2012...Erityiskertomus nro 11/2012 – Suoraan tukeen perustuvat emolehmä‑ sekä uuhi‑ ja vuohipalkkiot tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä 3 SISÄLLYS

ISSN

183

1-09

58

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

2012

FI

Erity

iske

rtom

us n

ro 1

1

SUORAAN TUKEEN PERUSTUVAT EMOLEHMÄ- SEKÄ UUHI- JA VUOHIPALKKIOT TILATUKIJÄRJESTELMÄN OSITTAISEN SOVELTAMISEN YHTEYDESSÄ

SUORAAN TUKEEN PERUSTUVAT EMOLEHMÄ- SEKÄ UUHI- JA VUOHIPALKKIOT TILATUKIJÄRJESTELMÄN OSITTAISEN SOVELTAMISEN YHTEYDESSÄ

Erityiskertomus nro 11 2012

(annettu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)


EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN12, rue Alcide De Gasperi1615 LuxemburgLUXEMBURG

P. +352 4398-1F. +352 4398-46410Sähköposti: [email protected]: http://eca.europa.eu

Erityiskertomus nro 11 2012

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa‑palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2012

ISBN 978‑92‑9237‑739‑7doi:10.2865/23558

© Euroopan unioni, 2012Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Printed in Luxembourg

http://eca.europa.eu

Erityiskertomus nro 11/2012 – Suoraan tukeen perustuvat emolehmä‑ sekä uuhi‑ ja vuohipalkkiot tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä

3

SISÄLLYS

Kohta

SANASTO

I–VII TIIVISTELMÄ

1–10 JOHDANTO

1–2 NAUDAN-JAVASIKANLIHA-ALASEKÄLAMPAAN-JAVUOHENLIHA-ALAEU:SSA

3–9 EU:NSUORATTUETNAUDANLIHA-ALALLESEKÄLAMPAAN-JAVUOHENLIHA-ALALLE

10 VUODEN2013JÄLKEISTÄYMP:AAKOSKEVATLAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUKSET

11–14 TARKASTUKSENSISÄLTÖJALÄHESTYMISTAPA

11–12 TARKASTUKSENSISÄLTÖ

13–14 TARKASTUKSENLÄHESTYMISTAPA

15–53 HUOMAUTUKSET

15–21 JÄRJESTELMIENKOHDENTAMINENTARKOITUKSENMUKAISESTIERIALUEILLEJÄSENVALTIOISSA

16–17 SUURIMPAANOSAANVAROISTAEISOVELLETARIITTÄVIÄKOHDENTAMISEHTOJA

18–21 JÄRJESTELMIENOSA‑ALUEET,JOILLATUKIONKOHDENNETTUSELKEÄSTI,OVATVÄHÄISIÄTAIKATOAMASSA

22–41 JÄRJESTELMIENVAIKUTTAVUUSTIETTYJENTUOTANTOMUOTOJENSÄILYTTÄMISENJASAMALLAKIELTEISTENYHTEISKUNNALLISTEN,TALOUDELLISTENJAYMPÄRISTÖVAIKUTUSTENESTÄMISENKANNALTA

24–28 EIOLEVAHVAANÄYTTÖÄSIITÄ,ETTÄTARKASTUSKOHTEENAOLLEETJÄRJESTELMÄTVAIKUTTAISIVATVOIMAKKAASTIELÄINTENLUKUMÄÄRÄNYLEISEENKEHITTYMISEEN

29–30 ELÄINTENLUKUMÄÄRIENKEHITYSSUUNTAUKSIINVAIKUTTAVATVAHVASTIKULLEKINJÄSENVALTIOLLEOMINAISETULKOISETTAIOLOSUHTEISTAJOHTUVATTEKIJÄT

31–32 ELÄINKOHTAISETPALKKIOTEIVÄTLISÄÄHALUKKUUTTAKILPAILUKYVYNPARANTAMISEEN,JOSNEEIVÄTOLE SIDOKSISSAMUIHINEHTOIHIN

33–40 MUISSAYLEISSUUNTAUKSISSAEIOLEHAVAITTAVISSAEROATILATUKIJÄRJESTELMÄÄOSITTAINJATÄYDESSÄ LAAJUUDESSASOVELTAVIENJÄSENVALTIOIDENVÄLILLÄ

41 PALKKIOIDENMUUTTAMINENTUOTANNOSTARIIPPUMATTOMIKSIONVAIKUTTANUTKIELTEISESTIKARJANKASVATUKSEENHAAVOITTUVILLAALUEILLA


4

42–53 KOMISSIONJAJÄSENVALTIOIDENSEURANTA-JAARVIOINTIJÄRJESTELMÄT

43–49 TULOKSELLISUUDENVALVONTAOLIHEIKKOAJÄSENVALTIOISSA

50–53 TIETYTPUUTTEETHAITTAAVATJÄRJESTELMIENVAIKUTUSTENARVIOINTIAKOMISSIOSSA

54–64 PÄÄTELMÄTJASUOSITUKSET

LIITEI – KATSAUSSUORANTUOTANTOSIDONNAISENEMOLEHMÄ-SEKÄLAMMAS-JAVUOHITUENMAKSUIHINTILATUKIJÄRJESTELMÄÄSOVELTAVISSAJÄSENVALTIOISSA

LIITEII – ELÄIN-JALIHATUOTANTOEU:SSA(1995–2010)

LIITEIII – ELÄINTENKESKIMÄÄRÄINENTILAKOHTAINENLUKUMÄÄRÄ

KOMISSIONVASTAUKSET


5

SANASTO

Emolehmä : Emolehmällä tarkoitetaan lihakarjarotuun kuuluvaa lehmää tai tällaisen rodun kanssa tehdystä ris-teytyksestä saatua lehmää, joka kuuluu samaan karjaan lihantuotantotarkoituksessa kasvatettavien vasikoiden kanssa. Emolehmien tuottama maito käytetään kokonaisuudessaan niiden vasikoiden ruokintaan.

Epäsuotuisatalueet: Alueet, joilla maataloustuotanto tai -toiminta on vaikeampaa luonnonhaittojen takia.

Euratom: Euroopan atomienergiayhteisö.

Eurostat : Euroopan unionin tilastotoimisto, jonka tehtävänä on tarjota EU:lle Euroopan tasolla tilastotietoja, joiden avulla eri maita ja alueita voidaan verrata keskenään.

Maataloustukirahasto: Euroopan maatalouden tukirahasto (European Agricultural Guarantee Fund).

Märehtijä: Eläin, jolla on useampi kuin yksi vatsalaukku ja joka nielee ruoan ja palauttaa sen sitten suuhunsa jatkaakseen ravinnon jauhamista.

Naudan- ja vasikanliha : Al le yksivuotiaan karjan l ihaa kutsutaan vasikanlihaksi ja muun karjan l ihaa naudanlihaksi.

SBCS: Skotlannin teurasvasikkajärjestelmä (Scottish beef calf scheme).

SEC: Pääsihteeristö (Secretariat‑General): komission sisäiset asiakirjat.

SEUT: Sopimus Euroopan unionin toiminnasta.

Tilatukijärjestelmä: Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä.

Tukeenoikeuttavatlammas-javuohieläimet : ”Uuhella” tarkoitetaan naaraspuolista lammaseläintä, joka on poikinut vähintään kerran tai joka on vähintään vuoden ikäinen. Naarasvuohella tarkoitetaan puolestaan naaraspuolista vuohieläintä, joka on poikinut vähintään kerran tai joka on vähintään vuoden ikäinen . Uuhi- ja vuohipalkkiot maksetaan näin ollen yksinomaan naaraspuolisista lammas- ja vuohieläimistä.

7


I.Vuonna 2003 toteutetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen seurauksena maataloustukea, jota oli aiemmin myönnetty maataloustuotteiden tuotan-toon perustuvina suorina tukina (niin kutsuttu tuo-tantosidonnainen tuki), ei maksettu enää tuotannon perusteella tilatukijärjestelmän käyttöönoton myötä (tuki muutettiin tuotannosta riippumattomaksi).

II.Täysimääräiseen tuotannosta riippumattomaksi muut-tamiseen voitiin kuitenkin tehdä tietyillä aloilla ja alu-eilla joitakin poikkeuksia. Poikkeuksien tarkoituksena oli rajoittaa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, joita voi aiheutua tukien välittömästä muuttamisesta kokonai-suudessaan tuotannosta riippumattomiksi. Näin pyrittiin säilyttämään maataloustuotanto haavoittuvilla alueilla ja tarjoamaan ympäristöhyötyjä tiettyjen maataloustuo-tannon muotojen jatkamisen myötä. Jäsenvaltioilla oli mahdollisuus jatkaa aiempia emolehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkiojärjestelmiä valitsemalla tilatukijärjestel-män osittainen soveltaminen, minkä lisäksi ne pystyivät soveltamaan muita erityisiä tuotantosidonnaisia tukitoi-menpiteitä ( jotka tunnetaan 69 ja 68 artiklaan perus-tuvina toimenpiteinä). YMP:n tulevaisuutta vuoteen 20201 saakka koskevat komission lainsäädäntöehdotuk-set antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden valinnaisen tuotantosidonnaisen tuen myöntämiseen.

III.Tilintarkastustuomioistuin halusi saada vastaukset seu-raaviin kysymyksiin, jotka koskevat tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä maksettavia suoria emolehmä- sekä uuhi- ja vuohitukia:

a) Onko tuet kohdennettu tarkoituksenmukaisesti eri alueille jäsenvaltioissa?

b) Kyetäänkö tukien avulla säilyttämään tuotantoa vaikuttavasti ja näin välttämään kielteiset yhteis-kunnalliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset?

c) Seuraavatko ja arvioivatko komissio ja jäsenvaltiot tukijärjestelmää asianmukaisesti?

1 KOM(2011) 625 lopullinen/2, 19. lokakuuta 2011.

TIIVISTELMÄ


8

IV.Tilintarkastustuomioistuin totesi, että tarkastetut jär-jestelmät eivät ole rakenteeltaan sellaisia, että niiden avulla kyettäisiin kohdentamaan toimia niille alueille ja maatalousalueille, joilla järjestelmien soveltaminen olisi tarkoituksenmukaisinta. Tämä laimentaa järjestel-mien vaikutusta.

V.Tilintarkastustuomioistuin ei saanut ratkaisevaa näyt-töä siitä, että tarkastetut järjestelmät olisivat tukiväli-neenä yleisesti ottaen vaikuttavampia kuin tuotannosta riippumaton tuki muihin EU:n rahoittamiin ja kansalli-sesti rahoitettuihin toimenpiteisiin yhdistettynä, kun tavoitteena on säilyttää tuotanto ja samalla ylläpitää taloudellista toimintaa vähäisiä taloudellisia vaihtoeh-toja tarjoavilla alueilla sekä luoda ympäristöhyötyjä.

VI.Lisäksi havaittiin, että komissio ja jäsenvaltiot eivät seuraa riittävän hyvin keskeisiä tulosindikaattoreita tai arvioi järjestelmien lopullisia yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia, minkä lisäksi myös koordinointi muiden, tavoitteeltaan samankaltaisten toimenpitei-den kanssa ontuu.

TIIVISTELMÄ

VII.Jos neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission ehdotuksen vapaaehtoisen tuotantosidon-naisen tuen jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen, tilintar-kastustuomioistuin suosittaa, että komissio

a) lisää näille aloille suoraa tuotantosidonnaista tu-kea koskevan kohdentamisvaatimuksen

b) tarkentaa koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa tuotannon ylläpitämisen kannalta olennaisimmat maataloustoiminnot ja ottaa näin huomioon yhteis-kunnalliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat

c) tarkentaa jäsenvaltioilta edellytettävät seuranta-vaatimukset ja -järjestelyt ja panee täytäntöön py-syvän seurantarakenteen, joka kattaa kaikki jäsen-valtioille suunnatut suorat eläinalan tukimaksut

d) toteuttaa koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa kattavan arvioinnin aloihin vaikuttavien eri tuki-järjestelmien vaikutuksista parantaakseen tilojen kilpailukykyä.

9


2 Euroopan unionin maatalouteen liittyviä tilastoja ja taloudellisia tietoja koskeva selvitys Agriculture in the European Union ‑ Statistical and economic information 2010, Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto.

3 EU:n kaikesta tuotetusta naudanlihasta noin kaksi kolmasosaa on peräisin suoraan tai välillisesti lypsykarjatiloilta; ala ei kuulu tämän tarkastuksen piiriin.

4 Lähde: Eurostat.

5 Esimerkiksi 17 päivänä toukokuuta 1999 naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21), johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, että ”[…] jäsenvaltioiden olisi saatava luoda yhteys herkkien vyöhykkeiden tai paikallisalueiden ja emolehmätuotannon välille tämän tuotannon säilyttämiseksi erityisesti alueilla, joilla ei ole muita vaihtoehtoja”. Lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001(EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3) johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan puolestaan, että ”olisi luotava yhteys herkkien vyöhykkeiden ja alueiden sekä lampaan- ja vuohenkasvatuksen välille tämän tuotannon jatkumisen varmistamiseksi erityisesti alueilla, joilla tämä tuotanto on tärkeää paikalliselle elinkeinoelämälle”.

6 Asetuksessa (EY) N:o 1254/1999 vahvistettiin naudanliha-alalla sovellettavien palkkioiden suuruudet. Asetuksella (EY) N:o 2529/2001 perustettiin lampaan- ja vuohenliha-alalla sovellettavat suorat tuet.

7 Määritetään eläinten lukumäärän perusteella.

JOHDANTO

NAUDAN-JAVASIKANLIHA-ALASEKÄLAMPAAN-JAVUOHENLIHA-ALAEU:SSA

1. Naudan- ja vasikanliha-ala sekä lampaan- ja vuohenliha-ala ( jäljempänä naudanliha-ala sekä lampaan- ja vuohenliha-ala) ovat erittäin tärkeitä EU:n maataloudelle. EU on maailmanlaajuisesti kolmanneksi suurin nau-dan- ja vasikanlihan tuottaja; vuosittain teurastettavan karjan määrä on lähes 8 miljoonaa tonnia, mikä on lähes 12 prosenttia maailmanlaajuises-ta naudanlihatuotannosta2. Kolmannes EU:ssa tuotetusta naudanlihasta3 on erikoistuneiden naudanlihantuottajien tuotantoa; tuottajilla on ”emo-lehmiä”, jotka poikivat ja ruokkivat vasikoita. Emolehmiä ruokitaan yleen-sä laajaperäisen menetelmän avulla, ja kun niiden vasikat on vieroitettu, emolehmät joko myydään suoraan teurastettaviksi tai erikoistuottajille, jotka kasvattavat nautaeläimiä tehotuotannossa ennen teurastusta. Tuo-reimpien tietojen mukaan emolehmäkarjan määrä on EU:ssa vakiintunut noin 12,4 miljoonaan eläimeen vuosina 2000–20104.

2. Lampaan- ja vuohenliha-alan tuotanto, joka on pysynyt viime vuosina va-kaasti hieman yli miljoonassa tonnissa, laski 804 000 tonniin vuonna 2009. EU:n alueella kasvatettavien lampaiden määrä on noin 81 miljoonaa, kun se vuonna 2008 oli 91 miljoonaa 2008; vuohien määrä on noin 13 miljoonaa.

EU:NSUORATTUETNAUDANLIHA-ALALLESEKÄLAMPAAN-JAVUOHENLIHA-ALALLE

3. Naudanliha-alalla sekä lampaan- ja vuohenliha-alalla toimivia viljelijöitä on perinteisesti tuettu erityyppisten EU:n suorien tukien avulla. Aloille suun-nattavan tuen ensisijaisena tavoitteena on ollut tuotannonylläpitäminen, ”erityisesti alueilla, joilla ei ole muita vaihtoehtoja” ja ”alueilla, joilla tämä tuotanto on tärkeää paikalliselle elinkeinoelämälle”5. Ollakseen oikeutettuja EU:n suoraan tukeen viljelijöillä oli oltava palkkio-oikeuksia (kiintiöitä), jotka muodostavat kuhunkin jäsenvaltioon sovellettavat määrälliset rajoitukset ja jotka jaettiin viljelijöille hakemusten perusteella.

4. Näillä aloilla toimiville viljelijöille maksettaviin suoriin tukiin lukeutuvat esimerkiksi peruspalkkio sekä lisäpalkkio6, joka maksetaan emolehmistä sekä uuhista ja vuohista. Palkkiot ovat eläinkohtaisia7 palkkioita, joiden tarkoituksena on ylläpitää niiden eläinten määrää, jotka tuottavat jälke-läisiä (vasikoita tai karitsoja), jotka puolestaan luovat raaka-ainetuotantoa jalostusteollisuudelle (tehokasvattajat tai teurastamot).


10

5. Vuonna 2003 toteutetun yhteisen maatalouspoliti ikan ( YMP) uudis-tuksen yhteydessä maatalousmaksuissa otettiin käyttöön tuotannosta riippumattoman tuen käsite8 (tietty tuotanto ei enää ollut tuen mak-sun edellytyksenä) sekä uusi EU:n suoraan tukeen sovellettava järjes-telmä – tilatukijärjestelmä. Tietyillä aloilla9, joilla jäsenvaltiot katsoivat, että tilatukijärjestelmä saattaa häiritä maatalousmarkkinoita tai aiheuttaa tuotannon lopettamisen, jäsenvaltioille annettiin mahdollisuus säilyttää osa suorista tuista entisellään, eli soveltaa tilatukijärjestelmää osittain10.

6. Kahdeksan jäsenvaltiota päätti säilyttää suorat tuet ja soveltaa tilatuki-järjestelmää osittain emolehmä- ja/tai uuhi- ja vuohipalkkioiden osalta (ks. taulukko 1). Emolehmäpalkkiot saivat jäädä 100-prosenttisesti tuo-tantosidonnaisiksi, joten niiden maksua voitiin jatkaa uudistusta edel-täneeseen tapaan. Uuhi- ja vuohipalkkioiden tapauksessa 50-prosentti-nen tuotantosidonnaisuus merkitsi, että ainoastaan puolet vuotuisista, vuonna 2001 käytössä olleeseen järjestelmään perustuvista kokonais-määrärahoista voitiin maksaa edelleen tuotantomäärien mukaisesti11 (lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita12, joilla tuet ovat 100-prosenttisesti tuotantosidonnaisia).

