Kaari-laskurin tulosten analysointi ja hyödyntäminen

Kaari-työpaja 10.3.2016Keva

Ohjelma8.45 Aamukahvi

9.00 Aloitus ja johdatus päivän teemaan, Eeva-Liisa Nurmi

9.10 Kaari-laskuri työvälineenä, Toni Pekka (Diat 7 - 16)

9.30 Mitä ajatuksia tulokset herättivät, millaisia kysymyksiä nousi esiin?

9.50 Millaisia havaintoja Kevassa laskurin tuloksista, miten tuloksia tulkitaan?• Sairauspoissaolot: mitä luettavissa sairauspoissaolotiedoista (Diat 17 - 23)• Työterveyden ja ammatillisen kuntoutuksen lukujen tulkintaa, Sami Riekki (Diat

24 - 28)• Työhyvinvointijohtamisen arviointia ja havaintoja (Diat 29 - 40)

10.50 Lounas

11.35 Omien organisaatioiden lukujen tulkintaa – tuloksista ratkaisuihin

10.3.2016 2

12.45 Hyviä käytäntöjä • Millaisia hyviä käytäntöjä tunnistatte?• Mitkä asiat ovat mahdollistaneet hyvien käytäntöjen ja tulosten saavuttamisen

teidän organisaatiossanne? - Varhainen tuki: 1. ennakointi ja edistävä toiminta 2. reagoiva toiminta- Tehostettu tuki ja Paluun tuki: ammatillinen kuntoutus, osatk, osasairauspäiväraha,

paluun suunnitelma ym- Työterveyshuoltoyhteistyö- Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen

13.45 Päiväkahvi työskentelyn lomassa

14.00 Kehittämiskohteista toimintaan – miten tästä eteenpäin? Apuna lomake jatkosuunnitelman laatimiseen.- Organisaatiokohtainen työskentely- Yhteinen koonti

15.00 Päivän yhteenveto15.15 Tilaisuuden päätös

10.3.2016 3

10.3.2016 4

Työpajaan kutsutut ja pajan tavoite

Työpajan tavoite• Tukea laskurin tulosten tulkintaa ja hyödyntämistä. • Esitellä ratkaisukeskeistä tulosten käsittelyä ja edistää

kehittämistoimenpiteitä

Kaari- laskurin saaneetSyksy 2015 Kevät 2016Jämsän kaupunki, Lempäälän kunta, Raision kaupunki, Riihimäen kaupunki, Valkeakosken kaupunki

Keski-Pohjanmaanerikoissairaanhoito- ja peruspalvelu ky, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaaliplavelujen ky, Lapin sairaanhoitopiirin ky, Pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden ky,

Organisaatio ja tiedolla johtaminen• Vaikka tiedolla johtamiseen liittyy

järjestelmänäkökulmia, kyse on ennen kaikkea:

– Organisaatiokulttuurista– Johtamisesta – Toimintamalleista

Kuva Pixabay.com

10.3.2016 5

1. MITEN ASIAT OVAT?

-Sairaspoissaolojen kehityssuunnat, -Työkyvyttömyyden kustannukset,-Asiakastyytyväisyys,-Laatumittarit-Kehityskeskustelut, jne.MILLAISIA VIESTEJÄ TUNNISTATTE?

