Embed Size (px)
Citation preview
— TEEMA
Tulevaisuuden tehdasVisio prosessiteollisuudesta
02|2017
10
ABB Oy:n asiakaslehti
2 SIS Ä LTÖ A B B P OW E R
16
14
20
10
—TEEMA: TULE VAISUUDEN TEHDA S
”Olisi aivan huikeaa nähdä robotti, joka osaa kaiken sen, mitä edelliset robotit ovat oppineet”
PÄ Ä K I R J O IT US0 2 | 17 3
Elämme parhaillaan neljännen teollisen vallankumouk-sen aikaa, jossa digitaalisuus ja robotiikka muuttavat vahvasti teollisuuden pelikenttää. Tulevaisuudessa teol-linen tuotanto on ketterää, robotisoitua, digitaalista tietoa hyödyntävää ja joustavaa. Tuotantolinjat vaihta-vat olemustaan markkinoiden signaalien mukaan ja 3D-tuotannon yleistyminen lisää joustoa entisestään. Voidaan puhua jopa täysin autonomisesta tehtaasta, joka ohjaa, korjaa ja kunnossapitää itse itseään tie-dolla. Näin pohtii neljä asiantuntijaa tulevaisuuden teh-taan ja teollisen tuotannon luonnetta sivuilla 10–13.
Tulevaisuuden visioissa yritysten ekosysteemi on glo-baali ja tuotanto älykästä ja hajautettua. Työyhteisö yhdistää koneet ja ihmiset, ja koneet inhimillistyvät. ABB:n YuMi®-robotilla on kaksi kättä, se näkee, aistii kosketuksen ja kykenee turvalliseen yhteistyöhön ihmi-sen kanssa. Tulevaisuudessa robotit inhimillistyvät enti-sestään. Ne ohjelmoidaan ajattelemaan inhimillisesti ja eettisesti. Resurssitehokkuus ja kestävän kehityksen mukainen teollinen tuotanto ovat tulevaisuudessa pikemminkin edellytyksiä kuin kilpailuetu tai hidaste. Tulevaisuuden ratkaisut ovat monin paikoin nykypäivää. Digitaalista tietoa on kerätty jo pitkään niin yksittäi-sistä tuotteista kuin kokonaisista järjestelmistä kilpai-lukyvyn vahvistamiseksi. Suomen telakka- ja autoteolli-suudenkin menestys pohjautuu juuri verkottumiseen ja ketteryyteen. Suomalainen startup-yritys Fimatec esit-teli toukokuussa maailman ensimmäisen 3D-printterin, jolla kokonainen omakotitalo voidaan printata muuta-massa tunnissa. ABB puolestaan lanseerasi alkuvuo-desta Ability™-ohjelmistoalustan, joka verkottaa asian-tuntijuutta ja osaamista sekä yli 180 tuotettamme yhteisen virtuaalisen sateenvarjon alle ja mahdollistaa täysin uudenlaisten ratkaisujen luomisen. Suomi on yksi ABB:n digiosaamisen keskittymistä. Teknologian kehittyminen on teollistumisen alkuajoista lähtien ollut se tekijä, joka luo hyvinvointia, kiihdyttää talouskasvua ja tuo vaurautta. Suomi on perinteisesti ollut otollinen maaperä uusien ratkaisujen kehittämi-selle. Tämä perustuu pitkälti osaamiseen, innovatiivi-suuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Näitä meidän tulee vaalia myös jatkossa.
Pekka TiitinenToimitusjohtaja
ABB Oy
02|2017
—TEEMA
10 Tulevaisuuden tehdasNeljä asiantuntijaa kertovat, miltä tulevaisuuden tehdas näyttää.
—A SIANTUNTIJA
14 Digimurroksen ytimessäSimo Säynevirta vastaa ABB Ability™ -ohjelmistoalustan kehittämisestä.
—R ATK AISU
16 GIS-laitokset Turussa uusittiinPienikokoisten GIS-laitosten eristekaasu vaatii erikoisosaamista.
—C A SE
20 Sairaalan tarkkaa sähköverkon valvontaaOulun yliopistollinen sairaala luottaa MicroSCADAan verkon vikatilanteiden seuraamisessa.
ABB power 2| 17 • ABB:n asiakaslehti • 34. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä • Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, [email protected] • Toimituskunta: Ilona Haarlaa, Kirsi Jyrkönen, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Leena Munde, Mika Männistö, Irene Saarnio, Annika Stendahl-Koho, Tarja Luopajärvi, Matti Vaattovaara • Tilaukset ja osoitteen- muutokset: www.abb.fi/asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: Waasa Graphics 2017/• Painosmäärä: 9 700 • ISSN: 1799-5213
ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi
Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palve-lussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slideshare-merkillä merkityt jutut löytyvät esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABB-Suomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi/asiakaslehti-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.
4 U U T ISE T
—Mittauselektroniikan päivitys paransi valssaimen ajettavuutta
Outokummun Tornion terästehtaan 1970-luvulla käynnistetty SZ1-kylmävalssain teki edelleen tasaista teräsnauhaa alkuperäisellä ohjausjärjes-telmällään, mutta varaosien saatavuus alkoi muo-dostua ongelmaksi.
“ABB:llä oli uusi säätöjärjestelmä ja laskentamalli, ja me innostuimme”, kertoo vanhempi työnjohtaja Pekka Vaara.
Investointipäätöstä ABB:n uuteen Stressometer 8.3 FSA -ohjausjärjestelmään helpotti myös se, ettei kalliita mittarullia tarvinnut uusia. Koko päi-vitys tehtiin neljän päivän vuosihuollon aikana.“Seisakin aikana asennettiin uudet kamppeet ja testattiin niiden yhteensopivuus automaatiojär-jestelmän kanssa”, Vaara kertoo.
Parantunut laatu on uuden ohjausjärjestelmän tärkein hyöty. ABB:n mittausjärjestelmä ohjaa kyl-mävalssaimien hydraulisylintereitä niin, että asi-akkaalle lähtevien teräsrullien tasomaisuus on
huippuluokkaa. Tasomaisuus on tärkeä laatukri-teeri esimerkiksi teräksisten seinäelementtien valmistajalle. Pienikin aaltoilu näkyy lopputuot-teen laadussa. Käyttöpäällikkö Marko Dunderin mukaan laatueroa vanhaan on vaikea havaita, sillä asiakkaat ovat kehuneet Outokummun tuotteiden tasomaisuutta markkinoiden parhaaksi jo ennen uudistusta.
Uusi ohjausjärjestelmä myös helpottaa valssaa-mon operaattorien työtä.
”Muutos paransi valssaimen ajettavuutta. Uusi ohjausjärjestelmä ajaa valssien säätöjä entistä järkevämmin”, Dunder kertoo.
SZ1-valssaimen uusi ohjauselektroniikka oli niin positiivinen kehitysaskel, että samaa uudistusta harkitaan Dunderin mukaan myös valssaamon 2- ja 3-valssaimille.
—Uudet näytölliset termostaatit
ABB:n KNX-taloautomaation tuotevalikoima täy-dentyy uusilla näytöllisillä termostaateilla.
Uutuustermostaatit on tarkoitettu lämmityksen ja jäähdytyksen säätöön. Molemmissa malleissa on termostaattitoiminnon lisäksi viisi tuloa esi-merkiksi perinteisten painonappien liittämiseen KNX-väylään. Termostaatit on varustettu väylälii-tännällä. Toisessa uutuusmallissa on myös CO2-, ilmankosteus- ja ilmanpaineanturit. CO2- ja ilman-kosteusanturissa on oma säätöpiiri esimerkiksi ilmanvaihtopellin ohjaamiseen. Lisätietoja: Lars Sandström, p. 050 3354 269
A B B P OW E R
—110 kV:n säädettävä reaktori Sähkö-Virkeät Oy:lle
ABB toimittaa Sähkö-Virkeät Oy:lle säädettävän reaktorin eli rinnakkaiskuristimen. Säädettävän reaktorin avulla voidaan vähentää verkon maakaa-peloinnista johtuvaa kapasitiivista loistehoa kom-pensoimalla se induktiivisella.
