View
0
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Verkostojohtamisen porraskuvio
Miten julkinen johtaminen uudistuu muuttuvassa toimintaympäristössä?
Etelä-Pohjanmaan LAPE-akatemia IISeinäjoki 19.9.2019
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
II Uudenlainen johtaminen
• Monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää systeemistä johtamista, kokonaisuuden ymmärrystä sekä verkostojen johtamisen osaamista.
• Johtaminen verkostoissa on erityisesti luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista.
• Pohditaan sen onnistumista, sitä tukevia ja estäviä tekijöitä.
• Joustavuutta/yhdyspintaosaamista tarvitaan tilanteissa, joissa asiakastarpeet muuttuvat nopeasti, ovat monimutkaisia tai kun selkeitä ratkaisuja tiettyihin asiakastarpeisiin ei ole.
• Arvioidaan, millaisia verkostoja ja yhdyspintarakenteita ja -sopimuksia tuen ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys omassa kunnassa, kuntien yhteistyössä sekä omalla alueella laajemmin edellyttää ja miten johtamisen tulisi näiden toteuttamisessa uudistua.
(LAPE-akatemian toimintasuunnitelma 2019)
Mirja Antila 19.9.2019
Mitä odotamme LAPE-akatemian jälkeen (I,II,III)
Osallistujille on rakentunut
• yhteinen lapsi- ja perhelähtöinen tahtotila
Osallistujille on tarkentunut
• kokonaiskuva yhteisestä si-sote- toimintaympäristöstä
• lasten, nuorten ja perheiden tarpeista sekä
• yhteisistä voimavaroista
Osallistujille on hahmottunut
• verkostomaisen johtamisen toimintamallit ja linjaukset alueella
Rakentuu kokonaisvaltainen ja yhteinen tavoite
• ylittää si-soten sekä kuntien ja kuntayhtymien (tai vastaavien)
rajat, mukana myös järjestöt ja seurakunnat
• näkyy strategioissa, hyvinvointisuunnittelussa ja -kertomuksissa,
yhteisinä toimintamalleina ja sopimusmenettelyinä kuntakohtaisesti
ja alueellisesti
Mirja Antila 19.9.2019
Miten johtaminen muuttuu?
Johtamisen muutoksesta (1)
Uudenlaisella johtamisella tarkoitetaan johtamiselle syntyneitä uudenlaisia vaatimuksia
toimintaympäristössä, jossa organisaation rajat hämärtyvät, valta hajaantuu. Yhteisen
tehtävän ja tavoitteen saavuttamiseen osallistuu samanaikaisesti useiden eri
organisaatioiden johtajia ja työntekijöitä.
Johtamisesta on siirrytty kohti johtajuutta, jossa korostuvat
• ratkaisujen hakeminen entistä kompleksisempiin haasteisiin
• tulevaisuussuuntautuneisuus
• vuorovaikutteisuus
• entistä laaja-alaisempi yhteistyökyvykykkyys, kumppanuus ja luottamus
(mm. Koppenjajan & Klijin 2010; Parkkinen ym. 2017; Vartiainen 2018)
Hierarkkisuuden, valta-aseman ja vahvan kontrolloijan roolin sijaan johtajalta edellytetään
• kyvykkyyttä toimia luottamuksen rakentajana
• vuorovaikutuksellisuuden ja verkostomaisuuden edistäjänä
• itseorganisoitumisen, itseohjautuvuuden ja jatkuvan kehittymisen mahdollistajana
• osaamisen monimuotoisuuden hyödyntäjänä
(Antila & Aho, 2018)
Mirja Antila 19.9.2019
Johtamisen muutoksesta (2)
• Uudenlaiset johtamiseen liittyvät vaatimukset eivät kuitenkaan
poissulje tarvetta perinteiselle johtamisosaamiselle vaan kyse on
siitä, että johtajilta edellytetään entistä laaja-alaisempaa ja
kerrostunutta johtamisosaamista sekä johtamisosaamisen
jatkuvaa kehittämistä.
(Vartiainen ym. 2018:103, 106-108, Pajula 2018: 9, 15; Parkkinen ym. 2017:24-26)
• Johtaminen on kehittynyt entistä enemmän demokraattisempaan ja
laaja-alaisesti osallisuutta hyödyntävään suuntaan, jossa korostuvat
aiempaa enemmän sosiaalisen pääoman, kuten osaamisen
monimuotoinen hyödyntäminen, yhteistyöverkostojen luominen
sekä prosessi- ja strateginen ajattelu.
(Karp & Helgø 2008: 30 – 31; Juuti 2006: 168-169; Sydänmaalakka 2014 b: 47–50.)
Mirja Antila 19.9.2019
Johtamisen muutoksesta (3)
Verkostoja korostava toimintamalli perustuu
• toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen
• painottaa halutun vaikuttavuuden kannalta olennaisten ratkaisujen löytymistä
• vie toimintaa tietoisesti hierarkkisesta ja jäykkärakenteisesta (traditionaalisesta)
toimintatavasta kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria, jolle ominaista on vahva
luottamuksellisuus yhteisesti löydetyn päämäärän saavuttamiseksi.
Yhteistoiminnallisuudelle (collaborative community) on tunnusomaista
• läpinäkyvyys ja palvelujen tuottamisen kokonaisvastuullisuus ja halu yhteistoiminnan
jatkuvaan kehittämiseen
• yhteistyön tulee osoittaa korkeaa ammatillista ja toiminnallista laatua, vaikuttavuutta
ja kestävyyttä
• oleellista siinä on työskentelyn organisoituminen niin, että mm. asiakkuutta
palvelevaa tietoa jaetaan, tuotetaan ja hyödynnetään, ja eri toimijat ymmärtävät
oman toiminnan vaikutukset luonnolliseksi osaksi kokonaisuutta.
(Antila & Aho 2018)Mirja Antila 19.9.2019
Yhteistyön ja yhteistoiminnan johtaminen verkostossa
Johtamisen tehtävänä on
• edistää vuorovaikutusta monen suuntaisesti
• tunnistaa ja vahvistaa verkostoa, sen osaamista ja mahdollisuuksia
ydintehtävän hoitamisessa
• mahdollistaa ja selkiyttää yhteisiä tavoitteita
• luoda jaettu käsitys työtä ohjaavista periaatteista ja arvoista
• luoda edellytyksiä eri osapuolten yhteistyön vahvistumiselle
• mahdollistaa ydintehtävän kannalta oleellisen tiedon, kokemuksen ja tarpeiden yhteensovittaminen
• luoda vahva perusta uudistumiskyvylle; osaamisen uudistamiselle, toimijoiden hyvinvoinnille ja työkyvyn myönteiselle kehitykselle
• virittää eri toimijoiden (ml. asiakkaiden ja sidosryhmien) sisäistä motivaatiota yhteistoimintaan
• löytää yhä toimivampia toimintatapoja ja käytäntöjä.
• saavuttaa tehokkuutta ja tuottavuutta kohdentamalla entistä tarkoituksenmukaisemmin käytettävissä olevat voimavarat
(Antila & Aho 2018; Salonen 2015: 8; Lindell 2014: 5; Perälä & Halme & Nykänen, 2012; Seel 2013)
Mirja Antila 19.9.2019
Merkityksen löytämisen välttämättömyys
TAHTO
MERKITYS TOIMINTA
Mirja Antila 19.9.2019
Toimijuus (human agency)
• liittyy tapaan, jolla ihmiset ymmärtävät suhdettaan tapahtuviin asioihin
• tarkoittaa yhteisöllisessä toiminnassa syntyvää yksilön identiteettiin ja
kulttuurisiin malleihin perustuvaa toimintavalmiutta
• muodostaa osallistumisen kautta identiteettiä, johon liittyy aloitteellisuus
(authorativity) ja vastuullisuus (accountability)
• toimijuutta ilmentää aktiivisuus, vapaaehtoisuus, osallisuus, taito ja
mahdollisuus valita omia toimintatapoja
• syntyy toimijuuden tunto, joka on riippuvainen toimijan osaamisesta ja
valmiuksista sekä mahdollisuuksista, joiden kautta ja avulla toimijuus
voi toteutua
• osallistumisen kautta muotoutuu ymmärrys omasta itsestä ja siitä, kuka hän
on suhteessa muihin, sekä käsitys siitä, miten muut arvostavat tai eivät
arvosta toimijan ajatuksia tai tunteita
• tämä identiteettiin liittyvä kyky (identity agency) vahvistuu toimijuudessa
pystyvyyden tunteeksi eli tietoisuudeksi omista mahdollisuuksista
vaikuttaa itseä tai yhteisöä koskeviin asioihin
=> miten mahdollistaa / miten rajoittaa yhdessä työskentelyä
(Antila 2013, 26-27; Kumpulainen 2009, 23-24; Gordon 2005)
Mirja Antila 19.9.2019
Uudenlainen johtaminen- johdettavan näkökulmasta
Mirja Antila 19.9.2019
Kollektiivinen yhdessä toimiminen
• Palaute
Oman roolin selkeys
(Petri Virtanen 5.9.2019)
”Yhteistyökykyiset ja yhteistyöhakuiset, pätevät, osallistuvat ja motivoituneet ihmiset, joilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ratkaisevat yhdessä onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen”.
Luottamuksen rakentuminen
Sopimusperustainen luottamus
(contractual trust)
Kommunikaatioperusteinen luottamus
(communication trust)
Kompetenssiperustainen luottamus
(competence trust)
Transformatiivinen luottamus
(transformative trust)
Mirja Antila 2018
LUOTTAMUKSEN RARENTUMISEN PROSESSI (Reine& Reine; Harrisalo & Miettinen 2010)
Opetellaan tuntemaan toisten odotuksia, käsityksiä, valintoja, luonnetta, käyttäytymistäArvioidaan tarkoin toisten halua pitää kiinni lupauksista, käyttäytyä ennustettavasti ja johdonmukaisesti
Opetellaan jakamaan tietoa, puhumaan totta, myöntämään virheet, säilyttämään luottamukselliset tiedot, antamaan rakentavaa palautetta ja puhumaan hyvässä tarkoituksessa
Opitaan hyödyntämään erilaiset tiedot, taidot, kyvykkyydet keskinäinen luottamus arviointien ja valintojen moitteettomuudesta
Luottamus alkaa vahvistua eksponentiaalisesti; luottamus on generoivaa ja synergistä eli vahvistaa toimijoiden uskoa yhteisiin mahdollisuuksiin, luo rohkeutta ja vahvistaa yhteisyyden tunnetta
Luottamusdynamiikka
LUOTTAMUS
Vastavuoroisuusmolemmin
puolinen hyöty ja velvoite
Avoimuus jaettu tieto,
palaute
SitoutuminenYhteinen tahto ja
vastuunotto
Arvostuskunnioitus, toisen osaamisen arvon tunnustaminen
Ennustettavuus turvallisuus,
johdonmukaisuus
Lähde: Niemelä ym. 2015
Mirja Antila 19.9.2019
Luottamukseen vaikuttavia tekijöitä
Luottamustekijä Luottamusta vähentää Luottamusta lisää
Vastavuoroisuus ValvontaHierarkiaEriytynyt tehtävänjako
ItseohjautuvuusVerkostotOsaamisen kehittäminen ja jakaminen
Avoin vuorovaikutus, palaute Tieto vain johdollaJohdon monologiPalaute koetaan kritiikkinä
Tieto kaikillaDialogiPalaute kehittämisen edellytyksenäJohtaminen on kanssakäymistä
Yhteinen tavoite, sitoutuminen Tavoitteet ylhäältäSitoutuminen pakollaVastuu johdolla
Tavoitteet asetettu yhdessäSitoutuminenVastuu yhteisistä tavoitteistaVapaus tehdä
Keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen
Aseman kunnioitusSamanlaisuuden arvostaminenErilaisuus koetaan uhkana
Asiantuntemuksen arvostaminenErilaisuuden arvostaminenYhdessä oppiminen
Ennustettavuus, turvallisuus Odotus pysyvyydestäTulevaisuus johdon käsissä
Tulevaisuus oman osaamisen ja sosiaalisten suhteiden varassa
Mirja Antila 19.9.2019
Mirja Antila 19.9.2019
LUOTTAMUS
Mistä luottamus rakentuu?
