EHYT Akatemia: Ehkäisevä päihdetyö oppilaitoksissa

Preview:

Citation preview

EHYT-akatemia: Ehkäisevä päihdetyö

oppilaitoksissa

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

• toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

• työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin• alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvää ehkäisevää työtä • pelaamisesta syntyvien haittojen ehkäisy sekä päihteettömän

liikenteen edistäminen

• Ehkäisevän päihdetyön viikon aikana herätellään keskustelua ajankohtaisista päihdekysymyksistä ja tuodaan esille ehkäisevän päihdetyön laaja-alaisuutta ja merkitystä.

• Viikon aikana järjestettävissä sadoissa tapahtumissa keskitytään onnellisuuteen ja hyvään elämään.

• Viikon teema ”Onni on katsojan silmässä” kannustaa huomiomaan nekin onnea tuottavat asiat joiden arvo ei ole itsestään selvä, sekä omassa elämässään että yhteiskunnassa.

• Lasten ja nuorten kanssa toimiville tarjotaan viikon teemaan liittyvä materiaalipaketti www.ehyt.fi/ept-viikko

Päivän ohjelma9:30 Tervetulosanat

Video: EHYT ry:n Koulutyön uudet kuviotArjessa vai syrjässä? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ

10:30 Tietoisku: nikotiinituotteet EPT-menetelmä: HUBUTietoisku: kannabisEPT-menetelmä: Ryhmäilmiö

11:30 Lounastauko12:30 Video: Ånni-hanke – kulttuurisensitiivinen päihdekasvatus

Tietoisku: alkoholiEPT-menetelmä: Päihdeilmiö

13:00 Työskentelyä: Mitä teemme yhdessä?14:30 Kahvitarjoilu

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ?Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ

Esitys

1. Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena2. Päihteet ja sosiaalisuus3. Ongelmajuomisen sosiaaliset kehykset4. Yhteisö ja oppilaitos ehkäisevässä

päihdetyössä

Yksilöllinen identiteetti on sosiaalinen

• Muotoutuva aikuisuus (emerging adulthood) n. 18-25 v. identiteetin rakentumiselle keskeinen elämänvaihe

• ”Kutsumuksesi on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet” (Aristoteles)

• Oman jutun löytäminen ei ole vain itsestä kiinni

Sosioekonomiset erot

• Periytyvä koulutus, köyhyys ja terveys– mm. äidin koulutus, toimeentulotuki

• Maantieteelliset erot• Taloudellisen tilanteen vaikutus– opiskelupaikka, asuinpaikka, läpäisy

Päihteiden käyttö on yhdessäolon tekniikka

• Rituaali: tunne omaan porukkaan tai heimoon kuulumisesta

• Suomessa vuosisataiset perinteet• Tutkimus: Ryyppäämällä ryhmäksi, Maunu 2012

54 eri koulutusasteita, aloja, sukupuolia ja paikkakuntaa edustavan opiskelijaryhmän kertomusta

* hauskin mahdollinen juomistilanne* inhottavin mahdollinen juomistilanne

Hauskin mahdollinen juomistilanne

Kaks autoo, ne tarvii kaks kuskii, muut alottelee autossa silleen vähän... Sitten päivällä kun ne tulee sinne [mökille] ne ottaa eka siinä vähän aurinkoa, purkaa kamoja, ottaa muutaman samalla... Sitten grillaa, saunoo [-], pelaa kaikkii mökkipelei siin, heittelee mölkkyi ja plaa plaa plaa... Sit ne kuuntelee musiikkii, laulaa mukana, bailaa aamuun asti. Sit ne lähtee uuteen nousuun ja niiden kaikki mökkinaapurit tulee messiin ja sit niillä on isot bileet siellä... (Ammattioppilaitos, liiketalousala, sekaryhmä, PK-seutu)

Juominen on sosiaalisuuden janoa

• Nuoret juovat kokeakseen vahvoja sosiaalisia emootioita

• Juominen ylittää arkea ja antaa tilalle jotain parempaa

• Sosiaalisuus liittyy arvoihin ja identiteettiin eri ryhmät juovat eri tavoin

(Ryyppäämällä ryhmäksi)

Juomisen haitat

• Sosiaaliset: Juomisen toiveet tuhoutuvat: Riidat, tappelut, hyväksikäyttö ym. ”paha sosiaalisuus”

• Moraaliset: Juominen ei pysy omalla paikallaan, vaan valuu rikkomaan arkea tai turmelee toimintakyvyn juomistilanteen ulkopuolella

• Terveys, rahanmeno tm. rationaaliset argumentit eivät nuorten mielikuvissa vaikuta

Miksi juodaan haitoista huolimatta?