Reaktori asennetaan Inhan sähköasemalle Ähtä-riin. Kokonaistoimitus sisältää myös maanraken-nustyöt, 110 kV:n kytkinkentän sekä reaktorin ohjauksen ja suojauksen. Reaktori otetaan käyt-töön lokakuun lopussa.
Investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu alle kaksi vuotta.
”Valitsimme ABB:n muun muassa siksi, että pys-tymme integroimaan reaktorin SCADA-järjestel-määmme”, sanoo Eero Raiskinmäki Koillis-Sata-kunnan Sähköstä. Sähkö-Virkeät on Keuruun Sähkön ja Koillis-Satakunnan Sähkön yhteinen alueverkkoyhtiö.
5U U T ISE T0 2 | 17
—Tieto orastavista muuntajavioista nyt myös mobiilistiMuuntajissa kosteus ja vetykaasun muodostumi-nen ovat yleisimmät alkavan vikaantumisen indi-kaattorit. ABB:n älykäs CoreSense-anturi analysoi muuntajien vety- ja kosteuspitoisuutta reaali-ajassa ja kertoo jo alkuvaiheessa olevat muuntaja-viat. Hyöty verrattuna perinteisiin DGA-kaasuana-lyyseihin on ilmeinen: muuntajien huoltotarpeet voidaan ennakoida ennen kuin viat ehtivät muo-dostua todelliseksi ongelmaksi.
Haasteena voi kuitenkin olla tiedonkulku. Verkko-kaapelien vetäminen syrjäisille muuntajille ei ole järkevää. Pilottiprojektissa tämä ratkaistiin yhdis-tämällä CoreSenseen ABB:n langaton ARG 600 -tiedonsiirtoyhteys. CoreSensen keräämä tieto kulkee muuntajalta 3G-mobiiliyhteyttä pitkin val-vomonäytölle asti.
”Tällä ratkaisulla kyetään edullisesti parantamaan sähköverkon toiminnan luotettavuutta ja optimoi-maan huoltokustannuksia”, Marko Kivimäki ABB:ltä summaa. Lisätietoja: Marko Kivimäki, p. 050 33 44511
—ABB vahvistaa digitaalista ABB Ability™ -tarjontaansa 3D-teknologialla ABB on ostanut espanjalaisen startupin, joka on johtava innovaattori 3D-skannausmenetelmissä. Kauppa laajentaa ABB:n digitaalista ABB Ability -tarjontaa.
Barcelonalainen NUB3D tarjoaa valkoisen valon 3D-skannaussensoriteknologiaa, jolla laadunvar-mistus voidaan optimoida tuotannossa. Sensorit havaitsevat viat tuotetuissa komponenteissa erit-täin suurella tarkkuudella.
Yhdistämällä NUB3D:n vision ja maailmanluokan 3D-osaamisen ABB pystyy luomaan avaimet käteen -periaatteella automaattisen tarkastus- ja laadunvarmistusjärjestelmän ilmailutekniikan, autoteollisuuden laitevalmistajien sekä muovi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin.
—ABB investoi hajautetun sähköntuotannon verkko- hallintaan
ABB on investoinut kanadalaiseen johtavaan verkonhallintaohjelmistojen kehittäjäyritykseen Enbala Power Networksiin.
ABB:n ja Enbalan strategisessa hankkeessa kehi-tetään uusi hajautettujen energianlähteiden hal-lintajärjestelmä (Distributed Energy Resource Management System, DERMS). Sen avulla hajau-tettu tuotanto saadaan integroitua verkkoon niin, että se pysyy tasapainossa ja toimii tehokkaasti ja turvallisesti.
Järjestelmän ansiosta verkkoyhtiöt, energia-alan palveluyritykset ja verkko-operaattorit voivat hal-lita tehokkaasti hajautettujen energianlähteiden koko elinkaarta ja myös kuluttajat voivat toimia entistä aktiivisempina osapuolina verkossa. ABB ja Enbala kehittävät myös uusia ratkaisuja hajautettujen integroimiseksi ABB:n mikroverk-koihin.
—Turkuun sähköautoille Terra-pikalatausasema
Turun linja-autoasemalla on maaliskuussa otettu käyttöön ABB:n toimittama 50 kW Terra-pika- latausasema sähköautoille. Se on liitetty osaksi kattavaa Virtapiste-latausverkostoa.
”Halusimme parantaa latauspalvelumme laajuutta ja toimintavarmuutta keskusta-alueella. Meillä on latauspisteitä seitsemässä eri paikassa ympäri kaupunkia, ja linja-autoaseman piste on yksi käy-tetyimmistä”, Antto Kulla Turku Energialta sanoo. Suuren sulakekoon ansiosta Terrassa voi ladata kahta autoa samanaikaisesti. Tarjolla on kaikki kolme latausstandardia, eli CCS:n ja Chademon lisäksi Type 2. Toimintavarmuutta parantaa erityi-sesti Terran redundantti rakenne.
”Terrassa on viisi tasavirtalähdettä, minkä ansiosta latauspalvelu voidaan paremmin turvata mahdollisissa erilaisissa vikatilanteissa”, Jukka A. Mäkinen ABB:ltä kertoo.
Käyttömukavuutta Terraan tuovat esimerkiksi uudentyyppiset liityntäkahvat sekä kosketus-näyttö, jolta voi seurata lataustapahtuman etene-mistä.
—ABB on toimittanut yli 5 000 Terra-asemaa noin 50 maahan.
—TEK STI : JA ANA AHLBL AD, KUVAT: TERO IK ÄHEIMONEN
Aurinkosähkö liikuttaa verkkokauppaaPosti kerää aurinkoenergiaa satojen trukkien käyttöön Vantaalla. Voimala on yksi Suomen suurimmista.
Silmänkantamattomiin pitkiä käytäviä ja ruskeita pahvilaatikoita. Postin palveluvarasto Vantaalla tarjoaa hyllytilaa ja kuljetuslogistiikkaa esimer-kiksi verkkokaupan tarpeisiin ja tavaratalojen tempauksiin. Trukit puikkelehtivat maalis-loka-kuussa aurinkosähkön voimin – rakennuksen katolla 1920 aurinkopaneelia on valmiina tuotta-maan sähköä satojen trukkien lataukseen sekä liki sadantuhannen neliömetrin kokoisen hallin valais-tukseen.
Posti Kiinteistöt Oy:n ylläpitopäällikkö Hannu Simola kertoo, että aika oli kypsä aurinkovoima-lan hankintaan.
”Mietimme uusiutuvan energian hyödyntämistä muutaman vuoden, ja nyt laitteiston hinta tehoon nähden alkoi olla järkevä. Aurinkosähköllä on Pos-tille myös imagollinen arvo. Haluamme edistää ympäristöystävällistä toimintaa.”
Aurinkovoimala asennettiin rakennuksen katolle joulukuussa 2016. Postin voimala on yksi Suomen suurimmista. Sen nimellisteho on 500 kilowattia ja laskennallinen vuosituotto 450 000 kilowatti-tuntia. Postille se tarkoittaa viiden prosentin säästöä ostosähkössä vuosittain.
PA I K A L L A A B B P OW E R6
01
7PA I K A L L A0 2 | 17
”Palveluvarasto ja samassa kiinteistössä sijait-seva koneellinen pakettilajittelu toimivat tauotta, joten saamme kaiken aurinkosähkön omaan käyt-töön. Ostamme lopun tarvittavan sähkön markki-noilta sataprosenttisen hiilineutraalina.”
—”Haluamme edistää ympäristöystävällistä toimintaa.”
