View
445
Download
4
Category
Preview:
Citation preview
Sanojen luokittelu
Kivaa koko perheelle!™
CC-BY-SA 3.0Tuure Puurunen
SANALUOKAT
• Sanat voi taipumisen perusteella jakaa kolmeen luokkaan:– nominit– verbit– vaillinaisesti taipuvat (partikkelit,
adverbit ja adpositiot)
NOMINIT
Asioita, esineitä, olioita, lukuja, viittauksia, hajuja, värejä ja makuja
Substantiivit
• Eri asioiden, esineiden, ominaisuuksien, aineiden, tekemisen, paikkojen, aikojen ym. nimityksiä
• Voidaan jakaa yleisnimiin ja erisnimiin
Adjektiivit
• Kertoo mm. millainen, minkä kokoinen, muotoinen tai värinen jokin on
• Kolme vertailuastetta– positiivi (ravistuttava)– komparatiivi (ravistuttavampi)– superlatiivi (ravistuttavin)
• On myös taipumattomia adjektiiveja: eri, ensi, koko, aika, viime, tosi, pikku
Pronominit
• Sanoja, jotka viittaavat johonkin toiseen sanaan, lausekkeeseen tai lauseeseen.– viittauksen kohdetta kutsutaan
pronominin korrelaatiksi
• Useita eri tyyppejä, mm. persoonapronominit, demonstratiivipronominit, relatiivipronominit
Numeraalit (lukusanat)
• Ilmaisevat tarkkaa lukua tai järjestystä
• Kahdenlaisia– Perusluvut (kardinaalit), esim. yksi,
viisitoista, tuhat– Järjestysluvut (ordinaalit),
ensimmäinen, viidestoista, tuhannes
TaivutusSIJA Yksikkö Monikko Pääte
nominatiivi laama laamatyksikössä päätteetön, monikossa -t
genetiivi laaman laamojen
yksikössä -n, monikossa -en, -in, -den, -tten, -ten
partitiivi laamaa laamoja -a, -ä, -ta, -täessiivi laamana laamoina -na, -nätranslatiivi laamaksi laamoiksi -ksi, -kseSisäpaikallissijat: 1) inessiivi laamassa laamoissa -ssa, -ssä 2) elatiivi laamasta laamoista -sta, -stä
3) illatiivi laamaan laamoihinloppuvokaalin pidentymä + nh+ sanavartalon loppuvokaali + n
Ulkopaikallissijat 1) adessiivi laamalla laamoilla -lla, -llä 2) ablatiivi laamalta laamoilta -lta, -ltä 3) allatiivi laamalle laamoille -lleabessiivi laamatta laamoitta -tta, -ttäkomitatiivi -------- laamoineen -ne (+omistusliite)instruktiivi -------- laamoin -n
Taivutuksen jatkoa• Suomen kielessä on myös akkusatiivi. Se on
seitsemällä sanalla: persoonapronomineilla ja interrogatiivipronominilla ken– minut– sinut– hänet– meidät– teidät– heidät– kenet
Muistisääntö paikallissijoihin:Inessa-elasta-illaan.
Adella-ablalta-allalle.
VERBIT
”Kuin karhuemo pentujaan ja Luoja luomiaan, niin minä sinua vaan” Jenni Vartiainen – Minä sinua vaan
Verbit
• Verbit ilmaisevat tekemistä• Verbit taipuvat– persoonamuodoissa– tapaluokissa (modukset)• indikatiivi• konditionaali• potentiaali• imperatiivi
– aikamuodoissa
Olla-verbin potentiaali
• lienen / en liene• lienet / et liene• lienee / ei liene• lienemme / emme liene• lienette / ette liene• lienevät / eivät liene
VAILLINAISESTI TAIPUVATÄlä väännä mua, mä katkeen!
Partikkelit
• Partikkelit ovat taipumattomia tai vain osittain taipuvia apusanoja
• Partikkeleihin kuuluvat– konjunkiot (mm. että, jotta, koska, vaan)– interjektiot eli huudahdussanat (mm.
hei, oh, kas)– liitepartikkelit, jotka liittyvät suoraan
toisiin sanoihin (mm. -kin, -ko, -pas)
Adverbit
• Vaillinaisesti taipuvia sanoja, jotka ilmaisevat yleensä mm.– aikaa (eilen, tänään, aina, harvoin, joskus)– paikkaa (ylös, alas, ulos, ulkoa, ulkona)– tapaa (lukuista sti-adjektiivit: nopeasti,
varovasti)–määrää (paljon, hiukan, vähän)
• Kaatoluokka: jos sana ei sovi muihin lokeroihin, se on yleensä adverbi
Adpositiot• Adpositiot ovat sanoja, jotka ilmaisevat
olion tai asian suhdetta toiseen olioon tai asiaan
• Voidaan jakaa– prepositioihin (ennen löylyä pitäisi peseytyä)– postpositioihin (saunan takana on vielä tilaa)
(adposition pääsana lihavoitu)
• Suomen kielessä postpositiot ovat yleisimpiä
Kuvalähteet
• Laama: sxc.hu/photo/723367
Recommended