• Identiteetti (toiminta-ajatus, arvot,kulttuuri, visio)
• Integriteetti l. sitoutuminen ja uskollisuus moraalisia arvoja kohtaan
• Osaaminen• Hyväntahtoisuus
Lähde: Blomqvist, 2019
Verkostoyhteistyön kriittiset tekijät
• Yhteinen visio• Strateginen ja kulttuurinen yhteensopivuus• Kommunikaatio, vuorovaikutteisuus• Luottamus • Sitoutuminen
Lähde: Blomqvist, 2019
Dialogisuus
Dialogisuuden perusta (Isaacs 1999,2001)
• Keskeistä kyvykkyys yhdessä puhumiseen ja ajattelemiseen• Tavoitellaan kollektiivista ajattelua• Ei tavoitella asioiden analyysia, väittelyn voittamista, tai mielipiteen vaihtamista• Tavoitteena on toisen mielipiteen kuunteleminen, pyrkimys ymmärtää, nähdä
uusia vaihtoehtoja ja tehdä valintoja useiden vaihtoehtojen joukosta
=> kyse on mukaan ottamisesta, jossa osapuolet voivat aidosti kohdata toisensa
= > ihmiset rakentavat ja uudistavat yhdessä todellisuuttaan
Mirja Antila 19.9.2019
Dialogisuuden periaatteet
• Puhuminen• Vastuullinen kommunikointi, ääneen sanominen, itsensä
ilmaiseminen• Avoimuus ja rohkeus asioiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen,
kokemusten ja tunteiden jakamiseen• Paljastuu ja paljastaa muille ja myös itselle omat sisäiset
kokemukset, tunteet, ajattelutavat, • Arvot ja motiivit => tuo esille sisäiset totuudet
• Kuunteleminen = itsensä ja toisten (syvä)kuuntelemista• Syntyy jaettuja kokemuksia ja merkityksiä, saadaan asioita
tärkeysjärjestykseen• Vahvistaa yhteistä ajattelua• Seurataan toisten esille tuomien asioiden merkityksiä, tarkoituksia ja
sisältöjä
• Kunnioittaminen• Itsensä ja toisten arvostaminen
• Odottaminen • Omien käsitysten ja tulkintojen, pidättäminen, viivästäminen
(Isaacs 1999, 2001; Syvänen ym. 2016)
Mirja Antila 19.9.2019
Kiitos! Lisätietoja:
Mirja AntilaLAPE-akatemian fasilitaattori
mirjaantila@outlook.com
www.stm.fi/lapeakatemia
#lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa
Neuropsykiatrisesti oireilevien
lasten, nuorten ja heidän
perheidensä palveluverkko Etelä-
Pohjanmaalla
Lastenpsykiatrian ylilääkäri, LT, dosentti
Mirjami Mäntymaa
Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikkö,
EPSHP
Neuropsykiatriset häiriöt
• Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö;
– ADHD (F90.0 Hyperkineettinen häiriö), ADD,
muut hyperkineettiset häiriöt
• Autismikirjon häiriöt + muut laaja-alaiset
kehityshäiriöt
• Touretten syndrooma
• Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä – oireita
nähtävissä jo varhain kehityksessä
Neuropsykiatristen häiriöiden
esiintyvyys
• ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
– Esiintyvyys 6-18 –vuoden iässä n. 5%
• Siis EPSHP:n alueella n. 1300
• Autismikirjon häiriöt:
– Lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin
oireyhtymä, muut laaja-alaiset kehityshäiriöt
– Esiintyvyys n. 1%
• Häiriöiden pitkäkestoisuus läpi elämän
• Liitännäissairaudet yleisiä
Hankkeen alku ja eteneminen
• Hankkeen esittely Aksilan ORY:ssä 11/2014
• Pth ja esh; tarve yhteistyöhön sosiaalipalvelujen
ja koulun (sivistystoimi) kanssa nähtiin alusta
alkaen tärkeäksi
• Vuonna 2015 hankkeen valmistelua ja tuke-rahojen
hakeminen
• Hankerahoitus + toteutus vv 2016 – 2018
• LAPE-hengessä/ osana LAPE-suunnitelmaa
• Upea yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa!
Hankeryhmä
• EPSHP:n lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikkö
– Yl Mirjami Mäntymaa
– Yl Seppo Palomäki
– El Leena Lähdesmäki
– Sh Riikka Hakala
• Seinäjoen kaupunki
– Yl Juhani Laakso
• Aksila
– Yl Anna-Maija Koivukoski ja
– Yl Liisa Mäntymäki
– Yh Tarja Tenkula
– Kehittämissuunnittelija Anne-Mari Lahdensuo
Hankkeen tavoite
• Parantaa varhaista tunnistamista
• Tuki oikeaan aikaan
• Selkiyttää tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen
porrastusta
• Palvelujen yhtenäistäminen
• Asiakaslähtöisyys, jatkuvuus, tiedonkulku
• Yhteistyö eri toimijoiden kesken
Mitä tehty hankkeen aikana 1
• Kuntakäynnit
– Hankkeen esittely
• Toimintakäytänteiden, osaamisen ja
koulutustarpeiden kartoitus
• Nepsy-yhdyshenkilöverkosto
• Palveluverkoston luominen yhteistyössä alueen eri
toimijoiden kanssa
– Puolen päivän työpajat
Mitä tehty hankkeen aikana 2
• Koulutuksia
– Yhdyshenkilöiden koulutus
– Lääkärit ja kouluterveydenhoitajat
– Varhaiskasvatus, lastenneuvola
– Opettajat ja koulunkäyntiavustajat
– Avoin seminaari Seinäjoki-salissa 11/2017
– Koulutuksiin osallistunut noin 500 henkilöä
• Opinnäytetyö / Riikka Hakala : Neuropsykiatrisesti oireileva
lapsi alakoulussa – kuvaus opettajien ja avustajien
tietämyksestä ja kokemistaan valmiuksista neuropsykiatrisesti
oireilevien lasten kohtaamiseen ja tukemiseen
Mitä tehty hankkeen aikana 3
• Palveluverkon esittely kunnissa 9-10/2018
• Palveluverkon esittely yleisötilaisuudessa 4.10.2018
Seinäjoella
• Jalkautuminen alueiden moniammatillisiin tiimeihin
implementaation vahvistamiseksi
• 2019 suositusten käyttöönottoa
• Varmistetaan tulevaisuudessa
– Yhdyshenkilöiden, lääkäri-hoitaja - työparien
kouluttaminen
– Konsultaatiokäytänteiden kehittäminen
Suositukset
• Pohjana ADHD:n Käypä hoito – suositus
• STM:n ja THL:n suositukset
• LAPE – hanke
• Alueelliset suositukset
Ennaltaehkäisevät toimet
• Terveyden edistäminen
• Ympäristön muokkaaminen
– Fyysinen ympäristö
– Vuorovaikutus
• Vanhemmuuden tuki
– Neuvolapalvelut
– Perheohjaus
– Vanhempain ryhmät
Varhainen tuki
• Varhaiset tukitoimet aloitetaan heti huolen herättyä
• Ei tarvita diagnoosia
• Yksilöllisyys, perheen huomiointi
• Ympäristön muokkaaminen
• Yhteistyö eri toimijoiden kesken
Yhteistyö
• Toimiva yhteistyö lapsen / nuoren , huoltajien sekä
muiden toimijoiden kanssa
=> Samankaltaiset tukitoimet eri ympäristöissä
• Koko perheen huomioiminen
• Säännölliset kokoontumiset
• Työnjaosta sopiminen, vastuu
• Tiedonsiirto ja yhteistyö yli rajojen
• Siirtymävaiheet
Neuropsykiatrisen tietämyksen
lisääminen
• Koulutusta joka tasolla
– Varhaiskasvatus
– Koulu
– Neuvolat
– Perheneuvolat
• Neuropsykiatrisia valmentajia
• Miten koulutusten anti otetaan työyhteisössä
käyttöön?
Lomakkeet
• Häiriöiden tunnistamiseen ja tukemiseen
perustasolla
• Lomakkeet luokiteltu ikäryhmittäin
• Suositus neuvolaan, perheneuvolaan, koulu- ja
opiskeluterveydenhoitoon
• Osa lomakkeista jo tuttuja ja käytössä olevia
• => komplisoitumattomat adhd:t diagnostisoidaan ja
hoidetaan perustasolla, samoin lievät tic-oireet
Lääkäri – hoitaja - työpari
• ADHD:n Käypä hoito – suositus
• Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, seuranta
• Psykoedukaatio
• Tietoa alueen neuropsykiatrisista palveluista
• Terveydenhoitajan rooli tärkeä
Erikoissairaanhoidon suositus
• Komplisoitumattomien ADHD-tapausten sekä
lievien ja lyhytaikaisten tic-oireiden hoito
perusterveydenhuollossa
• Konsultaatioiden lisääminen
– Puhelinkonsultaatiot
– Paperikonsultaatiot
– Potilaskohtaiset konsultaatiot
– Säännölliset työryhmäkonsultaatiot
Erikoissairaanhoidon rooli
• Vaikeimmat tapaukset
• Autismikirjon diagnostiikka
• Monimuotoiset, pitkäkestoiset tic-oireet, Touretten
oireyhtymän epäily
• Läheteindikaatiot
• Lähetteen sisältö
• Konsultaatiot
• Koulutus
• Ensitietopäivät
http://www.epshp.fi/yksikoiden_sivut/kuntayhtymahallinto/perusterveydenhuollon_ja
_terveyden_edistamisen_yksikko_aksila/toimintamme/hoitoketjut
Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla19.9.2019
Suvi Juonoja
Etuuskäsittelyn päällikkö, kuntoutus
Kela, Keskinen vakuutuspiiri
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Keskinen asiakaspalveluyksikköja vakuutuspiiri
815 Henkilöstö
22 Palvelupistettä
24 Asiointipistettä
4
Keskinen
vakuutuspiiri
Johtaja Liisa Ojala
Keskinen
asiakaspalveluyksikkö
Johtaja Petteri Taponen
Ratkaisukeskukset
Lapsen kuntoutus
• Alle 16-vuotiaalle lapselle voidaan myöntää:
• Vaativan lääkinnällinen kuntoutus
– Terapiat (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkiterapia, neuropsykologinen
kuntoutus ja psykoterapiaa)
– Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
– Moniammatillinen yksilökuntoutus
• Harkinnanvaraisen kurssit (esim. ADHD-kurssi tai kielelliset erityisvaikeudet-kurssi) ja
moniammatillinen yksilökuntoutus
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Lapsesta nuoreksi
• Yli 16-vuotiaalle nuorelle voidaan myöntää:
• Vaativan lääkinnällinen kuntoutus
– Terapiat (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkiterapia, neuropsykologinen
kuntoutus ja psykoterapiaa)
– Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
– Moniammatillinen yksilökuntoutus
• Harkinnanvaraisen kurssit ja moniammatillinen yksilökuntoutus
• Kuntoutuspsykoterapia
• Nuoren kuntoutusraha
• Nuoren ammatillinen kuntoutus
• Neuropsykologinen kuntoutus (harkinnanvarainen 16-v. )
• Ammatillinen kuntoutus (koulutuskokeilu myös alle 16-v.)