Vuosi kertoo tarkemminHaastattelupäivän aamuna Vantaan Viinikkalassa on tukevasti pilvistä, mutta kevätauringon säteily on silti riittävän voimakasta tuottaakseen ener-giaa, kertoo logistiikkakeskuksen sisällä sijait-seva ohjauslaitteisto. Uusinta teknologiaa edus-tavat TRIO-invertterit toimitti ABB, paneelit ja muut järjestelmän osat Naps Solar Systems, joka suoritti projektin avaimet käteen -otteella.”Järjestelmän toimintaa seurataan kokonainen vuosi, ennen kuin siitä tehdään tarkempaa analyy-siä. Jos kokemukset ovat hyvät, voimme ajatella aurinkovoimalaa muihinkin kiinteistöihimme”, sanoo Hannu Simola.
Hänen mukaansa Postin logistiikkakeskuksella on suhteellisen edullinen sähkösopimus, mutta aurinkovoimalaa puolsi muutama seikka.
”Kiinteistö on oma, se on strategisesti tärkeä ja aiomme olla siinä pitkään. Lisäksi rakennuksessa on paljon hyödynnettävää kattopinta-alaa.”Simolan mukaan aurinkosähköjärjestelmä on maksanut itsensä takaisin alle 15 vuodessa. Nap-sin myyntijohtaja Markus Andersen kertoo, että yleinen hintataso tämän kokoluokan hankkeissa on tuhat euroa asennettua kilowattia kohden.
—01 Napsin Markus Andersen ja Postin Hannu Simola pitävät aurinkovoimaa järke-vänä investointina.
—02 Postin logistiikka-keskuksen aurinko-voimalassa on ABB:n TRIO-invertterit.
— "Säästämme asiakkaan rahaa"
”Meidän yhteistyömme ulottuu niin kauas historiaan kuin se aurinkosäh-köinverttereiden kohdalla voi ulot-tua”, kuvailee Markus Andersen Naps Solar Systemsin ja ABB:n yhteistä matkaa.
Naps on toimittanut aurinkopaneelit ja ABB invertterit muun muassa ener-giayhtiö Helenin voimalaan Suvi- lahteen sekä HSY:lle, Pohjoismaiden suurimpaan jätevedenpuhdistamoon Viikinmäkeen. Myös ABB:n omassa testivoimalassa Helsingin Pitäjän- mäessä ja invertteritehtaan katolla Virossa on Napsin toimittama järjes-telmä.
Andersenin mukaan molemmat yhtiöt ovat tehneet pioneerityötä aurinko-sähkön alalla Suomessa, joten ne myös tunnetaan hyvin.
”Kun kyseessä on vaativa asiakas ja vaativa projekti, niin Napsin ja ABB:n yhdistelmä on paras. Säästämme yhdessä asiakkaan rahaa”, myyntijoh-taja Andersen summaa.
Viisisataa kilowattia tarkoittaisi siis noin puolta miljoonaa euroa.
Sade huuhtoo pölytLogistiikkakeskuksen katolla 32 paneelikenttää kurottaa etelän ja lounaan väliin. Niiden välissä on hyvin tilaa kävellä ja tarkastaa paneelien kuntoa ajoittain. Lumia ei tarvitse luoda eikä painepesu-ria käyttää, kun sade yleensä huuhtelee lasipin-nan riittävän kirkkaaksi.
Mahdolliset paneelien aiheuttamat heijastukset simuloitiin tietokonemallilla, sillä aurinkovoimala sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman vieressä. Heijastukset eivät lentoliikennettä häiritse. Hannu Simola on urakkaan ja lopputulokseen tyy-tyväinen.
”Aikataulussa pysyttiin ja laitos lähti käyntiin ker-taheitolla. Nyt jäämme mielenkiinnolla odotta-maan mittaustuloksia kuluvalta vuodelta.”
02
A B B P OW E R
— 40 vuotta lähitähden ymmärrystä
ABB on ollut mukana aurinkosähköjärjestelmissä aivan alusta saakka ja verkkoon kytketyissä järjestelmissä 1980-luvulta lähtien. Aurinkosähköinvertteri muuntaa aurinkopaneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverk-koon soveltuvaksi vaihtosähköksi. ABB:n valikoimasta löytyy aurinkosähköinvertteri kaikkiin kokoluokkiin, kotijärjestelmiin ja megawattien voimaloihin. Omia inverttereitä yhtiö on valmistanut kymmenen vuotta.
POSTIN AURINKOVOIMALAAN VALITTIIN UUSINTA INVERTTERITEKNOLOGIAA. ”TRIO 50 -string-invertterit ovat optimaalisia muun muassa keskisuuriin voimaloihin, joissa aurinkopaneelit voidaan asentaa samaan ilmansuuntaan samalla kaltevuudella ja kytkeä sarjoihin. Postin voimalan tuotan-nossa sellainen ratkaisu on kustannustehokkain”, kertoo tuotepäällikkö Jukka Mäkinen ABB:ltä.
ABB toimii aurinkosähkön ja muiden uusiutuvan energian tuotantomuodoissa aktiivisesti.”Toimitamme kaikki paneelien ja sähköverkon välillä tarvittavat pääkomponentit, ja olemme siinä maailman suurimpia toimijoita”, Mäkinen tiivistää.
Kesämökeiltä teollisuushalleihinAurinkosähkölle hymähdeltiin Suomessa melko pitkään. Kun vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tutkimus- ja kehityskohteena öljy-yhtiö Nesteellä vuodesta 1982 toiminut Neste Advanced Power Systems (NAPS) aloitti monien käänteiden jälkeen omillaan vuonna 2004, aurinkosähköä hankittiin lähinnä kesämökkien tarpeisiin.
Suomen suurin aurinkopaneelisto löytyi vuonna 2003 Tampereelta kaupparakennuksen katolta. Voimalan huipputeho oli 39 kilowattia. Vertailuna Saksassa Münchenin messukeskuksen katolla aurinkovoimala oli jo tuolloin huipputeholtaan yli kaksi megawattia.
Naps Solar Systemsin toiminta on noussut viime vuosina uuteen liitoon, kun Suomessa kauppa-, teollisuus- ja logistiikka-alat ovat ottaneet aurin-kosähkön mahdollisuudet tarkkaan mietintään."Yritykset tähtäävät aurinkosähköjärjestelmän hankinnalla energiansäästöön. Kaikki aurinkovoi-malan tuottama energia jää ostamatta verkosta", muistuttaa Napsin myyntijohtaja Markus Ander-sen.
—"Nyt on hyvä suunta"
Aurinkopaneelien hinta on laskenut kymmenes-osaan kymmenen vuoden takaisesta. Naps val-mistuttaa paneeleja Virossa ja tuo niitä myös Aasiasta. Laitteiden lisäksi – tai oikeastaan ensi-sijaisesti – yritys myy asiantuntemusta.
”Vahvuutemme on järjestelmätuntemus ja 36 vuo-den harjoittelu avaimet käteen -toimituksissa. Osaamme varoa sudenkuoppia, ja se on nykyisten ja uusien asiakkaiden etu”, Andersen kuvailee. Hänen mukaansa aurinkosähköjärjestelmien markkinoilla on tällä hetkellä paljon sitä kuuluisaa pöhinää.
”Avaimet käteen -järjestelmätoimitukset ammat-timaisille kiinteistönomistajille ovat vaativaa asi-antuntijatyötä. Kun myydään järjestelmää, jonka elinkaari on 30 vuotta, laadukkaan toteutuksen tärkeys korostuu.”
Napsilla työskentelee yhteensä viitisenkymmentä asiantuntijaa Suomessa ja Virossa. Yrityksen omistavat pääomasijoittaja sekä toimiva johto. Työkenttänä ovat pääasiassa Pohjoismaat ja Saksa.
Liiketoiminta on muuttunut pienistä saarekejär-jestelmistä isompiin kiinteistökattoihin, mutta verkkoon kytkettyjen laitteiden markkina on vasta aluillaan. Markus Andersenin mukaan Napsin tavoite on lähivuosina täyttää kauppojen sekä teollisuus- ja logistiikkarakennusten katot.
”Nyt alkaa realisoitua se, mistä kaikki nämä vuo-det on puhuttu.”
