View
789
Download
6
Category
Preview:
Citation preview
Kaari-työpaja: Vaikuttavaan kehittämistoimintaan Kaari-laskurin jälkeen1.10.2015Keva:• Työkyvyttömyyden kustannuksista ja sairauspoissaoloista• Työkyvyn johtamisen ja tuen prosessien toimivuudesta• Laskuritietojen ja raportin hyödyntäminen organisaation
kehittämistyössäJärvenpää: Henkilöstösopimus ja sen merkitys työhyvinvoinnin johtamisessa Pori: Aktiivisen tuen toimintatavasta toimiva prosessiLahti: Työnjaon uudistus perusterveydenhuollon ja työterveyden välilläHyvinkää: Sairauspoissaolojen vähentäminen –hankeHämeenlinna: WPro ja Kuntari – sähköisten järjestelmien hyödyntäminen työhyvinvointijohtamisessa
Työkyvyn johtamisen ja tuen prosessien toimivuudesta
Kaari-työpaja 1.10.2015
Ulla PalmroosKuntoutuspäällikköKeva
2
Mitä kuuluu kentältä?
• Aktiivisen tuen prosessi on kuvattu, mutta se ei ole juurtunut
• Ammatillisen kuntoutuksen prosessin kehittäminen palvelulle ollut kovasti kysyntää, samoin 30-60-90 –kuntoutusselvittelylle
• Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätösten määrä on noussut merkittävästi 1.1.2015 voimaantulleen lakimuutoksen jälkeen
• Miksi meille tulee ”puskista” varhe-maksuja?
• Lähiesimiesten rooli työkyvyn tuen prosessissa yleensä vähäinen tai heillä ei ole tietoa toimintatavoista – yhteys katkeaa
Ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta
• Ammatillinen kuntoutus ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden– Lakimuutos velvoittaa meitä entistä tarkemmin selvittää aina
kuntoutusmahdollisuudet– Työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaihe on yleensä liian
myöhäinen vaihe miettiä ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuja• Työntekijän ja työnantajan välinen yhteys on yleensä
katkennut
– Tärkeää, että 90 sairauspäivän kohdalla toimittaisiin ja sen jälkeen asetettaisiin selkeät työkyvyn tuen stepit jatkon osalta
3
Työkykykoordinaattoreita yhä enemmän
• Tärkeää, että edelleen korostetaan lähiesimiehen roolia työkyvyn tuen prosessissa– Prosessia ei voi ulkoistaa työkykykoordinaattorille– Työkykykoordinaattorin tehtävänä tukea esimiestä prosessissa
• Havaittu hyväksi, että työkykykoordinaattori käy läpi pitkittyneillä poissaoloilla olevien tapaukset ja ohjaa esimerkiksi verkostoneuvotteluihin, jos tarpeen– Tavoitteena oikea-aikaiset prosessit
4
Oikeat toimet oikeaan aikaan -Mitä toimia missäkin vaiheessa?
Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkykyriski kasvaa
Korvaava työ tai oman työn muokkaus
Kelan osasairaus-päiväraha
Ammatillinen kuntoutus
Osatk-eläkeKuntoutus-tuki
Työkyvyttömyys-eläke
Onhan varhaisen tuenkeskustelu käyty?
Onko työjärjestelyjä mietitty?Onko työajan lyhennys riittävä toimi vai pitääkö työnkuvaa muuttaa?
Viikkoja Kuukausi-pari Työkyvyttömyys jatkunut vuoden
5
Vaikuttavaan kehittämistoimintaan Kaari-laskurin jälkeenLaskuritietojen ja raportin hyödyntäminen organisaation kehittämistyössä
Kaari-työpaja 1.10.2015
Eeva-Liisa Nurmityöelämäasiantuntija
Miten hyödynnetään Laskuria kehittämistyössä?• Strategista johtamista ja organisaation toimintaa voidaan
tarkastella metaforien avulla – niissä kiteytyy ajatus toiminnan logiiikasta, ihmisten toiminnasta, oppimisesta ja johtamisesta.
