Upload
duongnga
View
220
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Viljelytekniikka
syysöljykasvit
Siuntio 31. lokakuuta 2013
Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare
Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, 1989-2013
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
1981
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Area
l (ha
)
Syysrapsi Kevätrapsi Syysrypsi Kevätrypsi
Lähde: www.scb.se
2013 130000 ha
2005 83000 ha
Perustaminen – ei pelkkä kylvö
• Hyvän syysrapsikasvuston perustuksen edellytys
1 Tasainen ja hyvä taimettuminen
2 Oikea kylvöajankohta
3 Oikea syyslannoitus
4 Rikkakasvien ja jääntiviljan torjunta
Syysrapsi kylvetään matalaan
• Max 50 tainta/m2, hybridilajike
• Max 60 tainta/m2, linjalajike
• Syksyllä lannoitettava riittävästi typellä
• Torjuttava rikkakasvit ja jääntiviljat
• Lisäämällä kylvösiemenen määrää ei voida koskaan korvata huonoja olosuhteita
Syysrapsin perustaminen. Siemenmääräkokeet
2002-2005 n=12
kuva; Hans Jonsson
OS 212, siemenmäärät hybriideissä ja OP-lajikkeissa 12 f. 02-05
Lajike siemeniä/m2 noin kg/ha
Hybridi (Status tai Kronos) 40 2,5
OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 40 2,1
Hybridi (Status tai Kronos) 80 5
OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 80 4,2
Hybridi (Status tai Kronos) 120 7,5
OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 120 6,3
Syysrapsihybridin sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä
404841644030
84%88%89%
0
1000
2000
3000
4000
5000
40 80 120
Önskat antal grobara kärnor/m2
Frös
körd
kg/
ha
0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%100%
Öve
rvin
tring
OP-lajikkeen sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä
384838723758
83%88%89%
0
1000
2000
3000
4000
5000
40 80 120
Önskat antal grobara kärnor
Frös
körd
kg/
ha
0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%100%
Öve
rvin
tring
Hybridirapsin sato eri taimilukumäärillä
393640524401
0
1000
2000
3000
4000
5000
<50 (7n) 51-80 (14 n) >80 (15 n)
pl/m2 i november samt ant obs
Frös
körd
kg/
ha
OP-lajikkeen sato eri taimilukumäärillä
3787 3861 3822
0
1000
2000
3000
4000
5000
<50 (12 n) 51-80 (14 n) >80 (10 n)antal pl i nov samt antal obs
Frös
körd
kg/
ha
12 kokeen johtopäätelmät
Hybriidit
Optimi on 40-50 tainta marraskuussa!
Voi kylvää ohuemmin mikäli tietää mitä
tekee…
Hajakylvö saattaa tuottaa hyvän sadon
OP-lajike
Optimi on noin 70-80 tainta
marraskuussa
Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä tärkeämpi on käyttää pienempiä kylvösiemenmääriä.
Enintään 50 tainta/m2 yhtä hybridiä!!
Kylvetäänkö liian myöhään? – Kuinka aikaisin on mahdollista
kylvää?
Talvehtiminen riippuu seuraavista asioista
– Käytetty kylvösiemenmäärä
– Sisäinen kilpailu (sis. rikkakasvit ja jäännösviljat)
– Lannoitus
– Lajikkeen ominaisuudet - kasvupotentiaali
– Syksyn sääolosuhteet
• Tehoisa lämpösumma on kuitenkin tärkein tekijä ja auringonsäteilyllä on myös suuri vaikutus
• Projekt 20/20 -projektin kokeet osoittavat että talvehtiminen on hyvä aikaisilla kylvöillä ja 80 kg/ha N yltävillä typpimäärillä sekä käyttäen matalia kylvösiemenmääriä.
Syksyn lämpötila
• Rapsi kasvaa 4,5-5 o C peruslämpötiloissa (Ceresmalli)
• Kasvupisteen oltava alle 2 cm maan pinnasta
• Kasvupiste nousee liian korkealle vasta silloin kun tehoisa lämpösumma ylittää 450-500 astetta
samaan aikaan kun yksi alla olevista tekijöistä toteutuu.
