+ 115 000 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus

kasvun hallinnan välineinä

Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.fi

+ 115 000

- Varautuminen 115 000 asukkaan väestönkasvuun 2013-2040 > Kuopio vuonna 2014

> Kangasala + Nokia + Ylöjärvi vuonna 2014

- Vastaa n. 4 100 asukkaan vuosittaista kasvua, eli nykyistä kasvuvauhtia

- Tarve uudistaa rakennesuunnitelma, tarve tehostaa MAL-kokonaisuutta sopimuksin

Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Keskimäärin

Kaupunki-

seutu + 3 845 + 4 504 + 3 977 + 3 400 + 4 318 + 4 295 + 5 216 + 4 622 + 4 326 + 3 919 + 3 573 + 3 855 + 4 311 + 4 488 + 4 189

Kaupunkiseudun vuosittainen väestönkasvu 2000-2013

Rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus

- Rakennesuunnitelma 2040: pitkän aikavälin strateginen suunnitelma kaupunkiseudun ydinalueelle

- Kasvun/maankäytön suuntaaminen seudullinen toiminnallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja kestävyys huomioiden; liikennejärjestelmän ja palveluverkon sovittaminen kasvuun

- Rakennesuunnitelma 2030 (2010)

- Rakennesuunnitelma 2040 (valmistuu 2014)

- MAL-aiesopimus: yksityiskohtaisempi, lyhyen aikavälin toteutusta suuntaava ja vahvistava sopimus kuntien ja valtion kesken

- MAL1 2011-2012

- MAL2 2013-2015

- MAL3 tavoitellaan sopimusta 2016+

- Rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus täydentävät toisiaan

- Tampereen kaupunkiseutu valtakunnallisena esimerkkinä

Rakennesuunnitelma 2040

Tavoitteet

VAIHTO-EHDOT

TYÖ- SUUNNITELMA

TAVOIT-TEET

LINJA- RATKAISU

LUONNOS EHDOTUS JA

TOT.OHJELMA

1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia

• valmistuu lokakuussa 2014 • seutupäätös vuoden 2014

loppuun mennessä • kuntien päätökset vuoden-

vaihteessa

Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Alue- ja yhdyskuntarakenne

• Väestön kasvu suunnataan kaupunkiseudulla ensisijaisesti 1) keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille 2) olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkkoa hyödyntäen ja erityisesti 3) joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisen edellytykset huomioiden.

• Ensi vaiheessa rakennetta tiivistetään ja täydennetään. Olevan rakenteen sisässä olevia väli- ja kesantoalueita otetaan käyttöön. Ratkaisulla vähennetään tarvetta uusien alueiden käyttöönottoon ja suuriin investointeihin.

• Raitiotielinjojen välittömässä läheisyydessä varaudutaan asuntojen ja työpaikkojen määrälliseen lisäämiseen. Lähijunaliikenteen asemanseuduilla varaudutaan riittävään asukas- ja työpaikkamäärän (yli 10 000) sekä liityntäpysäköintiin.

• Kaupunkirakennetta monipuolistetaan etenkin keskuksissa ja raitiotien varressa. Keskuksia kehitetään hyvin saavutettavina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.

• Suunnittelussa huomioidaan kaupunkiseudun viherverkko ja parannetaan sen laatua sekä vaalitaan luonto- ja maisema-arvoja.

• Yhdyskuntarakenteen kehittämisen lähtökohdaksi asetetaan olevan liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin.

• Liikennejärjestelmäratkaisulla vauhditetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja eheyttämistä sekä keskusten hyvää saavutettavuutta.

• Joukkoliikennejärjestelmän osalta tavoitellaan seuraavaa kokonaisratkaisua:

– Tampereella on vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne.

– Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia.

– Oriveden suunnassa tutkitaan työmatkajunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia.

– Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat raitiotien ensimmäisiä Tampereen ulkopuolisia kehittämissuuntia, ja niiden jälkeen on Kangasalan suunta.

– Raideliikennejärjestelmää täydennetään bussiliikenteen laatukäytävillä ja poikittaisilla joukkoliikenneyhteyksillä.