Tuloksista kehittämiseen

3. MITÄ TEHDÄÄN?

2. MITEN ASIOIDEN TULISI OLLA?

Keskustelu ja vuoropuhelu kehittämisen kohteista- tulkinnat kehittämistoiminta

Tiedon kerääminen, mittaaminen, tutkiminen

johtoryhmällä kehittämisen johtaminen, aktiivinen seuranta ja tuki

P. Liukkonen 2006 (soveltaen)

10.3.2016 6

Kaari-laskuri työvälineenä –vähän historiaa, taustaa ja tuloksiaToni Pekka

Palvelun ja kustannustietoisuuden kehitys

2006 Varhe-maksu-uudistus

2006-Yksittäisiä luentoja työhyvin-voinnin taloudellisista ulottuvuuksista 2010

HAKU-hanke- Henkilöstöä ja aikaansaannosta kuvaavien tunnuslukujen määrittäminen

201230-60-90 lainsäädäntö SvL:nja TtL:n muutokset

2015- Raportoinnin uudistaminen- Asiakasvolyymien kasvattaminen

2008 Kevantyöseminaari ”Henkilöstö, terveys ja eläköityminen”

Taloudellinen näkökulma ja riskien varhainen tunnistaminen

2009 Varhemaksu-laskurikokeiluaTystrassa

2014 Kaari-laskurin uusintakierrokset- Johtoryhmätapaamiset- Laskurityöpajat

2010 Kaari-laskurin pilotointi

Työkyvyn kustannuksetAino ActiveHoffmanco –SiriusStrategisen hyvinvoinnin tilaDruvan-hanke

2013 Henkilöstö-voimavarojen arviointi: Uusi henkilöstö-raporttisuositus kunta-alalle

2012 Laskurifoorumit

2016- Verkkopalvelu- Kohdennetut työpajat- Asiakasvolyymien kasvattaminen

Tekemättömän työn kustannukset 2010, 2011, 2012 ja 2014.

10.3.2016 8

Kaari-laskuripalvelu• Kaari-laskuripalvelu on tukena, kun organisaatio haluaa edistää

työkykyjohtamistaan ja arvioida työkyvyttömyyden kustannuksia.• Palvelu tarjoaa asiakasorganisaatiolle

– Yhteenvedon organisaation työkyvyttömyyskustannuksista tiettynä ajanjaksona

– Mahdollisuuden verrata kustannuksia vastaaviin organisaatioihin– Tilaisuuden, jossa keskustellaan työkyvyttömyyskustannuksista ja niiden

vähentämiskeinoista palveluun osallistuneiden organisaatioiden kesken– Arvioinnin miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat ja prosessit

tukevat työkykyriskien hallintaa*

• * Moniammatillisesti tuotettu analyysi, jossa arvioidaan organisaation työkykyjohtamisen strategisuus, työkykyä tukevat toimintatavat (Aktiivinen tuki), työterveysyhteistyö, ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläke-prosessien toimivuus, eläkemaksurakenteen kehitys sekä tapaturmahallinta – Analyysityössä pyritään antamaan ehdotuksia, joilla organisaatio voi

kehittää työkykyjohtamistaan– Sisältää vierailun asiakkaan johtoryhmässä, jossa Kevan asiantuntijan

johdolla käydään läpi analyysityön lopputuloksena tuotettu raportti

910.3.2016

Välittömät kustannukset:

• Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut)

• Poissaolojen korvaamisesta aiheu-tuvat välittömät kustannukset (sijai-set, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö)

• Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut.

• Työterveyshuoltokustannukset

Mitä Kaari-laskurissa lasketaan?

Työkyvyttömyysmaksut

Välilliset kustannukset:

• Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet.

• Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen.

• Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen.

* EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009

Tapaturmamaksut

Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)*

10.3.2016 10

Tarkemmin tunnusluvuista• Työkyvyttömyyden kustannukset

– Varhaiseläkemenoperusteiset maksut, KuEL:n ja VaEL– Sairauspoissaolokustannukset; henkilöön kohdistuva

kuukausitason palkkaestimaatti, aiemmin organisaation palkkaestimaatti, Kela-korvaukset huomioitu

– Työterveyshuoltokustannukset; ennen Kelan maksamia korvauksia

– Tapaturmamaksut; työ- ja virkasuhteisista työntekijöistä maksetut tapaturmavakuutusmaksut

• Sairauspoissaolotiedot– Laskenta kohdistuu sairauspoissaoloihin ja vapaa-ajan

tapaturmiin, jos vapaa-ajan tapaturmat tilastoidaan muista sairauspoissaoloista erillisinä.

– Rajattu ulkopuolelle ne sairauspoissaolot, joista ei synny sairauspoissaoloajan palkkakustannuksia (vuokratyöntekijät, kuntoutustuella olevat, palkattomat harjoittelijat).

