13
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus Riitta Hänninen, Jari Viitanen ja Mika Mustonen Luonnonvarakeskus Ruokaa ja puuta Itämerellä seminaari, Helsinki 23.1.2017 Metsäalan tuotantoketjut

Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – Metsäalan ketju (Riitta Hänninen 23.1.2017, Luke)

Embed Size (px)

Citation preview

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Riitta Hänninen, Jari Viitanen ja Mika Mustonen

Luonnonvarakeskus

Ruokaa ja puuta Itämerellä –seminaari, Helsinki 23.1.2017

Metsäalan tuotantoketjut

© Luonnonvarakeskus

Biotaloudesta lisää kysyntää puulle

• Suomessa ja muissa Itämeren alueen maissa uudet

biojalostamoinvestoinnit (lähinnä sellu) lisäävät puun kysyntää ja

käyttöä jo lyhyellä aikavälillä. Lisää investointeja on suunnitteilla.

• Haasteena on puun tarjonnan lisääminen markkinoille ja perinteisten

metsäteollisuustuotteiden (sahatavara) tuotannon kansainvälinen

kilpailukyky.

Edellytys: Toiminta kannattavaa kaikille ketjun toimijoille.

2 23.1.2017

Biotaloudessa on tavoitteena uusiutumattomien raaka-aineiden ja

materiaalien korvaaminen uusiutuvilla resurssitehokkaasti ja

kestävästi, mikä lisää myös puuhun perustuvien tuotteiden, palveluiden

ja energian kysyntää.

Tuotantoketjujen ja metsäalan kokonaisten arvoketjujen kehittämistä

tarvitaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja markkina-alueiden

hyödyntämiseksi, sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.

© Luonnonvarakeskus

Tuotantoketju/arvoketju/arvoverkko

Tuotantoketju: • Raaka-aine

• Logistiikka

• Valmistus

• Varastointi

• Jakelu

3 23.1.2017

Arvoketjuajattelu: Porter (1985)

Ketjun jäsenet tuotannon eri

vaiheissa ja toiminnoissa luovat lisäarvoa.

Arvo tuotetaan arvoverkoston

kautta.

© Luonnonvarakeskus

Metsäalan tarjontaketjut

• Menneinä vuosikymmeninä on panostettu tuotantoprosessien ja

tuotantoketjun virittämiseen, jossa puu kulkee tehokkaasti metsästä

tehtaalle, jossa se jalostetaan tuotteiksi.

• Perinteiset tuotteet ovat välituotteita (sellu, paperi, sahatavara, kartonki),

joiden kysyntä riippuu niistä valmistettavien lopputuotteiden kysynnästä.

• Suomen tuotannosta suurin osa menee vientiin, joten arvoketju/-verkko:

raaka-aine ►tuotanto ► markkinointi ► jakelu ...hajautuu maailmalle

o Verkon hajautuessa suuri osa lisäarvosta syntyy palveluista, ns. aineettomista

arvoista.

o Osaaminen, teknologia, patentit, brändäys korostuu (esim. Nokia N95).

4 23.1.2017

Metsäala on vauhdilla uudistumassa, mutta suurin osa ketjun liikevaihdosta

tulee vielä perinteisistä tuotteista – joilla rahoitetaan myös investointeja &

kehitystyötä

© Luonnonvarakeskus

Metsäketjut pääpiirteissään

5 23.1.2017

Sellu

Paperit,

kartongit

Sahatavara

Puulevyt

Sähkö

lämpö

Polttonesteet

M

A

R

K

K

I

N

A

T

--

A

S

I

A

K

K

A

A

T

Biojalosteet

S

I V U

V I

R R A

T

Metsän-

omistajat

Metsäteollisuus M

a

r

k

k

i

n

o

i

n

t

i

-- J A

K E

L U

Puu

kauppa

Mhy:t, korjuu- ja

kuljetusyrittäjät,

yms.

POLITIIKAT (EU- ja kansalliset: ilmasto-, energia-, biotalous-, ympäristö-, metsä-, jne.)

B

U

S

I

N

E

S

S

a

s

i

a

k

k

a

a

t

Metsä-

teollisuus

L

o

p

p

u

t

u

o

t

t

e

e

t

Virk

isty

s, m

atk

ailu

,

bio

div. , h

iili ym

s.

ME

TS

Ä –

mon

ikäyttö

Talo

usm

ets

ät,

me

tsä

nho

ito

Kulje

tus

Pu

un

korju

u &

hakku

utä

hte

et

Muut

tuotanto-

panokset Puun tuonti

© Luonnonvarakeskus

Tuotantoketjun kansainvälinen kilpailukyky

Miten resurssitehokas, kestävästi toimiva, asiakaslähtöinen ja

innovatiivinen arvoketju/verkosto on ja miten se pystyy ennakoimaan

tuotantoketjujen kaikkia osia ja koko ketjua

metsänhoitoa ► puukauppaa ► puunkorjuuta ► jakeiden kuljetusta ►►►

Teknologioiden kehittäminen, ICT soveltaminen laajasti arvoverkossa

Tuotantokustannusten suhde markkinoilla määräytyviin tuotteiden hintoihin

Teollisuudessa ensiasteen jalostuksessa (sellu, muut massat, sahatavara)

raaka-aineella - raakapuun hinnalla - on suuri osuus tuotantokustannuksista

Metsänomistajille puolestaan puun hinta - puunmyyntitulo - on tärkeimpiä

metsätalouden kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Puun hinta vaikuttaa raakapuun tarjontaan markkinoille