– Kokonaisratkaisuun edetään vaiheittain. Joukkoliikennelinjaston kehittäminen aloitetaan toteuttamalla runkobussilinjat raitiotien reiteille ja muihin vilkkaimpiin liikennesuuntiin. Raitiotie toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervanta-keskusta-Lentävänniemi ja Pyynikintori-TAYS. Lähijunaliikenteessä lisätään vuorotarjontaa maankäytön kehittyessä .

Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Liikenne

• Palvelutyöpaikkojen kasvulla vahvistetaan Tampereen asemaa maakunnan keskuksena ja lisätään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä.

• Kaikkiaan uudet palvelutyöpaikat ohjataan keskustoihin sekä nykyisiin ja kehitettäviin alue- ja lähipalvelukeskuksiin ja osaamiskeskittymiin.

• Merkittävien työpaikka- ja palvelualueiden kehittymistä tuetaan parantamalla niiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

• Tuotannolliset, tilaa vievät ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavat työpaikat sijoitetaan toiminnan laatu huomioon ottaen logistisesti hyvin saavutettavissa oleville alueille (esim. pääväylien varret ja risteysalueet).

• Lentokentän ja 2-kehän ympäristöä kehitetään seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena.

Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Elinkeinoelämä, logistiikka, työpaikkakehitys

• Lähiympäristön viihtyisyyttä kehitetään eheyttämällä rakennetta sekä parantamalla rakennetun ympäristön laatua.

• Asuinalueille osoitetaan uusia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Ratkaisulla tuetaan joukkoliikenteen käyttöä ympärivuorokautisesti ja lisätään alueiden elävyyttä ja turvallisuutta.

• Rakennesuunnitelman ratkaisujen kautta luodaan tilaus uusille ajatuksille asumisesta. Väljälle omakotirakentamiselle lisätään houkuttelevia vaihtoehtoja, esim. keskitehokas asuntotuotanto.

• Profiloidaan erityyppisiä asumisen vyöhykkeitä, ja monipuolistetaan asuinalueiden maankäyttöä.

• Rakennetaan joukkoliikenne- ja jalankulkukaupunkia, ja sijoitetaan uusi asuntorakentaminen olemassa oleville joukkoliikennevyöhykkeille. Ratkaisulla edistetään autottoman elintavan mahdollisuutta.

• Arjen palveluita kootaan hyvin saavutettaviin keskuksiin ja keskustoihin. Ratkaisulla ylläpidetään palveluiden laatua ja monipuolisuutta.

Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Asuminen

Alustava luonnos, 6.5.2014

Luonnoksen vaiheistus: vuoteen 2040 mennessä // vuoden 2040 jälkeen toteutettavat kohteet.

Alustava mitoitus luonnoksen 6.5. mukaisesti • Luvuissa huomioitu asuntokannan poistuma ja

asumisväljyyden kasvu. Laskennallinen luku 183 600 vastaa varautumista 115 000 hengen väestönkasvuun koko kaupunkiseudulla.

Alustava rakennesuunnitelmaluonnos

Seutukeskus Tampere

Aluekeskus (13) Hervanta, Härmälä-Partola

Kangasala, Koilliskeskus ,

Lakalaiva, Lempäälä, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Sääksjärvi, Tesoma, Ylöjärvi

Lähipalvelukeskus (13)

Hakkari-Moisio, Harjuniitty

Kaukajärvi, Kulju , Metsäkylä

Mäkkylä-Teivaala,

Ojala-Lamminrahka,

Siivikkala, Siuro, Suorama

Vatiala, Vesilahti, Vuores

Keskusverkko

ALUSTAVA LUONNOS Asuminen

ALUSTAVA LUONNOS Työpaikat

ALUSTAVA LUONNOS Liikennejärjestelmä

Rakennesuunnitelman toteuttaminen

• Rakennesuunnitelmassa esitetään toteutusohjelma – karkea vaiheistus 2015-2025 // 2025-2040 // 2040+

– tarkempi ajoitus?

