Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting Oy 27.1.2014 Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne, Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen

1

Yhteenveto

• Tietoa jätteiden hyödyntämisen arvosta ja merkityksestä kuntien, alueen ja valtion taloudelle on niukasti.

• Tutkitut vaihtoehdot ovat jätteiden lajittelua korostava materiaaliratkaisu ja pääosan jätteistä polttoon ohjaava energiaratkaisu. Nämä eroavat toisistaan hyödyntämisasteen ja -tavan sekä yksityisten ja julkisten investointitarpeiden suhteen.

• Laskennan tulosten perusteella nykyisessä toimintaympäristössä erot materiaaliratkaisun ja energiaratkaisun välillä ovat vähäisiä valtion ja aluetalouden kannalta. Erot näkyvät lähinnä valtion verotuloissa ja vaihtotaseessa sekä työpaikkojen määrässä materiaaliratkaisun eduksi.

2

Yhteenveto

• Kahdesta vertailluista jätehuollon ratkaisuista tulokset materiaaliratkaisun kokonaistalouden kannalta hieman paremmaksi:

- Työpaikkojen määrä, laskennallinen arvio materiaaliratkaisun eduksi 63 työpaikkaa

- Valtion verotulot, laskennallinen arvio materiaaliratkaisun eduksi 1,5 M€ vuodessa

- Valtion vaihtotasevaikutus, laskennallinen arvio materiaaliratkaisun eduksi 1,2 M€ vuodessa

- Kunnan verotulot, ei juurikaan eroa ratkaisujen välillä

3

Yhteenveto

• Laskennassa ei huomioitu liiketoimintaympäristössä tapahtuvia kerrannaisvaikutuksia, mm. kierrätysmateriaalin tuomaa kustannus-/kilpailuetua, ilmasto- ja ympäristövaikutuksia tai neitseellisten raaka-aineiden pienentyvää tarvetta. Näiden huomiointi voi tuoda erot selkeämmin esiin.

• Huomioitava myös, että mallinnus perustuu oletukseen nykyisen kaltaisen toimintaympäristön jatkumisesta tulevaisuuteen. Todellisuudessa järjestelmien pitkä elinkaari ja toimintaympäristön muutospaineet, kuten regulaation ja teknologian kehittyminen, luovat liiketoimintariskejä, joista selviytyminen vaatii järjestelmiltä joustavuutta sopeutua muuttuviin tilanteisiin.

4

Sisältö 1. Johdanto

- Resurssiviisaus ja teolliset symbioosit

- Selvityksen tausta ja tavoite

- Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen

- Ensisijaisuusjärjestys lainsäädännössä

- Yhteydet energiaratkaisuihin

2. Vaihtoehtoiset ratkaisut - Tarkastellut vaihtoehdot ja liiketoimintaekosysteemit

- Vaihtoehto 1: Materiaaliratkaisu

- Vaihtoehto 2: Energiaratkaisu

3. Taloudellisten vaikutusten arviointi - Rajaukset ja menetelmät

- Tarkastellut verolajit

- Vaikutus valtion verotuloihin

- Vaikutus kuntien verotuloihin

- Vaikutus vaihtotaseeseen

- Vaikutus työpaikkoihin alueella

4. Johtopäätökset

Lähteet

5

1. Johdanto

6

• Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen kasvun tarve pakottavat resurssien viisaaseen käyttöön: minimointiin, suljettuihin kiertoihin ja jalostusarvon nostoon.

• Resurssiviisaat järjestelmät haastavat perinteiset hallintorajat, sääntelyn ja ajattelutavan. Jätteenkäsittely, jalostus ja alkutuotanto yhdistyvät. Tämä mahdollistuu käytännössä teollisten symbioosien toimintamallilla.

• Resurssiviisauden lisääntyessä energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa.