8 Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

9 Esimerkiksi naudanliha-alalla sekä lampaan- ja vuohenliha-alalla.

10 Tilatukijärjestelmä tuli voimaan 1. tammikuuta 2005. Jäsenvaltioilla oli mahdollisuus päättää soveltaa tilatukijärjestelmää siirtymävaiheen jälkeen (siirtymävaihe päättyi 31. joulukuuta 2005 tai 31. joulukuuta 2006), mikäli se oli perusteltua tietyistä maataloustuotannollisista syistä. Tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen oikeudellinen perusta säädettiin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64–68 artiklassa.

11 Loput viljelijöille viitejakson aikana (yleensä 2000–2002) suoritettavista keskimääräisistä maksuista liitettiin tilatukimaksua koskevaan laskelmaan kunkin jäsenvaltion tukioikeuksien laskentaa varten valitsemien menetelmien mukaisesti.

12 Alueet, jotka kuuluvat tiettyyn jäsenvaltioon, sijaitsevat Euroopan ulkopuolella ja kuuluvat kokonaisuudessaan EU:hun. Tällaisia alueita on yhdeksän – niistä kuusi kuuluu Ranskalle, kaksi Portugalille ja yksi Espanjalle.

13 Espanja, Ranska ja Slovenia muuttivat lammas- ja vuohipalkkiot tuotannosta riippumattomiksi kalenterivuonna 2010, ja Tanska puolestaan kalenterivuonna 2012.

TAULUKKO1

JÄSENVALTIOT,JOISSAEMOLEHMÄ-SEKÄUUHI-JAVUOHIPALKKIOTPYSYIVÄTTUOTANTOSIDONNAISINA13

Jäsenvaltio Ala Palkkion määrä

Itävalta, Belgia Emolehmäpalkkio ο 200 euroa emolehmää

kohti; lisäpalkkio enintään 50 euroa

ο 10,50 euroa uuhea kohti; lisäpalkkio 3,50 euroa; 8,40 euroa vuohea kohti1

Tanska, Suomi ja Slovenia Uuhi- ja vuohipalkkio

Ranska, Por tugali ja Espanja

Emolehmäpalkkio sekä uuhi- ja vuohipalkkio

1 Lukuun ottamatta tapauksia, joissa edunsaajien lukumäärä laski tuotantosidonnaisuuden poista-misen jälkeen huomattavasti, mikä mahdollisti viljelijäkohtaisten tukimäärien kasvun.


11

7. Komissio ehdotti14 vuonna 2008 YMP:n väliarvioinnin ( josta käytetään nimitystä ”terveystarkastus”) yhteydessä kohdennetun, valintaan perustu-van tuotannosta riippumattoman tuen jatkamista. Komission perustelut esitetään laatikossa 1.

8. ”Terveystarkastuksen” perusteella laaditun, vuoden 2009 lainsäädännön voimaantulon myötä15 lihantuotantoalaan liittyviä suoria tukia alettiin muuttaa enenevässä määrin tuotannosta riippumattomiksi tuiksi16. Emo-lehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkioissa ei kuitenkaan tapahtunut muutos-ta, sillä jäsenvaltiot, jotka olivat vuonna 2003 valinneet näiden alojen osalta tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen, saivat taas jatkaa tätä menettelyä siten, että varojen kohdentamisessa painotettiin alueellisia tarpeita17. Lisäksi näitä aloja koskevan tuen antamismahdollisuuksia laa-jennettiin kahden toimenpiteen kautta, jotka liittyvät tietyntyyppisiin viljely- ja maataloustoimiin (ks. laatikko 2).

14 KOM(2008) 306 lopullinen, 20. toukokuuta 2008.

15 Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16); asetus tuli voimaan tammikuusta 2009 alkaen.

16 Naudanliha-alalla uroseläimistä maksettavat teurastuspalkkio ja erityispalkkio oli määrä muuttaa tuotannosta riippumattomiksi viimeistään 1. tammikuuta 2012 mennessä.

LAATIKKO1

NÄKÖKOHDAT,JOILLAKOMISSIOPERUSTELITILATUKIJÄRJESTELMÄNTÄYTÄNTÖÖNPANONOSITTAISTAJATKAMISTATARKASTUSKOHTEENAOLLEILLA ALOILLA

[...] Viimeaikaisten uudistusten laajuus ja uusien alojen lisääminen tilatukijärjestelmän piiriin pienentä-vät osittain tuotantosidonnaisen tuen merkitystä ja estävät usein viljelijöitä saavuttamasta paremman kilpailukyvyn ja markkinasuuntautuneisuuden. Lisäksi voittoa tuottamattomilla aloilla toimivat viljelijät ovat heikommassa asemassa kuin pienempien maksujen varassa olevat, täysimittaista tuotannosta riippumatonta tukea saavat viljelijät18. Tuotantosidonnaista tukea yhä saavien viljelijöiden on sitä paitsi lisäksi oltava tekemisissä rinnakkaisina järjestelminä toimivien tuotantosidonnaisen ja tuotannosta riippumattoman tuen kanssa, mikä lisää järjestelmän monimutkaisuutta ja hallinnollisia kuluja ilman, että siitä koituisi minkäänlaista tulonlisäystä. Edellä mainituista syistä olisi suotavaa siirtyä soveltamaan yksinomaan tuotannosta riippumatonta tukijärjestelmää. On kuitenkin todettava, […] että joissakin erityistapauksissa on tärkeää ylläpitää maataloustuotannon vähimmäistaso, jotta vähän toimeentulo-vaihtoehtoja tarjoavilla alueilla voidaan jatkaa taloudellista toimintaa ja kyetään näin varmistamaan riittävä raaka-ainetuotanto jalostusteollisuudelle tai luomaan ympäristöhyötyjä.

18 Tämä kysymys oli esillä jo neuvostossa käydyissä, vuoden 2003 uudistusta edeltäneissä keskusteluissa. Ks. YMP:n uudistusta koskeva neuvoston asiakirja CAP Reform: Explanatory note DS 222/03, Luxemburg, 18. kesäkuuta 2003.

17 Asetuksen (EY) N:o 73/2009 johdanto-osan 34 kappaleen mukaan ”[…] emolehmien sekä lampaan- ja vuohenliha-alan osalta eräillä alueilla näyttää edelleen olevan maatalouselinkeinon kannalta tarpeen säilyttää maataloustuotannon vähimmäistaso etenkin, jos viljelijöillä ei ole muita taloudellisia vaihtoehtoja […]”.


12

LAATIKKO2

VUODEN2009ASETUKSEENSISÄLTYNEETKAKSIUUTTATOIMENPIDETTÄ

Asetuksen (EY ) N:o 73/2009 63 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti käyttää aiemmin tuotantosidonnaisina maksettuja tukia tukioikeuksien perustamiseen tai korottaa tukioikeuksien arvoa tietyntyyppisen maataloustoiminnan yhteydessä, joka ei välttämättä ole yhteydessä aiempiin tuotan-tosidonnaisiin maksuihin.

Asetuksen (EY ) N:o 73/2009 68 artiklassa sallitaan korvaavat järjestelyt, joita sovelletaan maito-, naudan- ja vasikanliha-, lampaanliha-, vuohenliha- ja riisialoilla taloudellisesti haavoittuvilla tai ympäristöllisesti herkillä alueilla taikka näillä samoilla aloilla taloudellisesti haavoittuvia maatalouden muotoja harjoi-tettaessa. Jäsenvaltiot voivat korvamerkitä 10 prosenttia kansallisista enimmäismääristään luodakseen tuotantosidonnaisen erityistuen mainituilla aloilla tapahtuvaa maataloustoimintaa varten. Tämä mah-dollisuus korvasi ja laajensi mahdollisuuksia tarjota tuotantosidonnaista tukea, jota maksettiin aiemmin asetuksen (EY ) N:o 1782/2003 69 artiklan perusteella.

9. Jäsenvaltioissa, jotka ovat valinneet näiden tukijärjestelmien osalta ti-latukijärjestelmän osittaisen soveltamisen, on tällä hetkellä suuntauk-sena liittää palkkiot tilatukijärjestelmään. Tämä tarkoittaa, että viljelijät, jotka saivat aiemmin maksuja tarkastuskohteena olleiden järjestelmien perusteella, ovat nyt oikeutettuja tilatukijärjestelmän maksuihin ilman, että tilalla pidettäisiin eläimiä. Uuhi- ja vuohipalkkio on jo muutettu tai aiotaan muuttaa tuotannosta riippumattomaksi useimmissa asianomai-sissa jäsenvaltioissa; Ranska puolestaan on muuttanut emolehmäpalkkiot osittain tuotannosta riippumattomiksi vuodesta 2010 alkaen. Näin ollen järjestelmän osittaiseen soveltamiseen perustuvien vuotuisten maksujen määrä laski vuosien 2006 ( jolloin kaikki jäsenvaltiot olivat alkaneet sovel-taa tilatukijärjestelmää) ja 2011 välisenä aikana yli kahdesta miljardista eurosta hieman yli miljardiin euroon (ks. taulukko 2).

VUODEN2013JÄLKEISTÄYMP:AAKOSKEVATLAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUKSET

10. Komissio antoi vuoden 2013 jälkeistä YMP:aa koskevia lainsäädäntöeh-dotuksia, joihin sisältyivät esimerkiksi uudet säännöt, joita sovelletaan viljelijöille YMP:n tukijärjestelmien yhteydessä suoritettaviin suoriin mak-suihin19. Asetusehdotuksen 38 artiklan 2 kohdan mukaan ”tuotantosidon-naista tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisille aloille tai jäsenvaltion alueille, joilla esiintyy vaikeuksia tietyillä taloudellisista ja/tai yhteiskun-nallisista ja/tai ympäristöllisistä syistä erityisen tärkeillä maatalouden muodoilla tai aloilla”. Naudanliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-aloilla sallittaisiin kuitenkin yhä vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki, jon-ka myötä mahdollisuus suorien tukien maksamiseen säilyisi esimerkiksi tarkastuskohteena olleiden järjestelmien tapauksessa.

19 Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä, KOM(2011) 625 lopullinen/2, 19. lokakuuta 2011. Asetusehdotuksen IV osaston 1 luvussa kuvataan mahdollisuuksia vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen, jota voidaan myöntää tietyillä aloilla; esimerkiksi lampaan- ja vuohenliha-aloilla sekä naudanliha-alalla voidaan myöntää enintään viiden prosentin osuus vuotuisista kansallisista kiintiöistä, ja tietyissä erityistapauksissa jopa enemmän.

13


TAULUKKO2

TARKASTETTUJENJÄRJESTELMIENMÄÄRÄRAHAKEHITYS

PalkkioMäärärahat

2011Määrärahat

2010Tulos 2009

Tulos 2006

Emolehmäpalkkio 952 000 000 1 162 000 000 1 153 141 941 1 257 884 680

Emolehmistä makset-tava lisäpalkkio 51 000 000 52 000 000 51 723 556 62 112 145

Yhteensä (a) 1 003 000 000 1 214 000 000 1 204 865 497 1 319 996 825

Lampaat ja vuohet 22 000 000 258 000 000 232 868 953 691 666 492

Lampaista ja vuohista maksettava lisäpalkkio 7 000 000 78 000 000 72 391 238 215 169 838

Lammas- ja vuohialan lisämaksut - - - -

Yhteensä (b) 29 000 000 336 000 000 305 260 191 906 836 330

KOKONAISMÄÄRÄ [(a) + (b)] 1 032 000 000 1 550 000 000 1 510 125 688 2 226 833 155

(euroa)

14


TARKASTUKSENSISÄLTÖ

11. Tarkastuksessa perehdyttiin emolehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkiojär-jestelmiin. Tarkastus kattoi ajanjakson vuoden 2003 uudistuksen täytän-töönpanoa ( joka tapahtui vuonna 2005) välittömästi edeltävästä ajasta vuoden 2010 loppuun.

12. Tarkastuksessa esitettiin seuraavat pääkysymykset, joiden avulla arvioi-tiin tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä maksettavia suoria emolehmä- sekä uuhi- ja vuohitukia:

a) Oliko tuet kohdennettu tarkoituksenmukaisesti eri alueille EU:ssa?

b) Kyett i inkö tuk ien avul la y l läpitämään tuotantoa vaikuttavas-ti ja näin välttämään kielteiset yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset?

c) Seurasivatko ja arvioivatko komissio ja jäsenvaltiot järjestelmää asianmukaisesti?

TARKASTUKSENLÄHESTYMISTAPA

13. Tarkastuksen yhteydessä tehtiin tarkastuskäynti komissioon (maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoon) ja neljään20 järjestelmiä sovelta-vaan jäsenvaltioon; kahden muun21 jäsenvaltion kohdalla näiden järjestel-mien kehitystä arvioitiin asiakirjatarkastusten perusteella. Lisäksi tehtiin aineiston keruuseen liittyvät käynnit kahteen jäsenvaltioon, jotka sovelsivat tilatukijärjestelmää täydessä laajuudessa22; käyntien tarkoituksena oli verra-ta naudanliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alan kehitystä niissä jäsenval-tioissa, jotka eivät olleet säilyttäneet tarkastuskohteena olleita järjestelmiä.

14. Todentava aineisto koottiin seuraavin menetelmin:

a) Perehtymällä komission seurantamenettelyihin ja lainsäädäntöeh-dotusten valmistelutyötä koskeviin aineistoihin molemmilla aloilla; tässä yhteydessä tutkittiin myös arviointeja ja muita tutkimuksia.

b) Järjestämällä kokouksia relevanttien kansallisten viranomaisten kanssa sekä haastattelemalla kummankin alan viljelijöiden edustajia.

c) Tutkimalla analyysien ja todentavan aineiston laatua jäsenvaltioissa sen kannalta, kuinka hyvin emolehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkioiden avulla kyetään säilyttämään23 maatalouselinkeinon kannalta tarpeen oleva maataloustuotannon vähimmäistaso tietyillä alueilla – etenkin, jos viljelijöillä ei ole muita taloudellisia vaihtoehtoja.

20 Belgia, Espanja, Ranska ja Portugali.

21 Itävalta ja Suomi. Erityisiä tarkastuksia ei kohdistettu Sloveniaan, joka muutti tuet tuotannosta riippumattomiksi vuonna 2010, eikä Tanskaan, joka oli päättänyt säilyttää uuhi- ja vuohipalkkion ainoastaan vuoteen 2012 saakka.

22 Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Skotlanti).

23 ”Säilyttämistä” arvioidaan tilatukijärjestelmän käyttöönottoa edeltäneiden ja seuranneiden kehityssuuntausten perusteella.

TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA

15


d) Tekemällä tarkastuskäyntejä useiden lopullisten edunsaajien luo; käyntien aikana keskusteltiin tiloilla vallitsevasta tilanteesta sekä järjestelmien vaikutuksista tuotantopäätöksiin.

e) Analysoimalla tuotannon aiempaa kehitystä ja yhteiskunnallisia sekä ympäristöön liittyviä vaikutuksia tarkastuskohteena olleissa jäsen-valtioissa ja vertaamalla niitä tilatukijärjestemää täydessä laajuu-dessa soveltaviin jäsenvaltioihin; lisäksi perehdyttiin asianomaisiin aloihin kohdennettuihin kansallisiin sekä EU:n toimenpiteisiin.

f ) Tutkimalla ja analysoimalla relevantteja tutkimuksia ja tilastotietoja.

16


JÄRJESTELMIENKOHDENTAMINENTARKOITUKSENMUKAISESTIERIALUEILLEJÄSENVALTIOISSA

15. Järjestelmät valittiin tarkastuskohteiksi sillä perusteella, että vaikeuk-sissa olevilla alueilla ja haavoittuvilla aloilla, kuten naudanliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-aloilla, voidaan riittävän hyvin kohdennettujen toimenpiteiden avulla lieventää tuotannon lakkauttamisen riskiä ja siitä mahdollisesti seuraavia kielteisiä yhteyskunnallisia, taloudellisia ja ympä-ristövaikutuksia. Tarkastuksessa arvioitiin, olivatko komissio ja jäsenvaltiot analysoineet ja yksilöineet tuen kannalta jäsenvaltioiden tarkoituksenmu-kaisimmat alueet eli haavoittuvat alueet ja maatalousmaat, joilla tuotan-non lakkauttamisella olisi erittäin haitallisia vaikutuksia. Tarkastuksessa arvioitiin niin ikään, olivatko järjestelmät rakenteeltaan sellaisia, että niiden avulla tavoitettiin asianomaisten alueiden eläinkasvattajat.

SUURIMPAANOSAANVAROISTAEISOVELLETARIITTÄVIÄKOHDENTAMISEHTOJA

16. Osa varojen kohdentamisesta selittyy jo implisiittisesti järjestelmien luon-teen ja tuen kohteena olevan maataloustoiminnan perusteella; kyseessä on maataloustoiminta, jonka yhteydessä yleensä harjoitetaan laajaperäistä lai-duntamista maa-alueilla, jotka eivät sovellu viljelykäyttöön. Jos suoran tuen kohdentamista ei kuitenkaan säädellä selkeästi ja riittävästi, saattaa olla, että sen avulla tuetaan muita, tehotuotantoon liittyviä maatalousmuotoja.

