Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Karppinen Ari
SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A
Publication of Turku School of Economics, Pori Unit
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset
Ari Karppinen
TuKKK Porin yksikkö
Pohjoisranta 11 A
28100 Pori
Julkaisusarja A – Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
Nro 54/2016
ISSN 1799-7070
ISBN 978-951-29-6567-0
syyskuu 2016
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 2
Copyright ©
Ari Karppinen Turun yliopisto
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu,
Porin yksikkö Pohjoisranta 11 A
28100 PORI
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 3
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustaa, tarkoitus ja tavoitteet
Kaupan sektori Suomessa ja niin muodoin myös Satakunnassa on vahvasti paikallista toimintaa:
Satakunnan kaupan sektorin myynneistä 97,5 % suuntautuu Satakuntaan. Satakunnan
Osuuskauppa on suurin yrityssektorin työllistäjä Satakunnassa ja Osuuskaupan toimipaikoista yli
¾ luokitellaan vähittäiskaupan alalle. Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisista, numeerisista
vaikutuksista ei ole aiemmin tehty tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida
Satakunnan Osuuskaupan keskeisiä aluetaloudellisia vaikutuksia sen toiminta-alueella – pääosin
Satakunnassa. Keskeisiä tutkimustavoitteita on kolme. Ensiksi kuinka suuria ovat Osuuskaupan
jatkuvan liiketoiminnan ja viime vuosien keskeisten investointien aluetaloudelliset tulo- ja
työllisyysvaikutukset sekä paikallisverotulovaikutukset (kunnallis- ja kiinteistövero)? Toiseksi
millainen merkitys näillä vaikutuksilla on Osuuskaupan keskeisillä vaikutusalueilla eli
Satakunnan, Porin seutukunnan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnan aluetalouteen? Kolmanneksi
tutkimuksessa pyritään kuvaamaan, missä määrin kerätyllä aineistolla voidaan tarkastella
numeerisesti Satakunnan Osuuskaupan muita aluetaloudellisia vaikutuksia: vaikutus Satakunnan
aluetalouden kasvutekijöihin, kilpailukykyyn, taloudelliseen resilienssiin ja verkostoihin? Tutkimusaineistot ja -menetelmät
Tutkijan ohjeistamat tutkimukselliset lähtökohtatiedot Satakunnan Osuuskaupan investoinneista
ja jatkuvasta liiketoiminnasta on kerätty Satakunnan Osuuskaupan toimesta alkuvuonna 2016.
Satakunnan kaupan toimialan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä matkailun ja aluetalouden
kuvaamiseen käytetään lähinnä Tilastokeskuksen aluetilastoja (toimialoittaiset suhdanne-,
rakenne- ja työllisyyden aluetilastot), alueellisia ja valtakunnallisia panostuotostaulukoita sekä
aiempia tämän tutkimuksen tekijän tekemiä Satakunnan aluetalouteen liittyviä tutkimuksia.
Alueellisten tuotanto- ja työllisyysvaikutusten mallittamisessa käytetään hyväksi viimeisimpiä
vuonna 2006 julkistettuja Tilastokeskuksen tuottamia alueellisia panos-tuotostaulukoita ja
uusimpia (2015) valtakunnallisia panos-tuotostaulukoita ja niiden perusteella tehtyä panos-
tuotosanalyysia. Arviot esitetään minimi- ja maksimiarvioina, joiden välinen alue muodostaa
Osuuskaupan aluetaloudellisten vaikutusten vaihteluvälin. Paikallisverotulovaikutukset arvioidaan
käyttäen hyväksi tutkimusta varten kerättyjä kunnittaisia palkkatulojen lähtökohtatietoja sekä
verotilastoja.
Satakunnan Osuuskauppa ja Satakunnan aluetalous
Satakunnan Osuuskauppa toimii pääosin Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukuntien alueella,
joskin toimipaikkoja on myös Sastamalassa ja Punkalaitumella. Satakunnan Osuuskauppa
konsernilla (Satakunnan Osuuskauppa, Palin Oy ja kiinteistöyhtiöitä) on myös toimipaikkoja
Rauman seutukunnassa. Konsernin yhteenlaskettu henkilöstö vuoden 2015 joulukuussa oli 1239.
Osuuskauppa yksistään on suurin yksityinen työnantaja Satakunnassa (keskimäärin 989 henkilöä
Satakunnan toimipisteissä, joista 2/3 on osa-aikaisia). Työpaikkoja Satakunnassa on 10 %
suhteessa koko Satakunnan kaupan työpaikkoihin ja 23 % suhteessa Porin seutukunnan kaupan
työpaikkoihin. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen työpaikkakehitys on
ollut merkittävästi positiivista 1995–2013 kaikissa seutukunnissa, pl. Pohjois-Satakunta, jossa
kasvua on ollut vain 2,5 %. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvien toimialojen
työllistävyys on useisiin muihin toimialoihin nähden erinomainen: jokainen liikevaihtomiljoona
kaupanalalla työllistää 3,0 htv, matkailualalla 8,1 htv ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jopa
11,3 htv. Vastaavasti Satakunnan Osuuskaupan jokainen liikevaihtomiljoona työllistää 3,4
henkilöä. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen tulonmuodostus poikkeaa
teollisuudesta: toimialat vaikuttavat aluetalouteen tuoden merkittävää vakautta tarjoamalla
moninkertaisesti pienemmän häiriöalttiuden talouden vaihteluita vastaan. Ts. toimialojen
taloudellinen resilienssi on hyvä suhteessa teollisuuteen. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 4
liitettävien toimialojen liiketoiminta vaikuttaa erityisen monelle toimialalle ja erityisesti
”myyntitoiminta” on merkittävästi satakuntalaista (97,5 %). Tässä käytetyn aluevaikutusmallin
näkökulmasta kaupansektorissa vuodot muihin maakuntiin jäävät pieneksi ja kerroinvaikutus
korostuu. Satakunnan ja erityisesti Porin ja Rauman seutukunnan aluetaloudet tarjoavat
kilpailukykyisen ja hyvän resilienssikyvyn omaavan lähiliiketoimintaympäristön. Tämä luo
suhteellisesti hyvin ennakoitavissa olevat edellytykset Satakunnan Osuuskaupalle – myös muille
paikallisesti suuntautuneille yrityksille – kehittää liiketoimintaosaamistaan Satakunnassa.
Tulokset
Satakunnan Osuuskaupan investointi- ja jatkuvan liiketoiminnan kokonaisvaikutus
(yhteenlaskettu välitön ja kerrannainen vaikutus arvioidaan olevan 500–600 milj. € (tarkasti
ottaen 476–578 milj.€), josta 88 % on jatkuvaa vuosittaista vaikutusta ja loput tehtyjen
investointien vaikutusta. Osuuskauppakonsernin kokonaistyöllisyysvaikutus arvioidaan olevan
reilut 1700 henkilöä (tarkasti ottaen 1725) ja pelkästään Satakunnan Osuuskaupan Satakunnan
toimipisteiden kokonaistyöllisyysvaikutus on reilut 1200 henkilöä (1211).
Paikallisverotulovaikutus (kunnallisvero ja kiinteistövero) ovat lähes 6 miljoonaa euroa/vuosi (5,8
milj.€), josta kunnallisverojen osuus on 90 %. Satakunnan Osuuskaupan aikaansaama viime
vuosien merkittävimpien rakennushankkeiden kokonaisinvestointitulo (välitön ja
kerrannaisvaikutus) on lähes kaksinkertainen (182 %) suhteessa yhden vuoden investointien
määrään kaupan sektorissa Satakunnassa. Satakunnan Osuuskaupan jatkuvan liiketoiminnan
kokonaistulovaikutus (liikevaihto) on 20 % suhteutettuna Satakunnan kaupan sektorin
liikevaihtoon Satakunnassa. Satakunnan Osuuskaupan työllisyys (lkm) on yli 20 % suhteessa
Satakunnan kaupan sektorin työllisyyteen. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön maksamat
kunnallisverot ovat 5,26 milj.€ ja Porin osalta se on 1,6 % maksuunpannusta
kunnallisveromäärästä vuonna 2015. Satakunnan Osuuskauppa maksoi kiinteistöveroja 580
tuhatta €. Suurin suhteellinen Osuuskaupan kiinteistöverovaikutus on Kankaanpäässä: 2,6 %
kunnan kiinteistöverokertymästä. Satakunnan Osuuskauppa maksoi asiakasomistajabonuksia ja
kerrytti toimintaylijäämää lähes 12 milj.€ (11,75 milj.€) vuonna 2015, joka on 26 % verrattuna
Osuuskaupan viime vuosien investointimenoihin. Muita vaikutuksia voidaan arvioida enemmän
laadullisesti. Satakunnan Osuuskaupalla merkittävänä työllistäjänä on positiivinen vaikutus
aluetalouden kasvuun ja kilpailukykyyn. Satakunnan Osuuskaupan keskeiset toimialat (kaupan
sektori, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja matkailu) ovat keskeisesti sellaisia satakuntalaisia
liiketoimintoja, jotka lisäävät aluetalouden resilienssiä eli kykyä selviytyä talouden
liiketoimintaympäristön häiriöistä, kuten nykyisestä talouskriisistä. Liiketoimintaympäristön
dynamiikka on voimistumassa ja alueellisella sekä toimialojen sisäisellä resilienssikyvyllä tulee
olemaan kasvava rooli alueiden menestymisen suhteen. Satakunnan Osuuskaupalla voi olla tässä
liiketoiminnallista merkitystään suurempi aluetaloudellinen rooli. Kyse on ns. ulkoisvaikutuksesta
eli Osuuskauppa stabiloi myös muiden yritysten ja kotitalouksien liiketoimintaympäristöä.
Satakunnan Osuuskaupan verkostovaikutuksia voidaan arvioida vain koko Satakunnan kaupan
sektorin avulla, jossa Osuuskaupalla on keskeinen rooli: 97,5 % Satakunnan kaupansektorin
”myynneistä” suuntautuu Satakuntaan, merkittävää välituotemyyntiä on 11 toimialalle
Satakunnassa ja kokonaisuudessaan myyntiä on 21 toimialalle (30:stä), joten eteenpäin
suuntautuva vertikaalinen kaupallinen verkosto Satakunnassa on poikkeuksellisen laaja-alainen.
Kaupan aluetaloudelliset vaikutukset leviävät siis laaja-alaisesti Satakunnassa.
Avainsanat: Satakunnan Osuuskauppa, Satakunnan aluetalous, panos-tuotosanalyysi,
paikallisverotulovaikutukset, keynesiläinen alueellinen kerroinmalli, liiketoiminnan ja investointien
tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutukset
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 5
Sisällys
Tiivistelmä ................................................................................................................................... 3
Kuvioluettelo................................................................................................................................ 6
Taulukkoluettelo .......................................................................................................................... 8
1. JOHDANTO .......................................................................................................................... 9
1.1. Taustaa ja tutkimuksen tarkoitus ...................................................................................... 9
1.2. Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset ................................................................................ 11
1.3. Keskeiset tutkimusmenetelmät ja aineistokuvaus ........................................................... 12
1.4. Tutkimuksen toteutus ja kulku ........................................................................................ 13
2. SATAKUNTA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ: SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN
NÄKÖKULMA ......................................................................................................................... 15
2.1. Satakunnan Osuuskauppa ja kaupan sektorin, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä
matkailun suhdannekuva ja merkitys ..................................................................................... 16
2.2. Satakunnan aluetaloudellinen kilpailukyky ja resilienssi .............................................. 24
2.3. Alueellinen tulonmuodostus ja tuloerot .......................................................................... 43
2.4. Alueelliset verkostot kaupan ja matkailun sektoreissa ................................................... 46
3. AINEISTOT JA MENETELMÄT ......................................................................................... 52
3.1. Keskeiset aineistot .......................................................................................................... 52
3.2. Menetelmät ..................................................................................................................... 54
4. NUMEERISET TULOKSET................................................................................................ 58
4.1. Investointitulo ................................................................................................................. 59
4.2. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan tulo- ja työllisyysvaikutus ............................ 65
4.3. Paikallisverotulovaikutus ................................................................................................ 77
4.4. Muita numeerisia vaikutuksia ......................................................................................... 81
5. JOHTOPÄÄTÖKSET............................................................................................................ 83
LÄHTEET.................................................................................................................................. 86
LIITE: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKÖN JULKAISUT ................... 93
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 6
Kuvioluettelo
Kuvio 1. Satakunnan Osuuskaupan lähiliiketoimintaympäristö ja tutkimukselliset erityispiirteet
.................................................................................................................................................... 16
Kuvio 2. Satakunnan Osuuskaupan keskeiset toimialat ............................................................ 17
Kuvio 3. Toimialojen osuudet bruttoarvonlisäyksestä 2014 koko maassa (ennakkotieto) ........ 19
Kuvio 4. Kaupan osuus arvonlisäyksestä (%) maakunnittain 2013 ........................................... 19
Kuvio 5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus arvonlisäyksestä (%) maakunnittain 2013 .. 20
Kuvio 6. Kaupan alan suhdannekuva Satakunnassa .................................................................. 21
Kuvio 7. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan suhdannekuva Satakunnassa ................................. 21
Kuvio 8. Kaupan työpaikat kunnittain 2013 .............................................................................. 22
Kuvio 9. Matkailun tulovaikutukset Satakunnassa 2009–2015 ................................................. 23
Kuvio 10. Matkailun työllisyysvaikutus Satakunnassa ............................................................. 24
Kuvio 11. Seutukuntien kokonaiskilpailukykyindikaattoriston (SEKKI) kuvaus ..................... 28
Kuvio 12. Seutukuntien kilpailukykymittarin komponentit: Satakunnan seutukuntien
kilpailukyky 2012 ...................................................................................................................... 30
Kuvio 13. Suomen seutukuntien kilpailukyky 2014 .................................................................. 31
Kuvio 14. Porin seudun kilpailukyvyn kehitys 2009–2014 suhteessa seutukunnan kokoluokan
mediaaniin .................................................................................................................................. 32
Kuvio 15. Tutkimuksessa käytetyn resilienssikäsitteen kuvaus (vrt. Hill et al. 2012 ja Simmie
& Martin 2010) .......................................................................................................................... 35
Kuvio 16. Seutukuntien elinkeinorakenteen monipuolisuus (Herfindahl-Hirschman -indeksi,
HHI) seutukuntien kokoluokittain ............................................................................................. 38
Kuvio 17. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvien keskeisten toimialojen
aluetaloudellinen resilienssi suhteessa teollisuuteen Satakunnassa ........................................... 39
Kuvio 18. Kaupan toimialan suhdannekehitys Satakunnassa ja Suomessa 2000–2015 ............ 40
Kuvio 19. Satakunnan teknologiateollisuuden suhdannekehitys 2000–2015 ............................ 40
Kuvio 20. Satakunnan seutukuntien kilpailu- ja resilienssikyky 2011–2012 ............................ 41
Kuvio 21. Jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) työllistävyys maakunnittain 2013 ............ 42
Kuvio 22. Työpaikkojen muutos päätoimialoilla 1995–2013 Satakunnassa, sen seutukunnissa
ja koko maassa ........................................................................................................................... 42
Kuvio 23. Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo maakunnittain 2014 ............................. 43
Kuvio 24. Asuntokunnan käytettävissä olevan rahatulon muutos seutukunnittain 2009–2014 44
Kuvio 25. Tuloerojen kehitys Satakunnan seutukunnissa 1995–2012 ...................................... 45
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 7
Kuvio 26. Malli Satakunnan Osuuskaupan vaikutuskanavista aluetalouteen ............................ 54
Kuvio 27. Satakunnan Osuuskaupan välitön investointivaikutus .............................................. 60
Kuvio 28. Satakunnan Osuuskaupan välitön, kerrannainen ja kokonaisinvestointi-vaikutus
(milj.€) ....................................................................................................................................... 63
Kuvio 29. Satakunnan Osuuskaupan investointimenot suhteessa Satakunnan yksityissektorin
bruttopääoman muodostukseen 2013* ....................................................................................... 64
Kuvio 30. Satakunnan Osuuskaupan investointitulot suhteessa Satakunnan kaupan alan (G)
bruttopääoman muodostukseen 2013* ....................................................................................... 65
Kuvio 31. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan välitön, kerrannainen ja kokonais-
tulovaikutus (liikevaihto) ........................................................................................................... 66
Kuvio 32. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan välitön, kerrannainen ja
kokonaistulovaikutus (tuotannon bruttoarvo) ............................................................................ 68
Kuvio 33. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan välitön, kerrannainen ja
kokonaistulovaikutus (tuotannon jalostusarvo) ......................................................................... 69
Kuvio 34. Satakunnan Osuuskaupan investointien ja liiketoiminnan yhteenlaskettu välitön,
kerrannainen ja kokonaistulovaikutus ........................................................................................ 70
Kuvio 35. Satakunnan Osuuskaupan investointien ja liiketoiminnan yhteenlaskettu välitön,
kerrannainen ja kokonaistulovaikutus: max vaikutusten jakauma ............................................. 71
Kuvio 36. Satakunnan Osuuskaupan palkansaajakorvausvaikutus* ......................................... 73
Kuvio 37. Minimi- ja maksimiarviot Satakunnan Osuuskaupan kokonaistyöllisyys-
vaikutuksista .............................................................................................................................. 74
Kuvio 38. Satakunnan Osuuskaupan työllistävyys verrattuna Satakunnan keskeisiin
yritystoiminnan toimialoihin ...................................................................................................... 75
Kuvio 39. Satakunnan Osuuskaupan työllisyysmerkitys ........................................................... 76
Kuvio 40. Satakunnan Osuuskaupan välittömät paikallisverotulovaikutukset (kunnallis-ja
kiinteistövero) ............................................................................................................................ 77
Kuvio 41. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön kunnallisverotulojakauma kunnittain
Satakunnassa (tuhatta €, %) ....................................................................................................... 78
Kuvio 42. Satakunnan Osuuskaupan kiinteistöverojakauma Satakunnassa (tuhatta €, %) ....... 79
Kuvio 43. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön maksamien kunnallisverojen osuus
maksuunpannuista kunnallisveroista kunnittain (2014)............................................................. 80
Kuvio 44. Satakunnan Osuuskaupan osuus maksuunpannuista kiinteistöveroista kunnittain
2014 (%)..................................................................................................................................... 80
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 8
Kuvio 45. Satakunnan Osuuskaupan vuokramenojen jakauma kunnittain (tuhatta €, %), ml.
Sastamala (Kiikoinen ja Kiikka) ja Punkalaidun ....................................................................... 81
Kuvio 46. Satakunnan Osuuskaupan maksettujen bonusten jakauma kunnittain (tuhatta €, %)
.................................................................................................................................................... 82
Taulukkoluettelo
Taulukko 1. Satakunnan suurimmat yritystyönantajat 2014...................................................... 18
Taulukko 2. Keskeiset lähiliiketoimintaympäristön systeemiset resilienssiominaisuudet ........ 34
Taulukko 3. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisten lopputuotteiden käytön (”myynnin”)
jakauma välituotekäyttöön ja lopputuotekäyttöön sekä lopputuotekäytön1 ja välituotekäytön
jakauma, %. ................................................................................................................................ 47
Taulukko 4. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisen tuotoksen jakauma välituotekäyttöön
(”ostoihin”), palkansaajakorvauksiin, veroihin ja toimintaylijäämään (”voittoihin”) sekä
välituotekäytön jakauma, %. ...................................................................................................... 49
Taulukko 5. Tutkimusosion 1 tavoitteet ja numeeriset arviointikohteet .................................... 58
Taulukko 6. Satakunnan Osuuskaupan tulovaikutuksen (liikevaihto) merkitys suhteutettuna
Satakunnan kokonaisliikevaihtoon* .......................................................................................... 72
Taulukko 7. Satakunnan Osuuskaupan tulovaikutuksen (liikevaihto) merkitys suhteutettuna
Satakunnan kaupan alan kokonaisliikevaihtoon* ...................................................................... 73
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 9
1. JOHDANTO
1.1. Taustaa ja tutkimuksen tarkoitus
Paikallista liiketoimintaa ei voi ulkoistaa muille alueille. Vaikka teollisuus ja
osaamisperusteinen talous ovat usein alueellisen kehittämisen keskiössä, niin enenevissä
määrin ymmärretään myös toimivien kauppapalveluiden ja alueellisen kysynnän merkitys
kaupunkiseutujen elinvoiman ja vetovoimaisuuden ajurina.
Satakunnan Osuuskauppa (käytetään jatkossa tätä kirjoitusasua) on ollut jo useiden vuosien
ajan Satakunnan merkittävin yksityinen työllistäjä – Suomen Asiakastieto Oy:n aineiston
mukaan vuosittain (joulukuu 2015) reilut 1100 henkilöä (1126), Satakunnan Osuuskaupan
arvio Satakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstön määrästä keskimäärin vuonna 2015
on 989 henkilöä ja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Satakunnan
Osuuskauppakonsernin (s.o. Osuuskauppa kokonaisuudessaan ja Palin Oy) henkilöstömäärä on
1239 vuonna 20151. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Osuuskaupalla on työllistävyyden
suhteen merkittävä aluetaloudellinen ja yhteiskunnallinen rooli, mutta ennen muuta
Osuuskaupalla lienee rooli vaikutusalueensa kuluttajien kokemuksiin: asiointi ”omassa
kaupassa” osaltaan auttaa parantamaan työllisyyttä ja alueellisen tulon jakaantumista ja
kertaantumista. Käytännössä kaupan ala on paikallinen ja toimialan merkitys aluetalouden
tulon- ja työllisyyden muodostuksen suhteen leviää laajalti. Tällaista vaikuttavuustutkimusta ei
ole aiemmin tehty Satakunnassa. Nykytermein aluetalouden resilienssiä (s.o. joustavuuskykyä)
lisäävä kaupan ala on keskeinen arvioitaessa aluetalouden kykyä selviytyä talouden häiriöistä.
