AURINKOSÄHKÖÄ HELSINGIN TUKKUTORILLE

Sirpa EskelinenHelsingin kaupungin rakennusvirasto

24.9.2015

• Energiatehokkuussopimus yleisesti • Ensimmäinen sopimuskausi alkoi vuonna 1993• Voimassa oleva sopimuskausi (neljäs perättäinen) 2008-2016• Kaupungin toimintasuunnitelma laadittu hallintokuntien avustamana

• Päätavoite 9 % energiansäästö sopimusjaksolla 2008-2016• tavoite lasketaan kaupungin vuoden 2005 toteutuneesta

energiankulutuksesta (1 430 880 MWh)• em. energiakulutuksessa on huomioitu kaupungin palvelu- ja

asuinrakennusten energiankulutus, polttoaineet, katu- ja muu ulkovalaistus, vesihuollon sekä liikenteen rakennukset

• asuinrakennuksilla oma energiansäästösopimuksensa VAETS (solmittu v. 2010), jossa kiinteistösähkö on myös huomioitu

• Helsingin kaupungilla 9 %:n säästötavoitetta vastaava kiinteä energiamäärä on 128,8 GWh

• kulutuksen ei edellytetä olevan määrällisesti 9 % alhaisempi kuin vuonna 2005• energiansäästöksi lasketaan tulevan kulutuksen estäminen

HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSV. 2008-2016

HELSINGIN KAUPUNGIN TUKKUTORIN ALUE

• Tukkutorin aluetta hallinnoi Helsingin kaupungin virasto, Helsingin kaupungin tukkutori.

• Tukkutori vuokraa toimitiloja ja maa-alueita tukkukauppiaille tukkutorin alueelta. Tukkutori myös pitää huolta alueen kunnosta ja tukee sekä kehittää alueen toimintaa.

• Tukkutori on vastannut myös kaupungin torien ja kauppahallien vuokraustoiminnasta vuoden 2011 alusta.

• Helsingin Tukkutorin toiminta on erittäin tärkeää pääkaupunkiseudun pienille ja keskisuurille ravintola- ja ruoka-alan yrittäjille ja toiminnassa korostuu myös lähiruoan käyttö

• Tukkutorin tavoitteena on ympäristömyönteisyys ja kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa käytännön toiminnassa. Tukkutori haluaa myös kertoa tehdyistä toimista laajasti asiakaskunnalleen sekä muulle yleisölle.

• Helsingin kaupungin tukkutorin lisäksi 6-8 alueella toimivaa kylmätukkuyritystä on ilmaissut mielenkiintonsa aurinkosähköhanketta kohtaan.

HELSINGIN TUKKUTORIN ALUEEN AURINKOSÄHKÖMAHDOLLISUUDET

• Tukkutorin alueella on parikymmentä kiinteistöä, joista noin puolet omistaa Helsingin kaupunki. Toinen puoli on yksityisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Alueella toimii noin 130 yritystä, jotka työllistävät keskimäärin 1000 henkeä.

• Tukkutorin pinta-ala on 14 hehtaaria.

• Mikäli kaikki alueen kattopinta-alat hyödyn-nettäisiin, voitaisiin aurinkosähkön tuotantoteho nostaa arviolta 1 MW:n.

• aurinkosähkövoimala sekä sen mittaus- ja seurantajärjestelmät• yleisötilojen monitorinäytöt ohjelmistoineen• aluevalaistuksen uusiminen sekä sen ohjausjärjestelmä• viherseinien rakentaminen• olemassa olevien yleisövalaistusten älykkäiden ohjausten toteuttaminen• aurinkosähkötuotannon valvontasovellukset kiinteistöhuolto-

henkilökunnalle• akkuvarastohanke• sähköautojen lataus

• Hankkeen osat on katsottu voitavan toteuttaa osissa siten, että ensi vaiheessa toteutetaan aurinkosähkövoimalaprojekti. Tämän jälkeen nämä Tukkutorin kanssa yhdessä ideoidut osaprojektit voidaan toteuttaa omissa projekteissaan esim. tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritysten kanssa.

HANKEKUVAUKSESSA (30.1.2015) ESITETYT HANKKEEN OSAT

MIKSI NÄIN LAAJAAN KAUPUNKIKEHITYSHANKKEESEEN KANNATTAISI LÄHTEÄ?

• Alueen rakennusten edessä ei ole korkeampia rakenteita tai maastoesteitä.

• Alueen kylmävarastorakennusten sähkönkulutus on suurinta kesäkaudella juuri silloin, kun aurinkosähkön tuotanto on mittavinta.

• Samankaltaiset kylmävarastokiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin tekninen kokonaistoteutus voitaisiin laatia keskitetysti.

• Tällaista laajamittaista, älykästä kaupunkikokeilua ei ole aiemmin Suomessa toteutettu vanhalle kylmävarastotehdasalueelle.

• Kokonaisuuteen voitaisiin liittää myös muita mahdollisia sähkön kysyntäjouston sovelluksia.

