Viljelytekniikka syysöljykasvit Siuntio 31. lokakuuta...

Viljelytekniikka

syysöljykasvit

Siuntio 31. lokakuuta 2013

Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare

Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, 1989-2013

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

1981

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Area

l (ha

)

Syysrapsi Kevätrapsi Syysrypsi Kevätrypsi

Lähde: www.scb.se

2013 130000 ha

2005 83000 ha

Perustaminen – ei pelkkä kylvö

• Hyvän syysrapsikasvuston perustuksen edellytys

1 Tasainen ja hyvä taimettuminen

2 Oikea kylvöajankohta

3 Oikea syyslannoitus

4 Rikkakasvien ja jääntiviljan torjunta

Syysrapsi kylvetään matalaan

• Max 50 tainta/m2, hybridilajike

• Max 60 tainta/m2, linjalajike

• Syksyllä lannoitettava riittävästi typellä

• Torjuttava rikkakasvit ja jääntiviljat

• Lisäämällä kylvösiemenen määrää ei voida koskaan korvata huonoja olosuhteita

Syysrapsin perustaminen. Siemenmääräkokeet

2002-2005 n=12

kuva; Hans Jonsson

OS 212, siemenmäärät hybriideissä ja OP-lajikkeissa 12 f. 02-05

Lajike siemeniä/m2 noin kg/ha

Hybridi (Status tai Kronos) 40 2,5

OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 40 2,1

Hybridi (Status tai Kronos) 80 5

OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 80 4,2

Hybridi (Status tai Kronos) 120 7,5

OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 120 6,3

Syysrapsihybridin sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä

404841644030

84%88%89%

0

1000

2000

3000

4000

5000

40 80 120

Önskat antal grobara kärnor/m2

Frös

körd

kg/

ha

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%100%

Öve

rvin

tring

OP-lajikkeen sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä

384838723758

83%88%89%

0

1000

2000

3000

4000

5000

40 80 120

Önskat antal grobara kärnor

Frös

körd

kg/

ha

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%100%

Öve

rvin

tring

Hybridirapsin sato eri taimilukumäärillä

393640524401

0

1000

2000

3000

4000

5000

<50 (7n) 51-80 (14 n) >80 (15 n)

pl/m2 i november samt ant obs

Frös

körd

kg/

ha

OP-lajikkeen sato eri taimilukumäärillä

3787 3861 3822

0

1000

2000

3000

4000

5000

<50 (12 n) 51-80 (14 n) >80 (10 n)antal pl i nov samt antal obs

Frös

körd

kg/

ha

12 kokeen johtopäätelmät

Hybriidit

Optimi on 40-50 tainta marraskuussa!

Voi kylvää ohuemmin mikäli tietää mitä

tekee…

Hajakylvö saattaa tuottaa hyvän sadon

OP-lajike

Optimi on noin 70-80 tainta

marraskuussa

Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä tärkeämpi on käyttää pienempiä kylvösiemenmääriä.

Enintään 50 tainta/m2 yhtä hybridiä!!

Kylvetäänkö liian myöhään? – Kuinka aikaisin on mahdollista

kylvää?

Talvehtiminen riippuu seuraavista asioista

– Käytetty kylvösiemenmäärä

– Sisäinen kilpailu (sis. rikkakasvit ja jäännösviljat)

– Lannoitus

– Lajikkeen ominaisuudet - kasvupotentiaali

– Syksyn sääolosuhteet

• Tehoisa lämpösumma on kuitenkin tärkein tekijä ja auringonsäteilyllä on myös suuri vaikutus

• Projekt 20/20 -projektin kokeet osoittavat että talvehtiminen on hyvä aikaisilla kylvöillä ja 80 kg/ha N yltävillä typpimäärillä sekä käyttäen matalia kylvösiemenmääriä.

Syksyn lämpötila

• Rapsi kasvaa 4,5-5 o C peruslämpötiloissa (Ceresmalli)

• Kasvupisteen oltava alle 2 cm maan pinnasta

• Kasvupiste nousee liian korkealle vasta silloin kun tehoisa lämpösumma ylittää 450-500 astetta

samaan aikaan kun yksi alla olevista tekijöistä toteutuu.