• Suuri muutto irrotti suomalaiset maaseudun perinteisistä pienyhteisöistä 1960-70-luvulla

• 1980-luvulta alkaen Suomi urbaani, yksilöllistyvä kulutusyhteiskunta

• Sosiaalisuus pitää aktiivisesti tehdä - se ei lankea itsestään asuinpaikan, työn, suvun tai harrastusten mukana

Päihdeongelmien sosiaaliset kehykset

1) Päihteet ainoa asia, mikä ryhmää yhdistää

2) Käyttö irtautuu sosiaalisista rituaaleista- näköharha: sosiaaliset tunteet suoraan pullosta/ piipusta/ pilleristä

3) Addiktio: Päihde käyttää ihmistä eikä ihminen päihdettä- ensin sosiaalisuus houkuttaa, sitten aine koukuttaa

Miksi?

• Arjen yhteisöt liian heikkoja• Ympäristön vaatimukset liian kovia; ”too much

too soon”• Kulttuurinen viive: perinteiset mallit ja

toimintatavat eivät toimi muuttuvassa ympäristössä

TUNNE, ETTÄ ON OMASSA ARJESSAAN OMALLA PAIKALLAAN, JÄÄ SYNTYMÄTTÄ

Yhteisö ja oppilaitos ehkäisevässä päihdetyössä

• Oppilaitos on aina yhteisöllinen paikka, jossa on erilaisia ryhmiä, ryhmäilmiöitä ja ryhmien johtajia.

• Oppilaitoksessa nuorten ryhmät ovat aikuisen vastuulla.

• Ryhmän ylläpito ja ohjaaminen on käsityötaito, jonka voi oppia.

Aikuinen ottaa kantaa

• Nuoret eivät aina halua miettiä itse, vaan aikuisen kannanottoa siihen, mikä on oikein tai väärin – ja mitä seurauksia oikeista ja vääristä valinnoista koituu

• Aikuinen näyttää suunnan mihin katsoa mutta ei kerro mitä pitää nähdä

Oppilaitoksen rooli

• Vaikuttavan ehkäisevän päihdetyön osa-alueet:– Kohtaaminen– Sääntely– Tieto

• Oppilaitoksen ehkäisevässä päihdetyössä kaksi osa-aluetta toteutuu erityisen hyvin– identiteetin vahvistuminen yhteisön tuella sekä

hyvinvoinnin lisääntyminen osallisuuden kokemuksen myötä– Tiedon saaminen ja omaan elämään soveltaminen

keskustelun ja eri näkökulmien kautta.

Aikuisten on tarjottava nuorille sitä, mitä he päihteiden käytölläänkin tavoittelevat,

mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa.

ARKI ON ARVO JA SE ELETÄÄN RYHMISSÄ

Nikotiinituotteet

Miksi puhumme ”nikotiinituotteista”?• Tupakointi vähenee, mutta nikotiinin käyttö ei?

Missä mennään – tupakkaTupakoi päivittäin

Missä mennään – nuuskaPäivittäin tai silloin tällöin nuuskaavat pojatPäivittäin tai silloin tällöin nuuskaavat pojat

Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2015

• Päivittäin nuuskaa, mutta ei savukkeita käyttävien osuuden jyrkkä nousu: osuudet 18-vuotiailla pojilla 0,9% vuonna 2013 ja 4,4% vuonna 2015

• Suuret alueelliset erot Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa

Missä mennään – sähkösavuke

Ajankohtaisia kysymyksiä

• Uusi tupakkalaki voimaan toukokuussa 2016

• Erityisiä haasteita: kolmasosa ammattiin opiskelevista nuorista käyttää tupakkatuotteita päivittäin lisääntynyt sähkösavukkeen ja nuuskan käyttö nuorille tarjottava lopettamisen tuki

Tietoa kasvattajille:NuuskaNuuska nuorten maailmassa – nuorten käsityksiä ja kokemuksia nuuskasta ja nuuskan käytöstä:http://www.socca.fi/files/2910/Nuuska-nuorten_maailmassa_julkaisu_2013.pdf

SähkösavukeLisätietoa sähkösavukkeesta ja sen terveysvaikutuksista THL:n sivuilta:https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakkatuotteet-ja-sahkosavuke/sahkosavuke

Nuorille suunnattuja sivustoja:www.fressis.fiwww.kary.fi

Kiitos

Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus, jossa tärkeintä on nuorten, vanhempien sekä muiden lasten ja nuorten kasvatustyössä mukana olevien innostaminen yhteiseen keskusteluun päihteistä.