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat lakiperusteittain 2007-2018
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
1 322
319
687
285
88
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Saaja
t
Vuosi
Kuntoutuksen alle 30-v. saajat, Etelä-Pohjanmaa
Yhteensä
Ammatillinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen
kuntoutus
Kuntoutuspsykoterapia
Harkinnanvarainen kuntoutus
Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat ja näihin kohdistuneet kustannukset vuonna 2018
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Kelan kuntoutuspalvelujen alle 30-vuotiaat saajat ja kustannukset
Etelä-Pohjanmaa, Aika: 2018
Kuntoutuksen lakiperuste Saajat Kuntoutuspalvelu- Kuntoutuspalvelu-
kustannukset kustannukset / Saaja
euroa euroa
Yhteensä 1 322 4 710 026 3563
Ammatillinen kuntoutus 319 261 835 821
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 687 3 637 015 5294
Kuntoutuspsykoterapia 285 537 772 1887
Harkinnanvarainen kuntoutus 88 277 258 3151
Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat vuonna 2018 iän ja kuntoutuksen lakiperusteen mukaan
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
0
10
20
30
40
50
60
70
1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v 11 v 12 v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v 18 v 19 v 20 v 21 v 22 v 23 v 24 v 25 v 26 v 27 v 28 v 29 v
Saaja
t
Ikä
Kuntoutuksen alle 30-v. saajat 2018, Etelä-Pohjanmaa
Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen kuntoutus
Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat vuosina 2016-2018 kuntoutuspalveluittain
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
2016 2017 2018
Saajat Saajat Saajat
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 575 633 698
-Moniammatillinen yksilökuntoutus 13 10 9
-Sairausryhmäkohtaiset kurssit 37 51 42
-Neuropsykologinen kuntoutus 19 26 30
-Psykoterapia 12 20 29
-Toimintaterapia 270 319 330
-Puheterapia 183 231 246
-Musiikkiterapia 82 83 96
-Fysioterapia 264 252 265
-Monimuotoryhmäterapia - 1 -
2016 2017 2018
Saajat Saajat Saajat
Ammatillinen kuntoutus 244 276 326
-Ammattikoulutus 162 191 225
-Korkeakouluopiskelu 23 31 23
-Ammatillinen kuntoutusselvitys (ent. kuntoutustarveselvitys 30 25 28
-Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus * 5 31 38
-Muu ammatillinen kuntoutus 53 23 40
* Sisältää vanhan työkokeilun ja työhönvalmennuksen
2016 2017 2018
Saajat Saajat Saajat
Kuntoutuspsykoterapia 265 279 319
-Aikuisten psykoterapia 61 72 92
-Nuorten psykoterapia 204 208 228
2016 2017 2018
Saajat Saajat Saajat
Harkinnanvarainen kuntoutus 76 45 92
-Moniammatillinen yksilökuntoutus 12 7 8
-Kuntoutuskurssit 13 6 10
-Sopeutumisvalmennuskurssit 46 27 31
-Kehittämistoiminta * 2 5 41
-Muu harkinnanvarainen kuntoutus 31 18 19
* Vuonna 2018 sisältää kehittämispalveluna järjestetyn NUOTTI-valmennuksen
Etelä-Pohjanmaan nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajat tammi-kesäkuussa 2019
Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset
Etelä-Pohjanmaa, Aika: 2019/01-06, Kuntoutuksen lakiperuste: Nuoren ammatillinen kuntoutus
Laki ja toimenpide Saajat
-Nuoren ammatillinen kuntoutus (7 a §) 66
---Ammatillinen kuntoutusselvitys (7 a §) 6
---Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (7 a §) 4
-----Työkokeilu (7 a §) 3
-----Työkokeilu ja työhönvalmennus (7 a §) 1
---NUOTTI-valmennus (7 a §) 56
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Kumppaneiden kanssa yhteistyössä
• Kela on lähtenyt kehittämään toimintatapaansa asiakkaiden elämäntilanteet
kokonaisvaltaisesti huomioivaksi palveluksi.
• On myös havahduttu siihen, että asiakas hyötyisi kumppaneiden kanssa
tehtävästä yhteistyöstä.
• Asiakas asioi usein samanaikaisesti monen eri tahon kanssa ja saattaa hämmentyä
viranomaisverkossa
• Kumppaneiden kanssa on lähdetty yhteistyössä luomaan sopivia
yhteistyömuotoja.
• Kela haluaa tarjota kumppaneille suoran, nopean väylän, jonka kautta
voidaan yhdessä pohtia asiakkaan asiaa moniammatillisesti.
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Kumppaneiden kanssa yhteistyössä
• Kela on kokeillut Pirkanmaalla perhekeskusten kanssa moniammatillista
yhteistyötä
• Kela tarjoaa kumppaneille palvelua Skype-ringin kautta
• Asiakkaan läsnä ollessa tai asiakkaan antaman suostumuksen turvin selvitetään
asiakkaan tilannetta ja oikeutta Kelan etuuksiin ja palveluihin kokonaisvaltaisesti.
Yhteydenoton aikana voidaan mm. tehdä suullisia hakemuksia ja antaa syvällisempää
neuvontaa.
• Kokeilun yhteyshenkilönä on toiminut Suvi Juonoja
• Jos kokeiluun osallistuminen kiinnostaa, voi laittaa viestiä suvi.juonoja@kela.fi
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä • Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä Kelaan nuoren asiakkaan asiassa soittamalla skype-rinkiin.
Sosiaalityöntekijä toimittaa sähköpostitse asiakkaan suostumuslomakkeen Kelaan.
• Lähihoitajaopinnot keskeytyneet. Opintoihin saanut nuoren kuntoutusrahaa. Opintojen
keskeytymisen jälkeen etuuksina perustoimeentulotuki ja asumistuki, mutta hakemukset
jääneet nuorella välillä täyttämättä.
• Täysi-ikäisestä lukien asunut itsenäisesti, yhteydenottohetkellä asunnoton. Yöpynyt viime
aikoina äidin luona. Maksuhäiriöitä.
• Sosiaalityöntekijä toivoo yhteistä keskustelua nuoren tilanteesta ja toiveena olisi saada
nuoren elanto järjestymään vakaammalle pohjalle sekä keskustelua kuntoutuksen
mahdollisuuksista. Sovitaan seuraavalle viikolle yhteinen aika.
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä• Yhteisessä skype-palaverissa mukana Kela, sosiaalityöntekijä ja nuori.
• Selvitetty etsinnässä olevaan uuteen asuntoon liittyviä asioita mm. asumistuki (tuen maksun
nuori haluaa jatkossa vuokranantajalle) ja toimeentulotuen vuokravakuus.
• Nuori on hakenut uudelleen lähihoitajaopintoihin.
• Keskusteltu nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta ja täytetty suullinen hakemus NUOTTI-
valmennukseen. Lisäksi tehty kuntoutusrahaan suullinen hakemus.
• Ohjattu terveydenhuoltoon, koska mahdollisiin tuleviin opintoihin suunnitelmissa hakea
nuoren kuntoutusrahaa sekä ammatillista kuntoutusta, joita varten tarvitaan lääkärin B-
lausunto.
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
• Tilaa Kelan uutiskirje omaan sähköpostiisi
www.kela.fi/uutiskirjeet
• Valikoimassa mm. Terveysinfo,
Toimeentuloturvainfo, Tutkimusinfo ja
Työnantajainfo.
• Seuraa Kelaa Twitterissä @Kela_uutiset
• Tilaa maksuton Sosiaalivakuutus-lehti
osoitteesta sosiaalivakuutus@kela.fi,
ilmestyy 4 krt/v, tai lue sitä verkossa
www.sosiaalivakuutus.fi
Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla
Kiinnostaako Kela ja sosiaaliturva?
Kiitos
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen KYMsotessa? Kokemuksia maakuntamalliin siirtymisen tarjoamista mahdollisuuksista ja askelmerkit tulevalle kehittämistyölle?
LAPE-akatemia 2019: 19.9.2019 Seinäjoki
Mia Tapiola, LT, psykoterapeutti, Lastenpsykiatrian ylilääkäriLNP-erityistason palvelupäällikkö
Kymsote
Sisältö
• Missä Kymenlaakso sijaitsee?
• Mitä kuntia alueella on?
• Mitä erityispiirteitä THL:n tilastojen mukaan?
• Mikä on Kymsote ja mitä ei ole? ”Osavuosikatsaus 1-6/2019”
• Miten tulevaisuudessa?
• Miten erityistaso näkee roolinsa tulevaisuudessa?
Kouvola
78 000
Välimatkat:
Lahti1 h
Kotka 47 min
Lappeenranta1h
Mikkeli 1 h 30 min
Meilahti 1 h 45
min
Kotka
55 0000
Välimatkat:
Kouvola 45 min
Meilahti 1h 40min
-Hamina
30 000
-Pyhtää
-Miehikkälä,
Virolahti, Suur-
Miehikkälä
20.9.2019 Alatunniste 4
Carea – Kymenlaakson sairaanhoito-ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä-Kymsote alk. 2019
Carean jäsenkunnat ovat Hamina,
Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja
Virolahti.
Väkiluku kuntayhtymän alueella on
noin 172 000.
Erikoissairaanhoidon toimipisteet ovat
Kymenlaakson keskussairaala
Kotkassa, Kymenlaakson psykiatrinen
sairaala Kouvolassa ja lasten ja
nuorten psykiatrian
poliklinikat Kotkassa ja Kouvolassa.
Sosiaalipalvelujen toimipisteet
sijaitsevat pääosin Kouvolassa ja
muutama yksikkö Haminassa.
20.9.2019 Alatunniste 5
• http://www.kymenlaakso.fi/images/V%C3%A4est%C3%B6.pdf
• Väkiluku: 172 000, n.25 000 lasta
• Lastenpsykiatrialla hoidossa 430 (alle 13v) (2%), huostassa 350
Kymenlaakson väestöennuste: huoltosuhde huono, väki vähenee, maahanmuuttajia, muualta sijoitettuja
Kymenlaakso, syrjässä tutkimus 2013, tilastokeskus/ Pekka Myrskylä
20.9.2019 6
5,5
6,3
5,6
4,9
5,8
4,7
6,8
9,2
5,2
5,0
4,6
4,3
4,8
3,5
4,6
3,9
4,5
5,1
4,9
6,4
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Koko maa
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Ahvenanmaa
Syrjään jäämisen todennäköisyys 2013, maakunnat
Sarja2
Sarja1
1.1.2019 Kymsote, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä
Kouvola, Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Pyhtää
Kymsote
• TA 2019 on 700 milj. euroa;
• Osallisuuspalvelut
• Terveyspalvelut ja ikäihmisten palvelut
• Henkilöstömäärä noin 5 300
• Osallisuuspalvelut 152 000 milj. euroa
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 60 milj. euroa, henkilöstömäärä noin 600
• Aikuisten monialaiset palvelut
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Miksi Kymsote? Palvelurakenne oli raskas ja kallis, ei ole näyttänyt vielä säästöä: YT meneillään
20.9.2019 8
TAUSTAA: Kymenlaakso, lasten ja nuorten palvelutTHL asiantuntija-arvio kevät 2018, ennen Kymsotea
• valtakunnalliset suositukset, jotka vaikuttavat palvelujen laatuun, on huomioitu erittäin hyvin
• asiakaslähtöisyydessä kehitettävää
• kirjaamisen puutteet tai muu tietojärjestelmän ominaisuus, laajat terveystarkastukset vain 23 % 4kk ja 27% 4-v
• yksikään asiakas ei odottanut 3 kk pidempään vuoden 2017 seuranta-ajankohtina lasten- tai nuorisopsykiatriseen hoitoon. Tavanomaisesti lasten ja nuorten hoitoon pääsi viikossa
• lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista 99 % toteutui 3 kk sisällä
• sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä perheitä selvästi eniten koko maassa
• koululääkäreiden mitoitus maan neljänneksi paras
20.9.2019 9
Kymsote
• Yhdisti kuntien sosiaalipalvelut, perusterveydenhuollon palvelut
• Erikoissairaanhoito oli jo yhdessä, mutta tavoiteltiin lasten ja nuorten yhteistä erikoissairaanhoitoa
• Kuntiin jäivät koulujen oppilashuollon (psykologit, kuraattorit, psykiatriset sairaanhoitajat (Kouvola)
• Osallisuuden palvelut yhdisti aikuisten tuen ja lasten ja nuorten tuen
• Tuoko isompi maakuntatoimija mahdollisuuksia ja säästöjä?