17. Komissio ei sisällyttänyt järjestelmiä koskeviin soveltamissäännöksiin alueellisia vaatimuksia, joiden perusteella tuki kohdennettaisiin selkeästi alueille, joilla sen vaikuttavuus olisi suurin. Nykyisen täytäntöönpanon yhteydessä tukien vaikutukset siis laimenevat, kun tuki jaetaan jäsen-valtioiden kaikkien alueiden kesken. Emolehmistä ja uuhista maksetta-vien peruspalkkioiden24 osuus tarkastuskohteena olleille kahdelle alalle suunnattavista määrärahoista on yli 90 prosenttia; näihin palkkioihin sovellettavien tukikelpoisuusehtojen puitteissa tukea ei kohdenneta ni-menomaisesti asianomaisen jäsenvaltion haavoittuville alueille.

24 Asetuksen (EY) N:o 73/2009 111 artiklan 1 kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa määritetyt emolehmä- ja uuhipalkkiot.

HUOMAUTUKSET

17


JÄRJESTELMIENOSA-ALUEET,JOILLATUKIONKOHDENNETTUSELKEÄSTI,OVATVÄHÄISIÄTAIKATOAMASSA

18. Nykyisissä järjestelmissä on joitakin osa-alueita, joihin tuki on kohdennet-tu selkeästi. Kyseessä ovat vuohista maksettava peruspalkkio, uuhista ja vuohista maksettava lisäpalkkio sekä emolehmistä maksettava lisäpalk-kio. Näiden osa-alueiden yhteydessä ei kuitenkaan painoteta riittävästi tiettyjä maatalousalueita, taikka ne ovat rahalliselta arvoltaan vähäisiä. Osa-alueita ollaan myös jo yhdistämässä tilatukijärjestelmään.

19. Vuohista maksettavaan peruspalkkioon sovellettavien tukikelpoisuuseh-tojen25 yhteydessä suora tuki kohdennetaan sellaisilla alueilla toimiville viljelijöille, joilla täyttyvät tietyt tuotantoehdot. Jäsenvaltiot, joissa lai-duntavien vuohien määrä on suhteellisen suuri, ovat kuitenkin päättä-neet liittää vuohipalkkion kokonaisuudessaan tilatukijärjestelmään, mikä heikentää tuen kohdentamismahdollisuuksia (ks. laatikko 3).

20. Uuhia ja vuohia koskevan lisäpalkkion kohteena ovat tietyt alueet ja maata-louskäytännöt26. Viljelijöille maksetaan lisäpalkkio vain niillä ”alueilla, joilla lampaan- ja vuohenkasvatus on perinteinen elinkeino tai joilla se edistää merkittävästi maaseudun taloutta”. Nämä palkkiot, joiden kokonaismää-rä vuonna 2006 oli 215 miljoonaa euroa, ovat kuitenkin katoamassa, sillä vallitsevana suuntauksena on liittää palkkiot kokonaisuudessaan tilatuki-järjestelmään27. Itse asiassa kalenterivuonna 2010 ainoastaan Portugali ja Suomi olivat säilyttäneet tämän palkkion tuotantosidonnaisena.

25 Asetuksen (EY) N:o 73/2009 101 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti.

26 Asetus (EY) N:o 73/2009, 102 artikla.

27 Asetuksessa edellytetään 50-prosenttista tuen muuttamista tuotannosta riippumattomaksi tilatukijärjestelmän ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen; näiden alojen tuki muutettiin kokonaisuudessaan tuotannosta riippumattomaksi Ranskassa ja Espanjassa vuodesta 2010 alkaen.

LAATIKKO3

JÄSENVALTIOTEIVÄTJATKAKOHDENNETTUJENOSA-ALUEIDENSOVELTAMISTATARKASTUSKOHTEENAOLLEIDENJÄRJESTELMIENYHTEYDESSÄ

Ranska, missä laiduntavia vuohia on yli 1,3 miljoonaa (10 prosenttia EU:n alueen vuohieläimistä), päätti liittää vuohipalkkion kokonaisuudessaan tilatukijärjestelmään vuodesta 2006 alkaen ja uuhipalkkion vuodesta 2010 alkaen. Espanja, jonka osuus EU:n alueen vuohieläinten kokonaismäärästä on 22 pro-senttia, muutti palkkiot niin ikään kokonaisuudessaan tuotannosta riippumattomiksi vuodesta 2010 alkaen. EU:n alueen suurin vuohentuottaja, Kreikka (noin 38 prosenttia EU:n alueen vuohieläinten kokonaismäärästä), oli päättänyt liittää vuohipalkkion kokonaisuudessaan tilatukijärjestelmään järjes-telmän käyttöönoton yhteydessä.

18


28 Alueet, joilla sovelletaan lähentymistavoitetta samaan tapaan kuin myönnettäessä EU:n rakennerahastojen tukea. Alueet vastaavat NUTS 2 -tason (tilastollinen alueluokitus) alueita, joilla asukaskohtainen BKT on alle 75 prosenttia EU-25:n tasosta.

29 SEC(2008) 1885, 20. toukokuuta 2008, s. 50.

30 Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä vuoden 2013 jälkeistä YMP:aa koskevien lainsäädäntöehdotusten 39 artiklan 3 kohdassa tai tarvittaessa 39 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun, jäsenvaltion tekemän päätöksen, jos asianomaisella alueella tai alalla todetaan esiintyvän jonkin näistä tarpeista.

31 Itävalta, Belgia, Ranska, Portugali ja Espanja.

32 Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta.

21. Emolehmistä maksettava lisäpalkkio sisältää myös kohdentamista kos-kevan ehdon, sillä se liittyy lähentymisalueisiin28. Tällaiset alueet eivät kuitenkaan välttämättä muodosta sellaisia maatalousalueita, joilla emo-lehmien kasvattaminen voisi liittyä suoranaisesti tiettyihin yhteiskunnal-lisiin ja ympäristövaikutuksiin. Emolehmistä maksettavien lisäpalkkioiden määrä oli 51 miljoonaa euroa vuonna 2010 (määrä laski vuodesta 2006, jolloin se oli 62,1 miljoonaa euroa), mikä on viisi prosenttia tarkastuksen kohteena olleisiin järjestelmiin liittyvästä kokonaismäärästä. Toimenpi-dekohtaiset määrät on eritelty jäsenvaltioittain liitteessä I.

JÄRJESTELMIENVAIKUTTAVUUSTIETTYJENTUOTANTOMUOTOJENSÄILYTTÄMISENJASAMALLAKIELTEISTENYHTEISKUNNALLISTEN,TALOUDELLISTENJAYMPÄRISTÖVAIKUTUSTENESTÄMISENKANNALTA

22. Järjestelmien avulla oli määrä säilyttää tietyt tuotantomuodot määrätyllä tasolla haavoittuvilla alueilla ja estää näin kielteisiä yhteiskunnallisia, talou-dellisia ja ympäristövaikutuksia, joita voi ilmetä tuotannosta riippumatto-man tuen käyttöönottoon liittyvien uudelleenjärjestelyjen myötä29. Nämä tavoitteet ovat relevantteja otettaessa huomioon komission lainsäädäntö-ehdotukset, joita se esittää YMP:n kehyksen osalta kaudelle 2014–202030.

23. Tarkastuksessa tutkittiinkin, erosivatko näillä kahdella alalla tarkastuskoh-teena olleissa jäsenvaltioissa ilmenneet kehityssuuntaukset merkittävästi suuntauksista niissä jäsenvaltioissa, jotka olivat liittäneet palkkiot koko-naisuudessaan tilatukijärjestelmään. Lisäksi arvioitiin, voitiinko joidenkin erojen katsoa johtuvan tarkastuskohteena olleista järjestelmistä.

EIOLEVAHVAANÄYTTÖÄSIITÄ,ETTÄTARKASTUSKOHTEENAOLLEETJÄRJESTELMÄTVAIKUTTAISIVATVOIMAKKAASTIELÄINTENLUKUMÄÄRÄNYLEISEENKEHITTYMISEEN

24. Yleisesti ottaen emolehmien lukumäärä kasvoi vuosien 2005 ja 2010 vä-lisenä aikana hieman31 (lisäystä 2 prosenttia) niissä jäsenvaltioissa, jotka sovelsivat tilatukijärjestelmää osittain. Tuotannosta riippumatonta tu-kea soveltavissa jäsenvaltioissa niiden määrä puolestaan laski kuudella prosentilla32. Yksittäisissä jäsenvaltioissa emolehmien määrään liittyvät kehityssuuntaukset eivät kuitenkaan ilmennä emolehmäpalkk ioiden vaikutusta.

19


25. Esimerkiksi Ranskassa, jossa tilatukijärjestelmää sovelletaan osittain ja jon-ka osuus emolehmien kokonaismäärästä on karkeasti arvioituna 32 pro-senttia, emolehmäkarjan määrä laski vuosien 2001 ja 2004 välisenä aika-na. Emolehmien määrä alkoi kuitenkin nousta vuodesta 2004 alkaen, ja vuodesta 2008 lähtien se on pysynyt suhteellisen vakaana (ks. kaavio 1). Vuosien 2001 ja 2004 välinen laskusuuntaus ilmeni emolehmäpalkkioista ja muista naudanliha-alan suorista tuista huolimatta.

26. Sitä vastoin Saksassa – jäsenvaltiossa, joka oli muuttanut tarkastuskohtee-na olleet järjestelmät kokonaisuudessaan tuotannosta riippumattomiksi ja jonka osuus emolehmäkarjan kokonaismäärästä on noin kuusi prosent-tia – ilmeni laskusuuntaus vuosien 2000 ja 2004 välisenä aikana, jolloin emolehmäpalkkiot olivat yhä käytössä. Siitä lähtien emolehmien luku-määrä on joko vakiintunut taikka laskenut hitaammin – myös sen jälkeen, kun tilatukijärjestelmä otettiin käyttöön täydessä laajuudessa.

KAAVIO1

EMOLEHMIENLUKUMÄÄRÄNKEHITYSRANSKASSAJASAKSASSAVUOSINA2000–2010

2000

Emolehmien lukumäärän kehitys – Ranska (2000–2010)

1 00

0 elä

intä

2001 2002 2004 2005 2006 2007 20082003 2009 20103 850

3 900

3 950

4 0004 050

4 100

4 150

4 200

4 250

Emolehmien lukumäärän kehitys – Saksa (2000–2010)

2000 2001 2002 2004 2005 2006 2007 20082003 2009 2010

1 000

eläi

ntä

640660680700720740760780800820840

Lähde: Eurostatin tiedot.

20


KAAVIO2

LAMPAIDENJAVUOHIENLUKUMÄÄRÄNKEHITYSTUOTANTOSIDONNAISTATUKEAJATUOTANNOSTARIIPPUMATONTATUKEASOVELTAVISSAJÄSENVALTIOISSAVUOSINA2000–2010

Lähde: Eurostatin tiedot.

27. Lampaiden lukumäärä on pitkään ollut laskusuuntainen, eikä tältä osin ole havaittavissa merkittävää muutosta vuoden 2005 jälkeen, sovelsivat-pa jäsenvaltiot tilatukijärjestelmää osittain tai täydessä laajuudessa. Las-kusuuntaus on ollut niin silmiinpistävä, että tarkastuskohteena olleisiin järjestelmiin liittyvät palkkiotkaan, jotka ovat olleet käytössä 1990-luvulta lähtien, eivät ole kyenneet kääntämään sitä (ks. kaavio 2). Vuohien lu-kumäärä on pysynyt vakaana huolimatta siitä, soveltavatko jäsenvaltiot tilatukijärjestelmää osittain vai täydessä laajuudessa.

28. Kyseisiä palkkioita ei ole pidetty täysin vaikuttavina, sillä neljä33 kuudesta jäsenvaltiosta, jotka olivat valinneet tuen 50-prosenttisen tuotantosi-donnaisuuden uuhi- ja vuohipalkkioiden osalta, päättivät siirtyä sovel-tamaan tilatukijärjestelmää täydessä laajuudessa ja soveltaa näille aloille 68 artiklaan perustuvaa tukea (ks. laatikko 4).

ELÄINTENLUKUMÄÄRIENKEHITYSSUUNTAUKSIINVAIKUTTAVATVAHVASTIKULLEKINJÄSENVALTIOLLEOMINAISETULKOISETTAIOLOSUHTEISTAJOHTUVATTEKIJÄT

29. Eläinpalkkioiden ja eläinten lukumäärän välillä ei ole tiivistä yhteyttä, joten kussakin jäsenvaltiossa vallitsevat ulkoiset tai olosuhteista johtuvat tekijät vaikuttavat vahvasti eläinten lukumäärän kehitykseen. Tällaisia te-kijöitä ovat esimerkiksi maan soveltuvuus, markkinaolosuhteet, kolman-sista maista tulevan kilpailun merkittävyys sekä kuluttajien tottumukset.

33 Tanska, Espanja, Ranska ja Slovenia.

Lampaiden ja vuohien lukumäärän kehitys (2000=100)

70

80

90

100

110

120

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Tuotantosidonnaista tukeasoveltavat jäsenvaltiot

Tuotannosta riippumatonta tukeasoveltavat jäsenvaltiot

EU-15

21


34 Osittaista tuotannosta riippumattomaksi muuttamista koskeva komission arviointiraportti (2010): Evaluation of Market Effects of Partial Decoupling, s. 147–150.Espanjan maatalousministeriö: Analysis for possible decoupling of bovine premiums (suckler cow premium and slaughter premium) [analyysi nautaeläinpalkkioiden mahdollisesta muuttamisesta tuotannosta riippumattomiksi (emolehmäpalkkio ja teurastuspalkkio)].

30. Mainituilla ulkoisilla ja olosuhteista johtuvilla tekijöillä on niin suuri yleis-vaikutus, että tarkastuskohteena olleet järjestelmät joko menettävät vai-kutuksensa tapauksissa, joissa asianomaiset tekijät ovat myönteisiä, tai jär-jestelmät eivät pysty kääntämään tilannetta paremmaksi, kun tekijät ovat kielteisiä. Tätä päätelmää tukevat niin tilintarkastustuomioistuimen ana-lyysi eläinten lukumäärän kehityksestä yksittäisissä jäsenvaltioissa pitkällä aikavälillä (ks. laatikko 5) kuin komission arvioinnit ja muut tutkimukset34.

LAATIKKO4

ESIMERKKIUUHI-JAVUOHIPALKKIOIDENLIITTÄMISESTÄTILATUKIJÄRJESTELMÄÄNJAALAKOHTAISENLISÄTUENANTAMISESTALAMMAS-JAVUOHIALALLE

Ranska muutti vuonna 2010 lammaspalkkiot kokonaisuudessaan tuotannosta riippumattomiksi ja laati paremmin keskitetyn ja kohdennetun tukijärjestelmän, jolla korvataan tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä noudatettu uuhi- ja vuohipalkkioiden järjestelmä. Uuden järjestelmän perus-tana olivat tekniset ja taloudelliset valintakriteerit ja se toteutettiin 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla ja yhdistettynä tilatukijärjestelmän tukeen (tilatukijärjestelmään perustuvien maksujen lisäksi suoritettavien maksujen kokonaismäärä oli noin 135 miljoonaa euroa vuonna 2010).

Seuraava esimerkki ilmentää toimintapolitiikan muutoksen vaikutusta edunsaajiin: eräälle Auvergnessa toimivalle viljelijälle, joka kasvatti lampaita yli 1 000 metrin korkeudessa sijaitsevalla tilalla, missä ta-loudelliset vaihtoehdot ovat vähissä, kertyi 15 000 euroa voittoa vuosien 2006 (osittainen tuotannosta riippumattomuus; 50 prosenttia uuhipalkkiosta) ja 2010 (palkkioiden täysi riippumattomuus tuotan-nosta sekä 63 ja 68 artiklaan perustuvat erityistuet) välisenä aikana. Viljelijän tuotanto pysyi kuitenkin tänä aikana vakaana vaihdellen 612 ja 653 lampaan välillä.

LAATIKKO5

ESIMERKKIULKOISTENTEKIJÖIDENVAHVASTAVAIKUTUKSESTAELÄINTUOTANTOON

Portugali, tilatukijärjestelmää osittain soveltava jäsenvaltio, on saanut myönteisiä kokemuksia emoleh-mien lukumäärän kehityksestä. Kokemukset ovat seurausta ohjelmasta, jonka yhteydessä peltomaata muutettiin vuonna 1994 laidunmaaksi; tavoitteena oli edistää karjankasvatusta ja myöntää 90 000 eläin-tä koskevat lisäoikeudet, jotka nostivat kansallista emolehmäkiintiötä.

22


35 YMP:n terveystarkastus – vaikutustenarviointia koskeva huomautus nro 3 (CAP Health Check – Impact Assessment Note No 3), s. 3.

ELÄINKOHTAISETPALKKIOTEIVÄTLISÄÄHALUKKUUTTAKILPAILUKYVYNPARANTAMISEEN,JOSNEEIVÄTOLESIDOKSISSAMUIHINEHTOIHIN

31. Tuotantosidonnaisen tuen säilyttäminen on siirtymävaiheen toimenpide, jonka avulla tuetaan viljelijöitä haavoittuvilla alueilla. Tuen tarkoitukse-na ei komission mukaan kuitenkaan ollut vaarantaa uudistuksen yleistä suuntautumista kohti tuotannosta riippumatonta tukea ja tuottajien markkinasuuntautuneisuuden lisäämistä. Tukijärjestelmä, jonka yhteydes-sä maksetaan eläinkohtaisia palkkioita ilman erityisiä lisäehtoja, ei kuiten-kaan luo viljelijöille välitöntä kannustinta kilpailukyvyn parantamiseen.

32. Tiettyjen jäsenvaltioiden (esimerkiksi Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Skotlanti) soveltama käytäntö, jonka yhteydessä eläinkohtaiset mak-sut ovat sidoksissa laadullisiin parannuksiin, voi sitä vastoin muodostua vaikuttavammaksi tukitoimenpiteeksi, joka kannustaa sekä tuotannon säilyttämiseen että haluttuun markkinasuuntautuneisuuden kasvuun. Tällainen lähestymistapa toimisi ratkaisuna myös perustavanlaatuiseen ongelmaan, joka tuotiin esille ”YMP:n terveystarkastuksen” yhteydessä suoritetussa vaikutusten arvioinnissa. Arvioinnissa todettiin, että osittain tuotantosidonnaiset tuet usein estävät viljelijöitä saavuttamasta parem-paa kilpailukykyä ja markkinasuuntautuneisuutta. Arvioinnissa todettiin lisäksi, että kannattamattomilla aloilla toimivat viljelijät ovat heikommas-sa asemassa kuin pienempien maksujen varassa olevat, täysimittaista tuotannosta riippumatonta tukea saavat viljelijät35.