– ohjelma myös sähköisellä kartalla esitettynä, tukee myös toteutumisen seurantaa

• Raamittaa kuntien toimenpiteitä

MAL2-aiesopimus 2013-2015 Ydinasiat

– Maankäyttöyhteistyön sitovuutta vahvistetaan. Uudistetaan rakennesuunnitelma ja seudullinen toteuttamisohjelma vuosina 2013-2014. Tarvittaessa käynnistetään yleiskaavojen muuttaminen rakennesuunnitelman mukaisiksi.

– Maankäytössä huomio yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, lievealueiden hallintaan, palveluverkon yhteensovittamiseen ja kuntien yhteissuunnittelualueisiin.

– Maapolitiikassa huomio kaavavarantojen lisäämiseen ja raakamaan hankintaan.

– Liikenteen suunnittelussa korostuvat raideliikenteen kokonaisuus ja kävely + pyöräily.

– Uutta liikennepolitiikkaa jalkautetaan mm. pienillä MAL-hankkeilla, tavoitteena kulkutapajakauman muutos.

– ARA-vuokra-asuntojen osuutta kokonaistuotannosta lisätään (seutu 20%).

– Uudet aluekehityshankkeet: Tampereen asemanseutu ja Pirkkalan lentokenttäalue.

KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN 7 TAVOITETTA

1. VÄSTÖN KASVUUN VARAUDUTAAN

2. YHDYSKUNTARAKENNETTA TIIVISTETÄÄN

3. KESKUSTOJA KEHITETÄÄN

4. ASUNTOTUOTANTOA MONIPUOLISTETAAN

5. ELINKEINOELÄMÄN KASVUA TUETAAN

6. LIIKKUMISEN TAPOJA UUDISTETAAN

7. PALVELUVERKKOA TARKASTELLAAN YHTENÄISESTI

MAL2-aiesopimus Seuranta 2013

Miten aiesopimus toteuttaa kaupunkiseudun strategisia tavoitteita?

VÄESTÖN KASVUUN VARAUTUMINEN

Kaupunkiseutu kasvoi 4 500 asukkaalla (ka 2000-luvulla n. 4 200), ja 31.12. väestöä oli 370 000. Keskuskaupunki kasvoi aiempia vuosia voimakkaammin. Kasvun profiilissa näkyy väestön ikääntyminen.

Hankitun raakamaan pinta-ala on kasvanut. Sen laadun arviointia vaikeuttaa kehittymätön paikkatieto.

Seutuhallitus käynnisti rakennesuunnitelman uudistamisen maakuntakaavatyön rinnalle. Tarve on mm. joukkoliikenneratkaisun juurruttamiseen ja toteutuksen ohjelmointiin.

Kunnat ovat yleiskaavoittaneet alueitaan aktiivisesti. Kaavavarannot vastaavat pääpiirteissään tavoitteita. Rakennesuunnitelman jälkeen kunnat arvioivat kokonaisyleiskaavojen laadinnan tarpeen.

YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen eteni. Kaavoituksen painopisteitä olivat kuntien keskustat ja jkl-vyöhykkeet.

Asuntotuotanto sijoittui hyvin aiesopimuksen mukaisille kohteille sekä rakennesuunnitelman kohteille. Uudet asutustihentymät sijoittuivat pääosin joukkoliikennevyöhykkeelle.

Raitiotien 1. vaiheen yleissuunnitelman mukaisella vaikutusalueella oli käynnissä useita maankäytön tiivistämis- ja kaavahankkeita.

Pientaloista sijoittui 23% asemakaavan ulkopuolelle (7% lievealueelle). Myönnetyt luvat ovat vähentyneet.

KESKUSTOJEN KEHITTÄMINEN

Keskustoja koskeva yleissuunnittelu, kaavoitus ja hanketyö on ollut aktiivista. Tampereen asemakeskushanke etenee.

Kehyskuntien keskustoissa palvelu- ja työpaikkarakenteen monipuolistamiseen kiinnitettävä enemmän huomiota.