Mahdollisuuksia
• Yhtenäiset perusteet palveluiden saamiselle
• Oikeat asiakkaat oikeissa palveluissa• Vaativissa palveluissa-erityispalveluissa ja peruspalveluissa• Oman tuotannon ja ostopalvelun rationaalinen käyttö
• Yhtenäiset toimintamallit ja perehdytysmateriaalit
• Konsultaatioiden ja yhteisen kouluttautumisen mahdollisuus, laaja yhtenäinen näkemys
• Jalkautuvat palvelut niille alueille, joissa ei tarvetta joka päivä
• Työkuorman jakautuminen tasapuolisemmin• nähdään missä vajetta ja voidaan sijoittaa työntekijöitä tarvittaessa
Uhkat• Taloustilanne ei anna myöden kehittämiselle
• Puute tietyissä ammattiryhmissä
• Kunnat maksajina, luvassa pelkkää säästökuuria
• YT• Irtisanomiset syövät työmotivaatiota
• Tilat eivät tue yhtenäistä tekemistä ja yhdessä tekemistä• Isot sairaalakompleksit rakenteilla, perheiden palvelut saavat odottaa
• Liikkuminen palveluista itsetarkoitus, ei suunnitelmallista
• Jatkuvassa muutoksessa väsytään
• Oman kunnan mallit tuntuvat parhailta, muutokseen vaikea sopeutua
Kymsote, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: tavoitteet/palvelumuotoilua1. Varhaisen tuen palveluihin panostaminen. Palvelut ovat varhain tukevia,
ennaltaehkäiseviä, laadukkaita ja kustannustehokkaita
2. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen, lapsuuden, nuoruuden eheys ja kasvun tuki, palvelutarpeen arviointimallin käyttöönottaminen
3. Yhteistyö kuntien peruspalveluiden kanssa.
4. Perus- ja erityistason palveluiden integraatio.
5. Palvelupolkujen itsearviointi ja vaikuttavuusarviointi
6. Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli, mm. perheneuvola ja erityistason yhteistyö
7. Systeeminen lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu
8. Dynaaminen, dialoginen palvelukokonaisuus, jossa kehitetään uusia luovia toimintamuotoja
Kymsote, lasten, nuorten ja perheiden palvelut- taustalla LAPE• Palvelutarpeen arviointimalli valmistelussa, sitä erityisen tuen
palveluissa, matalan kynnyksen palveluissa ja niiden yhdyspinnoilla.
• Erityistason asiantuntemusta lasten, nuorten ja perheiden käyttöön ja perustason palveluihin.
• Neuropsykiatrisen lapsen polku sekä erityis- ja perustason konsultatiivisten mallien rakentaminen ja kuvaaminen.
• Terapiaohjautumisen jäsennys
• Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut huomattavasti.
• Varhaisen tuen ja peruspalveluiden itsearviointityö ja vaikuttavuusarvioinnit on käynnistetään.
Kustannukset kasvavat
Lauri Lehto, kehitysjohtaja Kymsote
Lauri Lehto
10 % aiheuttaa 80% SOTE-menoista= 560 milj
Lauri LehtoUUSI JOHTAMINEN
Kymsoten kehitysohjelmat
Kymsote ”vm 2019”, lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Erityistason palvelut
• Lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto
• Lastenneurologian poliklinikka
• Lastentautien poliklinikka ja osasto
• Lastensuojelu, laitokset, vastaanottokodit
• Carea- koulu
Varhaisen tuen palvelut
• Virka-aikainen päivystys, arviointi ja palveluohjaus
• Perheiden sosiaalityö
• Lasten ja perheiden vammaispalvelut ja kuntoutuspalvelut
• Perheoikeudelliset palvelut
• Perhe- ja nuorisoneuvolat, nuorten palvelut
• Äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvolat
• Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
• Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut
• Turvakotitoiminta
20.9.2019 21
Mikä tuntui hankalalta organisaatiossa?• Lasten lääkinnällinen kuntoutus ilman
riittävää koordinointia• johtuen kuntien kuntoutustyöryhmien
lakkauttamisesta ja epäselvyyksistä maksajatahoissa
• sosiaalihuollon jalkoihin jäämisestä varhaisissa palveluissa
• lääkinnällinen näkymä puuttui
• Sos.palveluissa hankaluutta aiheuttivat rajat lastensuojelun ja sos.huollon välillä, perhetyön sijainti, hyvin erilaiset toimintatavat kunnissa
• Liian moniportainen johdon rakenne, esimiesten määrä, ammattiryhmien välinen ymmärryksen hakeminen
Kaikki eivät olleet tyytyväisiä sijaintiinsa
• Nuorisopsykiatria halusi olla aikuispsykiatrian kyljessä ja sai jäädä
• Lastentaudit halusi olla kiinni muissa somaattisissa palveluissa• Paluu entisiin asemiin sovittiin
Keväällä pohdittiin: Uusi sijoittelu toisitehokkuutta: yksi polku, joka integroituupekessä
LNP-terveyden huollon palvelut
Varhaiset palvelut
Erityistasonpalvelut
Integratiivinenperhekeskus:
monialainen toiminta; edustuksellisuus
huomioiden kaikki toimijat
Johtoryhmän TULEE OLLA
EDUSTUKSELLINAN KAIKISTA TOIMIJOISTA
LNPsosiaalihuollonpalvelut
Varhaiset palvelut
Erityistason palvelut
Perhetyö
kokonaisuutena:
yksi johto, kumpaa
vai kumpaakin?
Kuntoutus
kokonaisuutena:
yksi johto, kumpaa
vai kumpaakin?
Perhekeskus-
toimintamalli
Kymsote vm 2020 Psykososiaaliset ja kehitykselliset
palvelut
Perhe-
keskus
”Nuorten
keskus”
Sosiaali-
palvelut
Terveys-
palvelut
Työelämäpalvelut
Aikuisten monialaiset Lapset, nuoret ja perheet Mielenterveys ja päihteet
Te
ho
ste
ttu
–va
rha
ine
n -
en
na
lta
eh
kä
isy
EteläPohjoinen + sos.ohj
Varhaisen
tuen palvelut
Erityistason
sosiaali-
palvelut
Ehkäisevät
terveys-
palvelut
Lasten
ESH /
erikoisalat
Konsultaatiot, kunta- ja järjestöyhteistyö – varhainen vaikuttaminen ja eheä palvelupolku
Muut yksiköt
ja kumppanit
Asiakkuudet
Erikoistason sairaalapalv.
Perhe-
keskus
”Nuorten
keskus”
Te
ho
ste
ttu
–va
rha
ine
n -
en
na
lta
eh
kä
isy
Kuntoutusos. 6 Ja oikeuspsyk.
Geropsyk.os ja plk.
Nuorten miepä ja psyk.polit
42Akuuttiosastot 1.
Osaamiskeskus
Avopalvelut
Terveysasemien miepä-työ
Korvaushoito ja sote-neuvonta
Yl.sairaalapsyk. Ja akuuttityö
Mieku / Vireä
eteläMiepä-polit pohjoinen
Akuutti ja
arv
ioin
tity
ö (
ylil
ääkäri ja e
sim
ies)
Mie
liala
(ylil
ääkäri ja e
sim
ies)
Riip
puvuusongelm
at (y
lilääkäri ja e
sim
ies)
Nuore
t (y
lilääkäri ja e
sim
ies)
Psykoosi (y
lilääkäri ja e
sim
ies)
”Sotekeskus”toimintamalli
Aikuisten sosiaalipalvelut
Vammaispalvelut (ostot ja hankinnat)
Vammaispalvelut
(sis. Tulkkauspalv.)
Työ- ja
päivätoiminta
”Sotekeskus”toimintamalli
Aikuissosiaalityö ja
maahanmuuttopalvelut
Eteläinen
Terveys-
sosiaalityö ja
sokri
Aikuissosiaalityö ja
maahanmuuttopalvelut
pohjoinen
Palveluketjun johtaja ja ammatillinen johto
(johtajaylilääkäri, hallintoylilääkäri, johtajaylihoitaja, sosiaalityön palvelujohtaja)
Lasten
psykiatria ja
poliklinikat
Vammais-
palvelut
Aikuisten
sosiaalipalvelutTyöelämä-
palvelut
Aikuissosiaalityö
ja maahanmuutto-
palvelut, pohj.
Aikuissosiaalityö
ja maahanmuutto-
palvelut, etel.
Terveyssosiaali-
työ ja Sokri
Erityistason
sosiaalipalv.
Hoitolinjat
Erik. alatEhkäisevät
terveyspalv.
Varhaisen
tuen palv.
Erikoistason
sairaalapalvelutAvopalvelut
Työ- ja
päivätoiminta
Vammaispalvelut
ja
tulkkaustoiminta
Sosiaalityö,
Toimipisteet
pohj.
Toimipisteet
etel.
Yleissairaala-
psykiatria ja
akuuttityö päiv.
Mielenterveys ja
päihdepkl:t pohj..
Korvaushoito,
sosiaali- ja
terv.neuvonta
Terveysasemien
mielenterv. Ja
päihdetyö
Mielenterveys ja
päihdepkl:t etel..
Hoito- ja
kuntoutumisyksikkö
Mieku ja Vireä-Koti ,
toimintaa siirretään
asumispalveluihin.
Lastensuoj.
Sostyö ja
jälkihuolto
Perhekeskus
-toiminta,
verkostot ja
perhetyö
Kasvatus- ja
perheneuv.
ja nuorten
palvelut
Päivystys,
arviointi ja
turvakoti
Carea-koulu,
toiminta siirtyy
kaupungille 08/20
Neuvola-
toiminta
Lasten ESH
Erik.alat /
Koulu- ja
opiskelija-
terv.huolto
Lasten
neurologia
Lasten
kehitykselliset
palvelut
(sis. lasten
kuntoutuksen
ja
erit.huoll.pkl)
Laitos- ja
asumispalv.
(sis. Pikku
Villan)
Perheiden
sosiaalityö ja
lasten
vammaispalv.
Tehostettu
perhetyö
Akuuttiosasto 2
Kuntoutusosasto
6 ja oik.psyk.
Nuorten miepä-
palvelut ja varh.
nuorisopsyk pkl.
Akuuttiosasto 1
Osaamiskeskus,
psykologit
Akuuttiosasto 4
Geropsyk.osasto
ja poliklinikka
Nuorisopsyk.Os.,
Lasten, nuorten ja perheiden
sosiaalipalvelutMielenterveys- ja päihdepalvelutAikuisten monialaiset palvelut
Erikoisalat
YL/vastuuL /
lääkärit
Lasten, nuorten ja perheiden
terveyspalvelut
Ammatillinen johto Psykososiaaliset ja kehitykselliset
palvelut
Sihteeripalvelut
Vammaisten
lasten
kuntoutus- ja
arviointiyks.
• Osa lapsista on sekä so että te asiakkaana
• erityisesti olevat lapset, joilla on mielenterveys-dg yli 70%:lla.