• Rationaalinen, kompleksinen ja postmoderni maailmakuva strategisen ajattelun ja johtamisen taustalla.
• Koneisto• Valtapeli• Orkesteri• Improvisaatioteatteri• ?• ?
2
Strateginen työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen
3
Henkilöstötalous
Palvelut
HenkilöstöTalousResurssijohtaminen
• tuloksellisuus• tuottavuus
• riskien hallinta
Vaikuttavaan kehittämiseen
• Laskuritietojen hyödyntämisen foorumit ja kytkös johtamisjärjestelmään?
• Millaista strategista johtamista ja henkilöstöriskien ennakointia tämän hetkinen käytäntö tukee?
• Management ja leadership
• Tiedon jalostaminen johtopäätöksiksi ja ratkaisuiksi organisaation eri tasoilla ja kokonaiskuvan rakentamiseksi? Osana jatkuvaa kehittämistä?
• Kokeilut ja virheistä oppiminen4
Kokonaiskuvaa rakentamassa• Työhyvinvointi- ja työkykytiedon
kytkeytyminen johtamiseen, järjestelmiin, prosesseihin, työtoimintaan, vuorovaikutukseen…ja tuloksiin!
• ”mitä organisaatio tahtoo, tekee ja puhuu”
5
Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminenOrganisaation strateginen johtaminen dokumentaatioissa • Muutostavoite• Mittarit• Seuranta ja arviointi
Työkyvyn tuen kokonaisuus: • Aktiivinen tuki• Ammatillinen kuntoutus • Työkyvyttömyyseläkeprosessi• Työterveysyhteistyö
Sairauspoissaolot• Kokonaisuus• Kesto• Seurantavastuut ja toimenpiteet
Työkyvyttömyyden kustannukset• Varhemaksut• Sairauspoissaolokustannukset• Työtapaturmakustannukset• Työterveyshuoltokustannukset
Arviointi ja seuraamukset• Havainnot, tulkinnat, merkitykset• Johtopäätökset, ratkaisuehdotukset
6
Työn sujuvuus - voimavaroja ja haasteita
7
13.10.2015
TYÖN ARKI/ TYÖN SUJUMINEN- Kokemukset työstä
RESURSSIT, TALOUSSTRATEGISET LINJAUKSET
ESIMIESTYÖJOHTAMINENKEHITTÄMINEN
TYÖNTEKIJÖIDEN OMA ASENNE, OLETUKSET, KOKEMUKSET TYÖSTÄ, TYÖYHTEISÖSTÄ JA TYÖPAIKASTA
ASIAKAS, POTILAS YHTEISTYÖKUMPPANIT
TYÖPAIKANHISTORIA
TOIMINNANVAIHTOEHDOT,KEHITTÄMINEN,TAVOITTEET
Työhyvinvointijohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa
4
• Valmistelut strategiselle tasolle
• Vastuu toteutuksesta ja käytäntöjen kehittämisestä
• Edellytysten luonti henkilöstön osallistamiselle
• Tth-yhteistyö
• Päätökset tavoitteista, resursseista ja seurannan arvioinnista
Poliittinen ja ylin johto – strateginen
taso
Lähiesimiehetja työyhteisö- toteutettava
taso
Henkilöstö-ja toimialajohto- mahdollistava
taso
• Vastuu toiminnan sujuvuudesta
• Innovointi toiminnan kehittämiseksi
10
Laskurin hyödyntäminen• Peräpeiliin katsomista• Nykyhetken ratkaisuja• Ennakointi ja jatkuva kehittäminen
asiakkaan parhaaksi• Vaihtoehtoiset skenaariot – riskien
hallinta
11
Organisaation kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämiseksi
Vahvistan Vähennän
Luovun Rakennan, luon uusia..
12
Aktiivisen tuen toimintatavasta toimiva prosessi
Riikka Hemmi‐LehtolaKuntoutussuunnittelija
Porin kaupunki, Henkilöstöpalvelut
Esitys Kevan Kaari‐työpajassa. Lupa pyydetty ja saatu 1.10.2015
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
KEVA Kaari‐työpaja 1.10.2015
Helsinki
Porin kaupunkiHenkilöstö• Koko henkilöstön määrä
6416 henkilöä. Keski‐ikä 45,8 vuotta.