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
8 PA I K A L L A
0 2 | 17
— ABB:n OppCharge-lataus-asemat ABB on toimittanut OppCharge-lataus-asemia muun muassa Belgiaan, Luxem-burgiin, Kanadaan ja Ruotsiin. Niiden tek-nologia noudattaa kansainvälisiä sähköisten liikennevälineiden pikalatauk-sen IEC 61851-23- ja OppCharge-standar-deja.
Tämä takaa, että sähkösuunnittelu ja tur-vallisuusjärjestelmät ovat EU-säännös-ten mukaiset. Yhteisen standardin ansiosta latausasemia voivat käyttää kaikkien valmistajien bussit riippumatta siitä, ovatko ne hybridejä vai täyssähkö-busseja.
Modulaarisen rakenteen ansiosta lataus-tehoksi voidaan valita tarpeen mukaan joko 150, 300 tai 450 kW. Järjestelmien arkkitehtuuri ja toimintaperiaatteet on suunniteltu palvelemaan sähköisen lii-kenteen nopeasti kehittyvää ja laaje- nevaa ekosysteemiä myös tulevaisuu-dessa.
—TEK STI : L AUR A C ANK AR , KUVA : ABB
3–6 minuuttia tai 15 sekuntia Kestävän kehityksen mukaiseen sähköiseen bussiliikenteeseen panostetaan edelläkävijä-kaupungeissa juuri nyt. ABB:n erilaisilla latausratkaisuilla bussin voi ladata pääte-pysäkillä joko 3–6 minuutissa tai pysäkkien pikalatauksella 15 sekunnissa.
Pyrkimys melun ja päästöjen vähentämiseen on saanut edistyksellisimmät kaupungit Suomessa-kin jo ottamaan ensimmäiset askeleet joukkolii-kenteen sähköistämisen suuntaan.
Yli 100 vuotta liikkumisen ratkaisuja tarjonnut ABB on aktiivisesti mukana viemässä harppauk-sin kehittyvää alaa ja sen ekosysteemiä eteenpäin tavoitteenaan olla johtava laitetoimittaja. ”Latausratkaisumme on kehitetty tiiviissä yhteis-työssä asiakkaiden ja muiden avainosapuolten kanssa, ja ne on testattu perusteellisesti ennen markkinoille tuontia”, sanoo Thierry Lassus, Head of e-Bus initiative ABB:ltä.
OppCharge-latausasemilla vahva jalansija Modulaarinen OppCharge on ABB:n suosituin latausratkaisu. Se soveltuu sekä hybridi- että täyssähköbussien lataukseen, koska se pohjautuu avoimiin rajapintoihin ja standardeihin.
”OppCharge-lataus kestää ainoastaan 3–6 minuuttia ja se tapahtuu päätepysäkeillä saman-aikaisesti, kun bussi ottaa matkustajia kyytiin”, Lassus kertoo.
Euroopan suurin, yli 100 sähköbussin käyttämä latausverkosto Belgian Charleroissa toteutetaan ABB:n OppCharge-ratkaisulla. Lisäksi järjestelmiä on tilattu tai toimitettu muun muassa Ruotsiin, Kanadaan ja Luxemburgiin.
Flash charging kestää vain 15 sekuntia Intensiivisimmille bussireiteille, joissa aikataulu ei salli jäädä päätepysäkille lataamaan ABB on kehit-tänyt oman teknologian, jolla latausaika jaetaan reitin varrelle.
”Bussia ladataan latauspysäkeillä korkealla teholla 15 sekunnin ajan, jotta se pääsee etenemään taas muutaman pysäkinvälin”, Lassus kertoo. Vuoden 2018 alusta Geneven vilkkain bussilinja käyttää ABB:n flash charging -teknologiaa, joka on ollut
kaupungissa demokäytössä jo vuodesta 2014 läh-tien.
ABB:ltä löytyvät latausratkaisut myös kehäreittejä ajaville busseille sekä johdinautojen sähköistämi-seen.
”Bussiliikenteen sähköistämisen suuri aalto on jo alkanut, ja lähivuosina tahti vain kiihtyy”, Lassus sanoo. ”Kaikki ratkaisumme ovat jo kaupallisessa vaiheessa, joten olemme täysin valmiit alan buu-miin”, hän toteaa.
FI G U R E 9
TulevaisuudTulevaisuuden tehdas on osa ekosysteemiä, joka keksii toinen toistaan parempia keinoja hyödyntää digitaalisen tiedon tulvaa. Taitavasti jalostettu tieto tarjoaa tuotannolle tehoa, kestävyyttä ja joustoa.
— TEKSTI : MARIANNA SALIN, KUVAT: TIMO K AUPPIL A
tehdas
A B B P OW E R 0 2 | 17TEEM A10
en
A B B P OW E R 0 2 | 17 TEEM A 11
—01 ABB on avannut Pitäjänmäelle Helsinkiin asiakkaiden tarvitsemaa testikäyttöä varten digitaalisen palvelumuo-toilun laboratorion.
01
—03 Marjukka Virkki vastaa huollosta ja kunnossapidosta Suomen ABB:llä.
—04 Simo Säynevirta vastaa ABB Ability -ohjelmistoalustan kehittämisestä ja tuotannosta globaalisti.
—05 Ismo Nousiainen vastaa tuotannosta Metsä Fibressä, joka rakentaa parhaillaan uutta biotuoteteh-dasta Äänekoskelle.
—06 Risto Kuivanen vas-taa VTT:llä Tulevaisuu-den tehdas -liiketoimin-nan kehittämisestä.
On helppoa visioida tulevaisuuden tehokasta pro-sessiteollisuutta, jossa automaatiojärjestelmä ohjaa jokaista kattilaa, pumppua ja venttiiliä. Ilmeisesti liiankin helppoa.
”Rakensimme sellaisen sellutehtaan Äänekoskelle jo vuonna 1985. Tehdasta ohjataan nyt noin 100 000 parametrillä”, toteaa Metsä Fibren tuo-tantojohtaja Ismo Nousiainen. Automaatiojärjes-telmän päälle on sittemmin rakennettu prosessia optimoivia järjestelmiä, ja sellaisia tulee syksyllä valmistuvaan biotuotetehtaaseenkin. Nousiaiselle tulevaisuuden tehdas on nykypäivän tehdas, jota parannetaan jatkuvasti.
”Uskon, että lähitulevaisuudessa kunnonvalvonta lisääntyy. Meillä on jo nyt kokemusta siitä, että esimerkiksi laitteiden värinätasosta on pystytty ennustamaan laakereiden elinikää.” Tällaisen työn Nousiainen jättää mieluusti muille yrityksille. Hän näkee tulevaisuuden tehdasympäristön ekosys-teeminä, johon kukin toimija tuo asiantuntemuk-sensa ja hyötyy siitä omalla tavallaan.
Joustoa ja elinikää 3D-tulostamallaVTT:n kehityspäällikkö Risto Kuivanen odot-taa, että yritysten ekosysteemi leviää teolli-sen internetin avulla globaaliksi ja samalla hajaantuu tuotanto, etenkin kappaletavara-tuotanto.
”Yritykset haluavat valmistaa tuotteitaan esimer-kiksi lähellä asiakasta tai jopa kuljetuksen aikana”, Kuivanen sanoo. Hän ennustaa täysin digitaalisia tilaus-toimitusketjuja, joihin viimeisen puuttuvan palan tarjoaa 3D-tulostus.
”Tällä hetkellä 3D-tulostuksen arvo globaalisti on muutaman promillen, mutta se kasvaa 30 pro-senttia vuodessa. 10–15 vuoden kuluttua sen osuus on jo merkittävä”, Kuivanen arvioi. Huol-losta ja kunnossapidosta Suomen ABB:llä vas-taava Marjukka Virkki valmistautuu digitaalisiin varaosavarastoihin.
”3D-tulostamalla voitaneen aikanaan tuottaa varaosia tarpeen mukaan myös hyvinkin vanhoi-hin laitteisiin ja siten ylläpitää tehtaan eri kerros-tumia”, Virkki sanoo. Kun laitteiden elinikää voi-daan pidentää myös ennakoivalla huollolla, on selvää, että ainakin osa tulevaisuuden tehtaista on hyväkuntoisia tehdasvanhuksia.