– Liian suuri kylvösiemenmäärä

– Liian paljon rikkakasveja ja jäännösviljaa

– Liian korkea typpitaso

– Mahdollisesti myös lajikeriippuvainen

Taimettuminen syysrapsi

Aikainen kylvö tuottaa suuremman sadon

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-02-02

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-04-07

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-04-21

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-02

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-12

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-15

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-26

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-06-03

Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16

Siemensato, normaali ja myöhäinen kylvöajankohta 2008-2010

Normaali Myöhäinen Erotus Lkm Excalibur (H) 4204 3809 -395 9 Winner 3278 3096 -182 5 Status (H) 3036 2690 -346 5 Californium 3252 2884 -368 5 PR45D01 (H) 3578 2882 -696 5 Gospel 2907 2763 -143 3 Vision 4214 3244 -970 6 Catalina 4207 3390 -817 4 Hornet (H) 4397 3157 -1240 4 PR44D06 (H) 4733 3893 -840 4 Alpaga 4373 3160 -1213 4

Keskiarvo Hybridit 3990 3286 -703 27 Keskiarvo Linjalajikkeet 3705 3090 -616 27

Öljypitoisuus keskiarvo 48,0 46,0 -2,0

Siemensadon lasku myöhäisemmällä kylvöajankohdalla 11

syysrapsilajikkeella 2008-2010

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Normal Sen

Excalibur (H)WinnerStatus (H)CaliforniumPR45D01 (H)GospelVisionCatalinaHornet (H)PR44D06 (H)Alpaga

Excalibur, Status, Gospel, Californium & Winner ovat esimerkkejä rotevista syysrapsilajikkeista jotka vähiten kärsivät myöhäisestä kylvöajankohdasta.

Taimettuminen syysrapsi

Auringonsäteily Vreta Kloster

0

5

10

15

20

25

12-apr

02-maj

22-maj

11-jun

01-jul

21-jul

10-aug

30-aug

19-sep

09-okt

29-okt

18-nov

08-dec

28-dec

17-jan

06-feb

Datum

Mj/m22008

2009

200250300350400450500550600650700

05-aug

07-aug

09-aug

11-aug

13-aug

15-aug

17-aug

19-aug

21-aug

23-aug

25-aug

27-aug

29-aug

31-aug

SturupMalmöhusSandby GårdKristianstadBorgebyMalmöhusHelgegårdenKristianstadLogårdenVästergötlandVadstenaÖstergötlandHackstaUppland

Lämpösummat syksyllä 2011

OS 190 Lajike - Kylvöajankohta 9 koetta 2008-2010

• Myöhäinen kylvöajankohta laski öljypitoisuutta 2,0 % yksikköä

• Kääpiöhybridit kylvettävä aikaisin – myöhäinen kylvö tehtävä varoen.

– Kääpiöhybridi kasvaa hitaasti.

• Ei ole perusteita sanoa että hybridit ryhmänä soveltuisivat paremmin myöhäiseen kylvöön

– Yksittäisten lajikkeiden ominaisuudet ratkaisevat sopivan kylvöajankohdan

• Siemensato pienenee 45 kg/ha jokaiselta päivältä jolla kylvö myöhästyy

• Kylvön myöhästyminen 15 päivällä maksaa 2100 kr/ha (n. 239 €/ha ) öljypitoisuus ei otettu huomioon

Matalampi öljypitoisuus maksaa lisäksi n. 300 kr/ha (n. 34 €/ha)

Yhteensä: 160 kr/ha/pvä (n. 18 €/ha/pvä). (3500 kg/ha ja 3,20 kr/kg vapaasti tilalla gård)

Kerran Carrierilla + kylvö Suorakylvö

Sivuversot tarvitsevat valoa

Miksi syysrapsisato oli niin suuri vuonna 2012?

Syysrapsin satokehitys

• Vuonna 1970 keskisato oli 2400 kg/ha

• 20 vuotta myöhemmin keskisato oli 2700 kg/ha

• Vuoden 1990 jälkeen keskisato on kasvanut noin 75 kg/ha/v

• 2012 oli ennnätysvuosi – miksi?