ASUNTOTUOTANNON MONIPUOLISTAMINEN

Tuotantomäärä alitti kokonais -tavoitteen 10 % (tav. 3117, tot. 2807). Kuntien välillä oli selviä eroja. Tavoite ylittyi kerrostalotuotannossa ja lähelle päästiin ok-tuotannossa.

Ara-vuokra-asuntotavoitteessa päästiin vain 55 %iin. Vapaarahoit-teinen vuokratuotanto kompensoi tarjontaa. Asuinalueiden infra-avustusta myönnettiin kahteen kuntaan.

Kunta Omistusasunnot tot (tav)

ARA-vuokratuotanto Muut (vapaarah. vuokra, as.oik. ym.)

Yhteensä

Kangasala* 134 (225) 0 (30) 5 (45) 139 (300) Lempäälä 165 (134) 96 (18) 0 (27) 261 (179) Nokia ei tietoa (170) 72 (37) ei tietoa (37) 223 (243) Orivesi 63 (38) 0 (5) 0 (5) 63 (48) Pirkkala 111 (111) 0 (15) 0 (22) 111 (148) Tampere 1029 (1025) 188 (560) 609 (280) 1826 (1865)

Vesilahti 24 (43) 0 (3) 0 (7) 24 (53) Ylöjärvi* 131 (212) 29 (28) 0 (42) 160 (282) Yhteensä 1657 (1959) 385 (694) 614 (464) 2807 (3117)

ELINKEINOELÄMÄN KASVUN TUKEMINEN

Tampere-Pirkkala –lentoaseman kehittämiseksi valmistui tulevaisuuden lentokenttäkonsepti AiRRport. Se ketjuttaa air-rail-road matkustustavat ja kytkee väli-Suomen kv-lentoliikenteeseen.

Lentoliikennestrategian väliraportti valmistunut. Tampere, kaupunkiseutu, maakunta ja kauppakamari ovat antaneet yhteisen lausunnon kentän kehittämisen puolesta.

LIIKKUMISEN TAPOJEN UUDISTAMINEN

Joukkoliikenne on kilpailutettu seudun alueella. Uudet linjat ja vyöhyketaksat 30.6.2014 alkaen.

Kävelyn ja pyöräilyn ohjelmaa toteutettu MAL-rahoituksella. Rahoituksessa kohdentamisongelma.

Raitiotie etenee yleissuunnittelussa, seudullinen laajennettavuus rakennesuunnitelmassa.

VR-seutulippu kokeilu on käynnissä Nokia-Tre ja Lempäälä-Tre junaliikenteen suunnilla. Käyttö ylittänyt ennakko-odotukset.

PALVELUVERKON YHTENÄINEN TARKASTELU

Palveluverkon suunnittelun seudullisten periaatteiden laadinta on käynnissä rakennesuunnitelman uudistamisen osana. Maakuntakaan laadinnassa otetaan kantaa maakunnan tavoitteelliseen palvelukeskusverkostoon 2040.

Raja-alueelle sijoittuvasta palveluyhteistyöstä mainittava Ojala-Lamminrahka (Tre - K:ala), jossa palveluyhteistyöhön saatu selkeyttä, tavoitteellisuutta ja vastuunjakoa kuntien yhteisellä sopimuksella.

Maankäytön eheytyminen

• Kaupunkiseudun kasvu on suuntautunut aiempaa voimakkaammin keskuskaupungin alueelle.

• Uudistuotannon, niin kaavoituksen kuin rakentamisen, on painottunut nykyistä taajamarakennetta tukevasti, vaikka poikkeuksiakin on.

• Uudet asutustihentymät ovat syntyneet pääosin joukkoliikenteenvyöhykkeille. Muun muassa raitiotien vaikutusalueella oli käynnissä useita maankäyttöä tiivistäviä kaavahankkeita.

• Pientalorakentamista on edelleen varsin runsaasti asemakaavan ulkopuolella, mutta sen odotetaan vähentyvän vähentyneiden suunnittelutarveratkaisujen myötä.

• Kuntien maapolitiikan valmiudet ovat kutakuinkin tavoitelluissa yleis- ja asemakaavavarannoissa.