Tämän vuoksi vaikutukset leviävät aluetaloudessa laaja-alaisesti ja ne ovat varsin pysyviä.
Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisia vaikutuksia
numeerisesti. Käytännössä se tarkoittaa Osuuskaupan alueellisia tulo-, työllisyys- ja
verotulovaikutuksia. Arvioinnin lähtökohtana on siis Osuuskaupan kysyntävaikutusten
arviointi aluetalouteen. Osuuskaupan merkitystä aluetalouden resurssiperustaan (aluetalouden
kasvutekijöihin, kilpailukykyyn ja resilienssiin) arvioidaan pelkästään vain talousteorian ja
1 Arvio perustuu Suomen Asiakastieto Oy:n lukuun vuoden 2015 joulukuulta koskien Satakunnan Osuukaupan
kaikkia toimipisteitä sekä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin vuoden 2014 lukuun koskien Palin
Oy:tä (113 henkilöä).
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 10
kaupan sektorin näkökulmasta. Kaupan sektoria arvioidaan tässä suhteessa numeerisesti myös
alueellisen verkostotalouden osalta. Sen sijaan Satakunnan Osuuskaupan merkitystä
Satakunnan aluetalouden näkökulmasta arvioidaan numeerisesti.
On syytä heti alkuun erikseen korostaa, että tässä tutkimuksessa ei pyritä tekemään
kokonaisarviota Satakunnan Osuuskaupan yhteiskuntataloudellisesta roolista esim. kustannus-
hyöty -analyysin keinoin. Tarkastelun keskipisteenä on Osuuskaupan mitattavissa olevat
investointi- ja liiketoimintavaikutukset Satakunnan aluetalouteen, ns. kysyntävaikutukset.
Satakunnan Osuuskaupalla on suuruusluokkansa huomioiden merkittäviä alueellisia
vaikutuksia. Aluetaloudellisten vaikutusten suuruus riippuu paitsi itse Osuuskaupan toiminnan
ominaispiirteistä myös alueen erityispiirteistä. Erityisesti alueen kilpailukykyominaisuudet
vaikuttavat alueen mahdollisuuksiin ja kykyyn vastata suoraan Osuuskaupan toimintaan ja ne
vaikuttavat siihen, millaiset ovat ei-välittömät Osuuskaupan vaikutukset alueella (s.o.
kerrannaisvaikutukset tuotannossa sekä lisätulojen kautta syntyvät johdetut vaikutukset
alueelliseen kysyntään). Tässä tutkimuksessa pääasialliseksi tarkastelualueeksi määritellään
Satakunta.
Toiseksi Satakunnan kaikki seutukunnat ovat toimialarakenteeltaan monipuolisia2.
Alueellisella Herfindahl-Hirschman -indeksillä ja SRI-resilienssi-indeksillä (Karppinen &
Vähäsantanen 2015a; TEM 2015) mitaten Satakunnan seutukunnat ovat hyvin menestyviä.
Tuotantorakenteen monipuolisuus Osuuskaupan alueellisten kysyntävaikutusten kannalta
merkitsee sitä, että alueella olevien toimialojen väliset kytkennät ovat potentiaalisesti
merkittävämpiä kuin yksipuolisemman elinkeinorakenteen alueilla ja siten Osuuskaupan
aikaansaamat mahdolliset alueelliset kerrannaisvaikutukset voivat olla merkittävimpiä. Sikäli
kun tuotantorakenteen monipuolisuus merkitsee myös suurempaa alueellista ”omavaraisuutta”
antaa se alueelle paremman mahdollisuuden saavuttaa merkittävämpiä johdettuja alueellisia
kysyntävaikutuksia. (Karppinen & Oikarinen 2008; Karppinen & Oikarinen 2010; Karppinen,
Oikarinen & Kaivo-oja 2010; Karppinen & Vähäsantanen 2015a)
2 Monipuolinen aluetaloudellinen toimialarakenne merkitsee sitä, että alueella on suhteellisesti hyvä kyky kohdata
ns. epäsymmetrisiä talouden häiriöitä. Alue ei siis ole riippuvainen vain yhden tai muutaman toimialan
menestymisestä.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 11
Kolmanneksi Satakunta on viennissä menestyvä maakunta. Satakunnan absoluuttinen
avoimuusindeksi (viennin arvo/alueen arvonlisäys) on ollut viime vuosikymmenen aikana
keskimäärin 50 % korkeammalla tasolla kuin maassa keskimäärin ja se on neljänneksi korkein
Suomen maakunnista (Karppinen 2014, Karppinen & Vähäsantanen 2015a). Yleisesti ottaen
pidempiaikainen alueellinen vientimenestys on osoitus toteutuneesta taloudellisesta
menestyksestä globaalissa kilpailussa onnistuneen alueellisen erikoistumisen ja korkean
tuottavuuden seurauksena. Kiihtyvän globalisaation olosuhteissa vientimenestyksellä on
kasvava merkitys alueellisen tulonmuodostuksen kannalta. (Karppinen & Vähäsantanen
2015a).
Lisäksi aluetaloudellista kilpailuetua Satakunta omaa väestötiheydellä mitatun
agglomeraatioedun (keskittymisetu) (Tilastokeskus 2016a) ja (maantie)saavutettavuutensa
suhteen (Huovari, Kangasharju & Alanen 2001; Vähäsantanen, Karppinen & Laamanen 2007).
Agglomeraatioetuja omaava alue voi kiihdyttää ei-välittömiä Osuuskauppavaikutuksia.
Satakunnan suhteellisina heikkouksina voidaan pitää alhaista innovaatiokykyä (suhteutetuilla
t&k-menoilla mitattuna) sekä inhimillisen pääoman laatua (korkeasti koulutettujen alhainen
osuus maakunnan 15-vuotta täyttäneestä väestöstä). (www.satamittari.fi 2016; Vähäsantanen
et. al. 2007). Viimemainituille tekijöillä ei liene merkittävää suoraa vaikutusta Osuuskaupan
näkökulmasta.
Satakunnan Osuuskaupan investointitoiminnan ja liiketoiminnan kannalta keskeisiä toimialoja
ovat rakentaminen ja kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä matkailun toimialat.
Alueellinen työllistävyys ja tulonmuodostuksen hajautus ovat oleellisia piirteitä näiden
toimialojen toiminnalle.
1.2. Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset
Tutkimuksen keskeiset tavoitteet ja tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
1. Kuinka suuria ovat Satakunnan osuuskaupan alueelliset kokonaistulo- ja -
työllisyysvaikutukset tällä hetkellä? Tavoitteena on arvioida alueellinen suora,
välillinen ja johdettu tulo- ja työllisyysvaikutus (kerrannaisvaikutuksineen
Satakunnassa) sekä paikallisverotulovaikutus (kunnallisvero ja kiinteistövero).
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 12
2. Voidaanko muita Satakunnan Osuuskaupan, lähinnä Satakunnan aluetalouden
kasvutekijöihin, kilpailukyky- ja resilienssikyky- sekä verkostotekijöihin, liittyviä
vaikutuksia arvioida numeerisesti kerätyn aineiston perusteella?
3. Millainen aluetaloudellinen merkitys Satakunnan osuuskaupalla ja
kaupansektorilla yleensä on Satakunnan aluetalouden kannalta? Tässä voidaan
tutkia seuraavia asioita:
a. Mikä on kaupansektorin ja erityisesti Satakunnan osuuskaupan merkitys
aluetaloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta?
b. Millainen rooli on osuuskaupan paikallisuudessa aluetaloudellisten
vaikutusten näkökulmasta?
c. Satakunnan osuuskaupan työllistävyysanalyysi. Esimerkiksi kuinka
monta henkilötyövuotta/henkilöä työllistää saadaan Osuuskaupan yhdellä
liikevaihtomiljoonalla suhteessa muihin toimialoihin Satakunnassa?.
Tutkimuksen kokonaisrakenne keskeisiltä osin noudattaa näitä elementtejä. Tutkimuksessa ei
pyritä arvioimaan Satakunnan Osuuskaupan yhteiskunnallisia kokonaisvaikutuksia. Ts.
Osuuskauppaa ei arvioida esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysin keinoin. Tarkoituksen on
arvioida pelkästään mitattavissa olevia, pääosin alueelliseen kysyntään liittyviä vaikutuksia.
1.3. Keskeiset tutkimusmenetelmät ja aineistokuvaus
Käsillä olevan tutkimuksen keskeiset tutkimukselliset välineet ja menetelmät ovat alueelliset,
Satakuntaa koskevat, panos-tuotostaulukot ja niiden pohjalta tehty kvantitatiivinen panos-
tuotosanalyysi sekä vastaavat valtakunnalliset panos-tuotostaulukot ja niiden pohjalta tehty
panos-tuotosanalyysi. Panos-tuotosanalyysi on yleisesti käytetty menetelmä tutkittaessa
kansantalouden eri toimialojen välisiä riippuvuuksia – esimerkiksi toimialojen
verkostovaikutuksia aluetaloudessa – ja/tai joidenkin (suur)hankkeiden/merkittävän alueellisen
toimijan kysyntäperusteisia vaikutuksia, kuten myös analysoitaessa julkisen vallan politiikan
tai vaikkapa luonnon katastrofin aluetaloudellisia kokonaisvaikutuksia.
Useiden maiden tilastoviranomaiset julkaisevat säännöllisesti ja lakisääteisesti kansantalouden
tason panos-tuotostaulukoita, mutta alueellisen tason vastaavia taulukoita ja panoskertoimia
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 13
julkaistaan enemmän epäsäännöllisesti ja aluekohtaisesti, eikä taulukoiden laadintaan ole
olemassa yhtenäistä kansainvälistä ohjeistusta ja käytäntöjä (Tilastokeskus 2008). Suomen
tilastokeskus on julkaissut kaksi maakuntatason alueellista panos-tuotos tilastointia vuosina
2000 ja 2006 koskien tilastovuosia 1995 ja 2002. (Tilastokeskus 2006) Tässä tutkimuksessa
käytetään vuonna 2006 julkaistuja alueellisia panos-tuotostaulukoita ja vuonna 2015
julkaistuja tilastovuotta 2013 koskevia valtakunnallisia panos-tuotostaulukoita.
Viimemainituista on johdettu alueellisia vaikutuksia koskien Satakuntaa.
Saatavissa olevalla relevantilla informaatiolla on keskeinen merkitys tulosten kannalta. Panos-
tuotosanalyysin kannalta keskeiset Satakunnan Osuuskaupan informaatiokohteet ovat
todellinen kokonaisinvestointikustannus, jatkuvan liiketoiminnan liikevaihto
palkkauskustannukset, henkilöstömäärät ja maksetut kiinteistöverot ja mikä on
investointiprojektien toteutuksen satakuntalaisuusaste. Panos-tuotosanalyysin vaatimien
välttämättömien alkutietojen pääasiallisena lähteenä on käytetty Satakunnan Osuuskaupan
kirjallisesti toimittamia ja tutkimuksen tekijöiden pyytämiä asiantuntija-arvioita.
Lähtökohtatietoarviot on tehty alkuvuonna 2016.
Tilastokeskuksen vuonna 2006 julkaistut alueelliset panos-tuotostaulukot kuvaavat
maakuntiemme talouden toimialarakenteita ja toimialojen välisiä panos-tuotossuhteita sekä
maakuntien riippuvuuksia muiden maakuntien ja ulkomaiden tuotevirroista (tuonti ja vienti
ulkomaille ja muihin maakuntiin). Rakenteelliset tekijät muuttuvat hitaasti. Vastaavasti vuonna
2015 julkaistut valtakunnalliset panos-tuotostaulut kuvaavat em. suhteita, mutta niistä ei voida
erottaa alueiden (maakuntien) tuontia ja vientiä muille alueille Suomeen. Koska määrällisten
tulosten esittämiseen sisältyy merkittävästi epävarmuuslähteitä, niin tutkimuksessa käytetään
skenaariotekniikkaa. Kokonaistulo-, työllisyys- ja verotulovaikutukset esitetään minimi- ja
maksimiarvioiden välisinä ”todennäköisinä” arvioina.
1.4. Tutkimuksen toteutus ja kulku
Tutkimus on toteutettu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2016. Käytännössä tutkimuksen
toteutuksesta ovat vastanneet Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön puolesta tutkija Ari
Karppinen. Satakunnan Osuuskaupan osalta asiantuntijayhteyshenkilönä on toiminut Leena
Mettälä. Lähtökohtatietoarviointia ovat tehneet jatkuvan liiketoiminnan osalta talousjohtaja
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 14
Lauri Hirvola, hr-assistentti Jenni Puskala ja asiakkuuspäällikkö Anne Velhonoja-Tushi sekä
investointitoiminnan osalta kiinteistöpäällikkö Mika Salo.
Tutkimus etenee seuraavasti. Aluksi esitellään luvussa 2 yleisellä tasolla ja lyhyesti ja
tutkimuksen kannalta keskeisin osin Satakunnan Osuuskauppaa, Satakunnan Osuuskaupan
lähiliiketoimintaympäristöä Satakuntaa sekä Satakunnan Osuuskauppaan liittyvien toimialojen
(kauppa (G), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) ja matkailun (koostuu 44 toimialasta)
merkitystä ja kehitystä Satakunnassa. Seutukunnista keskeisenä tässä on Porin ja Pohjois-
Satakunnan seutukunnat. Luvuissa 3 esitellään keskeisiä aineistoja ja tutkimusmenetelmiä.
Tutkimuksen tuloksia on esitelty luvussa 4. Edelleen luvussa 5 esitetään johtopäätökset.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 15
2. SATAKUNTA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ: SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN NÄKÖKULMA
“The Porters Five Forces model (Porter, 1980) is based on the insight that a corporate
strategy should meet the opportunities and threats in the organizations external environment.
A competitive strategy should base on an understanding of industry structures and the way
they change.”
Dagmar Recklies, 2015
Porterin (1980) klassikkoteoksen jälkeen on kirjoitettu hyllymetrikaupalla artikkeleita, joissa
korostetaan, että yrityksen menestyksen näkökulmasta liiketoimintaympäristön analyysilla on
keskeinen rooli (pelkästään Porterin itsensä kirjoitettuja ja useimmin viitattuja teoksia ovat
Porter, 1990, 1998a, 1998b, 2000, 2002)
Viime vuosina keskeisin kritiikki Porterin mallia kohtaan on kohdistunut siihen, että
alkuperäisessä mallissa liiketoimintaympäristö nähdään staattisena ja ennustettavana.
Enenevissä määrin korostetaan, että nykyinen liiketoimintaympäristö on dynaaminen, se omaa
merkittävästi enemmän volatiliteettiä, se on kompleksinen ja ristiriitainen ja siksi vaikeasti
ennustettavissa. Tämän vuoksi liiketoimintaympäristön jatkuva analysointi on tullut yhä
keskeisemmäksi menestyvien yritysten liiketoimintaosaamisen näkökulmasta. Tämän vuoksi
tässä tutkimuksessa kuvataan Satakuntaa Satakunnan Osuuskaupan liiketoimintaympäristönä
yleisesti ja ennen muuta korostetaan indikaattoreita, joilla voidaan osaltaan ennakoida
Satakunnan aluetalouden dynaamista häiriöherkkyyttä ja palautumiskykyä talouden ulkoisten
”shokkien” suhteen unohtamatta aluetalouden eli lähiliiketoimintaympäristön pidemmän
aikavälin kilpailukykyisyyttä. Satakunnan Osuuskaupan vuorovaikutusta aluetalouden ja
toimialojen kuvataan kuviossa 1. Tässä tutkimuksessa kuvataan Satakunnan aluetalouden
erityispiirteitä Satakunnan Osuuskaupan ja sen keskeisten toimialojen näkökulmasta (sininen
nuoli) ja ennen muuta tutkimuksen keskiössä on Satakunnan Osuuskaupan mitattavissa olevat
numeeriset vaikutukset Satakunnan aluetalouteen (vihreä nuoli).
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 16
ALUEEN ERIALUEEN ERITYISPIIRTEET
Kuvio 1. Satakunnan Osuuskaupan lähiliiketoimintaympäristö ja tutkimukselliset
erityispiirteet
2.1. Satakunnan Osuuskauppa ja kaupan sektorin, majoitus- ja
ravitsemistoiminnan sekä matkailun suhdannekuva ja merkitys
Satakunnan Osuuskaupan toiminta suuntautuu selkeästi vähittäiskaupan alalle (kuvio 2).
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan ¾ Osuuskaupan Satakunnan
toimipaikoista rekisteröidään vähittäiskauppaan (31/41). Tämän lisäksi Osuuskauppakonsernin
(ml. Palin Oy ja kiinteistöyhtiöt) 16 toimipaikkaa sijoittuvat Tilastokeskuksen luokituksen
mukaan vähittäiskauppaan (45): Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja
vähittäiskauppa sekä korjaus.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 17
Kuvio 2. Satakunnan Osuuskaupan keskeiset toimialat
Satakunnan Osuuskauppa on maakunnan merkittävin työllistäjä, kun työllisyyttä mitataan
henkilöperusteisesti – ei henkilötyövuosina (taulukko 1). Satakunnan Osuuskaupan
ilmoituksen mukaan Osuuskaupan Satakunnan toimipisteet työllistivät vuonna 2015
keskimäärin 989 henkilöä, joista 335 henkilöä (34 %) on kokopäiväisessä työsuhteessa ja 654
(66 %) osa-aikaisessa työsuhteessa. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin (2015)
mukaan Satakunnan Osuuskauppakonsernin (s.o. Osuuskauppa ja Palin Oy ja huomioitaessa
Satakunnan ulkopuoliset toimipisteet välitön vuosittainen henkilöstövaikutus) oli 1239
henkilöä vuoden 2015 joulukuussa. Palin Oy:n henkilöstöluvut Tilastokeskuksen tilastossa
ovat vuodelta 2014.
Pelkästään Satakunnan Osuuskaupan Satakunnan toimipaikkojen henkilöstömäärä (lkm) on
noin 10 % (G) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -
toimialan työpaikkamäärään verrattuna Satakunnassa. Satakunnan Osuuskaupan
henkilöstömäärä suhteessa Porin seutukunnan toimialan G henkilöstömäärään on reilut 23 %.
Satakunnan kaikista työpaikoista toimialan G osuus on 10 %.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 18
Taulukko 1. Satakunnan suurimmat yritystyönantajat 2014/2015 Sija Yritys Paikkakunnat Henkilöstö
1 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA* Satakunta 1239/1126/989 2 UPM-KYMMENE OYJ mm. Rauma ja Pori 801 3 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ Eurajoki 795 4 TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY Pori 704 5 HKSCAN FINLAND OY Eura 677 6 EUROPORTS RAUMA OY Rauma 575 7 ROLLS-ROYCE OY AB Rauma 566 8 HUNTSMAN P&A FINLAND OY Pori 560 9 ORAS OY Rauma 450
10 SAMPO-ROSENLEW OY Pori 441 11 BOLIDEN HARJAVALTA OY Harjavalta ja Pori 419 12 POSTI OY Satakunta 400 13 LUVATA PORI OY Pori 339 14 OSUUSKAUPPA KEULA mm. Rauma, Eura 286 15 ISS PALVELUT OY Pori ja Rauma 278 16 PUUSTELLI GROUP OY Harjavalta 257 17 SATAKUNNAN LIIKENNE OY Satakunta 250 18 LÄNSI-SUOMEN OSUUSPANKKI Satakunta 247
19 NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY Harjavalta 244 20 KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO OY Rauman sk ja Huittinen 240
Lähteet: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri (2015); Suomen Asiakastieto Oy (2016); Satakunnan Osuuskauppa (2016). Satakunnan Osuuskaupan luvut koskevat tilastovuotta 2015 ja muutoin 2014. *Satakunnan Osuuskauppakonserni (Satakunnan Osuuskauppa ja Palin Oy ) henkilöstö oli vuoden 2015 lopussa 1239 henkilöä. Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan Satakunnan Osuuskauppa yksistään työllisti 1126 henkilöä vuoden 2015 joulukuussa. Satakunnan Osuuskaupan arvio Satakunnassa sijaitsevien Osuuskaupan toimipisteiden henkilöstöstä oli keskimäärin 989 henkilöä vuonna 2015.
Kuvion 3 perusteella nähdään, että kaupan sektorilla on merkittävä rooli bruttoarvonlisäyksestä
Suomessa. Bruttoarvonlisäys tarkoittaa, että arvonlisäyksestä (joka on tuotetun hyödykkeen
myyntihinnan sekä sen valmistukseen käytettyjen välituotteiden ostohinnan erotus) ei ole
vähennetty poistoja eli pääomakannan kulumista.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 19
Lähde: Tilastokeskus (2016b)
Kuvio 3. Toimialojen osuudet bruttoarvonlisäyksestä 2014 koko maassa (ennakkotieto)
Lähde: Tilastokeskus (2016b)
Kuvio 4. Kaupan osuus arvonlisäyksestä (%) maakunnittain 2013
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 20
Lähde: Tilastokeskus (2016b)
Kuvio 5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus arvonlisäyksestä (%) maakunnittain
2013
Kuviot 4 ja 5 osoittavat, että Satakunnan Osuuskaupan kannalta keskeisillä toimialoilla
(kaupan ala ja majoitus- ja ravitsemistoiminta) arvonlisäyksen osuus Satakunnassa on varsin
vaatimaton verrattuna moniin muihin maakuntiin.