• Teollisessa symbioosissa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin. Näin kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, 2013

7

1.1 Resurssiviisaus ja teolliset symbioosit

1.2 Selvityksen tausta ja tavoite

• Julkisten hankintojen ja investointien aluetaloudellisten vaikutusten laskennalla on tarkoitus pyrkiä tunnistamaan kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaimmat ratkaisut laajentamalla tarkastelua yksittäisestä investoinnista systeemitasolle

• Laskennan tavoitteena oli tuottaa tietoa vaihtoehtoisten yhdyskuntajätehuollon ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudellisista vaikutuksista

- Esimerkkikohteena käytetään Turun, Rauman, Porin, Salon ja Forssan seuduilla syntyviä yhdyskuntajätteitä (150 000 tonnia / vuosi)

• Selvityksen tilaaja on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tulokset on julkaistu Turussa 27.1.2014

8

1.3 Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen

• Jätelain mukaan yhdyskuntajäte kattaa asumisesta peräisin olevat ja siihen rinnastettavat muut jätteet.

• Kunnat ovat vastuussa asumisessa syntyvän jätteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen käsittelystä.

• Kunta toimii päättävänä ja valvovana viranomaisena ja tuottaa jätehuollon palveluita. - Jätehuoltoviranomainen mm. hyväksyy jätehuoltomääräykset, päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä ja

hyväksyy jätetaksat ja maksut.

- Mikäli jätehuollon tehtäviä toteutetaan kuntien yhteisesti omistaman yhtiön kautta, on näiden kuntien jätehuoltoviranomaisena toimittava erillinen toimielin tai kuntayhtymä.

• Jätehuollossa on Kuntaliiton mukaan tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten jätelaitosten ja -yhtiöiden omistajana olevat kunnat voivat ohjata jätehuollon ratkaisuja ja vaikuttaa jätehuollon järjestämiseen ja kehittymiseen

• Toiminta tulee kattaa yhdyskuntajätehuollon kustannukset kerättävillä maksuilla, lisäksi voidaan kerätä kohtuullinen tuotto pääomalle.

Kuntaliitto: Omistajapolitiikka jätehuollossa

9

1.4 Ensisijaisuusjärjestys lainsäädännössä

• Tavoitteena on jätemäärien vähentäminen.

• Syntyneen jätteen uudelleenkäytön ja materiaalihyödyntämisen tulee olla ensisijaista energiahyödyntämiseen nähden.

• Materiaalikierrätyksen osuuden kasvu on pysähtynyt, eikä kansallisen jätesuunnitelman tavoitetta saavuteta ilman lisätoimia.

• Jätteen polttamisen määritelmät: - Rinnakkaispolton on pääasiallisena tarkoituksena on

tuottaa energiaa tai tuotteita ja jätettä käytetään vakinaisena tai lisäpolttoaineena.

- Jätteenpoltolla tarkoitetaan pelkästään jätteiden lämpökäsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä riippumatta siitä, tuotetaanko energiaa vai ei.

• Kaatopaikalle vietävästä jätteestä saa olla biohajoavaa korkeintaan 5% 2016 alusta lähtien.

- Tämä käytännössä lopettaa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen.

Jätelaki ja asetukset 646-666/2011 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 151/2013

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta, 1. väliraportti, 2012

1.5 Yhteydet energiaratkaisuihin

• Nykyisissä keskitetyn yhteistuotannon varaan rakennetuissa kaukolämpöjärjestelmissä käytetään energian tuottamiseen pääasiassa edelleen fossiilisia polttoaineita.

• Kansallisena tavoitteena on ilmastosyistä vähentää riippuvuutta fossiilisista energialähteistä. Tällä olisi edullisia vaikutuksia myös valtion vaihtotaseeseen.

• Jätteestä voidaan tuottaa energiaa eri tavoilla:

1. Jätteen termisen käsittelyn (jätteenpoltto) yhteydessä voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä polttolaitoksen yhteydessä olevaan kaukolämpöverkkoon.

2. Jäte voidaan jalostaa kiinteäksi kierrätyspolttoaineeksi (SRF), jota voidaan varastoida ja kuljettaa mihin tahansa rinnakkaispolttolaitokseen käytettäväksi sähkön ja lämmön tuottamiseen tai esimerkiksi sementin valmistukseen

3. Biohajoavasta jätteestä voidaan valmistaa biokaasua, joka soveltuu sähkön ja lämmön tuotantoon ja polttoaineeksi

4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat mm. pyrolyysi ja torrefiointi (biohiili), joilla tuotetaan kiinteitä polttoaineita

11

2. Vaihtoehtoiset ratkaisut

12

2.1 Tarkastellut vaihtoehdot

1. Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu) - Materiaalikierrätyksen optimointi tehokkaalla syntypaikkalajittelulla

