View
244
Download
5
Category
Preview:
Citation preview
Pelastavatko indikaattorit maailman?
Leo Kolttola
Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari
3.3.2016
Vuosituhattavoitteet oli menestys!
-YK:n vuosituhattavoitteet 2000 – 2015 olivat suuri
menestys
-Esimerkkejä:
Äärimmäinen köyhyys (alle 1,25 $/päivä)
• 1990 50% maailman ihmisistä
• 2015 14%
Vesijohtoverkostoon liitetyt ihmiset
• 1990 1,9 miljardia
• 2015 4,2 miljardia
Otsonikerrosta tuhoavat aineet on käytännössä
hävitetty: otsonikerros elpyy 2050 tienoilla.
3.3.2016 Leo Kolttola2
Nyt YK uskoo kestävään kehitykseen
-Syyskuussa 2015 YK:n yleiskokous päätti asettaa
vielä kovemmat tavoitteet vuodelle 2030
-Nyt haasteita asetetaan kaikille maille, ei vain
kehitysmaille
-17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta
-Teollisuusmaille mm. ympäristöön, tasa-arvoon ja
kulutus- ja tuotantotapoihin kohdistuvia tavoitteita.
-Motto: kukaan ei jää kehityksestä jälkeen
3.3.2016 Leo Kolttola3
Tavoitteiden toteutumista seurataan
indikaattoreilla
- Maailmalaajuisia tilastoindikaattoreita oli ensimmäisessä
esityksessä noin 370. Tilastoasiantuntijat ovat asettaneet
tavoitteeksi noin 120 indikaattoria.
- YK:n tilastokomitean kokouksessa ensi viikolla käsitellään
indikaattoreita, mutta lopullinen päätös niistä tehdään vasta
kesäkuussa.
- Tavoitteena on, että kaikki maat raportoivat YK:lle
edistymisestään vähintään kaksi kertaa vuoteen 2030 mennessä.
- Kansallisen seurannan tueksi maat voivat tunnistaa kansallisia
indikaattoreita.
- Lisäksi laaditaan YK:n alajärjestökohtaisia alueellisia raportteja.
- On mahdollista, että tarvitaan alueellisiakin indikaattoreita.
3.3.2016 Leo Kolttola4
Tilastoviranomaisille lisää vastuuta
- Tietojen kokoaminen annetaan tilastoviranomaisten tehtäväksi.
- Lisää resursseja tarvitaan varsinkin kehitysmaihin.
- Kehittyneissä maissa uusia tilastotietoja tarvitaan erityisesti
ympäristö- ja sosiaalitilastojen alueille.
- Ympäristötilinpito on hyvä tietolähde kestävän kehityksen
indikaattoreille. Sitä on toistaiseksi kuitenkin olemassa vain
EU:ssa asetuksen velvoittamana ja muutamassa
edistyksellisessä tilastomaassa: Kanadassa ja Australiassa.
- Tilastoviranomaisten kontolle annetaan myös hallinnolliset
indikaattorit, jotka eivät perustu tilastoihin. Yhteistyöverkostoja on
laajennettava.
3.3.2016 Leo Kolttola5
Sitoutuvatko poliittiset päättäjät?
-YK:n tavoitteet ovat jäsenmaiden virkamiesten
neuvottelutaidon tulos
-Sitoutuvatko poliittiset päättäjät näihin tavoitteisiin
kaikilla osa-alueilla?
-Hyvät indikaattorit ovat tärkeä väline sitouttamisessa.
-Liian yksityiskohtaiset indikaattorit eivät ehkä tavoita
päättäjiä, jos ne ylipäätään pystytään tuottamaan
3.3.2016 Leo Kolttola6
Valtioneuvoston kanslia johtaa toimeenpanoa
- Hallitusohjelma: vuoden 2016 aikana laaditaan kansallinen
suunnitelma YK:n toimintaohjelman toteuttamiseksi.
- Eduskunnan käsittelyssä: ”Suomen kehityspoliittinen linjaus”.
- Kansallisessa suunnitelmassa tunnistetaan Suomen vahvuudet ja
heikkoudet ja esitetään ratkaisuja kestävän kehityksen
vahvistamiseksi Suomen politiikassa.