• Rakennusvirastossa on laadittu aurinkosähkövoimalan hankesuunnitelma v. 2012 koskien ns. Teurastamorakennusta. Aiemmin laaditun hankesuunnitelman voi hyödyntää suurelta osia uutta, koko aluetta koskevaa suunnitelmaa tehtäessä.

• Hankkeessa tullaan luomaan uudenlaista ympäristöä Helsinkiin kaupunkilaisten käyttöön, jossa on mahdollisuudet myös tieteelliseen tutkimukseen. Samalla tarjoutuu mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen sekä hyödyntämiseen mukana olevien kumppaneiden liiketoiminnassa.

• Kun tällainen kokonaista (aiemmin rakennettua) korttelialuetta koskeva kehityshanke olisi kerran toteutettu, hankkeessa opittua voitaisiin hyödyntää myös seuraavissa samankaltaisissa hankkeissa (monistettavuus).

• Laina eli rahavelka• Aurinkoenergiajärjestelmät voidaan hankkia rahavelalla, josta lainanantaja perii yleensä

korkoa. • Aurinkoenergiaan otettavat lainat ovat tyypillisesti 10-15 vuoden pituisia.

• Osamaksukauppa tai rahoitusleasing• Osamaksukaupassa aurinkovoimalan hinta maksetaan myyjälle tai rahoittajalle sovituissa

maksuerissä tietyn ajan kuluessa. Tyypillisesti osamaksulaskuja maksetaan neljännesvuosittain sopimuskauden ajan, jonka pituus vaihtelee yleensä 8-15 vuoden välillä.

• Käyttöleasingrahoitus• Käyttöleasing-rahoituksella tarkoitetaan aurinkovoimalan pitkäaikaista vuokrausta. • Käyttöleasing-mallissa aurinkovoimalan omistusoikeus pysyy rahoittajalla sopimuskauden ajan.

• Joukkorahoitus• Joukkorahoitus kuvaa tapaa kerätä kuluttajilta rahoitusta aurinkoenergiahankkeisiin.• Aurinkovoimalaan tehdystä sijoituksesta tai annetusta mikro- tai pienlainasta saa vastineeksi

aikanaan investoinnista syntyviä tuottoja korkotuottojen tai osinkojen muodossa.

Aurinkosähkövoimalahankinnan toteuttamiseen soveltuvat ulkoisen rahoituksen mallit, joita on tarkasteltu Hgin kaupungilla:

• Ns. ulkoisen rahoituksen malleista on käyty keskustelua myös Helsingin kaupunginkanslian ja rakennusviraston talous- ja rahoitusasiantuntijoiden kanssa.

• Taloudellisesti tiukkana aikana olisi suositeltavaa hyödyntää myös virastojen budjettirahoituksen ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia.

• Alustavien keskustelujen perusteella (2 kpl) kaupungin talous- ja rahoitusasiantuntijat suosittelevat em. rahoitusmuodoista kokeiltavan käyttö- ja/tai rahoitusleasingrahoitusta energiatehokkuushankkeiden rahoittamisessa.

• Varsinaista kaupungin kirjallista päätöstä suosituksista ei ole, mutta FinSolar-hankkeen välityksellä esille tulleet ns. ulkoisen rahoituksen mallit on kokonaisuudessaan esitelty rahoitusjohtajalle huhtikuussa 2015.

• Myös EU-rahoituksesta on keskusteltu kaupunginkanslian kanssa, mutta sen hakeminen Tukkutorin hankkeeseen voi olla liian työlästä. (Ensimmäisellä EU:n Horizon 2020-hankehakukierroksella rahoituksen on saanut vain 5 prosenttia hauista.)

• Osuuskuntamallin soveltaminen?

NS. ULKOISEN RAHOITUKSEN MALLIEN SOVELTAMINEN TUKKUTORIN HANKKEESSA

PROJEKTIN ALUSTAVA ETENEMINEN

• Tukkutorin alueen yksityiset yritykset ovat alustavasti ilmaisseet kiinnostuksensa solmia kokonaispalvelusopimus laitetoimittajan kanssa. Korvaukseksi yritykset ovat toivoneet sähkön hinnanalennusta.

• Jotta kokonaispalvelua tarjoavilta yrityksiltä voidaan pyytää budjettitarjoukset palvelun hinnoittelusta, on mukaan tulevien yritysten sähkönkulutus ja rakennusten tekniset edellytykset kartoitettava.

• Tukkutori laatii mukaan tulevista rakennuksista alustavan kiinteistöselvityksen. Selvityksen tulisi sisältää kiinteistöjen omistus, kyseeseen tuleva kattopinta-alapotentiaali, sähköjärjestelmien alustava kunto sekä sähkökeskusten varasyöttölähtöjen tehopotentiaali.

• HKR-Rakennuttaja auttaa selvityksen teknisessä osuudessa.• Tukkutorin toimitusjohtaja on pyytänyt kiinnostuneita yrityksiä

ilmoittautumaan sähkömestarille, jotta käytännön selvitystyö voidaan aloittaa.

• Tukkutori tuo teknisen palvelun lautakunnassa ilmoitusasiana esille selvitystyön käynnistymisen.