Asuntotuotannon monipuolistaminen

• Tuotantomäärät jäivät kokonaisuudessaan alle tavoitteen väestön kasvusta huolimatta.

• ARA-tuotannon vahvistamisessa epäonnistuttiin. Syitä kehitykseen ovat mm. epäedulliset ARA- lainaehdot ja hyvien tonttien puute.

• Vapaarahoitteisten vuokra-asuntoja valmistui tavoitteita enemmän.

• Talotyypeistä kerrostalotuotanto oli tavoitetta voimakkaampaa.

• Asuinympäristöjä monipuolistava keskitehokas asuntotuotanto jäi tavoitteesta selvästi.

Liikkumistapojen uudistuminen

• Kuntien toimenpiteet kestävien liikennemuotojen vahvistamiseksi ovat olleet aktiivisia.

• Joukkoliikenteen kilpailutuksella ja uusilla vyöhyketaksoilla on synnytetty seudullinen joukkoliikennekokonaisuus.

• Raitiotien yleissuunnitelma on edennyt ja valmistunut 4/2014. Valtio on osallistunut yleissuunnitelman laadintaan.

• VR-Seutulippu on lisännyt nykyisen junaliikenteen hyödyntämistä.

• Uuden MAL-rahoituksen hyödyntämiseen on valmistauduttu mm. seudullisten pyöräilyreittien suunnittelulla.

• Kulkutapajakauman muutos on hitaasti alkanut.

MAL-aiesopimuksen pienet liikennejärjestelmähankkeet 2013-2015

- listattu aiesopimuksen liitteeseen

- yhteisrahoitus valtio-kunnat

- huomioitava kuntien talousarvioissa

- vuoden 2013 toteutuminen seurantaraportissa

Hanke Tavoitteet Tilanne 3/2014

Tampere, VT 12, Teiskontien

joukkoliikennekaista länteen välillä

Lääkärinkatu - Hervannan valtaväylä

(2,0 M€)

Tampere, VT 12 liittymä- ja

kaistajärjestelyt

Niihamankatu/Heikkilänkatu (0,4

M€)

Tampere, VT 12 liikennevalo-ohitus

ja joukkoliikennekaista Ali-

Huikkaantie - Lääkärinkatu (0,5 M€)

Pysäkkiverkon kehittäminen

(parantaminen, katosten

rakentaminen, uudet pysäkit) (0,3

M€)

Pysäkkiverkon kehittämisellä

nostetaan kaupunkiseudun

joukkoliikenneinfrastruktuurin

laatutasoa lukuisilla pienillä

toimenpiteillä.

Polkupyörien liityntäpysäköinnin

kehittäminen (0,3 M€)

Lukuisilla pienillä toimenpiteillä

korjataan liityntäpysäköinnin

olemassa olevia puutteita

Lempäälä, Liityntäpysäköintialue:

VT 3 / mt 309 / mt 130 Sääksjärvi (0,2-

0,5 M€)

Järjestelyillä parannetaan

Sääksjärven moottoritieliittymän

pikavuoropysäkkien runsaan

bussitarjonnan käytettävyyttä.

Myöhemmin se palvelee myös

lähijuna-aseman kehittämistä.  

Suunnittelu käynnissä.

Toteutus 2015.

Ylöjärvi, VT3-Metsäkylä uusi

joukkoliikenneväylä (0,75 M€)

Uuden väylän avulla

Hämeenkyrön suunnan

seutubussiliikenne palvelee

Metsäkylän alueen.

Tiesuunnitelma hyväksytty

2012 ja

rakennussuunnittelu

käynnistetty 2013. Toteutus

2014.

Nokian rautatieaseman

liityntäpysäköinnin kehittäminen

(0,1-0,3 M€)

Toimenpiteellä korjataan

olemassa olevat puutteet

tärkeän lähi- ja kaukoliikenteen

aseman käytettävyydessä

Suunnittelu käynnissä.

Toteutus 2014.

VT12/Teiskontien on

kaupunkiseudun merkittävimpiä

joukkoliikenteen laatukäytäviä,

joka palvelee Itä-Tampereen,

Oriveden ja Kangasalan alueita.