– Liian suuri kylvösiemenmäärä
– Liian paljon rikkakasveja ja jäännösviljaa
– Liian korkea typpitaso
– Mahdollisesti myös lajikeriippuvainen
Taimettuminen syysrapsi
Aikainen kylvö tuottaa suuremman sadon
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-02-02
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-04-07
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-04-21
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-02
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-12
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-15
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-26
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-06-03
Kylvetty 2008-08-29 Kylvetty 2008-08-16
Siemensato, normaali ja myöhäinen kylvöajankohta 2008-2010
Normaali Myöhäinen Erotus Lkm Excalibur (H) 4204 3809 -395 9 Winner 3278 3096 -182 5 Status (H) 3036 2690 -346 5 Californium 3252 2884 -368 5 PR45D01 (H) 3578 2882 -696 5 Gospel 2907 2763 -143 3 Vision 4214 3244 -970 6 Catalina 4207 3390 -817 4 Hornet (H) 4397 3157 -1240 4 PR44D06 (H) 4733 3893 -840 4 Alpaga 4373 3160 -1213 4
Keskiarvo Hybridit 3990 3286 -703 27 Keskiarvo Linjalajikkeet 3705 3090 -616 27
Öljypitoisuus keskiarvo 48,0 46,0 -2,0
Siemensadon lasku myöhäisemmällä kylvöajankohdalla 11
syysrapsilajikkeella 2008-2010
2500
3000
3500
4000
4500
5000
Normal Sen
Excalibur (H)WinnerStatus (H)CaliforniumPR45D01 (H)GospelVisionCatalinaHornet (H)PR44D06 (H)Alpaga
Excalibur, Status, Gospel, Californium & Winner ovat esimerkkejä rotevista syysrapsilajikkeista jotka vähiten kärsivät myöhäisestä kylvöajankohdasta.
Taimettuminen syysrapsi
Auringonsäteily Vreta Kloster
0
5
10
15
20
25
12-apr
02-maj
22-maj
11-jun
01-jul
21-jul
10-aug
30-aug
19-sep
09-okt
29-okt
18-nov
08-dec
28-dec
17-jan
06-feb
Datum
Mj/m22008
2009
200250300350400450500550600650700
05-aug
07-aug
09-aug
11-aug
13-aug
15-aug
17-aug
19-aug
21-aug
23-aug
25-aug
27-aug
29-aug
31-aug
SturupMalmöhusSandby GårdKristianstadBorgebyMalmöhusHelgegårdenKristianstadLogårdenVästergötlandVadstenaÖstergötlandHackstaUppland
Lämpösummat syksyllä 2011
OS 190 Lajike - Kylvöajankohta 9 koetta 2008-2010
• Myöhäinen kylvöajankohta laski öljypitoisuutta 2,0 % yksikköä
• Kääpiöhybridit kylvettävä aikaisin – myöhäinen kylvö tehtävä varoen.
– Kääpiöhybridi kasvaa hitaasti.
• Ei ole perusteita sanoa että hybridit ryhmänä soveltuisivat paremmin myöhäiseen kylvöön
– Yksittäisten lajikkeiden ominaisuudet ratkaisevat sopivan kylvöajankohdan
• Siemensato pienenee 45 kg/ha jokaiselta päivältä jolla kylvö myöhästyy
• Kylvön myöhästyminen 15 päivällä maksaa 2100 kr/ha (n. 239 €/ha ) öljypitoisuus ei otettu huomioon
Matalampi öljypitoisuus maksaa lisäksi n. 300 kr/ha (n. 34 €/ha)
Yhteensä: 160 kr/ha/pvä (n. 18 €/ha/pvä). (3500 kg/ha ja 3,20 kr/kg vapaasti tilalla gård)
Kerran Carrierilla + kylvö Suorakylvö
Sivuversot tarvitsevat valoa
Miksi syysrapsisato oli niin suuri vuonna 2012?
Syysrapsin satokehitys
• Vuonna 1970 keskisato oli 2400 kg/ha
• 20 vuotta myöhemmin keskisato oli 2700 kg/ha
• Vuoden 1990 jälkeen keskisato on kasvanut noin 75 kg/ha/v
• 2012 oli ennnätysvuosi – miksi?
