View
214
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Tuulivoima, linnusto
ja lepakot
Mikael Nordström
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.
Lähteet • Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of
bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No 3.
• Rydell et al. 2011: Vindkraftens effekter på fåglar och fladdermöss. Naturvårdsverket.
• Ympäristöministeriön raportteja 19/2011: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu – Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Ympäristöministeriö.
• Euroopan Unioni: Wind energy developments and Natura 2000. Guidance document.
• Birdife Suomi (mm. tuulivoimakannanotto)
• Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (kartoitusohjeet: www.lepakko.fi)
• WWF, mm. merikotka
Tuulivoimalat ja linnut/lepakot ovat
otsikoissa • Onko kyse vain NIMBYistä vai onko uhka todellinen?
• Miten tuulivoimalat vaikuttavat linnustoon tai lepakoihin?
• Voidaanko mahdollisia vaikutuksia pienentää?
© Emma Kosonen
• Suorat vaikutukset
• Epäsuorat vaikutukset
© Emma Kosonen
Törmäyskuolema = suora vaikutus
• Suomessa/vuosi
– Liikenne: muutama miljoona lintuyksilöä
– Sähköjohdot: satojatuhansia lintuyksilöitä
– (Lasi)rakennukset: kymmeniä-satoja tuhansia
lintuyksilöitä
– Entä tuulivoimalat?
Paljonko tuulivoimalat tappavat
lintuja?
• Hankalaa tutkia
• Maan päällä kuolee lintuja enemmän kuin
avomerellä
• Kaikkien tutkimusten mukaan lintuja kuolee
vähän
– Keskimäärin joitakin/enintään kymmeniä myllyä kohti
vuodessa
– 1000 myllyä tappaisi enintään muutamia kymmeniä
tuhansia
• Siis ei syytä huoleen?
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka (94
tutkimusta) • 1 mylly = keskimäärin 2,3 lintua/vuosi (0-60), 2,9 lepakkoa
(0-70)
• Useimmat voimalat eivät tapa lainkaan tai vain vähän lintuja
tai lepakoita
• Harvat tappavat useita riskialttiiden myllyjen
tunnistaminen etukäteen
Kuva teoksesta Ahlén
2010
Mitä lintuja törmäyksissä kuolee
• Kaikenlaisia pienimmästä suurimpaan
– Hippiäisiä
– Pääskyjä
– Kahlaajia
– Lokkeja
– Vesilintuja
– Hanhia
– Kurkia
– Petolintuja
Tervapääsky © Tom Lindroos
Kotkat (ja muut petolinnut)
vaaravyöhykkeellä • Miksi
– Kaartelevat
– Eivät läheltä havaitse lapojen liikettä
• Lisäkuolleisuus voi nousta ongelmaksi
– Pitkäikäisiä, vähän poikasia, populaatiokoot pieniä,
• Espanjassa
– tuulivoimalat tärkein hanhikorppikotkan kuolinsyy
• Norjassa
– muutama mylly tuhosi paikallisesti merikotkapopulaation parissa vuodessa (> 10 todistettua kuolemaa, tn. 30 kuolemaa).
Hanhikorppikotka © Tom Lindroos
Potentiaaliset törmäyskeskittymät
• Petolintujen kaartelualueet
• Pesimä- ja ruokailualueen väliset lentoreitit
• Yöpymis- ja ruokailualueen väliset
lentoreitit
• Muuton valtaväylät/pullonkaulat: rannikko,
niemenkärjet, syvät merenlahdet
=> Suurimman törmäysriskin alueet, joita
kannatta välttää
© Teemu Lehtiniemi
Teoksesta Ahlén et al. 2011
Lintujen muutto
• Lähes kaikkina vuodenaikoina (eniten
huhtikuu-toukokuu, elokuu-lokakuu)
• Suurin osa lintuyksilöistämme muuttaa
yöllä
• Sääolosuhteet (tuulen nopeus ja suunta,
matalapaine jne.) vaikuttavat siihen missä
muutto kunakin hetkenä kulkee
Törmäyskuolemien vähentäminen
• Voimaloiden sijoittaminen
– Ei kaartelualueille (kotkat, petolinnut)
– Ei aivan rantaan
– Riittävän ulos AVOmerelle
– Vallitsevan muuttolinjan suuntaisesti – ei
poikittain muuttolinjaan nähden
Voiko törmäyskuolemilla olla
Suomen mittakaavassa merkitystä?
• Paikallisesti kyllä
– Reviirit häviävät
– Hyväksytäänkö
esimerkiksi tietyllä
alueella
merikotkareviirin
autioituminen?
• Huonoa mainosta
tuulivoimalle
Merikotka © Hannu Huhtinen
Epäsuorat vaikutukset
• Linnustovaikutukset suurempia kuin
törmäyksissä!