Kolmella hankkeella parannetaan

joukkoliikenteen sujuvuutta.

Joukkoliikenteen edistäminen, 5 Meur

Toimenpideselvitys

valmistunut 2013. Käynnissä

tie-, katu- ja

rakennussuunnittelmien

laatiminen. Toteutus 2015.

Tarveselvitys valmistunut

2013. Hankekortit ja

toteutus 2014-2015.

Hanke Tavoitteet Tilanne 3/2014

Pirkkala-Tampere kevyen liikenteen

laatukäytävä (0,8 M€)

Kangasala-Tampere kevyen

liikenteen laatukäytävä (0,8 M€)

Seudullinen pyöräilyn

viitoitussuunnitelma (0,2 M€)

Viitoitussuunnitelma on osa

informaation parantamista ja

kävelyn ja pyöräilyn

kehittämisohjelman mukaista

edistämistä.

Viitoituksen kehittäminen

käynnistetty 2013.

Viitoitussuunnittelu ja

toteutus vuosina 2014-2015.

Orivesi, kevyenliikenteen väylä

kantatiellä 58 välillä Uotilantie -

koulukeskus (0,15 M€)

Pienellä toimenpiteellä

parannetaan kävelyn ja pyöräilyn

verkkoa koulukeskuksen lähellä

ja kehitetään keskustaa.

Tiesuunnitelma

valmistunut 2013.

Rakentaminen 2014.

Kangasalan keskustan kehittäminen;

Kangasalantien kiertoliittymä (0,6

M€)

Asemakaava vahvistettu ja

katusuunnitelma

valmistunut 2013.

Rakentaminen 2014.

Pirkkalan keskustan kehittäminen;

Naistenmatkantien ja

Lentoasemantien kiertoliittymä,

joukkoliikennejärjestelyt (0,6-1 M€)

Tiesuunnitelmaa laadittu

2013. Toteutus 2015.

Ylöjärven keskustan kehittäminen,

Viljakkalantien ja Kuruntien

kiertoliittymä (0,6 M€)

Tie- ja

rakennussuunnitelman

laatiminen on käynnistetty

2013. Toteutus 2015.

Lempäälän keskustan kehittäminen;

Tampereentien ja Pirkkalantien

kiertoliittymä (0,6 M€)

Tiesuunnitelma

valmistunut 2013.

Rakentaminen 2014.

Vesilahden keskustan

kehittäminen, Rautialantien

parantaminen (0,2 M€)

Vuonna 2013 käynnistetty

tiesuunnitelman

laatiminen. Suunnittelua

jatketaan ja toteutus 2015.

Kuntakeskusten välille

kehitettävät laatukäytävät ovat

keskeisiä kävelyn ja pyöräilyn

kehittämisohjelman

toimenpiteitä.

Toimenpiteet liittyvät laajempiin

keskustan kehittämishankkeisiin

ja niillä luodaan edellytykset

kaupunkimaisen kävelyn ja

pyöräilyn infrastruktuurin

kehittämiselle eri kunnissa ja

tuetaan myös joukkoliikenteen

edellytyksiä.

Keskustojen kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen, 3 Meur

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, 2 Meur

Esiselvitykset valmistuneet

2013. Rakennussuunnittelu

käynnistetty. Toteutus 2014-

2015.

Loppuhuomioita

Kasvun hallinnan ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet korostavat: - olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä - yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja tiivistämistä - joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn infran vahvistamista - palveluverkon seudullista kokonaisuutta varautuminen nykyinfrastruktuurin kapasiteetin lisäämiseen panostaminen korjaus- ja lisärakentamiseen täydentävän uudisrakentamisen

ohella

- Rakennesuunnitelman pitkän aikavälin toteutusohjelman huomioiminen kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa

- MAL-aiesopimuksen lyhyen aikavälin toteutuksen sisällyttäminen kuntien talousarvioihin ja toteutusohjelmiin: esim. pienet liikennejärjestelmähankkeet