• Vakituisessa palvelussuhteessa 5230 henkilöä. Keski‐ikä 48 vuotta.
• Koko henkilöstön suurin ikäryhmä 50‐59 ‐vuotiaat (32,1% koko henkilöstöstä ja vakituisista 36,2 %).
Porin kaupunkikonserni• Sisäinen ja ulkoinen konserni• Tytäryhteisöt• Konsernihallinto
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Aktiivisen tuen tavoitteet
• Työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen yksilöllisesti
• Moniammatillisen ohjauksen ja tuen saaminen
• Oikeat tukitoimenpiteet, kuten ammatillinen kuntoutus, uudelleensijoitus ja osa‐aikatyö
• Mielekkään työn kuntouttava ja elämänlaatua parantava vaikutus
• Toimenpiteiden oikea‐aikaisuus ja sujuva eteneminen
• Toimeentulon turvaaminen Työuran pidentyminen
• Säästöt työkyvyttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa
• Ennenaikaisten eläkkeiden ehkäiseminen
• Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittyminen
• Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantuminen
• Osaamisen säilyttäminen ja hyödyntäminen
• Hyvä työnantajamaine
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Työntekijä Työnantaja
Mallin kehittämisen lähtökohdat• Yhdenmukaisen toimintatavan kehittäminen ja
jalkauttaminen organisaatioon• Tehtävien ja vastuiden selkiyttäminen• Työkyvyttömyyden kustannusten hallinta • Prosessin hallinta ja ohjaus (oikea‐aikaisuus ‐ jatkuvuus
– päättyminen)• Varhaisen tuen toimintamalli käytössä – tarvitaan malli
osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemiseen• Käytännön kokemukset ja toimivien käytäntöjen
jalostuminen ‐> toimintamallin päivitys ja mallien yhdistäminen
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Toimintamalli
Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Toimintamalli
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Toimintamalli käytäntöön• Aktiivinen jalkauttaminen
– Esimieskoulutukset– Työterveyshuollon infotilaisuudet– Mallin esittely johtoryhmissä ja yhteistyötoimikunnissa
• Yhteyshenkilöiden/ uudelleensijoittajien nimeäminen hallintokuntiin– Säännölliset yhteiset tapaamiset (seuranta, kehittäminen)
• Onnistumisten ja tulosten esille tuominen – Henkilöstöraportti– Intra– Hallintokuntien tiedottaminen tuloksista
• Käytettävyyden parantaminen– Mallien tiivistäminen, ydinasioiden esittäminen– Linkkisivu intraan
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Intra/ Patarumpu
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Aktiivisen tuen prosessi
Prosessin onnistuminen• Tunnistaminen ja puheeksi otto • Oikea‐aikaisuus• Vastuut selvillä (esimies!)• Työterveysneuvottelut: tavoitteesta ja
seurannasta sopiminen• Rekrytointiohje• Ajantasainen tiedonkulku• Koordinointi• Dokumentointi
Jatkuvuus Sitoutuminen Keinojen tehokas hyödyntäminen Toimeentulon turvaaminen Motivaation säilyminen Prosessin päättäminen
Keinot ja lopputulokset
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Ammatillinen kuntoutus 2014 yht. 41 kpl 09/2015
Keva If Keva If
Työkokeilu 32 3 22 2
Koulutus 2 1
Oppisopimus 2 1 2 1
Palveluntuottajan kuntoutusselvittely 1
Osa‐aikaratkaisu 2014 yht. 133 kpl 09/2015
Osasairauspäiväraha 57 40
Osatyökyvyttömyyseläke 52 28
Osakuntoutustuki 34 29
Uudelleensijoitus 2014 yht. 37 kpl 09/2015
Pysyvä uudelleensijoitus omassa hallintokunnassa 28 10
Määräaikainen uudelleensijoitus omassa hk:ssa 5 3
Pysyvä uudelleensijoitus toiseen hallintokuntaan 1 1
Määräaikainen uudelleensijoitus toiseen hk:aan 3 1
Omassa työssä jatkaminen (tehostettu tuki) (2014 yht. 15 kpl 09/2015 yht. 10)
Vaikutukset
Keva 2012 2013 2014
Varhe ‐maksu 3,2 milj. € 2,6 milj. € 2,5 milj. €
Kuntoutumishyvitys 53 412 € 102 420 € 116 481 €
Varaiseläkemenoperusteiset maksut ovat pienentyneet ja kuntoutumishyvitys kasvanut.
