Embed Size (px)
Citation preview
Esityksen pääviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-
toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kasvu ja varsinkin tuleva kasvu on tosiasia eikä
tunne”
- Kaupunkialueet
- Kaupunkipolitiikka
- Kasvukeskukset
- Kaupunkiseutu-lähtöisyys
- Maaseutualueet
- Aluepolitiikka
- Monikeskuksisuus
- Maakuntalähtöisyys
Kilpailukyky
Koheesio
Kun kaikki vaikuttaa
kaikkeen…
1. Globalisaatio ja keskinäisriip-puvuus LISÄÄNTYY!
2. Ilmastomuutos ja kestävyys-kriisi on käsillä NYT!
3. Teknologia ja langaton tie-donsiirto muuttaa KAIKEN
Lähde: SITRA, megatrendit 2016
1.Kaupungistumiset
2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys
3. Aluekehityksen ekonomisaatio
4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
5. Alueellinen liikkuvuus
6. Demografinen muutospaine
7. Polarisoituminen, eriytyminen
MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT
OMAN ALUEESI KANNALTA?
Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä
7
Kaikki toimintaympäristön isot
muutokset vaikuttavat
aluerakenteeseen pikemmin
keskittävästi kuin tasoittavasti!
Aluehierarkia de facto 2017?
1. Metropolialue (1)
2. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut (3)
3. Keskisuuret kaupunkiseudut (10)
4. Seutukaupungit, seutukeskukset (20-30)5. Muut kunnat
Mistä me oikein puhumme, kun
puhumme kaupungistumisesta?
1. Kaupunkialueiden kasvusta on globaalina ja kansallisena
ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa
2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja
välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, aseman-seutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenne-yhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.
3. Kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä: Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-alueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keski-suurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla
Tilannekuva muutamalla
tilastokäppyrällä…
Aluekehityksen pyhä
kolminaisuus
Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016
1. Muuttoliikkeen
2. Liikenneyhteyksien
3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta.
12 eniten määrällistä muuttovoittoa saa-neen kaupunkiseudun alueen läpi kulkee rautatie ja siellä sijaitsee tiedekorkeakou-lun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus ja/tai yliopistokesku
Lähde: Tilastokeskus, väestöAnalyysi: Timo Aro 2016Kartta: Timo Widbom 2016
Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70)
MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA…
68,6 % väestöstä (2016)
71,8 % työpaikoista (2014)
74,1 % bkt:sta (2014)
90,0 % t&k –menoista (2015)
75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015)
79,5 % uusista asunnoista (2010-2015)
83,7 % vieraskielisistä (2015)
70,6 % työllisistä (2014)
60,9 % yrityksistä (2014)
Ja herraties mitä muuta!
Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen;Analyysi: Timo Aro 2017
* Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)
Kaupunki-maaseutu-luokituksentyyppi
Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-2013
Väestömäärän muutos % vuosina 1990-2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4
Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9
Kaupungin kehysalue 120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 -3,4
Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4
Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3
Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä
25 vuodessa
250 km
Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen (250 x 250 metriä) määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 % vuoden 2015 lopussa eli suurin osa Suomen maapinta-alasta on rakentamatonta maata ja metsää
500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoo-naa asu-kasta eli lähes 9/10 koko maan asukkaasta (88,3 %).
Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.
Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: väestöllinen keskipiste valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta
KAUPUNGISTUMINEN ON SILTI
EDELLEEN VARSIN SUHTEELLISTA…
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Väestömäärä vyöhykkeittäin
suhteessa Helsinkiin (km) 2015
Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyys-vyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan-muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015
Syntyneiden enemmyys
Syntyneiden vähemmyys
Väestönkehitys kunnittain 2010-luvulla
Lähde: Tilastokeskus, väestöKartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 101 kuntaa- 212 kuntaa
+ 72 kuntaa- 241 kuntaa
+ 304 kuntaa- 9 kuntaa
n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495
Kuntien välinen nettomuutto 10 suurimmalla kaupunkiseudulla* ja
suurin puolue / pääministeripuolue vuosina 1987-2016
* 10 suurinta kaupunkiseutua: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 1987-2016; Analyysi ja graafi Timo Aro 2017
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Keskusta suurin puolue ja pääministeripuolue
SDP suurin puolue ja pääministeripuolue
Kokoomus suurin puolue ja pääministeripuolue
KÄÄNNEKOHTIA:- Suuri lama 1991-1994- Kotikuntalaki 1994-1998- Osaamisvetoinen kasvu 1996-2001- Finanssikriisi 2008-2010- Pitkittynyt lama 2012-- Keskittynyt vs. hajautunut kehitys 2015-
20
Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään
suomalainen ilmiö!
NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökehi-
tyksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestön-
kehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat
alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia
Punaisella ympyräviivalla kuvatuille alueille on
keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kas-
vusta: Suomessa Helsinki-Turku-Tampere-Lahti –
vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu
Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisi-
jaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion,
Joensuun, Porin ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä piste-
mäisesti muualla maassa.
Lähde: NordRegio
Miksi kaupunkialueet kasvavat?
Kovat vetovoimatekijät (aluetalouden dynamiikka, työpaikkakehitys, koulutustarjonta, osaamis- ja palvelukeskitty-mät, alueen koko jne.)
Pehmeät vetovoimatekijät (tapahtumat ja elämykset, vetovoimapalvelut, maine, ilmapiiri ja tunnelmat, historia, kerroksellisuus, monikultturisuus, pöhinä jne.)
Mentaaliset tekijät (muuttuvat arvot, asenteet ja preferenssit paikkaan liittyvissä valinnoissa sekä identiteetti-kysymykset)
Tutkimusten perusteella kaupunkien ja
kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat
muun muassa
Korkeampi tuottavuuskehitys Korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen Keskittymät, kontaktikaupungit: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys
saa ideat ja innovaatiot liikkeelle Kilpailu ja luova tuho kirittävät Väestönlisäys luo jatkuvasti uutta palvelukysyntää ja dynamiikkaa
Avoimia kysymyksiä?
Digitalisaatio keskittävänä vai hajauttavana voimana?
Monipaikkaisuus, monikuntalai-suus aitona vaihtoehtona?
Biotaloudesta maaseutualueiden pelastusrengas
Vastakaupungistuminen, arvojen muutos?
Miltä Suomi näyttää vuonna
2030?
Pohjoisen suuralue (Oulu):30 minuuttia: 224.000 hlöä60 minuuttia: 280.000 hlöä90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet(Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):30 minuuttia: 430.000 hlöä60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):30 minuuttia: 256.000 hlöä60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue(Helsinki-Turku-Tampere):30 minuuttia: 1.896.000 hlöä60 minuuttia: 2.588.000 hlöä90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2016
Sujuvat ja nopeat yhteydet
korostuvat
Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormikkaana” Helsingistä suh-teessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan
Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä.
Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015
Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Jakolinja ei kulje kaupunki- ja
maaseutualueiden välillä…
Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapinta-ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015
Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista
Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran
Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maa-kuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015!
Onko Suomen kasvukäytävä
kuva Suomen tulevasta alue-
rakenteesta?
Kasvukäytävän vaikutusalue
2,1 miljoonaa asukasta (> yhteensä 10 maakun-nassa)
Osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla 35-60 % välillä koko maan tunnus-luvuista
Tulevan aluerakenteen kannalta kaksi ydin-kysymystä:
Miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet asemoituvat suhteessa metropolialueeseen ja kasvukäytävään
Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen tulevasta aluerakenteesta?
Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030
Väestö kasvaa eniten Helsingin metropoli-alueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvu-käytävän vaikutusalueella, suurim-milla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomes-sa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia
Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäi-sessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä-ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutu-jen reuna-alueilla
Väestöennuste kunnit-
tain vuosina 2015-2030
Väestöennuste kunnittainvuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578Espoo +49 341Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
JKL +12 669
Kuopio + 10 281
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve-nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa
Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)
Työikäisen väestön
määrän kehitys 2015-
2030
Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
1. Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi
3. Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen
4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi
6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi
7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Aluerakenne Suomessa 2030?
”Kuntien ja koirien
maailmassa asenne
ratkaisee, ei koko”
- mukaillen Matti Apunen 2016 -
