlahdella
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
tonnia
Kokonaismäärä vedessä
ASUTUS JA TEOLLISUUS
Vuotuinen kuormitus maalta
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014*
Lähteet: HELCOM & Oleg Savchuk, BNISYKE
JOET
*Alustava arvio
fosforikuormitus on todennäköisesti hidastanut itäisen Suomenlahden tilan paranemista. Läntisellä Suomen-lahdella fosforipitoisuuksien muutokset selittyvät veden virtausten ja happiolojen muutoksilla.
Ulkoista kuormitusta vähennettävä Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaalla
Suomenlahti on altis ilmastollisista tekijöistä riippuville muutoksille veden vaihdossa Itämeren pääaltaan kanssa. Ilmastotekijöihin tai sisäiseen ravinnekiertoon emme voi vaikuttaa, joten meidän tehtäväksemme jää huolehtia, että Suomenlahteen tuleva ulkoinen kuormitus saadaan minimoitua.
Leväkukinnat vähenevät ja vesi kirkastuu vasta, kun ulkoinen ravinnekuormitus on saatu vähennettyä ympäristön kannalta siedettävälle tasolle. Tällöin myös Suomenlahdelle tyypillinen sisäinen ravinnekuormi-tus asteittain pienenee. Meidän on sekä pienennettävä Suomenlahteen tulevia päästöjä että tuettava prosesseja, jotka vähentävät Itämeren pääaltaaseen tulevia päästöjä.
NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015
Uudet aineetaiheuttavatuusia ongelmia.
SEDIMENTIT:Haitallistenaineiden arkisto
TBT-maalitKertymä suurinta1990-luvun lopussa
ElohopeaKertymä suurinta1960-luvulla
DioksiiniKertymä suurinta1970-luvulla
Päästöt kertyvät ravintoketjuunja uusiin sedimentteihin.
Haitta-aineet ovat kertyneetvuosikymmenten aikana meren-pohjan kerrostumiin.
Ruoppaus vapauttaaaineet veteen, josta ne kertyvät ravintoketjuun.
SYKE
Lääkeaineet
Pinta-aktiiviset aineet
Palonestoaineet
Mikroroskat
Liikakalastus ja kutujokien
patoaminen ovat heikentäneet lohi- ja
taimenkantoja. Isoimpien lohijokien kunnostamisella
olisi suuri merkitys kantojen elpymiselle.
Monimuotoisen meriluonnon uhkatekijätSuomenlahti on herkkä murtovesialue, jota ihmisen toiminta rasittaa. Ilmastonmuutoksen ja rehevöittävän kuormituksen lisäksi Suomenlahden ekosysteemiin vaikuttavat haitalliset aineet, vilkas meriliikenne ja merellisten luonnonvarojen hyödyntäminen.
Rehevöityminen vähentää lajiston monimuotoisuutta ja tietyt lajiryhmät, esimerkiksi särkikalat runsastuvat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten veden suolapi-toisuuden muutokset ja lämpeneminen, mahdollistavat uusien vieraslajien vakiintumisen. Elinympäristöjä häviää ja turmeltuu rakentamisen ja ruoppausten yhteydessä.
Uudet haitalliset aineet valokeilaanSuomenlahteen päätyy jatkuvasti uusia pysyviä ja ravin-toketjuihin kertyviä haitallisia yhdisteitä. Emme tunne riittävästi näiden yhdisteiden lähteitä ja vaikutuksia, jotta voisimme arvioida niiden merkitystä ekosysteemille.
Erityisesti teollisuudesta ja kuluttajatuotteista jätevesiin päätyvien kemikaalien, kuten palonsuoja- ja pintakäsitte-lyaineiden, mutta yhtä lailla lääkkeiden ja roskien lähteet, määrä ja vaikutukset on kartoitettava paremmin, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa tehokkaasti.
Meriliikenteessä inhimillinen tekijä ratkaiseeItämeren meriliikenteen on arvioitu kasvavan 30 % vuo-sina 2010–2030. Liikenteen kasvu lisää onnettomuusriskiä kehittyneestä riskienhallinnasta huolimatta.
Meriliikenneonnettomuus johtuu yhä todennäköisem-min inhimillisestä virheestä. Alusten henkilökunnan koulutuksesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on täten entistä tärkeämpää. Inhimilliset tekijät tuleekin ottaa entistä paremmin huomioon merenkulun turval-lisuutta kehitettäessä.
Suomenlahti tarvitsee vielä tekoja
Maalta tulevaa ravinnekuormaa pienennetään
• Maataloudenravinnekuormaavoidaanvähentäätehostamallaravinteidenkierrätystä,lannoittamallakasvientarpeenmukaisestijahyödyntämälläkarjanlantaalannoitteena.Kokeilujajatutkimustaravinteidensitomiseksipeltomaahankipsinavullatuleejatkaa.