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Taloudellisiin vaikutuksiin perustuen Henkilöstöpalvelut saa vuoden 2016 alusta käyttöön määrärahan uudelleensijoitusten
tukemiseen. = korvataan työkokeilujen palkkakustannuksia
Kehittäminen
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Haaste Keinot
Työn muokkaus Esimiesten valmius työprosessien muuttamiseen, työyhteisöjen joustavuus
Taloudellinen resursointi (säästöpaineet, riskiajattelu)
Vaikuttavuuden osoittaminen ‐> ratkaisut ovat investointeja,onnistumisista tiedottaminen,määräraha uudelleensijoituksiin (2016)
Tieto aktiivisen tuen toiminnasta kaikilla tasoilla
Toimintamallien jatkuva jalkautus: koulutus, säännölliset infot esimiehille, työpaikkakokoukset, intra
Uudelleensijoitukset Hallintokuntien omat tiimit (johto, tth ja kuntoutussuunnittelija), rekrytointiohje
Sairauspoissaoloseuranta esimiehen työkaluna
Uusi HR‐ohjelma, josta tieto tulee helposti ja viiveettä esimiehelle
Johdon/ esimiesten sitoutuminen tavoitteisiin
Hallintokuntakohtainen tilannearvio, kohdennetut keinot ja tavoitteiden asettaminen, palkitseminen, tiimit
Onnistumisen edellytyksiä
• Toiminnan merkityksen ymmärtäminen• Yhteiseen toimintatapaan sitoutuminen• Toiminnan nivoutuminen keskeiseksi osaksi esimiestyötä ja johtamista
• Aktiivinen työterveysyhteistyö• Toiminnan koordinointi• Työntekijän oma vastuu ja motivaatio• Avoin yhteistyö, luottamus
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
KIITOS!
Kaari‐työpaja 1.10.2015 Riikka Hemmi‐Lehtola
Päivi AutereRitva Hyvärinen
Esitys Kevan Kaari-työpajassaLupa pyydetty ja saatu 1.10.2015
Henkilöstösopimus ja sen merkitys työhyvinvoinnin
johtamisessa
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere • 30.5.2015
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere • 30.5.2015
Tekeminen määritetty ydinprosesseissa
Prosessit hyväksyttiin vuodenvaihteessa 20122013
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere • 30.5.2015
Organisaatio tammikuussa 2015
Tekijätahot määritetty organisaatiossa
Tukiprosessit palvelutuotannon mahdollistajana
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere • 30.5.2015
Prosessit hyväksyttiin vuodenvaihteessa 20122013
5
•määrällinen ja laadullinen henkilöstösuunnittelu•osaamisen kehittäminen ja osaamisen hallinnan ohjaus
Ennakoiva henkilöstö‐suunnittelu
• Rekrytointi ja työnantajamaine
• Työhyvinvointi ja sen johtaminen sekä työurat
• Palvelussuhteen hyvä hoito
Palvelus‐suhteen elinkaaren hallinta
Johtamisen ja esimiestaitojen kehittäminenJohtamiseen liittyvien rakenteiden ja järjestelmien kehittäminen
Oikein mitoitetun ja osaavan henkilöstöresurssin varmistaminen
”Linjapäälliköiden on oltava edelleen vastuussa omasta laumastaan, mutta HR ‐asiantuntijoiden on annettava pomoille oikeat työkalut ja viitekehys. Hr –asiantuntijoiden tehtävänä on kehittyä arkkitehdeiksi” (Dave Ulrich)
STRATEGIA, PÄÄTÖKSENTEKO
Alueen johtaminen
Yksikön johtaminen
Yksilön johtaminen
Strategiset tavoitteet; asettaminen ja maastoutusYdin- ja avainprosessin johtaminen ja linjaaminen
Yksikön prosessien ja resurssien johtaminenTalous, henkilöstö, laatu, tilat