HUBU®-tunnit ovat ryhmäkohtaisia, keskustelevia, ja niiden runkona käytettään interaktiivista anonyymia äänestysmenetelmää.

Tavoitteet Lisätä nuorten terveysosaamista päihdeasioissa.

Keskustella nuorten ja aikuisten kanssa päihteisiin liittyvistä asenteista ja ilmiöistä.

Antaa aikuisille tarvittavia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön.

Rohkaista nuoria lähellä olevia aikuisia keskustelemaan nuorten kanssa päihteistä ja päihteisiin liittyvistä asioista.

Siirtää nuorten päihteiden käytön aloitusta myöhemmäksi.

Tulevaisuus

• Syksyllä 2016 Hubu- menetelmä uusitaan- Edelleen kohderyhminä ovat oppilaat, henkilöstö ja

vanhemmat- Tulosten keräämisen toteutus muuttuu - Uusi malli vastaa paremmin uuden OPS:n terveysosaamisen tavoitteisiin, myös opetusmenetelmät monipuolistuvat - Uudistuksen yhteydessä malli nimetään uudestaan - Ala- ja yläkoulujen mallit eriytyvät

Kannabis

Mitä kannabis on?

• Hamppukasvista valmistettava päihde- ja lääkeaine

• Sisältää kymmeniä kannabinoideja • Tetrahydrokannabinoli eli THC on päihtymisen

kannalta merkittävin kannabinoidi• Kotikasvatetussa kannabiksessa THC-pitoisuus

korkea• Muodot– Marihuana, Hasis, Hasisöljy ja lääkekannabis

Ajankohtaista• Myönteinen suhtautuminen edelleen kasvussa• Laillistamiskehitys muualla maailmassa• YK:n huumausainepoliittinen julistus ja toimintaohjelma

(2009 – 2019), johon Suomi myös sitoutunut.• Synteettinen kannabis (JWH eli Jehova, Spice 2.0…)• Sähkösavuke ja kannabis?

(* merkittyinä vuosina vain lukiolaiset)

2000/2001*

2002/2003*

2004/2005*

2006/2007*

2008/2009

2010/2011

20130

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Hyväksytkö marihuanan polttamisen silloin tällöin tai säännöllisesti?

Peruskoululaiset (silloin tällöin) Peruskoululaiset (säännöllinen)2. asteen opiskelijat (silloin tällöin) 2. asteen opiskelijat (säännöllinen)

2000/2001*

2002/2003*

2004/2005*

2006/2007*

2008/2009

2010/2011

20130

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Oletko kokeillut tai käyttänyt kannabista?

Peruskoululaiset 2. asteen opiskelijat

Lähde: THL/Kouluterveyskysely

Kannabis on vaaratonta

Kannabis on portti

kovempiin huumeisiin

Kaikki rahat menevät

kannabikseen

Skitsofrenia ja psykoosi tulevat

päälle saman tien

Kannabis on luonnontuote

Kaikkihan pilveä

polttaa

Kannabiksen käyttö on

jokaisen oma asia.

Kerran kokeilleet jäävät koukkuun

Kannabis auttaa moniin

sairauksiin.

Kannabiksen käyttäjät ovat

heikompiosaisia

Kannabis on luomutuote

KäyttöprofiilitEi tulisi niputtaa kaikkea kannabiksen käyttöä. Käyttömääriä, käyttötapoja sekä niihin liittyviä seurauksia on monenlaisia.

• Kiinnostus ilmiöön• Kokeilukäyttö (usein humalassa)• Viikonloppukäyttö• Säännöllistä, lähes päivittäistä käyttöä (kotikasvatus)• Sekakäyttöä…

Pohdittavaa

• Myönteinen suhtautuminen kannabikseen on kasvussa. Ja nuorten aikuisten käyttö kasvanut.

• Toisaalta väestökyselyn mukaan viimeisen kuukauden aikana käyttäneitä on väestötasolla kaksi prosenttia.

• Pitäisikö kannabiksen laillista asemaa Suomessa muuttaa?

Kiitos

Ryhmäilmiö

Taustatiedot

• Kehitetty Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hankkeessa: AMIS – Arjen Ammattilaiset (2011 – 2015), RAY:n tuella

• Vuosien 2014-2015 aikana Ryhmäilmiö-koulutuksen on saanut noin 5000 ammattilaista opetus- ja nuorisotyön aloilla.