MUISSAYLEISSUUNTAUKSISSAEIOLEHAVAITTAVISSAEROATILATUKIJÄRJESTELMÄÄOSITTAINJATÄYDESSÄLAAJUUDESSASOVELTAVIENJÄSENVALTIOIDENVÄLILLÄ

33. Tarkastuskohteena olleiden järjestelmien jatkamisen tarkoituksena oli myös lieventää kielteisiä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristö-vaikutuksia, joita näillä aloilla aiheutuu tuotannosta riippumattoman tuen käyttöönottoon liittyvistä uudelleenjärjestelyistä eli tilatukijärjes-telmän soveltamisesta täydessä laajuudessa. Tarkastuksessa verrattiin kehityssuuntauksia relevanttien pääindikaattoreiden avulla (lihantuo-tanto, tilakohtainen edunsaajien ja eläinten lukumäärä sekä pysyvässä laidunkäytössä oleva ala) jäsenvaltioissa, jotka soveltavat tuotannosta riippumatonta tukea täydessä laajuudessa, ja jäsenvaltioissa, jotka sovel-tavat tilatukijärjestelmää osittain. Näin pyrittiin osaltaan määrittämään tuotannosta riippumattomaan tukeen liittyvien kielteisten seurausten laajuutta.

23


L I H A N T U OTA N N O N K E H I T YS S U U N TAU K S I S S A E I O L E M E R K I T TÄVÄ Ä E R OATA R K A S T U S KO H T E E N A O L L E I TA J Ä R J E S T E L M I Ä S O V E LTAV I E N J A N I I TÄSOVELTAMATTOMIENJÄSENVALTIOIDENVÄLILLÄ

34. Tarkastuksessa ei ilmennyt havaittavaa eroa lihantuotannon kehityssuun-tauksissa verrattaessa jäsenvaltioita, jotka säilyttivät tarkastuskohteena olleet järjestelmät tuotantosidonnaisina (eli uudistusta edeltävässä tilas-sa), niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat liittäneet palkkiot kokonaisuudes-saan tilatukijärjestelmään (ks. lihantuotannon kehityssuuntaukset, liite II). Ainoastaan kolmasosa EU:n naudanlihatuotannosta liittyy suoraan emo-lehmiin, mutta suuntaukset antavat viitteitä siitä, että tarkastuskohteena olleisiin järjestelmiin liittyvän tuen muuttaminen tuotannosta riippumat-tomaksi ei ole vaikuttanut merkittävästi lihantuotantoon.

35. Myös näihin kehityssuuntauksiin vaikuttavat voimakkaasti ulkoiset ja olo-suhteista johtuvat tekijät – esimerkiksi uudelleenjärjestely, joka on tällä hetkellä käynnissä sekä tiloilla (esimerkiksi kannattamattomien tilojen lakkauttaminen ja suurempien eläinmäärien keskittyminen jäljelle jää-ville tiloille) että teollisuudessa (esimerkiksi valintamyymäläketjujen tulo markkinoille suoraan asiakkaina sekä teurastamoiden yhteenliittymät).

36. Havainnollisena esimerkkinä olosuhteista johtuvista tekijöistä voidaan mainita tarkastuksessa saatu näyttö siitä, että maatalouden elintarvike-tuotantoketjun organisointi vaikuttaa voimakkaasti jalostusteollisuuteen. Esimerkiksi Portugalissa, missä 75 prosenttia tiloista on luokiteltu ”erittäin pieniksi”, kansalliset viranomaiset panivat merkille, että pienten ja hajau-tuneiden karjankasvattajien heikko neuvotteluvoima tavarantoimittajiin ja asiakkaisiin nähden oli alan tuottavuutta rajoittava tekijä. Tilannetta pahensi se, että Portugalin teurastamot tarjosivat pelkkää teurastuspal-velua eivätkä osallistuneet näkyvämmin lihan markkinointiin. Sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa viranomaiset panivat tilatukijärjestel-män täysimääräisen käyttöönoton jälkeen merkille, että karjankasvatuk-sen tuottavuus ja tilojen kilpailukyky olivat kohenemaan päin; lisäksi ne havaitsivat toimia, joiden avulla pyrittiin lisäämään karjankasvattajien markkinaosuutta ja tuotoksia osuuskuntien avulla.

24


KAAVIO3

LIHANTUOTANTO–PALKKIOJÄRJESTELMÄÄSOVELTAVIENJASITÄSOVELTAMATTOMIENJÄSENVALTIOIDENVÄLINENVERTAILU

Tuotantosidonnainen Tuotannosta riippumaton-20 %

-15 %

-10 %

-5 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

Lihakarjatuotannon vaihtelu(vuosi 2009 verrattuna keskituotantoon vuosina 2003–2005) Yhdisty

nytkuningaskunta

Portugali

Itävalta

Alankomaat

Italia

Ranska

Espanja

Irlanti

Saksa

Belgia

Lampaan- ja vuohenlihatuotannon vaihtelu(vuosi 2009 verrattuna keskituotantoon vuosina 2003–2005)

Tuotantosidonnainen Tuotannosta riippumaton

Kreikka

-50 %

-40 %

-30 %

-20 %

-10 %

0 %

10 % Yhdistynyt

kuningaskunta

Portugali

Itävalta

Ranska

Espanja

Irlanti

Belgia

Lähde: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Statistical Year Book 2010, taulukon B.10 tiedot.

25


36 Eläinkannan kausittainen siirtäminen paikasta toiseen.

37 Esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 73/2009 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuonna 2003 pysyvänä laitumena ollut maa-ala säilytetään pysyvänä laitumena.

TIETYT YHTEISKUNNALLISET JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MERKITYKSELLISETKEHITYSSUUNTAUKSETOVATSAMANKALTAISIAKAIKISSAJÄSENVALTIOISSA

37. Emolehmä- sekä lammas- ja vuohipalkkioiden edunsaajien lukumäärä on yleisesti ottaen laskenut tarkastuskohteena olleissa jäsenvaltioissa, mikä vastaa maatalouden yleistä suuntausta, jonka yhteydessä vähem-män kilpailukykyiset viljelijät poistuvat alalta. Laskusuuntauksella voi olla kielteisiä vaikutuksia; esimerkiksi maatalousalan työllisyys voi las-kea, maatalousyhteisöille voi aiheutua taloudellisia seurauksia, minkä lisäksi saattaa ilmetä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Nämä mahdolliset vaikutukset ovat kuitenkin pitkälti tasoittuneet EU:ssa vallitsevan yleisen suuntauksen myötä, jonka yhteydessä eläinten tilakohtainen lukumäärä kasvaa (ks. liite III), kun kilpailukykyisemmät viljelijät ottavat osan alal-ta poistuneista tuotannontekijöistä tavoitteenaan lisätä kilpailukykyä ja kannattavuutta tuotannon laajentamisen avulla.

38. Tuotannon vähimmäistason säilyttämistä koskeva vaatimus – esimerkiksi tarkastuskohteena olleiden järjestelmien yhteydessä tuettu kyseisenlai-nen vaatimus – saattaa olla merkittävässä asemassa ympäristöetujen, kuten tulipalovaaran pienentämisen ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen, kannalta. Komissio on esimerkiksi jo yksilöinyt tietyntyyp-pisiä maataloustoimintoja, kuten laajaperäiset laiduntamisjärjestelmät, paimentamisen ja vuodenaikojen mukaisen eläinten laiduntamisen36, jotka ovat kytköksissä yhteiskunnallisiin ja ympäristövaikutuksiin.

39. Muut EU-politiikan välineet, kuten maatalouden ympäristötuet tai luon-nonhaittakorvaukset taikka jopa EU:n lakisääteiset vaatimukset37, ovat kuitenkin tavoitteiltaan vastaavantyyppisiä ja luonteeltaan täydentäviä. Nämä toimenpiteet ovat niin ikään yhteydessä tarkastettujen järjestel-mien tavoitteena oleviin ympäristövaikutuksiin. Tästä syystä onkin epä-selvää, missä määrin tarkastuskohteena olleet järjestelmät edesauttavat jäsenvaltioiden koko alueella sovellettuina kielteisten ympäristövaikutus-ten torjumista. Tätä tukee se, että tuotannosta riippumatonta tukea sovel-tavissa tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa ei saatu näyttöä laaja-alaisista ympäristöongelmista, joita olisi ilmennyt sen jälkeen, kun maa-alueita poistettiin viljelykäytöstä muutettaessa tarkastuskohteena olleet järjestelmät tuotannosta riippumattomiksi tukijärjestelmiksi.

40. Lisäksi märehtijöiden käytössä oleva ”pysyvä laidun” (ks. taulukko 3), jota voidaan käyttää ympäristöindikaattorina, on joko pysynyt maa-alaltaan vakaana tai ei ole vähentynyt jyrkästi EU:n jäsenvaltioissa tarkastuskohtee-na olleiden järjestelmien tapauksessa huolimatta siitä, ovatko jäsenvaltiot valinneet tuotannosta riippumattoman tukijärjestelmän vaiko eivät.

26


Ilmoitettu pysyvässä laidunkäytössä oleva maa‑ala (1 000 hehtaaria)

EU‑15 2006 2009Muutos

prosentteina (2009 vs 2006)

Belgia1 459 458 ‑ 0,2 %

Tanska 225 215 ‑ 4,4 %

Espanja1 5 695 6 001 5,4 %

Ranska1 8 103 8 106 0 %

Itävalta 1 437 1 397 ‑ 2,8 %

Por tugali1 1 037 1 124 8,4 %

Suomi 22 19 ‑ 15,1 %

A) Yhteensä (tilatukijärjestelmää osittain soveltavat jäsenvaltiot)

16 978 17 320 2,0 %

Saksa 4 925 4 798 ‑ 2,6 %

Irlanti 4 264 4 233 ‑ 0,7 %

Kreikka 2 740 2 719 ‑ 0,8 %

Italia 2 303 2 325 1 %

Luxemburg 66 65 ‑ 1,7 %

Alankomaat 813 832 2,4 %

Ruotsi 800 713 ‑ 11 %

Yhdistynyt kuningaskunta 9 919 9 796 ‑ 1,2 %

B) Yhteensä (tilatukijärjestelmää täydessä laajuudessa soveltavat jäsenvaltiot)

25 830 25 481 ‑ 1,4 %

1 Tarkastuskäynnin kohteena olleet jäsenvaltiot.

Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Itävallassa ja Portugalissa tarkastettiin emolehmäpalkkiot, ja Tanskassa sekä Suomessa ainoastaan uuhi- ja vuohipalkkiot.

Portugali: ks. lisäyksen syyt laatikossa 5.

Lähde: Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto.

PYSYVÄÄNLAIDUNKÄYTTÖÖNILMOITETTUKOKONAISPINTA-ALA

TAULUKKO3

27


38 KOM(2008) 306 lopullinen.

39 Lampaiden ja vuohien kasvatuksen avulla käsiteltävissä olevia ympäristöriskejä on analysoitu yksityiskohtaisesti lampaiden ja vuohien kasvatuksen sekä lammas- ja vuohipalkkiojärjestelmän ympäristövaikutuksia käsittelevässä komission arviointiraportissa (2007) Study on environmental consequences of Sheep and Goat farming and of the Sheep and Goat premium system, s. 48–64.

PALKKIOIDENMUUTTAMINENTUOTANNOSTARIIPPUMATTOMIKSIONVAIKUTTANUTKIELTEISESTIKARJANKASVATUKSEENHAAVOITTUVILLAALUEILLA

41. Joissakin tapauksissa uudet järjestelmät vaikuttaisivat hyvinkin perustel-luilta. Palkkioiden tuotannosta riippumattomaksi muuttamisesta saatu kokemus kuitenkin osoittaa, että muutos ei yleisesti ottaen ole aiheutta-nut suurempia mullistuksia tuotantorakenteeseen EU:n tasolla. Myös ko-missio pani tämän merkille38. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että tietyillä jäsenvaltioiden alueilla, kuten vuoristoalueilla tai alueilla, joilla ei ole kovinkaan monia elinkelpoisia maatalousmuotoja, on olemassa todellinen riski39 eläinkasvatuksen lopettamisesta; näin on käynyt joissakin jäsenvaltioissa kuten laatikosta 6 käy ilmi. Tuotantoa koskevien erityisvaatimusten puuttuminen aiheuttaa tällaisilla alueilla vaikean maaperän tai ilmasto-olojen sekä alhaisemman kannattavuuden takia märehtijöiden kasvattamiseen perustuvan tuotannon laskun, jolla voi puolestaan olla yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia.

28


LAATIKKO6

TUOTANNOSTARIIPPUMATTOMAANTUKEENLIITTYVÄTUOTANNONLOPETTAMINENHAAVOITTUVILLAALUEILLA

Skotlannissa on paljon tuottavuudeltaan heikkoa maata40, joten sen tuotantomahdollisuudet rajoittuvat tuotantoon, joka perustuu laajaperäisen laiduntamisen avulla ruokittujen märehtijöiden kasvatukseen. Skotlannissa toimivien edunsaajien määrä laski voimakkaasti tilatukijärjestelmän käyttöönoton myötä. Skotlannin viranomaisten mukaan tuotannon lopettaminen selittyi osittain sillä, että vanhemmat tai toimintateholtaan heikommat viljelijät lopettivat maataloustoiminnan ja vuokrasivat maansa edelleen. Tilatukijärjestelmän käyttöönoton myötä tapahtunut tiloilla pidettävien eläinten määrän kiihtyvä lasku aiheuttaa ympäristöhuolia etenkin epäsuotuisimmilla ”kukkula- ja saarialueilla” sekä haavoittuvalla Skot-lannin luoteisalueella. Skotlannin viranomaisten antamien tietojen mukaan lampaiden lukumäärän lasku on kiihtynyt tilatuen käyttöönoton myötä siten, että viimeisten viiden vuoden aikana laskua on tapahtu-nut 14,4 prosenttia. Viranomaisten mukaan myös karjan määrä laski 7,5 prosenttia vuosien 2005 ja 2009 välisenä aikana, joskin edeltävän vuoden aikana on tapahtunut 0,8 prosentin hienoinen kasvu.

Toisena esimerkkinä tuotannon lakkauttamisriskistä vaikeilla alueilla on Portugali, jonka maatalousmaasta suuri osa sijaitsee epäsuotuisilla alueilla. Lampaankasvatus tapahtuu Portugalissa suurimmaksi osaksi alueilla, joilla on luontoon liittyviä ongelmia, tai syrjäisillä alueilla, joilla ei ole taloudellisesti kannatta-via vaihtoehtoja. Vuonna 2009 suuri osa (53 prosenttia) uuhipalkkioiden kokonaismäärästä maksettiin Alentejon alueella toimiville edunsaajille – asianomainen alue on luokiteltu epäsuotuisaksi alueeksi. Kehityssuuntausten analysointi osoittaa, että lammas- ja vuohipalkkioiden edunsaajien määrä laski tällä alueella jyrkemmin kuin muualla sen jälkeen kun uuhi- ja vuohipalkkiot oli muutettu 50-prosenttisesti tuotannosta riippumattomiksi. Tilanne osoittaa, että tuen muuttaminen tuotannosta riippumattomaksi aiheuttaa ilmeisemmän tuotannon lopettamista koskevan riskin alueilla, joilla vaihtoehdot ovat vähäiset.

40 Quality Meat Scotland -viraston raportti käsittelee karjankasvatuksen merkitystä Skotlannin elinkeinolämälle. Raportissa todetaan, että maankäyttöä koskevan Macaulay-tutkimusinstituutin (Macaulay Land Use Research Institute) luokituksessa ainoastaan kuusi prosenttia Skotlannin maa-alasta on luokiteltu laadultaan keskivertoista maata paremmaksi ja täten viljelykäyttöön soveltuvaksi. Näin ollen alueella ollaan Skotlannin maankäyttömahdollisuuksien ja vähäisten vaihtoehtoisten tuotantomuotojen takia pitkälti riippuvaisia märehtijöiden kasvatuksesta. Euroopan komissio soveltaa epäsuotuisien alueiden määrittämiseen luokittelujärjestelmää, jonka perusteella lähes 85 prosenttia Skotlannin maatalousmaasta on luokiteltu epäsuotuisaksi alueeksi, ja märehtijöiden kasvatus on vallitseva maataloustoiminnan muoto; laiduntavista uuhista yli 90 prosenttia ja lihakarjasta 82 prosenttia kasvatetaan näillä alueilla.

29


41 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), 27 artikla: ”Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti”. Varainhoitoasetuksessa säädetään myös, että ”kaikille talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla […]”.

42 Ks. kohta 7, laatikko 1: ”maataloustuotannon vähimmäistaso, jotta kyetään […] varmistamaan riittävä raaka-ainetuotanto jalostusteollisuudelle […]”.

KOMISSIONJAJÄSENVALTIOIDENSEURANTA-JAARVIOINTIJÄRJESTELMÄT

42. Komissiolla ja jäsenvaltioilla pitäisi olla käytössään asianmukaiset hallin-nointivälineet, kuten hyvin toimivat tulosohjauksen hallintarakenteet, joiden avulla voidaan seurata säännöllisesti ennalta määritettyjä tulos-indikaattoreita ja arvioida järjestelmien yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia41. Lisäksi kumpaakin järjestelmää olisi koordinoitava asianmukaisesti aloilla käytettävissä olevan muun tuen kanssa.

