View
4
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Yhteenveto Hollolan ruokakasvatusverkoston tapaamisesta tiistaina 26.3.2019
Osallistujat:Sari Pyykkö, Pirjo Aikkinen, Helena Auvinen, Henna Tommola, Ulla
Kokkonen, Tanja Vainio, Kaisa Lehti, Helena Simolin, Sari Katila, HeliJäämaa ja Anna Päätalo
Tapaamisen tavoitteet
• Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa
• Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin
• Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa
• Sopia jatkosta
Ravitsemusterveyden edistämisen kärjet 2019 →Aihe Mitä tehdään nyt? Mitä tehdään jatkossa?
1. Lapsiperheiden hyvän ravitsemuksen
tukeminen, esim.
- aikuisten mallivaikutus
- perheiden säännöllisen ja monipuolisen ruokavalion merkitys
- aamupalan ja välipalojen merkitys
- perheiden yhteinen ruokailu
- kasvikset houkutteleviksi lapsille ja nuorille
- koululaisille ravitsemustaitoja koko koulun yhteistyönä
- Varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta tuetaan
ruokakasvatusverkostojen kautta
- Sapere-ruokakasvatusmenetelmä käytössä
- Peruskoulujen ravitsemusterveyttä tuetaan ko. verkoston avulla
- Ravitsemuspäivän 2019 suunnittelu aloitetaan kokoamalla
työryhmä, aiheena Lapsiperheiden ravitsemus
- Vahvistetaan ruokakasvatusta Ruokakunta-hankkeen avulla erityisesti osallistujakunnissa,
mutta myös koko maakunnassa
- Selvitellään Maistuva koulu -toimintamallin käyttöönoton mahdollisuutta Päijät-
Hämeessä (vs. Liikkuva koulu)
- Ravitsemusterveyden edistämistä kouluruokailloissa/perheiden tapahtumissa
- Ravitsemusterapiapalvelujen mahdollistaminen neuvolapalveluihin
2. Ylipainoisen lapsen hoitoketjun laatiminen - Ennaltaehkäisevänä toimintana ks. yllä - Kootaan alueellinen työryhmä, jossa myös soten ulkopuolinen toiminta
3. Ikäihmisten hyvän ravitsemuksen
tukeminen, esim.
- kotona asuvien ikäihmisten monipuolinen ruokavalio ja ravitsemus
- hyvä ravitsemus palvelutaloissa, myös yksityisissä
- Toimintaa tuetaan alueellisessa ikääntyneiden
vajaaravitsemustyöryhmässä
- Viime vuoden työpajat kotihoidon, asumispalvelujen ja
vuodeosastojen työntekijöille, tänä vuonna vahvistuskoulutusta
esimiehille ja ruokapalvelun ja laitoshuollon ammattilaisille
- Tutustutaan Ikäruoka-hankkeen toimenpide-ehdotuksiin ja miten niitä voisi ottaa
käyttöön Päijät-Hämeessä
- Yhteinen keittiö -toiminnan laajentaminen
- Ravitsemushoitomallin käyttöönotto keskussairaalassa
- Vajaaravitsemuksen riskin tunnistus Kotisairaala-toiminnassa?
- Ikääntyneiden ravitsemusterapiapalvelujen laajentaminen avovastaanotoille
4. Ravitsemustiedotus, -viestintä ja -
yhteistyö, esim.
- yhteistyön ja koordinaation lisääminen sekä yhteisistä linjoista
sopiminen
- tiedon ja ymmärryksen lisääminen, koulutukset, seminaarit ja
työpajat
- hyvät käytännöt hyötykäyttöön
- ravitsemussuositusten käytön vahvistaminen eri tahoilla ja eri
ikäryhmillä
- terveellisen ja terveyttävän ruokavalion ero
- hyvän ravitsemuksen merkitys terv.huollon kustannuksiin
- Ravitsemuksesta viestiminen eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa
- Vuosittainen Ravitsemuspäivä ammattilaisille
- Vuosittainen Ravitsemusviikko kaikille teemalla Pieniä ja hyviä
ruokatekoja
- Viestintä Ravitsemustaidoilla hyvinvointia -facebook-sivun kautta
- Ravitsemuksen positiivisen brändin luominen Ravitsemusyksikön avulla;
ravitsemusterveys vs. terveysliikunta
- Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen kanssa Ravitsemusyksikön myötä
- Raisa Valve ravitsemuksen keulahahmona alueella
5. Ravitsemuksen huomioiminen
hyvinvointikertomustyössä
- ravitsemuksen esille nostaminen kuntien hyvinvointiverkostossa - ravitsemuksen huomioiminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa sekä
alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
- ravitsemukseen sovitut mittarit/indikaattorit kunta- ja maakuntatasolla, tiedolla
johtaminen
Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019
Lahti
Orimattila
Hollola
Asikkala-Padasjoki
Yhdessä kohti
ruokailoa ja terveyttä!
Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä asioita ruokakasvatuksessa
RUOKA:Ruuan laatu, maku ja värikkyysAterioiden tasapainoLapset ruuan alkulähteilleLähiruoka ja koti- ja lähitilatKasvisruokavaihtoehtoLiharuoka kasvispitoisemmaksiVälipalojen monipuolisuus ja tuoreusKokonaiset kasvikset ja hedelmätSalaatit komponentteinaSatokausituotteiden hyödyntäminenLeipien vaihtelevuusLasten toiveruuatRuuan riittävyysErityisruokavalioiden toteuttaminenRuuan kypsennys omassa keittiössä
RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS:Yhdessä syöminenKorotettavat linjastotRuuan äärelle pysähtyminenLasten kanssa keskustelua ruuastaEnemmän leipomistaRuualla askarteluaKananmunien yms. kuorimistaMakupelin pelaamistaRetket puutarhoille, toreille, ruokakauppaanRavintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan
YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA:Yhteinen arvokeskusteluYhteiset linjat ja toimintasuunnitelmaEnemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuheluaYhteistyöpalaveritLapset mukaan yhteiseen suunnitteluunRuokalistan monipuolistaminenRuokalistaan Sapere-mahdollisuuksiaRetkieväiden toteutusJoustavuus ruoka-aikojen ja –paikkojen suhteenLeivontatarvikkeiden tilaaminenPalautteen antaminenSijaisten perehdyttäminen
ASENNE
TIEDONKULKU SAPERE
ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI
YHTEISTYÖ
VANHEMMAT
Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä
1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme?- Yhteistyöllä
- Ruokalistan seuraaminen viikoittain; voisi ennakoida, olisiko mahdollista toteuttaa seuraavalla viikolla yhteistyötä
- Säännöllinen tapaaminen toimijoiden kesken; systemaattista ja suunnitelmallista
- Yhteiset pelisäännöt kaikilla
- Kaikki yhteinen toiminta on jo huomioitu budjetissa; ei erillislaskutusta (esim. pedagoginen ruokalista: raaka-aineita valmiiksi pilkottuina)
- Yhteistyö = keittiö pilkkoo valmiiksi raaka-aineita osittain, keittiön kautta saatavissa raaka-aineita, ruokalista suunnitellaan yhdessä
- Asiakastyytyväisyyskyselyt (lapset ja vanhemmat mukana)
- Innostuksen lisäämistä
2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla?
- Yhteiset käytännöt ja linjaukset; innostuksen lisääminen
- Yhteinen ymmärrys toisen arjesta
- Tietoisuuden lisääminen
- Ideoiden jakaminen
- Lasten ja nuorten hyvinvointia (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2020)
- Näkyvyyttä – globaali (mitä Päijät-Hämeessä tehty)
3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja?
- Opetusministeriö
- Terveydenhuolto; neuvola
- Päivähoito; resurssit toteuttamiseen (pedagogiikka)
- Ruokapalvelut, tavarantoimittajat, ruuan kuljettajat
- Kuntapäättäjät
- Vanhemmat ja isovanhemmat
- Urheiluseurat ja muu harrastustoiminta (”mokkapalavanhemmat”)
- Ravintolamaailma, pikaruokalat
- Monikulttuuriset virtaukset
- Sosiaalinen media ja digitaalinen aikakausi
- Ruokakaupat, tori, R-kioski (nykyään saa monenlaista syötävää)
- Maatilat (retket yms.)
- Kirjasto ja nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut
- Kerhotoiminta, seurakunta
- Yksityinen varhaiskasvatus
- Martat
Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa unelmissamme olla?!• Terveellistä, herkullista, värikästä ja raikasta noutopöytätarjoilua höystettynä hyväntuulisilla ja työstään innostuneilla tarjoilijoilla
• Lapsia osallistavaa ja innostavaa
• Käytännönläheistä, kokemuksellista ja positiivista
• Lasten ruuanlaittopäivät
• Pienet kokit keittiössä
• Aamupalan tai välipalan tekoa lasten kanssa
• Yhteistä tekemistä
• Päivän ruokia avattuna monipuolisilla oheismateriaaleilla
• Retket (säännöllisiä), metsäruokailu ja ruuanlaittoa esim. trangialla, nuotiolla, kodassa tai laavulla
• Tutustumiset ruuan alkulähteille esim. tilavierailut
• Lähiympäristön hyödyntäminen, kuten marjat ja sienet
• Osallisuutta; perheet, lapset, vanhempainilta?