Raaka-ainetta saadaan ketjuun myös tuotannon eri vaiheiden sivuvirroista,

joiden markkinoita on tutkittu erittäin vähän

• 6 23.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Puumassan ja havusahatavaran tuotanto Itämeren alueella

7 23.1.2017

Kuvien oikea asteikko: yhteensä, vasen asteikko: Itämeren maat erikseen

Lähde: Faostat

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

0

2

4

6

8

10

12

14

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Mil

j. t

Mil

j. t

Puumassan tuotanto 2000-2015

Yhteensä

Ruotsi

Suomi

Venäjä

Saksa

Puola

Norja

Viro

Tanska0

20

40

60

80

100

120

0

5

10

15

20

25

30

35

40

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Mil

j. m

3

Mil

j. m

3

Havusahatavaran tuotanto 2000-2015

Yhteensä

Venäjä

Saksa

Ruotsi

Suomi

Baltian maat

Puola

Norja

Tanska

© Luonnonvarakeskus

Raakapuumarkkinoiden tarjonta

• Metsänomistajan puukauppapäätökseen vaikuttaa erityisesti arvokkaimman

puutavaralajin, tukin, hinta ja hintaodotukset.

• Tarjontaan vaikuttavat myös metsäomistuksen rakenne ja demografiset

tekijät, metsänomistuksen monitavoitteisuus, tilakoko, jne.

– Metsätalous on harvemmin pääelinkeino.

– Metsätaloudessa tuet ovat maataloutta vähäisemmässä asemassa.

• Suomessa Kansallisen metsästrategian 2025 yksi tavoite on edistää puun

tasaista tarjontaa markkinoille: yrittäjämäinen metsänomistus, tilakoko, jne.

• Uudet biojalostamoinvestoinnit:

lisäävät puun kysyntää Itämeren alueella ja puun hintaan syntyy

nousupaineita

kansainvälisen puukaupan kautta hintavaihtelut heijastuvat Suomeen

8 23.1.2017

Metsäomistajien markkinoille tarjoamat puumäärät reagoivat nopeasti

puun hinnan muutoksiin.

Kilpailullisilla markkinoilla puun hinta muodostuu kysynnän ja

tarjonnan vuorovaikutuksesta.

© Luonnonvarakeskus

Metsänomistus ja tilakoko (Lähteet: FACESMAP, FRA 2015)

9 23.1.2017

Metsänomistus ja tilakoko Itämeren alueella

Maa

Tilakoko

Metsämaan

omistusosuudet

ha Yksityinen % Julkinen %

Suomi 30 70 30

Ruotsi 47 75 25

Saksa < 20 48 52

Venäjä 0 100

Puola 1 18 82

Viro 10 59 41

Latvia 7,8 49 51

Liettua 3,3 39 61

Norja 5,7 80 12

Puun ostajat

Ostajapuolesta ja sen

keskittyneisyydestä puuttuu tutkimustietoa

Ostajissa kotimaisia ja kv-

yrityksiä

Markkinoilla muutamia

isoja, joilla on sekä tuotantoa että puunhankintaa useissa

Itämeren alueen maissa, esim. Stora Enso

Tilojen pirstoutuminen

• lisää puunhankinnan, ostojen ja korjuun, kustannuksia

© Luonnonvarakeskus

Tutkimusaiheita

Kilpailu raaka-aineesta ja metsien käytöstä perinteisten ja uusien

käyttömuotojen välillä

• Metsien ja raakapuun eri käyttömuotojen yhteensovittaminen,

tuotannon sivuvirtojen markkinat ja raaka-aineen kierrätys

Raakapuun saatavuus markkinoille Itämeren alueella

• Metsänomistus on muutoksessa koko Euroopassa

• Miten saatavuuteen vaikuttavat metsänomistuksen muutokset ja

tilojen pirstoutuminen, metsien monimuotoisuus, metsäpolitiikan

suunnittelu ja politiikan keinot eri maissa?

• Miten puumarkkinoiden kauppatavat ja hinnanmuodostus eroavat eri

maissa?

• Miten herkästi puun hinta vaikuttaa tarjontaan eri maissa ja miten

hintamuutokset siirtyvät maasta toiseen?

• Puumarkkinoiden kilpailu? Myyjä- ja ostajapuolen keskittyneisyys?

Erityisesti ostajapuolen rakenteesta on vähän tietoa.

10 23.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Lähteitä

FACESMAP Country reports http://facesmap.boku.ac.at/index.php/activities/country-reports

Lehtoviita J., Mäki, P. & Tenhola T. 2016. Metsäbiotalouden arvoketjut – loppuraportti. Tapion raportteja nro 9. 99s.

Nummelin, T., Petäjistö, L. Rummukainen, A. ja Kautto, K. 2015. Metsähakkeen toimitus energiantuotantolaitokselle - toimintatavat ja arvon syntyminen. Luonnonvara- ja biotalouden

tutkimus 54/2015.

Luke. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2016-2017.

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537306/luke-luobio_49_2016.pdf?sequence=1

Pelli, P. 2010. Kiinteisiin biomassapolttoaineisiin liittyvä liiketoiminta Keski-Suomessa. Työ- ja

elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 59/2010. 152 s.

Peltola, T. 2007. Metsäalan arvoketjujen elinkeinomahdollisuudet. Joensuun yliopisto, metsäalan

tulevaisuusfoorumi 2007. 84 s.

Venäjän metsätietopalvelu, Luke. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/venajan-ja-itaisen-euroopan-metsatalous/itainen-eurooppa/

11 23.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

23.1.2017 12

© Luonnonvarakeskus 13 23.1.2017 Teppo Tutkija