– Eivät näy otsikoissa
• Häiriö
• Ruokailureittien piteneminen,
• Ravintoresurssien pieneneminen
Maatuulivoimala-alueiden
lähialueiden pesimälinnusto
• Lyhyen aikavälin tutkimuksissa ei
yleistettävissä olevaa trendiä
= pesimälinnusto ei juurikaan muuttunut
• Pitkän aikavälin tutkimuksissa trendinä
joidenkin lajien pienempi pesimätiheys
– Tyhjenevät reviirit eivät täyty yhtä hyvin
=> Vaikutukset vähäisiä
Levähtävä linnusto
• Useat lajit välttävät tuulivoimaloiden
lähiympäristöä muuttoaikoina (pelkäävät
ruokailla lähellä)
– Suuret ja yhteiskunnallisesti kiinnostavat lajit
korostuvat (esim. hanhet, vesilinnut)
• Avomerialueilla välttävät jopa 2 km saakka
• Maa-alueilla varoetäisyys noin 500 metriä
© Teemu Lehtiniemi
Pitääkö tuulivoiman
rakentamistavoitteista luopua
linnuston takia?
• Ei
• Valtaosa Suomen maa- ja merialasta on
lintunäkökulmasta kelpo alueita
tuulivoimaloille
Entä lepakot?
• Epäsuorat vaikutukset pienemmät kuin linnuilla
• Riskialueet (vrt. linnut): rannikkolinjat, maastossa korkeammat kohdat, myös johtimena toimivat pinnanmuodot (esim. metsänreunat, jokilaaksot)
• Pienet riskit: tasainen maasto ja maanviljelysympäristö
• Riskit ennakoitavissa Pohjanlepakko © Markku Lappalainen
• Suorat vaikutukset: törmäys tai sisäiset verenvuodot (lapojen aiheuttama ilmanpaineen lasku, barotrauma)
• Suomessa todennäköisesti riskialttiimpia lajeja pohjanlepakko, isolepakko, pikkulepakko
• Muuttavien lepakoiden törmäysriski suuri
• Tiedon puute haittaa tarkkaa arviointia
Isolepakko © Emma Kosonen
Keinoja lepakkoturmien
vähentämiseksi
• Myllyjä ei tule sijoittaa lepakoiden kannalta merkittäviin elinympäristöihin, kuten lähelle päiväpiiloja, ruokailureittejä tai tärkeitä ruokailualueita
• Myllyjä ei tule sijoittaa muuttoreitille – Muuttoreitti tunnistetaan hyvin tehdyssä selvityksessä
• Myllyt pysäytetään syys- ja kevätmuuton huippuaikaan ainakin heikkotuulisina (alle 6m/s) öinä – Hyvä selvitys antaa tietoa muuton ajankohdasta
Millainen on hyvä linnusto-
/lepakkoselvitys?
• Miksi
– Maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki
– EU:n luonto- ja lintudirektiivit
– Kansainväliset sopimukset (esim. Bonnin sopimus)
• Jokainen alue on erilainen joten selvityksen tarve tulee miettiä tapauskohtaisesti
• Useiden hankkeiden yhteisvaikutukset
• Maakuntakaavatason selvitysten lisäksi hankekohtaiset, tarkemmat selvitykset
Linnustoselvitykset
• Pesimäkausi
– Pesivät lajit ja parimäärät
• Syys- ja kevätmuutto, levähtävät linnut
– Muuttosuunnat ja –korkeudet koko
muuttokauden ajan. Levähtäjien lukumäärät.
• Uhanalaiset lajit
Lepakkoselvitykset
• Asiantuntija arvioi alustavasti, millainen merkitys alueella on lepakoille, esim. laajalla peltoaukealla tai ulkomerellä merkitys voi olla olematon
• Esiselvitys kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos alue on laaja ja/tai siitä ei tiedetä etukäteen juuri mitään
• Lepakoihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan laaditun selvityksen perusteella törmäysriskien, häiriön ja elinympäristöjen tuhoutumisen kannalta.
• Pesimäalue (touko-elokuu); tallentava detektori, tarvittaessa myös passiividetektori
• Muutonaikainen alue (huhti-toukokuu ja elo-lokakuu); aina myös passiividetektori
• Lisätietoja Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys r.y.
Tuulivoiman ja linnuston/lepakoiden
yhteensovittaminen
• Hyvä suunnittelu
• Yhteistyö
• Olemassa olevien tietojen hyödyntäminen
• Laadukkaat lisäselvitykset
hyötyä sekä tuulivoimaa suunnitteleville että luontoarvoille
Nykytilanne:
– ”Valitaan alue, johon päätetään rakentaa tuulivoimaa ja osana hanketta selvitellään linnustoa”
Tavoitetila:
– ”Selvitetään ensin alueet, joihin tuulivoimaa ei pidä rakentaa ja jäljelle jäävistä alueista valitaan hankealueet”
Isoviiksisiippa © Emma Kosonen
Merikotka © Mikael Nordström
Kiitos mielenkiinnosta!
Recommended