OsaaminenTyöhyvinvointiPalvelussuhdeasiat
Toimivatpalvelut
Hyvinvoiva, osaava ja
oikein-mitoitettuhenkilöstö
HR:n tavoite: hyvä ymmärrysasiakkaiden elämästä
HR:Ennakoiva henkilöstö-suunnittelu
HR:Palvelus-suhteen
elinkaaren hallinta
HR:n prosessit johdon/päätöksenteon ja esimiehen tukena
Työhyvinvoinnin johtaminen
Työhyvinvointi‐suunnitelma / Henkilöstösopimus
• Mikä on tavoite työhyvinvoinninosa‐alueisiin perustuen
• Työhyvinvointia tulee johtaa
Johtamisen haasteet
• Mitä tulisi tehdä
• Millaisia haasteita johtamisosaamisessa
• Miten toimenpiteiden toteutumista tulisi ohjata
Toimenpiteet
• Minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä
• Kehittäminen ja sen merkitys organisaatiolle, haluttu muutos
Tunnusluvut
• Miten toimenpiteiden vaikuttavuutta tulisi mitata
• Tulokset
7
Henkilöstösopimuksen tausta
• Sopimus perustuu vuonna 2008 valtakunnallisesti laadittuun kunta-alan suositukseen tuloksellisen toiminnan kehittämiseksi.
• Tuloksellisuuskampanjan toteuttavat yhteistyössä KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Kunta-alan unioni, JUKO, TNJ, KTN. KT– pääsopijajärjestöt korostavat, että työelämän laatu ja
tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa.
• Sopimus on myös osa kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa – erityisesti puuttumalla tekemättömän työn kustannuksiin, työaikojen
tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjaamiseen.• Syksyllä 2013 laadittu ensimmäisen kerran
– päivitetään vuosittain
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere 8
Henkilöstösopimuksen tavoitteet• Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on
– kaikkien osapuolten johdon, esimiesten, työntekijöiden, henkilöstöjärjestöjen edustajien ja päättäjien sitoutuminen yhteisiin työhyvinvointia ja tuloksellisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen ja tukemiseen.
– saavuttaa 1.5 Meuron henkilöstösäästöt
• Sopimus koostuu eri sisältöalueista– palvelussuhdeturva– työhyvinvointi ja sen johtaminen – rekrytointi – osaaminen ja sen johtaminen – palkkapolitiikka ja palkitseminen – työaika-asiat
• Kaikille osa-alueille on määritelty yksilöidymmät tavoitteet ja mittarit.
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere 9
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere 10
Tavoite KeinoSairauspoissaolot vähenee 5 % Sairauspoissaolo‐ohjeiden päivitys ja käyttöönotto ja esimiesten opastus
Esimiesten oikeutta myöntää sairauslomaa laajennetaan
Seurantaraportoinnin kehittäminen
Työpisteisiin hankitaan tarvittavat työssä selviytymistä tukevat työvälineet
Tietoisuutta ergonomisista työtavoista lisätään
Ennenaikainen eläköityminen työkyvyttömyyden vuoksi vähenee
VARHE‐ ja eläkemenoperusteiset maksut alenevat 30 %
Aktiivisen tuen toimintamalli kehitetään yhteistyössä Kevan kanssa ja otetaan käyttöön
Selvitetään kuntoutustuella olevien henkilöiden työhön paluun mahdollisuudet
Työntekijälle, jota uhkaa ennen aikainen eläköityminen, löytyy Uusi Työ
Työhyvinvointikorttikoulutus käynnistyy
Työpaikoilla on terveellinen sisäilma Sisäilmaongelmien ratkaisumallin kehittäminen.