TULOKSELLISUUDENVALVONTAOLIHEIKKOAJÄSENVALTIOISSA

43. Jokaisella tarkastuskohteena olleella jäsenvaltiolla on yleensä käytössään tarkat tiedot eläintuotantoaloista ja eri maatalousalueidensa maatalous-tilanteesta. Nämä tiedot ovat kuitenkin hajallaan eri virastoissa eri tasoilla toimivilla osastoilla, sillä kukin taho kerää tietoja omiin tarkoituksiinsa.

44. Seurantajärjestelyistä ei ole lainsäädäntöön perustuvaa vaatimusta, jo-ten suurin osa tarkastuskäynnin kohteena olleista jäsenvaltioista ei so-veltanut seurantajärjestelmää, jossa olisi ollut yhteys tarkastuskohteena olleiden eläintukijärjestelmien tuotosten ja lopullisten tulosten välillä. Suurin osa jäsenvaltioista ei ollut myöskään määrittänyt tarkastettuihin järjestelmiin sovellettavia tulosindikaattoreita.

45. Tilatukijärjestelmän toimenpiteiden osittaisen soveltamisen säilyttämi-selle tarkastuskohteena olleiden tukijärjestelmien yhteydessä on esitetty useita perusteita42. Tästä huolimatta komissio ei ole tarkentanut, mitä tarkoitetaan ”tuotannolla” (esimerkiksi tilojen, edunsaajien tai pidettyjen eläinten määrää) tai ”raaka-ainetuotannolla jalostusteollisuudelle” (esi-merkiksi vasikoita tai karitsoja, teurasruhojen painoa taikka lihamäärää tonneina) ja kuinka näiden kahden tekijän avulla saavutetaan tavoitellut yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset.

30


46. Mainittuja käsitteitä ei näin ollen ole määritetty yhdenmukaisesti eri jäsenvaltioissa, jotka soveltavat tarkastuskohteena olleita järjestelmiä. Käsitteitä ei ole myöskään nivelletty tarpeisiin, jotka budjettivallan käyt-täjät ja komissio ovat todenneet järjestelmien säilyttämisen tukemista silmällä pitäen. Jäsenvaltioilla oli sitä vastoin pitkälti erilaiset tulkinta-tavat järjestelmien mahdollisista tavoitteista sekä erilaisista korvaavista määreistä (eli toiminnallisista tavoitteista), joita voitaisiin käyttää nii-den vaikuttavuuden seurantaan (ks. laatikko 7). Tällaiset tulkinnat eivät kuitenkaan välttämättä muodosta sopivia43 tulosindikaattoreita, joiden avulla voitaisiin arvioida järjestelmien kohteena olleiden tavoitteiden saavuttamista ja joita komissio voisi seurata EU:n tasolla.

EIOLEKOKONAISNÄKEMYSTÄERITOIMENPITEISTÄ,JOIDENODOTETUTVAIKUTUKSETVASTAAVAT TARKASTUSKOHTEENA OLLEILTA JÄRJESTELMILTÄ ODOTET TUJAVAIKUTUKSIA

47. Komission suorittamaa seurantaa rajoittaa myös se, että käytössä ei ole seurantavälinettä, jonka avulla saataisiin yleinen/kattava kuva tuista, joita eläinalalla on käytettävissä eri lähteistä ja jotka ovat synergiassa keske-nään. Tällaisia tukia on käytettävissä sekä YMP:n ensimmäisen että toisen pilarin yhteydessä44, minkä lisäksi tukia maksetaan myös kansallisista va-roista. Kyseiset tiedot ovat saatavilla eri tasoilla komissiossa, mutta niitä ei kerätä järjestelmällisesti eikä seurata kattavasti.

43 Tulosindikaattoreiden on oltava merkityksellisiä, hyväksyttyjä, uskottavia, helppoja ja kestäviä (RACER, Relevant, Accepted, Credible, Easy ja Robust).

44 Ensimmäinen pilari käsittää markkinoiden tukitoimenpiteet ja EU:n tuottajille tarkoitetut suorat tuet (tilatukijärjestelmä mukaan lukien). Toinen pilari kattaa maaseudun kehittämistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on tukea maaseutuyhteisöjen kehittymistä ja monimuotoisuutta.

LAATIKKO7

JÄSENVALTIOTTULKITSEVATTULOSINDIKAATTOREITAERITAVOIN

Ranskassa ”tuotantoa” voitaisiin sidosryhmien mukaan seurata vasikoiden lukumäärän tai viennin kohteena olevan vasikanlihan (tonneina) perusteella pelkän tilalla pidettävien emolehmien määrän sijasta. ”Tarjonta jalos-tusteollisuudelle” voisi olla naudan-, vasikan- tai lampaanruhojen teuraspaino kilogrammoina. Vuohenliha-alalla sidosryhmät mittasivat tarjonnan jalostusteollisuudelle juustoteollisuudelle tuotetun ja toimitetun vuohenmai-don määrän perusteella.

Belgiassa ”tuotanto” tulkittiin Blanc‑Bleu Belge -karjarodun kasvattamiseksi. Naudanlihatuotanto määritettiin alku-perältään kotimaisena bruttotuotoksena (production indigène brute, PIB), joka lasketaan määrittämällä teuraspaino-ekvivalentti tonneina. Laskennassa otetaan huomioon Belgiassa teurastettujen eläinten lukumäärä, johon lisätään maasta vietyjen elävien eläinten määrä; tästä summasta vähennetään elävien maahantuotujen eläinten lukumäärä.

Espanjassa kansalliset viranomaiset määrittivät ”tuotannon” eläinten kokonaismäärän, tilojen lukumäärän ja tuotetun lihan määrän yhdistelmäksi. ” Tarjonta jalostusteollisuudelle” määritettiin kotimaassa kasvatettujen eläinten ruhojen määräksi, johon lisättiin kasvatettavaksi maahantuotujen eläinten lukumäärä.

31


48. Esimerkiksi karjankasvatusalat hyötyvät huomattavasti toiseen pilariin perustuvista maaseudun kehittämisvaroista – erityisesti maatalouden ympäristötoimenpiteistä45 – ja haastatellut sidosryhmät (kansalliset vi-ranomaiset ja viljelijöiden etujärjestöt) olivat yksimielisiä tämän tuki-muodon täydentävyydestä. Emolehmä- sekä lammas- ja vuohieläimiä kasvattavien viljelijöiden tuotantopäätöksiin vaikuttavat huomattavissa määrin myös muut ensimmäisen pilarin toimintapoliittiset välineet (esi-merkiksi tilatukijärjestelmään liittyvät täydentävät ehdot46 ja 68 artiklaan perustuvat toimenpiteet) sekä kansallisin varoin rahoitetut toimenpiteet (ks. esimerkkejä laatikossa 8).

49. Tarkastuskäynnin kohteena olleet edunsaajat eivät tehneet eroa saamansa tuen eri osa-alueiden välillä. Edunsaajille oli tuotantopäätösten teossa sen sijaan merkityksellistä tuen kokonaismäärä eikä tilatukijärjestelmä itsessään (ks. laatikko 9). Kaksinkertaisen rahoituksen mahdollisuus on näin ollen olemassa47, kun käytössä on useita eri järjestelmiä, joiden tavoitteet ovat yhteneväisiä. Tilanne voitaisiin välttää, jos komissiolla olisi kokonaiskuva viljelijöiden käytettävissä olevista eri järjestelmistä ja niiden vaikutuksista.

45 Ks. myös suoran tuen kohteena olleita tai olevia YMP:n toimenpiteitä käsittelevä Euroopan komission arviointi (2010) Evaluation of CAP measures concerning sectors subject to past or present direct support – Lot 1: Horizontal issues: ”Evaluation of market effects of partial decoupling”, s. 66.

46 Näihin täydentäviin ehtoihin kuuluu esimerkiksi maan pitäminen viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa sekä lakisääteisten hoitovaatimusten noudattaminen.

47 Komission käyttämä ”kaksinkertaisen rahoituksen” käsite viittaa kahden tai useamman, tavoitteeltaan toisiaan vastaavan järjestelmän puitteissa suoritettaviin maksuihin.

LAATIKKO8

ESIMERKKEJÄTARKASTUSKOHTEENAOLLEISIINALOIHINLIITTYVISTÄTUKIJÄRJESTELMISTÄ,JOIDENTAVOITTEETOVATYHTENEVÄISIÄ

Irlannissa sovellettiin emolehmäkarjaakoskevaaeläintenhyvinvointiinliittyvääkirjaamis-jakasvatusjär-jestelmää (kyseessä oli tuotantosidonnainen tuki, joka tunnettiin myös emolehmien hyvinvointia koskevana järjes-telmänä). Kyseessä on kansallisin varoin rahoitettu, komission hyväksymä järjestelmä48, jonka yhteydessä nykyisin maksettava eläinkohtainen tuki on 40 euroa (kokonaismäärä noin 92,5 miljoonaa euroa) ja jonka tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja naudanlihan tuotantoon tarkoitetun emolehmäkarjan laatua. Lampaidenpitoalaitumellakoskevaatukiohjelmaa (tuotannosta riippumaton tuki, johon sovelletaan 68 artiklan säännöksiä) rahoitetaan käyttämättä olevin tilatukijärjestelmän määrärahoin, ja tuen perustana on alakohtainen tuki, joka on sidoksissa lampaiden eläintiheyteen; alankojen ja vuoristoalueiden viljelijöille maksetaan erisuuruista tukea, jonka määrä vastaa 10:tä euroa uuhea kohti (noin 54 miljoonaa euroa ohjelman kolmivuotisen keston aikana).

Yhdistyneessäkuningaskunnassa(Skotlannissa) noudatetaan Skotlanninteurasvasikoitakoskevaajär-jestelmää (tuotantosidonnainen tuki, jota rahoitetaan 69 ja 68 artiklan säännösten perusteella). Järjestelmän yhteydessä maksetaan suoraa tukea erikoistuneille naudanlihantuottajille, joilla on uros- ja naaraspuolisia va-sikoita, joista vähintään 75 prosenttia kasvatetaan lihantuotantoon ja jotka ovat vähintään 30 päivän ikäisiä (119 200 000 euroa vuosilta 2010–2013 tai noin 18–19 miljoonaa Englannin puntaa vuotuisina maksuina).

48 EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan ja maatalousalan valtiontukea koskevien Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesti.

32


2004 2005 2006 2007 2008 2009

Viljelijän X vuotuisten maataloustukien kehitys

23 576 euroa

Tuotannosta riippumattomatpalkkiot (tilatukijärjestelmä)Sinikielitautiin liittyvä poikkeuksellinentaloudellinen tuki

Maatalouden ympäristöohjelma(toinen pilari)Lammas- ja vuohialan peruspalkkio

25 281 euroa 15 129 euroa 18 949 euroa 25 992 euroa 12 574 euroa

20 %

33 %

35 %

12 %

63 %

1 %

27 %

9 %

50 %

22 %

21 %

7 %

37 %

42 %

1 %

15 %

5 %

75 %

19 %

6 %

Epäsuotuisia alueita koskevattoimenpiteet (toinen pilari)Lammas- ja vuohialan lisäpalkkio

38 %

19 %

13 %

15 %

5 %

10 %

LAATIKKO9

ESIMERKKISAMANKALTAISIINTAVOITTEISIINTÄHTÄÄVIENERITUKIMUOTOJENYHDISTELMÄSTÄ

Edunsaaja toimi epäsuotuisalla alueella eräässä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa, ja hänen luokseen tehtiin tarkastuskäynti. Viljelijän pääasiallinen taloudellinen toiminta muodostui lampaiden tuotannosta: viljelijä myi lampaita kasvatettavaksi muille viljelijöille taikka suoraan teurastettavak-si. Lampaantuotanto käsitti 400 uuhea, jotka laidunsivat aidatulla alueella viljelijän yhteensä noin 250 hehtaaria käsittävällä maa-alueella. Tilalla tuotetut valkuais- ja viljakasvit käytettiin viljelijän mukaan suurimmaksi osaksi eläinten ruokintaan. Vuonna 2009 viljelijä siirsi puolet tilan toiminnasta pojalleen (siirrettyjen lampaiden lukumäärä oli 200).

Eri järjestelmien suhteellisen osuuden analysointi osoittaa, että lammaspalkkioiden taloudellinen vai-kutus viljelijän tuotantopäätöksiin on vähäinen. Epäsuotuisia alueita ja maatalouden ympäristötoimen-piteitä koskevat tavoitteet ovat tarkastettujen järjestelmien tapauksessa samankaltaiset alueellisen kohdentamisen ja ympäristöön liittyvien tulosten osalta, ja ne vaikuttavat huomattavasti enemmän viljelijän saamien tukien kokonaismäärään. Lisäksi tilatukijärjestelmän palkkioihin liittyvät täydentävät ehdot olisi kyseisellä tilalla saavutettu tehokkaimmin laiduntamalla esimerkiksi lampaita, joten viljelijä olisi pitänyt laiduntavia eläimiä myös ilman uuhijärjestelmään liittyviä erityisiä tuotantovaatimuksia.

33


TIETYTPUUTTEETHAITTAAVATJÄRJESTELMIENVAIKUTUSTENARVIOINTIAKOMISSIOSSA

KOMISSION NYKYISEN UUDISTUKSENTUKENA EI OLE ARVIOINTIAVUONNA2008TOTEUTETUSTAYMP:NTERVEYSTARKASTUKSESTA

50. Komissio teki molempien alojen osalta sopimuksen useista arviointitut-kimuksista, jotka kohdistuivat myös tarkastuskohteena olleisiin järjes-telmiin ja molempien alojen erityyppisten tukitoimenpiteiden vaikutuk-siin. Arvioinnit ovat yhdessä vaikutustenarvioinnin kanssa komissiolle olennainen väline, jonka avulla se voi perehtyä tietyn toimintapolitiikan vaikutuksiin ja saada tukea kattavaan tietoon perustuvan lausunnon laa-dintaan relevanttien lainsäädäntöehdotusten valmistelun yhteydessä49.

51. Nopeiden uudistusten yhteydessä laadittavat arvioinnit on kuitenkin perustettava menneisyyden arviointiin, joten arvioinnit eivät ole enää välttämättä täysin relevantteja ja/tai ne saattavat tulla l i ian myöhään ollakseen sellaisenaan riittäväksi avuksi komissiolle. Tästä on olemassa tuoreita esimerkkejä (YMP:n vuoden 2003 uudistus, vuonna 2008 toteu-tettu ”YMP:n terveystarkastus” ja vuoden 2013 jälkeistä YMP:aa koskeva uudistus).

52. Esimerkiksi arvioinnit, jotka komissiolla oli käytössään tarkastuskohteena olleiden kahden liha-alan ja -järjestelmän osalta50 sen laatiessa vuoden 2013 jälkeistä YMP:aa koskevia ehdotuksia, kattoivat ainoastaan vuoden 2003 uudistukseen liittyvien päätösten perustana olleen tilanteen51 ei-vätkä vuoden 2008 jälkeistä tilannetta. Jäsenvaltiot panivat kuitenkin jo täytäntöön ”YMP:n terveystarkastukseen” perustuvia säännöksiä paran-taakseen ja uudistaakseen välineitä52, joiden avulla jäsenvaltiot voivat puuttua mahdollisiin häiriöihin, joita tarkastuskohteena olleilla aloilla ilmenee tuen tuotannosta riippumattomaksi muuttamisen seuraukse-na. Samat kysymykset ovat relevantteja marraskuussa 2011 julkaistussa arvioinnissa, joka koskee lammas- ja vuohialan YMP-toimenpiteitä53.

49 Vuoden 2013 jälkeistä YMP:n uudistusta koskevat lainsäädäntöehdotukset.

50 Naudanliha-alan suoria tukia koskeva arviointi (lokakuu 2010) ja osittaisen tuotannosta riippumattomaksi muuttamisen markkinavaikutusten arviointi (lokakuu 2010).

51 Kattavat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet.

52 Ks. esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 73/2009 uusi 68 artikla, joka korvaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 entisen 69 artiklan, sekä saman asetuksen 63 artiklan tarjoamat uudet mahdollisuudet.

53 Lampaan- ja vuohenliha-alaan liittyviä YMP:n toimenpiteitä koskeva arviointi, marraskuu 2011.

34


53. Neuvosto ja parlamentti joutuvatkin tällä hetkellä tekemään päätöksiä uudesta uudistuksesta pystymättä huomioimaan kokonaisuudessaan YMP:n vuoden 2008 uudistuksen vaikutuksia, vaikka vuoden 2008 uu-distukseen sisältyi merk ittäviä muutoksia, jotka l i ittyivät erityistuen antamismahdollisuuksiin54.

54 Esimerkiksi tuen osittaisen tuotannosta riippumattomaksi muuttamisen markkinavaikutuksia käsittelevän, vuonna 2010 julkaistun raportin (Evaluation of market effects of partial decoupling) osassa, jossa käsiteltiin suoran tuen kohteena olleita tai olevia YMP:n toimenpiteitä (Evaluation of CAP measures concerning sectors subject to past or present direct support – Lot 1: Horizontal issues, s. 2), todettiin, että tavoitteena oli analysoida tuotantosidonnaisten tai osittain tuotantosidonnaisten tukien (sellaisina kuin ne on määritetty asetuksessa (EY) N:o 1782/2003) vaikutuksia markkinoihin, kun yleisenä suuntauksena on tukien muuttaminen kokonaan tuotannosta riippumattomiksi. Vastaavasti vuonna 2010 julkaistu naudanliha-alan suoria tukia koskeva arviointiraportti (Evaluation of direct aids in the beef and veal sector) keskittyy kauteen 2005–2007, eikä se kata asetukseen (EY) N:o 73/2009 sisältyvien säännösten vaikutuksia.