• Kaikki hyötyvät te-palvelujen selkiyttämisestä
30.4.2019, LNP-terveydenhuollon kokous Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: terveydenhuolto
-
Ehkäisevät palvelut
•Neuvolatoiminta (vastuulääkäri(t), 6.5
•Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (vastuulääkäri 9.5 )
•Yht lääkärityöpanos 9+ yl
•Muu hoitotyö: 4 pe, neuvolath 61, koulu/opiskelu 48th/ei muutostarvetta
Sihteerit 1 vakanssi
•MUUTOSTARVE
•Lääkärit: vakanssitarve 16+yl lääkärit (8 olisi LNP ja 8 terveysasemilta)
•Jalkautuva työ, kehittämis- ja asiantuntijatyö perustyön lisäksi
Kehitykselliset palvelut
• Kehitysarviot, tutkimukselliset palvelut ja kuntouttavat palvelut, varhainen lääkinnällinen kuntoutus
• Nepsy-tiimi, vanhemmuuden tuki, jalkautuva työ ja konsultaatio (Lääkärit (xx) Sairaanhoitajat ja terveydehoitajat, psykologit, kuntoutusohjaajat)
• Lasten-MT-tiimi
• Vauva-tiimi
• 1 pe, 5 fys, 6 tt, 9 pt, 1 palveluohjaaja, 1 th =24 (varhainen tuki)
• MUUTOSTARVE
• Hoidollinen tiimi (NEPSY+ MT+ vauvatiimi) 3+3 th/hoitajajaa=6
• Kuntoutusohjaaja tarve 1+1=2 (kuntoutustyöryhmän koordinaatio)
• Lääkärit (vakanssit 1, työpanos 2/ laskennallinen tarve 3)=3
• 1 vastaava lastenpsykologi, lastenps 2+2, vakanssitarve=4
• 1 vastaava puheterapeutti,
• Tt , Ft, pt , määrät, ei tietoa käyntilastoista
• Sihteeri, työpanosta tarve 2
Erikoissairaanhoidonpalvelut
• Lastentaudit (Erikois 8+2 /erikoistuvat lääkärit 2-4 kompensoidaan puuttuvaa, (5 poli + 25 osasto sh:t)=40
• Lastenneurologia (Erikois 2 /erikoistuvat lääkärit 1, 1 poli + osasto 4 sh:t)=8
• Lastenpsykiatria (Erikoislääkärit 4, erikoistuva 1 lääkärit, sh:t avo 8 tutk. +6 arvio + 9 osasto )=28
• Sihteerit 7 palvelusihteerit
• 3 pe
• MUUTOSTARVE
• 3. 5 tt, 3.5 ft, 3 kuntoutusohjaajaa, 1 pt, (MIEPÄ+ erikoissairaanhoito)
• Psykologi 8, (joista 2 neuropsykologia)
100% lapsista:
V 2018 äitiysnla 1000,
lastennla 9770, Koululaiset
13883, opi 7167
Yhteensä n. 30 000/v
(nuoret mukana)
n. Htv 120 tarve
10-20% lapsista
2400-4800/v (riippuen iästä, nuoret
mukana)
n. Htv 40 (tarve?)
5% lapsista (arviot, dg ja hoito ja hoidon
linjaus- palautus kuntouttavaan palveluun
osa pitempään, osa palaa)
2000 eri lasta saanut hoitoa v 4/2019=
6000/v?
n. Htv 110 tarve (huomioitu muutostarve)
Sosiaalipalvelut, miten porrastuvat?
Lapsiperheiden ja nuorten tukipalvelut: Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tehostettu perhetyö, perheneuvola ja nuorten palvelut, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan koordinaatio
Perheiden sosiaalityö: Päivystys ja arviointi, perheiden sosiaalityö, lasten vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut
Lastensuojelun sosiaalityö: Lastensuojelu avo- ja sijaishuollon sosiaalityö, jälkihuolto
Laitos- ja asumispalvelut: Lastensuojelun laitokset 6 kpl, turvakoti, vammaisten lasten lyhytaikainen asuminen, perhekuntoutusyksikkö Pikku Villa, perhehoidon koordinaatio, sijaishuollon paikkojen koordinaatio
Perheneuvolan
asiakkaana n.
3000/v,
Muut määrät, esim
tukiperhetoimintaa
saaneet?
Htv 83
Lastensuojeluilmoitus
tehty 7%:sta (0-17v),
n 3400 ilmoitusta/v
Htv 47
Lastensuojelun avohuollon
asiakkaana 4-5% (0-17v),
1500/v
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 1.8%
(0-17v)
540/v
Htv 122
Htv 50
Näkökulmia integratiiviseen työhön lnp-palveluissa
Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa erilaiset palveluprosessit ja erilaiset perustehtävät
• tärkeä tietää oma perustehtävä, johon toinen tulee tueksi
Tarpeen miettiä asiakasnäkökulmasta yhteistä prosessia, joka ei voi määrittyä
organisaationäkökulmasta
• Päällekäinen ja tehoton työ asiakkaan ja järjestelmän näkökulmasta minimoitava
Yhteisen prosessin ajankohtaisuus harkittava
Terveydenhuollon ratas
Missä prosessit kohtaavat?
Näkökulmia asiakkaan suunnasta tavoitellen kustannussäästöä; terveydenhuollon näkymä• Terveydenhuollon palvelupolun selkiyttäminen: nla/koulu/varhainen
tuki/erityistaso- te-integraatio, aloitetaan muodostamalla lapsen te-polku kuntoon
• Otetaan käyttöön yhdessä sovitut te-toimintatavat koko Kymenlaaksossa
• STM uudet kiireettömän hoidon kriteerit, joissa toimintoja pitää saada siirtymään myös perustasolle sekä arvion, että hoidon suhteen
• Asiakkaan ympärillä:Yhdessä tehtävät arvioinnit (jalkautuminen kaikkialta) ja yhdessä tapahtuvat hoito (tuetaan perustasoa, koulun oppilashuoltoa -psyykkareita, kuraattoreita, varhaiskasvatusta)
• Ryhmiä lisää, joissa yhteinen näkymä, esimerkkinä nyt jo pyörivät Ihmeelliset vuodet- malli (on todettu vaikuttavaksi hoidoksi käytöshäiriöiden hoidossa)
• Tässä yhdistyy vanhemmuuden tuki ja terveydenhuollon työ ennalta ehkäisyn
• Lähetemäärät esim viime vuonna 300 uutta lähetettä lastenpsykiatrialle (hoidossa yli 500 lasta), onko tavoite toiseen suuntaan?
Hackneyn lasten hyvinvointimalli (TheHackney Child Wellbeing Framework) suom Atte Tapiola
keskittyy lasten ja perheiden perustarpeisiin, eikä niinkään heidän mahdollisuuksiinsa käyttää palveluita.
• Universal – yleinen yksin toimiva perusapu vastaa perheiden ja lasten tarpeisiin
• Universal Plus ja Universal Partnership Plus – yhdistetyt aputoimet vastaavat perheiden ja lasten tarpeisiin. Joskus avunannossa mukana myös kohdennettu laaja-alaisempi toimintasuunnitelma, jonka avulla arvioidaan ja käydään läpi perheiden ja lasten huolenaiheita/ongelmia.
• Complex/high risk – korkean tason asiantuntija-apua tarvitaan vastaamaan perheiden ja lasten tarpeisiin haastavissa tilanteissa. Yleensä lakisääteisesti määriteltyjä toimia (esim. huostaanotto). Korkean tason asiantuntija-apu ottaa vastuun.
pyrkii tarjoamaan ohjeen siihen, millainen olisi oikeanlainen tapa vastata lasten ja perheiden tarpeisiin, määrittelemällä kolme tasoa:
Universal
Yleiset tarpeet täyttäväksi perusavuksi luetaan koulut ja
lastenhoitopalvelut, leikkipuistot ja leikkipaikat,
neuvola/kouluterveydenhuolto, yleislääkäripalvelut, Young Hackney
-palvelut, poliisi, välttämättömät asumiseen tarvittavat avut ja ns.
kolmannen sektorin palvelut.
Osa peruspalveluja tukevasta kohdennetusta avusta sisältää myös
perheavun. Niitä ovat First Steps, Young Hackney, Special Educational Needs, käytös- ja kouluttautumistuki, puhe- ja kieliterapia, kriisiapu ja osa
kolmannen sektorin palveluista.
Universal Plus ja Universal PartnershipPlus
• Niiden avulla perhe ja avusta vastaavat työntekijät pysyvät tietoisina siitä, mitä avunannolla tavoitellaan, kuka vastaa tavoitteiden saavuttamisesta ja kuinka tiedetään, että tavoitteet on saavutettu.
Kun asioita, joissa perhe/lapsi tarvitsee tukea on useita tai tuen tarve on
riittävän suuri eli vaatii toisen tason (Universal Plus ja
Universal Partnership Plus) mukaista menettelyä,
tarvitaan usein kirjalliset toimintasuunnitelmat (ovat
osa Common SupportFramework-, Key WorkerAction Plan-, ja Child and
Family Assessment-palveluita)
Complex/high risk
Kun lasten ja perheen avuntarpeet ovat monimutkaisia tai tilanne on haastava (riski on korkea) sosiaaliviranomaiset osallistuvat asiantuntijoina avunantoon (usein myös lakia on rikottu). Tämä näkyy taulukoissa lihavoidulla fontilla.
Tällaisissa tapauksissa lapsen tilanne on yleensä haastava johtuen vanhempien/huoltajien kyvyttömyydestä toimia huoltajina.
Muita korkean tason asiantuntija-apupalveluita ovat Young Hackney, Child and Adolescent Mental Health Services, vammaisavustus.
Nappaa auki tiedosto!
• On tärkeä muistaa, että jokaisella lapsella ja perheellä on omanlaiset avuntarpeensa (ja myös vahvuutensa). The Child Wellbeing Framework on opas, eikä sitä ole tarkoitettu korvaamaan ammattilaisten tietoa, kokemusta ja harkintaa.
• Ammattilaisten tulee olla tietoisia todennäköisestä kumulatiivisesta vaikutuksesta lasten ja nuorten huolenaiheisiin, jos niitä on useita, sekä perehtymään, että johtavatko jotkin toimintamallit (joita vanhemmuudesta tarjotaan) lapsen tarpeiden laiminlyöntiin.
Miten asettuisi Kymsoteen/Suomeen?Universal Universal Plus ja
Universal
Partnership Plus
Complex/high
risk
Mikä tahansa
tunnistettu
yksinkertainen
ja uusi
avuntarve
voidaan täyttää
perustason
palvelujen
avulla
Lapsen/nuoren
tarpeet voidaan
täyttää
perustason
palvelujen ja
joidenkin
kohdennettujen
palvelujen
yhteistyön avulla
Lapsen/nuoren
avuntarve vaatii
korkean tason
asiantuntija-apua
tai lakisääteisen
toimien (mukaan
lukien Children`s S
ocial Care)
tutkimusta ja
asiaan puuttumista
JALKAUTUMINEN/Esh/erityisosaamisella voidaan tukea?
• Riskissä olevat: Lapsen eriasteisia kehitykseen ja säätelyyn
liittyviä haasteita (mm. tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen,
kielen- tai motoriseen kehitykseen, tunnesäätelyyn,
vuorovaikutukseen ja oppimiseen liittyvät pulmat). Lievät
masennus ja ahdistusoireet
• tuen tarpeita vanhemmuudessa
• Terapian toteutuminen, tapaamiset perhekeskuksen tiloissa
• Voidaan järjestää yhteiset ryhmät, esim ART
• Tulla mukaan psykoedukatiiviseen työhön
Perusperiaate lasten erikoissairaanhoidon tuen tarpeelle perhekeskuksessa ja opiskeluhuollossa
Toiminnan pääasiallisena kohteena ovat lapset ja nuoret, joiden ongelmat ovat perustason ja
erityistasoisen pediatrian, lastenneurologian sekä lasten- tai nuorisopsykiatrian yhdyspinnassa
ongelman laajuus ei (vielä) täytä erikoissairaanhoidon kriteereitä, mutta lapsi tai nuori perheensä kanssa tarvitsee laaja-alaista selvitystä ja mahdollisesti monitahoista tukea.