• Tarkka kuvaus laskentasäännöistä ja -rajauksista 1110.3.2016

Palvelussa olleet organisaatiot• Palvelua tuotettu vuodesta 2011 suurimmille kuntaorganisaatioille• Aineisto sisältää työkyvyttömyyden kustannukset ja

sairauspoissaolotiedot

• Vuosien 2010-2014 aineisto sisältää – Yhteensä 57 kuntaorganisaation tiedot, joista– 38 kuntaa/kaupunkia, henkilöstöä yht. 222 000, mediaanikoko 3282– 19 sote-organisaatiota, henkilöstöä yht. 88 000, mediaanikoko 3661

– 29 organisaation tiedot laskettu kerran– 28 organisaation tiedot laskettu 2-3 kertaa

• Vuoden 2014 aineisto sisältää– 15 keskisuurta kuntaa/kaupunkia, 17 suurinta sote-organisaatiota– Henkilöstöä yht. 112 000, mediaanikoko 2374– Palkkasumman yht. 4,2 MRD, mediaani 81 milj. euroa

1210.3.2016

Välittömät työkyvyttömyyskustannukset lasketuissa organisaatioissa vuonna 2014 • Työkyvyttömyyden välitön kustannus

– Yht. 200 milj. €– Mediaani 4,0 milj. €, vaihteluväli 2,2 milj. € - 39 milj. €– Palkkasummasta: Mediaani 4,7 %, vaihteluväli 3,7 % - 6,0 %

• Välittömät sairauspoissaolokustannukset palkkasummasta– Mediaani 3,1 %, vaihteluväli 2,3 % - 4,1 %

• Varhaiseläkemenoperusteiset maksut palkkasummasta– Mediaani 0,7 %, vaihteluväli 0,4 % - 1,3 %

• Työterveyshuoltokustannukset palkkasummasta– Mediaani 0,5 %, vaihteluväli 0,3 % - 0,7 %

• Tapaturmamaksut palkkasummasta– Mediaani 0,3 %, vaihteluväli 0,2 % - 0,7 %

13

3,1

0,7

0,50,3

Välittömät sairauspoissaolokusta

Varhaiseläkemenoperusteiset maksut

Työterveyshuoltokustannukset

Tapaturmamaksut

4,7

95,3

10.3.2016

Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset

10.3.2016 14

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

2,5 %

3,0 %

3,5 %

4,0 %

4,5 %

5,0 %

5,5 %

6,0 %

Välittömät sairauspoissaolotVarhaiseläkemenoperusteiset maksutTyöterveyshuoltokustannuksetTapaturmavakuutusmaksu

5.0 %

4.5 %

Vertailua organisaatiotyypeittäin

10.3.2016 15

Välittömät sairauspoissaolo-

kustannukset

Varhaiseläkemeno-perusteiset maksut

Työterveyshuolto-kustannukset

Tapaturmavakuutus-maksu

Välittömättyökyvyttömyys-

kustannukset

Jämsän kaupunki 3,1 % 1,2 % 0,6 % 0,4 % 5,3 %

Lempäälän kunta 3,2 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 5,1 %

Raision kaupunki 3,2 % 0,7 % 0,6 % 0,4 % 4,9 %

Riihimäen kaupunki 3,4 % 0,5 % 0,6 % 0,3 % 4,8 %

Valkeakosken kaupunki 2,9 % 1,0 % 0,6 % 0,4 % 4,6 %

MEDIAANI 3,1 % 0,7 % 0,5 % 0,3 % 4,7 %

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja

peruspalveluky2,8 % 0,5 % 0,6 % 0,2 % 4,1 %

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 3,2 % 1,3 % 0,5 % 0,3 % 5,2 %

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 3,1 % 1,0 % 0,5 % 0,3 % 4,9 %

Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayh 3,8 % 0,6 % 0,5 % 0,3 % 5,2 %

Yhteenveto• Työkyvyttömyyden välitön kustannus vuonna 2014 lasketuissa

– Mediaani 4,0 milj. €, palkkasummasta 4,7 %• Estimoidut kustannukset koko kuntasektorille