• Eri kulttuurien ruokapäiviä ja makumatkoja
• Erilaiset oppimistavat huomioivaa
• Puutarhat päiväkoteihin ja sisälle ”kasvihuoneet”
• Teemajuhlia, esim. prinssit ja prinsessat kauniine kattauksineen
• Ruokamatkoja Sapere-hengessä
• Yhteiset ruokahetket; kasvatushenkilöstö, ruokapalvelu ja lapset
• Kiireetöntä ruokailua ja aikaa lapsille kertoa ruuasta
• Eskareille ravintolakäynti
• Lasten oma ruokatilauskori
• Kauden satoa tarjolle vapaasti otettavaksi
28.3.2019 10
Ruokakasvatusta koulujen arkeen
Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen
28.3.2019 11
Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä – eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa.
Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita.
Yhdessä koulujen kanssa
28.3.2019 12
• Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa.
• Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön.
• Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön: www.maistuvakoulu.fi
Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin
Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.
Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasa-arvoa.
Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksenlaatimista.
28.3.2019 13
Ruokakasvatuksen mentoriverkosto
Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa.
Tule mukaan!
28.3.2019 14
Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan?• Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa
(2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu
• Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm.• Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia
välipaloja
• Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan
• Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta
• Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä
• Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa
• Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen
kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere,
Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo
• Hanketta toteuttavat 2018–2020
Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-
Suomen yliopisto
• Rahoitus STM:n terveyden edistämisen
määrärahasta
Maistuva koulu -hanke
28.3.2019 17
LUONTOASKEL HYVINVOINTIINVarhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä
Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla
Terveyden biodiversiteettihypoteesi
Kestävä kiertotalous
Terveellinen ja kestävä ruokailu
Kasvisruoka vähintään
kerran viikossa
Ruokailo ja lapsen oikeus
itsemääräämiseen ja osallisuuteen
Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää• Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja
siemeniä• Runsaskuituisia viljavalmisteita• Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset
maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa
• Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain
• Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia• Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja
lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset)
Ruokahävikin jakautuminen %
tuotetusta ruoasta
6
5
4
6
5
2
2
16
12
17
5
10
11
2
5
10
4
7
4
5
3
0 5 10 15 20 25 30
Päiväkodit
Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat
Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat
Anniskeluravintolat, hotellit
Kahvilat ja huoltoasemat
Koulut ja ammatilliset oppil.
Pizza, kebab, hampurilainen
Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde%
Foodspill 2012, Silvennoinen et. al.
Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa
n. 400 000 henkilöauton vuosittaista CO2-
päästöä
Luontoaskel hyvinvointiin -pilottihanke
• 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta
• Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä
• Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen
• Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016)
• Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma
…lisäämällä luontokontakteja
ja positiivisia luontoelämyksiä
…uudistamalla syömistä ja
ruokakasvatusta päiväkodeissa
…edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista
hyödyntämistä
Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja
monipuolistaa lasten mikrobistoa…
Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto
Kestävä kehitysKiertotalous
Terveyttä edistävä ruokavalio
LuontokontaktitElinikäinen oppiminen
Terveys ja hyvinvointi
28© Suomen Sydänliitto ry
Ruokakasvatusalusta varhaiskasvatuksen
ammattilaisille
Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden
edistämisen määrärahasta
23.1.2019
Moila Ant-WuorinenSuomen Sydänliitto ry
29© Suomen Sydänliitto ry
Miksi?
Jotta lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja he oppivat
syömään monipuolisesti
Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lasten sopusuhtaista kasvua
tasavertaisesti, varhaiskasvatusyksiköstä riippumatta!
30© Suomen Sydänliitto ry
Kenelle?