Kuviossa 6 ja 7 on kuvattu kaupan sektorin ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla
liikevaihdon kehitystä. Se on ollut Satakunnassa varsin maltillista, mutta stabiilia. Kaupan
alalla nimellinen kasvu vuodesta 2000 on ollut Satakunnassa noin 35 % vuoden 2015 loppuun
tultaessa eli keskimäärin 2,2 %/vuosi. Kaupan kehitys Satakunnassa on ollut varsin
samatahtista koko maan kaupan kehityksen kanssa. Yllättävästi vuoden 2008–2009
finanssikriisin alkaessa koko maan kaupan kehitys on laskenut huomattavasti enemmän kuin
Satakunnassa. Yleensä pienemmän alueen ja toimialan kehitys on paljon vaihtelevampaa kuin
suuren toimialan ja/tai alueen.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 21
Lähde: Satamittari (2016) ja Tilastokeskus (2016c)
Kuvio 6. Kaupan alan suhdannekuva Satakunnassa
Vastaavasti kuviosta 7 havaitsemme, että majoitus- ja ravitsemistoiminnan nimellinen
liikevaihto on kasvanut noin 30 % vuosien 2000–2015 välillä (1,9 %/vuosi). Liikevaihdon
kehitys alalla Satakunnassa ja valtakunnallisesti on vieläkin vakaampaa kuin kaupan alalla.
Vuodesta 2013 lähtien Satakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on kehittynyt
merkittävästi heikommin kuin valtakunnallisesti.
Lähde: Satamittari (2016) ja Tilastokeskus (2016c)
Kuvio 7. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan suhdannekuva Satakunnassa
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 22
Lähde: Tilastokeskus (2016b)
Kuvio 8. Kaupan työpaikat kunnittain 2013
Kuviossa 8 vertaillaan kaupan sektorin työpaikkojen osuutta (%) kunnittain. Porissa
kaupansektorin työpaikkojen osuus sijoittuu luokkaan 11,1–28,8 työpaikoista.
Kaupan näkökulmasta yleisesti matkailu on merkittävä tulonlähde. Kuviossa 9 on arvio
Satakunnan matkailun välittömistä ja kerrannaisista tuloista ns. ALMAnum
-mallilla laskettuna.
(ALMAnum
) on alueellisen matkailun numeerinen malli, jota on sovellettu toistaiseksi
Satakunnassa, sen seutukunnissa, Porin seudun kunnissa, Varsinais-Suomessa, Turun ja
Vakka-Suomen seutukunnissa vuodesta 2009 alkaen. Tutkimuksessa (Karppinen &
Vähäsantanen 2016) olemme soveltaneet samantyyppistä lähestymistapaa kuin tässä käsillä
olevan Osuuskauppa-tutkimuksen yhteydessä. Kuviossa 10 on vastaavasti arvioitu matkailun
työllisyysvaikutuksia. ALMAnum
-mallillamme. Matkailu vaikuttaa 44 toimialaan alueella.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 23
Lähde: Karppinen & Vähäsantanen (2016)
Kuvio 9. Matkailun tulovaikutukset Satakunnassa 2009–2015
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 24
Lähde: Karppinen & Vähäsantanen (2016)
Kuvio 10. Matkailun työllisyysvaikutus Satakunnassa
2.2. Satakunnan aluetaloudellinen kilpailukyky ja resilienssi
Satakunnan Osuuskaupan näkökulmasta kilpailukykyinen lähiliiketoimintaympäristö luo hyvät
edellytykset tasaiseen ja vahvaan tulonmuodotukseen, ja niin muodoin ennakoitavaan
vähittäiskaupan kysyntään. Satakunnan Osuuskauppa – merkittävänä alueellisena toimijana –
voi omalta osaltaan vaikuttaa Satakunnan aluetaloudelliseen menestykseen ja kilpailukykyyn.
Tarkastellaan seuraavassa aluetaloudellisen kilpailukyvyn käsitettä ja kilpailukyvyn
mittaamista perustuen pääosin Karppinen & Vähäsantasen (2015a) analyysiin alueellisesta
kilpailukyvystä ja resilienssistä.
Yleisesti alueelliset tekijät vaikuttavat kansantalouksien kasvuun ja taloudelliseen
kilpailukykyyn. OECD (2013) arvioi, että 10 % OECD:n alueista vastaa lähes 40 %:sta OECD
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 25
maiden yhteenlasketusta BKT:sta. Samaiset 10 % OECD-alueista on viime vuosina (1995–
2010) vastannut keskimäärin 39 %:sta työllisyyden kasvusta ja 42 %:sta BKT:n kasvusta.
Maakohtaisesti tarkasteltuna alueellinen kasvu- ja kilpailukykykontribuutio on hyvin
keskittynyttä Kreikassa, Unkarissa, Chilessä, Japanissa, Iso-Britanniassa sekä Ruotsissa ja
Suomessa. Näissä maissa kilpailukykyisimmät 10 % alueista on vastannut yli puolesta maan
talouskasvusta vuosina 1995–2010. (OECD 2013, 58). Aluetasolla vaikuttava yritystoiminta
omalta osaltaan vaikuttaa alueiden kilpailukykykehitykseen.
Nykyinen talouskriisi on entisestään syventänyt kuilua menestyvien ja kehityksessään jäljessä
olevien alueiden välillä noin puolessa OECD-maita. Maissa, joissa taloudellisen menestyksen
alueelliset erot ovat kasvaneet, se on johtunut pääosin heikommin menestyvien alueiden
kohtaamasta suuremmasta pudotuksesta aluetaloudessaan verrattuna menestyneisiin alueisiin.
Ja maissa, joissa alue-erot ovat kaventuneet, ovat aiemmin menestyneet alueet menestyneet
talouskriisissä suhteellisesti heikommin, eikä se ole johtunut heikommin menestyvien alueiden
kyvyssä ottaa kiinni menestyviä alueita.
Yritystasolla kilpailukykykäsite on ehkäpä helpoimmin määriteltävissä. Riippuen markkinoiden
kilpailullisuudesta kilpailukykyinen yritys kykenee pysymään markkinoilla, olemaan
voitollinen, kasvattamaan markkinaosuuttaan tai EU-komission tuoreen kilpailukykyraportin
mukaan (EU 2014) kykenee kasvuun. Yritystason mikroaineistosta kilpailukykyisyyttä
voidaan tällöin myös mitata ja seurata.
Maa- ja aluetason taloudellista kilpailukykyä pidetään kuitenkin huomattavasti
kompleksisempana käsitteenä (esim. Krugman 1994; Huovari, Kangasharju & Alanen 2001;
Martin & Tyler 2003; Martin 2005; Martin, Kitson & Tyler 2006; Piekkola 2006, Annoni &
Diskstra 2010; Maliranta 2014; Pajarinen & Rouvinen 2014). Itse asiassa jotkin taloustieteilijät
(esim. Krugman) esittävät, että maa- tai aluetason kilpailukyvystä ei sen epämääräisyyden
vuoksi kannattaisi edes puhua. (ks. myös Atkinson 2013). Tässä yhteydessä esitetään
perusteeksi ensiksikin se, että on harhaanjohtavaa tehdä analogia yrityksen tai toimialan ja
maan tai alueen kilpailukyvyn välillä. Esimerkiksi siinä missä kilpailukyvytön yritys menee
pidemmällä aikavälillä konkurssiin, maalla ei ole vastaavaa ”bottom linea”, josta sen
pärjäämisestä kilpailussa voitaisiin tehdä päätelmiä. Toiseksi siinä missä yritykset ja jonkin
alueen toimialat kilpailevat markkinaosuuksista ja niiden menestys voi olla saavutettu toisten
kustannuksella, niin jonkin maan menestys – erityisesti pienen maan tai alueen, joka on lähellä
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 26
suurempaa – luo pikemminkin enemmän mahdollisuuksia kuin tuhoaa niitä. Tunnetusti
keskinäinen kauppa alueiden ja maiden välillä on muuta kuin nollasummapeliä. Kolmanneksi
Krugman esittääkin, että jos kilpailukyvystä halutaan välttämättä puhua muulla kuin
yritystasolla, niin kannattaisi puhua tuottavuudesta.
Käytännössä kuitenkin maiden ja alueiden kilpailukyky kiinnostaa, niistä jatkuvasti puhutaan
ja talouspolitiikalla sekä aluekehittämistyöllä pyritään vaikuttamaan kilpailukykyisyyteen.
Toisaalta alueen yksittäisillä yrityksillä (esim. Satakunnan Osuuskauppa) voi olla vaikutusta
alueen kilpailukykyisyyteen. Tässä yhteydessä kilpailukykyä on syytä pyrkiä jäsentämään
muutaman perusominaisuuden mukaan. Ensiksikin on syytä erottaa kilpailukyvyn
aikaulottuvuus. Lyhyellä tähtäimellä kilpailukykyinen kansantalous on ulkoisesti ja sisäisesti
tasapainossa. Ensin mainittu tarkoittaa vaihtotaseen tasapainoista kehitystä, jolloin oleellisessa
roolissa on maan hyvä kustannuskilpailukyky (yksikkötyökustannukset, ml. valuuttakurssit)
kansainvälisillä markkinoilla. Jälkimmäinen puolestaan tarkoittaa hyvää työllisyyttä, vakaata
hintatasoa ja julkisen talouden tasapainoista kehitystä. Myös sisäisen tasapainon syntymiseen
vaikuttavat yksikkötyökustannukset ja siten tuottavuuskehitys, palkkojen kehitys sekä
lopputuotteiden hintakehitys. Pidemmällä tähtäimellä kilpailukykyisyyttä voidaan hahmottaa
kasvu(teoria)perusteisesti, jolloin maan kilpailukykyisyyttä arvioidaan tyypillisesti
kasvuedellytys- tai resurssiperustaisesti (investoinnit, innovatiivisuus, koulutustaso,
uudistumiskyky, yrittäjyys, infrastruktuuri, …).
Toinen keskeinen systeemitason kilpailukyvyn ulottuvuus on aluetaso yhdistettynä alueen
omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa kilpailukykyisyyteensä. Alueen kilpailukyvylle voidaan
löytää muutamia poikkeavia piirteitä verrattuna kansantalouden kilpailukyvyn tasoon.
Ensiksikin lähtökohtaisesti alueiden resurssitekijät sekä lopputuotteet ovat enemmän
liikkuvampia kuin maiden välillä – tosin tämäkin ominaisuus on globaalitaloudessa
tasoittumassa. Toisin ilmaistuna alueellisella saavutettavuudella on alueen kilpailukyvyn
kannalta merkitystä. Asiaa voidaan tarkastella myös paikallisuusnäkökulmasta. Vahvasti
paikallinen yritystoiminta – kuten Satakunnan Osuuskauppa – vaikuttaa ”varmemmin”
aluetalouden kilpailukykyyn, koska toiminnan siirtäminen muualle ei ole useinkaan
perusteltua. Erityisesti, mitä pienemmän alueen kilpailukykyä (maakunta vs. seutukunta vs.
kaupunkiseutu) tarkastellaan, sitä merkittävämpi rooli on myös lähialueiden
kilpailukykyisyydellä ja yksittäisillä yritystoimijoilla. Seutukunta/kunta hyötyy, jos sen
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 27
ympärillä on kilpailukykyisiä seutukuntia/kuntia/yrityksiä, eikä alueiden kilpailukykyisyys
siten ole nollasummapeliä.
Toiseksi alueen kasvuedellytyskilpailukykyyn vaikuttaa alueen sisäiset lähellä toimimisen
edut. Mikäli alueella on merkittävästi taloudellista toimintaa, joista voidaan löytää sisäisiä ja
ulkoisia skaalaetuja (s.o. verkostomaisesta toiminnasta syntyviä ulkoisvaikutuksia), alueella on
agglomeraatioetuihin perustuvaa kilpailuetua. Tyypillisesti seutukunnat Suomessa ovat
alueellisten tilastoyksiköiden ohella luonnollisia talouden toimeliaisuuden kokonaisuuksia –
ehkäpä maakuntakokonaisuuksia enemmän. Huovari, Kangasharju & Alanen 2001; Piekkola
2006; Vähäsantanen, Karppinen & Laamanen 2007 ja Karppinen & Vähäsantanen 2009–2014;
Karppinen & Vähäsantanen 2015a) ovat tarkastelleet empiirisen aineistoon perustuen Suomen
seutukuntien kilpailukykyä.
Kolmanneksi alueet ovat oman kilpailukykyisyytensä kehittämistoimien osalta enemmän
riippuvia valtakunnallisista, alueelle annetuista politiikkatoimista: esim. kaupan sääntely,
veroratkaisut, palkkaratkaisut, valuuttakurssijärjestelmä, korkeakoulupolitiikka, innovaatio- ja
investointikannustimet. Alueen toimialarakenteen erilaisuus luonnollisesti vaikuttaa
valtakunnallisen kilpailukykypolitiikan vaikuttavuuteen alueella.
Alueille ei ole samanlaisia lyhyen tähtäimen ulkoiseen ja sisäiseen tasapainoon liittyvää
kilpailukykyisyyttä kuin maatasolla (ks. yllä). Aluetasolla voidaan kuitenkin löytää
toisenlainen pitkän aikavälin dynaamisiin vaikutuksiin perustuva lyhyen aikavälin
kilpailukykytekijä: alueen taloudellinen resilienssi eli kimmoisuuskyky. Resilienssikyky on
tärkeää, koska on huomattu, että alueet kilpailevat globaalitaloudessa enenevissä määrin
suoraan toistensa kanssa ja näin muodoin kansainvälisen talouden häiriöt vaikuttavat suoraan
alueiden taloudelliseen menestykseen. Tarkastellaan tässä luvussa jäljempänä aluetalouksien
resilienssikykyä ja sitä, voivatko yksittäiset yritykset/toimialat vaikuttaa eri tavoin alueen
resilienssikykyyn.
Alueellinen kilpailukyky Satakunnassa ja Satakunnan Osuuskauppa
Alueiden taloudellisen kilpailukyvyn mittaamiselle ei ole olemassa yksikäsitteistä selkeää ja
yleisesti käytettyä mittaria. Tässä tutkimuksessa alueen kilpailukykyä arvioidaan Karppinen &
Vähäsantasen kehittämän seutukuntien kilpailukykymittariston pohjalta (ks.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 28
www.satamittari.fi). Mittarissa seutukunnan kokonaiskilpailukykyindeksi (SEKKI-indeksi)
koostuu kuudesta osa-indeksistä: innovatiivisuus, koulutustaso, agglomeraatioedut
(teollisuusvaltaisuus), aluetalouden rakennemuutosedut (yritysdynamiikka), työn tuottavuus ja
työllisyys. Näin muodostettu kilpailukykyindeksi perustuu vahvasti pidemmän aikavälin
aluetaloudellisen kasvun edellytysten seutukunnittaiseen vertailuun. SEKKI-indeksin kuvaus
on esitetty kuviossa 11.
Kuvio 11. Seutukuntien kokonaiskilpailukykyindikaattoriston (SEKKI) kuvaus
Edelleen kuviossa 12 on esitetty esimerkinomaisesti Satakunnan seutukuntien kilpailukyvyn 6
osa-indeksiä (koko maa = 100) vuonna 2012. Pohjois-Satakunnan, Porin ja Rauman
seutukunnan kilpailukykyisyyttä on verrattu Suomen seutukuntien kilpailukyvyn mediaaniin
(70 seutukuntaa) ja 10:nneksi parhaaseen seutukuntaan.
Pohjois-Satakuntaa lukuun ottamatta innovatiivisuuden, koulutustason ja yritysdynamiikan
suhteen Satakunnan seutukunnat sijoittuvat kaikkien kilpailukyvyn osatekijöiden osalta
mediaanin yläpuolelle eli ne ovat kilpailukykyisempiä kuin seutukunnat keskimäärin.
Satakunnan Osuuskaupan näkökulmasta tämä antaa viitteitä sille, että Satakunnan seutukunnat
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 29
ovat menestyneet suhteellisesti hyvin taloudellisesti ja Osuuskaupan keskeisten toimialojen
(kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja matkailun) paikallisen kysynnän voidaan odottaa
olevan taloudellisesti kestävällä pohjalla. Kilpailukyky on yleisesti ominaisuus, joka riippuu
aluetalouden menneestä kehityksestä ja nykyisistä talouden rakenteista, joten kilpailukyky
muuttuu hitaasti. Seutukunnan suhteellinen kilpailukykyasema voi tosin muuttua nopeastikin.
Kuviosta 12 ja hyödyntämällä edeltä kuvioita 2–10 sekä taulukkoa 1 voidaan tehdä havaintoja3
myös toiseen suuntaan eli millainen vaikutus Satakunnan Osuuskaupalla on Satakunnan
kilpailukykyisyyteen ja aluetalouden menetysedellytyksiin? Selkein vaikutus voidaan nähdä
siinä, että Satakunnan Osuuskauppa Satakunnan suurimpana työllistäjänä (taulukko 1) ja
merkittävän työllistävyysominaisuuden omaavana (kuvio 36 jäljempänä) vaikuttaa
positiivisesti Satakunnan kilpailukykyyn työllisyysasteen kautta (kuvio 12). Lisäksi kaupan
sektorin merkittävä rooli Satakunnan aluetalouden arvonlisäyksen muodostajana (kuvio 3) ja
työllistäjänä (kuvio 8) antaa viitteitä sille, että Osuuskaupan rooli Satakunnan aluetalouden
työllisyydessä on myös aluetaloudellisesti merkityksellinen. Määrällisiä vaikutuksia
nimenomaisesti Osuuskaupan vaikutuksesta Satakunnan työllisyyteen ei voida arvioida
muutoin kuin, että Satakunnan Osuuskaupan henkilöstömäärä (lkm) on noin 10 % suhteessa
kaupan alan työpaikkamäärään Satakunnassa ja vastaavasti reilut 23 % suhteessa Porin
seutukunnan toimialan G henkilöstömäärään. Tarkkaa työllisyyskontribuutiota ei voida
kuitenkaan arvioida, koska Satakunnan Osuuskaupan henkilöstöä on myös muilla kuin kaupan
toimialoilla ja osin myös Satakunnan/Porin seutukunnan ulkopuolella.
3 On syytä korostaa, että Satakunnan Osuuskaupan määrällisen kilpailukykyvaikutuksen arviointi vaatisi
ekonometrisen tutkimuksen tekemistä. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteisiin tällainen ei ole kuitenkaan
kuulunut. Havainnot Osuuskaupan vaikutuksista Satakunnan seutukuntien kilpailukykytekijöihin ovat siten
pelkästään laadullisia.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 30
Lähde: www.satamittari.fi (2016)
Kuvio 12. Seutukuntien kilpailukykymittarin komponentit: Satakunnan seutukuntien
kilpailukyky 2012
Edelleen karttakuviossa 13 on esitetty seutukuntien kokonaiskilpailukyky (SEKKI) perustuen
osaindeksien (6) painottomaan sijalukukeskiarvoon vuonna 2014. Seutukunnat (70) on jaoteltu
kymmenryhmittäin eri kilpailukykyluokkiin. Kuviosta nähdään, että Rauman seutukunta on
kilpailukyvyltään parhaassa kymmenikössä, Porin seutukunta 11–20 kilpailukykysijaluokassa
ja Pohjois-Satakunta luokassa 41–50. Satakunnan Osuuskaupan näkökulmasta erityisesti Porin
seutukunta tarjoaa kilpailukykyisen lähiliiketoimintaympäristön.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 31
Kuvio 13. Suomen seutukuntien kilpailukyky 2014
Kuviosta 14 voidaan nähdä, että Porin seutukunnan kokonaiskilpailukyvyn kehitys suhteessa
kaikkiin seutukuntiin on pysynyt suhteellisen tasaisesti parantuvana: vuonna 2009 sijoitus oli
20. ja vastaavasti 12. vuonna 2014. Toiseksi vuodesta 2010 saakka Porin seudun
kilpailukykyasema on ollut väestömääräisessä verrokkiryhmässä (> 100 000 asukasta, 10
seutukuntaa) keskiarvoa parempi (pl. vuosi 2013).
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 32
Kuvio 14. Porin seudun kilpailukyvyn kehitys 2009–2014 suhteessa seutukunnan
kokoluokan mediaaniin
Aluetaloudellinen resilienssi Satakunnassa ja Satakunnan Osuuskauppa
Pidemmän aikavälin alueellisten kasvutekijöiden suhteellisesta vakaudesta huolimatta
enenevissä määrin on kiinnitetty huomiota siihen, että yritysten liiketoimintaympäristö on
kuitenkin altis jatkuville muutoksille. Usein puhutaan liiketoimintaympäristön dynamiikasta.
Talouskriisin aikainen kehitys esimerkiksi Suomessa osoittaa, että alueiden kyky kohdata ja
vastata talouden häiriöihin poikkeaa toisistaan. Aluetalouksien kilpailukyvyn lisäksi on
ryhdytty kiinnittämään huomiota aluetalouden resilienssikykyyn. Tarkastellaan seuraavassa
aluetaloudellista resilienssiä Karppinen & Vähäsantanen (2015a) tutkimusta hyödyntäen.
Resilienssi on tuttu käsite useilla tieteenaloilla esimerkiksi fysiikassa, teknillisillä aloilla,
ekologiassa, psykologiassa ja organisaatiotieteissä. Alueen taloudellista resilienssiä on vasta
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 33
viime aikoina ryhdytty tutkimaan aluetaloustieteellisesti (esim. Reggiani, A., de Graff, &
Nijkamp, P. 2002; Vale & Campanella 2005; Boschma & Martin 2007, 2010; Foster 2007;
Pike, Dawley, & Tomaney 2010; Simmie & Martin 2010; Hill, Clair, Wial, Wolman, Atkins,
Blumenthal, Ficence & Friedhoff 2012; Augustine, Wolman, Wial & McMillen 2013,
Hallegatte 2014). Resilienssi on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun tarkastellemme alueellisen
liiketoimintaympäristön kilpailukykyä dynaamisesti.