35


PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

54. Tilintarkastustuomioistuin ei saanut ratkaisevaa näyttöä siitä, että tilatukijär-jestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä noudatetut emolehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkiojärjestelmät olisivat tukivälineenä yleisesti ottaen vai-kuttavampia kuin tuotannosta riippumaton tuki muihin EU:n rahoittamiin ja kansallisesti rahoitettuihin toimenpiteisiin yhdistettynä, kun tavoitteena on säilyttää tuotanto ja samalla ylläpitää taloudellista toimintaa vähäisiä taloudellisia vaihtoehtoja tarjoavilla alueilla sekä luoda ympäristöhyötyjä.

55. Useat jäsenvaltiot ovat todenneet, että järjestelmien halutut vaikutukset voitaisiin saavuttaa paremmin, jos palkkiot olisivat kokonaisuudessaan tuotannosta riippumattomia ja käyttöön otettaisiin koordinoitu lähesty-mistapa, jonka yhteydessä ensimmäisen ja toisen pilarin varoja suunnat-taisiin haavoittuvilla alueilla toimiville aloille taikka erityisiin kohteisiin. Kasvavana suuntauksena onkin sisällyttää tarkastuskohteena olleet tu-kijärjestelmät tilatukijärjestelmään ja hyödyntää vaihtoehtoisia välineitä pyrittäessä suojaamaan haavoittuvia aloja.

56. Komissio on ehdottanut, että vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki sallittaisiin myös vuoden 2013 jälkeen tietyillä aloilla – tarkastuskohteena olleet alat mukaan lukien. Neuvosto ja Euroopan parlamentti eivät ole vielä antaneet virallista vastausta komission ehdotukseen. Jäljempänä esitettävissä suosituksissa ehdotetaan yksityiskohtaisia muutoksia, jotka lainsäätäjä kenties haluaisi sisällyttää järjestelmien tarkistuksiin, mikäli komission ehdotus hyväksytään.

ONKOEMOLEHMÄ-SEKÄUUHI-JAVUOHIPALKKIOJÄRJESTELMÄTKOHDENNETTUTARKOITUKSENMUKAISESTIERIALUEILLEJÄSENVALTIOISSA?

57. Jäsenvaltiot saivat säilyttää emolehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkiojär-jestelmät tiettyihin aloihin ja alueisiin liittyvien tuotantoriskien takia. Tarkastuksen perusteella todettiin, että suurin osa tarkastettuihin jär-jestelmiin perustuvista tuista asetetaan käyttöön jäsenvaltioiden koko alueella. Vaikka lainsäätäjä painottaa haavoittuvia alueita, järjestelmiä ei siis ole suunniteltu siten, että ne keskittyisivät asianomaisille alueille sekä alueille, joilla paikallinen tuotanto on talouden ja ympäristön kannalta elintärkeää ja joilla muita vaihtoehtoja ei ole olemassa. Kohdentamisen puute laimentaa näin ollen järjestelmien vaikutusta (kohdat 15–17).

58. Kummallakin alalla ainoat kohdennetut tukitoimenpiteet ovat lisäpalk-kiot, joita maksetaan tietyissä tapauksissa ja ainoastaan tietyillä alueilla toimiville viljelijöille. Näiden tukitoimenpiteiden taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen ja/tai tukia ollaan muuttamassa tuotannosta riip-pumattomiksi (kohdat 18–21).

36


Komission olisi lisättävä suoran tuotantosidonnaisen tuen järjestelmiin kohdentamisvaatimus. Komission soveltamissäännöissä olisi vaadittava, että jäsenvaltiot yksilöivät ja perustelevat ne maatalousalueet, joilla tuotantosidonnaisilla eläinpalkkioilla voisi olla todistettavasti suotuisa vaikutus ja joilla todellisia elinkelpoisia vaihtoehtoja ei ole.

SUOSITUSNRO1

KYETÄÄNKÖEMOLEHMÄ-SEKÄUUHI-JAVUOHIPALKKIOJÄRJESTELMIENAVULLAYLLÄPITÄMÄÄNVAIKUTTAVASTIERITYISTUOTANTOAJAVÄLTTÄMÄÄNNÄINKIELTEISETYHTEISKUNNALLISET,TALOUDELLISETJAYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET?

59. Tarkastuksessa verrattiin toisiinsa jäsenvaltioita, joissa sovellettiin koko-naisuudessaan tuotannosta riippumatonta tukea, ja jäsenvaltioita, jotka olivat pitäneet tarkastuskohteena olleet tukijärjestelmät entisellään. Tar-kastuksessa ei saatu ratkaisevaa näyttöä siitä, että mainittujen tukijärjes-telmien säilyttäminen olisi yleisesti ottaen vaikuttavampaa tuotannon säilyttämisen kannalta (kohdat 22–28).

60. Ulkoiset ja olosuhteista riippuvaiset tekijät vaikuttavat tarkastuksen koh-teena olleisiin aloihin vallitsevasti, eivät niinkään järjestelmät sinällään (kohdat 29 ja 30). Oli kuitenkin näyttöä siitä, että palkkioiden muut-taminen tuotantomääristä riippumattomiksi on johtanut haavoittuvilla alueilla eläintuotannon vähenemiseen (kohta 41).

Komission olisi selvitettävä koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa mer‑kittävimmät maataloustoiminnot (esimerkiksi laajaperäisen laiduntami‑sen järjestelmät ja paimentaminen), joiden avulla maataloustuotanto säilytetään ja taloudellista toimintaa tuetaan vähäisiä taloudellisia mah‑dollisuuksia tarjoavilla alueilla sekä luodaan ympäristöhyötyjä.

Jotta EU:n tuen vaikuttavuus tarkastetuilla aloilla olisi mahdollisimman suuri, tuen avulla olisi keskityttävä sellaisiin viljelijöihin ja maatalouden erityistoimintoihin epäsuotuisilla alueilla, joihin kohdistuu ympäristö‑riskejä sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia riskejä.

SUOSITUSNRO2

37


61. Emolehmä- sekä lammas- ja vuohituotantoa harjoittavien viljelijöiden tuotantopäätöksiin vaikuttaa suuri joukko erilaisia tukitoimenpiteitä, joita viljelijöillä on käytettävissään eri lähteistä. Sikäli kuin tuotantosidonnaisia tukijärjestelmiä pidetään tarpeellisina, niiden vaikutus on todennäköi-sesti suurempi, jos järjestelmät painottuvat ja ne suunnataan paremmin tilojen kilpailukyvyn parantamiseen (kohdat 31 ja 32).

62. Tarkastuksessa ei havaittu merkittäviä eroja tilatukijärjestelmää koko laa-juudessa ja sitä osittain soveltavien jäsenvaltioiden välillä yhteiskunnal-lisiin, taloudellisiin ja ympäristönäkökohtiin liittyvien tekijöiden osalta, joista voidaan mainita esimerkkeinä lihantuotanto, edunsaajien ja eläinten lukumäärä sekä pysyvänä laitumena oleva ala (kohdat 24–28 ja 33–40).

SEURAAVATKOJAARVIOIVATKOKOMISSIOJAJÄSENVALTIOTEMOLEHMÄ-SEKÄUUHI-JAVUOHIPALKKIOJÄRJESTELMIÄASIANMUKAISESTI?

63. Useimmissa tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa tulosindi-kaattoreiden seuranta oli heikkoa, koska tarkastuskohteena olleita järjes-telmiä varten ei ollut olemassa tulosten ja vaikutusten tapauskohtaista seurantajärjestelmää, minkä lisäksi termejä ”tuotanto” ja ”raaka-ainetuo-tanto jalostusteollisuudelle” tulkittiin eri tavoin kussakin jäsenvaltiossa (kohdat 43–46). Komission suorittamaa seurantaa hankaloitti myös se, että käytössä ei ollut asianmukaista välinettä, jonka avulla eri lähteistä saatavilla olevista tuista olisi piirtynyt kattava yleiskuva (kohdat 47–49).

64. YMP:n vi imeaikaisten uudistusten nopeatempoisuus johtaa si ihen, että täsmällisiä laadullisia arviointeja ei ole aina mahdollista suorittaa oikea-aikaisesti . Komission tarkastettuihin järjestelmiin soveltaman vaikutustenarviointijärjestelmän toimintaa haittaa näin ollen se, että vuonna 2008 toteutetusta YMP:n terveystarkastuksesta ei ole saatavilla arviointia (kohdat 42 ja 50–53).

38


Komission olisi suoritettava koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa kattava arviointi eri tukijärjestelmien vaikutuksista ja arvioitava tar‑vittaessa sellaisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksia, jotka tähtäävät tuotannon laadun ja kilpailukyvyn parantamiseen esimerkiksi edistämällä karjanjalostusta.

SUOSITUSNRO4

Komission olisi tarkennettava jäsenvaltioilta eläinalaa koskevien tukien osalta edellytettävät seurantavaatimukset ja ‑järjestelyt ja esitettävä ne lakisääteisenä vaatimuksena esimerkiksi täytäntöönpanosäädöksessä, jossa jäsenvaltioita vaadittaisiin soveltamaan asianmukaisia tulosindi‑kaattoreita ja ajan tasalla olevia tietoja, jotka liittyvät selkeästi eläin‑tukijärjestelmiltä odotettaviin tuloksiin.

Komission olisi pantava täytäntöön pysyvä seurantarakenne, joka kattai‑si kaikki jäsenvaltioissa maksetut eläinalan suorat tuet, mukaan lukien kansalliset tuet sekä toiseen pilariin perustuvat tuet; seurantarakenteen avulla olisi kerättävä ja seurattava kattavasti tietoa EU:n koko alueelta. Näin komissio tulisi ottaneeksi huomioon eläinalan erityyppisten tukijär‑jestelmien kokonaisvaikutukset ja se kykenisi yksilöimään järjestelmien väliset synergiamahdollisuudet; tällöin kyettäisiin välttämään kaksin‑kertainen rahoitus samantyyppisiä tavoitteita sisältäville tukivälineille.

SUOSITUSNRO3

39


Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ioannis SARMASIN johdolla hyväksynyt tämän ker tomuksen Luxemburgissa 20. kesäkuuta 2012 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRApresidentti

40


LIITEI

KATSAUSSUORANTUOTANTOSIDONNAISENEMOLEHMÄ-SEKÄLAMMAS-JAVUOHITUENMAKSUIHINTILATUKIJÄRJESTELMÄÄSOVELTAVISSAJÄSENVALTIOISSA

Jäsenvaltio Lammas‑ ja vuohituki Aloitusvuosi Emolehmätuki Aloitusvuosi

EU‑tuen yläraja 2005 EU‑tuen yläraja 2010 68 artiklan perusteella myönnetyt

määrärahat vuosina

2010–20131

68 artiklaan perustuvan erityistuen kuvaus1Lammas‑ ja vuohituki Emolehmätuki Lammas‑ ja vuohituki Emolehmätuki

Perustuki Lisätuki Perustuki Lisätuki Perustuki Lisätuki Perustuki Lisätuki

Belgia Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotantosidon-

nainen Tieto puuttuu Tieto puuttuu 77 565 000 19 389 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 77 565 000 19 389 000 29 978 880

ο Laadun parantaminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta) ο Laiduntamispalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Erityistuki kasvipeitteeksi käytettäville viljakasveille ο Piétrain-rodun säilyttäminen sika-alalla

Tanska 2012 Tuotannosta riippumaton 2005 855 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 855 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 111 820 000

ο Maatalouden ympäristötoimenpiteet (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta) ο Monivuotiset energiakasvit (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Monivuotiset ekologiset hedelmäviljelmät ja marjapensaat (68 artiklan 1 kohdan

a alakohdan i luetelmakohta) ο Monivuotisten energiakasvien tuotanto (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Lihantuotannon erityistuki (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Saksa Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 4 000 000 ο Maitoalalla maksettava laiduntamispalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Irlanti Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 143 800 000

ο Lampaiden laiduntamiseen liittyvä tukijärjestelmä (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Maitoalaan liittyvän laiduntamisen tehokkuus (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Burren-karjan säilyttäminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Emolehmien hyvinvointia koskeva EU:n tukijärjestelmä (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan

iv luetelmakohta)

Kreikka Tuotannosta riippumaton 2006 Tuotannosta

riippumaton 2006 180 300 000 63 200 000 25 700 000 3 100 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 323 600 000

ο Oliiviöljyn ja durumvehnän laadun parantaminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta)

ο Liha-alojen tuottajat epäsuotuisilla alueilla (hiehot, emolehmät, lampaat ja vuohet) (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

ο Rakenneuudistusohjelmat epäsuotuisilla vuoristoalueilla (68 artiklan 1 kohdan c alakohta)

Espanja 2010 Tuotantosidon-nainen 366 997 000 111 589 000 279 830 000 28 937 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 261 153 000 26 000 000 992 653 540

ο Kansallinen vihannesten laatuohjelma ο Tupakan laatuohjelma ο Kasvinvuorotus ilman kastelua ο Laatuohjelmiin perustuva tuki lampaan- ja vuohenkasvattajille ο Tuki maitojalosteille ο Tuki lampaan- ja vuohenkasvattajille ο Tuki maidontuottajille epäsuotuisilla alueilla ο Virallisen laatuluokituksen alapuolelle jäävän naudanlihan tuottaminen ο Emolehmiin liittyvä haavoittuvuus ο Tuki sokerijuurikkaan laadunparannukselle ο Tuki puuvillan laadunparannukselle ο Pähkinäala ο Tuki maidon ja maitotuotteiden laadunparannukselle ο Tuki maitoalalle haavoittuvilla/herkillä alueilla ο Tuki vuohialalle epäsuotuisilla alueilla ο Tuki lammasalalle epäsuotuisilla alueilla ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (naudanliha, puuvilla, sokeri ja maito)

Ranska 2010

25 % muutet-tiin tuotannos-

ta riippu-mattomaksi

vuonna 2010

133 716 000 40 208 000 734 908 000 1 137 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 525 622 000 Tieto puuttuu 1 874 400 000

ο Lisätuki valkuaiskasveille (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Durumvehnän laatua koskeva tuki (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta) ο Luonnonmukaisen viljelyn ylläpito (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv luetelmakohta) ο Tuki luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiselle (68 artikla) ο Kasvinvuorotuksen monipuolistaminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta) ο Tuki emolehmien vasikoille ja luomumerkinnällä varustetuille vasikoille; tuki lampaan- ja

vuohenkasvattajille ο Tuki maidontuottajille vuoristoalueilla (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Viljelmien satovakuutus (68 artiklan 1 kohdan d alakohta)

41





2010–20131



Belgia Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotantosidon-

nainen Tieto puuttuu Tieto puuttuu 77 565 000 19 389 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 77 565 000 19 389 000 29 978 880

ο Laadun parantaminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta) ο Laiduntamispalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Erityistuki kasvipeitteeksi käytettäville viljakasveille ο Piétrain-rodun säilyttäminen sika-alalla

Tanska 2012 Tuotannosta riippumaton 2005 855 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 855 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 111 820 000

ο Maatalouden ympäristötoimenpiteet (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta) ο Monivuotiset energiakasvit (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Monivuotiset ekologiset hedelmäviljelmät ja marjapensaat (68 artiklan 1 kohdan

a alakohdan i luetelmakohta) ο Monivuotisten energiakasvien tuotanto (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Lihantuotannon erityistuki (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Saksa Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 4 000 000 ο Maitoalalla maksettava laiduntamispalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Irlanti Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta


ο Lampaiden laiduntamiseen liittyvä tukijärjestelmä (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Maitoalaan liittyvän laiduntamisen tehokkuus (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Burren-karjan säilyttäminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Emolehmien hyvinvointia koskeva EU:n tukijärjestelmä (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan

iv luetelmakohta)

Kreikka Tuotannosta riippumaton 2006 Tuotannosta

riippumaton 2006 180 300 000 63 200 000 25 700 000 3 100 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 323 600 000

ο Oliiviöljyn ja durumvehnän laadun parantaminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta)

ο Liha-alojen tuottajat epäsuotuisilla alueilla (hiehot, emolehmät, lampaat ja vuohet) (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

ο Rakenneuudistusohjelmat epäsuotuisilla vuoristoalueilla (68 artiklan 1 kohdan c alakohta)

Espanja 2010 Tuotantosidon-nainen 366 997 000 111 589 000 279 830 000 28 937 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 261 153 000 26 000 000 992 653 540

ο Kansallinen vihannesten laatuohjelma ο Tupakan laatuohjelma ο Kasvinvuorotus ilman kastelua ο Laatuohjelmiin perustuva tuki lampaan- ja vuohenkasvattajille ο Tuki maitojalosteille ο Tuki lampaan- ja vuohenkasvattajille ο Tuki maidontuottajille epäsuotuisilla alueilla ο Virallisen laatuluokituksen alapuolelle jäävän naudanlihan tuottaminen ο Emolehmiin liittyvä haavoittuvuus ο Tuki sokerijuurikkaan laadunparannukselle ο Tuki puuvillan laadunparannukselle ο Pähkinäala ο Tuki maidon ja maitotuotteiden laadunparannukselle ο Tuki maitoalalle haavoittuvilla/herkillä alueilla ο Tuki vuohialalle epäsuotuisilla alueilla ο Tuki lammasalalle epäsuotuisilla alueilla ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (naudanliha, puuvilla, sokeri ja maito)

Ranska 2010

25 % muutet-tiin tuotannos-

ta riippu-mattomaksi

vuonna 2010

133 716 000 40 208 000 734 908 000 1 137 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 525 622 000 Tieto puuttuu 1 874 400 000

ο Lisätuki valkuaiskasveille (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Durumvehnän laatua koskeva tuki (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta) ο Luonnonmukaisen viljelyn ylläpito (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv luetelmakohta) ο Tuki luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiselle (68 artikla) ο Kasvinvuorotuksen monipuolistaminen (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta) ο Tuki emolehmien vasikoille ja luomumerkinnällä varustetuille vasikoille; tuki lampaan- ja

vuohenkasvattajille ο Tuki maidontuottajille vuoristoalueilla (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Viljelmien satovakuutus (68 artiklan 1 kohdan d alakohta)

LIITEI

42


LIITEI

1 Lähde: Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, yksikkö D1, erityisen tuen täytäntöönpano (asetus (EY) N:o 73/2009, 68 artikla). Kyseessä ovat jäsenvaltioiden ilmoittamat tilapäiset luvut, jotka voivat vielä muuttua. DS/2010/03, päivitetty 5.9.2011.




