Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 - nvl.org filetutu-info@tse.fi Tulevaisuuden...

Preview:

Citation preview

Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030

Turun kauppakorkeakoulunTulevaisuuden tutkimuskeskus

TutkijaTuomo Kuosa

Yleissivistys ja osaaminen työelämässä2030 –julkaisun osoite:http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/julkaisut/tutujulkaisuja/Pages/default.aspx

Julkaisun tilausosoite:tutu-info@tse.fi

Tulevaisuuden tutkimuskeskusTUTU-julkaisuja1/2008

Hankkeen tavoitteet• OPM rahoittama ESR-hanke 1.8.2006-30.1.2008• Tavoitteena oli ennakoida työelämän tarvitsemia

osaamisvaatimuksia vuonna 2030 sekä yleistäkoulutukseen ja oppimiseen liittyvää muutosta

• Mitä muutoksia tapahtuu työelämässä (ja yhteiskunnassa) ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja oppimistapoihin?

• Hankkeen tavoitteena oli, että tulokset palvelevat kaikkia koulutussektoreita

• Tavoitteena myös koulutuksen ennakointi-menetelmien kehittäminen ja testaaminen. Kehityskohteina: CLA (Causal layered analysis) ja Tulevaisuussignaalien mieltämiskehikko

Hankkeen työvaiheita• Koulutuksen tulevaisuus Barometri TUBARO –

lähetettiin 268 asiantuntijalle, saatiin 113 vastausta. Vastausprosentti 42%

• Pyrittiin selvittämään keskeisten muutoshaasteiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia ja mahdollisuuksia vastata haasteisiin. Lisäksi selvitettiin mitäkoulutuksessa todennäköisesti tapahtuu, miksi, mikä on toivottavaa ja miten koulutuksen tulisi vastata haasteisiin?

• TUBARO-tulosten analysointi 3 eri menetelmällä: perinteinen Exel-analyysi, CLA ja HS-analyysi ja klusterointi

Hankkeen työvaiheita

• Koko koulutusjärjestelmässä kytevän suuremman rakennemuutoksen ennakoiminen ja kuvaaminen

• Sen vaikutusten mieltäminen – mikäkoulutuksessa kyseenalaistuu ja mitä uusia mahdollisuuksia syntyy?

• Toimenpide-ehdotuksia nykyisille koulutustoimijoille sekä suunnittelun tueksi –miten ohjata koulutusjärjestelmää myönteiseen suuntaan ja välttää ”karikkoja”

Korkeakoulujärjestelmän seitsemän mahdollista tulevaisuuden suuntaa OECD/CERI koulutusjärjestelmienennakointiprojekteista

Elinikäinen oppiminen

7. 40-vuodentutkintomalli

5. Globaali verkosto “oppilaitoksena”

6. Viralliset oppilaitokset häviävät– oppiminen keskeistä

Rajoitettu tutkinnon antajien määrä

1. Perinteinenkorkeakoulu

2. Korkeakouluista yritys –tuotettava voittoa ja

kustannettava oma toimita

Kertatutkinnot

3. Maksavat yritykset ja asiakas / opiskelijat

päättävät tutkintojen sisällön

Paljon tutkintoja antavia instituutteja

4. Kaikille avoinopiskelu

Suomen elinkeinoelämän koulutus ja osaamistarpeiden ennakointi vuodelle 2015: Elinkeinoelämän keskusliiton Tulevaisuusluotain hanke

40-vuoden horisontaalisen mallin päätavoitteet

• 1. Nuoret mukaan (kukaan ei saa syrjäytyä)• 2. Ikääntyneet mukaan • 3. Elinikäisestä oppimisesta saatava

käytännön malli• 4. Suomen elinkeinoelämän kv-kilpailukykyä

pystyttävä nostamaan

OPH:n skenaariotyön 4 päätavoitetta:

I = Tasa-arvon toteutuminen ja koulutuksen laadun säilyttäminen korkeatasoisena

II = Terveen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen

III = Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen sekäoppimismahdollisuuksien kehittyminen kantavaksi ajatukseksi

IV = Tulevaisuuden osaaminen ja yhteiskunnan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen

I

Keinot päätavoitteiden toteuttamiseen (tiivistelmä)