Perinteinen taloustieteellinen käsitys on se, että lyhyen tähtäimen suhdanneluonteiseksi
oletettuihin häiriöihin ei kannata erityisesti reagoida talous- tai varsinkaan aluepolitiikalla,
koska vapaasti toimivilla markkinoilla väliaikaiset häiriöt korjautuvat markkinasopeutuksen
ansiosta itsestään. Sittemmin on kuitenkin haluttu korostaa, että lyhyen aikavälin taloudellisilla
häiriöillä saattaa olla pidemmän aikavälin, dynaamisia vaikutuksia. Koska ”aluetalouden
resilienssin talousteoria” on selvästikin vielä kehitysvaiheessa, on sitä vain vähän yhdistetty
epätasaiseen alueelliseen kehitykseen, alueelliseen kilpailukykyyn ja polkuriippuvuuteen (ks.
Bristow 2010; Hassink 2010). Viimeaikainen alueen resilienssikykyyn perustuva
talousteoreettinen näkemys korostaa aluetason hystereesivaikutusta, jossa lyhyen tähtäimen
talouden häiriöllä voi olla eri alueilla hyvinkin erilaisia pidemmän aikavälin dynaamisia
vaikutuksia riippuen aluetalouden resilienssistä kohdata näitä häiriöitä (ks. esim. Martin 2011,
Martin & Sunley 2014). Alueellisen resilienssin yhteyttä alueelliseen kilpailukykyyn
korostetaan tämän kirjoituksen yhteydessä (ks. kuvio 20).
Tutkimuksessa on oletettu, että seutukunnissa nimenomaan teollisuussektori on sellainen, joka
kohtaa voimakkaimmin globaalitalouden ulkoiset häiriöt ja niin muodoin ne ovat oleellisessa
roolissa aluetalouden taloudellisen resilienssikyvyn suhteen. Teollisuudessa tapahtuvat häiriöt
ovat usein nopeita ja voivat vaikuttaa aluetalouden kehitykseen merkittävästi myös lyhyellä
tähtäimellä. Jopa yksittäisten yritysten häiriöalttius voi aikaansaada merkittäviä muutoksia
aluetalouteen. Suomesta viimeaikaisina esimerkkeinä ovat olleet esimerkiksi Salon ja Oulun,
ja Rauman seutu, jossa ICT-alan ja Nokian/Microsoftin tai telakkateollisuuden ja korealaisen
STX-telakan globaalit murrokset ovat merkittävästi vaikuttaneet aluetalouksien kehitykseen,
vaikka samalla osaava työvoima alueellisena kilpailukykytekijänä on säilynyt. Julkisten ja
yksityisen palveluiden ja kaupan sektorit ovat seutukunnittain vähemmän alttiita lyhyen
aikavälin häiriöille, eikä niissä havaittu tehtyjen tarkastelujen valossa (Karppinen &
Vähäsantanen 2015a) siinä määrin dynaamisia muutoksia kuin teollisen rakenteen osalta.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 34
Jotta aluetaloudellista resilienssikykyä voidaan indikaattorein kuvata, sen keskeisistä
ulottuvuuksista pitäisi olla käsitys. Keskeiset lähiliiketoimintaympäristön systeemiset
resilienssiominaisuudet ovat seuraavat (vrt. esim. Martin 2011, 12; Martin & Sunley 2014, 6):
Taulukko 2. Keskeiset lähiliiketoimintaympäristön systeemiset resilienssiominaisuudet
Nro Taloudellinen resilienssiominaisuus
1. TALOUDELLINEN RESISTENSSIOMINAISUUS.
Kuinka aluetalouden nykyinen elinkeinorakenne kykenee
säilyttämään kilpailukykynsä yleisestä taloudellisesta häiriöstä
huolimatta?
2. PALAUTUMISNOPEUSOMINAISUUS.
Millä vauhdilla aluetalous korjaa häiriöitä palautuen (entisellä
rakenteella) trendikasvu-uralle?
3. RAKENNEMUUTOSVALMIUSOMINAISUUS.
Kuinka hyvät lähtökohta-ominaisuudet aluetaloudella on sopeutua
häiriöihin pidemmällä aikavälillä mukauttaen kilpailukykyään
uudenlaiseen toimintaan?
Lähde: Karppinen & Vähäsantanen 2015a
Kuviossa 15 on esitetty käsiteanalyyttinen kuvaus aluetalouksista, jotka ovat resilienttejä tai
eivät sitä ole. Käytännössä alueen resilienssiomaisuutta voidaan karkeasti kuvata aluetalouden
tai sen keskeisten toimialojen tulon- ja työllisyyden muodostuksen vaihteluilla4 (ks. kuviot 18
ja 19 koskien Satakunnan kaupansektorin ja teknologiateollisuuden liikevaihdon vaihteluita
nykyisen talouskriisin aikana).
4 Tarkkaan ottaen myös monipuolisen elinkeinorakenteen omaava aluetalous ja monipuolisen toimipaikka-
/yritysrakenteen omaavat toimialat alueella voivat kohdata voimakkaita tulon- ja työllisyyden vaihteluita riippuen
talouden häiriön luonteesta. Jos shokki on ns. symmetrinen eli kohdistuu kaikkiin toimialoihin ja yrityksiin
samankaltaisena, niin häiriö voi näkyä toimialan/alueen tulojen ja työllisyyden vaihteluna, vaikka toimiala-
/yritysrakenne olisi monipuolinen. Mutta jos talouden häiriö tai sen seurausvaikutukset kohtelevat eri
toimialoja/yrityksiä erilailla puhutaan epäsymmetrisestä shokista, jolloin monipuolinen ja rakennemuutosvalmis
alue/yritys kohtaa shokin seuraukset todennäköisesti lievempänä. Käytännössä tämä siis näkyy alueen/toimialojen
tulojen ja työllisyyden pienempänä vaihteluna.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 35
Kuvio 15. Tutkimuksessa käytetyn resilienssikäsitteen kuvaus (vrt. Hill et al. 2012 ja
Simmie & Martin 2010)
Tässä tutkimuksessa esitetään seutukunnittainen resilienssi-indeksi (SRI). Kokonaisindeksi
muodostuu edellä mainittuja ominaisuuksia kuvaavista osaindekseistä. Käytännössä SRI-
indeksin perusaineisto muodostuu kullekin seutukunnalle (s) kolmesta osa-alueesta (ks. kuvio
15 ja taulukko 2). Se lasketaan seuraavasti:
jossa ensimmäinen termi oikealla puolella kuvaa seutukunnan (s) teollisen rakenteen
monipuolisuutta (Herfindahl-Hirschman -indeksi, HHI). Hakasulkulausekkeen ensimmäinen
termi on seutukunnan agglomeraatioetuja kuvastavan sektorin eli teollisuuden liikevaihdon
(Revt) osuus seutukunnan yritysten kokonaisliikevaihdosta (Rev). Keskimmäinen lauseke
kuvastaa seutukunnan rakennemuutosalttiutta eli yrityskannan (Ry) uusiutumista. Viimeinen
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 36
termi hakasulkeissa kuvastaa seutukunnan maakunnan (m) vientimenestystä eli viennin (X)
osuutta maakunnan arvonlisäyksestä. Viimemainittu termi on maakuntatasolla paitsi tilastojen
saatavuuden vuoksi, myös siksi, että se kuvastaa lähiseutukuntien keskinäistä menestystä
globaaleilla markkinoilla. Varsinainen SRIs indeksi on SEKKI-indeksin tapaan laskettu
seutukunnan sijalukujen avulla, mutta tässä tapauksessa resistenttiysominaisuudelle (HHI) on
annettu painoarvo 0,5 ja kaikille hakasulkulausekkeessa oleville rakennemuutosalttius (kaksi
ensimmäistä) ja sopeutumisnopeus termille (viimeinen) yhteensä 0,5.
Kuviossa 16 on esitetty Suomen seutukuntien elinkeinorakenteen monipuolisuus ns.
Herfindahl-Hirschman -indeksin (HHI) avulla seutukuntien kokoluokittain. Käytännössä HHI
on siis laskettu seutukunnan (s) toimialojen (i) henkilöstöosuuksien neliöiden summana (ks.
alla). Monipuolisen elinkeinorakenteen seutukunnalle HHI-tunnusluku saa pienen arvon ja
vastaavasti yksipuolisen elinkeinorakenteen alueella HHI on suuri5.
n
i s
i
sx
xHHI
1
2
,
jossa xi = toimialan i henkilöstö ja x on henkilöstö kokonaisuudessaan alueella (s). HHI-
indeksi on alueittain laskettu toimialojen (henkilöstö)osuuksien neliöiden summa. Se mittaa
siis tarkasteltavan alueen yksipuolisuutta tai monipuolisuutta toimialarakenteen suhteen.
Kuviosta 16 voidaan nähdä, että suuren kokoluokan alueet ovat keskimäärin monipuolisempia
kuin pienemmät alueet. Kuitenkin myös pienemmän kokoluokan alueissa löytyy useita alueita,
joilla on monipuolisempi elinkeinorakenne kuin joillakin suuren kokoluokan alueilla (vrt.
esim. Oulun ja Seinäjoen seutu ja vaikkapa Pohjois-Satakunta kokoluokassa 20–40 000
asukasta). Lisäksi 40–60 000 asukkaan seutukunnat ovat keskimäärin jonkin verran
monipuolisempia kuin 60–100 000 asukkaan seutukunnat ja vaihtelu (keskipoikkeama) 40–
60 000 alueen seutukuntien monipuolisuudessa on selvästi vähäisempää kuin 60–100 000
asukkaan seutukunnissa. Pieni HHI ilmentää seutukunnan suhteellisesti hyvää
resistenssiominaisuutta (ks. taulukko 2 nro 1 ominaisuus.) talouden ulkoisten häiriöiden
suhteen. Vastaavasti Oulun seudun, Salon seudun, Imatran seudun ja vaikkapa Raahen seudun
elinkeinorakenteiden yksipuolisuus ovat tehneet ne häiriöherkiksi talouden ulkopuolisia
shokkeja kohtaan. Raahen seutukuntaa lukuun ottamatta kaikki em. alueet valtioneuvosto on
5 Kuviossa 16 HHI-indeksi on skaalattu sadalla.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 37
joutunut nimittämään ns. äkillisen rakennemuutoksen alueiksi nykyisen talouskriisin
olosuhteissa vuosina 2007–2014.
Kuviosta 16 emme kuitenkaan voi päätellä seutukuntien toimialojen sisäisestä resilienssistä,
ts. siitä kuinka monta yritystä-/toimipaikkaa osallistuu alueelliseen tulon- ja työllisyyden
muodostukseen toimialan sisällä. Kuviossa 17 tätä on kuvattu Satakunnan osalta koskien sen
joitakin yrityssektorin päätoimialoja. Kuvattu resilienssi-indeksi mittaa sitä, kuinka paljon
toimipaikkoja kyseisillä toimialoilla osallistuu toimialan tulonmuodostukseen (liikevaihto)
suhteessa teollisuuteen (teollisuus = 100). Satakunnan Osuuskaupan kannalta keskeisten alojen
(kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, matkailu) sisäinen tulonmuodostus on huomattavan
paljon resilientimpää verrattuna teollisuuteen. Kaupan alalla ero on 4,6-, Majoitus- ja
ravitsemistoiminnassa 13,2- ja matkailussa jopa 75-kertainen (logaritminen asteikko). Tästä
mittarista ei voida kuitenkaan päätellä numeerisia arvoja koskien Satakunnan Osuuskauppa,
mutta voidaan tehdä selkeä laadullinen johtopäätös, että Satakunnan Osuuskaupan
tulonmuodostus vahvistaa Satakunnan aluetalouden resilienssikykyä.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 38
Lähde: Karppinen & Vähäsantanen (2015a)
Kuvio 16. Seutukuntien elinkeinorakenteen monipuolisuus (Herfindahl-Hirschman -
indeksi, HHI) seutukuntien kokoluokittain
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 39
Kuvio 17. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvien keskeisten toimialojen
aluetaloudellinen resilienssi suhteessa teollisuuteen Satakunnassa
Tyypillisesti toimialojen sisäisen tulonmuodostuksen resilienssi näkyy siinä, että toimialan
tulonmuodostuksen (tässä liikevaihto) vaihtelut ovat maltillisia. Ohessa kuvioissa 18 ja 19
tulonmuodostuksen vaihtelua on esimerkinomaisesti verrattu Satakunnan kaupan alalla ja
teknologiateollisuuden alatoimialoilla. Selkeästi voidaan havaita, että nykyisen talouskriisin
aikana (alkaen 2008) teknologiateollisuuden liikevaihdon vaihtelut ovat olleet merkittävästi
suurempia kuin kaupan alalla.
Kuviossa 20 on kuvattu Satakunnan seutukuntien kilpailukykyä ja taloudellista resilienssiä
suhteessa Suomen 70 muuhun seutukuntaan. Mitä lähempänä origoa seutukunta sijaitsee, niin
sitä paremman kilpailu- ja resilienssikyvyn seutukunta omaa (2011–2012). Kuviota voidaan
Satakunnan seutukuntien ja Satakunnan Osuuskaupan osalta tulkita niin, että Porin seutukunta
ja Rauman seutukunta tarjoavat molemmat kilpailu- ja resilienssikykyisen
liiketoimintaympäristön Satakunnan Osuuskaupalle. Molemmat seutukunnat ovat selkeästi
sekä kilpailu- ja resilienssikyvyn suhteen mediaania parempia. Tämä luo ennustettavuutta
lähiliiketoimintaympäristön suhteen ja siten osaltaan vähentää liiketoimintaympäristön riskejä.
Toisaalta Satakunnan Osuuskaupalla on jonkinasteinen positiivinen rooli erityisesti Porin
seudun kilpailu- ja resilienssikyvyn suhteen. Vaikutuksen tarkkaa määrää ei voida arvioida.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 40
Lähde: www.satamittari.fi; Tilastokeskus (2016c)
Kuvio 18. Kaupan toimialan suhdannekehitys Satakunnassa ja Suomessa 2000–2015
Lähde: www.satamittari.fi; Tilastokeskus (2016c)
Kuvio 19. Satakunnan teknologiateollisuuden suhdannekehitys 2000–2015
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 41
Kuvio 20. Satakunnan seutukuntien kilpailu- ja resilienssikyky 2011–2012
Lopuksi on kuitenkin syytä korostaa, että Satakunta maakuntana on selkeästi erikoistunut
jalostukseen (teollisuus ja rakentaminen) kuten kuviosta 21 voidaan havaita. Erityisesti
teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin olleet väheneviä Satakunnassa vuosien 1995–2013
aikana (lähes neljänneksen (-24 %) vähennys teollisuuden työpaikoissa) ja samaan aikaan
kaupan ja majoitus ja ravitsemistoiminnan yhteenlaskettu työpaikkojen kasvu on ollut lähes
viidennes (+19 %) (kuvio 22). Erityisen voimakasta tällainen rakennemuutos on ollut Porin
seutukunnassa (-28 %/+19 %). (ks. kuvio 22.)
Mediaani (30,5)
Mediaani (33,6)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 42
Lähde: Tilastokeskus 2016b
Kuvio 21. Jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) työllistävyys maakunnittain 2013
Lähde: www.satamittari.fi
Kuvio 22. Työpaikkojen muutos päätoimialoilla 1995–2013 Satakunnassa, sen
seutukunnissa ja koko maassa
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 43
2.3. Alueellinen tulonmuodostus ja tuloerot
Satakunnan Osuuskauppa toimii kulutusmarkkinoilla. Kaupan sektorissa suoraan
lopputuotekäyttöön menee 56 % bruttotuotoksen perushintaisesta arvosta ja 44 % menee
välituotteiksi Satakuntaan. Tuotoksesta vain 2,5 % suuntautuu vientiin ulkomaille ja muualle
kuin Satakuntaan kotimaassa. Alueen yritysten tulonmuodostuksen ohella (ks. edellinen luku)
myös satakuntalaisten kuluttajien tulonmuodostus on keskeistä Satakunnan Osuuskaupan
kannalta. Kuluttajien tulot muodostavat kulutustavaroiden kysyntäpotentiaalin.
Kuviossa 23 on vertailtu maakunnittain asuntokuntien (samassa osoitteessa asuvat)
keskimääräistä käytettävissä olevaa rahatuloa vuonna 2014. Manner-Suomen maakunnista
Satakunnassa se on ollut 8. suurin, hieman yli 30 000 euroa/vuosi.
Lähde: Tilastokeskus 2016b
Kuvio 23. Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo maakunnittain 2014
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 44
Kuviosta 24 voidaan havaita, että talouskriisistä huolimatta asuntokuntien keskimääräinen
käytettävissä oleva rahatulo on kasvanut Pohjois-Satakunnan seutukunnassa (1,6 %) ja Porin
seutukunnassa (1,5 %), mutta laskenut Rauman seutukunnassa (-1,2 %).
Lähde: Tilastokeskus (2016b)
Kuvio 24. Asuntokunnan käytettävissä olevan rahatulon muutos seutukunnittain 2009–
2014
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 45
Erityisesti vähittäiskauppatoiminnan näkökulmasta potentiaalisen kysynnän kannalta on
merkitystä myös sillä, kuinka käytettävissä olevat tulot jakaantuvat alueella. Tasaisen
tulonjaon ja korkean sekä kasvavan keskimääräisen tulon alueella potentiaalisten asiakkaiden
määrä on korkea verrattuna alueisiin, joissa käytettävissä olevat tulot kasaantuvat harvemmille.
Tulonjaon tasaisuutta mitataan yleisesti ns. Gini-kertoimella. Mitä pienempi Gini-kertoimen
arvo on, niin sitä tasaisempi on tulonjako. Kuviosta 25 voidaan nähdä, että Satakunnan
seutukunnissa tuloerot kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla mitaten ovat pienemmät
kuin koko maassa. Seutukuntien keskinäiset tuloerot ovat pieniä. Sekä koko maassa että
Satakunnan seutukunnissa käytettävissä olevien tulojen tuloerot kasvoivat voimakkaasti 1990-
alun laman jälkeen nykyiseen talouskriisin saakka (1995–2008). Tämän jälkeen tuloerot ovat
jälleen vähentyneet.
Lähde: Tilastokeskus (2016d)
Kuvio 25. Tuloerojen kehitys Satakunnan seutukunnissa 1995–2012
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 46
2.4. Alueelliset verkostot kaupan ja matkailun sektoreissa
Satakunnan Osuuskaupan verkostovaikutuksia ei voida numeerisesti arvioida käytettävissä
olevan tilastollisen aineiston perusteella. Sen sijaan aluetaloudellisia ja kaupan toimialaan
Satakunnassa yleisesti liitettäviä verkostovaikutuksia voidaan karkeasti kuvata tilastollisen
aineiston perusteella.
Fyysiset verkostot muodostuvat helposti sinne, missä talouden toimijat ovat läheisissä
kanssakäymisissä. Satakunnan väkiluku on 222 957 vuoden 2015 lopussa. Tämä on 4,1 %
Suomen väestöstä. Satakunnan maakunnan väestömäärä on 19 maakuntamme joukossa 7
suurin. (Tilastokeskus 2016a). Erityisesti Porin seutukunta on yksi maamme suurimmista (7.)
seutukunnista väestömäärällä (138 500) mitattuna. Satakunta sijaitsee maantieteellisesti lähellä
Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen väestömäärältään suuria seutukuntia Tampereella ja Turussa.
Suuri oma alueellinen väestömäärä merkitsee suurempaa kysyntäpohjaa alueella tuotetuille
hyödykkeille ja palveluille ja suhteellisesti suurien markkinoiden läheisyyden katsotaan
yleisesti merkitsevän alueen yrityksille suhteellisesti suurempaa markkinapotentiaalia
verrattuna ”periferiassa” toimiviin vastaavantyyppisiin alueisiin (ks. esim. Fujita, Kurgman ja
Venables 1999; Fujita ja Thisse 2002; Ottaviano ja Pinelli 2004). Satakunnan Osuuskaupan ja
panos-tuotosanalyysin kannalta suhteellisesti suuret omat markkinat ja markkinapotentiaali
merkitsevät oman alueen tuotannolle ja siihen kohdistuvan kysynnän kerrannaisvaikutuksille
potentiaalisesti suurempia vaikutuksia.
Taloustoimien alueellisen vaikuttavuuden kannalta väestöllisen markkinapotentiaalin lisäksi
keskeisessä asemassa on alueen toimijoiden keskinäisen kanssakäymisen määrä tai helppous.
Useinkin kaupunkimaiset alueet kykenevät tarjoamaan palveluja monipuolisesti ja tällaisten
alueiden palveluverkko on harvaanasuttuja alueita kattavampi. Yritykset ja kansalaiset
viihtyvät tyypillisesti hyvien palveluiden äärellä. Alan tutkimuksissa tällaisia toimialojen
välisiä agglomeraation eli keskittymisen etuja tyypillisesti kuvataan karkealla tasolla alueen
väestöntiheydellä tai suoraan alueen toimialarakenteen monipuolisuuden avulla (esim.
Armstrong ja Taylor 2000; Huovari et.al 2001; Fujita ja Thisse 2002; Piekkola 2006, ks.
aiemmin HHI-indeksi).
Satakunta on väestöntiheydeltään keskimääräistä tiheämmin asuttu maakunta (28,51
asukasta/km2) – seitsemäs Suomen maakuntien joukossa vuoden 2016 alussa ja selvästi yli
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 47
koko maan väestötiheyden (18,06 asukasta/km2) (Tilastokeskus 2016a). Satakunnan
seutukunnat ovat hyvin monipuolisia toimialarakenteeltaan Suomen 70 seutukunnan joukossa
(ks. edellä kuviot 16 ja 17). Satakunnan Osuuskaupan toiminnan kannalta agglomeraatioetujen
olemassa olo merkitsee sitä, että Satakunta tarjoaa palveluja ja hyödykkeitä suhteellisesti
ottaen varsin monipuolisesti ja alue antaa hyvät edellytykset olemassa olevalle ja uudelle
taloudelliselle toiminnalle. Potentiaaliset kerrannaisvaikutukset monipuolisen
tuotantorakenteen alueella leviävät maakunnassa usealle sektorille.