• Kaikille nuorten ryhmiä ohjaaville• 2 tunnin koulutus + työkirja

Viitekehys

• Suuri osa terveys- ja hyvinvointiongelmista liittyy sosiaaliseen osattomuuteen ja yksinäisyyteen (esim. Maunu 2014)

• Myös esim. opinnoissa ja töissä menestyminen edellyttää sosiaalisia valmiuksia– myös ”myönteisen tunnistamisen” perusvalmiuksia

• Sosiaalisia taitoja voi oppia vain ryhmissä

Viitekehys

• Aikuisten valmiudet lukea ja ohjata ryhmiä usein heikkoja• Nuorten kanssa työskentelevien olosuhteet ja

resurssit usein niukkoja• Tarvitaan yksinkertainen työkalu, jonka käyttö

ei edellytä aikuisten tai yhteiskunnan muutosta

Käytännössä

• Menetelmiä jatkuvaan ryhmäyttämiseen • Yhdessä toimimisen, itsen ilmaisemisen ja

toisten kuuntelemisen harjoittelua• Minun kannattaa toimia toisten kanssa ja

auttaa toisia toimimaan minun kanssani• Hyvät rutiinit osaksi jokapäiväistä toimintaa

Käytännössä

• Ryhmäilmiön ehkäisevä päihdetyö perustuu kohtaamiseen ja keskusteluun.

• Ryhmäilmiö sisältää menetelmiä myös muiden päihteiden, kuin kannabiksen käsittelyyn.

• Argumentointi ja keskustelu sopivat erityisen hyvin kannabisteeman käsittelyyn. Siinä ei ole tarve tulla lopputulokseen, vaan tarkastellaan eri näkökulmia ja argumentteja.

Alkoholi

Ajankohtaista• Käytetyin päihde Suomessa• Alkoholilain kokonaisuudistus käynnistetty 12.10.2015

– Alkoholin saatavuuteen mahdollisesti vaikuttavat muutostekijät• Keskiolutta vahvempien alkoholijuomien myynnin salliminen

päivittäistavarakaupoissa Saatavuuden parantuminen lisää alkoholin käyttöä

Nyt 350 Alkoa ja n. 5000 päivittäistavarakauppaa

• Päivittäistavarakauppojen aukioloaikojen vapauttaminen

• Mainonnan rajoitukset astuivat voimaan jo 1.1.2015 • Nuorten terveystapatutkimuksen (2015) mukaan nuoret kohtaavat nyt aiempaa

vähemmän alkoholimainontaa• Mainonnan on todettu aikaistavan ja lisäävän nuorten alkoholin käyttöä

Raittius

2000/2001

2002/2003

2004/2005

2006/2007

2008/2009

2010/2011

2013 20150

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2531

3640 41 43

50

58

1316

19 21 22 2327

31

14 1518

23

Peruskoululaiset yhteensä Lukiolaiset yhteensäAmmatillisten oppilaitosten opiskelijat yhteensä

Lähde: THL Kouluterveyskysely 2015

Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2015

Käyttää alkoholia vähintään kerran kuukaudessa

2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 20150

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

3223

19 16 1812 9

5

5551 50

44 4743

3224

76 76 7974 77 75

7166

14-vuotiaat (tyttöjen ja poikien ka) 16-vuotiaat (tyttöjen ja poikien ka) 18-vuotiaat (tyttöjen ja poikien ka)

Lähde: THL Kouluterveyskysely 2015

2002/2003

2004/2005

2006/2007

2008/2009

2010/2011

2013 20150

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

20 2217 17 16

12 10

2228 26 25 24

19 18

40 3934

31

Peruskoululaiset yhteensä Lukiolaiset yhteensäAmmatillisten oppilaitosten opiskelijat yhteensä

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa

Pohdittavaksi• Nuorten hyvinvoinnissa on huomattavia eroja ääripäiden

välillä.• Osalla nuorista menee todella hyvin ja haasteet vastaavasti

kasaantuvat pienelle ryhmälle nuoria.• Mitä me aikuiset voisimme tehdä polarisaation

ehkäisemiseksi?