- Kunkin jätejakeen jalostaminen mahdollisimman pitkälle

- Olemassa olevaa laitoskapasiteettia hyödynnetään mahdollisimman paljon (biokaasulaitokset, kierrätyspolttoaineen (SRF) valmistajat, rinnakkaispolttokattilat, sementtiuunit)

2. Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)

- Minilajittelun jälkeinen jäte kerätään keskitetysti jätteenpolttoa varten

- Investoidaan uuteen jätteenpolttolaitokseen, joka tuottaa lämpöä ja sähköä

Vaihtoehdot on valittu mahdollisimman erilaisiksi, jotta ne toisivat esiin mahdolliset erot talousvaikutuksissa nykyisessä toimintaympäristössä. Näiden

välillä voidaan myös toteuttaa erilaisia kombinaatioita.

2.1 Tarkastellut vaihtoehdot

14

VAIHTOEHTO 1: Materiaaliratkaisu

Biokaasulaitos Biojäte

Lajittelematon jäte

Hyödynnettävät jätejakeet

Jäännösjäte

Sementtiuuni

Kierrätys-polttoaineen

(SRF) valmistus

Rinnakkaispoltto

Kierrätys ja uusiokäyttö

Uusi arinapolttolaitos

(massapoltto)

Hyödynnettävät jätejakeet

Kierrätys ja uusiokäyttö

VAIHTOEHTO 2: Energiaratkaisu

Biokaasulaitos Biojäte

paperi, kartonki, lasi, metalli

paperi, lasi, metalli

15

Jätteen syntyvaihe

1. asteen käsittely (keräys)

2. asteen käsittely (jalostus)

3. asteen käsittely

(jatkojalostus)

4. asteen käsittely

(jatkojalostus, kauppa)

Liiketoimintaekosysteemin hahmottaminen Vaihtoehto 1: Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)

Paperi, kartonki,

lasi, metalli

Energiajäte

Biojäte

Polttoaineen valmistus

Energia

Poltto-aineet

Biokaasulaitos

Sementti

Ravinteet

Kemikaalit Valmistava teollisuus

Rinnakkaispoltto

Sementtiteollisuus

Valmistava teollisuus

Teollisuuden tuotteet

≈ 30 000 tonnia

HANKINTOJA Keräysjärjestelmät Jalostusteknologiat Kuljetukset

Raaka-aineiden jalostus Myöhemmin mahdollisesti

esim. muovi, tekstiili

SRF

Liiketoimintaekosysteemin hahmottaminen Vaihtoehto 2: Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)

16

Jätteen syntyvaihe

1. asteen käsittely (keräys)

2. asteen käsittely (jalostus)

3. asteen käsittely

(jatkojalostus)

4. asteen käsittely

(jatkojalostus, kauppa)

Paperi, metalli,

lasi

Energiajäte

Biojäte

Jätteenpoltto

Energia

Poltto-aineet

Biokaasulaitos Ravinteet

Kemikaalit Valmistava teollisuus

Valmistava teollisuus

Teollisuuden tuotteet

Raaka-aineiden jalostus

HANKINTOJA Keräysjärjestelmät Jalostusteknologiat Kuljetukset

≈ 30 000 tonnia

2.2 Vaihtoehto 1: Materiaaliratkaisu Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)

• Materiaalikierrätyksen optimointi tehokkaalla syntypaikkalajittelulla

• Kunkin jätejakeen jalostaminen mahdollisimman pitkälle

• Olemassa olevaa laitoskapasiteettia hyödynnetään mahdollisimman paljon (biokaasulaitokset, kierrätyspolttoaineen valmistajat, rinnakkaispolttokattilat, sementtiuunit)

18

Materiaalivirrat Vaihtoehto 1: Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)

Biokaasu

Infrastruktuuri Investointitarve Kotimaisuus-aste (arvio)

Monilokeroastiat kotitalouksiin ja keräysautot ja lajittelulogistiikka

Noin 61 M€ (olettaen keräyskapasiteetti 150 000 tonnia)

50 %

Biokaasulaitos, kapasiteetin lisäys

6 M€ 35 %

Kierrätyspolttoaineen valmistus, kapasiteetin lisäys

27 M€ 75 %

Rinnakkaispoltto, sementtiuunit

Ei investointitarvetta

Yhteensä 94 M€ Noin 50-55 %

19

Arvioon sisältyvät vain suorat uudet investointitarpeet keräykseen ja käsittelyyn, ei välillisiä vaikutuksia esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen.