Taulukko 3. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisten lopputuotteiden käytön
(”myynnin”) jakauma välituotekäyttöön ja lopputuotekäyttöön sekä lopputuotekäytön1
ja välituotekäytön jakauma, %.
Toimiala Toimialan
tuotteiden välituotekäyttö Satakunnassa
2
(%)
Lopputuotekäyttö (%)
kulutus Satakunta
2
investoinnit Satakunta
2
vienti muualle kotimaahan
vienti ulkomaille
loppukäyttö yhteensä
yhteensä väli- ja loppukäyttö
Kauppa 44,2 92,3 3,1 1,9 2,6 55,8 100,0 1
Osuudet on laskettu lopputuotekäytön yhteismäärästä. 2 Satakunnan kaupansektorin perushintaisten tuotteiden käyttö (”myynti”) suuntautuu 97,5 % Satakuntaan. Ei näy suoraan
yllä olevasta taulukosta.
Satakunnan kaupan tuotteiden käytön jakauma välituotteina Satakunnassa (%)
Maata-lous
Metallien jalostus ja metallituott.valm.
Koneiden ja laitteiden valmistus
Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoimin-ta
Kauppa 7,9 12,4 5,5 13,9 10,3 3,0
Kuljetus, varas-tointi, tieto-liikenne
Kiinteistö-, vuokraus-, tutk. ja liike-elämän palvelut
Hallintopalve-lut
Terveydenhuol-lon palvelut
Muut yhteiskunnal-liset palvelut
Muut toimialat yhteensä (12 kpl, joille 0 % < ”myynti” < 3 %, perushintaisesta tuotoksesta)
Kauppa 6,7 6,7 7,3 5,5 3,6 17,3 Aineistolähde: Tilastokeskus (2006): Alueellinen panos-tuotostaulukko
Taulukossa 3 kuvataan Satakunnan kaupan sektorin (G) tuottaman perushintaisen
(markkinahinnasta vähennetty tuoteverojen ja yrityksen tukipalkkioiden erotus)
bruttotuotoksen jakaumaa ensiksikin lopputuotteisiin ja välituotteisiin Satakunnassa. Kaupan
”lopputuotemyynnit” jakaantuvat kulutukseen Satakunnassa, investointeihin Satakunnassa,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 48
vientiin muualle kotimaahan ja vientiin ulkomaille. Satakunnan kaupan sektori ”myy
tuotteensa 97,5 %:sti Satakuntaan joko välituotteina tai lopputuotteina.
Taulukon 3 alaosa kuvaa Satakunnan kaupansektorin välituotteiden jakaantumista keskeisille
toimialoille Satakunnassa. Luvut kertovat, kuinka paljon Satakunnan kaupan alan
bruttotuotoksesta käytetään välituotteina toimialoilla, joiden osuus perushintaisesta
bruttotuotoksesta on > 3 %. Kaiken kaikkiaan taulukosta nähdään, että Satakunnan
kaupansektorin tuotoksen välituotekäyttö hajaantuu useille toimialoille ( > 3 %:n toimialoja 11
kpl) ja 0-3 % toimialoja 12 kpl). Tämä kuvastaa kaupan alan vertikaalista riippuvuutta
(verkostoitumista) eteenpäin Satakunnassa. Samalla tämä merkitsee sitä, että kaupan sektorin
tuotoksen/tulojen muutokset vaikuttavat laaja-alaisesti Satakunnan aluetaloudessa.
Vastaavasti taulukossa 4 on kuvattu Satakunnan kaupan sektorin bruttotuotoksen käyttöä
”ostoihin” eli millaisiin kohteisiin bruttotuotos jakaantuu. Satakunnan kaupan ala ostaa omat
välituotteensa 54 %:sti Satakunnasta. Muu osa sektorin bruttotuotoksen käytöstä (ostoista)
menee välituoteostoihin muualta Suomesta ja ulkomailta (tuontituotteet), työpanoksen ostoihin
(palkansaajakorvaukset), tuoteverojen maksuun sekä korvauksiin omistajille
(toimintaylijäämään). Välituoteostojen määrä yhteensä perushintaisesta bruttotuotoksesta on
37 %, palkansaajakorvausten 28 %, verojen 1 % ja toimintaylijäämän 34 %.
Taulukon 4 alaosa kuvastaa Satakunnan kaupansektorin välituoteostojen jakaantumista
keskeisille toimialoille (> 6,5 % perushintaisesta välituotekäytöstä). Kaupan sektorin
välituotekäyttö jakaantuu myös usealle toimialalle, mutta keskeisiä on ”vain” muutama (5 kpl).
Kaiken kaikkiaan tällainen vertikaalinen takaisinpäin riippuva verkosto jakaantuu 19
toimialalle.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 49
Taulukko 4. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisen tuotoksen jakauma
välituotekäyttöön (”ostoihin”), palkansaajakorvauksiin, veroihin ja toimintaylijäämään
(”voittoihin”) sekä välituotekäytön jakauma, %.
Toimiala Satakun-
nassa tuotettu-jen tuottei-den käyttö perushin-taan
1 (%)
muiden maakun-tien tuotteiden käyttö
1
ulkomais-ten tuotteiden käyttö
1
välituotekäyt-tö yhteensä
2
palkansaa-jakorvauk-set
2
Tuote- ja muut tuotanto-verot
2
Toimin-taylijää-mä, brutto
2
Tuo-tos perushinta
2
Kauppa 54,3 26,4 19,3 37,5 27,6 1,3 33,5 100 1
Osuudet on laskettu välituotekäytön yhteismäärästä. 2 Osuudet on laskettu Satakunnan kaupan sektorin perushintaisesta tuotoksesta.
3 Satakunnan kaupansektorin perushintaisten tuotteiden käyttö (”ostot”) suuntautuu 54,3 % Satakuntaan.
Satakunnan kaupan välituotekäytön jakauma Satakunnassa (%)
Paperi-teolli-suus
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
Kauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
Kiinteistö-, vuokraus-,tutk. ja liike-elämän palvelut
Muut (14 toimialaa, joilta ”ostot” 0% < 6,5%)
Kauppa 6,6 6,6 22,4 28,3 9,9 26,3 Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotostaulukko
Matkailu ei muodosta kaupan alan tapaan toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa.
Matkailualan verkostovaikutuksia ei voida näin ollen suoraan kuvata alueellisen panos-tuotos
mallin avulla taulukoiden 3 ja 4 tapaan. Käytännössä matkailu vaikuttaa hyvin moneen
toimialaan ja matkailuala on näin lähtökohtaisesti verkottunutta. Joillekin toimialoille, kuten
vaikkapa ilmaliikenne, rautateiden henkilöliikenne ja matkatoimistot, tulot koostuvat
kokonaisuudessaan matkailusta. Majoitus toiminnassa, kuten myös useilla liikennettä
palvelevilla toimialoilla matkailu tuottaa valtaosan tuloista, mutta esimerkiksi
ravitsemistoiminnasta vain noin viidenneksen verran tuloista syntyy matkailusta Satakunnassa.
Vähittäiskaupan toimialat ovat myös aloja, jotka hyötyvät matkailusta, mutta huomattavasti
vähäisemmissä määrin.
Karppinen ja Vähäsantanen (2011) ovat estimoineet matkailutulon merkitystä eri toimialoille
toimialojen tuottamien matkailutuotteiden perusteella. Tässä arvioinnissa on käytetty
Satakuntaa koskevaa alueellista panos-tuotosmallia lähtökohtana (ks. myös Konttinen 2006).
Kehitetty alueellisen matkailun numeerinen arviointimalli (ALMAnum
) perustuu 44 toimialan
matkailutuotteiden liikevaihto-osuuksiin. Satakunnan Osuuskaupan näkökulmasta esim.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 50
vähittäiskaupan alatoimialojen (ml. polttoainemyynti) matkailutuotteiden liikevaihto-osuudeksi
on arvioitu 1,6 %, majoitustoiminnassa 85 % ja ravitsemistoiminnassa 20 %. ALMAnum
-
mallilla on arvioitu usean vuoden ajan Satakunnan, sen seutukuntien ja Porin seudun kuntien
välitöntä ja kerrannaista matkailutuloa ja työllisyyttä. Malli on käytössä myös Varsinais-
Suomessa.
Yhteenvetoa luvusta 2
Satakunnan Osuuskauppa on suurin yritystyönantaja Satakunnassa. Työpaikkoja on 10 %
suhteessa koko Satakunnan kaupan työpaikkoihin ja 23 % suhteessa Porin seutukunnan kaupan
työpaikkoihin.
Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen työpaikkakehitys on ollut
merkittävästi positiivista 1995–2013 kaikissa seutukunnissa (pl. Pohjois-Satakunta, jossa
kasvua on ollut vain 2,5 %).
Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvien toimialojen työllistävyys on erinomainen:
jokainen liikevaihtomiljoona kaupanalalla tuo 3 htv, matkailualalla 8 htv ja majoitus- ja
ravitsemistoiminnassa jopa 11 htv.
Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen tulonmuodostus poikkeaa
teollisuudesta: toimialat vaikuttavat aluetalouteen tuoden merkittävää vakautta tarjoamalla
moninkertaisesti pienemmän häiriöalttiuden talouden vaihteluita vastaan. Ts. toimialojen
taloudellinen resilienssi on hyvä suhteessa teollisuuteen.
Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen liiketoiminta vaikuttaa erityisen
monelle toimialalle ja erityisesti ”myyntitoiminta” on merkittävästi satakuntalaista. Tässä
käytetyn aluevaikutusmallin näkökulmasta kaupan sektorissa vuodot muihin maakuntiin jäävät
pieneksi ja kerroinvaikutus korostuu.
Satakunnan ja erityisesti Porin ja Rauman seutukunnan aluetaloudet tarjoavat kilpailukykyisen
ja hyvän resilienssikyvyn omaavan lähiliiketoimintaympäristön. Tämä luo suhteellisesti hyvin
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 51
ennakoitavissa olevat edellytykset Satakunnan Osuuskaupalle – myös muille paikallisesti
suuntautuneille yrityksille – kehittää liiketoimintaosaamistaan Satakunnassa.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 52
3. AINEISTOT JA MENETELMÄT
3.1. Keskeiset aineistot
Luvussa 4 esitettävien numeeristen aluetalousvaikutuslaskelmien kannalta keskeiset
tilastolliset aineistot jakaantuvat kolmeen keskeiseen osa-alueeseen (ks. myös kuvio 1).
Ensiksi tutkimuksessa tarvitaan numeerista tietoa tutkimuksen kohteesta - Satakunnan
Osuuskaupasta - toiseksi Satakunnan Osuuskaupan toiminnan kannalta keskeisistä aloista
(kaupan ala, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja matkailu) ja kolmanneksi Satakunnan
Osuuskaupan aluevaikutusten kannalta keskeisiltä alueilta eli Satakunnasta, Porin ja Pohjois-
Satakunnan seutukunnista.
Satakunnan Osuuskauppaa koskeva aineisto tutkimusta varten on erikseen koottu alkuvuodesta
2016 koskien tuoreinta saatavilla olevaa tietoa. Tutkijoiden määrittämiä tietopyyntöjä
käytetään ns. lähtökohtatietoina laskettaessa Satakunnan Osuuskaupan välittömiä ja
kerrannaisia aluetaloudellisia työllisyys-, tulo- ja verotulovaikutuksia. Aineistoa pyydettiin
kokoamaan erikseen Osuuskaupan viimeisten vuosien merkittävimmästä uus- ja
korvausinvestoinneista ja jatkuvasta liiketoiminnasta.
Numeerisia investointitietoja saatiin 6 rakennushankkeesta, joista 4 oli uudisrakennuksia ja 2
vuokrahuoneistojen perusparannuksia. Tässä yhteydessä pyydettiin arviota investointien
toteutuksen satakuntalaisuusasteesta rakennusvaiheittain (maarakennus ja varsinainen
rakentaminen).
Varsinaisesta päivittäisestä liiketoiminnasta pyydettiin tietoja seuraavista muuttujista:
henkilöstömäärä, henkilöstökulut (ilman työnantajakuluja), liikevaihto, vuokrat, kiinteistövero,
omistajuusmenot (bonusmaksut ja toimintaylijäämä) ja muut menot (esim. paikallinen
sponsorointi). Soveltuvin osin tiedot saatiin kunnittain Satakunnan alueelta. Tutkimuksessa
käytetty aineisto koostuu vuosihavainnoista.
Välittömien vaikutusten tilastollisten satakuntalaisuusarvioiden määrittämiseen ja
kerrannaisvaikutusten laskemiseen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tuottamia alueellisia
ja valtakunnallisia panos-tuotostaulukoita. Tuoreimmista valtakunnallisista panos-
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 53
tuotostaulukoista (Tilastokeskus 2015b), jotka koskivat vuoden 2013 panos-tuotosrakennetta,
muodostettiin alueellisia käyttämällä yksinkertaista sijaintiosamäärämenetelmää (simple
location quotient) ja ns. Fleggin sijaintiosamäärää (ks. tarkemmin luku 4). Molemmat tuottivat
lähellä toisiaan olevia tuloksia. Suoria alueellisia panos-tuotostaulukoita käytettiin soveltuvin
osin. Ne on Tilastokeskus tuottanut viimeksi 2006 koskien vuoden 2002 aluerakennetta.
Koska kaupan alan päivittäisen liiketoiminnan tuotot hajautuvat hyvin monille toimialoille
varsinaista panos-tuotosanalyysia ei tässä voitu soveltaa, vaan kerrannaisvaikutukset arvioitiin
tyypillisen keynesiläisen aluetaloudellisen kertoimen avulla ilman vaikutusten disaggregointia
toimialoittain. Kertoimen johtaminen on esitetty luvussa 4. Sen sijaan investointi ja tulo-
/työllisyysvaikutusten satakuntalaisuusasteen arviointiin käytettiin rakennussektorin ja kaupan
alan panos-tuotostaulukoita.
Kerroin- ja muiden vaikutusten arviointiin käytettiin lisäksi useita Tilastokeskuksen (2016e,
2016b, 2016f, 2016g, 2016a, 2015a) tuottamia tilastoja: Aluetilinpito, AlueOnline, KunTo-
tietokanta (sisältää kunnittaisen, seutukunnittaisen ja maakunnittaisen toimipaikkatilaston
aikasarjan vuodesta 1993 lähtien), teollisuuden aluetilastot, väestötilastot, yritys- ja
toimipaikkarekisteriaineiston (14 619 toimipaikka Satakunnassa, joista kustakin kerättynä
(saatavilla olevin osin) 62 muuttujaa eli aineistossa vajaa miljoona tietosolua (906 378)),
Satakunnan toimialoittainen suhdanneaineisto, tulonjaon kokonaistilasto sekä verotilastot.
Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin aiempia tutkimuksen tekijän Satakunnan aluetalouden
kilpailu- ja resilienssikykyyn sekä kerroinvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia (mm. Karppinen
2014, 2011, 2008a, 2008b, 2005; Karppinen & Luonila 2014; Karppinen, Luonila &
Lemmetyinen 2015a, 2015b; Karppinen, A. & Oikarinen, E. 2010a, 2010b, 2008a, 2008b;
Karppinen, Oikarinen & Kaivo-oja 2010; Karppinen & Vähäsantanen 2016, 2015a, 2015b,
2015c, 2014a, 2014b, 2013, 2011; Karppinen, Vähäsantanen & Haukioja 2015; Karppinen,
Vähäsantanen, Haukioja, Lemmetyinen 2012, Karppinen, Vähäsantanen, Lemmetyinen,
Haukioja 2012) ja seutukuntien kilpailu- (SEKKI-indeksi) ja resilienssikyvyn mittaamiseen
kehitettyjä aineistoja (SRI-indeksi). Tutkimukset ja indikaattoristot löytyvät sähköisessä
muodossa osoitteesta www.satamittari.fi ja/tai työ- ja elinkeinoministeriön (TEM 2016)
ylläpitämästä Toimiala Online-tietokannasta http://www2.toimialaonline.fi/ (linkistä
Tilastokanta/Tuotanto ja Talous/Rakennemuutos).
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 54
3.2. Menetelmät
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia arvioidaan kuvion 26
mukaisella mallilla. Investointitoiminnan analysointiin on käytetty Satakunnan
rakennustoimialan panos-tuotoskytkentöjä, mutta varsinaisten tulo- ja työllisyyskertoimien
laskemiseen (ml. päivittäiset liiketoiminnat) ei voitu käyttää panos-tuotosanalyysia kaupan
alan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä matkailun hajautuneiden välillisten vaikutusten
vuoksi. Esimerkiksi tuotosvaikutukset kaupan alalla hajautuvat 21 toimialalle ja matkailu
vaikuttaa 44 toimialalle Satakunnassa. Kerroinvaikutusten laskemiseen käytetään keynesiläistä
aluetaloudellista kerroinmallia. Malli on tarkemmin johdettu tämän luvun lopussa (alueellinen
kokonaisvaikutusmalli).
Kuvio 26. Malli Satakunnan Osuuskaupan vaikutuskanavista aluetalouteen
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 55
Alueellinen kokonaisvaikutusmalli
Tässä tutkimuksessa käytetty kaupan sektorin tulon kokonaiskysyntävaikutus (Yf) (välitön,
epäsuora ja kerrannainen vaikutus) Satakunnan kokonaistuotannon arvoon on saatu alla
olevalla tavalla. Mallirakenne on samankaltainen kuin Bleaney ym. (1992).
Kaupan sektoriin liittyvä toiminnallinen menoperusta (MP) Satakunnassa koostuu niistä
kustannuksista, jotka syntyvät kaupan henkilökunnan palkkaamisesta (L) ja niistä
kustannuksista, jotka syntyvät kaupan sektorin tuottamiin hyödykkeisiin ja -palveluihin
välittömästi liitettäviin markkinaehtoisiin menoihin (ml. investointi- ja käyttömenot) (G) eli
MP = L + G. (1)
Tässä ei ole arvioitu mahdollisesti syntyneitä laskennallisia eläkevastuukustannuksia.
Tutkimuksessa ei ole arvioitu pääomakannan kulumista, eikä ole arvioitu kvantitatiivisesti
muita epäsuoria menovaikutuksia kuten kaupan sektorin koulutukseen liittyviä julkisen
sektorin menoja.
Menoperustayhtälö (1) ei kuitenkaan kuvaa kaupan sektorin välitöntä (1. kierroksen)
kontribuutiota Satakunnan alueelliseen bruttokansantuotteeseen (Y1). Välitön vaikutus syntyy
palkkaamisesta syntyvistä menoista (L, näkyy Satakunnan bruttokansantuotteessa) sekä
hyödykkeiden ja palveluiden ostojen (G) siitä osasta (h), joka kohdistuu Satakunnassa
tuotettuihin hyödykkeisiin ja palveluihin. Tällöin kaupan välitön alueellinen
markkinahintainen bruttokansantuotevaikutus voidaan kirjoittaa seuraavasti:
Y1 = L + hG = L + h1G1 + h2G2 . (2)
Tässä G1 = kaupan sektorin investointimenot ja G2 = kaupan alan muut ”ostomenot”.
Paikallisuuskysyntäosuus (h) jakaantuu siten h1 osuuteen, joka kuvastaa sitä osaa
investointimenoista, joka kohdistuu paikalliseen tuotantoon. Toiseksi h2 kuvastaa sitä osuutta
ostomenoista (pl. palkansaajakorvaukset), joka kohdistuu paikallisesti tuotettuun palveluun ja
hyödykkeisiin.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 56
Kaupan sektorin seuraavan kierroksen alueellinen bruttokansantuotevaikutus (Y2) syntyy
alueellisen kulutuksen lisäyksen kautta, joka puolestaan riippuu alueellisen bruttotulojen
lisäyksen sijasta käytettävissä olevista tuloista. Näin matkailun aikaansaamalla alueellisella
kokonaistuotoksen lisäyksellä on oma vaikutuksensa Satakunnan käytettävissä oleviin tuloihin
( d1Y ) eli
d1Y = (1-t1)[Y1 – t2h1G1 – t3h2G2], (3)
jossa t1 = palkkatuloihin kohdistuva keskimääräinen välittömien verojen aste, t2 = välillisten
verojen normaaliverokanta (ALV) investointihyödykkeille, t3 = pääomatuloverokanta. Toisin
sanoen kaupan aikaansaamilla tuloilla ja muilla menoilla on vaikutus satakuntalaisten
käytettävissä oleviin tuloihin vain verojen jälkeisiltä osin (tuloverot ja relevantit kulutusverot)
sekä siltä osin, kun tulot eivät mene Satakunnan ulkopuolelle.
Olkoon (c) Satakunnan kuluttajien rajakulutusalttius ja w se osuus tuloista, joka
kohdistuu paikallisesti tuotettuihin hyödykkeisiin. Näin ollen voidaan kirjoittaa 2. kierroksen
kaupan sektorin vaikutus Satakunnan arvonlisäykseen seuraavasti:
Y2 = wc[ d1Y ], (4.1)
Toisen kierroksen kasvu Satakunnan tuotoksen bruttoarvossa määräytyy niiden
satakuntalaisten paikallisen kulutuksen perusteella, joiden tulot kasvoivat kaupan sektorin
ansiosta.