Nousiainen ennustaa uuden biotuotetehtaan iäksi 35–40 vuotta. Tuona aikana sellusta valmistetaan paperin ja kartongin ohella materiaaleja, joita ei ole välttämättä vielä edes keksitty. Nousiainen ei pidä kuitenkaan todennäköisenä, että sellun tuo-tantoa säädettäisiin kunkin käyttökohteen mukaan.
”Tärkeintä on, että sellua tuotetaan resurssite-hokkaasti ja sellun käyttäjä saa sujuvasti tarkat tiedot raaka-aineen laadusta optimoidakseen omaa prosessiaan.”
— Tulevaisuuden tehdas on nyky-päivän tehdas, jota parannetaan jatkuvasti.
03
A B B P OW E R 0 2 | 17TEEM A12
13TEEM A0 2 | 17
Tehdas vaihtaa suuntaa ketterästiABB:n Simo Säynevirta visioi tehtaan, joka vaih-taa ketterästi suuntaa, kun markkinat antavat signaalin. Hän näkee ketteryyttä jopa prosessite-ollisuudessa, mutta ennen kaikkea kappaletavara-tuotannossa, joka palvelee entistä hektisempiä kuluttajamarkkinoita. Hän uskoo, että pitkään toivottu massaräätälöinti onnistuu tulevaisuuden tehtaassa kannattavasti joustavien valmistusme-netelmien, kuten 3D-tulostuksen ja robottien, ansiosta. Itse asiassa hän odottaa, että kokonai-set tuotantolinjat järjestäytyvät tarvittaessa ket-terästi uudelleen.
”Tuotanto konfiguroidaan uudeksi hetkessä ohjel-mistojen avulla. Tämä edellyttää sitä, että uusi tuotantolinja rakennetaan alusta alkaen helposti muunneltavaksi, modulaariseksi”, Säynevirta toteaa. Joustavuus on jo tuttua elektroniikkateol-lisuudesta, ja yksittäisiä robotteja ohjelmoidaan uudelleen alalla kuin alalla. Kuivanen odottaa, että tekoäly kehittyy erityisesti koneoppimisen osalta, jolloin robotit pystyisivät lisäämään tuottavuut-taan itsekseen, robottikollegoiltaan oppimalla.”Olisi aivan huikeaa nähdä robotti, joka osaa kai-ken sen, mitä edelliset robotit ovat oppineet”, Kuivanen toteaa.
Säynevirta soveltaa oppimisen ideaa muihin lait-teisiin ja prosesseihin. Hän korostaa, että esimer-
ABB:N VISIOISSA TULEVAISUUDEN TEHDAS ON
JOUSTAVA 3D-tulostimet ja robotit tuottavat massaräätälöityjä tuotteita.
KETTERÄ Tuotantolinja konfiguroidaan uudelleen markkinoiden mukaan. TEHOKAS Jatkuva analyysi auttaa kehittä- mään automaatiota.
KESTÄVÄ Ennakoiva huolto ja kunnossapito lisäävät käyttövarmuutta ja tehtaan elinkaarta.HELPPO-KÄYTTÖINEN Kollaboratiivinen robotti toimii ihmisen työparina.
YTIMESSÄ Tukipalvelut hoitaa ekosysteemi eli yritysverkosto.
FIKSU Laitteista ja prosesseista kerätty tieto ohjaa tuotantoa ja palvelee koko liiketoimintaa.
04
06
05
kiksi taajuusmuuttajan käyntiä koskeva tieto ker-too parhaimmillaan koko prosessin tilasta.
”Mahdollisuuksia aukeaa lisää, kun tietoa voidaan kerätä entistä laajemmin koko prosessista. Yhdestä laitoksesta ei tule koskaan tilastollisesti merkittävää, mutta jos samassa yrityksessä on niitä kolme, pystytään ennakoimaan mallien avulla asioita, joita kyseisessä laitoksessa ei ole vielä koskaan tapahtunut”, Säynevirta sanoo.
Kaikki tieto talteen ja taitavasti käyttöönVielä jokin aika sitten oli valittava tarkasti, mistä laitteesta tai prosessista tietoa halutaan kerätä. Nyt teollinen internet voi siirtää dataa pilveen pih-taamatta, sopivaa sovelluskohdetta odottamaan. Säynevirran mukaan nyt on valittava tarkasti, miten massasta poimitaan olennainen tieto ja viritetään se päätöksen tueksi niin tuotannossa kuin liiketoiminnassakin. Hän painottaa käyttäjä-lähtöistä suunnittelua, oli kohteena sitten robotti tai tuotantoa ohjaava järjestelmä.
”Tutkijat puhuvat jo, että ihmisen ja järjestelmän välille pitäisi syntyä tunnetason yhteys, jotta työ tuntuisi mielekkäältä.”
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
14 A SI A NTUNTI JA A B B P OW E R
—01 Simo Säynevirta vastaa ABB Ability -ohjelmistoalustan kehittämisestä ja tuo-tannosta globaalisti. Hän on työskennellyt ABB:llä teollisten ohjelmistojen parissa jo 24 vuoden ajan.
Mikä on ABB Ability™?ABB Ability on ohjelmistoalusta, joka kerää asiak-kaittemme käyttämät ohjelmistoratkaisut yhteen. Mukana on jo yli 180 ABB:n ratkaisua, joista voi-daan koota kullekin asiakkaalle sopiva yhdis-telmä. Tavoitteena on tuottaa asiakkaalle lisä- arvoa digitaalisin keinoin mahdollisimman nopeasti. ABB Ability -alustan avulla asiakas voi esimerkiksi skaalata uuden ohjelmiston hetkessä kaikkiin tehtaisiinsa globaalisti.
Mitä uutta ABB Ability tarjoaa nopeuden lisäksi?ABB Ability tuo hieman piiloon jääneet ratkaisut esille ja asiakkaiden hyödynnettäviksi. Pystymme tuomaan entistä helpommin yhdellä toimialalla suositun ratkaisun muiden toimialojen käyttöön. Asiakkaat pääsevät myös entistä sujuvammin käsiksi kiinnostaviin ratkaisuihin, joita on kehi-tetty alun perin yhdessä maassa tai yhdellä mark-kina-alueella.
Mikä on ABB Ability -alustan asema globaalien pilvipalvelujen joukossa?ABB:n uusia ohjelmistoja ja älykkäitä tuotteita hankkiva asiakas saa jatkossa aina ABB Ability -alustan, ja siihen voidaan liittää myös vanhat ohjelmistot sekä tarvittaessa myös muiden osa-puolien laitteita ja järjestelmiä. Uskon, että ABB Ability -alustasta tulee yksi teollisen internetin isoista ekosysteemeistä, jotka kokoavat lukuisia ratkaisuja yhteen ja pystyvät verkottumaan kes-kenään.
Kuka omistaa ABB Ability -alustan käsittelemän tiedon?Asiakas omistaa tietonsa silloinkin, kun käytössä on ABB Ability -alustan pilvipohjainen osuus, ja asiakas valitsee, kuka tietoja saa käyttää. Voimme esimerkiksi kerätä tietoa asiakkaan moottorista ja parantaa tiedon avulla juuri kysei-sen moottorin käyttöä, tai jos saamme luvan, voimme hyödyntää tietoja myös uusien mootto-reiden kehittämisessä.
Miksi ABB Ability on tärkeä juuri nyt?Maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauh-dilla. Esimerkiksi energiajärjestelmä uusiutuu voi-makkaasti, ja sen hallinta edellyttää edistykselli-siä digitaalisia ratkaisuja. Teollisuudessa
puolestaan automatisaation ja robotisaation taloudelliset ja laadulliset hyödyt ovat ilmeiset. Se, joka ei hyödynnä niitä, jää väistämättä jälkeen kehityksestä.