2010–20131



Italia Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 1 277 100 000

ο Laadunparannus (naudan- ja vasikanliha; lampaan- ja vuohenliha; oliiviöljy; maito-tuotteet; tupakka; sokeri; kukkaviljelmien tuotteet) 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta)

ο Kasvinvuorotus (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta) ο Sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksut (68 artiklan 1 kohdan d alakohta)

Luxemburg Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu ο Tieto puuttuu

Malta Tuotannosta riippumaton 2007 Tuotannosta

riippumaton 2007 53 000 18 000 26 000 3 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu ο Tieto puuttuu

Alankomaat Tuotannosta riippumaton 2006 Tuotannosta

riippumaton 2006 13 800 000 300 000 10 900 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 120 585 000

ο Vesikuljetus (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Eläinten hyvinvointi (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv luetelmakohta) ο Lampaiden sähköinen tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmä (68 artiklan 1 kohdan

b alakohta) ο Säävakuutus (68 artiklan 1 kohdan d alakohta)

Itävalta Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotantosidon-

nainen Tieto puuttuu Tieto puuttuu 70 578 000 99 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 70 578 000 99 000 51 600 000 ο Lypsylehmäpalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Portugali Tuotantosidon-nainen

Tuotantosidon-nainen 21 892 000 7 184 000 79 031 000 9 503 000 21 892 000 7 184 000 78 695 000 9 462 000 133 044 000

ο Laajaperäiset käsittelyjärjestelmät alkuperäisroduille (naudat, lampaat ja vuohet) (68 ar-tiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta)

ο Maataloustuotteiden laadun parantaminen (viljelykasvit ja eläimet) (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta)

ο Oliivinviljelyyn liittyvän kansallisperinnön suojelemista koskevat maatalouden ympäris-tötoimenpiteet ja tuki laajaperäiselle laiduntamiselle (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta)

ο Taloudellisesti haavoittuvat maatalousmuodot maito- ja lammasaloilla (68 artiklan 1 koh-dan b alakohta)

Slovenia 2010 Tuotannosta riippumaton 2007 520 000 178 000 5 183 000 626 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 49 514 200

ο Naaraspuolisten nautaeläinten laajaperäinen kasvatus sekä lypsylehmäpalkkiot vuoristo-alueilla ja jyrkillä kukkula-alueilla toimiville viljelijöille (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

ο Eläinten kasvatuksen säilyttäminen pysyvää laidunmaata käsittävillä tiloilla (68 artiklan 1 kohdan c alakohta)

Suomi Tuotantosidon-nainen

Tuotannosta riippumaton 2006 1 200 000 400 000 9 300 000 600 000 600 000 200 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 194 804 200

ο Naudan- ja vasikanlihan tuotannon tukeminen ja lypsylehmäpalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (peltokasvit) (72 artiklan 3 kohta)

Ruotsi Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta


ο Laadun parantaminen (kaikki alat) (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta) ο Markkinoinnin parantaminen (kaikki alat) (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan

iii luetelmakohta) ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (laatu/markkinointi kaikilla aloilla)

Yhdistynyt kuningaskunta

Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 119 200 000 ο Skotlannin teurasvasikoita koskeva järjestelmä (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (Skotlannin naudanliha-ala)

YHTEENSÄ 719 333 000 223 077 000 1 293 021 000 63 394 000 23 347 000 7 384 000 1 013 613 000 54 950 000 5 439 967 820

43





2010–20131



Italia Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 1 277 100 000

ο Laadunparannus (naudan- ja vasikanliha; lampaan- ja vuohenliha; oliiviöljy; maito-tuotteet; tupakka; sokeri; kukkaviljelmien tuotteet) 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta)

ο Kasvinvuorotus (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta) ο Sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksut (68 artiklan 1 kohdan d alakohta)

Luxemburg Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu ο Tieto puuttuu

Malta Tuotannosta riippumaton 2007 Tuotannosta

riippumaton 2007 53 000 18 000 26 000 3 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu ο Tieto puuttuu

Alankomaat Tuotannosta riippumaton 2006 Tuotannosta

riippumaton 2006 13 800 000 300 000 10 900 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 120 585 000

ο Vesikuljetus (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta) ο Eläinten hyvinvointi (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv luetelmakohta) ο Lampaiden sähköinen tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmä (68 artiklan 1 kohdan

b alakohta) ο Säävakuutus (68 artiklan 1 kohdan d alakohta)

Itävalta Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotantosidon-

nainen Tieto puuttuu Tieto puuttuu 70 578 000 99 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 70 578 000 99 000 51 600 000 ο Lypsylehmäpalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Portugali Tuotantosidon-nainen

Tuotantosidon-nainen 21 892 000 7 184 000 79 031 000 9 503 000 21 892 000 7 184 000 78 695 000 9 462 000 133 044 000

ο Laajaperäiset käsittelyjärjestelmät alkuperäisroduille (naudat, lampaat ja vuohet) (68 ar-tiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohta)

ο Maataloustuotteiden laadun parantaminen (viljelykasvit ja eläimet) (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta)

ο Oliivinviljelyyn liittyvän kansallisperinnön suojelemista koskevat maatalouden ympäris-tötoimenpiteet ja tuki laajaperäiselle laiduntamiselle (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v luetelmakohta)

ο Taloudellisesti haavoittuvat maatalousmuodot maito- ja lammasaloilla (68 artiklan 1 koh-dan b alakohta)

Slovenia 2010 Tuotannosta riippumaton 2007 520 000 178 000 5 183 000 626 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 49 514 200

ο Naaraspuolisten nautaeläinten laajaperäinen kasvatus sekä lypsylehmäpalkkiot vuoristo-alueilla ja jyrkillä kukkula-alueilla toimiville viljelijöille (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

ο Eläinten kasvatuksen säilyttäminen pysyvää laidunmaata käsittävillä tiloilla (68 artiklan 1 kohdan c alakohta)

Suomi Tuotantosidon-nainen

Tuotannosta riippumaton 2006 1 200 000 400 000 9 300 000 600 000 600 000 200 000 Tieto puuttuu Tieto puuttuu 194 804 200

ο Naudan- ja vasikanlihan tuotannon tukeminen ja lypsylehmäpalkkio (68 artiklan 1 kohdan b alakohta)

ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (peltokasvit) (72 artiklan 3 kohta)

Ruotsi Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta


ο Laadun parantaminen (kaikki alat) (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohta) ο Markkinoinnin parantaminen (kaikki alat) (68 artiklan 1 kohdan a alakohdan

iii luetelmakohta) ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (laatu/markkinointi kaikilla aloilla)

Yhdistynyt kuningaskunta

Tuotannosta riippumaton 2005 Tuotannosta

riippumaton 2005 Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu Tieto puuttuu 119 200 000 ο Skotlannin teurasvasikoita koskeva järjestelmä (68 artiklan 1 kohdan b alakohta) ο Entiseen 69 artiklaan perustuvat toimenpiteet (Skotlannin naudanliha-ala)

YHTEENSÄ 719 333 000 223 077 000 1 293 021 000 63 394 000 23 347 000 7 384 000 1 013 613 000 54 950 000 5 439 967 820

LIITEI

44


LIITEII

ELÄIN-JALIHATUOTANTOEU:SSA(1995–2010)

Lyps

ylehm

ät

EU-27: eläinten lukumäärä 1995–2010 (1 000 000 eläintä) EU-27: eläinten lukumäärä 1995–2010 (1 000 000 eläintä)

Emol

ehm

ät

Lam

paat

Vuoh

et

Täys

ikasv

uise

t nau

taelä

imet

Vasik

at ja

nuor

et na

utae

läim

et

Lam

paat

Vuoh

et

20

22

24

26

28

10

11

12

13

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lypsylehmät Emolehmät

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20106 000

6 200

6 400

6 600

6 800

7 000

7 200

7 400

7 600

200

400

600

800

1 000

1 200

200

400

600

800

1 000

1 200

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

16

14

12

10

8

6

4

2

120

100

80

60

40

20

Lampaat Vuohet

Täysikasvuiset nautaeläimet Vasikat ja nuoret nautaeläimet

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

Naudanlihatuotanto EU:ssa 1995–2010(1 000 tonnia teuraspainoekvivalenttina)

Lampaan- ja vuohenlihatuotanto EU:ssa 1995–2010(1 000 tonnia teuraspainoekvivalenttina)

VuohetLampaat

Lähde: Eurostat.

Huomautus: Lihatuotantotiedot koskevat vuoteen 2004 saakka EU-15-jäsenvaltioita.

45


LIITEIII

ELÄINTENKESKIMÄÄRÄINENTILAKOHTAINENLUKUMÄÄRÄ

EU-15

EU-12

EU-27

2000 2003 2005 2007 2000 2003 2005 2007 2000 2003 2005 20070

20

40

60

80

100

120

140

160

180Emolehmät Lampaat Vuohet

Lähde: Eurostat (FSS).

46


TIIVISTELMÄ

IV.Huolimatta siitä, että tuet myönnetään yleisesti jäsenval-tion koko alueelle, ne kuitenkin keskitetään alueille, joissa kyseisten tuotantoalojen maatalous on vallitsevana, ja eri-tyisesti niille alueille, joilla ei ole muita taloudellisesti kan-nattavia vaihtoehtoja.

V.Lukuisat tutkimukset ja arvioinnit osoittavat, että tuotanto-sidonnaiset tuet ovat tärkeitä ja että niiden säilyttäminen emolehmiin, lampaisiin ja vuohiin keskittyneen maatalouden alalla on tarpeellista. Voidaan erityisesti todeta seuraavaa:

— Tuoreiden vaikutusten arviointien1 mukaan tuotantosidonnais-ten tukien säilyttämiselle on tietyillä aloilla ja tietyillä Euroopan alueilla taloudellinen tarve. Tutkimuksissa verrattiin erityisesti toimintakustannusten yläpuolelle jäävää marginaalia tiettyjen jäsenvaltioiden kohdalla sekä vastaanotettaessa tuotantosidon-naisia tukia että ilman niitä. Vaikutusten arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota tiettyihin jäsenvaltioihin, erityyppisiin tuo-tantojärjestelmiin ja erityyppisiin alueisiin (vähemmän suotuisa alue (LFA-alue), epäsuotuisa vuoristoalue, ei-epäsuotuisa alue).

— Eri aloilla2 toimeenpantujen YMP-toimien arvioitujen ympäristö-vaikutusten yhteenveto osoittaa, että joillain tuotantosidonnai-silla toimilla, etenkin emolehmäpalkkioilla, jotka muiden positii-visten vaikutusten lisäksi muun muassa ylläpitävät laajaperäistä maataloutta sekä auttavat välttämään maatalouden voimape-räistämistä joillain alueilla, on myönteinen ympäristövaikutus.

— Naudanliha-alan3 suorien tukien arvioinnin tulosten mukaan herkillä alueilla tulisi säilyttää jonkintyyppisiä tuotantosidon-naisia tukia. Etenkin emolehmätuet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan ylläpitää emolehmäkarjan määrää. Lisäksi ky-seiset tuet ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan ylläpitää karjanjalostusalan työllisyyttä herkillä alueilla.

— Myös lammas- ja vuohialan YMP-toimien arvioinnissa4 suosi-tellaan tuotantosidonnaisia tukia lammas- ja vuohialalle maa-taloustuotannon säilyttämiseksi tietyillä haavoittuvilla alueilla.

1 Katso YMP:n ”terveystarkastuksen” vaikutusarviointi, liite C, huomautus 3 (SEC(2008) 1885, 20.5.2008) ja YMP:n vaikutusten arvioinnista vuoden 2013 jälkeisestä ajasta, liite 3E (SEC(2011) 1153 lopullinen/2, 20.10.2011).

2 K a t s o h t t p : / / e c . e u r o p a . e u / a g r i c u l t u r e / e v a l / r e p o r t s /environment-summary/index_fr.htm

3 Katso http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/directaidbeef/exec_sum_en.pdf

4 Katso http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/sheep-goat/executive_summary_en.pdf

KOMISSION VASTAUKSET

VI.Komissio suorittaa säännöll isesti yleisiä YMP-tuen sekä naudanliha-alan ja lammas- ja vuohialan järjestelmien vaikutusten arviointeja. Edellä mainitut arvioinnit osoit-tavat hyvin myös tuotantosidonnaisten tukien sosiaaliset vaikutukset tulotasoon ja työllisyyteen: edellä mainituilla tuotantoaloilla työntekijöiden tulot ovat hyvin riippuvai-sia tuotantosidonnaisista tuista, ja lisäksi tuotantomääristä riippumattoman tuen käyttöönotto johtaisi joko tuotan-non tehostamiseen laumakokoa suurentamalla tai karjan-jalostuksen lopettamiseen, mikä johtaa herk il lä alueilla työttömyyteen tai jopa maataloustuotannon lopettami-seen. Vaikka edellä mainittujen arviointien ja tutkimusten päätutkimuskohteena on suorien tukien vaikutusten tar-kastelu, myös muut toimenpiteet (kuten ympäristötuki tai epäsuotuisten alueiden tuki) otetaan huomioon.

Sovellettavan lainsäädännön asiaankuuluvilla säädöksillä pyritään joko varmistamaan komission tarkastetuille jär-jestelmille5 antaman talousarvion enimmäismäärän nou-dattaminen, seuraamaan jär jestelmien toimeenpanoa jäsenvaltioissa6, tai valvomaan jäsenvaltioiden suorittamia, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sääntöjen7 mukaisia rajoitteita.

VII.a)Yhteinen maatalouspolit i ikka vuoteen 2020 -tiedonan-non uudistusten mukaisesti komissio on ehdottanut8, että jäsenvaltiot voisivat myöntää tuotantosidonnaista tukea aloille tai alueille tietyin edellytyksin. Komissio tarkentaa, kuinka vaatimus pannaan täytäntöön.

5 Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64 artiklan 2 kohta.

6 Katso asetuksen (EY) N:o 795/2004 3 artiklan mukainen tiedonanto.

7 Asetuksen (EY) N:o 796/2004 76 artiklassa tarkoitetut tiedotukset.

8 Ehdotus suorista tuista, KOM(2011) 625 lopullinen/2, 19.10.2011, 38 artikla.

47



VII.b)Lainsäätäjä on katsonut, että kyseiset asiat voidaan määri-tellä paremmin kansallisella tasolla. Olennaisimpien maata-loustoimintojen tunnistaminen jätetään jäsenvaltioille, jotka tuntevat paremmin kyseessä olevan alan tai alueen tilanteen.

Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonannon9 uudistusten mukaisesti komissiolle si irretään valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vapaaehtoisen tuo-tantosidonnaisen tuen myöntämisen ehtoja sekä muiden EU-toimien ja tuen kertymisen johdonmukaisuuden sääntöjä.

VII.c)Komissiolla on kattava näkemys eläinalalla käytettävien lukuisten tuotantosidonnaisten tuk itoimien ti lanteesta koko EU:n alueella. Jäsenvaltioiden tulee määräajoin ilmoit-taa komissiolle eläinten lukumäärä ja maksettujen tuotan-tosidonnaisten emolehmätukien ja lammas- ja vuohitu-kien määrä10, 68 artiklan mukaisten tuotantosidonnaisten tukien määrä11 sekä täydentävä kansallinen suora tuki, joka otettiin käyttöön vuosina 2004 ja 2007 EU:hun liittyneissä jäsenmaissa. Järjestelmien yhteiskunnallisten ja taloudellis-ten vaikutusten sekä ympäristövaikutusten osalta komissio uskoo arviointien olevan valvontaa parempi vaihtoehto.

Komissio perustaa esityksensä tulevan YMP-uudistuksen pää-töksenteosta vaikutusten arvioinnille, joka hyödyntää useita tietolähteitä, määrällistä analyysia, laadullista ja määrällistä tietoa k ir jal l isuudesta sekä julk isia kuulemisia12. Yksi esi-merkki edellä mainituista tietolähteistä ovat arviointiraportit.

Tulevan kehityksen osalta komission Yhteinen maatalous-politiikka vuoteen 2020 -tiedonanto ennakoi yhteisten seu-ranta- ja arviointisääntöjen laatimista. Yhteisillä seuranta- ja arviointisäännöillä voidaan tarkastella YMP:n toimivuutta, mukaan lukien ensimmäisen ja toisen pilarin toimenpiteitä.


10 Komission asetus (EY) N:o 1121/2009, 4 artikla.

11 Komission asetus (EY) N:o 1120/2009, 51 artiklan 3 kohdan c alakohta.

12 Katso Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonannon vaikutusten arvioinnin 1.3 kohta, SEC(2011) 1153 lopullinen/2, 20.10.2011.

VII.d)Komissio suorittaa säännöllisesti kaikkiin YMP:n tukijärjes-telmiin kohdistuvia arviointeja. Näin toimittiin myös nau-danliha-alaan sekä lammas- ja vuohialaan sovellettavien suorien tukien tapauksissa. Takautuvasti suoritetuissa arvi-oinneissa tutkitut tekijät riippuvat lainsäätäjän asettamista poliittisista tavoitteista.

Komission ehdotus Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -uudistuksista ennakoi myös yhteisiä valvonta- ja arvi-ointimenettelyjä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

JOHDANTO

4.Emolehmien tapauksessa peruspalkkio on sataprosentti-sesti EU:n rahoittama ja kansallinen lisäpalkkio rahoitetaan kansallisesti tai tietyin edellytyksin yhteistyössä Euroopan maatalouden tukirahaston kanssa. Vuohien ja lampaiden tapauksessa sekä perus- että lisäpalkkio ovat sataprosentti-sesti EU:n rahoittamia.

