| Timo Aro | @timoaro | Huhtikuu 2019 |

Koulutus ja osaamis-rakenne

Alue- ja väestö-kehitys

LIIKENNE-JÄRJESTELMÄ

(infra, väylät, investoinnit,

yhteydet, saa-vutettavuus)

Työllisyys-ja työpaik-kakehitys

ALUSTUKSEN

YDINVIESTIT

1. Liikennekäytävien ja sujuvien liikenneyhteyk-sien merkitys kasvaaalue- ja väestönkehityk-sessä

2.Tulevassa alue- ja väestö-kehityksessä korostuu niin sanottu”tunnin Suomi” –ajattelu

1.

Kaupungistuminen ja keskittyminen

2.

LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS, NOPEAT JA SUJUVAT

YHTEYDET

3.

Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti

ja työasialiikkuvuus)

4.

Väestöllinen eli demografinen muutos

5.

Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen

6.

Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys

7.

Globaali ja lokaali monipaikkaisuus

8.

Digitalisaatio

9.

Villit kortit

Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen

MITÄ ALUE- JA VÄESTÖN-

KEHITYKSESSÄ TAPAHTUU NYT?

(1) Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti kes-kittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys

(2) Alueellinen eriytyminen ja alueiden välinen kilpailu on lisääntynyt – ja lisääntyy - kaikilla aluetasoilla

(3) Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti ne-gatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoi-massa

(5) Asuntomarkkinoiden isojako ja kaupunkiseutujen uus-jako voimistunut 2010-luvun kuluessa

(6) Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla

1tunti

100 kilometriä

100 000 asukasta

TUNNIN SUOMI -uuden aluekehityksen kaava?

Saavutettavuus ja sujuvat yhteydet korostuvat kaikessa Karttaan on kuvattu 21 kaupunkiseudun ajoaikaetäisyydet 30 ja 60 minuutin vyöhykkeellä seutujen keskuskaupun-geista ulospäin. Vaasa-Joensuu –linjan etäläpuolella lähes koko maa on yhden tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeen sisällä.

Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineistoKartta: Timo Widbom 2018Analyysi: Timo Aro 2018

Oulu

Kuopio

Tampere

TurkuHelsinki

Maakunnista (suur)työssä-käyntialueisiinKartassa on kuvattu viiden kasvukeskuksen saavutetta-vuusalueita kolmella ajoaikaetäisyydellä: 60, 90 ja 120 mi-nuutin. Helsingin, Tampereen ja Turun saavutettavuus-alueiden yhteinen rajapinta on 90 minuutin vyöhykkeellä. Kuopion ja Oulun yhteinen rajapinta on 120 minuutin vyöhyk-keellä

Kuopio

Kajaani

Joensuu

Savonlinna

Mikkeli

Iisalmi

VarkausJyväskylä

Kuopion vaikutusalue ulottuu kuuden maakun-nan alueelleKarttaan on kuvattu Kuopion saavutettavuus- tai vaiku-tus-alue 60, 90 ja 120 minuutin ajoaikaetäisyydellä. Kuopion tunnin vyöhyke ulottuu pohjoisessa Iisalmeen ja etelässä Varkauteen. Kuopion tunnin vyöhykkeellä asuu noin 200 000 asukasta, joista kaksi kolmesta on työ-ikäistä väestöä (15-64 –vuotiaita). Kuopion kahden tun-nin vyöhykkeellä asuu yhteensä 710 000 asukasta.

Missä kasvua, siellä sujuvat yhteydet ja korkeakouluja…

Missä kasvua, siellä sujuvatyhteydet ja korkeakoulujaKartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoit-toiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja kor-keakoulujen pääkampusten sijaintipaikkakunnat. 12 eniten muuttovoittoa saanutta aluetta sijaitsee sekä pääliikenne-väylien solmupisteessä että ovat korkeakoulujen sijainti-paikkakuntia

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

Kartta ja graafi: Timo Widbom 2017

Helsinki 29606

Espoo 18547

Vantaa 17634

Tampere 12504

Turku 7871

Oulu 7867

Jyväskylä 5726

Järvenpää 3033

Kuopio 2558

Seinäjoki 2463

Joensuu 1648

Sipoo 1602

Rovaniemi 1439

Lahti 1355

Kaarina 1321

Kangasala 1227

Nurmijärvi 1100

Kirkkonummi 1068

Kempele 1036

Kerava 1003

Väestönlisäys kunnittain vuosina 2015-2018

Mikkeli -746

Hamina -751

Kajaani -783

Heinola -794

Kauhava -874

Kemi -891

Pori -991

Lieksa -1013

Varkaus -1026

Äänekoski -1079

Raasepori -1087

Pieksämäki -1094

Imatra -1098

Kurikka -1126

Jämsä -1198

Lohja -1292

Kotka -1542

Salo -1877

Savonlinna -2360

Kouvola -3172

TOP 20 eniten väestönlisäystä TOP 20 eniten väestön vähennystä

Pääteiden ja väestönkasvun välinen yhteysVäestönlisäys oli kunnittain positiivinen 66 kunnassa ja negatiivinen 245 kunnassa vuosina 2015-2018. Kartassa on sinisen sävyillä väestönlisäystä saaneet kunnat. Punainen viiva kuvaa olemassa olevaa valta- tai päätie-verkostoa