…varhaiskasvatuksen ammattilaiset (esim. lto, sosionomi, lähihoitajat)
…koulunkäyntiavustajat, päivähoidon avustajat
…ruokapalveluiden työntekijät (Ravitsemuspassi yhteistyö)
…perhepäivähoitajat
…seurakuntien/liikuntaseurojen toiminta
…lapsiperhetyöntekijät
…tulevat ammattilaiset eri koulutusasteilta
31© Suomen Sydänliitto ry
Ruokakasvatuksen tueksi sähköinen väline varhaiskasvatukseen, jotta…
…varhaiskasvatuksen ammattilaisten…
…tieto lisääntyisi
…taidot lisääntyisivät
…pystyvyyden tunne lisääntyisi
…oman roolin tunnistaminen ruokakasvattajana konkretisoituisi
Mitä me haluamme?
32© Suomen Sydänliitto ry
Ketkä?
Suomen Sydänliitto ry koordinoi
Tampere & Voimia
Akaa & Akaan ruokapalvelu
Itä-Suomen ja Helsingin yliopisto, kasvatustieteet, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus
2.Asteen yhteistyö, Tampereen ammattioppilaitos, Tredu
Metropolia AMK
Lisäksi: Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä
33© Suomen Sydänliitto ry
Varhaiskasvatuslaki 3 § 2018
Varhaiskasvatussuunnitelma OPH 2016-2018
Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
VRN 2018
Teoriasta käytäntöön!
Mitä päiväkodeissa halutaan?
Mitä päiväkodeissa halutaan?
1. Ruokakasvatus – Uhka vai mahdollisuusMiksi? Syömäänoppimisen vaiheet & Pedagogiikka
2. Opitaan ruoasta ja ruoan avullaRuokaoppiminen, ravitsemustieto, ruoan polku pellosta pöytään
3. RuokailoToimimista, leikkimistä ja aistimista
4. RuokailuympäristöRuokarauha, viihtyvyys, pöytätavat
5. Lapsen kunnioitus6. Monikulttuurisuus ja ruoka7. Annetaan tukea
Ruokailun tuen tarve8. Ruokapuhe ja arvot9. Lapsilähtöinen ruokakasvatus
Osallisuus10. Yhteistyö
Koti, ruokapalvelut, kaupunki, koulu, neuvola, hammashoitola
Ruokakasvatuspolun eteneminen (VASU2016, VRN2018)
…joiden pohjalta
otsikoimme 10 tärkeintä
teemaa
38© Suomen Sydänliitto ry
KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN
KÄYTTÄJILTÄ
KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ/TESTATAAN
…
AIKATAULU
2019 2020
13.1 21.1 PILOTTI2/19 3/19 3/19
SISÄLLÖN TUOTTAMINEN JA SEN MUOKKAUS
9/19
Sydänmerkki-ateria
RUOKAKUNTA –Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä
• Hankkeeseen valitaan Päijät-Hämeestä 2-3 kuntaa; käytännössä todennäköisesti yksi kaupunki ja kaksi pienempää kuntaa
• Tavoitteena on sitouttaa osallistujakunnissa koko kunta johtoporrasta myöten lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen
• Hanke pidetään Päijät-Hämeessä kuitenkin koko maakunnan hankkeena
Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä
Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät
toimijat Hollolassa
VARHAISKASVATUS-IKÄINEN LAPSI, PERHE
JA LÄHEISET
Varhaiskasvatuksen työntekijät
Neuvolan terveydenhoitajat Muut toimijat
Yksityiset päiväkodit (omat keittiöt)- Päiväkoti Norlandia: Hanna Juures- Hulina- Vilinä/Vilinätalot: Anniina Knagas, Tiina Bäckman
(toteuttavat Saperea)Yksityinen perhepäivähoito- Valvontavastuu kunnan palvelupäälliköllä
Ruokapalvelun työntekijät
Hyvinvoinnin palvelualue- Hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen- Palvelupäälliköt Päivi Laattala ja Tarja Viitala- Päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesimiehet, esim.