Millainen on Suomen asema digimurroksessa?Meillä on erinomaisen hyvää teknologiaosaamista sekä maailman älykkäin sähköverkko ja innovatii-visimmat energiamarkkinat. Toisaalta, teollisuu-temme elinehto on tehokkuus ja ketteryys, mikä luo meille tarpeen olla digitalisaation edelläkävi-jöitä ja yhdistää eri toimijoiden voimat älykkäillä järjestelmillä. Käynnistymässä on positiivinen kierre.
Miksi ABB Ability -alustan kehittämistä johde-taan Suomesta käsin? Suomi on erittäin hyvä paikka kehittää ohjelmis-toratkaisuja. Suomen ABB on kehittänyt jo pit-kään prosessitiedon käsittelyyn liittyviä menetel-miä ja ohjelmistotekniikkaa sekä kerännyt erinomaista osaamista eri teollisuuden aloilta. Uutta sykettä tekemiseen tuo se, että ohjelmisto-kehitykseemme tulee ihmisiä myös peliteollisuu-desta, joka on menestynyt hienosti Suomessa. Se, miten pelejä kehitetään mitatun tiedon perus-teella, soveltuu itse asiassa suoraan teollisuu-teen. Sykli on vain nopeampi.
— TOP 5
VAUHTIA DIGITALISAATIOON FIKSUSTI
01 Tunnista mahdollisuudet eli arvoa tuottavat ideat
02 Peilaa ideoita vision osatavoitteisiin ja valitse paras idea
03 Valitse toteutuskeino ketterien ratkaisujen joukosta
04 Toteuta paras idea, älä jumiudu suunnitelmiin
05 Opi kokeilusta ja palaa alkuun
— TEKSTI : MARIANNA SALIN, KUVA : TIMO K AUPPIL A
Digimurroksen ytimessä
15A SI A NTUNTI JA0 2 | 17
Simo Säynevirran globaali tiimi on kerännyt teollisuuden ohjelmistot ABB Ability -alustalle. Sen avulla parhaat digitaaliset työkalut leviävät hetkessä toimialarajojen yli ja kautta maailman.
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
01
16 R ATK A ISU
Turun suurin sähköasema, Myllyahde, sijaitsee maan alla, Paavo Nurmen stadionin ja kesäteatte-rin välimaastossa. Sähköasema on suuressa, 70-luvulla louhitussa kallioluolassa, jonka sisään-käynti on vilkkaan valtakadun varrella lähellä Aurajokea.
Turku Energia Sähköverkot Oy valitsi ABB:n kor-vaamaan täysinpalvelleen ilmaeristeisen kytkin-laitoksen kaasueristeisellä GIS-laitoksella. Useampi asia kallisti vaakakupin ABB:n suuntaan: hinta oli kohdillaan ja tiimi oli tuttu sekä luotta-muksensa ansainnut. Lisäksi Turussa on ollut jo 1980-luvulta lähtien käytössä ABB:n GIS-laitoksia ja niistä oli hyvät kokemukset.
”ABB:n elinkaaripalvelut GIS-laitoksille ovat kor-keatasoiset. Sähköasema on 50 vuoden inves-tointi, joten tarvitsemme varmuuden siitä, että tarvittavat huolto- ja kunnossapitopalvelut saa-daan vuosikymmeniksi eteenpäin”, rakennutta-mispäällikkö Jukka Suopajärvi Turku Energia Sähköverkot Oy:stä sanoo.
Haasteellinen projekti Myllyahde on yksi Turun verkon keskeisistä solmu-kohdista, jossa yhdistyy neljä 110 kV:n korkeajän-nitelinjaa. Sen kautta kulkeva energiamäärä kat-taa yli 70 000 kerrostaloasunnon vuosikulutuksen. Se tarkoittaa lähes kymmenes-osaa koko Turun sähköntarpeesta.
Myllyahteessa oli seitsemän perinteistä ilmaeris-teistä kytkinkenttää, joista kaksi purettiin projek-
tin ensimmäisessä vaiheessa pois uusien kaasu- eristeisten tieltä. Tämä vaihe edellytti koko Mylly-ahteen toiminnan keskeytystä ja sähkönjakelua muiden sähköasemien kautta.
Projektin seuraavassa vaiheessa ABB:n tiimi asensi GIS-kytkinkentät Myllyahteen luolaan. Säh-köasema oli osittain toiminnassa, ja se nosti työn vaikeusastetta merkittävästi. ”Koska Myllyahteessa uusi laitos rakennettiin van-han tilalle, asennus- ja purkutöitä tehtiin niin, että samassa tilassa oli korkeajännitteisiä sähkökom-ponentteja. Työturvallisuuteen oli kiinnitettävä korostetusti huomiota”, kertoo ABB:n GIS- tiimistä vastaava Seppo Lehto.
Erityisosaamista vaativa eristekaasuIlmaeristeinen kytkinkenttä on kooltaan kuin ekstrakorkea rintamamiestalo, kaasueristeinen on hevoskuljetusvaunun luokkaa. GIS-laitoksien pieni koko perustuu kojeistojen tiiveyteen sekä niiden eristekaasun, rikkiheksafluoridin (SF6), eristyslujuuteen, joka on korkeillakin jänniteta-soilla erinomainen.
”Kääntöpuoli on, että SF6 on hiilidioksidia 20 000 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sen käsittely vaatii laaja-alaista erityisosaamista, jotta päästöt voidaan minimoida”, sanoo Seppo Lehto.
Suomessa ABB:n GIS-osaaminen on korkeata-soista, ja Lehto on syystä ylpeä GIS-tiiminsä pätevyydestä.
—01 ABB:n GIS-huolto- asiantuntija Hans Koskela oli mukana Turun projekteissa.—02 Ilpoisten sähkö- aseman huollossa uusittiin ohjauspii-rin komponetteja. —03 Turku Energia Sähkö-verkkojen Harri Suma ja ABB:n huoltoasiantun-tijat Tuomas Juvonen ja Hans Koskela pitivät Ilpoisten GIS-huol-toa onnistuneena.
—TEK STI : L AUR A C ANK AR , KUVAT: JA SK A POIKONEN
Toimintavarmuutta ja pitkää ikää GIS-laitoksille Turussa Kaasueristeiset suurjännitekojeistot (Gas Insulated Switchgear, GIS) vaativat monipuolista osaamista. ABB:n tietotaito otettiin laajasti käyttöön, kun Turussa uusittiin kaksi erilaista 110 kV:n sähköasemaa.
A B B P OW E R 0 2 | 17
17
”Parin kolmen vuoden perehdytyksen, teoria- ja laitekoulutuksen sekä oman erityiskiinnostuksen pohjalta on mahdollista aloittaa varsinainen kou-luttautuminen. Kaikkiaan GIS-töihin sertifiointi kestää vähintään 6–8 vuotta”, kertoo Lehto.
Laitteiden elinkaaret ovat useita vuosikymmeniä, joten täyshuollossa huollettavat laitteet ovat tyy-pillisesti vähintään 20 vuotta vanhoja. ”Tämä edellyttää kattavaa tietoa paitsi uusimmasta tek-niikasta myös vanhemmista laitesukupolvista”, hän täydentää.
Koska SF6 on ilmakehälle erittäin haitallinen kaa- su, myös EU:n ympäristöviranomaiset ovat aset-taneet omat pätevyysvaatimuksensa sen käsitte-lylle.
A B B P OW E R 0 2 | 17
— Turku Energia Sähköverkot Oy
on osa Turku Energia -konsernia. Turku Energia on Varsinais-Suomen johtava sähkön ja lämmön myyjä ja siirtäjä. Toimintaan kuuluvat myös energiaverkostojen ja energia- tuotantolaitosten kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. www.turkuenergia.fi
01
02
03
R ATK A ISU
18 R ATK A ISU A B B P OW E R
Räätälöidyllä retrofit-ratkaisulla pidempi elin-kaari Myllyahteen projektin jälkeen työlistalla oli nyky-kunnon varmistava, avaava huolto Ilpoisten GIS-laitokselle, jonka ABB oli toimittanut 1980-luvun puolivälissä. Laitokset avataan kerran nii-den elinkaaren aikana. Huoltotyöt kestävät noin 4–5 kuukautta.