Infrastruktuuri ja investoinnit Vaihtoehto 1: Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)

2.3 Vaihtoehto 2: Energiaratkaisu Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)

• Minilajittelun jälkeinen jäte kerätään keskitetysti jätteenpolttoa varten

• Investoidaan uuteen jätteenpolttolaitokseen, joka tuottaa lämpöä ja sähköä

21

Materiaalivirrat Vaihtoehto 2: Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)

Biokaasu

Infrastruktuuri Investointitarve Kotimaisuus-aste (arvio)

Keräys ja logistiikka Ei investointitarvetta

Jätevoimalaitos Noin 100 M€ 20 %

Biokaasulaitos Ei investointitarvetta

Yhteensä 100 M€ 20 %

22

Arvioon sisältyvät vain suorat uudet investointitarpeet keräykseen ja käsittelyyn, ei välillisiä vaikutuksia esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen.

Infrastruktuuri ja investoinnit Vaihtoehto 2: Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)

3. Taloudellisten vaikutusten arviointi

23

3.1 Rajaukset ja menetelmät

• Laskennassa käytetty kassavirtapohjaista mallia, jossa on huomioitu vain suorat vaikutukset.

- Mukana ei ole palkkatulojen vaikutusta kulutukseen tai tuotettavan energian tai raaka-aineiden kerrannaisvaikutuksia tai esim. uuden teknologian kotimarkkinareferenssien tuomia vientihyötyjä.

- Kerrannaisvaikutuksia on mahdollista arvioida tarvittaessa myöhemmin.

• Vertailtavuuden vuoksi molemmissa skenaarioissa kotitalouksien jätemaksut samalla tasolla.

- Toimijoiden tuotto oletettu 10 % liikevaihdosta, ellei tarkkaa tietoa ole saatavilla. - Käytännössä esim. kunnallinen jätehuoltoyhtiö voi tyytyä pienempään tuottoon ja

siten laskea kotitalouksien jätemaksuja.

• Laskennan taustatiedot on perustettu haastatteluihin, julkisesti saatavilla oleviin tietoihin ja referenssilaitoksiin muualla Suomessa.

- Tarkkuutta voidaan lisätä, mikäli saatavilla on yksityiskohtaiset kannattavuuslaskelmat eri investointivaihtoehdoista.

3.2 Laskentamalli

25

Liikevaihto

Palkat

Kulut

Liikevoitto

=

Verot

=

Tulos

Saadut porttimaksut

Myyntitulot Arvonlisävero

Työllistävyys Tulovero

Maksetut porttimaksut

Työn sivukulut

Investointien pääomakulut

Muut kulut

Yhteisövero

(Oletus 10 %,

ellei tarkempaa tietoa)

Pääomatulovero

3.2 Tarkastellut verolajit Verolaji Selite Valtion

osuus Kunnan osuus

Kivihiilen valmistevero

Energiantuotannon polttoaineena käytettävästä kivihiilestä peritään valmisteveroa 132,71 EUR/t

100 %

Yhteisövero Yritysten tuloksesta perittävä vero 20 % jakaantuu valtion, kuntien ja seurakuntien kesken

75 % 23 %*

Tulovero Kunnan ja valtion tulovero työntekijöiden palkoista, keskimäärin Suomessa keskituloiselta 26 % (lähde: Veronmaksajat)

15 % 85 %

Pääomatulo-vero

Yritysten verojen jälkeisestä tuloksesta omistajilleen maksaman osingon vero, 30 %

100 %

Arvonlisävero Yritysten arvonlisästä (myynti vähennettyinä ostoilla) maksama vero