Oletetaan, että tällä toisen kierroksen bruttotuotoksen lisäyksellä ei ole vaikutusta
vuokratulojen kasvuun alueella. Kaupan sektorin vaikutus toisen kierroksen satakuntalaisten
verojen jälkeisiin käytettävissä oleviin tuloihin on:
d2Y = (1-t1)(1-t2)Y2. (4.2)
Oletetaan, että 3. kierroksen kokonaistuotosvaikutus syntyy vain edellisen kierroksen
Satakuntaan kohdistuvan kulutuksen lisäyksen kautta, niin vastaavat 3. kierroksen vaikutukset
kuin yllä voidaan kirjoittaa seuraavasti:
Y3 = wc d2Y = wc(1-t1)(1-t2)Y2 (5.1)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 57
ja
d3Y = (1-t1)(1-t2)Y3 = wc(1-t1)(1-t2)
d2Y . (5.2)
Kun tiedetään, että järkevillä parametriarvoilla (0 < c,w,v < 1) uuden kierroksen
aikaansaama kerroinvaikutus on aina edellistä pienempi, niin kokonaiskerroinprosessi
vaimenee. Kokonaiskerroin saadaan määritettyä siten seuraavasti:
Yf/Y1 = 1
n
1yi/YY
, (6)
jossa n = kierrosten lukumäärä. Kun sijoitetaan Yi paikalle edellä (1)-(5) spesifioidut
lausekkeet ja kun käytetään hyväksi tietoa, että kerroinprosessi kuvautuu matemaattisesti
suppenevan geometrisen sarjan summana, niin kerroinlauseke (6) voidaan kirjoittaa muotoon
Yf/Y1 = 1 + [1 + wc(1-t1)(1-t2) + ... ]Y2/Y1
= 1 + 1
2
21 Y
Y
)t-)(1t-wc(1 -1
1
= 1 +
hGL
Ywc
)t-)(1t- wc(1-1
1 d
1
21 . (7)
Edelleen kokonaiskysyntävaikutus (Yf ) voidaan esittää muodossa:
Yf = 2
21
1 Y)t-)(1t-wc(1 -1
1Y . (8)
Kokonaistyöllisyysvaikutus on laskettu suoraan vakiotuottavuusolettamuksen perusteella eli
aluetaloudessa tuotanto (tai tulot)/työllisten määrällä pysyy vakiona.
.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 58
4. NUMEERISET TULOKSET
Seuraavaksi tarkastellaan muodostetulla mallilla laskettuja Satakunnan Osuuskaupan
alueellisia tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Ensin mainittujen osalta arvioidaan
välittömiä ja kerrannaisia investointitulo- ja päivittäisen liiketoiminnan tulo- ja
työllisyysvaikutuksia. Verotulovaikutukset ovat paikallisia Satakunnan Osuuskaupan
henkilöstön kunnallisveroja ja Osuuskaupan maksamia kiinteistöveroja.
Arvioitavat numeeriset vaikutukset voidaan pelkistää taulukkoon 5. Jokaisesta vaikutuksen
arviointiin käytetään minimi- ja maksimiarvioita, koska lähtökohtatiedot ja niiden
kanavoituminen aluetalouteen sisältää epävarmuutta. Minimi ja maksimi arvioiden väliset
arviot muodostavat ns. vaikutusavaruuden vaihteluvälin. Arvioitavia vaikutusavaruuden
ääripäitä on siten 13*2 = 26 kappaletta.
Taulukko 5. Tutkimusosion 1 tavoitteet ja numeeriset arviointikohteet
Numeeriset tulokset luvussa 4 kuvastaa myös tutkimusosion 3 tavoitteita eli arvioidaan
taulukon 5 tulosten eli Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellista merkitystä Satakunnassa.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 59
Muita kuin numeerisia kysyntäperusteisia vaikutuksia on arvioitu edellä luvussa 2 pyrkien
vastaamaan tämän tutkimushankkeen tavoitteeseen 2 (ks. Johdanto). Koska käytetty
tilastoaineisto ei mahdollista Satakunnan Osuuskaupan numeerisia arvioita alueellisten
kasvutekijöiden ja kilpailu- tai resilienssikyvyn suhteen, eikä verkostovaikutusten numeerista
arviointia, niin luvussa 2 numeeriset tulokset esitettiin joko koko Satakunnan kaupan sektorin
suhteen tai vain laadullisesti. Toisin sanoen talousteoriaperusteisesti arviointiin, mihin
suuntaan nämä Satakunnan Osuuskaupan vaikeasti mitattavat, mutta sinänsä tärkeät
vaikutukset voisivat olla.
4.1. Investointitulo
Satakunnan Osuuskaupalla on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin (2015) 41
toimipaikkaa Satakunnassa, joista 31 (76 %) toimii vähittäiskauppasektorilla ja loput
tukkukaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla. Satakunnan Osuuskaupan investoinnit
suuntautuvat luonnollisesti liiketilarakentamiseen. Tässä tutkimuksessa on arvioitu
Osuuskaupan suurimpia rakennusinvestointeja (6 kpl), joista 4 on uudisrakennuksia ja 2
mittavaa korjaushanketta. Nämä ovat aikaansaaneet alueellisen investointitulon Satakuntaan ja
siitä on levinnyt kerrannaisvaikutukset muuhun Satakunnan aluetalouteen.
Kuviossa 27 on kuvattu Satakunnan Osuuskaupan rakennusinvestointien välittömiä
tulovaikutuksia Satakunnan aluetalouteen. Rakentamisen aikaansaamia työllisyysvaikutuksia
on arvioitu vain siltä osin, kun on jäljempänä arvioitu Osuuskaupan yhteenlaskettua jatkuvan
liiketoiminnan ja investointien tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Maksimiarvio kuviossa 27
perustuu Satakunnan Osuuskaupan arvioon rakennushankkeiden kokonaiskustannuksista ja
satakuntalaisuusasteesta: maarakennusten osalta 100 % ja varsinaisen liikerakennustoiminnan
osalta 98 %. Minimiarviossa näitä 1. tulokierroksen vuotovaikutuksia (ei-satakuntalaisuusaste
rakennusprojektin toteutuksessa) puolestaan arvioidaan hyödyntäen Satakunnan
rakennustoiminnan panos-tuotostaulukoita. Rakennustoiminnan bruttotuotos sen mukaan
jakaantuu seuraavasti:
28 % menee rakennussektorissa palkansaajakorvauksiin, joista on tässä oletettu 100 %
jäävän Satakuntaan, koska on käytetty paikallisia rakennusyrityksiä;
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 60
rakennussektorin välituotekäyttö on 54 % bruttotuotoksesta, josta välituoteostot
Satakunnasta ovat 64 % (loput ovat ostoja muulta Suomesta ja ulkomailta, jotka ovat 1.
periodin vuotoja);
tuoteverojen osuus on 8 %, joka on 1. periodin vuoto Satakunnasta ja
toimintaylijäämä on 14 % bruttotuotoksesta, jonka oletetaan kokonaisuudessaan jäävän
Satakuntaan.
Näin ollen välittömän investointitulon todennäköinen vaikutus on 35 milj.€ – 45 milj.€ (kuvio
27).
Kuvio 27. Satakunnan Osuuskaupan välitön investointivaikutus
Välittömät 1. periodin tulot aikaansaavat tulon kiertämisen koko Satakunnan aluetaloudessa eli
myös muilla sektoreilla kuin Satakunnan Osuuskaupan keskeisillä toimialoilla ja
rakentamisessa. Jokaisella tulokierroksella syntyy jälleen vuotoja aluetalouden kiertokulusta:
maksetut verot ja ostot muualta kuin Satakunnasta. Tässä tutkimuksessa kerroinvaikutusten
arviointiin on käytetty kolmea menetelmää.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 61
Ensiksi peruskertoimet ja vuodot on arvioitu suoraan vuoden 2006 alueellisten
yhteenlaskettujen panos-tuotoskertoimien perusteella. Menetelmän hyvänä puolena on se, että
panos-tuotostauluista saadaan suoraan vuodot – myös ostot muualta Suomesta.
Tilastokeskuksen viimeisimmät alueelliset panos-tuotostaulukot kuvaavat vuoden 2002
alueellista elinkeinorakennetta.
Tämän vuoksi toiset vastaavat kertoimet on arvioitu vuoden 2015 valtakunnallisten
panoskertoimien perusteella siten, että alueelliset kertoimet on saatu ns.
sijaintiosamääräkorjauksen avulla (simple location quotient, SLQi), jossa valtakunnallista
panoskerrointa korjataan Satakunnan elinkeinorakenteen suhteella valtakunnalliseen eli
toimialan (i) tarjonta Satakunnassa suhteutetaan Satakunnan kokonaistuotokseen ja tämä
jaetaan vastaavalla valtakunnallisella osuudella (ks. myös SLQi-yhtälö alla). Menetelmä pyrkii
laskennallisesti huomioimaan tuoreimman alueellisen elinkeinorakenteen, mutta käytettäessä
valtakunnallisia panos-tuotostauluja tuontia muualta Suomesta ei saada suoraan vuotona
aluetaloudesta. Se sisältyy panoskertoimeen alueella (koko Suomi) tuotettujen tuotteiden
käyttö yhteensä. Tässä kyseinen vuoto on arvioitu valtakunnallisen ja alueellisen
arvonlisäyskertoimen avulla.
Toinen tässä testattu korjausmenetelmä on ns. Fleggin sijaintiosamäärä (ks. Flegg, Webber &
Elliot 1995, FLQij), jossa hyödynnetään em. sijaintiosamäärää, mikäli vertailtavat toimialat
ovat ”myyntien” ja ”ostojen” suhteen samoja ja muutoin (jos tarkastellaan välituotekäyttöä
muille toimialoille) hyödynnetään näiden vertailutoimialojen yksinkertaisten
sijaintiosamäärien suhdetta korjattaessa valtakunnallisia kerroinvaikutuksia alueellisiksi.
Fleggin sijaintiosamääräkorjauksessa huomioidaan lisäksi tuonti alueelle alueen
kokonaistuotoksen ja valtakunnallisen kokonaistuotoksen suhteeseen liittyvällä
parametrikorjauksella. Käytännössä yksinkertainen sijaintiosamäärä SLQi ja Fleggin
sijaintiosamäärä FLQij ovat seuraavat:
jossa LOi = paikallinen tuotanto toimialalla i (locational output) ,
ALO = paikallinen tuotanto kaikilla toimialoilla (aggregate locational output),
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 62
DOi = kotimainen tuotanto toimialalla i (domestic output)
ADO = kotimainen tuotanto kaikilla toimialoilla (aggregate domestic output)
jossa CILQij = ristikkäissijaintiosamäärä
,
jossa termi on kaksikantainen logaritmi lausekkeesta, jossa lukuun 1 on lisätty alueen
tuotannon koon suhde koko maan tuotannon kokoon ja parametri on funktion
konveksisuuden mitta. Mitä suurempi on :n arvo, niin sitä enemmän alue tuo hyödykkeitä
muilta kotimaan alueilta. Maakunnittaiset parametrin arvoja ovat estimoineet Flegg ja
Tohmo (2013) välillä 0,15 – 0,4. Satakunnan osalta = 0,35 on optimaalinen arvo
(keskihajonta pienin) ja esimerkiksi Uudenmaan osalta 0,40, joka heijastaa sitä, että Satakunta
tuo suhteellisen paljon hyödykkeitä muualta maasta ja siten vuodot alueelta ovat suhteellisesti
merkittäviä ja se pienentää Satakunnan kertoimen arvoa.
Käytännössä panoskertoimet eivät juurikaan poikenneet toisistaan käytettiinpä yksinkertaista
sijaintiosamäärää tai Fleggin sijaintiosamäärää ja kerroin ei mainittavasti poikennut myöskään
kertoimesta, joka saatiin vuoden 2006 alueellisista panos-tuotostaulukoista. Valtakunnallisista
kertoimista johdetut vaikutukset olivat aavistuksen pienempiä.
Kolmanneksi kerroinvaikutuksia arvioitiin yksinkertaisella keynesiläisellä kertoimella, kuten
luvussa 3 esitettiin. Tulokset ovat tässä herkkiä sille, millaista rajakulutusalttiusarviota
käytetään (min-max-analyysi), eikä niinkään veroparametrien vaihtelulle. Rajakulutusalttiuden
arvioinnissa käytettiin viimeaikaisia tulotutkimuksia, ja hyödynnettiin myös tutkimuksia,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 63
joissa on arvioitu varallisuuden vaikutusta rajakulutusalttiuteen 0,2–0,6 (Carroll & Slacalek
2014). Se on varsin suuri ja vaihteluväli on merkittävä. Todennäköinen Satakunnan tulokerroin
laskettiin em. kertoimien keskiarvon perusteella. Laskelmissa käytetty tulonkiertoon perustuva
kerroin on 1,413. Vastaavaa kerrointa käytetään myös laskettaessa Satakunnan Osuuskaupan
jatkuvan liiketoiminnan tulokerrointa.
Kuviossa 28 on kuvattu Satakunnan Osuuskaupan investointitulovaikutukset (välitön ja
kerrannaisvaikutus) minimi- ja maksimiarviona. Todennäköinen vaikutus on 49–63 milj.€:n
välillä.
Kuvio 28. Satakunnan Osuuskaupan välitön, kerrannainen ja kokonaisinvestointi-
vaikutus (milj.€)
Kuviossa 29 on pyritty kuvaamaan Osuuskaupan investointivaikutuksen merkitystä
suhteuttamalla se Satakunnan yksityissektorin bruttopääoman muodostukseen (s.o.
bruttoinvestointeihin) vuonna 2013. Kuviosta nähdään, että Satakunnan Osuuskaupan
investointivaikutus on minimissään (välitön vaikutus) 3,7 % suhteessa koko Satakunnan
yksityissektorin yhden vuoden ja maksimissaan lähes 7 % (kerroinvaikutus). On kuitenkin
syytä muistaa, että Satakunnan Osuuskaupan investointivaikutus on kumulatiivinen summa
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 64
useamman viime vuoden investoinneista ja siksi tulosta ei tule tulkita siten, että Satakunnan
Osuuskaupan investoinnit ovat em. prosentit vuoden 2013 yksityissektorin investoinneista.
Vastaavasti suhteutettaessa Satakunnan Osuuskaupan investointivaikutukset Satakunnan
kaupan sektorin bruttopääoman muodostukseen vuonna 2013, niin investointivaikutuksen
kokoluokka on minimissäänkin koko yhden vuoden kaupan sektorin bruttoinvestointien
suuruinen (99,8 %) ja maksimissaan lähes kaksinkertainen (182 %) (kuvio 30). Tässäkin
täytyy muista, että verrataan yhden vuoden kaupan sektorin investointeja useamman vuoden
Osuuskaupan investointeihin.
* Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin
investointeihin Satakunnassa niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.
Kuvio 29. Satakunnan Osuuskaupan investointimenot suhteessa Satakunnan
yksityissektorin bruttopääoman muodostukseen 2013*
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 65
* Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin
investointeihin Satakunnan kaupan alalla (G) niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.
Kuvio 30. Satakunnan Osuuskaupan investointitulot suhteessa Satakunnan kaupan alan
(G) bruttopääoman muodostukseen 2013*
4.2. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan tulo- ja työllisyysvaikutus
Edellä arvioitiin Satakunnan Osuuskaupan ”kertaluonteisen” investointitoiminnan
tulovaikutuksia ja sen suhteellista merkitystä Satakunnassa. Tässä luvussa arvioidaan
Satakunnan Osuuskaupan jatkuvan liiketoiminnan tulo- ja työllisyysvaikutuksia ja niiden
merkitystä.
Yksittäisen yrityksen tai toimialan alueellisia tulovaikutuksia voidaan arvioida usean
tulokäsitteen kautta. Ensiksi arviot on tehty liikevaihtomuuttujan avulla. Tavallisesti
liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on
vähennetty myönnetyt avustukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään
perustuvat verot. Tässä esitetyt liikevaihtoluvut perustuvat Satakunnan Osuuskaupan
ilmoitukseen ja liikevaihtoarvioissa on mukana Osuuskauppakonsernin liikevaihto eli
käytännössä Satakunnan Osuuskaupan ja Palin Oy:n liikevaihto. Konserniin kuuluu myös
kiinteistöyhtiöitä. Liikevaihto tulomuuttujana kuvastaa yksittäisen yrityksen, tässä Satakunnan
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 66
Osuuskaupan, eräänlaista kokonaistulovaikutusta aluetaloudessa. Se sisältää välituotteiden ja
tuotannontekijöiden ostot sekä arvonlisäyksen. Liikevaihdon avulla ei voida suoraan arvioida
minkään alueen bruttotuotoksen tai arvonlisäyksen arvoa, koska liikevaihtoperusteisesti alueen
aikaansaamat tulot laskettaisiin useaan kertaan, mutta sillä voidaan kuvata yksittäisen
taloustoimijan kokonaisvaikutusta aluetaloudessa verrattuna tilanteeseen, että tällaista
toimintaa ei olisi olemassa6.
Kuviosta 31 nähdään jatkuvan liiketoiminnan tulovaikutus Satakunnan aluetalouteen. Välitön
tulovaikutus on Satakunnan Osuuskaupan ilmoittama liikevaihtoarvio ja minimivaikutus on
laskettu vähentäen vuotona Satakunnan kaupan sektorin panos-tuotostaulukon ”ostot”
perushintaan muilta alueilta osuus ilmoitetusta liikevaihdosta. Kuviosta 31 nähdään, että
Satakunnan Osuuskaupan:
välitön tulovaikutus todennäköisimmin sijoittuu välille 300–365 milj.€ vuodessa ja
kokonaistulovaikutus todennäköisimmin sijoittuu välille 430–515 milj. € vuodessa.
Kuvio 31. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan välitön, kerrannainen ja kokonais-
tulovaikutus (liikevaihto)
6 On syytä korostaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita minkään taloustoimijan (ml. Osuuskauppa)
yhteiskuntataloudellista merkitystä, koska vastaava toiminta voisi olla jonkun muun järjestämä, ehkä
liiketaloudellisesti edullisemmin ja kansantaloudellisesti tehokkaammin.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 67
Kuviossa 32 tulovaikutuskäsitteenä on Satakunnan Osuuskaupan tuotannon bruttoarvo.
Bruttoarvo on laskettu Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaisesti Satakunnan kaupan sektorin
liikevaihdon ja bruttoarvon suhteen avulla olettaen implisiittisesti että Osuuskaupan
liikevaihdon ja bruttoarvon suhde on samalla tapaa määräytynyt. Tilastokeskuksen mukaan
tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan
mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön, ja valmistus, joka
toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Bruttoarvoon eivät sisälly käyttöomaisuuden
luovutusvoitot, joita ei pidetä tuotannollisena eränä vaan satunnaisina tuottoina. Lisäksi
kauppatavaroiden hankinta vähennetään tuotantotoiminnan tuotoista, jotta tuotantotoimintaan
saadaan mukaan vain kauppatavaroiden myynnistä syntyvä marginaali.
Tuotannon bruttoarvo on laskettu toimipaikan ilmoittaman laskennallisen käyttökatteen avulla.
Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden
toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön +
liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta =
tuotannon bruttoarvo. Kaupan sektorissa kauppatavaroiden hinnan erä on erityisen suuri ja
siksi tuotannon bruttoarvo poikkeaa varsin merkittävästi liikevaihdosta.
Kuviosta 32 voidaan nähdä, että tuotannon bruttoarvokäsitteeseen perustuva tulovaikutus
Satakunnan Osuuskaupalla Satakunnan aluetalouteen on todennäköisesti 134–162 milj,€ euron
luokkaa.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 68
Kuvio 32. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan välitön, kerrannainen ja
kokonaistulovaikutus (tuotannon bruttoarvo)
Kuviossa 33 tulokäsitteenä on Satakunnan Osuuskaupan jalostusarvo. Tilastokeskuksen
mukaan jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri
tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan
tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena.
Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja
kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin
ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Satakunnan Osuuskaupan
jalostusarvoperusteinen tulo on arvioitu samaan tapaan kuin edellä eli se on laskettu
Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaisesti Satakunnan kaupan sektorin liikevaihdon ja
jalostusarvon suhteen avulla olettaen implisiittisesti että Osuuskaupan liikevaihdon ja
jalostusarvon suhde on samalla tapaa määräytynyt. Kuvion 33 perusteella
jalostusarvoperusteinen vaikutus Satakunnan Osuuskaupalla Satakuntaan on todennäköisesti
66–79 milj.€.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 69
Kuvio 33. Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan välitön, kerrannainen ja
kokonaistulovaikutus (tuotannon jalostusarvo)
Kuviossa 34 on arvioitu Satakunnan Osuuskaupan ”kertaluonteinen” investointitulovaikutus ja
jatkuvan liiketoiminnan vuosittainen tulovaikutus. Viimemainittu on arvioitu
liikevaihtoperusteisesti. Alueellinen kokonaisvaikutus (välitön ja kerrannainen vaikutus)
Satakunnassa Satakunnan Osuuskaupan investointi- ja liiketoiminnasta sijoittuu
todennäköisesti 0,5 miljardin € luokkaan eli välille 480–580 milj.€.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 70
Kuvio 34. Satakunnan Osuuskaupan investointien ja liiketoiminnan yhteenlaskettu
välitön, kerrannainen ja kokonaistulovaikutus
Kuviossa 35 maksimaalinen yhteistulovaikutus on esitetty siten, että liiketoiminnan ja
investointien suhteellinen vaikutus ja molempien kerroinvaikutusten suhteet erottuvat
selkeästi. Satakunnan Osuuskaupan välitön liikevaihtovaikutus on selkeästi suurin vaikutuserä
ja sen kerroinvaikutuskin on kolme kertaa suurempi kuin investointivaikutus.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 71
Kuvio 35. Satakunnan Osuuskaupan investointien ja liiketoiminnan yhteenlaskettu
välitön, kerrannainen ja kokonaistulovaikutus: max vaikutusten jakauma
Pyrittäessä luonnehtimaan tulovaikutusten merkitystä Satakunnan aluetaloudessa voidaan niitä
verrata yritysten kokonaisliikevaihtoon Satakunnassa ja sen seutukunnissa (taulukko 6).