Työtapaturmien määrä laskee
Vaara‐ ja uhkatilanteet vähenevät
Yhteistyötä vakuutusyhtiön kanssa tiivistetään (tapaturmien käsittely, tapaturmista oppiminen)
Työtapaturmatilanteisiin toimintaohjeen laatiminen ja vastuiden selkiyttäminen, esimiesten kouluttaminen työsuojelun johtamiseen ja havaittujen epäkohtien korjaamiseksi
työsuojeluparitoiminta
Työhön vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat
Ikäjohtaminen, esimiesten yhteistoimintaosaamista vahvistetaan
Työn organisointi ja toimivat ja asianmukaiset työvälineet
Ristiriitojen rakentava ratkaiseminen, energian vapauttaminen
Työyhteisösovittelu(sovittelijoiden kouluttaminen)
TYÖHYVINVOINTI
Seuranta
• Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan – johdon raportti 3 /vuosi – henkilöstökertomus vuosittain– kaupunginhallituksen henkilöstöasiainjaosto– yhteistyötoimikunta
• Tavoitteiden toteutumista ohjaa HR:n asiantuntijat• Esimiehet keskeisessä roolissa tavoitteiden
toteutumisessa
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere • 30.5.2015 11
Mitä saavutettu• Sairauspoissaolojen määrä laskenut 10 %
– vuonna 2014 sairauspoissaolot 12.9 pv / työntekijä (2013 14,3 pv)
• Sijaiskustannukset sairauslomien vuoksi laskeneet 200 000 euroa ( 2. 200. 000 e -> 2.000.000 e)
• Aktiivisen tuen malli otettu käyttöön
• Varhemaksu alentunut 40 % – UusiTyö ennen aikaisen eläköitymisen tilalle
• Tapaturmamaksut vähentyneet 45 %
• Asenne ja ymmärrys organisaatiossa työhyvinvoinnin ja sen johtamisen merkitystä kohtaan muuttunut
Järvenpään kaupunki • Päivi Autere • 30.5.2015 12
Opela 24.3.2015 § 23
VarhaiskasvatuspalvelutHyvinkään Kaupunki
31.12.2014
”Asenne ratkaisee”Sairauspoissaolojen vähentäminen – hanke
1.8.2012 – 31.12.2014
Eija MoksinsaloEsitys Kevan Kaari‐Työpajassa
Lupa pyydetty ja saatu 1.10.2015
• Varhaiskasvatuksen ja työterveyshuollon yhteistyö/mallinnus
• Yksikön työhyvinvointityön mallinnus: Hakalan, Hangonsillan ja Punaojan päiväkodit
• Sairauspoissaolojen vähentäminen ja niistä aiheutuvien kustannusten kääntäminen laskuun.
• Työurien pidentäminen
• Ohjausryhmä
Toimintasuunnitelma
• Alkukartoitus– Pilottiyksiköiden työhyvinvointikysely ( hanke)– Hyvinkään kaupungin työhyvinvointikysely
• Pilottipäiväkotien kehittämiskohteet• Pilottipäiväkotien yhteiset työpaikkakoulutukset ja
asiantuntijavierailut• Sisäilmatyöryhmän yksikkökäynnit• Varhaiskasvatuksen yhteiset koulutukset• Ergonomia• Akustiikka
Hankkeen aikana
• Työterveyshuolto on toiminut asiantuntijana ja tukenut esimiehiä keskustellen mm. sairauspoissaolojen seurannasta ja terveystarkastusten tarpeista ja sisällöstä
• Sairauspoissaolojen seurannan myötä työntekijöitä on tarvittaessa kutsuttu terveystarkastukseen. Terveystarkastuksissa painopisteenä ollut terveys ja työkyky.
• Esimiesten tietoisuus on lisääntynyt työntekijöiden jaksamisesta työssä ja sairauspoissaoloista.
• Sairauspoissaolojen seuranta on vaatinut esimiehiltä enemmän paneutumista henkilöstön työkykyseurantaan.
