Kulttuurien välinen osaaminen monikulttuurisessa työelämässä

Kulttuurien välinen osaaminen

monikulttuurisessa työelämässä

Luottamus ja sosiaalinen pääoma

työllistymisen ehtoina

Koulutuspäivät ammatillisille opettajille

23.-24.9.2016 Petäys Resort

Tutkija, kouluttaja Päivi Vartiainen

paivi.vartiainen@uta.fi

1

Essentialistiset vs. kontruktivistiset

kultuurikäsitykset

Kulttuurinen essentialismi: Ihmiset nähdään

kulttuuriensa edustajina ja kulttuurit erillisinä,

muuttumattomina kokonaisuuksina.

VS.

Konstruktivistiset käsitykset: Ottavat

huomioon kulttuurien jatkuvan muutoksen,

monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen;

kulttuurinen lainaaminen; kulttuuriset hybridit

paivi.vartiainen@uta.fi

2

MONIKULTTUURISUUS (multiculturalism)?

Monikulttuurisuus tilanteena, kuvailevasti

Ei oteta kantaa, millaista politiikkaa tulisi harjoittaa

Normatiivinen monikulttuurisuus: monimuotoisuus

tavoiteltavaa

Vähimmillään monimuotoisuuden sietäminen,

enimmillään sen tukeminen

paivi.vartiainen@uta.fi

3

Muodollinen vs. tosiasiallinen

yhdenvertaisuus

Muodollinen yhdenvertaisuus:

Samanlaisessa tilanteessa ihmisiä kohdellaan samalla tavalla.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu silloin, kun

aktiivisin toimenpitein puututaan eriarvoisuuteen

muutetaan sellaisia käytäntöjä ja rakenteita, jotka aiheuttavat eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta

Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla voi joskus tarkoittaa myös samanlaisen kohtelun periaatteesta poikkeamista.

4

Yhdenvertaisuus vs.

samanlainen kohtelu

Yhdenvertainen kohtelu ei tarkoita

samaa kuin samanlainen kohtelu.

5

Jokainen saa toimia omana itsenään –

ei tarvitse muuttua suomalaiseksi!

Jokaisen osaaminen tunnistetaan ja

otetaan käyttöön.

Esimies tukee kaikkien työhön pääsyä,

työssä onnistumista, kehittymistä.

Ollaan valmiita totuttujen tapojen

kyseenalaistamiseen.

6 Monimuotoisessa työyhteisössä

paivi.vartiainen@uta.fi

Jaettu työkulttuuri rakentuu

käytäntöyhteisöissä

Käytäntöyhteisö tarkoittaa samoihin käytänteihin

osallistuvien ihmisten luomaa ja ylläpitämää yhteisöä.

Osallistujat neuvottelevat yhteisistä merkityksistä, jolloin

syntyy jaettu ymmärrys siitä, mitä he tekevät ja mitä

heidän tekemisensä tarkoittaa.

Jäseneksi pääseminen on siirtymistä yhteisön reuna-

alueelta kohti yhteisön täysjäsenyyttä

Ovat epävirallisia, mutta käyttävät valtaa esim. sulkemalla

tai päästämällä tulokkaita.

(Lave & Wenger, 1991)

7

paivi.vartiainen@uta.fi

Pääseekö ulkomaalaistaustainen

työntekijä työyhteisön jäseneksi?

Kielitaito vs. ammattitaito?

Perehdytyksen puutteellisuus

Kielitaidon kartuttamisen tuki kirjavaa ja asenteet jäykkiä

Työssä tarvittavan tiedon jakamiskäytännöt perustuvat kirjoitetulle kielelle

Työhön sisältyvään yhteistyöhön liittyvät vaikeudet (miten saan apua)

Syrjintäkokemukset vaikeuttavat työyhteisöön kiinnittymistä

(esim. Wrede & Nordeberg, 2010; Vartiainen-Ora, 2015; MULTI-TRAIN, www.uta.fi/multitrain)

8

paivi.vartiainen@uta.fi

Yksilöiden kielitaidosta

yhteisön vuorovaikutuksen kehittämiseen

Tulevaisuutta ovat epäsymmetriset kieliasetelmat: muun kielisiä voivat olla sekä asiakkaat että työntekijät.

Jaettu työkieli on kommunikaatioväline, jota tulee tietoisesti kehittää.

Äidinkielisten rooli ja vastuu?

