Arvometsa riistametsanhoito jatkuva_kasvatus_2016 Jussi Saarinen

Esityksen sisältö

o Jatkuva kasvatus metsänhoitotapanao Yläharvennusmetsät riistanäkökulmastao Riistan huomioiminen jatkuvan kasvatuksen hakkuissa

JATKUVA KASVATUS = PEITTEINEN METSÄNHOITO

HAKKUUMENETELMÄT

- Toistuvat yläharvennukset- Pienaukot- Ylispuuhakkuut- Hakkuutapojen yhdistelmät

- Eri-ikäismetsätalous- Poimintahakkuut- Pysyvä rakenne

LUONTAINEN UUDISTAMINEN

- Alikasvos- Taimettuminen yläharvennusten

lomassa- Alikasvos säästetään hakkuissa

- Luontaisen uudistamisen hakkuut yläharvennuksina

- Väljennyshakkuut- Suojuspuuhakkuut- Siemenpuuhakkuut

Jatkuva kasvatus

Alikasvosten hyödyntämistä

Yläharvennuksia

Siemenpuuhakkuita Pienaukkoja

Jatkuva kasvatus

Eri-ikäisen metsän kasvatusta

Kaksijaksoisia metsiäSuojuspuuhakkuita

Väljennyshakkuita

o Peitteisyyden säilyttämineno Suojao Liikkuminen sopivien elinympäristöjen välilläo Soidinalueiden säilyminen (metso)o Metsämarjat hyötyvät

o Sopivasti valoao Maavarret eivät tuhoudu, kun aukkoja ei tehdä

o Erityiset elinympäristöt ja vaihettumisvyöhykkeet säilyvät

Jatkuva kasvatus synnyttää talousmetsiin monia pienriistaa, erityisesti metsäkanalintuja hyödyttäviä rakennepiirteitä:

Jatkuva kasvatus säilyttää peitteisyyden

o Puustojen erirakenteisuus

o Parempi suoja kuin yhden latvuskerroksen puustoissao Tae peitteisyyden säilymisestä

Jatkuva kasvatus synnyttää talousmetsiin monia pienriistaa, erityisesti metsäkanalintuja hyödyttäviä rakennepiirteitä:

o Alikasvoksen säästäminen ja hyödyntäminen

o Suojao Suojaisia tiheikköjä syntyy luonnostaan

alikasvoksen tiheysvaihtelun myötä

Jatkuva kasvatus synnyttää talousmetsiin monia pienriistaa, erityisesti metsäkanalintuja hyödyttäviä rakennepiirteitä:

Yläharvennus ja alaharvennus riistan näkökulmasta

o Sekametsärakenteen ylläpitämineno Monipuoliset hakkuumenetelmät ylläpitävät kaikkien

puulajien uudistumistao Monipuolinen puulajisto tärkeä ravinnon ja suojan

näkökulmasta

Jatkuva kasvatus synnyttää talousmetsiin monia pienriistaa, erityisesti metsäkanalintuja hyödyttäviä rakennepiirteitä:

o Puuston haihdutuksen ylläpitäminen suometsissä

o Kun suometsissä ylläpidetään jatkuvasti vähintään n. 120-150 m3/ha puustoa, riittää haihdutus pitämään vesitalouden kunnossa -> ei tarvetta kunnostusojituksille, joista haittaa kanalinnuille ja vesistöille

o Peitteisyys säilyy

Jatkuva kasvatus synnyttää talousmetsiin monia pienriistaa, erityisesti metsäkanalintuja hyödyttäviä rakennepiirteitä:

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff13/ff132159.pdf

Myös jatkuvassa kasvatuksessa riistan elinolosuhteita voidaan edelleen parantaa mm. seuraavilla toimilla:

cm50 €

o Riistatiheiköto Jätetään leimikolle käsittelemättömiä tiheitä puuryhmiä (muutama n. aarin

tiheikkö/ha)o Säästöpuut

o Jätetään hakkuussa suurimpia eri puulajien yksilöitä pysyviksi säästöpuiksio Esim. hakomismännyto Lehtipuut ravinnonlähteinäo Kuuset suojana

o Sekametsärakenteen turvaamineno Hakkuissa jätetään kaikkia puulajejao Pienaukoilla ja hakkuuvoimakkuutta säätelemällä ylläpidetään valoa vaativien

lehtipuiden ja männyn uudistumistao Erityisten elinympäristöjen rajaaminen hakkuiden ulkopuolelle ja suojavyöhykkeiden

jättäminen