Kaari-laskurin perusteella, vuoden 2014 palkkasummalla– Kokonaiskustannukset (VM/EK:n suositusten mukaan laskettuna)

kuntasektorille 10,8 % palkkasummasta– Kuntasektorin kokonaiskustannukset siis 2 MRD euroa vuosittain– Jos kaikki organisaatiot olisivat kustannustehokkaimmalla

organisaation tasolla, säästyisi vuosittain yli 500 milj. euroa• Keskeistä huomioida lyhyen ja pidemmän aikavälin

säästöpotentiaaleja• Lyhyellä aikavälillä

– Sairauspoissaolokustannukset: 66 % välittömistä työkyvyttömyyskustannuksista, palkkasummasta 3,1 %

– Huomiota erityisesti keskipitkiin ja pitkiin sairauspoissaoloihin• Pidemmällä aikavälillä

– Varhaiseläkemenoperusteiset maksut: 15 % välittömistä työkyvyttömyyskustannuksista, palkkasummasta 0,7 %10.3.2016 16

Mitä löydettävissä sairauspoissaolotiedoista?

Toni Pekka

10.3.2016 18

Välittömät sairauspoissaolokustannukset

1,5

1,6

1,7

1,7

1,8

2,0

2,3

2,6

4,1

2,9

3,1

3,2

3,2

3,4

2,8

3,1

3,2

3,8

0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0

Valkeakosken kaupunki

Jämsän kaupunki

Raision kaupunki

Lempäälän kunta

Riihimäen kaupunki

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- japeruspalveluky

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujenkuntayhtymä

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- jasosiaalipalvelujen kuntayh

Osuus palkkasummasta Milj.euroa

Sairauspoissaolojen jakauma, henkilöt ja kustannukset

10.3.2016 19

1329

919

1025

924

923

1126

1024

1224

1025

411

415

411

311

312

414

413

514

310

618

416

313

413

311

515

517

515

415

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

HenkilöistäKustannuksista

Jäm

sän

kaup

unki

Rai

sion

kaup

unki

Riih

imäe

nka

upun

ki

Val

keak

osk

enka

upun

kiLe

mpä

älän

kunt

a

Pohj

ois-

Kar

jala

nsa

iraa

nhoi

to-

jaso

siaa

lipal

velu

jen

kunt

ayh

Lapi

nsa

iraa

nhoi

topi

irin

kunt

ayht

ymä

Kym

enla

akso

nsa

iraa

nhoi

to-

jaso

siaa

lipal

velu

jen

kunt

ayht

ymä

Kes

ki-

Pohj

anm

aa ner

ikoi

ssai

raan

hoi

to-

jape

rus

palv

eluk

y

1-7 päivää 8-14 päivää 15-29 päivää 30-59 päivää 60-89 päivää 90 päivää tai enemmän

Keski-Pohjanmaan..

Kymenlaakson...

Lapin...

Pohjois-Karjalan...

Lempäälä

Valkeakoski

Riihimäki

Raisio

Jämsä

• Viitaten edelliseen kalvoon, karkeasti– Sairastaneista henkilöistä n.1/2 ollut korkeintaan 7 k-pvä, jotka

aiheuttaneet 10-15 % sp-kustannuksista– Yli 30 k-pvä sairastaneita 15-20 %, mutta aiheuttavat n.1/2 sp-

kustannuksista– Huom! Yli 60 k-pvä sairastaneiden osalta työnantajan

palkkakustannus usein 2/3 palkasta, loput Kela-osuutta• Sairauspoissaolojakaumat eroavat organisaatioiden välillä vähän

– Erot kuitenkin loogisia ja matalissa kustannuksissa painottuvat lyhyet poissaolojaksot

• Osaselittäjä on laskentaperiaate– Välittömät kustannukset: päiväpalkkakustannus * sivukulut *

lomarahat * vastikkeetta kertyvät vuosilomat - kela-korvaus• Lasketuissa organisaatioissa 20 % eroa matalimman ja korkeimman

päiväpalkkakustannuksen välillä– Sairastaneiden palkkojen osalta jopa tätäkin suurempia eroja