Tottumista monikielisyyteen: suomea voi puhua eri korostuksilla.

http://www.infopankki.fi

9

paivi.vartiainen@uta.fi

TIETO/TIETOISUUS

Tunnistan, kuinka taustani vaikuttaa siihen, kuinka havainnoin, päättelen,

käyttäydyn ja viestin.

Tunnistan ennakkoluuloja sekä ryhmien ja yhteisöjen eriarvoistavia

toimintatapoja.

TAITO/TOIMINTA

Toimin ympäristöön/ tilanteeseen sopivasti erilaisia vuorovaikutuksen

keinoja käyttäen.

ASENTEET

Avoimuus, ratkaisukeskeisyys, epävarmuuden ja

monitulkintaisuuden sietäminen.

KULTTUURIEN VÄLISESTÄ OSAAMISESTA10

paivi.vartiainen@uta.fi

Esimerkkejä monikulttuurista valmiuksista

MULTI-TRAINin haastatteluista

”Että otetaan joku toinen huomioon, uusi ihminen siinä

työyhteisössä, niin ei se mitenkään hirveen mullistavaa

tarvii olla.”

” Avoin mieli, eikä aseta itteensä mitenkään paremmaksi”

”Mutta hyvä on ainakin kysyä. Kun tulee joku uusi

ulkomaalainen, kysyy häneltä itse, että miten siellä”

”Ymmärrystä, että miltä siitä ulkomaalaisesta tuntuu tulla

uuteen ympäristöön”

”Maahanmuuttajataustaisen kaverin mukaan ottamisessa

olis opittavaa”

11

paivi.vartiainen@uta.fi

Sosiaalinen pääoma ja työllistymisen

esteet

Sosiaalinen pääoma on niiden olemassa olevien ja mahdollisten resurssien kokonaisuus, joka liittyy tuttavuus- ja arvostussuhteiden omaamiseen – toisin sanoen ryhmäjäsenyyteen.

Ryhmä tarjoaa kaikille jäsenilleen yhteisesti omistettua pääomaa, 'suosituksia', jotka oikeuttavat heidät luottoon, sanan monissa merkityksissä.

(Bourdieu 1986, 248–249.) paivi.vartiainen@uta.fi

12

Erityisesti maahanmuuttajia koskevat

tunnistetut työllistymisen esteet

Työnhakijan ”maahanmuuttajuuteen” liittyvät esteet:

Kielitaidon puutteet (inhimillinen ja sosiaalinen pääoma)

Sosiaalisten verkostojen puuttuminen (sosiaalinen pääoma)

Tietojen puute tilanteen parantamiseksi (inhimillinen pääoma)

Tutkintojen ja työkokemuksen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät ongelmat (inhimillinen ja sos. pääoma)

Suomalaisen työelämän tuntemuksen puutteet (sos. pääoma)

(Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011:

http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docID=24895)paivi.vartiainen@uta.fi

13

Erityisesti maahanmuuttajia koskevat

tunnistetut työllistymisen esteet

Työnantajiin liittyvät esteet:

Puutteelliset tiedot ja taidot

Asenneongelmat

Puutteelliset resurssit työntekijöiden kouluttamiseen

(Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011:

http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docID=24895)

paivi.vartiainen@uta.fi

14

Erityisesti maahanmuuttajia koskevat

tunnistetut työllistymisen esteet

Yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät esteet:

Viranomaistyön sektoroituminen

Kotouttamisresurssien puute

Kielikoulutusten riittämättömyys ja pätkittäisyys

Koulutusjärjestelmän puutteet: ulkomailla

suoritetuttujen tutkintojen tunnustaminen

(Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011:

http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docID=24895)

paivi.vartiainen@uta.fi

15

Luottamuksen ehdot?

Suomessa suoritettu koulutus.

Alkuperä länsimaalainen tai aasialainen.

Ikä alle 38 vuotta.

Suomen kielen taito.

”Näyttää siltä, että kuuluu joukkoon.”

– kulttuurikoodien hallinta.

(Forsander, A. 2002; 2013)

paivi.vartiainen@uta.fi

16

Meidän täytyy säilyttää suomalainen

työkulttuuri!

Keitä ovat “me” ja keitä “he”? Kuka on toisten

puhemies?

Täytyykö säilyttää? Miksi? Miksi ei?

Mitä voi säilyttää? Mikä on arvokasta säilyttää?

Onko se, mitä halutaan säilyttää, meidän oman

työpaikkamme kulttuuri? Mitä muissa työpaikoissa

olevat sanoisivat?

17

paivi.vartiainen@uta.fi

KIITOS!

paivi.vartiainen@uta.fi

18