Syysrapsisadot kasvavat koko ajan
2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
Hös
trap
s, a
vkas
tnin
g kg
/ha
Edistyksiä syysrapsijalostuksessa
• 70-luvun puolessavälissä otettin käyttön 0-lajike syysrapsi
– Matala erukahappo
• 80-luvulla parannettiin rapsipuristeen ja –rouheen laatua ottamalla käyttöön 00-lajike syysrapsi
– Matala glukosinolaattipitoisuus
• Laatu maksaa, ominaisuudet otettiin kevätrapsista
– Tämän hinta oli heikompi talvenkestävyys
• 90-luvulla talvenkestävyys palautettiin
– Fokusoitiin korkeaan sadontuottoon
Mikä vaikuttaa sadon kokoon?
• Suurin vaikutus on kasvivuorottelulla ja sääolosuhteilla
– Vaikea tautivuosi laskee satoa – johtuu aina runsaista sateista tietyssä kehitysvaiheessa
– Tiheämmällä kasvivuorottelulla seuraukset ovat vakavia niinä vuosina jolloin tuholaishyönteiset
ja kasvitaudit iskevät
– Talvituhot laskee sadon määrää yksittäisinä vuosina
Minkälainen on suotuisa syys-sää rapsille
Päivien
lkm
Optim.
ka.
lämpöt.
Lämpöt.
summa
>0° C
Typpi
kg/ha
Kuiva-
aine
dt/ha
Sadanta
mm
Taimet-tuminen 4-15 20° C
Maan
lämpöt.
60 0 0,1 Itämis-kosteus
1-6 lehteä Pitkä pv 45 12 550 40 0,8 20
6-10 lehteä Lyhyt pv 45 6 270 40 12 50
Kasvu-kausi
Syksy
100 850-900 ° C >80 20 70-100
Syksyn lämpötilat Ruotsissa 2011
200250300350400450500550600650700
Sturup MalmöhusSandby Gård KristianstadBorgeby MalmöhusHelgegården KristianstadLogården VästergötlandVadstena ÖstergötlandHacksta Uppland
Östergötland keväällä 2012, kylvetty 5.8
Lajike Kylvö Paino
kg/m2
Tuoreen Kasvuston
ka. N rapsissa
12,5% 4,50% 1 Fasion Södra Skåne 18-aug 2,4 0,30 135 2 Compass Södra Skåne 20-aug 3,5 0,44 197 3 Epure Södra Skåne 21-aug 3,3 0,41 186 4 Galileo Södra Skåne 27-aug 0,84 0,11 47
5 Compass Södra Skåne 31-aug 0,9 0,11 51
6 Excalibur Uppland 2,1 0,26 118
7 Excalibur Uppland 1,6 0,20 90 8 Compass Östergötland 06-aug 2,4 0,30 135 9 Compass Östergötland 06-aug 1,4 0,18 79
10 Compass/Vision Skåne 04-sep 0,9 0,11 51 11 Excalibur Östergötland 08-aug 2,1 0,26 118 12 Compass Sörmland 04-aug 5,5 0,69 309 13 Compass Sörmland 17-aug 2,1 0,26 118 14 Visby Uppland 12-aug 2,85 0,36 160 15 Visby Uppland 12-aug 2,55 0,32 143 16 Excalibur Östergötland 03-aug 2,8 0,35 158 17 Excalibur Östergötland 12-aug 1,8 0,23 101
18 Compass Uppland 3 0,38 169
Max 5,5 309
Min 0,8 47
Medel 2,3 131
Mitkä pellot kärsivät talvituhoista 2011/2012
• Rapsi kylvetty ennen 8 elokuuta – selvä raja
• Enemmän kuin 50 tainta/m2 pahensivat tuhoja merkittävästi
• Lisättyä typpeä jäi maahan
• Lajikkeella oli pieni merkitys – suurempi merkitys oli taimettumisajankohdalla
Tekijät jotka vaikuttavat keväällä satotasoon
• 70 % siemensadosta varastoituu kasviin ajanjaksolla kukinnasta tuleentumiseen
– Tämä jakso on noin 70-75 päivää
• Sivuversot, lidut ja siemenet kehittyvät
• Kasvusto kasvaa 170-180 kg ka / hehtaari / pv
• Hyvässä kasvustossa muodostuu 65 kg siementä päivässä
• Tämä nopea kasvu edellyttää
– Valoa
– Lämpötilaa
– Vettä
– Kasviravinteita
Ihanteellinen kesä-sää
• Viileä ja kuiva kevät on hyvä rapsille
– Typenotto edellyttä vain pientä sadantaa
• Ihanteellinen lämpötila on 20-25° C kukinnasta tulentumiseen
– Yli 30° C lämpötiloissa kasvu pysähtyy
• Vedenkäyttö kasvustossa on silloin noin 6 mm/vrk
• Kukinnan alkamisesta tuleentumiseen – 70-75 päivää
– Käyttökelpoista vettä 250-300 mm huhtikuun puolestavälistä heinäkuun 20 päivään mennessä
• Huhti – heinäkuun sadannalla on eniten merkitystä
Minkälainen oli ”rapsikesä” 2012 Östergötlannissa DC Sade Max lämpöt.