Päihdeilmiö

Päihdeilmiö

• Puhuu päihteiden käytön sosiaalisista ja emotionaalisista puolista

• Lähestyy nuoria vuorovaikutuksen osapuolena, joilla on omia näkemyksiä

• Kohdistuu ryhmiin eikä yksilöihin

Koulutuksen aikana…

Tutustutaan Suomen päihteiden käytön historiaan ja tapoihin• Vuosisatainen sosiaalinen tekniikka• Yhdessä arjen yli• Yhteinen toiminta, yhteiset arvot

Koulutuksen aikana…Käydään läpi päihteiden käyttöön liittyviä asioita.

Koulutuksen aikana…

Kiinnitetään huomiota ongelmajuomisen riskitekijöihin

• Arki on tylsää = päihteettömät yhteisöt liian heikkoja

• Päihteet on ainoa, mikä yhdistää ryhmää

• Juominen irtoaa ryhmästäEnsin sosiaalisuus houkuttaa,

vasta sitten aine koukuttaa

Työskentelyä: Mitä teemme yhdessä?

Ihannetila: Ehkäisevä päihdetyö oppilaitoksissa

• Laatikaa kuva ihannetilasta• Mitä hyvä ehkäisevä päihdetyö

oppilaitoksissa on ja ketkä sitä tekevät? • Saa piirtää ja kirjoittaa

Mitä askelia meidän on otettava, jotta pääsemme tähän tilanteeseen?

• Mitä esteitä tai haasteita matkalla voi olla vastassa?

• Ketkä ovat avainhenkilöitä, miten työtä tehdään osana opetusta ja sen ulkopuolella?

• Mihin käytännön toimenpiteisiin pitää ryhtyä matkalla kohti toimivaa yhteistyössä toteutettua ehkäisevää päihdetyötä oppilaitoksissa?

Mitä itse teen seuraavaksi ja kehen mahdolliseen yhteistyökumppaniin otan ainakin yhteyttä?

• Kirjoita itsellesi timanttikorttiin ja kerro muille lopun purkukierroksella.

Kiitos!

Ollaan yhteydessä:

Ranja Koski, Koulutyön päällikkö, 050 413 7017etunimi.sukunimi@ehyt.fi

EHYT ry:n tilauskoulutukset• HUBU (peruskoulu)• Päihdeilmiö (opettajille, nuorille toisella asteella, korkeakouluissa ja

nuorisotyössä)• Ryhmäilmiö (toinen aste, korkeakoulut, nuorisotyö ja kaikki

nuorten ryhmien kanssa työskentelevät)• Pelitieto (peruskoulu)

Tiedustelut: koulutukset @ehyt.fi

• Kiinnostaako kouluttaminen? Tule mukaan kouluttajaverkostoon!

Tiedustelut: ranja.koski@ehyt.fi

Miten puhua kannabiksesta?

Mitä on kannabis? Paljonko sitä käytetään? Miten aineeseen pitäisi suhtautua? Miten siitä tulisi puhua nuorten kanssa?

Miten puhua kannabiksesta -hankkeen koulutukset- 2h - Uusi koulutusmalli kannabisaiheisen

oppitunnin tai vanhempainillan pitämiseen- Kattava faktapaketti kannabiksesta

Lisätietoa: www.ehyt.fi/kannabishanke

Miten puhua kannabiksesta -hankkeen koulutukset

201530.11. Hamina3.12. Helsinki 17.11. Iisalmi 18.11. Loviisa 19.11. Kokkola 26.11. Ylöjärvi 30.11. Kotka 2.12. Järvenpää 3.12. Helsinki

201618.1. Oulu 19.1. Rovaniemi 21.1. Karjaa 26.1. Raasepori27.1. Savonlinna

Hyvinvointijohtamisen koulutukset”Tehdään se yhdessä!” Hyvinvoinnin jaettu johtaminen oppilaitoksissaKoulujen hyvinvointityöstä vastaavilleKoulutuksissa käsitellään mm. seuraavia teemoja koulujen ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta:- Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmat - Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä- Henkilöstön hyvinvointi- Päihdekentän ajankohtaiset ilmiöt ja keskustelut

EHYT kouluttaa

Hyvinvointijohtamisen koulutuksetAsiantuntijapuheenvuoroja, case-esittelyjä ja workshop-työskentelyä

25.11. Lahti 27.11. Kemi 3.12. Seinäjoki 2.12. Joensuu

EHYT kouluttaa

Koulujen hyvinvointi-

työstä vastaaville

EHYT Akatemia: Ryhmätyöt

Linkki EHYT Akatemioiden ryhmätöiden sisältöön.

http://www.slideshare.net/EHYT/ehyt-akatemiat-oppilaitoksissa-2015-ryhmatyot

Recommended