Jälleenkään tuloksia ei tule tulkita niin, että Satakunnan Osuuskaupan osuus kunkin alueen
yritysten liikevaihtoon olisi taulukon 5 osoittama määrä, vaan tarkoituksena on ollut kuvata
Osuuskaupan ”maksimaalisen” tulovaikutuksen kokoluokkaa. Satakunnan maksimaalinen
kokonaistulovaikutuksen kokoluokka vaihtelee reilusta puolesta (53,5 %) Pohjois-Satakunnan
yrityssektorin liikevaihdon kokoluokasta vajaaseen 4 %:iin (3,7 %) koko Satakunnan
liikevaihdosta. Kaiken kaikkiaan Satakunnan Osuuskaupan liikevaihdon kokoluokka on varsin
suuri. Satakunnan koko kaupan sektorin arvonlisäys maakunnan kokonaisarvonlisäyksestä on
6,9 % (ks. kuvio 4 edellä).
Vastaavasti suhteutettaessa Satakunnan Osuuskaupan liikevaihtoperusteiset tulot Satakunnan
kaupan sektorin liikevaihtoon (taulukko 7) alueelliset prosenttiluvut ovat varsin korkeat.
Pohjois-Satakunnan osalta maksimissaan lähes 230 % ja Satakunnan maakunnan osaltakin
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 72
lähes viidennes (19,4 %). Kaiken kaikkiaan Satakunnan Osuuskaupan liikevaihtoperusteinen
tulovaikutus on varsin merkittävä Satakunnassa.
Taulukko 6. Satakunnan Osuuskaupan tulovaikutuksen (liikevaihto) merkitys
suhteutettuna Satakunnan kokonaisliikevaihtoon*
* Taulukon luvut eivät tarkoita, että Satakunnan Osuuskaupan osuus Satakunnan seutukuntien ja koko
maakunnan yhteenlasketusta liikevaihdosta on luvun osoittama määrä, koska Satakunnan Osuuskauppa toimii
myös muualla kuin vertailualueilla. Luvut on esitetty liikevaihtoperusteisen tulovaikutuksen suuruusluokan
hahmottamiseksi.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 73
Taulukko 7. Satakunnan Osuuskaupan tulovaikutuksen (liikevaihto) merkitys
suhteutettuna Satakunnan kaupan alan kokonaisliikevaihtoon*
*Sisältää bruttopalkan ja työnantajan palkan sivukulut. Sivukulut on arvioitu Osuuskaupan osalta keskimääräisten
kulujen perusteella.
Kuvio 36. Satakunnan Osuuskaupan palkansaajakorvausvaikutus*
*Taulukon luvut eivät tarkoita, että Satakunnan Osuuskaupan osuus Satakunnan seutukuntien ja koko
maakunnan yhteenlasketusta kaupan alan liikevaihdosta on luvun osoittama määrä, koska Satakunnan
Osuuskauppa toimii myös muualla kuin vertailualueilla. Luvut on esitetty liikevaihtoperusteisen
tulovaikutuksen suuruusluokan hahmottamiseksi.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 74
Kuviossa 36 on tarkasteltu Satakunnan Osuuskaupan välittömien palkansaajakorvausten
vaikutusta (bruttopalkka + työnantajamaksut) suhteessa Satakunnan yksityissektorin
palkansaajakorvauksiin ja kaupan sektorin palkansaajakorvauksiin. Satakunnan Osuuskaupan
maksamat palkansaajakorvausten taso on 12,5 % suhteessa Satakunnan kaupan sektorin
yhteenlaskettuihin palkansaajakorvauksiin ja 1,4 % suhteessa koko yksityissektorin
palkansaajakorvauksiin Satakunnassa.
Kuviossa 37 on arvioitu Satakunnan Osuuskaupan työllisyysvaikutuksia. Välittömät minimi
vaikutukset on saatu Satakunnan Osuuskaupan ilmoittamasta henkilöstön keskimääräisestä
määrästä koskien pelkästään Osuuskaupan Satakunnan toimipisteitä 2015. Kokonaisluku
sisältää sekä kokopäiväiset työntekijät että osa-aikaiset. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä on
vajaat 2/3. Minimikerroin on laskettu valtakunnallisista (2015) panoskertoimista ja olettaen
alueellinen vakiotuottavuus. Sekä välitön työllisyysvaikutus (lkm) ja työllisyyskerroin
laskelmissa vaihtelevat.
Kuvio 37. Minimi- ja maksimiarviot Satakunnan Osuuskaupan kokonaistyöllisyys-
vaikutuksista
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 75
Välitön maksimi arvio (1239 henkilöä) sisältää Osuuskauppakonsernin (s.o. Osuuskauppa ja
Palin Oy) yhteenlasketun henkilöstön joulukuussa 20157. Luvussa on huomioitu myös
Osuuskaupan Satakunnan ulkopuoliset toimipisteet. Maksimikerroin perustuu alueelliseen
panos-tuotosmalliin (ks. tarkemmin Karppinen & Oikarinen 2008). Todennäköinen
Satakunnan Osuuskaupan kokonaistyöllisyysvaikutus on 1200–1700 henkilöä/vuosi (1211–
1725).
Kuvio 38. Satakunnan Osuuskaupan työllistävyys verrattuna Satakunnan keskeisiin
yritystoiminnan toimialoihin
7 Palin Oy:n luvut perustuvat Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkatilastoon tilastovuodelta 2014.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 76
Kuviossa 38 on kuvattu Satakunnan Osuuskaupan työllistävyyttä (htv/liikevaihto,
Osuuskaupan osalta lkm/liikevaihto, milj. €)) suhteessa keskeisiin yksityissektorin
toimialoihin. Jokainen liikevaihtomiljoona työllistää majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 11,3
htv, matkailussa (välitön ja kerrannainen vaikutus) 8,1 htv ja Satakunnan Osuuskaupassa 3,4
henkilöä. ”Pieni” työllistävyys suhteessa liikevaihtoon kaupan sektorissa johtuu siitä, että
kaupan liikevaihto on merkittävä.
Kuviossa 39 Satakunnan Osuuskaupan työllisyysvaikutuksia (henkilöstön lkm) on verrattu
Satakunnan kaupan sektorin henkilöstöön ja koko Satakunnan yksityissektorin henkilöstöön.
Osuuskauppakonsernin maksimaalinen työllisyysvaikutus on yli viidennes (20,6 %) suhteessa
Satakunnan kaupan sektorin henkilöstöön ja minimissään 1,6 % suhteessa Satakunnan
yksityissektorin henkilöstöön.
Kuvio 39. Satakunnan Osuuskaupan työllisyysmerkitys
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 77
4.3. Paikallisverotulovaikutus
Satakunnan Osuuskaupan paikallisverotulovaikutukset muodostuvat Osuuskaupan henkilöstön
maksamista kunnallisveroista Satakuntaan, Osuuskaupan kiinteistöveroista ja kunnille
suuntautuvasta osuudesta yhteisöveron tuotosta. Tässä ei ole kuitenkaan kuvattu erikseen
Satakunnan Osuuskaupan yhteisöverontuotoista menevää osuutta kunnille johtuen siitä, ettei
ole ollut käytössä tietoja yrityksen tulon (toimintaylijäämän) verovähennyksistä verotettavan
tulon laskemiseksi. Jos toimintaylijäämästä ei tehdä lainkaan vähennyksiä, sovelletaan vuonna
2015 sovelluttua 20 % yhteisöverokantaa ja 36,87 % osuutta kunnille yhteisöveron tuotosta,
niin Satakunnan Osuuskaupan kunnille suuntautuva yhteisöveron tuotto vuonna 2015 on
24 174 €.
Kuvio 40. Satakunnan Osuuskaupan välittömät paikallisverotulovaikutukset (kunnallis-
ja kiinteistövero)
Kuviossa 40 on kuvattu Osuuskaupan henkilöstön maksamaa kunnallisveroa ja osuuskaupan
maksamaa kiinteistöveroa. Kunnallisveron osuus on paikallisesti maksetuista veroista 90 %.
Kunnallisverot on arvioitu palkansaajan bruttopalkan perusteella kunnittain.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 78
Kuvio 41. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön kunnallisverotulojakauma kunnittain
Satakunnassa (tuhatta €, %)
Kuviossa 41 on kuvattu Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön kunnallisveron jakaumaa
kunnittain. Lähes 80 % verovaikutuksista suuntautuu Poriin. Seuraavaksi suurimmat osuudet
ovat Huittinen (5 %), Kankaanpää (4 %) ja Kokemäki (2 %).
Kuviossa 42 on kuvattu vastaavasti Satakunnan Osuuskaupan kiinteistöveron jakaumaa
kunnittain Satakunnassa. Porin osuus on edelleen yli ¾ (76 %), Kankaanpään osuus 12 %,
Huittisten 5 % ja Rauman 3 %.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 79
Kuvio 42. Satakunnan Osuuskaupan kiinteistöverojakauma Satakunnassa (tuhatta €, %)
Satakunnan Osuuskaupan verotulojen jakautuminen kunnittain kertoo toiminnan
painopisteistä. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön maksamien verotulojen merkitystä
kuntien tuloverokertymässä on arvioitu kuviossa 43. Osuuskaupan henkilöstön verotulot ovat
peräti 1,6 % Porin maksuunpannuista kunnallisveroista. Ja vastaavasti Huittisissa 1,0 %,
Merikarvialla 0,8 % ja Kankaanpäässä 0,6 %.
Kuviossa 44 on kuvattu samanlaisia suhteellisia merkityksiä Satakunnan Osuuskaupan
maksamien kiinteistöverojen osalta. Kankaanpäässä kiinteistöverotuotoista tulee jopa 2,6 %
Satakunnan Osuuskaupan maksamana, Porissa vastaavasti 2,0 %, Huittisissa 1,4 % ja
Merikarvialla 1,3 %.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 80
Kuvio 43. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön maksamien kunnallisverojen osuus
maksuunpannuista kunnallisveroista kunnittain (2014)
Kuvio 44. Satakunnan Osuuskaupan osuus maksuunpannuista kiinteistöveroista
kunnittain 2014 (%)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 81
4.4. Muita numeerisia vaikutuksia
Satakunnan Osuuskauppa on osassa kiinteistöjä vuokranmaksaja. Osuuskaupan vuokramenot
ovat 4,2 milj. €, kun huomioidaan Satakunnan ulkopuoliset toimipisteet (Sastamala ja
Punkalaidun). Satakuntaan kohdistuvat vuokramenot ovat 3,98 milj. €. Vuokramenoista 81 %
suuntautuu Poriin, Harjavallan osuus 5 %.
Kuvio 45. Satakunnan Osuuskaupan vuokramenojen jakauma kunnittain (tuhatta €, %),
ml. Sastamala (Kiikoinen ja Kiikka) ja Punkalaidun
Satakunnan Osuuskaupan maksamien asiakasomistajabonusten määrä on 35-kertainen (34,8)
suhteessa toimintaylijäämään vuonna 2015. Bonusten yhteismäärä on 11,42 milj. €.
Toimintaylijäämän ja bonusten yhteismäärä on 11,75 milj.€. Tämä yhden vuoden summa
vastaa noin 26 % Satakunnan Osuuskaupan keskeisten investointien summasta. Bonusten
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 82
kuntajakauma on huomattavasti tasaisempi kuin kunnallisverojen ja kiinteistöverojen
kuntajakaumat. Tämä heijastanee sitä, että asiakasvirrat poikkeavat kuntarajoista.
Kuvio 46. Satakunnan Osuuskaupan maksettujen bonusten jakauma kunnittain (tuhatta
€, %)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 83
5. JOHTOPÄÄTÖKSET
Satakunnan Osuuskaupalla on liiketoiminnan paikallisuutensa vuoksi merkittäviä
aluetaloudellisia vaikutuksia. Osuuskaupan toiminnasta arvioitiin viimevuosien keskeisimpien
investointien ja jatkuvan liiketoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia. Tätä aiemmin niitä ei ole
systemaattisesti tutkittu määrällisten tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutusten osalta. Tässä
tutkimuksessa asetettiin kolme tavoitepainopistealuetta:
1. kuinka suuria ovat Satakunnan Osuuskaupan taloudelliset tulo-, työllisyys- ja
verotulovaikutukset Satakunnassa, kun huomioidaan aikaansaadut
kerrannaisvaikutukset;
2. missä määrin voidaan arvioida numeerisesti Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellista
vaikutusta Satakunnan kasvu-, kilpailukyky- ja reslienssitekijöihin;
3. millainen merkitys Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisilla vaikutuksilla on
Satakunnan aluetaloudessa.
Tutkimustavoitteisiin vastaamiseksi rakennettiin Satakunnan aluetaloutta kuvaava malli, jolla
voitiin arvioida Satakunnan Osuuskaupan välittömiä ja kerrannaisia vaikutuksia aluetalouteen.
Vaikutusten laskemiseen käytettiin alueellisia ja valtakunnallisia panos-tuotostaulukoita ja
niistä johdettuja aluetaloudellisia kertoimia sekä johdettiin alueellinen keynesiläinen
kerroinmalli. Mallin empiiriseen soveltamiseen voitiin käyttää tutkijoiden spesifioimia ja
Satakunnan Osuuskaupan vuoden 2016 alkupuolella keräämiä lähtökohtatietoja ja useita
Tilastokeskuksen maksuttomia ja maksullisia tietokantoja. Lähtökohtatietojen epävarmuuden
ja laskennassa käytettyjen parametrien epävarmuuden vuoksi tulokset ilmoitettiin minimi- ja
maksimivaikutuksina. Näiden välinen arviointiväli muodostaa vaikutusavaruuden.
Keskeiset tulokset ovat tutkimustavoitteittain seuraavat:
maksimaalinen tulovaikutus on lähes 600 milj. € (578 milj.€), josta 88 % on jatkuvaa
vuosittaista vaikutusta. Vaihteluväli on 476–578 milj.€.
maksimaalinen työllisyysvaikutus on reilut 1700 henkilöä (1725). Vaihteluväli on
1211–1725 henkilöä. Minimiarvio kuvastaa pelkästään Satakunnan Osuuskaupan
Satakunnan toimipisteiden työllisyysvaikutusta ja maksimiarvio Satakunnan
Osuuskauppakonsernin työllisyysvaikutusta.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 84
maksimaaliset paikallisverotulovaikutukset (kunnallisvero ja kiinteistövero) ovat lähes
6 miljoonaa euroa/vuosi (5,8 milj.€), josta kunnallisverojen osuus on 90 %.
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisia tulo-, työllisyys ja verotulovaikutusten merkityksiä
voidaan luonnehtia seuraavasti:
Satakunnan Osuuskaupan aikaansaama viime vuosien merkittävimpien
rakennushankkeiden kokonaisinvestointitulo (välitön ja kerrannaisvaikutus) on lähes
kaksinkertainen (182 %) yhden vuoden investointien määrään kaupan sektorissa
Satakunnassa.
Satakunnan Osuuskaupan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) on 20 % suhteutettuna
Satakunnan kaupan sektorin liikevaihtoon Satakunnassa.
Satakunnan Osuuskauppakonsernin työllisyys (lkm) on yli 20 % suhteessa Satakunnan
kaupan sektorin työllisyyteen.
Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön maksamat kunnallisverot ovat 5,26 milj.€ ja
Porin osalta se on 1,6 % maksuunpannusta kunnallisveromäärästä.
Satakunnan Osuuskauppa maksoi kiinteistöveroja 580 tuhatta €, josta suuntautui
Kankaanpäähän kiinteistöveroja 2,6 % kunnan maksuunpannuista kiinteistöveroista.
Satakunnan Osuuskauppa maksoi asiakasomistajabonuksia ja kerrytti
toimintaylijäämää lähes 12 milj.€ (11,75 milj.€) vuonna 2015, joka on 26 % verrattuna
Osuuskaupan viime vuosien investointimenoihin. Asiakasomistajabonusten määrä on
35-kertainen suhteessa Osuuskaupan toimintaylijäämään.
Kokonsa puolesta Satakunnan Osuuskaupalla on aluetaloudellista merkitystä Satakunnan
kasvu-, kilpailukyky- ja resilienssitekijöihin. Näitä ei voida saatavilla olevan aineiston
perusteella erikseen tarkasti kvantifioida. Sen sijaan voidaan esittää seuraavat päätelmät
aluetalousteoriaan ja Satakunnan kaupan sektorin (tilastolliseen) kehitykseen perustuen:
Satakunnan Osuuskaupalla merkittävänä työllistäjänä on merkittävä positiivinen
vaikutus aluetalouden kasvuun ja kilpailukykyyn.
Satakunnan Osuuskaupan keskeiset toimialat (kaupan sektori, majoitus- ja
ravitsemistoiminta ja matkailu) ovat liiketoimintoja, jotka lisäävät aluetalouden
resilienssiä eli kykyä selviytyä talouden liiketoimintaympäristön häiriöistä.
Liiketoimintaympäristön dynamiikka on voimistumassa ja alueellisella sekä
toimialojen sisäisellä resilienssikyvyllä tulee olemaan kasvava rooli alueiden
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 85
menestymisen suhteen. Satakunnan Osuuskaupalla voi olla tässä liiketoiminnallista
merkitystään suurempi aluetaloudellinen rooli. Kyse on ns. ulkoisvaikutuksesta eli
Osuuskauppa vakauttaa myös muiden yritysten ja kotitalouksien
liiketoimintaympäristöä.
Satakunnan Osuuskaupan verkostovaikutuksia voidaan arvioida vain koko Satakunnan
kaupan sektorin avulla (olettaen, että Osuuskaupalla on keskeinen rooli):
o 97,5 % Satakunnan kaupansektorin ”myynneistä” suuntautuu Satakuntaan.
o Merkittävää välituotemyyntiä on 11 toimialalle Satakunnassa ja
kokonaisuudessaan myyntiä on 21 toimialalle (30:stä), joten eteenpäin
suuntautuva vertikaalinen kaupallinen verkosto Satakunnassa on
poikkeuksellisen laaja-alainen. Kaupan aluetaloudelliset vaikutukset leviävät
laajalle.
Satakunnan Osuuskaupan merkitys Satakunnan aluetaloutta vakauttavana tekijänä ja
merkittävänä aluetaloudellisten vaikutusten aikaansaajana näyttäisi olevan selkeä. Sen sijaan
saatavilla oleva aineistolla ja asetetuilla tutkimustavoitteilla ei voida tilastollisesti tai
numeerisesti arvioida Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellista roolia alueellisten
kasvutekijöiden suhteen. Ainoastaan tiedetään, että merkittävänä työllistäjänä Osuuskauppa
tukee työvoiman käyttöä kasvutekijänä. Jotta Satakunnan Osuuskaupan roolia pidemmän
aikavälin kasvuedellytysten luojana voitaisiin arvioida, niin tarvittaisiin ekonometristä
tutkimusta Satakunnan kasvutekijöistä ja Satakunnan Osuuskaupan roolista niiden suhteen.
Tässä tutkimuksessa johdettu aluetaloudellisten vaikutusten arviointimalli mahdollistaa
tulevina vuosina Satakunnan Osuuskaupan vastaavien vaikutusten helpon arvioinnin. Itse
mallia ja käytettäviä menetelmiä ei tarvitse välttämättä ”johtaa” uudelleen, tarvitaan ”vain”
aineistojen päivittämistä ja uudelleenlaskemista.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 86
LÄHTEET
Annoni, P. & Diskstra, L. (2013): EU Regional Competitiveness Index RCI 2013. JRC
Scientific and policy reports. European Commission Report 26060.
Armstrong, H. & Taylor, J. (2000): Regional Economics and Policy, 3. p. Blackwell
Publishing: Cornwall.
Atkinson, R.D. (2013): What Really Is Competitiveness? Nations compete — but no one ever
accurately measures national competitiveness. The Globalist, 20.9.2013.
Augustine, N, Wolman, H., Wial, H. & McMillen, M. (2013): Regional Economic Capacity,
Economic Shocks, and Economic Resilience. Building Resilient Regions.
MacArthur Foundation Research Network, Working Paper. May 31, 2013.
Bleaney, M.F., Binks, M.R., Greenaway, D., Reed, G. F. & D.K. Whynes (1992): What does a
University add to its local economy. Applied Economics, Vol. 24, 305–311.
Boschma, R. & Martin, R. (2007): Constructing an evolutionary economic geography. Journal
of Economic Geography, 7, 537–548.
Boschma, R. & Martin, R. (2010): The Handbook of Evolutionary Economic Geography.
Cheltenham: Edward Elgar.BEA (2008): Regional Multipliers from Regional Input-
Output Modeling System (RIMS II)_ A Brief Description. Bureau of Economic
Analysis (BEA), Regional Economic Accounts. [WWW-dokumentti]
http://www.bea.gov/regional/rims/brfdesc.cfm
Bristow, G. (2010): Resilient Regions: Replacing Regional Competitiveness, Cambridge
Journal of Regions, Economy and Society, 3, 1, 153–167.
Carroll, C.D. & Slacalek, J. (2014): The Distribution of Wealth and the Marginal Propensity
to Consume. European Central Bank Working Paper Series NO 1655 / March 2014
EU (2014): Helping Firms Grow. European Competitiveness Report 2014.
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/industrial-competitiveness/competitiveness-
analysis/european-competitiveness-report/index_en.htm
Flegg A. T., Webber C.D. & Elliott M. V. (1995): On the appropriate use of location quotients
in generating regional input-output tables. Regional Studies 29, 547-561.
Flegg A. T. & Tohmo T. (2013): Estimating regional input coefficients and multipliers: The
use of the FLQ is not a gamble, Economic Working Paper Series 1302.
Foster, K. A. (2007): A case study approach to understanding regional resilience. Working
Paper 2007–2008. Institute of Urban and Regional Development. Berkeley.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 87
Fujita, M, Krugman, P. & A. Venables (1999): The Spatial Economy: Cities, Regions and
International Trade. MIT Press: Massachusetts.
Fujita, M. & Thisse, J.F. (2002): Economics of Agglomeration. Cities, Industrial Location and
Regional Growth. Cambridge University Press: Cambridge (UK).
