21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?

21. vuosisadan

taidot – mitä ja miksi?

Harto Pönkä 1.2.2016

”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

Koulu Muu yhteiskunta

(ml. työelämä)

OPS 2016

Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan

jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Työelämän nykyisiä vaatimuksia

• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu

Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus

(EK:n Oivallus, 2011)

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

• Kodin järjestelmäsuunnittelija

• Digitaalinen ympäristövalvoja

• Personal brand trainer

• Oma kustannustoimittaja

• Ilmalaivainsinööri

• Avaruushissipoika

• Energia-arkkitehti

• Otec-insinööri

Tulevaisuuden työtehtäviä

Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/05/19/16-ammattia-joita-et-osannut-kuvitellakaan/20146960/139?rss=13

• Kädentekijä

• Mikrobimaalari

• Palvelurobottiohjaaja

• 3D-räätäli

• Varaosavalmistaja

• Nanohyönteisten hoitaja

• Jokamieslobbari

• Vertikaaliviljelijä

Hallituksen kärkihanke:

digiloikka

• TAVOITE: Suomi modernin ja innostavan oppimisen kärkimaaksi. Peruskoulu-uudistus. Oppimisesta innostavaa. Uusi pedagogiikka vauhdittamaan oppimistulosten nousua.

• KUVAUS: Digiloikka, uusi pedagogiikka ja uudet oppimisympäristöt, opettajien perus‐ ja täydennyskoulutuksen uudistaminen.

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/78e7f113-c74d-4602-9905-e7089fe5c396

Paljon porua, vähän villoja…

Todellisuudessa opetuksen kehittäminen tapahtuu yksittäisen opettajan tasolla. Se vaatii muutoksen tarpeen ymmärtämistä ja paljon työtä.

(Sekä yhteistä kehittämistä, laitteita, täydennyskoulutusta, tukea jne.)

Tiedot, taidot, asenteet ja tahto

Tulevaisuudessa tarvittavat taidot

Lähde: Future of Jobs, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/

http://www.atc21s.org/

Lähde: https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?pageId=15472112

21. vuosisadan taitojen määritelmiä

Tavat ajatella

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: H. Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

Tee omasi: https://answergarden.ch/create/

(Kuvassa on tässä kohtaa ryhmän kanssa tehdyn tehtävän tulos)

• Itsensä reflektointi ja kehittäminen oppijana

• Kriittinen ajattelu, kyseenalaistaminen, argumentointi

• Havainnointi, näkökulman vaihtelu

• Tiedon hakeminen, arvioiminen, muokkaaminen, tuottaminen ja jakaminen

• Ongelmalähtöinen, tutkiva ja luova työskentelyote

• Tiedonrakentelu itsenäisesti ja yhteisöllisesti eri tavoin

• Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

• Kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn, motivaation ylläpito

• Kyky tehdä oppimiseen liittyviä päätöksiä kuten oppimisstrategioiden, työvälineiden ja menetelmien valinta

• Systeeminen ja eettinen ajattelu

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Lähde: OPS2016, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611

Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,

http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)

Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva:

https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-toiminta/ )

Kaksi kärkeä: tieto ja osallistuminen

• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti

– Yksin ja yhdessä

– Erilaisilla välineillä

• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja

• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä

• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta

Monilukutaito

Lähde: H. Pönkä, 2016, (artikkeli ”Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa” on tulossa julki pian)

Tavat tehdä työtä

Yksin, ryhmissä, verkostoissa

• Toiminta itsenäisesti

– Itsensä johtaminen

– Reflektointi

• Toiminta ryhmissä

– Yhteinen tavoite

– Vastuu tavoitteen saavuttamisesta

– Roolien vaihtelu

– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan säätely

– Osaamisen tuominen ryhmän käyttöön

– Toisten ryhmän jäsenten kunnioittaminen ja positiivinen riippuvuus

– Viestintä- ja sosiaaliset taidot

• Toiminta verkostoissa

– Verkkoidentiteetti

– Tiedon jakaminen (lisäarvon tuominen verkostoon)

– Verkostoituminen: omien tavoitteiden mukaisten henkilöiden ja heidän verkostoasemansa tunnistaminen

– Osallistuminen keskusteluun, rakentava dialogi

– Verkoston hyödyntäminen esim. tiedonhaussa, vaikuttamiskanavana ja muun yhteistyön synnyttäjänä

Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)

Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

Design-ajattelu/-tutkimus/-toiminta

• Design-toiminnassa kehitetään jotakin konkreettista.

• Tutkija luo hypoteesit tai design-periaatteet.

• Kehitettävästä asiasta tehdään ”design” yhteistyössä kohderyhmän kanssa.

• ”Designia” testataan eli sovelletaan käytännössä.

• Samalla rakennetaan teoriaa, eli etsitään selityksiä.

• Tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja.

Yhteistyötaidot – esimerkkinä Scrum

Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html

• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

Työvälineiden hallinta

Älypuhelin

= kognitiivinen työkalu, nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

BYOD

Teknologian käyttötaito ja työskentelymenetelmät eri tilanteissa

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

Teknologia auttaa ihmistä ylittämään luontaiset rajansa. Netin kollektiivinen tietovarasto ja oppimisresurssit ovat käytössä missä ja milloin vain. Teknologia auttaa samoista aiheista kiinnostuneita ihmisiä löytämään toisensa, auttamaan toisiaan ja oppimaan yhdessä.

Teknologia tuo ihmiselle kuudennen aistin

Kuva: Antonio Zugaldia, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Google_Glass_detail.jpg (CC-BY)

Älylasit eivät onnistuneet,

ainakaan vielä.

Google Glass (2012-2015) oli yritys tuoda netti

käyttäjänsä verkkokalvolle.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu

Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Henkilökohtainen oppimisympäristö ja -verkosto korostuu

http://www.gartner.com/newsroom/id/3114217

Gartner: teknologian hypekäyrä (2015)

Tavat osallistua yhteiskunnassa

Viestintätaidot, monilukutaito, kriittinen ajattelu…

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/

kuplat

Teemu Selänne retweettasi

26.1.2016 kriittisen kirjoituksen

turvapaikanhakijoiden tekemistä

rikoksista ja puolusti näkemyksiään

useissa twiiteissään.

1. Voimakas tunnereaktio. Monet

muodostivat mielipiteensä

ennakkokäsityksenä pohjalta,

syntyi puolesta-vastaan-asetelma.

2. Kieltäminen. Kaikki eivät uskoneet

”maitopojan” mielipidettä aidoksi.

3. Metakeskustelu ja aiheen rönsyily.

Netti täyttyi kommentaareista.

4. Hidas ymmärrys, mistä koko

keskustelussa on kyse.

5. Hyväksyntä. Sen jälkeen, kun

Selänne selitti mielipiteitään

blogikirjoituksessa.

Tulokset: 1) Kriittisen mielipiteen ja

keskustelun hyväksyttävyys lisääntyi.

2) Selänteen julkisuuskuva muuttui.

#teemugate

E-kansalais- ja vaikuttamistaidot

Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua esim. poliittisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:

http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-

ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

Haasteita ja yleisiä erehdyksiä

Mikä pettymys:

Diginatiiveille pitää opettaa TVT:tä!

Lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/5-harkinta-

sosiaalisessa-mediassa/

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä:

• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?

• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?

• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?

• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

Oppimistyylit eivät ole relevantteja

Auditiivinen Visuaalinen Kinesteettinen

Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7 ja

http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa

Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7 ja

http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

Lähde: Tanmay Vora, 2015, http://qaspire.com/2015/08/31/skills-for-future-success-in-a-disruptive-world-of-work/

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!