Syysrapsisadot kasvavat koko ajan

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

3400

3600

3800

4000

Hös

trap

s, a

vkas

tnin

g kg

/ha

Edistyksiä syysrapsijalostuksessa

• 70-luvun puolessavälissä otettin käyttön 0-lajike syysrapsi

– Matala erukahappo

• 80-luvulla parannettiin rapsipuristeen ja –rouheen laatua ottamalla käyttöön 00-lajike syysrapsi

– Matala glukosinolaattipitoisuus

• Laatu maksaa, ominaisuudet otettiin kevätrapsista

– Tämän hinta oli heikompi talvenkestävyys

• 90-luvulla talvenkestävyys palautettiin

– Fokusoitiin korkeaan sadontuottoon

Mikä vaikuttaa sadon kokoon?

• Suurin vaikutus on kasvivuorottelulla ja sääolosuhteilla

– Vaikea tautivuosi laskee satoa – johtuu aina runsaista sateista tietyssä kehitysvaiheessa

– Tiheämmällä kasvivuorottelulla seuraukset ovat vakavia niinä vuosina jolloin tuholaishyönteiset

ja kasvitaudit iskevät

– Talvituhot laskee sadon määrää yksittäisinä vuosina

Minkälainen on suotuisa syys-sää rapsille

Päivien

lkm

Optim.

ka.

lämpöt.

Lämpöt.

summa

>0° C

Typpi

kg/ha

Kuiva-

aine

dt/ha

Sadanta

mm

Taimet-tuminen 4-15 20° C

Maan

lämpöt.

60 0 0,1 Itämis-kosteus

1-6 lehteä Pitkä pv 45 12 550 40 0,8 20

6-10 lehteä Lyhyt pv 45 6 270 40 12 50

Kasvu-kausi

Syksy

100 850-900 ° C >80 20 70-100

Syksyn lämpötilat Ruotsissa 2011

200250300350400450500550600650700

Sturup MalmöhusSandby Gård KristianstadBorgeby MalmöhusHelgegården KristianstadLogården VästergötlandVadstena ÖstergötlandHacksta Uppland

Östergötland keväällä 2012, kylvetty 5.8

Lajike Kylvö Paino

kg/m2

Tuoreen Kasvuston

ka. N rapsissa

12,5% 4,50% 1 Fasion Södra Skåne 18-aug 2,4 0,30 135 2 Compass Södra Skåne 20-aug 3,5 0,44 197 3 Epure Södra Skåne 21-aug 3,3 0,41 186 4 Galileo Södra Skåne 27-aug 0,84 0,11 47

5 Compass Södra Skåne 31-aug 0,9 0,11 51

6 Excalibur Uppland 2,1 0,26 118

7 Excalibur Uppland 1,6 0,20 90 8 Compass Östergötland 06-aug 2,4 0,30 135 9 Compass Östergötland 06-aug 1,4 0,18 79

10 Compass/Vision Skåne 04-sep 0,9 0,11 51 11 Excalibur Östergötland 08-aug 2,1 0,26 118 12 Compass Sörmland 04-aug 5,5 0,69 309 13 Compass Sörmland 17-aug 2,1 0,26 118 14 Visby Uppland 12-aug 2,85 0,36 160 15 Visby Uppland 12-aug 2,55 0,32 143 16 Excalibur Östergötland 03-aug 2,8 0,35 158 17 Excalibur Östergötland 12-aug 1,8 0,23 101