Toiminnankohde ja -tavoitteet
Työ painottuu terveydenhuoltoon ja oman erikoisalan osaamiseen, mutta työotteeseen sisältyy lapsen tilanteen arviointi ja hoitaminen
kokonaisvaltaisesti.
Esim. vaikuttavan lääkityksen tai terapiatyöskentelyn edellytyksenä on lapsen koko elinpiirin tuki
Pelkkä ADHD-lääke ei koskaan saa olla lapsen ainoa tuki! Miten
opiskeluympäristö tukee lasta.
Perhekeskuksen ja esh:n yhteisiä tavoitteita
Promootio, terveyden
edistäminen
Preventio, sairauden
ennaltaehkäisy
Häiriön asteen arvio
Oikea tuki varhain
Esimerkkinä neuropsykiatrinen häiriö, joka tarvitsee peken apua! (Anita Puustjärvi)
neuropsykiatrinen häiriö
oppiminen ja
akateemiset taidot
taitojen hyödyntämine
n ja kognitiivinen prosessointi
sosiaaliset suhteet (perhe,
ystävyyssuhteet ym)psyykkiset
oireet
käyttäytyminen
arjen hallinta
MIKSI: Yhdessä lähitoimijoiden kanssa
• Tilannearvio ja tuen tai kuntoutuksen suunnittelu on järkevää tehdä paikallisesti lähellä lapsen tai nuoren arkea
• yhteistoimintana perheen ja lähiympäristön (varhaiskasvatus, koulu, sosiaalitoimi, lastensuojelu) toimijoiden kanssa.
• Lapsilähtöisempää toimintaa ja ongelmiin päästään puuttumaan varhaisemmin.
• haastavissa tilanteissa lapsi on usein ”indikaattorina” perhetason ongelmista• erityisen tärkeää, että kokonaistilanteen kartoittamisessa saadaan näkemys myös muilta lapsen
tai nuoren arkiympäristön toimijoilta.• Näin hoitavan tahon käsitys tilanteesta ei synny pelkästään vanhempien kuvauksen perusteella.• Hyödynnetään kyselykaavakkeita järkevällä tavalla, samaa kaavaketta ei tarve täyttää aina
uudelleen.
• Pois lähettäminen ei voi olla ainoa ratkaisu!• Lähetemäärät erikoissairaanhoitoon moninkertaistuneet.• Miten saadaan koko kentän ammattitaito ja tuki käyttöön!• LÄHETE = KUTSU YHTEISTYÖHÖN
Peken ja erikoissairaanhoidon yhteistä työtä: kokonaisuutta tuetaan parhaiten yhdessä
Varhainen tuki, oikea Diagnoosi
Hoidon suunnittelu yhdessä
Psykoedukaatio
Hoidon toteutus yhdessä
Ympäristön tuki, kuntoutussuunnitelma
Kuinka monta toimijaa?Ketkä liikkuvat ja minne? Mikä on kustannustehokasta?
Anita Puustjärvi 31.10.2018,
muokannut Mia Tapiola48
Perhekeskus
/
perhekeskusten
verkosto
lastenpsykiatriaVälimatka 2
km- 600 km
Koti
koulu
Oman erikoisosaamisen
hallinta, oikeiden menetelmien
käyttöönotto
Moniammatillinen apu on lähellä, myös etänä. Erilaisia tapoja.
• vaatii hyvän lääkäriresurssin, vastinpari pt nl/koululääkäri?
• kohtuulliset etäisyydet, tietyn kokoisen väestöpohjan
Erikoislääkärin säännöllinen vastaanotto
Erikoissairaanhoidon psykoterapeutin ja perustason terapeutin yhteisvastaanotto, voisiko toimia skype ja lähipalvelu yhdistelmällä
Säännöllinen työryhmän työnohjaus, esim 1 /kk
Yhteiset tavoitteelliset koulutukset (esim KKT-perusmenetelmät koulutus)
Säännöllinen Skype-palaveri, työryhmien välillä
Erilaisia malleja esh:n jalkautumiselle, apu lähellä myös etänä
• Erikoissairaanhoidon tiimi antaa lähityöntekijälle tukea, keskustelun välineitä, pohtii yhdessä vaihtoehtoja
• Erikoisssairaanhoidon tiimi tulee tarvittaessa tueksi,
• puhelimitse sovitaan yhteinen tapaamisaika, mukana koko verkosto tai lähityöntekijät
Konsultaatiopuhelin ja monialainen toiminta
• Ihmeelliset vuodet, Voimaperheet (alun perin erikoisosaamisen kautta, toteutuu nyt perustasolla), mitä muuta+
• Vaikuttavien hoitomenetelmien jalkauttaminen ja ylläpitäminen (tiimit, jossa mukana erityisosaamista, esim. systeemiset tiimit)
Menetelmät, jotka
vakiintuneet
Erilaisia malleja esh:n jalkautumisellePaperikonsultaatio/sähköinen konsultaatio/yhteiset tietojärjestelmät/yhteiset näkymät
Puhelinpalaveri, Skype-palaveri, toisessa päässä pt mukana tai ilman pt
Yhteinen vo, peke kantaa kokonaishoitovastuun(?), eritystaso tulee tueksi, ei saa kääntyä siihen että koko hoitovastuun ottaa eritystaso, esim ADHD-lääkehoidon toteutuksen kaavio
Yhteinen hoito: terapia/terapiaryhmä
Yhteinen kotikäynti/koulukäynti/päiväkotikäynti
Yhteinen monialainen kokous; yhteinen arvio hoidon tarpeesta, yhteinen arvion prosessi
Yhteistyökokoukset aikuisten palvelujen kanssa
Sateliittityöryhmä: erikoissairaanhoidon työryhmä, säännöllinen työ pekessä esim. 1/vko
Mitä erikoislääkärin jalkautuminen konkretiassa on, kun siihen on resurssia?
• Moniammatillisia verkostopalavereja
• Kokouksia viranomaisten kanssa
• Vastanottotoimintaa
• Konsultaatiota ja säännöllisiä konsultaatiopalavereja
• Omaa kouluttautumista ja toisten koulutusta (1–2 krt/kk)
• Työnohjaus/tutor-toimintaa (sekä saava että antava osapuoli)
• Työparityötä toisen ammattilaisen kanssa
• Paikallisen toimintamallin kehittämistä ja juurruttamista koskien lasten terveyden- ja sairaanhoitoa sekä kuntoutusta.
• Esim tarkkaavuuden säätelyn haasteista kärsivien lasten varhaisia tukitoimia, diagnostiikkaa ja hoidon sekä kuntoutuksen suunnittelua ja koordinointia paikallistasolla nopeutettuna ja selkeytettynä.
• Esim. ADHD-hoidon toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan kouluvastaanottoina mahdollistaa tiiviin yhteistyön koulun kanssa.
• Lasten moniammatillisen kuntoutuksen kehittämistä
• Kuntoutussuunnitelmia voidaan laatia paikallisesti jalkautuvan erikoislääkärin koordinoimana
Anita Puustjärvi 31.10.2018,
muokannut Mia Tapiola53
perhekeskuslastenpsykiatria
koulutus
työnohjaus
konsultaatio
yhteisvastaanotto
jalkautuva työskentelylääkäri
sateliittityöryhmä
Oman erikoisosaamisen
hallinta, oikeiden menetelmien
käyttöönotto ja jalkauttaminen
lastenpsykiatrisen esh mahdollisia toteuttamistapoja
lastenpsykiatria
pkl, osastot
jalkautuva työskentely,
yhteiset ryhmät ja
kuntoutukset
(koti, koulu, verkostot,
yhteiskäynnit muiden
toimijoiden kanssa)
satelliittityöryhmä:
esh työryhmä, joka
tekee työtä
säännöllisesti muualla
tai jonka toimipiste on
1-5 pv/viikko muualla
kuin emoklinikassa
lääkäri
perhekeskuksessa
(muu työryhmä
perhekeskuksesta)työnohjaus
(työntekijä,
työryhmä,
menetelmät)
konsultaatiot
(puhelu, video,
verkosto)
Anita Puustjärvi 31.10.2018, STM
Pyöreän Pöydän keskustelu54
Jalkautuvan erikoislääkärin/erikoissairaanhoidon työntekijän yhteistyökumppaneita, kuka koordinoi verkostoa, missä hoitovastuu?
• Koulu- ja neuvolaterveydenhoitajat
• Perusterveydenhuollon lääkärit
• Oppilashuoltotyöryhmän jäsenet, kuten koulupsykologit ja –kuraattorit
• Puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit sekä psykologit
• Perheneuvolan työntekijät
• Sosiaalitoimi
• Sivistystoimi
• Varhaiskasvatus
• Aikuisten psykiatrinen hoitokontakti
Perhekeskus ja erikoissairaanhoito: toiminnan keskiössä on yhteinen kohde, eli lapset, nuoret ja perheet.
• Perhekeskuskokonaisuuden yhteinen johtaminen johtoryhmätasolla
• Lääketieteellinen osaaminen ehdottoman tärkeää myös johtoryhmissä
• Lääketieteellinen osaaminen parhaaseen mahdolliseen ja käyttöön etulinjassa
• Perhekeskuskokonaisuus rakentuu tasapuolisesti lääketieteen näkökulmasta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osatekijöistä (+ tietysti muut toimijat) Uudistetaan
toiminta-
kulttuuri
Lapset, nuoret ja
perheet mukana
kehittämässä
toimintaa
Yhteistyö-
rakenteista
-käytännöistä
sovitaan
Jatkuvan
kehittämisen
ja seurannan
rakenteista
sovitaan
Perhekeskuksen
tehtävät
konkretisoidaan
ja työnjaosta
sovitaan
Asemoidutaan
maakunnan
alueelle
Verkostoidaan
palvelut,
perustetaan
kohtaamispaikko
ja
Johtamisesta,
koordinoinnista
ja
osaamisesta
huolehditaan
Toimintatapojen yhteensovittaminen
• Tärkeää on hoidon tarpeiden jäsentäminen koko valtakunnan tasolla
• Vaikuttavuus hoidon tavoitteena
• milloin hoito toteutetaan perhekeskustasolla
• milloin erikoissairaanhoidossa
• milloin työskentelyssä vaaditaan yhtä aikaa monia toimijoita perhekeskuksessa
• Mitä ovat työskentelymallit, jotka yhteisesti hyväksyttyjä!
Uudistetaan
toiminta-
kulttuuri
Lapset, nuoret
ja
perheet
mukana
kehittämässä
toimintaa
Yhteistyö-
rakenteista
-käytännöistä
sovitaan
Jatkuvan
kehittämisen
ja seurannan
rakenteista
sovitaan
Perhekeskukse
n tehtävät
konkretisoidaa
n ja työnjaosta
sovitaan
Asemoidutaan
maakunnan
alueelle
Verkostoidaan
palvelut,
perustetaan
kohtaamispaikk
oja
Johtamisesta,
koordinoinnista
ja
osaamisesta
huolehditaan
Perhekeskuksen rakenne suhteessa erikoissairaanhoitoon (jatkuu)
• Kaikkea ei voi toteuttaa perhekeskuspalveluna, erityisosaaminen ei saa rapautua!
Perhekeskuksen rakenteet ja toimintatavat pitää selkiyttää, jotta
erityisosaaminen tulee tehokkaaseen käyttöön
Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä jäsentyneeksi ja järkevään käyttöön.
Ensin omat ja sitten yhteiset prosessikuvaukset si-so-te.