Rataverkoston ja väestön-kasvun välinen yhteysVäestönlisäys oli kunnittain positiivinen 66 kunnassa ja negatiivinen 245 kunnassa vuosina 2015-2018. Kartassa on sinisen sävyillä väestönlisäystä saaneet kunnat. Musta viiva kuvaa olemassa olevaa henkilö- ja tavaraliikenteen rata-verkostoa

Itäradan läntisen osan 30 + 30 kilometrin käytävä ja väestön-muutos 5 x 5 kilometrin ruuduissa vuosina 2015-2017

Itäradan läntisen 30 + 30 kilometrin käytävän alueella asui noin 2.154.000 asukasta vuonna 2017. Käytävän väkiluku kasvoi yhteensä noin 187 000 henkilöllä vuosina 2005-2017. Kasvu keskittyi vahvasti Helsingin ja Lahden väliselle alueelle, Kuopion ydinkaupunkiseudulle sekä Mikkelin, Iisalmen ja Kajaanin välittö-mään läheisyyteen. Joka kolmas (34,6 %) käytävän alueella oleva ruutu oli kasvava eli väestö kasvoi ko. alueella vuosien 2005-2017 välisenä aikana

Nopeat itäradat yksi elinehto tulevalle kehitykselleKarttaan on kuvattu nopein arkipäivän aikaetäisyys mi-nuutteina Helsinkiin eri asemapaikkakunnilta helmikuussa 2019. Kartan värit kuvaavat aikaetäisyysvyöhykkeitä. Laajan aluekehittämisen näkökulmasta nopeammat ja sujuvammat yhteydet Helsinkiin enemmän kuin alueelli-nen kilpailukykytekijä

ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ITÄ- JA KAAKKOIS-SUOMEN SEKÄ KOKO

MAAN NÄKÖKULMASTA

1. Saavutettavuuden parantaminen ja parantumi-nen on Itä-Suomen elinehto

2. Itä- ja Kaakkois-Suomen erityispiirteet, mah-dollisuudet ja vahvuudet tuottavat lisäarvoa koko maalle

3. Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat portteja Venäjän, Pietarin ja Pietarin metropolialueen läheisyyden, mahdollisuuksien ja potentiaalin hyödyntämi-seen

4. Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Venäjältä ja Kiinasta tulevien tavara- ja transitiovirtojen edistäminen hyödyttää koko maata

5. Ilmastomuutoksen torjunta tarvitsee myös idässä raideliikenteen kehittämistä

6. Alueellisesti tasavertainen kehitys koskee kaikkia alueita

ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ALUEEN KEHITTÄMISEN KANNALTA

1. Fyysisen ja toiminnallisen yhteyden, vuorovai-kutuksen ja kiinnittymisen syventäminen pää-kaupunkiseudulle, Etelä-Suomeen ja Pietariin

2. Kerava-Lahti oikoradasta saatujen hyötyjen tunnistaminen ja hyödyntäminen Itäratojen kokonaisvaltaisessa kehittämistyössä

3. Itäratojen alueella olevien työssäkäyntialueiden laajenemisen ja kasvun tukeminen

4. Itäratojen varrella olevien keskittymien ja solmu-pisteiden vahvistaminen ja niiden kasvukehän laajentaminen

5. Liikenne- ja kasvukäytäväkehityksen sekä vyö-hykkeisyyden mahdollistaminen

KUUSI NOSTOA ”PYHÄSTÄ YHTEYDESTÄ” TUTKIMUSTEN

PERUSTEELLA1. Liikenneverkolla, -yhteyksillä ja -investoinneilla on vahva yhteys

laajaan aluekehitykseen

2. Liikenneinvestoinneilla ja -infralla on useita myönteisiä sti-mulointi- ja sykäysvaikutuksia muuhun alueen kehitykseen ja kehittämiseen

3. Saavutettavuuden parantaminen ja parantuminen ovat elinehtoja muille myönteisille kerrannaisvaikutuksille

4. Alueliikkuvuuden (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) ja saavutettavuuden välillä on vahva keskinäisriippuvuus

5. Painopisteen siirto liikennekäytävästä kasvukäytävään ja vyöhykkeisyyteen sekä radan varrella olevien keskittymien toiminnallinen kiinnittyminen

6. Liikennehankkeiden yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta ja hyötyjä on tutkimusten perusteella vaikea osoittaa aukottomasti

Mistä on menestyvät alueet tehty?

1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYSKaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000 - 200 000 asu-kasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittä-miseen, kasvuun ja tuottavuuteen.

2. KASVAVA ALUEAlue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvu-kehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus.

3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄKorkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialaraken-teen osaamis-ja tietointensiivisyys

5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAAPaikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkutte-levan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella.

6. KIRKAS MAINEKUVAErottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierai-lijavirtoja ja herättää tunteita

7. TAHTO JA LUOTTAMUS

Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yh-teinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, po-sitiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoi-den välinen keskinäinen luottamus

8. VILLIT KORTITPaikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityis-piirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUSSujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus

6 TÄRKEINTÄ ALUEEN MENESTYSTÄ

SELITTÄVÄÄ TEKIJÄÄ

01 VÄESTÖNTIHEYS

02 YRITYKSET JA YRITTÄJÄT

03 (KORKEA)KOULUT

04 (RAUTA)TIET

05 LUONTO

06 IHMISET, IHMISET JA IHMISET.

@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi

K I I T O S !@timoaro