• Satunnaisen valikoitumisen mahdollisuus päiväpalkan mukaan keskeistä – kun vertaillaan kustannuksia organisaatioiden välillä – kun vertaillaan organisaatioiden kustannuksia ajassa

20

Huomioita kustannuseroista organisaatioiden välillä

10.3.2016

Kuitenkin prosesseissa on eroja (poimintoja asiakkaiden dokumenteista syksyltä 2015)

• Matalan kustannuksen organisaatiot– Omailmoitusraja tyypillisemmin 5 kalenteripäivää– Puuttumisen rajoissa huomiota useammin myös sp:n

kumulatiivisuuteen ja jaksoihin. Yhteys 30-60-90 sääntöön.– Painotetaan keskusteluiden tärkeyttä, keskustelulla selkeä formaatti,

kirjallinen dokumentaatio edellytetään, raportin toimitustaho esillä– SP-seurannassa selkeät roolit ja vastuut, seuraavia tahoja lukuisia

(jaettu vastuu). Vastuuta myös väliportaalla (toimialajohto)– HR:n SP-tarkastelua tarkemmin (mm. diagnooseittain)– Pitkän sairausloman keskeyttäminen ja työhön paluu tarvittaessa– Erityistä huomiota puheeksiottoon, ristiriitatilanteisiin (lähiesimiestuki)

• Korkean kustannuksen organisaatiot– ”Omia puuttumisen rajoja”. Ohut yhteys 30-60-90 sääntöön– Omailmoitusraja tyypillisemmin 3 kalenteripäivää – Sairauden toteaminen lääkärivetoista

• Ei organisaatioiden välillä eroja– Onko sp-seuranta automaattista vai manuaalista (sitoutuminen)

2110.3.2016

Sairauspoissaolot viikkotasolla, v.2014

10.3.2016 22

Lapin sairaanhoitopiirin Pohjois-Karjalan

Keski-Pohjanmaan Kymenlaakson

42 %

25 % 31 %

25 %

TÄSTÄ RAPORTTIIN

10.3.2016 23

Kaari laskuri- Työterveyshuollon ja ammatillisen kuntoutuksen lukujen tulkintaa

10.3.2016

Asiantuntijalääkäri Sami Riekki, Keva

Työkyvyttömyyden vuosittaiset kustannukset suhteessa palkkasummaan

XXX kaupunki

Paras käytäntö

Verrokit keskimäärin

Enemmän suhteessa parhaaseen käytäntöön

Enemmän/vähemmän suhteessa verrokkeihin

Varhe-maksut KuEL-järjestelmään 0.91% 0.91% 1.1% Paras käytäntö -501 960 e

VaELtk-maksut 0.29% 0.24% 0.6% 13 207 e -85 881 e

Sairauspoissaolokustannukset 2.90% 2.90% 3.2% Paras käytäntö -673 848 e

Työterveyshuollon kustannukset 0.34% 0.34% 0.5% Paras käytäntö -453 058 e

Tapaturmamaksut 0.26% 0.26% 0.5% Paras käytäntö -578 293 e

Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset 4.35% 4.35% 5.2% Paras käytäntö -2 295 849 e

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset 9.81% 9.57% 10.7% 626 323 e -2 218 023 e10.3.2016 25

Työterveyshuoltokustannusten jakautuminen

• Työterveyshuolto on investointi henkilöstöön. Mitä tällä investoinnilla tavoitellaan?

• Mitä KL1- ja KL2 -työ pitää sisällään? – Miten kustannukset jakaantuvat ammattihenkilöiden,

asiantuntijoiden ja tutkimusten välillä? Korostuuko tietyn ammattiryhmän työpanos tai muu kustannusosuus?

26

XXX kaupunki Verrokit

TTH-kustannusten Kela I/II –kustannusten suhde kelan korvausten jälkeen 42.47% / 57.53 % 34.96% / 65.04 %

Työterveyshuoltokustannukset palkkasummasta 0.34% 0.5%

Vähemmän/enemmän suhteessa verrokkeihin -453 058 e

10.3.2016

Työterveysyhteistyön arvioimisesta

• Onko henkilöstöstrategian tavoitteet ja mittarit viety työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan?