• HELCOM:inItämerentoimintaohjelman,EU:nvesipuitedirektiivin,EU:nmeristrategiadirektiivinjaLuoteis-Venäjänvesiensuojeluohjelmanmukaistenpäästövähennystentoteuttaminenonvälttämätöntä.SitäedistääoleellisestiSuomen,VenäjänjaVironalueellinenyhteistyöSuomenlahdentilanparantamiseksi.
• Yhdyskuntajätevesienravinnekuormanvähentäminenonedelleentärkeää.Samallavaikutetaanmonienympäristöllehaitallistenaineidenpäästöihin.Yli10000asukkaanjätevesientypestätuleejätevedenpuhdistamoillapoistaavähintään70%jasuuremmissakaupungeissa90%mikäliseonteknis-taloudellisestimahdollista.TehostettuafosforinpoistoaonedelleentarpeenedistääVenäjällä.
• LaivojentyppipäästöjäItämerellätulisivähentääesim.lisäämällänesteytetynmaakaasunkäyttöälaivojenpolttoaineena.Suomen,VenäjänjaVirontulisitoimiayhteistyössäHELCOMinjaIMOn1neuvotteluissaItämerenvalitsemiseksinECa2-alueeksi.
Kalat, ruoppaus ja meriliikenne – riskien minimointia ja elvyttäviä toimia
• Vaelluskalakantojen(erityisestilohi,taimenjajokikutuinensiika)luonnonvaraistalisääntymistätulisitukeaerityisestisuurimmissajoissapoistamallajokienvaellusesteitäsekäkunnostamallakutu-japoikasalueita.
• Ruoppauksenjasedimenttienhaittavaikutuksienminimoimiseksitulisikäyttääparhaitakäytettävissäoleviatekniikoita.Suurenmittaluokanruoppaus-jaläjitysoperaatioistaolisihyväsopiayhteisestikolmenmaankeskenjaniidenympäristövaikutuksettulisiarvioidakansainvälistensäännöstenmukaisesti.
• Inhimillistentekijöidentarkempikartoittaminenjahuomioiminenparantavatmeriliikenteenriskiennusteidenluotettavuutta.
Suomenlahden merialueiden käytön suunnittelua kehitettävä
• Suomenlahtitarvitseemerialueidenkäyttösuunnitelman,jokakattaakaikkienkolmenmaanaluevedet.SuunnitelmamahdollistaaSuomenlahdenresurssienkestävänkäytönjaminimoiihmistoimintojenhaitallisetvaikutuksetmeriluonnolle
• SuomenlahdenmerellistensuojelualueidenverkostoatuleekehittääHELCOM-yhteistyössäottaenhuomioonSuomen,VenäjänjaVironrannikonekosysteemienerityispiirteet
Seurantaa ja tutkimusta yhtenäistettävä
• HELCOMjaEUnmeristrategiadirektiiviantavatpuitteetSuomenlahdenseurannankehittämisellejayhtenäistämisellesekäkolmenmaanseurantatulostenvaihdolle.ItämerenoperatiivistakauppalaivoillatapahtuvaaseurantaatulisilaajentaaItäiselleSuomenlahdelle.KokoSuomenlahdenkattavasäännöllinentalviaikainenseurantaonedellytysluotettavallerehevöitymisarvioinnille.Suomenlahteenlaskevienjokienkauttatulevaakuormitustaonseurattavaentistätehokkaamminesimerkiksiautomatisoidunseurannanavulla.
• Luotettavanseurantatiedonvarmistamiseksiontärkeää,ettäSuomi,VenäjäjaVirokäyttävätvertailukelpoisia,HELCOMinohjeistuksenmukaisiaseurantamenetelmiäjalaadullisestikorkeatasoistaympäristöanalytiikkaa.SamoinSuomenlahdenkuormitusseurantatulisitoteuttaaHELCOMinohjeistuksenmukaisesti.Kaikissanäissäonedelleenkehittämisenvaraa.
• Lääkeaineidenjamikromuovienlähteistä,kulkeutumisreiteistä,pitoisuuksistajahaitallisuudestaSuomenlahdenekosysteemilletarvitaanlisäätutkimustietoa.Tutkimus-jakehitystyötätulisisuunnatamyösmenetelmienkehittämiseenlääkeaineidenpoistamiseksijätevesistä.
1 International Maritime Organization2 Nitrogen oxide Emission Control Area
NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015
perustuuSuomenlahti-vuoden2014yhteydessäSuomen,VenäjänjaVirontutkijoidentuottamaantila-arvioon.
KirjoittajatSYKE/merikeskus:MikaRaateoja,KaiMyrberg,HeikkipitkänenjajouniLehtoranta.
Kuvat:SYKE&KaskasMedia/TeemuHotti|Taitto:ErikaVárkonyi.
ISBn978-952-11-4536-0(nid)|ISBn978-952-11-4537-7(pdf)
Suositukset perustuvat Suomenlahti-vuoden 2014 tila-arvioon ja ehdotukseen Suomen
merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi.
HEL
SInKI2
015.
Recommended