II

III

IV

Päätavoitteet

1. Uudenlainen oppijalähtöinen opettajuus ja opettajakoulutus

2. Osallisuus, valta/vastuu sekä resurssit arvioitava uudelleen

3.Saumaton kasvun ja oppimisen tuki ja ohjaus opintokaaren kaikkiin vaiheisiin

4. Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen laatu kv-huipputasolle

5. Koulutuksen laadunarviointia edistetään

6. Työn ja koulutuksen yhteistyö ja monipuolinen ja joustava koulutus, opitun tunnistaminen ja tunnustaminen lisääntyvät

7. Johtamisen kulttuuri uudistetaan

8. Koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmät uudistetaan

OPH:n skenaarioissa esitettyjen keinojen tiivistelmäsynergia-analyysin pohjalta

Koulutuksen ja oppimisen paradigmat Suomessa © Kuosa 2007

Auktoritatiivinen malli

Elävän verkoston malli

1970 2010 20301990

Keskusteleva malli

1920

- Pänttääminen -Monologi ylhäältä alas- Kurin ja järjestyksen

opettaminen - Fyysinen työ- Juoksukunto tärkeää- Mestari-kisällimalli - Monotonisuus

- Tiedon soveltaminen - Keskustelu ja väittely - Kriittinen ajattelu - Itse tiedon hakeminen - Oppimaan oppiminen - ATK ym. tekniset taidot - Vuorovaikutus ja tasa-arvo

- Suunnittelu ja asiantuntijuus

- Verkostotoimintataidot -Yhteisöllisen tiedon rakentamistaito

- Säännöt ja tieto muuttuvat- Lahjakkuus ymmärretään muuttuvana harjoitettavanaominaisuutena

- Uusi verkostoyrittäjyys - Tiimiakatemian malli

Elävän verkoston malli

Yksilönvastuu

lisääntyy

© Kuosa 2007

2012

2020

2030Tietokoneista

tuhansia kertoja nykyistä

tehokkaampia

Nano, Bio ja Geeni-teknologia mahdollistaauusia toimintamalleja

Hyvinvointiteknologiaosana hyvinvoinnin-

kehittymistä

Teknologia osaksi kulttuurista toiminta-

ympäristöä

Rakennettu ympäristö (Ubi) kommunikoi

ihmisiin asennetun teknologian kanssa

Moderni yhteisöllisyysmuovaa sosiaalista

maailmaa

Tietoverkkojenvoima lisääntyy

KeskimääräinenÄÖ lisääntyy

Uusi Verkosto-yrittäjyyslisääntyy

Pelitoppimisenvälineinä

Joustavuudentarve lisääntyy

Web 3.0

Nopeamminmuuttuvat

osaamistarpeet

Yhteisöllisen tiedonrakentamistaito

Hakkerietiikka

GeneralistiselleJa holistiselle osaamiselle

kasvava tarve

Nuorten syrjäytyminen

estettävä

Kaikkien työpanostatarvitaan

Horisontaalisettutkinnot

Teknologiavapauttaa ihmiset luovaan

ajatteluun ja toimimaansosiaalisesti

Opitaan maailmaan, jossa tieto ja

säännöt muuttuvatjatkuvasti

Lähiopetusperusteltava

Pystyttäväkouluttamaan

verkosto-osaajia

Älykkyys jalahjakkuus

ymmärretäänharjoiteltavina

ominaisuuksina

Spesialistien ja suunnittelijoiden rooli

pienenee

Tiimi-Akatemianmalli

Modulaariset tutkinnot Sosiaaliset

verkot tulevattehokkaammiksi

Nopeamminmuuttuva tieto

Suurimmat muutokseen ajavat tekijät

• Globalisaatio, ICT:n ja tietoverkkojen kehitys, NBIC, verkostojen merkityksen kasvu, sosiaaliset verkostot, joustavuuden tarve, tiedonluonteen muutos, asiantuntijuuden hämärtyminen / verkosto-osaaminen

Lisäksi muutokseen ajavat:

• Informaation vaihdon ja prosessoinnin jatkuva nopeutuminen, tiedon yhä nopeampi vanheneminen sekä väestön yhtäaikainen eläköityminen länsimaissa