Perhekeskus mahdollistaa monialaisen yhteistyön nykyistä paremmin, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosto olisi monipuolisemmin
hyödynnettävissä
EDELLYTYKSET: työmallien jäsennys perhekeskuksessa
•Toimintatavat selkeiksi: mitä peke tekee, mitä ei tee, mitä tehdään erikoissairaahoidossa mitä perusterveydenhuollossa•jotta erikoisosaaminen tulee tehokkaasti käyttöön (erikoisosaaja muodostaa tiiviin yhteyden tiimiin myös omalla erikoisalallaan, tehtävä on osa muuta omaa työtä)•erikoissairaanhoidon vo:a tukevat työtilat, Esim., toimiva Skype-yhteys
Rakenteen selkiyttäminen Yhteistyörakenteen pitää olla selkeä,
•Toimii verkoston kokoajana ja työtapojen ylläpitäjänä ja jalkauttajana
•Käytössä olevien tukitoimien jäsentäjänä
•Hoidon kokonaisuuden jäsennys (yhdessä th/pt-lääkäri/muu peke)•verkoston kokoamisen rakenne (peken koordinoimana)
Perhekeskuksessa on vastuuhenkilö, joka kokoaa ja
jäsentää tietoa (saa tuen erikoissairaanhoidosta)
• erikoissairaanhoito ei jalkaudu ”tyhjäkäynnille”
• sopimus mitä ennen erikoissairaanhoidon kutsumista on jo selvitetty
• ennalta sovittu mihin tilanteisiin kutsutaan esh apuun
• Yhdessä jaettu tieto hoitomenetelmistä
Kysymyksen asettelu selkeä perhekeskuksen/opiskeluhuollon
työntekijöillä
Konkreettisia sopimuksia: Miten toteutuvat?Tiedon siirtyminen. Vastuista sopiminen. Kenellä on koordinaatiovastuu koko verkostosta (peke:nkoordinaattori). Vanhemman hoitotahon linkittäminen. Toimintamallien kuvaus sähköisessä perhekeskuksessa (Ammattilaisen osio, yhteystiedot, linkit esim mielenterveystaloon ja omaan erikoissairaanhoitoon).
TULEVAISUUDESSA
Tarvitaan yhteiset tiedon
näkymät, kirjaamisen alustat ja
sopimukset
MONIALAINEN: Jatkohoidosta sopiminen ja hoidon jatkuvuus.
Kuntouttavien ja hoitavien ryhmien sijainti ja kokoontumien.
Voiko eshhoitojakson
jälkeen jatkohoito toteutua pekessä,
millä edellytyksillä
Voidaanko hoidon seurantaa toteuttaa konsultatiivisesti (esimskype). Lääkärin ajankäyttö. Kuntoutussuunnitelmien jäsentäminen.
JÄSENNÄTehdään yhteinen näkymä ongelmien tasoista ja toimista,-kaikkien sitoutuminen.Esim. Lasten-mt-häiriössä:LAPS-lomake apuna.Voidaan täyttää yhdessä konsultaatiopuhelun aikana
Pallottelun lopettaminen:
• ei kuulu meille” vs yhteinen ongelma ja yhteinen ratkaisu.
• perinteisen lähetejärjestelmän on havaittu aiheuttavan monimuotoisesti oireilevien lasten ja nuorten kohdalla herkästi siirtelyä erikoisalalta toiselle.
Erikoisaloilta toiselle ja lastensuojelun puolelle
• Mahdollisuus kehittää alueen moniammatillista matalan kynnyksen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi ja kehittää paikallisesti vaikuttavia hoitomalleja myös koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Erikoissairaanhoidon ja perustason lääkärit ja muu henkilökunta oppivat tuntemaan toisensa ammatillisesti ja ymmärtämään toistensa työtapoja.
• TYKS:ssä lastentaudeille ja lastenneurologialle suunnattujen ei-kiireellisten lähetteiden määrä on avopediatrien toiminta-alueilla vähentynyt matalan kynnyksen konsultaatiotuen myötä.
• TYKS:n lastenneurologin ja lastenpsykiatrin suullisen tiedonannon mukaan kunnista, joissa on käytössä jalkautuvan lastenlääkärin palvelut, lähetteitä tulee nykyisin suhteessa vähemmän kuin muista kunnista, ja lähetteet kohdentuvat oikein.
Lähete kohdentuu oikeaan.
Erikoissairaanhoidon jalkautuminen on osa monialaista työotetta! Vaatiiko asennemuutosta? Yhteistä peke-koulutusprosessia?
1. PERIAATE
• KOKONAIS-VALTAISUUS
• Lapsen oikeudet
• Suojeluun, osallistumiseen, läheisiin ja yhteisöön
• Perhelähtöisyys
• Tuki lähellä
2. TYÖOTE
• IHMISSUHDE-KESKEISYYS
• DIALOGISUUS
• Verkostojen tuki
• Systeeminen tapa
3. ARVIONTI
• jokaisen ammattiryhmän oman näkemyksen tuominen asiakkaan ja yhteisen arvion/tuen järjestämisen avuksi
4.TOIMINNAN-VAIKUTUKSET
• Sopiminen vastuunjaosta
• Sopiminen seurannasta
•Tarkista toteutuuko 1-4
•ymmärsimmekö toisiamme oikein, jäikö jokin huomaamatta, puhumatta, kuulematta, reagoimatta
•VASTUUNKANTO JAKAMATTA
VAUVANPOLKU:Lievät oireet:mieti tarvitsetko toisten ammattilaisten tukea
Huoli vanhemmaksi
kasvamisesta
herää
usein neuvolassa
Pyytäisinkö toisen
ammattilaisen
tukea?
Mitä varhaista tukea
olisi tarjolla?
- vertais- ja
ryhmätoiminta,
sähköiset palvelut
Neuvolan varhaiset
tukitoimet:
• Arvioi ja seuraa koko
perheen hyvinvointia
• On rinnallakulkijana
• Ohjaa ja tukee
vanhemmuudessa
• Neuvolan tukikäynnit
Neuvolan
perheohjaajan/verhaisen
vaiheen perhetyön tuki:
- Kotikäynnit,
terveydenhoitajan ja
perheohjaajan yhteinen
kotikäynti
Kotipalvelu
• Avoin varhaiskasvatus
• Kerhotoiminta: mm. seurakunnat, MLL:n
perhekahvilat
• Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys:
doulat, baby blues-toiminta, unikoulut,
uniryhmät
• Odottavien perheiden olohuone,
• Perhekeskusten kohtaamispaikoissa
järjestettävä toiminta (alueen toimijoiden
yhteistyönä)
• Sähköinen vanhemmuuden tuki
• Ihmeelliset vuodet- ryhmätoiminta
Läheisverkosto
Kotikäynnit ensisynnyttäjien luo
Monitoimijaien
perhevalmennus
Neuvolan tuki vanhemmaksi
kasvamisessa
Vertais- ja
vanhemmuusyhmätoiminta
Sähköiset palvelut
Pohdintoja:
- resurssoinnista huolehtiminen
- Matala kynnys neuvolan perheohjaukseen/varhaisen vaiheen perhetyöhön
- Huolen puheeksiottamisen varmistamiseksi täytyy myös osaamista tukea ja vahvistaa
- Palveluista toiseen siirtymisessä tai uusien tukitoimien lisäämisessä on saattaminen tärkeää
- Konsultaatio (esim. neuvola - perheneuvola)
- Se, joka asian huomaa, lähtisi viemään sitä eteenpäin perheen kanssa- omatyöntekijän
rooli
- Tässä vaiheessa vanhemmilla yleensä vielä enemmän kykyä ottaa tukea vastaan.
- Lastenhoidon järjestäminen
Ennaltaehkäisevä
vanhemmuuden
tuki
www.kymenlaaksonperhekeskus.fi
• Kutsu yhteistyöhön
Konsultaatio
• Vanhemmuuden ja
parisuhteen tuki
Perheneuvola
Perheasiain
neuvottelukeskus
Perheen
voimavarojen
kartoittaminen
vahvistaminen
Oma työntekijä
Lisää oireita: kutsu toiset ammattilaiset avuksi
Kutsu toinen ammattilainen avuksi-
ei lähetteitä vaan kutsu
yhteistyöhön
Monialainen arviointi ja
suunnitelma
Perhekeskustiimit- sosiaalihuollon
ja terveydenhuollon ja
varhaiskasvatuksen
asiantuntemusta arviointiin
Mitä vielä voisimme
tehdä- ihmetellään
yhdessä
Pohdintaa
• Miten dokumentointi toimisi parhaiten?
• Aikuisten palvelujenkin osalta pohdittaisiin yhdessä,
tehostettaisiin jo olemassaolevaa.
• Työntekijöiden pysyvyys olisi tärkeää.
• Konsultointimahdollisuus nimettömästi
• Miten lapset huomioidaan aikuispalveluissa? Kuinka
tehostaa aikuispalveluiden ja lasten palveluiden
yhteistyötä?
• Kuinka asiantuntijuus jakautuisi koko yhteisen
prosessin käyttöön?
• Yhteiset koulutukset ja työnohjaukset; tiimityön
malli?
• Kymenlaaksoon on koulutettu 10 perheasioiden
sovittelijaa - tärkeä resurssi!
ShL mukainen palvelutarpeen
arviointi- monialainen arviointi ja
suunnitelma
Ennakollinen
lastensuojeluilmoitus
Oma työntekijä valitaan verkostossa
Huoli kasvaa,
verkosto koolle
Keskivaikeat oireet: tarvitaan erityistason mukanaoloa.
Huoli herää
Miepä- palveluissa
Neuvolassa
Terveysasemalla Verkostotyöskentely:
• Monialainen arviointi (ShL, LsL)
• Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
• Mikä olisi luontevin paikka?
• Koko perheen huomioiminen: jos perheessä
isompiakin lapsia, mm.
kouluterveydenhuollon mukaan pyytäminen.
• Erityistaso, aikuispalvelut mukaan
arviointiin: konsultaatiot, jalkautuvat tiimit
Tukitoimet
• Kotipalvelu, perheohjaus, perhetyö (Shl)
• Ensi- ja turvakotiyhdistys: Untuvan päiväryhmä.
• Perheneuvola: mm. Hoivaa ja leiki-,
äitiystilatyöskentely, Sylitellen-ryhmä
• Äitien voimaryhmä (Kotkassa MiePän,
terveydenhoitajan ja perhetyön yhteistyönä)
• Pikkulapsipsykiatria
• Aikuispsykiatrian poliklinikat ja psykiatriset
sairaanhoitajat
• Vauvatiimi (Kouvolassa) - laajentuminen koko
alueelle?
• Vauvafysioterapia, lähestymistapa vuorovaikutusta
tukeva.
Verkosto koolle,
erityistaso mukaan
arviointiin
Pohdintoja:
Ennaltaehkäisevissä palveluissa täytyy taata riittävät työntekijäresurssit,
jotta on aikaa asiakkaiden kohtaamiselle - näin ehkäistään tilanteiden
pahentuminen.
Perhekeskusten lääkäriresurssi täytyy saada riittäväksi ja turvata.
Pikkulapsiasioiden siirtyminen perhekeskustiimeille?
Omatyöntekijä valitaan verkostossa
Perheen voimavarojen
kartoittaminen
mm.parisuhde/yksin-
huoltajuus
läheisverkosto
Vakava huoli: konsultoi, tarvitaan useimmiten lähete
Tukitoimet
• Perheohjaus ja perhetyö/tehostettu perhetyö
• Lastensuojelu: vauvan synnyttyä lastensuojelun
asiakkuus
• Äitiyshuolto: HAL-kätilö, mikäli tulee huoli
päihteidenkäytöstä.
• Päihde- ja mielenterveyspalvelut: perheen
aikuiset
• Pikkulapsipsykiatria
• Ensi- ja turvakotiyhdistys: päiväryhmä Untuva,
ALVARI-perhetyö, tehostettu perhetyö
• Perhekuntoutus:
Lastenkotien/perhetukikeskusten
perhesijoitukset.