100 %

Kaatopaikka-vero

Kaatopaikalle toimitetun hylkyvirran vero, 50 EUR/t

100 %

26

* seurakunnat noin 2 %, ei huomioitu

3.3 Vaikutus valtion verotuloihin / vuosi

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

Milj

oo

naa

eu

roa

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0M

iljo

on

aa e

uro

a

Materiaali-ratkaisu

yht. 8,9 M€ / vuosi

Energia-ratkaisu

yht. 7,4 M€ / vuosi

3.4 Vaikutus kuntien verotuloihin / vuosi

28

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

Materiaali-ratkaisu Energia-ratkaisu

Milj

oo

naa

eu

roa

Tulovero

Yhteisövero

3.5 Vaikutus vaihtotaseeseen / vuosi

29

Materiaali-ratkaisu

Energia-ratkaisu

Nettovaikutusvaihtoehtojen

välillä

Series1 1 000 000 -200 000 1 200 000

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4m

iljo

on

aa e

uro

a

Muutos euroa

3.6 Vaikutus työpaikkoihin alueella

Nykytilanne Tehostettu

lajittelu Minimilajittelu Alueen kunnat (keräys ja logistiikka) 175 +37 -38 Uuden biokaasulaitoksen sijaintikunta 0 +3 0 Uuden SRF-polttoaineen käsittelylaitoksen sijaintikunta 0 + 12 + Uuden polttolaitoksen sijaintikunta, rakennusaikainen 0 0 +12 Uuden polttolaitoksen sijaintikunta, jatkuva 0 0 +16 Yhteensä 175 +53 -10

Arvioon sisältyvät vain suorat vaikutukset, ei välillisiä vaikutuksia esimerkiksi kierrätyspohjaisia raaka-aineita jalostavaan teollisuuteen tai teknologiavientiin. Alueen sisällä työpaikkojen siirtyminen riippuu uusien laitosten sijoittumisesta.

4. Johtopäätökset

31

Materiaaliratkaisulle niukasti energiaratkaisua paremmat tulokset

• Kahdesta vertailluista jätehuollon ratkaisuista tulokset osoittavat materiaalitehokkuutta korostavan vaihtoehdon kokonaistalouden kannalta hieman paremmaksi:

- Työpaikkojen määrä, laskennallinen arvio nettoerosta 63 paikkaa

- Valtion verotulot, laskennallinen arvio nettoerosta 1,5 M€ vuodessa

- Valtion vaihtotasevaikutus, laskennallinen arvio nettoerosta 1,2 M€ vuodessa

- Kunnan verotulot, ei juurikaan laskennallista nettoeroa

• Kohteeksi valittiin mahdollisimman erilaiset ratkaisut. Huomioiden laskentatarkkuus, erot ovat suorien talousvaikutusten osalta kuitenkin melko niukat.

32

Tulos on saatu nykyisessä toimintaympäristössä huomioiden vain suorat vaikutukset. Eroja voi kertyä enemmän kerrannaisvaikutuksista tai

toimintaympäristön muuttuessa.

Kerrannaisvaikutusten hahmottaminen

• Selvityksessä ei laskettu vaihtoehtoisten jäteratkaisujen kerrannaisvaikutuksia.

• Muissa selvityksissä (esim. Sitra) on kuvattu mahdollisia kerrannaisvaikutuksia resurssiviisaista ratkaisuista:

- Taloudelliset vaikutukset: energiahyöty, kierrätyspohjaisista raaka-aineista syntyvät jalosteet ja uudet arvoketjut, vientikelpoisen teknologian (cleantech) kehittyminen.

- Ympäristövaikutukset: uusien neitseellisten raaka-aineiden käytön korvaaminen, päästövähenemät, ilmastovaikutukset

- Työpaikat jalostusketjuissa, osaamistarpeet ja osaamisen kehittyminen

33

Tehtävä perusratkaisu voi toimia mahdollistajana ja alustana kerrannaisvaikutuksille tai sulkea niitä pois.

Toimintaympäristön muutospaineita • Sääntelyn muutokset

- Sekä EU:ssa että kansallisella tasolla on tavoitteena muokata yhteiskuntaa resurssitehokkuutta, jätteiden minimoimista ja materiaalien hyödyntämistä suosivaan suuntaan sekä luomaan edellytyksiä edelläkävijyyteen ja innovaatioihin

- Veroinstrumenttien muutokset esimerkiksi jäteverossa ovat mahdollisia. Tällä hetkellä jätteenpoltto ei ole jäteveron piirissä

- Hyötykäyttötavoitteiden kiristyminen lisäisi materiaalikierrätyksen tavoitteita

- Uusien jätteiden siirtyminen tuottajavastuun piiriin voi vähentää prosessoitavaa yhdyskuntajätettä