• Onko toimintakauden kolme keskeistä tavoitetta niin konkreettisia, että niiden toteutumista voidaan oikeasti seurata tai mitata?

• Miten terveystarkastukset on suunnattu? Onko osatyökykyisten tunnistaminen ja terveystarkastusprosessi kuvattu?

• Miten yhteistyön vaikuttavuutta pyritään arvioimaan tai mittaamaan?

2710.3.2016

10.3.2016 28

Esimerkki ammatillisen kuntoutuksen tilastoista (Astasta 5/2016 lähtien)

2015 2014

Päätökset oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen (ennakkopäätökset, kpl)

15 9

Hylkäys% 13,3% 22,2%Päätökset ammatillisen kuntoutuksen sisällöstä

4 6

Havaintoja esimerkistä: Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätösten määrä kasvanut merkittävästi 2015. Selittävänä tekijänä on 1.1.2015 voimaan tullut lakimuutos, jonka perusteella työkyvyttömyyseläkettä hakeneille annetaan kriteerien täyttyessä päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ilman hakemusta.

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätökset johtaneet heikosti ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Vaikuttaa, että työkykyriskissä olevia ei löydetä oikea-aikaisesti. Aktiivisen tuen toimintamallin tehostettu ja paluun tuki eivät toimi optimaalisesti.

Ovatko oikeuspäätökset lisääntyneet merkittävästi 1.1.2015 alkaen? Onko sisältöpäätösten määrä noussut samassa suhteessa?

Strateginen työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen

10.3.2016 29

Henkilöstötalous

Palvelut

HenkilöstöTalousResurssijohtaminen

• tuloksellisuus• tuottavuus

• riskien hallinta

Kokonaiskuvan rakentaminen dokumenttien perusteella

1) Varhe-maksut: kehitys, 2) Sairauspoissaolokustannukset: kesto, jakautuminen 3) Työtapaturmakustannukset: Tapaturmataajuus4) Työterveyshuollon kustannukset : Kela I-II korvaussuhde- Kaikissa kokonaiskustannukset, osuus palkkasummasta, suhde

verrokkeihin,

Kaupunkistrategia, kaupungin talousarvio ja tilinpäätös, henkilöstöstrategia ja –kertomus, työterveyshuollon suunnitelma, työhyvinvointiohjelma, työpaikkaselvitysesimerkkejä, työsuojelusuunnitelma- Päätetyt muutostavoitteet- Mittarit- Seuranta ja arviointivastuut

1) Aktiivinen tuki2) Ammatillinen kuntoutus3) Työkyvyttömyyseläkkeiden hakeminen 4) Työterveyshuoltoyhteistyö5) Työturvallisuuus

TYÖKYVYN STRATEGINEN JOHTAMINEN DOKUMENTEISSA :

TYÖKYVYTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET :

TYÖKYVYN TUKI, PROSESSIT JA NIIDEN TOIMIVUUS

JOHTOPÄÄTÖKSET

10.3.2016 30

Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen arviointi

31

Dokumentti Henkilöstö-johtamisen tavoitteet

Keinot Mittarit Seuranta & arviointi

Vastuu

Määrä € Laatu

10.3.2016

Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen arviointi• Missä dokumenteissa on määritelty työhyvinvoinnin ja työkyvyn

johtamiselle tavoitteita? • Ennakoidaanko henkilöstön tilaa ja muutoksia säännöllisesti ja

ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin? • Organisaation taloudellisten ja toiminnallisten päätösten

yhteydessä arvioidaan niiden henkilöstövaikutuksia? • Ovatko dokumenttien tavoitteet linjassa keskenään? • Miten tavoitteita seurataan ja arvioidaan ja kuinka usein? • Ovatko vastuut määritelty tavoitteiden ja seurannan osalta? • Onko strategisuudessa tapahtunut muutoksia seuranta-aikana?

Onko mitattavissa muuttujissa tapahtunut muutoksia? Millä taholla on vastuu seurannasta? Mikä on seurantatiheys?