Hankkeen arviointi• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa vakiintunut ja toimiva• Tyhy‐työkalut ovat yksikössä käytössä
– varhaisen tukemisen malli– tyhy‐agentti– tyhy‐kahvilat– tyhy‐kalenteri
• Sairauspoissaolojen lukumäärä pieneni kaikissa pilottiyksiköissä• Sairauspoissaoloihin puututtiin varhain.• Tavoite 1‐2 sairauspoissaolopäivien väheneminen saavutettiin• Koko varhaiskasvatuksen sairauspoissaolopäivien määrä väheni 4,3
pv/työntekijä vuodesta 2012 vuoteen 2013.• Vuodesta 2012 vuoteen 2014 3,5 pv/työntekijä.
Nykytila ja tulevaisuus
• Pilottiyksiköt jatkavat hankkeessa hyväksi todennettuja ja mallinnettuja käytänteitä
• Muita varhaiskasvatusyksiköitä tiedotetaan hyvistä käytänteistä
• Työterveyshuollon ja varhaiskasvatuspalvelujen hyväksi todettua yhteistyömallia jatketaan
• Sairauspoissaoloja tullaan seuraamaan varhaisen puuttumisen ohjeiden mukaisesti
• Varhaiskasvatuksen vuoden 2015 sitovaksi tavoitteeksi esitettiin 1‐2 sairauspäivän vähennystä/hlö.
• Toivotaan henkilöstöhallinnolta tarkempaa tilastointia; lyhytaikaiset/pitkäaikaiset sairauspoissaolot
VARHAISKASVATUSPALVELUT
SAIRAUSPOISSAOLOTILASTOA VUOSITTAIN hanke-yksiköt
Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Koko kaupunki 17,3 17,3 17,8 16,9 16,4 16,5 16,8 16,0 15,1 15,3
Varhaiskasvatus 15,8 15 18 18,2 16,9 19,1 18,1 16,2 19,4 21,2 16,9 17,7* Hakalantalo 8,6 5,9 15,2 24,1 30,8 15,8 19,2 17,2 17,7 21,7 17,8 18,4* Punaoja 15 14 16,5 11,9 15,0 26,3 23,8 16,8 24,5 27,7 18,4 6,5* Hangonsilta 11 18 11,1 13,9 11,1 10,9 13,1 10,6 22,0 24,7 26,1 18,4
Ole muutos, jota etsit~ Mahatma Gandhi ~
WPRO JA KUNTARI –SÄHKÖISTEN JÄRJESTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI-JOHTAMISESSA
Hämeenlinnan kaupunki, HenkilöstöpalvelutAnne Iialaisen ja Elina Hihnala-Mäkelän esitys Kevan Kaari-työpajassa . Lupa pyydetty ja saatu 1.10.20156.10.2015
- Tarve uudenlaiselle ja modernille järjestelmälle työturvallisuuden kehittämiseen ja hallintaan
- Työtapaturmien ja tapaturmakustannusten vähentäminen- Painopiste ennakoivaan työsuojeluun- Sähköinen raportointi ja seuranta, tietoa organisaation
kokonaiskuvasta- Prosessien tehostaminen, roolien selkeyttäminen ja turhien
välivaiheiden poistaminen - Työsuojeluvastuun korostaminen- Toiminnan kehittäminen (myös tapaturmailmoitusten käsittely
organisaatiossa)- Työterveyshuollon vaikuttavuuden lisääminen
SÄHKÖISEN TYÖTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄN WPRO:N TAUSTA
- Työturvallisuusjärjestelmän kilpailutus ja hankinta- Sisällöntuotanto ja kehittämistyö yhteistyössä järjestelmän
toimittajan kanssa• Awanic Oy, KuntaPro Oy, Hämeenlinnan kaupunki ja TyöSyke
Oy• Valmis järjestelmä käytettävissä selaimen kautta
o Ei vaadi erillisiä asennuksia asiakkaan ympäristööno Tiedonsiirrot asiakkaan käytössä olevista järjestelmistä
• Vakuutusyhtiöintegraatio• Linkitys Kuntari-raportointityökaluun
- Työpaikkaselvitysprosessin yhdistäminen tilaajan järjestelmään
- Esimiesten ja työterveyshuollon perehdytys
SUUNNITTELU
WPRO - TYÖTURVALLISUUSILMOITUKSET
- Läheltä piti –tilanteiden, työtapaturmien sekä ammattitautiepäilyiden raportointi ja seuranta