Suuri työ huollossa on eristekaasun käsittely. Kojeiston kaikki toisistaan eristetyt kaasutilat tyhjennetään ja kaasu otetaan talteen puhdis-tusta ja kosteudenpoistoa varten. Kun kojeistot on huollettu, kaasu palautetaan takaisin.
—”Tavoitteina huolloissa ovat aina nollapäästöt”, Seppo Lehto sanoo.
Normaalien huoltotoimenpiteiden, kuten tiivistei-den uusimisten ja kaasutilojen tarkastamisen lisäksi laitosta modernisoitiin. ABB tarjoaa nyky-aikaisia, vanhoihin laitteisiin yhteensopivia kom-ponentteja, joilla vanhentuneet voidaan korvata. Ilpoisissa esimerkiksi alkuperäiset keraamiset yli-painemurtolevyt korvattiin nykyaikaisilla metalli-silla levyillä.
Näiden ns. retrofit-ratkaisujen avulla laitos saa-daan päivitettyä ja samalla varmistetaan, että järjestelmän osilla on tuotetuki saatavilla.
”ABB:n kehitystyö on arvokasta. On hienoa, että saamme uusia tuoteratkaisuja vanhoihin laitteis-toihin”, sähköverkkomestari Harri Suma Turku Energia Sähköverkoista kiittää.
Modernisointi räätälöitiin tarpeen mukaan. Tär-keimmät päivitetyt aktiivikomponentit Ilpoisissa olivat katkaisijoiden ohjaimet.
”Aluksi oli ajatus vaihtaa sekä katkaisijat että nii-den ohjaimet. Kun katkaisijat olivat täysin käyttö-kuntoiset, päädyimme vaihtamaan ainoastaan ohjaimet, joiden tuotetukikin on käytännössä loppu. Nyt vikaantumisherkät hydrauliset osat on korvattu tekniikaltaan uudemmilla”, Suma kertoo.
Laitoksen modernisoinnilla sen käyttöikää veny-tettiin noin 10–15 vuotta.
—04 GIS-laitokset modernisoidaan retrofit-ratkaisulla. —05 Myös katkaisijaoh-jaimet uudistettiin.
04 05
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
19KO HTI PA R EM PA A M A A I L M A A0 2 | 17
—TEK STI JA KUVAT: TERO IK ÄHEIMONEN
Robotista tuli työkaveri
ABB:n Porvoon-tehtaalla noin 110 ammattilaisen joukossa työskentelee Yumi®-robotti. Robotti pienentää työn kuormittavuutta ja vapauttaa arvokasta ihmisosaamista ajattelua ja luovuutta vaativiin työtehtäviin.
Manuel Declunder syöttää hihnalle Kosti-pisto-rasian valkoisia runkoja, jotka jatkavat matkaansa linjaa pitkin YuMi-robotille. Paria sekuntia myö-hemmin pistorasian insertti ja neljä kumitiivis-tettä ovat tarkasti paikoillaan. Declunder viimeis-telee rasian, joka on valmis pakattavaksi ja lähetettäväksi asiakkaalle.
Raineriksi nimetty YuMi-robotti on työskennellyt Porvoon-tehtaalla helmikuusta 2016 lähtien. Kyseessä on yksi maailman ensimmäisistä kaksi-kätisistä roboteista, jotka voivat työskennellä yhdessä ihmisen kanssa. Yumi onkin lyhenne sanoista ”You” ja ”Me” – sinä ja minä.
Parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyäPorvoossa on automaation ja robottien avulla saatu sairauspoissaolojen määrä laskettua yhdek-sästä prosentista kolmeen prosenttiin. Robotit säästävät työntekijöitä toistuvilta ja kuluttavilta työvaiheilta ja parantavat tuottavuutta.
”Robotit ovat keino pysyä kilpailussa mukana myös tulevaisuudessa”, tuotantopäällikkö Keijo Kaukonen sanoo.
Keskusteluun robotisaatiosta liittyy usein huoli työpaikkojen katoamisesta. Tähän Kaukonen suh-tautuu päinvastaisella asenteella. ”Robotit itse asiassa lisäävät työpaikkoja kilpailukyvyn ja tuot-tavuuden kasvun kautta. Ne muuttavat ihmisten työnkuvaa enemmän suunnitteluun, ohjelmoitiin ja huoltamiseen. Työt kyllä muuttuvat, ja näin varmistamme myös työpaikkojen säilymistä Porvoossa.”
20 C A SE A B B P OW E R
—TEK STI : JUHA - PEKK A HONK ANEN, KUVAT: JA ANI FÖHR
Sairaalan tarkkaa sähköverkon valvontaa
MicroSCADA Pro auttaa Oulun yliopistollisen sairaalan sähköverkosta vastaavia sekä verkon vikatilanteiden reaaliaikaisessa seuraamisessa että huoltojen ennakoinnissa.
Valtaosin 1970-luvulla rakennetun, yli 220 000 neliömetrin alueelle levittäytyvän Oulun yliopis-tollisen sairaalan sähkönjakeluverkko muistuttaa kokoluokaltaan keskisuuren kuntataajaman verk-koa.
Sairaalan huoltomestari Mika Joonan mukaan käytännössä sairaala on kuin oma sähkölaitos. Oulun yliopistollisella sairaalalla on tällä hetkellä oma 110/20 kV:n pääliittymä, jonka lisäksi varayh-teytenä toimii Oulun Energian Oulun kaupungin keskijännitejakeluverkko. Sairaalan kaikkiaan 17 muuntopiirin takana on yli 1 350 yksittäistä 400 V:n sähkökeskusta.
Järjestelmää on seurattu reaaliaikaisesti vuo-desta 2008 lähtien ABB:n MicroSCADA Pro -käy-tönvalvontajärjestelmällä. Joona ja sairaalain-sinööri Sauli Kurttila korostavat sen tarjoaman analytiikan merkitystä vikatilanteissa. Seuranta-monitorin avulla saadaan yksiselitteisesti ja sel-keästi selville vikapaikka.
”Meidän on aina ensin analysoitava vian syy. Jos pääsyöttö katkeaa verkon sisäisen vian takia, emmekä tiedä sitä ja kytkemme varasyötön päälle, on vaarana menettää varasyöttökin. Silloin voimme jäädä varavoiman varaan pitkäksikin aikaa. Osaavan huolto-organisaation paikallistun-temus ja nopeus korostuvat näissä tilanteissa”, Kurttila huomauttaa.
Varavoimageneraattoreita valvoo MicroSCADA Pro. Kun jakelu häiriintyy, varavoiman on turvat-tava potilashoidon kannalta kriittisimpien tilan-teiden ja esimerkiksi hissien ja valaistusten sähkö käytännössä sekunneissa.
Häiriötilanteessa päivystäjän ensimmäinen toi-
menpide on tarkistaa MicroSCADAn näytöstä, että dieselgeneraattorit ovat käynnistyneet ja tahdistuneet sekä sähkönjakelu on jatkunut. Joonan mukaan analysointinopeuden tärkeys korostuu, jos vikatilanne tulee varallaoloaikana ja öisin – kuten usein vaikuttaa käyvänkin.
”Analysoimme tilanteen tapahtuma- ja hälytyslis-tojen kautta ja teemme päätökset jatkosta sen perusteella, onko vika meidän verkossa vai Oulun Energian päässä. Emme voi lähteä ratkomaan ongelmaa säkki päässä.”
Joona huomauttaa, että seurantajärjestelmän tarjoaman tiedon on oltava ehdottomasti luotet-tavaa, sillä virheisiin ei ole varaa.
”Jos herää yksikin epäilys tiedon luotettavuu-desta, on mentävä paikan päälle katsomaan, ja se vie näin isossa kompleksissa aikaa.”