Hallegatte, S. (2014): Economic Resilience: Definition and Measurement. The World Bank:
Policy Research Working Paper 6852. Climate Change Group. Official of the Chief
Economist, May 2104.
Hassink, R. (2010): Regional Resilience: A Promising Concept to Explain Differences in
Regional Economic Adaptability? Cambridge Journal of Regions, Economy and
Society, 3, 1, 45–58.
Hill, E., Clair, T. St., Wial, H., Wolman, H., Atkins, P., Blumenthal, P., Ficence, S. &
Friedhoff, A. (2012): Economic Shocks and Regional Economic Resilience.
Teoksessa Pindus, N., Weir, M., Wial, H. & Wolman, H. (eds.) Building Resilient
Regions: Urban and Regional Policy and Its Effects, vol 4. Washington: Brooking
Institution Press.
Huovari, J., A. Kangasharju & Alanen, A. (2001). Alueiden kilpailukyky. Pellervon
taloudellinen tutkimuslaitos, Raportteja 176. Helsinki.
Karppinen, A. (2014): CREME-malli tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin.
Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 23, kesäkuu 2014, s. 18–19, ISSN-L 1798–
7784.
Karppinen, A. (2011): Matkailu tuottaa jo 10 prosenttia Porin seudun palveluyritysten työlli-
syydestä. Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 18, marraskuu 2011, s. 18–19, ISSN-L
1798–7784.
Karppinen, A. (2008a): TuKKK:n Porin yksikkö tutki: OL3 tuo jopa 10 000 lisätyöpaikkaa
Satakuntaan. Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun
kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 12, marraskuu 2008, s. 6–7, ISSN-L 1798–
7784.
Karppinen, A. (2008b): Aluetaloudet globaalin kilpailukyvyn ytimessä – entäpä Satakunta?
Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät, nro 11, kesäkuu 2008.
Karppinen, A. & Luonila, M. (2014): Tapahtuma- ja festivaaliklusterin laskennallinen
aluevaikutusmalli. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro
A46/2014.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 88
Karppinen, A., Luonila, M. & Lemmetyinen, A. (2015a): On regional gift economy: economic
impact and management of events. Conference paper accepted in International
Conference: Contemporary Perspectives in Tourism and Hospitality Research:
POLICY, PRACTICE AND PERFORMANCE 12-14 July 2015 @ Eastbourne
Campus.
Karppinen, A., Luonila, M. & Lemmetyinen, A. (2015b): How to boost Robin Hood Regional
Economy. Conference Presentation. REGIONAL STUDIES ASSOCIATION
Tourism Research Network Workshop. Metropolitan Tourism Experience
Development: Diversion and Connectivity, 28th – 30th January, 2015, at Corvinus
University of Budapest.
Karppinen, A. & Oikarinen, E. (2010): Talouden rakennemuutos- ja lähtökohtatietoepä-
varmuus panos-tuotoslaskelmissa. Case: Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosyksikön
rakentaminen. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro
A34/2010.
Karppinen, A. & Oikarinen, E. (2008): Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen
taloudelliset vaikutukset. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A,
nro A25/2008.
Karppinen, A., Oikarinen, E. & Kaivo-oja, J. (2010): Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosyksikön
rakennusprojektin alueelliset tuotanto- ja -työllisyysvaikutukset,
Kansantaloudellinen aikakauskirja 2010:2, 106 vsk., 171–186.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2016): Matkailun aluevaikutusten ALMAnum
-mallin
sovellukset: Satakunta, sen seutukunnan, Porin seudun kunnat, Varsinais-Suomi,
Turun seutukunta, Vakka-Suomi ja Lounaisrannikko. Sähköinen materiaali
saatavilla www.satamittari.fi.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2015a): Suomen seutukuntien taloudellinen kilpailukyky
ja resilienssi. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A,
nro A49/2015.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2015b): RegTour-laskentamallin sovellutus Varsinais-
Suomeen ja Turun seudun matkailuun. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö,
sähköinen materiaali. Saatavilla www.satamittari.fi.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2015c): RegTour-laskentamallin sovellutus Lounais-
Suomen matkailuun. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. sähköinen
tulosmateriaali. Saatavilla www.satamittari.fi.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 89
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2014a): Seutukuntien resilienssi. Alueintegraattori 2/2014.
Työ- ja elinkeinoministeriö, s. 24–25.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2014b): ”Globalisaatio hajotti klusterit” - katosivatko
alueellinen kilpailukyky, joustavuuskyky sekä älykäs erikoistuminen? Satakunnan
talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin
yksikkö, nro 24, joulukuu 2014, s. 18–19, ISSN-L 1798–7784.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2013a): Seutukuntien taloudellisen kilpailukyvyn indeksit
2000–2011. Taloustiede- ja tilastoperusteinen vuosittainen seurantaindikaattoristo.
Sähköinen aineisto, saatavilla www.satamittari.fi.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2013b): Matkailusta työllisyyttä. Kuinka sitä mitataan?
Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 22, marraskuu 2013, s. 18–19, ISSN-L
1798–7784.
Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2011): Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin
seutukunnissa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu,
Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A38/2011.
Karppinen, A., Vähäsantanen S. & Haukioja, T. (2015): Economic Resilience of Tourism in a
Regional Economy. Conference full-paper accepted and submitted in International
Conference: Contemporary Perspectives in Tourism and Hospitality Research:
POLICY, PRACTICE AND PERFORMANCE 12-14 July 2015 @ Eastbourne
Campus.
Karppinen, A., Vähäsantanen, S., Haukioja, T. & Lemmetyinen, A. (2012): Calculating
Income and Employment for Regional Practices in Tourism – Reliable, Realizable,
and Continual in Kalliola, Kettunen, Eskelinen, Kosonen, Rostila, Leander (eds.),
Improvement by Evaluation (publication in conference series, TamPub), 8th
International Conference on Evaluation for Practice, 179–187, June, 2012.
http://tampub.uta.fi/handle/10024/65313.
Karppinen, A., Vähäsantanen, S., Lemmetyinen, A. & Haukioja, T. (2012): Calculating glocal
impact of sustainable tourism. Case Satakunta Region in Finland, conference
paper, 62nd AIEST conference Thailand/Khon Kaen, 26–30 August, 2012.
Konttinen, J.-P. (2006): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset – matkailun alueellinen
tilinpito. Kauppa- ja teollisuusministeriö, rahoitetut tutkimukset 9/2016.
Krugman, P. (1994): Competitiveness. A dangerous obsession. Foreign Affairs 73, 28–44.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 90
Krugman, P. (1996): Making sense of competitiveness debate. Oxford Review of Economic
Policy 12, 17–35.
Maliranta, M. (2014): Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona. Mittausta,
osatekijöitä ja tulkintaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Sarja B264.
Taloustieto Oy: Helsinki.
Martin, R. (2011): Regional Economic resilience, hysteresis and recessionary shocks. Journal
of Economic Geography, 11, 6, 1–32.
Martin, R. (2005): Factors Affecting Regional Competitiveness A Presentation to the
Committee of the Region’s Growth Pole Workshop. Saxon Brettell, Cambridge
Econometrics.
Martin, R. & Sunley, P. (2014): On the Notion of Regional Economic Resilience:
Conceptualisation and Explanation. Submitted to Journal of Economic Geography.
Martin, R., Kitson, M. & Tyler, P. (2006): Regional Competitiveness: an Elusive yet Key
Concept. Teoksessa R. Martin, M. Kitson ja P. Tyler (toim.) Regional
Competitiveness. Routledge: London.
Martin, R. & Tyler, P. (2003): Regional Competitiveness: an Elusive Concept. Paper presented
at Regional Studies at the Conference: “Reinventing the Region in the Global
Economy”. Pisa. Italy.
OECD. (2013): Regions at a Glance (2013): Saatavilla http://www.oecd-ilibrary.org/urban-
rural-and-regional-development/oecd-regions-at-a-glance-2013_reg_glance-2013-
en
Ottaviano, G. & Pinelli, D. (2004): The Challenge of Globalization for Finland and its
Regions: The New Economic Geography Perspective. Prime Minister’s Office:
Publications 24/2004.
Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014): Kilpailukyky a la IMD ja WEF. Elinkeinoelämän
tutkimuslaitos ETLA. Sarja B263. Taloustieto Oy: Helsinki.
Piekkola, H. (2006). Knowledge and Innovation Subsidies as Engines for Growth – The
Competitiveness of Finnish Regions. ETLA, Sarja B, No. 216. Helsinki.
Pike, A. Dawley, S. & Tomaney, J. (2010): Resilience, adaption and adaptability. Cambridge
Journal of Regions, Economy and Society, 3, 16–45.
Porter, M. (1980): Competitive Strategy: Techniques for Analyzing Industries and
Competitors. NY: Free Press.
Porter, M. (1990): The Competitive Advantage of Nations. Free Press: New York
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 91
Porter, M. (1998a): Location, clusters and the new economics of competition. Business
Economics 33, 7–17.
Porter, M. (1998b): On Competition. Harvard Business School Press. Boston.
Porter, M. (2000): Location, competition and economic development: local clusters in the
global economy. Economic Development Quarterly 14, 15–31.
Porter, M. (2002): Regional foundations of competitiveness and implications for government
policy. Paper presented at the Department of Trade and Industry Workshop on
Regional Competitiveness. London: DTI.
Recklies, Dagmar (2015): Porters Five Forces – content, application, and critique.
Themanager.org: Food for thought and relevant information in the field of strategy
and management. Saatavilla http://www.themanager.org/2015/11/porters-five-
force/
Reggiani, A. de, Graff, T., & Nijkamp, P. (2002): Resilience: an evolutionary approach to
spatial Economic systems. Networks and Spatial Economics 22, 521–537.
Simmie, J. & Martin, R. (2010): The Economic resilience of regions: towards an evolutionary
approach. Cambridge Journal of Regions, Economy and Society 3, 27–44.
TEM (2015): Toimiala Online -tietokanta. Saatavilla http://www2.toimialaonline.fi/ (linkki
Tilastokanta/Tuotanto ja Talous/Rakennemuutos).
Tilastokeskus (2016a): Väestötilastot. Saatavilla http://www.stat.fi/til/aiheet.html.
Tilastokeskus (2016b): AlueOnline. Saatavilla http://www.stat.fi/til/aiheet.html.
Tilastokeskus (2016c): Maakunnittainen ja toimialoittainen suhdanneaineisto. Saatavilla
http://www.stat.fi/til/aiheet.html.
Tilastokeskus (2016d): Tulonjaon kokonaistilasto. Saatavilla http://www.stat.fi/til/aiheet.html
Tilastokeskus (2016e): Aluetilinpito. Saatavilla http://www.stat.fi/til/aiheet.html.
Tilastokeskus (2016f): KUNTO-tietokanta. Tilastokeskuksen maksullinen tietokanta.
Tilastokeskus (2016g): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto. Saatavilla
http://www.stat.fi/til/aiheet.html.
Tilastokeskus (2015a): Yritys- ja toimipaikkarekisteri Tilastokeskuksen maksullinen tieto-
kanta.
Tilastokeskus (2015b): Panos-tuotostaulut. Saatavilla http://www.stat.fi/til/aiheet.html
Tilastokeskus (2008): Yliaktuaari Erkki Niemi haastattelu ja sähköpostikirjeenvaihto
10.6.2008 ja 13.6.2008.
Tilastokeskus (2006): Tilastokeskus alueellinen panos-tuotos. Saatavilla
http://www.stat.fi/til/apt/
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 92
Vale, L.J. & Campanella, T.J. (eds.) (2005). The Resilient City. New York: Oxford University
Press.
Vähäsantanen, S., Karppinen, A. & Laamanen, J.-P. (2007): Satakunnan alueelliset
kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky. Turun kauppakorkeakoulu, Porin
yksikkö, julkaisusarja A, nro A18/2007.
www.satamittari.fi (2016): Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön sähköinen
aluetietopankki.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 93
LIITE: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKÖN JULKAISUT
Julkaisusarja A Tutkimukset
Julkaisusarja B Työraportit ja tekniset raportit
Julkaisusarja C Opetusmateriaali
Julkaisusarja D Muut julkaisut
Julkaisusarja E Verkkojulkaisut
Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu. Porin yksikkö ISSN 1459-1332
Nro 1/2002 Hookana Heli, Naisyrittäjyys Satakunnassa: Miksi aloitan? Miksi jatkan?
Miksi lopetan?
Nro 2/2002 Westman Riikka, Sosiaali- ja terveysalan palveluyritykset osana
Satakunnan hyvinvointiklusteria: yritysten taloudelliset
toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät
Nro 3/2003 Isolähteenmäki Timo, Satakunnan yrityspalvelujen palveluaukkoselvitys
Nro 4/2003 Satopää Rauno, Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten
tarkastuksissa - odotukset, sääntely, käytäntö
Nro 5/2004 Poijärvi-Miikkulainen Jytta, Porin yliopistokeskuksen alueellinen
vaikuttavuus
Nro 6/2004 Poijärvi-Miikkulainen Jytta, Ammattikorkeakoulut alueellisena toimijana -
selvitys Hämeen, Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson,
Lahden ja Satakunnan ammattikorkeakouluista
Nro 7/2004 Länsiluoto Aapo, Macroeconomic Environment Analysis Methods in
Finnish Public Companies
Nro 8/2004 Mattila Eevaleena, Hyvinvointialan yksityinen palvelujärjestelmä
Satakunnassa – Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden
liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys
Nro 9/2005 Rantala Heikki, Villilän elokuvakeskuksen alueelliset vaikutukset –
esiselvitys
Nro 10/2005 Mattila Eevaleena, YRITTÄJYYTEEN ASKEL KERRALLAAN –
Yrittäjyysmotivaatiota tukevat ja edistävät tekijät hyvinvointialalla
Satakunnassa
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 94
Nro 11/2005 Väkiparta Maria, Satakunta – yksityisten sosiaalipalvelujen kehto vai
hauta? Toimintaympäristön asettamat rajoitteet
Nro 12/2006 Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Laamanen Jani-Petri, Pernell
Jenita, Aalto-Setälä Ville, Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys
ja aluetaloudelliset vaikutukset
Nro 13/2006 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimin-
taedellytykset ja kriittiset menestystekijät 2000-luvun alussa; tietojen-
käsittelypalvelut, meritekninen teollisuus, automaatioala, mainos-
palvelut, vaate- ja kenkäkauppa
Nro 14/2006 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimin-
taedellytykset ja kriittiset menestystekijät – terveydenhuoltopalvelut,
kodinkoneliikkeet, metallituotteiden valmistus, puutuoteteollisuus
Nro 15/2006 Tevameri Terhi, Matriisiorganisaatiorakenne ja johtamisen haasteet
terveydenhuollon organisaatiossa - Mission Possible?
Nro 16/2006 Laitinen Katja, Ennakointi ja aluekehittäminen Satakunnassa –
tiedonhallinnan lähtökohtia
Nro 17/2007 Kaivo-oja Jari ja Laitinen Katja, Alueellisen ennakoinnin haasteet ja
toimintamallit – Case SataEnnakointi
Nro 18/2007 Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Laamanen Jani-Petri,
Satakunnan alueelliset kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky
Nro 19/2007 Isoviita Eevaleena, Ahokas Ira, Kaivo-oja Jari, Laitinen Katja,
SATAKUNTA – HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISEN
MALLIMAAKUNTA 2030. Näkemyksiä hyvinvointialan toiminta-
ympäristön haasteista ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä
Nro 20/2007 Laine Pertti, Osaamisen johtaminen ja HRD – tarua vai totta?
Kuvaus viiden case-organisaation henkilöstön kehittämisen
käytännöistä
Nro 21/2007 Hookana Heli (toim.), HALLITTU YLIKUNNALLINEN JOHTAMINEN
JA OMISTAJUUS? – Case Satakunnan pelastuslaitos
Nro 22/2007 Heinilä Mari, Palo- ja pelastustoimen johtaminen, organisointi ja
kehittyminen – Haastattelututkimus laitosten johdolle syksyllä 2007
Nro 23/2007 Isoviita Eevaleena (toim.), Korkeakouluyhteistyössä liikettä hyvin-
vointialalle – TuKKK, TaY, SAMK, Diak Länsi
Nro 24/2008 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimin-
taedelletykset ja kriittiset menestystekijät – tavaraliikenne, tilitoimis-
tot, lääkäripalveluyritykset, metallituotteiden valmistus ja puutarha-
ala
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 95
Nro 25/2008 Karppinen Ari, Oikarinen Elias, Olkiluoto 3 – ydinvoimalaitosyksikön
rakentamisen taloudelliset vaikutukset
Nro 26/2008 Mäkitalo-Keinonen Tiina, Arenius Pia, Liikala Sari, Käyttäjät ja yrityk-
set innovaatioyhteistyössä
Nro 27/2009 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimin-
taedellytykset ja kriittiset menestystekijät – majoituksen sisältävät
sosiaalipalvelut, isännöinti- ja kiinteistönhoitoala, kulttuuriala ja muut
luovat alat, liikuntapalveluyritykset ja moottoriajoneuvojen kauppa
Nro 28/2009 Sirkemaa Seppo & Toivonen Janina, Tietohallinto: kohti kumppanuut-
ta taloushallinnon tietojärjestelmäratkaisuissa
Nro 29/2009 Laamanen Jani-Petri, Saari Salla, Kuntatalouden tilan arviointi ja
mittarit – sovelluskohteena Satakunnan kuntien talous 1998 - 2007
Nro 30/2009 Häyry Mattias, Alueellisten pelastuslaitosten taloushallinnon ja
-raportoinnin asiakastyytyväisyys
Nro 31/2009 Karppinen Ari, Satakuntalainen tytäryhtiötalous
Osa 1. Aluetaloudellinen tarkastelu
Nro 32/2010 Sirkemaa Seppo, Väestöliikkeitä Satakunnassa: näkemyksiä muuttuvista
rakenteista
Nro 33/2010 Karppinen Ari, Satakuntalainen tytäryhtiötalous
Osa 2. Suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellinen
menestys ja alueellinen sitoutuminen
Nro 34/2010 Karppinen Ari, Oikarinen Elias, Talouden rakennemuutos- ja
lähtökohtatietoepävarmuus panos-tuotoslaskelmissa
Case: Olkiluoto 3 – Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen
Nro 35/2010 Määttälä Jaana, Kustannuslaskennan nykytila, erityisesti henkilöstö-
resurssien kohdentaminen pelastustoimessa –esiselvitys
Nro 36/2010 Seppä Outi, Salonen Maiju, Ilomäki Marjaana, Tuominen Anu, Isoviita
Eevaleena, Poimintoja Satakunnan hyvinvointiklusterista
Nro 37/2011 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Porin seudun elinkeinotoiminnan
kehittämistä palvelevan alueellisen ennakointitoiminnan kartoitus
(verkkoversio)
Julkaisusarja A Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
ISSN 1799-7070
Nro 38/2011 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Matkailutulo ja -työllisyys
Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010
(verkkoversio)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 96
Nro 39/2011 Lepistö Tanja, Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Satakunnan
musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset (verkkoversio)
Nro 40/2011 Hytti Ulla, Nieminen Lenita, Toiminnallinen ja taidelähtöinen
yrittäjävalmennus. Elämys – Oman johtajuuden ja liiketoiminnan
kehittäminen elämyksellisten menetelmien avulla (verkkoversio)
Nro 41/2012 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys
Satakunnassa (verkkoversio)
Nro 42/2012 Kuoppakangas Päivikki, Dilemmas in building a multi-disciplinary
international virtual project team for EU FP7 ICT (verkkoversio)
Nro 43/2012 Alhosalo Minna, Karppinen Ari, Kaasua Satakunta. Selvitys nesteytetyn
maakaasun (LNG) liiketoimintamahdollisuuksista Satakunnassa
(verkkoversio)
Nro 44/2013 Määttälä Jaana, Pelastustoimen tilinpäätös- ja kustannusanalyysi 2007-
2010 (verkkoversio)
Nro 45/2013 Hytti Ulla, Nieminen Lenita, Ytyä yrittäjyyteen! Tutkimus yhteisön
synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen
ja liiketoiminnan näkökulmasta (verkkoversio)
Nro 46/2014 Karppinen Ari, Luonila Mervi, Tapahtuma- ja festivaaliklusterin
laskennallinen aluevaikutusmalli. Oulu, Pori ja Seinäjoki (verkkoversio)
Nro 47/2014 Lemmetyinen Arja, Hautaniemi Reeta, "Siinä missä tutkimus löytää
kompleksisia ongelmia, me vastaamme kouluttamalla luovia
ongelmanratkaisijoita", Hitti - Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen
johtaminen ja kehittäminen (2011-2014) -projektin loppuraportti
(verkkoversio)
Nro 48/2014 Lemmetyinen Arja, Hautaniemi Reeta, Määttälä Jaana (toim.), Cultural
entrepreneurship conference (CEC) 10.-11.12.2012. University
Consortium of Pori (e-publication)
Nro 49/2015 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Suomen seutukuntien taloudellinen
kilpailukyky ja resilienssi (verkkoversio)
Nro 50/2015 Luonila Mervi, Koivisto Juha (toim.). Rock, ra(u)ha ja rakkaus.
Festivaalibarometri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan
toimintaympäristöön. Johde II – tapahtumatuotannon muutosjohtaminen
-hankkeen loppujulkaisu (verkkoversio)
Nro 51/2015 Väkiparta Maria, TiedeAreena 2015
Nro 52/2015 Hytti Ulla (toim.). Yrittäjyyskasvatuspäivät 24.-25.9.2015.
Konferenssijulkaisu 2015 (verkkoversio)
Nro 53/2016 Tiedeareena 2016
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset © Ari Karppinen 97
Nro 54/2016 Karppinen, Ari, Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset
(verkkoversio)
ISSN 1799-7070ISBN 978-951-29-6567-0
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisu Publication of Turku School of Economics, Pori Unit
Sarja/Serie A54:2016