18 Compass Uppland 3 0,38 169

Max 5,5 309

Min 0,8 47

Medel 2,3 131

Mitkä pellot kärsivät talvituhoista 2011/2012

• Rapsi kylvetty ennen 8 elokuuta – selvä raja

• Enemmän kuin 50 tainta/m2 pahensivat tuhoja merkittävästi

• Lisättyä typpeä jäi maahan

• Lajikkeella oli pieni merkitys – suurempi merkitys oli taimettumisajankohdalla

Tekijät jotka vaikuttavat keväällä satotasoon

• 70 % siemensadosta varastoituu kasviin ajanjaksolla kukinnasta tuleentumiseen

– Tämä jakso on noin 70-75 päivää

• Sivuversot, lidut ja siemenet kehittyvät

• Kasvusto kasvaa 170-180 kg ka / hehtaari / pv

• Hyvässä kasvustossa muodostuu 65 kg siementä päivässä

• Tämä nopea kasvu edellyttää

– Valoa

– Lämpötilaa

– Vettä

– Kasviravinteita

Ihanteellinen kesä-sää

• Viileä ja kuiva kevät on hyvä rapsille

– Typenotto edellyttä vain pientä sadantaa

• Ihanteellinen lämpötila on 20-25° C kukinnasta tulentumiseen

– Yli 30° C lämpötiloissa kasvu pysähtyy

• Vedenkäyttö kasvustossa on silloin noin 6 mm/vrk

• Kukinnan alkamisesta tuleentumiseen – 70-75 päivää

– Käyttökelpoista vettä 250-300 mm huhtikuun puolestavälistä heinäkuun 20 päivään mennessä

• Huhti – heinäkuun sadannalla on eniten merkitystä

Minkälainen oli ”rapsikesä” 2012 Östergötlannissa DC Sade Max lämpöt.

Kasvun alkamisesta ensimmäiseen

mittaukseen

30

30 huhtikuu 56 0 15,6

8 toukokuu 59 26 18,6

15 toukokuu 62 0 15,9

22 toukokuu 65 0 23,3

29 toukokuu 66 0 26,2

5 kesäkuu 69 23 15,6

12 kesäkuu 75 21 16,7

19 kesäkuu 78 14 19,2

DC 80 sadonkorjuuseen– 14 63

Päivien lkm >25°C DC 61-

sadonkorjuu

4 kpl

Sadanta DC 61 sadonkorjuuseen- 14 147

sadanta yhteensä 177

Sadanta ja maan vesi

• Ruotsissa satoi keskimäärin 152 mm DC

60:stä sadonkorjuuseen-14 päivää

• Vadstenassa 147 mm

• Vedelläkyllästetyssä savimaassa on noin 20

mm käyttökelpoista vettä dm:ssä

• Mikäli rapsin juurisyvyys on >50 cm vettä oli

vähintään 100 mm kasvun alussa

• 100+147=247 mikä vastaa 250-300 mm joka

on kasvin tarve

Miksi syysrapsisato oli niin hyvä vuonna 2012?

• Hyvät lajikkeet markkinoilla

• Lähes täydellinen syyskehitys

• Hyvä typenotto syksyllä

• Viileä ja kuiva kevät – kevätlannoituksella hyvä teho

• Täydellinen sää kukinnasta tuleentumiseen

– Mielummin monta sadetta kuin muutama rankkasade

• Matala tautipaine ja tuholaisten hallinta

• Tavallista suurempi Cantus/Amistar käyttö saattoi vaikuttaa korkeamman satopotentiaalin turvaamiseen

Myöhäistetty sadonkorjuu?

• Koe Skåneessa vuonna 2012 (07A669) jossa arvioitiin eri sadonkorjuun ajankohtia

• 4 päivää myöhäisempi sadonkorjuu

• Öljypitoisuus nousi 0,69 % ***merkittävä

• Vesipitoisuus laski 4,56 % ***merkittävä

• Siemensato nousi 352 kg/ha tai 88 kg/pv

Voiko tämän toistaa?

• Vaihda lajiketta usein – käytä nykyaikaisia lajikkeita

• Kylvää ajoissa – vaikea syksyllä 2012

• Lannoita riittävästi syksyllä NPKS

• Sovita typpitaso keväällä

• Tee vesitase – voitko sadettaa rapsisi?

Muokkaa ajoissa

Jäännösrapsi tulee torjua

• Jäännösrapsille ei saa koskaan tulla kasvulehteä

– Tästä seuraa että kasvinvuorottelussa tulee rapsi rapsin jälkeen

• Möhöjuuri jää eloon pitkäksi aikaa maahan

• Viihtyy vesipidättyväisissä maissa

• Suurin infektioriski 20°C lämpötiloissa ja vapaassa vedessä

• Monet tavalliset rikkakasvit ovat isäntäkasveja, rikkasinappi, kenttäkrassi, lutukka

• Infektioilla on kohtalokkaat seuraukset

• Tiedosta maa-aineksen hygienia

– Infektioriski koneyhteistyössä

– Vihreät sillat ovat tosiasia

– Pinnalla olevat kasvijätteet levittävät Phomaa vieressä oleviin peltoihin