• Jätemäärien voimakas kasvu tai väheneminen tai laatumuutokset - Laissa on tavoite ja pyrkimys jätteiden määrän vähentämiseen. Yhdyskuntajätemäärät ovat olleet

Suomessa suurimmillaan vuonna 2008 ja kasvu on pysähtynyt. Jätteen sisäinen materiaalikoostumus voi myös muuttua. Tällöin korostuu tarve muunneltaville järjestelmille

• Teknologian ja markkinoiden kehittyminen - Esim. koneellinen erottelu, kaasutus, pyrolyysi, torrefiointi, bioteknologia, komposiittimateriaalit

- Korkean jalostusarvon tuotteiden kysyntä kasvaa (esim. biomolekyylit, biomuovit ym.)

- Teolliset symbioosit kehittyvät, prosessit sulkeutuvat, jäte muuttuu raaka-aineiksi

- Cleantechille halutaan kansallisin toimin kotimarkkinareferenssejä

34

Nämä mahdollisuudet ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ne tunnistettiin asiantuntijatyönä koottaessa tietoja nykytilanteesta.

Mahdollisia tulevaisuuden arvoketjuja • Biokaasusta ja kaatopaikkakaasusta liikennepolttoainetta

- Toiminnan haasteena riittävä kysyntä kaasumaiselle polttoaineelle sekä tankkausverkoston muodostaminen. Kaasukäyttöisiä autoja on toistaiseksi Suomessa vähän

• Biokaasuprosessin massoista jalostetut nestemäiset ja kiinteät tuotteet

- Ravinteet ja maanparanteet

- Typpi- ja fosforipitoiset nesteet teollisuuden raaka-aineiksi ja tukikemikaaleiksi

• Pohjatuhkan hyödyntäminen maanparannuksessa tai maanrakennuksessa

- Voidaan käyttää kuten hiekkaa tien päällysrakenteiden ja kenttärakenteiden suodatinkerroksessa sekä penger- ja muissa täytöissä

• Kuluttajamuovien erottelu materiaalihyödyntämiseen

- Muovien poistaminen laskisi jäljelle jäävän jätteen energiantuottokapasiteettia

• Tekstiilijätteiden erottelu materiaalihyödyntämiseen

- Piloteista on jo hyviä tuloksia, haasteena logistiikka ja varastointi

35

Listatut mahdolliset arvoketjut ovat yleensä pilottivaiheessa, ne tunnistettiin asiantuntijatyönä koottaessa tietoja nykytilanteesta.

Lähteet

Lähteet: • Yrityshaastattelut: Lassila & Tikanoja Oyj, Biovakka Oy, Veikko Lehti Oy, Finnsementti Oy

• Verkkosivujen materiaali: Jätelaitosyhdistys, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Ekokem Oy Ab, HSY kuntayhtymä, Motiva

• EU:n puhtaiden polttoaineiden strategia

• Komission tiedonanto Euroopan parlamentille: Kuulemista koskeva tiedonanto fosforin kestävästä käytöstä COM(2013) 517

• Maarit Kiviranta: Pääkaupunkiseudun keräyskartongin keräysjärjestelmän ja hyödyntämisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi, Helsingin yliopisto 2009

• Pöyry Management Consulting Oy: Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta, Työ- ja elinkeinoministeriö 2012

• Kiertokapula: Jätteiden hyödyntäminen, taustamateriaali Jäteselviytyjät 2013 ‐kilpailuun

• Jussi Ranta: Kierrätyspolttoaineiden tuhkien hallinta, VTT 2002

• Joni Koskinen: Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa, SYKE 2006

• Biokaasun hyödyntämisen käsikirja—jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi, Åbo Akademi 2008

• Recycling and Waste Management, issue 26/2013

• FCG Planeko Oy: Jätehuollon taloudellinen merkitys ja kustannukset, Ympäristöministeriön raportteja 12/2010

• Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Suomen ympäristö 43/2009

• Gaia Consulting: Arvoa ainekierroista – teollisten symbioosien globaali markkinakatsaus, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 2013

• Gaia Consulting: Sääntelyn ympäristöinnovaatiovaikutukset, Ympäristöministeriön raportteja 5/2011

• Tilastokeskus: Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2012

37