- Parlamentaarisesti muodostettu Kehityspoliittinen toimikunta ja
pääministerivetoinen Kansallinen kestävän kehityksen
toimikunta.
- Tilastokeskus mukana lukuisissa muissakin
indikaattorihankkeissa. Tarvitsemmeko strategian tälle alueelle?
3.3.2016 Leo Kolttola7
Edes vihreä BKT ei riitä
BKT:n lisäksi muita mittareita
-BKT ei ole hyvinvoinnin mittari
-Miten kehityksen kestävyyttä voidaan mitata?
-Stiglitzin – Senin – Fitoussin komitea (2009) esitti
muutoksia kansantalouden tilinpitojärjestelmään ja
sosiaalitilastojen täydentämistä – näitä muutoksia on
jo paljon tehty.
-Kestävän kehityksen mittaamiseksi esitettiin juuri
sellaisten mittaristojen kehittämistä, mitä YK nyt tekee.
-Suomalainen työryhmä (2010): Bkt ja kestävä
hyvinvointi. Yksi luku ei riitä suomalaisen yhteiskunnan
tilan kuvaamiseen.
Media noteeraa edelleen vain BKT:n
- 1990-luvun alussa ”vihreä bkt”
oli paljon esillä mediassa ja
siihen kohdistui suuri toiveita.
- Sen jälkeen on luotu paljon
uusia ympäristötilastoja,
sosiaalialan tilastoja ja
ympäristötilinpito.
- Ne eivät silti juurikaan saa
julkisuutta.
- Kansantalouden
tilinpidostakin julkisuutta saa
vain BKT.
Kauppalehti 5.3.1991
3.3.2016 Leo Kolttola10
YK ottaa uudet tilastot käyttöön
- YK:n indikaattorit merkitsevät sitä, että uudet tilastotiedot otetaan
käyttöön.
- Tavoitteiden asettaminen on poliittinen kompromissi.
- Politiikka heijastuu myös indikaattoreiden valintaan
- Vaikka teoreettisesti perusteltuja indikaattorikehikoita on luotu, on
selvää, että poliittiset päättäjät haluavat luoda itsensä näköiset
indikaattoritkin.
- Indikaattoreiden suunnittelijoiden ja käyttäjien välille pitäisi saada
enemmän vuorovaikutusta.
- YK:n kestävän kehityksen indikaattorit heijastavat sitä, että
politiikkakin on globaalistunut: eivät vain saasteet ylitä rajoja,
vaan myös sosiaaliset ongelmat ja talouskriisit.
3.3.2016 Leo Kolttola11
Missä Suomi on hyvä, missä huono?
Stressitesti OECD-maille
12
Pohjoismaat ja Sveitsi OECD:n kärjessä
-Christian Krollin (2015) mukaan OECD-maista
Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Suomea ja Sveitsiä voidaan
pitää valmiina kestävän kehityksen tavoitteisiin.
-Suomi saa SDG-indeksissä arvon 7,52.
-Ruotsi parhaana maana saa arvon 7,86.
-Meksiko viimeisenä arvon 4,91.
-13/34 indikaattorissa Suomi on parhaan viiden
joukossa
-Suomi on viiden huonoimman joukossa vain kahdessa
indikaattorissa.
Sukupuolten tasa-arvo: ristiriitainen kuva
- Toiseksi eniten naisia
parlamentissa
- Miesten ja naisten palkkaerot
silti suuria
3.3.2016 Leo Kolttola14
Vähän ja lievempää köyhyyttä
- Köyhyyskuilu
3.3.2016 Leo Kolttola15
- Köyhyysaste
Kulutamme paljon energiaa ja materiaaleja
Figure 2.4 Domestic extraction of natural resources, Kilos per Euro GDP, 2013
Source: Eurostat
3.3.2016 Leo Kolttola16
Raportista: Making the environment account – Nordic accounts and indicators
For analysing and integrating and the economy. TemaNord 2016:507 (tulossa)
Kiitos!
Leo Kolttola leo.kolttola@tilastokeskus.fi
Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari
3.3.2016
3.3.2016Leo Kolttola17
Recommended