Kaisa Lehti ja Tanja Vainio
Päätöksenteko- Kunnanvaltuuston pj. Jarkko Niemi- Kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen- Hyvinvointivaliokunnan esittelijä Matti Ruotsalainen- Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen
Hollolan strategia: Hyvinvoiva kuntalainen, työn ja palvelun Hollola, vastuullisuus, parhaat lapsiperhepalvelut, asuminen
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymääHollolan lastenneuvolan terveydenhoitajat: Niina Paaavilainen, Janica Uski, Arja Heiskanen, Paula Pyykkönen, Sanna-Mari Tilli, Ellamari Hylkilä, Piia Toivonen, Leena Virtanen, Helga Rinne- Neuvolan palveluesimies Marja Koivisto- Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen- Tulosaluejohtaja Sari Lahti- Toimialajohtaja Mika Forsberg- Toimitusjohtaja?- Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto
Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky)- Johtaja Raisa Valve- Ravitsemusterveyden edistämistyötä
tekevä ravitsemusterapeutti Anna Päätalo- Ravitsemusterapeutit perus- ja
erityistasolla
Maakunnallinen HYTE-työ- Hyte-koordinaattoreiden
verkosto Heli Lehtovaara
Elinvoimapalvelualue- Elinvoimajohtaja Heli Randell (tekee
palvelusopimukset Matti Ruotsalaisen kanssa, Helena Simolin valmistelee)
- Ruokapalvelun palvelupäällikkö Helena Simolin
- Palvelualueen esimies KristiinaBorgenström
- Palveluesimiehet Leila Burman ja Henna Tommola
Taustatekijöitä- Lainsäädäntö- Omavalvonta: terveystarkastajat Phhyky
Kerhotoiminta- MLL- 4H-kokkikerhot- Hämeenkosken vpk (pizzaillat tms.)- Srk:n kerhot, leirit, perheleirit- Iltapäivätoiminta 1.-2.-lk.- Avoin aamupäiväkerho (Hiekkalinna)- Urheiluseurat- Nuorisotoimi?
Konsernipalvelut- Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi- Hyte-koordinaattori Antti Anttonen
Maakunnallinen ravitsemusyksikkö
• Hyvinvointiyhtymään on valittu johtavaksi ravitsemusterapeutiksi ja tulevan maakunnallisen ravitsemusyksikön johtajaksi laillistettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Raisa Valve
• Raisa aloittaa 1.5.2019
Ravitsemusyksikön monipuoliset palvelut hyvinvointiyhtymälle, kunnille ja maakunnalle
Johtava ravitsemusterapeutti johtaa ja koordinoi ravitsemusyksikön tuottamien palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä ja vastaa ravitsemusterapeuttien työn toteutumisesta alueella
Matalan kynnyksen palvelut asukkaille
Yleisötilaisuudet, tapahtumat ja teemapäivät
Ennaltaehkäisevä yksilö- ja ryhmäohjaus
Chat ja sosiaalinen media
Ravitsemusta tukevien käytäntöjen kehittäminen
Ravitsemustyöryhmiin ja hoitotiimeihin osallistuminen
Ruokapalveluyhteistyö
Projektit ja hankkeet
Ravitsemuksen huomioiminen kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomustyössä
Ravitsemusviestintä, tutkimukset ja julkaisut
Positiivinen ravitsemusviestintä
Ravitsemushoidon ja ravitsemusterveyden edistämisen kehittäminen tutkimuksen avulla
Lisäresurssin myötä ravitsemusterapiapalvelujen myynti yksityisille palveluntuottajille
Perus- ja erityistason ravitsemusterapiapalvelut
Yksilö- ja yhteisvastaanotot, osasto- ja kotikäynnit
Ryhmävastaanotot ja ryhmät
Puhelin- ja etävastaanotto ja sähköiset palvelut
Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
Moniammatilliset yhteistyöverkostot
Täydennyskoulutus
Yhtenäiset materiaalit ammattilaisille ja asiakkaille
Konsultaatio ja etäkonsultaatio ammattilaisille
Neuvolat, varhaiskasvatus, koulut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Työterveys ja työttömien terveydenhuolto
Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosastot
Mitä tarpeita/toiveita ravitsemusyksikölle?
• Avausta lähituottajien suuntaan (lähiruokaa kouluille ja päiväkodeille), lapsille mahdollisuus nähdä ruuan alkuperää
• Positiivinen ravitsemusviestintä: terveellisen ruuan, ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen saaminen samaan pakettiin positiivisesti
– Tästä hyvänä esimerkkinä hollolalaisten lasten keksimät nimetruokaloille: Herkkumaa, Herkkula, Namskis, Makula ja Kultakauha
– Lisäksi kasvisruokavaihtoehto saatu viestitettyä positiivisesti, siitä ei tehdä numeroa (1 x vk kasvisruokapäivä kaikille)
Sovitaan jatkosta
• Seuraavan kerran tavataan torstaina 19.9.2019 klo 13.30-15.30 Salpakankaan päiväkodissa
• Sitä ennen: Tervetuloa Päijät-Hämeen ravitsemuspäivään ke 4.9.2019, aiheena lapsiperheiden ravitsemus!
Recommended