Sähkönjakelun hallittu palautus tärkeääMicroSCADA-käytönvalvontajärjestelmällä on toteutettu hallitusti myös 0,4 kV:n verkon sähkö-katkosten jälkeistä tehojen palauttamista. Näin on vältytty mahdollisten yhtäaikaisten sysäysvir-tapiikkien aiheuttamien pääkatkaisimien laukea-misilta .
”Uuden välinehuollon 1,8 MW:n höyrynkehittimet toimivat sekä voimanlähteenä että desinfioin-nissa. Jos ne lähtevät yhtä aikaa päälle muuntopii-rissä muiden sysäysvirtapiikkejä aiheuttavien laitteiden kanssa, on vaarana muuntopiirien pää-kytkimien laukeaminen.”
Ratkaisuna rakennettiin MicroSCADA Pron ohjaa-mana 400 V:n portaaseen kuormakatkaisijoille vii-vekytkennät. Niillä vältetään pääkatkaisijoiden
—01 Oulun yliopistol-linen sairaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Sairaalan yhteydessä toimii 13 kunnan yhtei-nen päivystysyksikkö.—02 Sairaalainsinööri Sauli Kurttila ja huol-tomestari Mika Joona ovat tyytyväisiä Micro-SCADAn toimintaan.—03 OYS:n sähköjärjes-telmää ja varavoima-generaattoreita valvoo MicroSCADA Pro.
01
21C A SE02 | 17
02
03
22 C A SE A B B P OW E R
kerroista ja -ajoista. Aution mukaan tämä paran-taa ennakoivan huollon suunnittelua.
”Voi olla, että jotain kytkimistä ei ole käytetty hyvin pitkään aikaan. Kun sitä tarvitsee käyttää, sen toiminta voidaan varmistaa etukäteen, kun jumiutumisriski tiedostetaan.”
Autio vinkkaa, että MicroSCADA Pro -järjestel-mään kannattaa liittää kaikki keski- ja pienjänni-teverkon sekä varmentavan verkon älykkäät kom-ponentit ja myös esimerkiksi uusiutuvien tuotantomuotojen laitteet.
”Näin syntyy kiinteistöalalla tuttujen rakennusau-tomaatiojärjestelmien rinnalle kiinteistön sähkö-automaatiojärjestelmä, joka ohjaa tarvittaessa huoltoa ja parantaa sähkönjakelun luotetta-vuutta.”
laukeaminen heti sähkökatkostilanteiden jälkeen.
Syksyllä suora yhteys kantaverkkoonPääyhteys ja varayhteys vaihtuvat syksyllä OYS:n kahteen omaan 15 MVA:n, 110 kV/20 kV sähköliit-tymään Fingridin kantaverkosta. Liittymät uusi-taan kasvavan sähkön huipputehon vuoksi ja tule-vaisuuden muutosten tarpeisiin.
—Yliopistosairaalalla on vuoteen 2030 ulottuva kehitysohjelma, jonka mukaan pääosin 1970-luvun kalustoon perustuva jakeluverkko uusitaan vaiheittain.
”Hallintatyökaluna pidetään MicroSCADA. Sähkö-verkon uusimisen myötä yhä enemmän jakelun turvaamisen kannalta strategisia osia saadaankin sen valvontaan. Sen käyttöä tullaan lisäämään myös varavoimatarpeen osalta”, Kurttila linjaa.
Sähköverkon komponenttien käyttökunto ajoissa tietoonABB:n myyntipäällikkö Lasse Autio kertoo, että sähköverkon ohjaus- ja valvontajärjestelmä MicroSCADA Pron ensisijainen tehtävä on vika- aikojen lyhentäminen sekä minimointi.
”Jos käytöstä vastaavan valvottavana on useita eri varavoimakoneita, kojeistoja ja muuntamoita laajassa kiinteistökokonaisuudessa, ilman tätä järjestelmää on hyvin vaikea tietää, mikä reaaliai-kainen tilanne on”, Autio sanoo.
MicroSCADA Pro tarjoaa myös mahdollisuuden syventää sähköverkon näkyvyyttä ja ymmärrystä sen huoltotarpeesta. Järjestelmästä saa tiedon esimerkiksi yksittäisten komponenttien käyttö-
— MicroSCADA Pro
on Suomen ABB:llä kehitetty ja edelleen kehitettävä ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Järjestelmä valvoo Suomessa Oulun yliopistolli-sen sairaalan ja Helsingin Meilahden sairaala-alueen kriittisiä sähkönjake-luverkkoja.
Järjestelmä on käytössä Suomessa ja globaalisti muun muassa verkkoyh-tiöissä, teollisuudessa, sairaaloissa, tietokonekeskuksissa, tietunneleissa ja monissa muissa kohteissa.Toimituksia on maailmanlaajuisesti yli 12 000.
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
—TEK STI : PETJA PARTANEN
Miljoona volttia maahan ABB:n salamasuojaus turvaa rakennukset historiallisesta puukirkosta huippumoderniin sairaalaan.
Kesäinen ukonilma on paitsi vaikuttava luonnonil-miö, myös entistä suurempi uhka täynnä tietotek-niikkaa oleville rakennuksille.
ABB:n salamasuojausjärjestelmiä on viime vuo-sina myyty erityisesti häiriöiden kannalta kriitti-siin kohteisiin: logistiikkakeskuksiin, sähköase-mille ja kauppakeskuksiin. ABB:n myyntipäällikkö Petri Ilves kertoo, että parhaillaan käynnissä on useampi sairaalan salamasuojausprojekti. ”Teollisuudessa lasketaan nykyisin, mitä maksaisi esimerkiksi tuotannon keskeytyminen salamanis-kun vuoksi”, Ilves kertoo.
Ilmatieteen laitoksen salamapaikantimet havait-sevat kesän mittaan 140 000 salamaa. Vaikka salamaniskun todennäköisyys yksittäiseen raken-nukseen on äärimmäisen pieni, on salamaniskun miljoonan voltin jännite ja kymmenientuhansien ampeerien virta luonnonilmiö, jolta kannattaa suojautua.
ABB:n valikoimiin kuuluvat perinteisten järjestel-mien lisäksi aktiiviset vastaanottoelementit, jotka muodostavat ukonilmalla sähkökentän voi-mistuessa salamavirralle perinteistä mastoa voi-makkaamman purkauskanavan.
”Ne tarjoavat huomattavasti passiivista ukkosen-johdatinta laajemman suojausalueen”, Ilves ker-too.
ABB tarjoaa salamasuojaukseen paitsi kompo-nentit myös teknisen osaamisensa. Usein projekti aloitetaan IEC-standardin mukaisella riskiarvioin-nilla, joka selvittää rakennuksen vaatiman sala-masuojausluokan.
”Me toimitamme kokonaisen järjestelmän: suori-tamme riskiarvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa, mallinnamme kohteen ja suunnittelemme järjes-telmän, joka täyttää riskiarvioinnin vaatimukset.”ABB:n salamasuojaus suojaa muun muassa HUSin tulevan lastensairaalan potilaita ja herkkiä lait-teita. Toista ääripäätä edustaa alun perin 1600-luvulla rakennettu Oulun Turkansaaren museokirkko, jonka historiallista ulkomuotoa ei haluttu pilata ukkossuojauksella.
”Aktiivisen salamasuojauksen suojausalue on niin laaja, että se voitiin asentaa erilliseen mastoon, irti suojattavasta kohteesta”, Ilves kertoo.
M I TÄ I H M E T TÄ? 230 2 | 17
— Let’s write the future Luodaan tulevaisuus yhdessä yhteistyöhön kykenevien robottien kanssa
Tehtaissa ja tuotantolaitoksissa ympäri maailmaa työskentelee yli 300 000 ABB:n robottia, joiden avulla tuottavuus voidaan viedä uudelle tasolle. Robotit ovat osa integroitua ekosysteemiä: ihmisten, asioiden ja palveluiden internetiä (teollinen internet). Yhteistyöhön kykenevä YuMi®-robotti edistää tuotannon vallankumousta, jossa ihmiset ja robotit tekevät työtä yhdessä luoden aivan uusia mahdollisuuksia. Lue lisää: abb.com/future