- Järjestelmässä mahdollista• Ilmoituksen tekeminen (myös potilasturvallisuusilmoitus)• Ilmoituksen käsittely• Vakuutustodistuksen tulostaminen• Ilmoituksen siirtäminen palkkahallinnon täydennettäväksi ja
vakuutusyhtiön käsittelyyn• Toimenpiteiden seuranta, tilastointi ja raportointi (odottaa
käsittelyä / odottaa lisätietoja / käsittelyssä / valmis)- Kohderyhmänä koko kaupungin organisaatio - Roolit: Ilmoittaja, Käsittelijä, Asiantuntija- KuntaPron oma keskitetty tietovarasto, kaikki data yhteen
järjestelmään
TYÖTURVALLISUUSILMOITUKSEN TEKEMINEN
• Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita tunnuksia
• Ilmoitus lähtee automaattisesti ilmoittajan esimiehelle käsiteltäväksi sekä työsuojeluvaltuutetulle tiedoksi
• Vrt. HaiPro-ilmoitus
WPRO - RISKIENHALLINTA
- Sisältää vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin käytettävät lomakkeet• STM:n lomakkeiston muokkaus: Työelämän laatu, Tapaturman
vaarat, Ergonomia, Fysikaaliset vaaratekijät, Kemialliset vaaratekijät, Biologiset vaaratekijät
- Järjestelmä ohjaa perehtymään työyksikön taustatietoihin (henkilöstöön liittyvä data)
- Sisältää myös työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen ja suunnattuun selvitykseen käytettävät lomakkeet
RISKIEN ARVIOINNIN JA TYÖPAIKKASELVITYKSEN YHDISTÄMINEN
- Molemmat kirjataan yhteiseen sähköiseen järjestelmään• Riskien arviointi –osion tunnukset esimiehillä• Työpaikkaselvitysosion tunnukset työterveyshoitajilla• Työsuojeluvaltuutettujen rooli molemmissa prosesseissa
- Hyödyt• Molempien prosessien havaintojen ja suositusten kerääminen
samaan tietokantaan• Raportoinnin helpottuminen• Menetelmän muokkaaminen työnantajan tarpeiden mukaiseksi
(mm. työelämän laadun korostaminen)• Työpaikkaselvityksen vaikuttavuus• Yhteisen toimintatavan ja yhteistyön kehittäminen• Prosessien tehostamisesta aiheutuvat kustannushyödyt
- Henkilöstöön liittyvän datan hyödyntäminen • Kuntari: sairauspoissaolot, työkyvyttömyyskustannukset,
henkilöstön rakennetta ja tilaa koskevat tiedot, sosiaalisen pääoman mittari
• WPro: Työtapaturmat, läheltä piti -tilanteet• SharePoint: työhyvinvointikyselyn tulokset ja
kehittämissuunnitelmat- Prosessien yhdistäminen ja järjestelmän käyttöönotto vaatii
joustavaa toimintatapaa ja uuden toimintamallin omaksumista
TYÖPAIKKASELVITYS
• Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen
• Taustatietona toimii työpaikan oma riskien arviointi riskiluokituksineen
• Työterveyshuolto arvioi tekemiensä havaintojen terveydellisen merkityksen ja antaa toimenpidesuosituksia
• Työterveyshuolto tulostaa valmiin työpaikkaselvitys-raportin
KUNTARI-HR-JÄRJESTELMÄ• Kuntari tuo tilastotietoja henkilöstön rakenteesta, tilasta,
työhyvinvoinnista ja kustannuksista HR-järjestelmän (Populuksen) kautta
• Tiedot löytyvät kustannuspaikoittain
HÄMEENLINNAN OMA AJANTASAINEN KAARI-LASKURI
Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalvelutHenkilöstöjohtaja Anne Iijalainen anne.iijalainen@hameenlinna.fiTyöhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkeläelina.hihnala-makela@hameenlinna.fi
LISÄTIEDOT
Recommended