• Ensikoti, päihde-ensikoti
• Konsultaatiot
• Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
• Kaikilla tahoilla on velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus
kun herää huoli lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta
• Monialainen arviointi (LsL), verkostotyöskentely
Verkostoon mukaan
lastensuojelu ja
erikoissairaanhoito,
aikuispalvelut
Pohdinoja:
Yhteinen MiePä-keskus?
Perhekeskustiimien vahvuutena on moniammatillisuus ja -alaisuus.
Konsultaatioyhteys ja yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa toimivaksi.
Olisi tärkeää suunnitella työskentelyä, asettaa yhteiset tavoitteet ja tehdä työtä
yhdessä, ei eri suunnista tai päällekkäin. Tiivistetty yhteistyö.
Erilaisia vauvaperhetyön ja -kuntoutuksen malleja erilaisiin tarpeisiin.
Tavoitteena myös, etteivät perheen työntekijät vaihtuisi koko ajan.
Omatyöntekijä valitaan verkostossa
Monitoimijaisen, yhteisen asiakastyön pelisäännöt alkaen arvioinnista
Kaikki lapset, nuoret ja perheet ovat kohdattavissa peruspalveluissa, joten integraation perustehtävänä on matalan kynnyksen palvelujen osaamisen vahvistaminen, turvaaminen
sekä vaikuttavien toimenpiteiden tekeminen oikea-aikaisesti.
Toimintaa ohjaa peruspalvelujen ensisijaisuus.
Yhteinen osaaminen muodostuu osaksi perustason palveluja asiantuntijakumppanuuteen perustuvien toimintamallien kautta.
Monialaisuus
• Monialaisuudella tarkoitetaan eri ammattilaisten osaamisen kytkemiseen toisiinsa, niin että saavutetaan yhteinen päämäärä.
• Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan tässä eri hallinnon- ja tieteenalojen yhdistävää toimintaa.
• Lapsiperheen kohtaava työntekijä kokee voivansa hahmottaa perheen kokonaistilanteen ja voi näin toimia tukena matalan tason, erityistason ja vaativan tason tuen sektoreilla.
• Perheen kannalta apu on oikea aikaista, oikealla tavalla tukevaa, perheen ääni tulee kuulluksi ja yhdessä tekemällä ja toimimalla ymmärrys lisääntyy ja perhettä voidaan voimavaraistaa ja mahdollistuu neuvolatiedon, psykologin tutkimustiedon, lastensuojelutiedon ja koulun käynnistä saadun tiedon kokoaminen perheen tueksi.
Tavoitteena tuen ja avun saaminen mahdollisimman varhain,Osallisuus
• Työskentely suunnataan hierarkkisesta toimintatavasta kohti yhteisöllistä ja perheen osallisuuden mahdollistavaa toimintakulttuuria.
• Toimintakulttuuri korostaa dialogista vuorovaikutusta ja jaetun asiantuntijuuden arvostamista.
• Yhteistoiminnallisuus on kaikkien asianosaisten jakamaa ja palveluja tuotetaan sekä kehitetään kokonaisvastuullisesti.
• Ei puhuta vain oman organisaation ja työn kehittämisestä, vaan siitä miten palvelut saadaan toimimaan yhteisesti ja sujuvasti asiakkaan kannalta.
• Tavoitteena on toimia laadukkaasti ja tuottavasti.
• Periaatteina ovat avoimuus ja eettisyys.
• Asiakasperhe on oman elämänsä paras asiantuntija.• Ammattilaiset tuovat oman asiantuntijuutensa asiakkaan ja perheen tueksi.• Toimintatapa korostaa kumppanuutta, osallisuutta ja yhdessä tekemistä.
• Lähtökohtana on tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja lapsille, nuorille ja perheiden tueksi siten, että ammattilaiset työskentelevät yhdessä.
HS 19.9.2019 Jouko Lönnqvist
Yhteistyö on kivaa!Kiitos!
Kymenlaakso ja Kouvola
20.9.2019 Alatunniste 73
Rinteen hallituksen ohjelma 2019
Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
Katja Bergbackaprojektipäällikkö, OKM
Hanne KalmariHankepäällikkö, STM
Lapsiin, nuoriin ja perheisiin
liittyviä nostoja
hallitusohjelmasta
LAPE valmistelu2015-2016
Maakunnalliset kehittämishankkeet
2017-2018
LAPE-muutosohjelman
jatko ja juurruttaminen 2019
LAPE-akatemia
Lapsistrategia Hallitusohjelma tukee si-so-te-
yhteistyötä
LAPE jatkuu 2020-2023
Luvassa pitkäjänteisyyttä lapsi- ja
perhepalveluiden ja tukien kehittämiseen –
hyvinvoinnin johtamiseen!
Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta antaa hyvän perustan LAPE-työlle
• Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta
• Lupaus uudenlaisesta
vuorovaikutuksesta: poikkihallinnollisuus,
ihmisten osallisuus
• Lupaus pitkän aikavälin politiikasta
• Lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja
vaikutusarvioinnista
• Lupaus syrjimättömyydestä –
ihmisoikeusperustaisuus
• Lupaus sukupolvien välisestä
oikeudenmukaisuudesta
Hallitusohjelman visio lapsi- ja perheystävällisyydestä
• Suomi on entistä lapsi- ja
perheystävällisempi maa, joka on
mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi on
ensisijaista.
• Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa
lapsimäärää.
• Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset
perhemallit ovat yhtä arvokkaita.
• Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen
aikuiseen.
Strateginen kokonaisuus:Oikeudenmukainen,
yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi – tavoitteet:
1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden
vähentäminen (yhdenvertaisuus)
2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
3. Ikäystävällisyyden edistäminen
4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden
parantaminen (mm. tulevaisuuden sote-keskus ml.
neuvola)
5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus (18
itsehallinnollista maakuntaa; Maakuntien ja kuntien
välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja
nuorten hyvinvointia)
6. Sosiaaliturvan uudistaminen (lapsiperheiden
aseman parantaminen: yksinhuoltajat ja
monilapsiset perheet, vuoroasuminen)
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lapsistrategia:
• Tilannekuvassa haasteena
• Alhainen syntyvyys
• Väestön ikääntyminen
• Lapsiperheköyhyys
• Ylisukupolvinen syrjäytyminen
• Eriarvoistuminen
• Parlamentaarinen komiteavalmistelu
• YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tietoon ja
tutkimukseen perustuva
• Hallituskaudet ylittävä ja hallinnonalat yhdistävä
• Visio kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista
Suomea luodaan yhdessä
• Valmisteluaikataulua ei ole hallitusohjelmassa
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lapsi ja perhepalveluiden
muutosohjelmaa jatketaan 2020-2023
• Levitetään perhekeskustoimintamallia ja
kehitetään neuvoloita.
• Vahvistetaan parisuhdetyötä ja
vanhemmuuden tukea esim. kasvatus- ja
perheneuvontapalveluita parantamalla.
• Vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisia
perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja
helpotetaan kotipalvelun saamis- ja
myöntöedellytyksiä
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lastensuojelu ja muut erityispalvelut:• On tarpeeseen nähden aliresursoitu
• Säädetään asteittain kiristyvä
vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun
niin, että mitoitus on 30 asiakasta
ammattilaista kohden. Mitoitus on 35 v. 2022.
• Turvataan erityistä tukea tarvitsevien
moniammatilliset palvelut ja levitetään eri
alojen ammattilaisten yhteistyöhön
perustuvaa moniammatillista tiimimallia
• Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa.
Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla
aikuisuuteen.
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta
• Päihdeäitien ja perheiden riittävät palvelut ja
kuntoutus turvataan
• Liikunnallisuutta, painonhallintaa tervettä
ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään
laaja-alaisesti
• Sukupuolivähemmistöiin kuuluvia ja heidän
perheitään tuetaan yksilöllisesti ja oikea-
aikaisesti
• Valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta
ehkäisystä alle 25 vuotiaille; vakinaisesta
ratkaisusta päätetään erikseen vaalikauden
lopulla
• Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään
rokotekattavuutta
• Vahvistetaan kielellisten oikeuksien toteutumista
Strateginen kokonaisuus:Osaamisen, sivistyksen ja
innovaatioiden Suomi
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi –tavoitteet:
1. Koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla
koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat
ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy
2. Lapset ja nuoret voivat hyvin
3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-
arvoa ja yhdenvertaisuutta
4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva
paikka opiskella, tutkia ja investoida
2. Lapset ja nuoret voivat hyvin
• Matalan kynnyksen tukipalveluja varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen yhteyteen • kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua
ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita
oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita
• Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja
kaikilla koulutusasteilla
• Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen
malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea
peruskoulussa
• Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla
• Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito
mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän
yhteydessä
• Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista
kouluruokailua
• Vahvistetaan oppilaitosten ja kouluyhteisöjen
yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria
(kiusaamisen ehkäisy, ml. varhaiskasvatus)
1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
• Osaamisen ja oppimisen tiekartta 2030
• Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma
• Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön
keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä
• Opettajat, tutkijat ja perheet mukaan
peruskoulun kehitystyöhön
• Jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen
asteen koulutuksen
• Neuvolapalveluista väylä
varhaiskasvatukseen
• Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon
vahvistaminen ja osallistumisasteen nosto
Strateginen kokonaisuus:Kulttuuri, nuoriso ja
liikunta-asiat
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta -tavoitteet
1. Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:stä
nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset
paranevat
2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja
kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet
3. Nuorten syrjäytyminen vähenee – jokainen nuori
pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee
4. Nuorten osallisuus kasvaa
5. Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat
6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa
ryhmissä
7. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat
8. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset
paranevat
2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä
• Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi
vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä
• Jatketaan lukemista edistävää Lukuliike-
hanketta
• Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen
perusopetusta
• Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri
elämänvaiheisiin
3. Nuorten syrjäytyminen vähenee –jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee4. Nuorten osallisuus kasvaa
• Vanupon pääteemaksi nuorten syrjäytymisen
ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen
• Parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri
toimijoiden kesken
• Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä yhteys-
ja yksilöintitietojen siirtämiseen etsivälle
nuorisotyölle
• Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen
kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja
• Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen
välillä
• Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten
demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja
osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja
opiskelijakuntatoiminnasta
Hallitusohjelman toimeenpanon ohjaus
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä
• Tiede- ja kulttuuriministeri
Annika Saarikko/Hanna Kosonen pj.
• Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
• Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen
• Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen
• Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri
Thomas Blomqvist
• Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa
opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä
• Lapsistrategian valmistelun tuki
• Nuorisopolitiikka ja sen koordinaation
vahvistaminen
• Nuorten syrjäytymisen vähentäminen
• Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman
jatko
• Neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen
yhteistyön kehittäminen
• Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen
• Lapsiperheköyhyyden ehkäisy
• Lasten ja nuorten mielenterveyden
edistäminen
• Kusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen
• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä
• Opetusministeri Li Andersson pj.
• Työministeri Timo Harakka
• Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen
• Elinkeinoministeri Katri Kulmuni
• Tiede- ja kulttuuriministeri Annika
Saarikko
• Sisäministeri Maria Ohisalo
• Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
• Sihteeristö- ja muista tukipalveluista
vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä
• Koulutustason nosto ja saavutettavuus
• Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen matalan kynnyksen palvelut
• Innovaatio- ja tutkimuspolitiikka ja siihen liittyvä toimintaympäristö
• Tutkimus- ja tiedeyhteisön kilpailukyky ja vetovoima
• Jatkuva oppiminen
KIIT0S!
HANNE KALMARIhanne.kalmari@stm.fi
KATJA BERGBACKAkatja.bergbacka@minedu.fi
minedu.fi/lape#lapemuutos#lapeakatemia#tulevaisuudentahdissa#kunta_agentti
www.stm.fi/lapeakatemia
Recommended