Kasvun alkamisesta ensimmäiseen
mittaukseen
30
30 huhtikuu 56 0 15,6
8 toukokuu 59 26 18,6
15 toukokuu 62 0 15,9
22 toukokuu 65 0 23,3
29 toukokuu 66 0 26,2
5 kesäkuu 69 23 15,6
12 kesäkuu 75 21 16,7
19 kesäkuu 78 14 19,2
DC 80 sadonkorjuuseen– 14 63
Päivien lkm >25°C DC 61-
sadonkorjuu
4 kpl
Sadanta DC 61 sadonkorjuuseen- 14 147
sadanta yhteensä 177
Sadanta ja maan vesi
• Ruotsissa satoi keskimäärin 152 mm DC
60:stä sadonkorjuuseen-14 päivää
• Vadstenassa 147 mm
• Vedelläkyllästetyssä savimaassa on noin 20
mm käyttökelpoista vettä dm:ssä
• Mikäli rapsin juurisyvyys on >50 cm vettä oli
vähintään 100 mm kasvun alussa
• 100+147=247 mikä vastaa 250-300 mm joka
on kasvin tarve
Miksi syysrapsisato oli niin hyvä vuonna 2012?
• Hyvät lajikkeet markkinoilla
• Lähes täydellinen syyskehitys
• Hyvä typenotto syksyllä
• Viileä ja kuiva kevät – kevätlannoituksella hyvä teho
• Täydellinen sää kukinnasta tuleentumiseen
– Mielummin monta sadetta kuin muutama rankkasade
• Matala tautipaine ja tuholaisten hallinta
• Tavallista suurempi Cantus/Amistar käyttö saattoi vaikuttaa korkeamman satopotentiaalin turvaamiseen
Myöhäistetty sadonkorjuu?
• Koe Skåneessa vuonna 2012 (07A669) jossa arvioitiin eri sadonkorjuun ajankohtia
• 4 päivää myöhäisempi sadonkorjuu
• Öljypitoisuus nousi 0,69 % ***merkittävä
• Vesipitoisuus laski 4,56 % ***merkittävä
• Siemensato nousi 352 kg/ha tai 88 kg/pv
Voiko tämän toistaa?
• Vaihda lajiketta usein – käytä nykyaikaisia lajikkeita
• Kylvää ajoissa – vaikea syksyllä 2012
• Lannoita riittävästi syksyllä NPKS
• Sovita typpitaso keväällä
• Tee vesitase – voitko sadettaa rapsisi?
Muokkaa ajoissa
Jäännösrapsi tulee torjua
• Jäännösrapsille ei saa koskaan tulla kasvulehteä
– Tästä seuraa että kasvinvuorottelussa tulee rapsi rapsin jälkeen
• Möhöjuuri jää eloon pitkäksi aikaa maahan
• Viihtyy vesipidättyväisissä maissa
• Suurin infektioriski 20°C lämpötiloissa ja vapaassa vedessä
• Monet tavalliset rikkakasvit ovat isäntäkasveja, rikkasinappi, kenttäkrassi, lutukka
• Infektioilla on kohtalokkaat seuraukset
• Tiedosta maa-aineksen hygienia
– Infektioriski koneyhteistyössä
– Vihreät sillat ovat tosiasia
– Pinnalla olevat kasvijätteet levittävät Phomaa vieressä oleviin peltoihin