• Teknologisen kehityksen ohella keskeistä myös ihmisten lisääntyvä taito käyttää uutta teknologiaa, globaalisoituvat markkinat ja globaali työnjaon muutos, lisääntynyt vaurastuminen länsimaissa sekä globaali arvomuutos

Asiantuntijuus ja johtaminen

• Ammatillinen koulutus ”nousee” ja muuttaa muotoaan modulaarisuuden ja elinikäisen oppimisen myötä

• Nokia: Emme tarvitse asiantuntijajohtajia vaan holistisia ja generalistisia johtajia

• Asiantuntijaprofessiot muuttumassa hajautetuksi asiantuntijuudeksi

• Päällikkötaso häviämässä - tilalle a) laaja- (näkijät, suunnittelijat) ja b) suppea- (tekijät ja soveltajat) -asiantuntijuus

• Johtoon 2 tasoa: ylin johto + verkostojohtaminen

Schools

Tuleva koulutus-järjestelmä

Oma yritystoiminta

Interaktiivisetpelit

Yleissivistäviäoppilaitoksia

Vapaaehtoistyö

Virtuaalisetvertaisverkostot

Kolmannella sektorilla

toimiminen

Ammatillisiaoppilaitoksia

Varusmiespalvelus/kansalaispalvelus

Yhteisöllinentiedonrakentaminen

Vahva, jatkuva ja asiantunteva oppilaanohjaus varsinkin kaikissa siirtymävaiheissa© Kuosa 2007

Työssäoppiminen

Jo opitun tunnistaminen ja tunnustaminen

Oppilaitos

Koulutuksen ohjausjärjestelmät

Nykyinen järjestelmä

Seniori-mestarintutkinto

Moduuleista koostuva perustutkinto, jotatyön ohessa jatkuvasti päivitetään

Erilaisista moduuleistakoostuva horisontaalinen jatkotutkinto

Perusammatillinenkoulutusmoduulisuoritetaanyhtäaikaisestiperusyleissivistävienopintojen kanssatyöelämääntutustuen

Työuraanyhdistyväjatkokoulutus:Osaamisensyventäminensekähorisontaalinenlaajentaminen

Mestari-työvaihe:Opetus, arviointi, hallinto, koordinaatiojasuunnittelu

Kuosa: 40-vuoden horisontaalinen malliJulkaistu: Futura 1/2006

Työn fyysisyys vähenee

Joustotyövaihe

Mentorointi, arviointi, opetus, keskustelu, huolto- jaavustaminen, harrastus-luonteinenosallistuminen. Ei raskaita jafyysisiä tehtäviä

Työaika 10-40%

12 20 30 40 50 60 80 Ikävuodet (12-80) - Elinikäisen oppimisen painotukset eri ikäkausina

Seniori-mestarintutkinto

Moduuleista koostuva perustutkinto, jotatyön ohessa jatkuvasti päivitetään

Erilaisista moduuleistakoostuva horisontaalinen jatkotutkinto

Perusammatillinenkoulutusmoduulisuoritetaanyhtäaikaisestiperusyleissivistävienopintojen kanssatyöelämääntutustuen

Työuraanyhdistyväjatkokoulutus:Osaamisensyventäminensekähorisontaalinenlaajentaminen

Mestari-työvaihe:Opetus, arviointi, hallinto, koordinaatiojasuunnittelu

12 20 30 40 50 60 80 Ikävuodet (12-80) - Elinikäisen oppimisen painotukset eri ikäkausina

© Kuosa: 40-vuoden horisontaalinen malli

Työn fyysisyys vähenee

Joustotyövaihe

Mentorointi, arviointi, opetus, keskustelu, huolto- jaavustaminen, harrastus-luonteinenosallistuminen. Ei raskaita jafyysisiä tehtäviä

Työaika 10-40%

100%:n eläkeläisyys

Linkkejä• Tuomo Kuosan luennoitsijaesittely:• http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/yhteystiedo

t/henkilokunta/Pages/kuosa.aspx• www.freewebs.com/tuomokuosa• Yhteystiedot:• tuomo.kuosa@tse.fi

• Organisaatioesittelyitä:• http://cid-lab.org• http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Pages/defa

ult.aspx

Recommended