10.3.2016 32

Kokonaiskuvaa rakentamassa• Työhyvinvointi- ja työkykytiedon

kytkeytyminen johtamiseen, järjestelmiin, prosesseihin, työtoimintaan, vuorovaikutukseen…

• ”mitä organisaatio tahtoo, tekee ja puhuu”

10.3.2016 33

Vaikuttavaan kehittämiseen

• Laskuritietojen hyödyntämisen foorumit ja kytkös johtamisjärjestelmään?

• Millaista strategista johtamista ja henkilöstöriskien ennakointia tämän hetkinen käytäntö tukee?

• Management ja leadership

• Tiedon jalostaminen johtopäätöksiksi ja ratkaisuiksi organisaation eri tasoilla ja kokonaiskuvan rakentamiseksi? Osana jatkuvaa kehittämistä?

• Kokeilut ja virheistä oppiminen10.3.2016 34

Laskurin hyödyntäminen• Peräpeiliin katsomista• Nykyhetken ratkaisuja• Ennakointi ja jatkuva kehittäminen

asiakkaan parhaaksi• Vaihtoehtoiset skenaariot – riskien

hallinta

10.3.2016 35

10.3.2016 36

Laskurin tulosten hyödyntäminen osana tiedolla johtamista• Tietoresurssien tehokas johtaminen keskeinen tekijä organisaatioiden suorituskyvyn

kehittämisessä• Tiedon tuottaminen ja jakaminen aiemmin keskiössä • Nyt painopiste tiedon hyödyntämisessä - tieto perinteisten tuotantotekijöiden

rinnalla.• Miten tiedosta luodaan arvoa?

– Kun hyödynnetään operatiivisessa työssä– Toiminnan kehittämisessä

• Tavoitteiden saavuttamista tukeva tietojohtaminen – määritellään, mitä tietoa kerätään ja miksi

• Tietoa tarvitaan asioiden ymmärtämiseen, päätöksentekoon sekä uuden tiedon luomiseen

• Tietojohtamisesta on tullut jokaisen työntekijän työtä – kaikki ovat vastuussa• Mittaustieto - tiedon kerääminen ei ole itseisarvo, vaan tavoitteena on toiminnan

ohjaaminen ja kehittäminen kerätyn ja analysoidun tiedon perusteella

Jarkko Puranen, Solvea Oy:• ”Jos tieto ei muutu ratkaisuiksi,

se on kuluerä”

• ”Tiedon hyödyntäminen alkaa löydöksistä”

10.3.2016 37

Ratkaisukeskeinen tiedolla johtaminen (J.Puranen, 1.12.2015)

10.3.2016 38

LÖYDÄ Faktat/Löydökset

TULKITSE / ymmärrys

YMMÄRRÄJohtopäätökset

RATKAISEEhdotukset/ Oivallukset/ innovaatiot/

10.3.2016 39

FAKTAT/HAVAINNOT

TULKINNAT JOHTOPÄÄ-TÖKSET

RATKAISU-EHDOTUKSET

Poimi faktat sellaisenaan ja avaa data sanoiksi.Avaa se data, mihin sinun huomio kiinnittyyNosta myös hyviä asioita

Mikä sinun mielestäsi selittää ”faktaa”Vastaa: Miksi fakta on tuollainen.Tee tulkintoja rohkeasti, yritä löytää erilaisia näkökulmia, hyödynnä organisaatiotuntemustasi.

Mitä tämä merkitsee meidän kannalta?Mihin itseasiassa tulee kiinnittää huomio?Mikä on ongelma?Mikä on mahdollisuus?Selkiytyykö asioiden suhteet toisiinsa? Kytköksellisyyden kirkastuminen?

Konkreettinen muoto: Milloin, kuka, mitä, mitenTekijä esiin: ei passiivimuotoaEi konditionaalissaValmis päätösehdotusOle rohkea ehdotuksessasi, älä kaavoihin kangistunut

1)

2)

40

KehittämissuunnitelmaKEHITTÄMIS-KOHDE

TAVOITTEET TOIMEN-PITEET/RATKAISU-EHDOTUK-SET

VASTUU-HENKILÖT

AIKATAULU SEURANTA YHTEISTYÖ-KUMPPANIT

10.3.2016