Yhteinenvastauskohtaan8jalaatikkoon2Toimenpiteet, joihin t i l intarkastustuomioistuin vi ittaa, ovat luonteeltaan er i lais ia . I tse asiassa asetuksen (EY ) N:o 73/2009 63 ar tik la ei ole pysyvä suoran tuen toimi kuten saman asetuksen 68 artik la, sil lä se on kertaluon-toinen toimi, jota jäsenvaltio voi käyttää sisällyttäessään tuotantosidonnaiset tukijärjestelmät tilatukijärjestelmään ja näin siir tää tukea alalta toiselle. Lisäksi asetuksen (EY ) N:o 73/2009 68 artiklan mukaan jäsenvaltiot saavat käyttää tuotantosidonnaisten tukien rahoittamiseen, etenkin nau-danliha- sekä vuohi- ja lammasaloilla, korkeintaan 3,5 pro-senttia kansallisesta enimmäismäärästään tilintarkastus-tuomioistuimen huomautuksessa tarkoitetun 10 prosentin rajoissa.


48


10.Laajan julkisen kuulemisen ja huolellisen vaikutusarvioin-nin jälkeen komissio hyväksyi ehdotukset osaksi Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonantoa13, jonka IV osastossa, 1 luvussa ennakoidaan vapaaehtoisen, tuo-tantosidonnaisen tuen myöntämisen mahdol l isuutta . Jäsenvaltiot tekevät lopullisen päätöksen tuotantosidon-naisen tuen, kuten tarkastuskohteena olleiden tuk ien, myöntämisestä. Jäsenvaltiot voivat vapaasti valita tukikel-poisista aloista yhden tai useamman, suunnitella järjestel-mät ja panna ne täytäntöön. Uudistusehdotuksen14 mukaan komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellä mainitun vapaaehtoisen tuotantosi-donnaisen tuen myöntämisen ehtoja sekä muiden EU-toi-mien ja tuen kertymisen johdonmukaisuuden sääntöjä.

HUOMAUTUKSET

Yhteinenvastauskohtiin15ja16.Emolehmien, lampaiden ja vuohien jalostaminen on ylei-sesti ottaen vallitsevaa alueilla, joilla ei ole muita taloudel-lisesti kannattavia vaihtoehtoja maatalouden alalla. Tämän vuoksi kohdentaminen, muun muassa alueellinen kohden-taminen, kuuluu olennaisesti tarkastuskohteena oleviin tuotantosidonnaisiin tukijärjestelmiin.

Asetuksen (EY ) N:o 73/2009 johdanto-osan 34 kappaleessa i lmaistaan, että vähimmäistuotantotason säilyttäminen saattaa olla tarpeellista tiettyjen alueiden maataloudelle etenkin niillä alueilla, joilla ei ole muita taloudellisesti kan-nattavia vaihtoehtoja.

Näin ollen vaikka tuet myönnetään jäsenvaltion koko alu-eelle, keskitetään ne todellisuudessa niille alueille, joilla kyseinen maatalouden ala on vallitseva.

13 KOM(2011) 625 lopullinen/2, 19.10.2011.

14 Katso tilintarkastustuomioistuimen alaviite 30.

16.Komissio on samaa mieltä siitä, että varojen kohdentaminen selittyy implisiittisesti järjestelmien luonteen perusteella.

Emolehmien sekä lampaiden ja vuohien tuottajille mak-settavien tuotantosidonnaisten tukien sekä palkkioiden päätavoitteena on vähimmäistuotantotason säilyttäminen vaikeuksissa olevilla aloilla ja/tai alueilla. Palkkiot siis koh-dennetaan edellä mainitun kaltaisille jalostajille. On mah-dollista, että jotain tuotantosidonnaista tukea myönnetään maatilalle, jonka tuotantomenetelmät ovat tehostetummat, eikä tällainen tuki mitätöi palkkion päätavoitetta. Kyseisten tukitoimien väärinkäytön riski on kuitenkin hyvin pieni, sillä tarkastuskohteena olevat maataloustuotannon alat sijoittu-vat yleensä tietyille alueille.

17.Huolimatta siitä, että tuet myönnetään yleisesti jäsenval-tion koko alueelle, ne kuitenkin keskitetään alueille, joissa kyseisten tuotantoalojen maatalous on vallitsevana, ja eri-tyisesti niille alueille, joilla ei ole muita taloudellisesti kan-nattavia vaihtoehtoja.

Yhteinenvastauskohtiin18–21.Vall itsevana suuntauksena on palkk ioiden muuttaminen tuotannosta r i ippumattomiksi, mutta osittain tuotantosi-donnaisten tukien säilyttämistä pidettiin tarpeellisena niillä alueilla, joilla on vain vähän elinkeinovaihtoehtoja ja talou-dellisen toiminnan ylläpitäminen edellyttää maatalouden vähimmäistuotantotason säilyttämistä. Kyseisten tuotantosi-donnaisten tukien säilyttäminen kuitenkin aiheuttaa jäsen-valtioiden viranomaisille hallinnollisia kuluja. Tämän vuoksi osa jäsenvaltioista on päättänyt sisällyttää kyseiset tuotanto-sidonnaiset järjestelmät tilatukijärjestelmään, sillä kyseisissä valtioissa ei katsottu tuotantosidonnaisen tuen enimmäis-määrän (50 prosenttia) olevan riittävä oikeuttaakseen kahden rinnakkaisen hallinto- ja valvontajärjestelmän säilyttämiseen.

49



Laatikko3Ranska, Espanja ja Kreikka liittivät vuohipalkkion kokonai-suudessaan tilatukijärjestelmään, sillä kyseisissä valtioissa ei katsottu tuotantosidonnaisen tuen enimmäismäärän (50 prosenttia) olevan riittävä kannuste oikeuttaakseen kahden rinnakkaisen hallinto- ja valvontajärjestelmän säi-lyttämiseen jäsenvaltiotasolla.

Sama perustelu pätee myös uuhipalkkioon, jolle tuotanto-sidonnaisen tuen enimmäismäärä on sama, eli korkeintaan 50 prosenttia, kuten asetuksen (EY ) N:o 1782/2003 67 artik-lassa säädetään.

24.Katso yhteinen vastaus kohtiin 18–21.

Naudanliha-alan15 suorien tukien arvioinnin tulosten mukaan herkillä alueilla tulisi säilyttää joitakin tuotantosidonnaisia tukia. Etenkin emolehmätuet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan ylläpitää emolehmäkarjan määrää. Lisäksi kyseiset tuet ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan ylläpitää työl-lisyyttä karjanjalostuksessa herkillä alueilla.

Yhteinenvastauskohtiin25–27.Vaikka karjan määrän vähentäminen on yleisenä suuntauk-sena EU:ssa, on tilanne todellisuudessa monimutkaisempi.

Lampaiden ja vuohien lukumäärä väheni suurimmassa osassa jäsenvaltioita Kreikkaa, Romaniaa, Suomea ja Tanskaa lukuun ottamatta. Nautakarjatuotannossa karjan määrän vähene-minen on hillitympää kuin lypsykarjatuotannossa. Emoleh-mäkarjan määrä taas pysyi tarkastuskauden aikana melko vakaana Espanjassa, Ranskassa ja Portugalissa. Sen sijaan naudanlihan nettotuotanto laski etenkin Keski- ja Itä-Euroo-passa useissa pientä tuotantoa harjoittavissa jäsenvaltioissa.

28.Lammas- ja vuohialan YMP-toimien arvioinnissa16 suositel-laan tuotantosidonnaisia tukia lammas- ja vuohialalle maata-loustuotannon säilyttämiseksi tietyillä haavoittuvilla alueilla.

15 Katso http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/directaidbeef/

exec_sum_en.pdf


Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien neljän jäsenvaltion tapauksissa lammas- ja vuohipalkkiot liitettiin tilatukijärjestelmään, sillä kyseisissä valtioissa ei katsottu tuotantosidonnaisen tuen enimmäismäärän (50 prosenttia) olevan riittävä oikeuttaakseen kahden rinnakkaisen hal-linto- ja valvontajärjestelmän säilyttämisen.

Laatikko4Katso kohtaan 28 annettu vastaus.

Komissio katsoo, että tarkastuksen kohteena olleille järjes-telmille asetetut tavoitteet on saavutettu.

Komissio toteaa annetun esimerkin olevan linjassa kysei-selle alueelle asetetun tuotannon säilyttämistavoitteen kanssa, sillä karjan määrä on pysynyt lähes samana.

Yhteinenvastauskohtiin29ja30.Komissio tunnustaa, että ulkoiset tai olosuhteista riippuvat tekijät vaikuttavat tuotantoon. Jotkin tutkimukset17 ovat kui-tenkin osoittaneet, että edellä mainitut palkkiot ovat osal-taan auttaneet kotieläintuotannon säilyttämisessä herkillä alueilla sekä lieventäneet ulkoisten tekijöiden vaikutusta.

Tuotantosidonnainen palkkio vaikuttaa tukevan emolehmä-tuotantoa18, vaikka yleisesti naudanliha-alan dynamiikkaan vaikuttavat ulkoiset tekijät. Tuotantosidonnaisten tukien säilyttäminen on vaikuttanut positiivisesti myös vuohialaan: alan rappeutuminen, kuten alan lopputuotteiden kulutuk-sen väheneminen ja markkinahintojen lasku, on hidastunut.

Tukien osittaisen tuotannosta irrottamisen taustalla ei ole pyrkimys päästä tiettyyn tuotannon tasoon, vaan pikem-minkin säilyttää maatalouden vähimmäistuotantotaso. Näin toimimalla taloudellinen toiminta saadaan säilymään alu-eilla, joilla on vain vähän muita taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja.

17 Katso raportti osittaisen tuotannosta irrottamisen vaikutuksista

markkinoihin – lokakuu 2010.

18 Katso raportti osittaisen tuotannosta irrottamisen vaikutuksista markkinoihin – lokakuu 2010.


50


31.Komissio vahvistaa, että joidenkin tuotantosidonnaisten tukien säilyttäminen ei ole vaarantanut uudistuksen yleistä suuntautumista kohti tuotannosta riippumatonta tukea: kalenterivuonna 2009 tuotannosta riippumattomien tukien osuus kaikista suorista tuista oli 85,3 prosenttia ja kalente-rivuonna 2013 sen odotetaan nousevan 93,6 prosenttiin.

Komissio huomauttaa myös, että tarkastuksen kohteina olleiden tukijärjestelmien tärkeimpänä tavoitteena ei ollut tuotantosidonnaisia tukia vastaanottavien tuottajien k il-pailukyvyn l isääminen. Kyseiseen tarkoitukseen sopivat paremmin muut YMP-toimet, kuten investoinnit maaseudun kehittämiseen. Tuotantosidonnaisten tukien avulla pyritään ylläpitämään vähimmäistuotantotasoa alueilla, joilla tukien tuotannosta irrottaminen voisi johtaa tuotannosta luopumi-seen ja sitä kautta työttömyyteen sekä ympäristöhaittoihin, sillä herkillä alueilla maatalouden vähimmäistasoa tarvitaan ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta sekä maisemaa.

Katso myös kohtaan 17 annettu vastaus.

32.Katso kohtaan 31 annettu vastaus.

Komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen lainaa-massa kohdassa YMP:n ”terveystarkastuksen” vaikutusten arviointi korostaa myös, että tietyissä tapauksissa on tär-keää säilyttää maatalouden vähimmäistuotantotaso, sillä sen avulla ylläpidetään taloudell ista toimintaa alueil la, joilla on vain vähän muita taloudellisesti kannattavia vaih-toehtoja, taataan raaka-aineiden riittävä toimitus jalostus-teollisuudelle, sekä saadaan aikaan ympäristöhyötyjä.

Lisäksi osittain tuotantosidonnaista tukea käsittelevän osion päätelmissä ilmoitetaan selkeästi (s. 44), että analyy-sin tulokset viittaavat siihen, että kohdennettu, valikoiva tuen tuotannosta irrottaminen, jossa tuotantosidonnainen tuki säilytettäisiin laajaperäisillä lihakarjatuotannon aloilla (naudan- ja lampaanliha), maksimoisi tuen tuotannosta irrottamisesta saatavat hyödyt kasvituotannon alalla, mutta ylläpitäisi myös tuotantosidonnaisen tuen aikaansaamia positiivisia sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuk-sia herkillä, ympäristöarvoltaan tärkeillä alueilla.

34.Katso myös yhteinen vastaus kohtiin 29 ja 30.

35.Til intarkastustuomioistuimen havaitsema eläinmäärien keskittymissuuntaus johtuu maatalouden pitkäaikaisesta rakennesopeutuksesta. Eurostatin antamat tiedot tuottaja-kohtaisista emolehmä-, lammas- ja vuohimääristä auttavat vahvistamaan keskittymissuuntauksen useimpien jäsenval-tioiden sekä kaikkien 27 jäsenvaltion osalta yhteensä.

37.Tilatukijärjestelmän osittaisen käyttöönoton sosiaaliset vaiku-tukset esimerkiksi työllisyyteen sekä maaseutualueiden elin-voimaisuuteen ovat nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä.

Sitä, voidaanko edunsaajien lukumäärän lasku selittää vali-tun tukijärjestelmän (tuotantosidonnainen vai tuotannosta riippumaton tuki) avulla, on kuitenkin vaikea arvioida.

Sekä ”terveystarkastuksen” että Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonannon vaikutusten arviointien mukaan tuen tuotannosta riippumattomaksi muuttamisen myötä kar-jatilojen lukumäärän lasku tulee olemaan merkittävä, joskin laskun suuruus tulee vaihtelemaan jäsenvaltioiden välillä.

39.YMP:lla on useita tavoitteita, joita YMP:n eri välineet ja väli-neyhdistelmät edistävät eri tavoin, joten toisinaan eri väli-neiden vaikutuksia tiettyyn tavoitteeseen on vaikea erottaa toisistaan. Tämän vuoksi komissio suorittaa YMP:n välinei-den tutkimuksia ja arviointeja.

Esimerkiksi eri aloilla19 toimeenpantujen YMP-toimien arvi-oitujen ympäristövaikutusten yhteenveto osoittaa, että joillain tuotantosidonnaisilla toimilla, etenkin emolehmä-palkk ioil la, jotka muun muassa ylläpitävät laajaperäistä maataloutta, on positiivinen ympäristövaikutus muiden positiivisten vaikutusten lisäksi.

Kaikkia tilintarkastustuomioistuimen mainitsemia YMP:n välineitä ei kuitenkaan välttämättä käytetä samoilla alueilla, sillä jäsenvaltiot voivat valita haluamansa välineet määrät-tyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

19 Katso http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/environment-

summary/index_fr.htm

51



41.Useat tutk imukset ja arvioinnit osoittavat järjestelmien merkityksen (ks. kohta V ).

Laatikko6Jäsenvaltiot voivat halutessaan jatkaa märehtijöitä koske-van tuotantosidonnaisen tuen myöntämistä osittaisen tila-tukijärjestelmään siirtymisen rinnalla.

Se, että Skotlannissa päätettiin jatkaa tuotantosidonnaisen tuen myöntämistä naudanlihatuotannon alalla ensin ase-tuksen (EY ) N:o 1782/2003 69 artiklan ja sitten asetuksen (EY ) N:o 73/2009 68 artiklan nojalla, liittyy osittain asiayh-teyteen, johon tilintarkastustuomioistuin viittaa.

42.Katso VII kohdan d) alakohtaan annettu vastaus.

Yhteinenvastauskohtiin43ja44.Komissio suorittaa säännöllisesti yleisiä YMP-tuen sekä eten-kin naudanliha-alan ja lammas- ja vuohialan tukijärjestelmien vaikutusten arviointeja (katso vastauksessa V kohtaan sitee-rattuja tutkimuksia ja arviointeja). Edellä mainitut arvioinnit ja tutkimukset osoittavat hyvin myös tuotantosidonnaisten tukien sosiaaliset vaikutukset tulotasoon ja työllisyyteen: tut-kimuskohteena olleilla tuotantoaloilla työntekijöiden tulot ovat hyvin riippuvaisia tuotantosidonnaisista tuista, ja lisäksi tuotantomääristä riippumattoman tuen käyttöönotto johtaisi karjanjalostuksen lopettamiseen, mikä johtaa herkillä alueilla työttömyyteen tai jopa maataloustuotannon lopettamiseen. Vaikka edellä mainittujen arviointien ja tutkimusten päätutki-muskohteena on suorien tukien vaikutusten tarkastelu, myös muut vaikuttavat toimet (kuten ympäristötuki tai epäsuotuis-ten alueiden tuki) otetaan huomioon.

Lisäksi järjestelmien valvonta varmistetaan sovellettavan lainsäädännön asiaankuuluvilla säädöksillä, joilla pyritään joko varmistamaan komission tarkastetuille järjestelmille antaman talousarvion enimmäismäärän20 noudattaminen, seuraamaan järjestelmien toimeenpanoa jäsenvaltioissa21, tai valvomaan jäsenvaltioiden suorittamia, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sääntöjen22 mukaisia rajoitteita.

20 Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64 artiklan 2 kohta.

21 Katso asetuksen (EY) N:o 795/2004 3 artiklan mukainen tiedonanto.

22 Asetuksen (EY) N:o 796/2004 76 artiklassa tarkoitetut tiedonannot.

45.Katso VII kohdan b) alakohtaan annettu vastaus.

46.Katso VII kohdan b) alakohtaan annettu vastaus.

Laatikko7Katso VII kohdan b) alakohtaan annettu vastaus.

47.Komission Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tie-donanto ennakoi yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen perustamista. Yhteisillä seuranta- ja arviointisäännöillä voi-daan tarkastella YMP:n toimivuutta, mukaan lukien ensim-mäisen ja toisen pilarin toimenpiteitä.

49.Komission mielestä kaksinkertaisen rahoituksen mahdol-lisuutta vähentää se, että jäsenvaltioiden täytyy varmis-taa, että maataloustuottaja vastaanottaa asetuksen (EY ) N:o 1120/2009 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukea tiet-tyyn toimintaan vain yhden tukitoimen kautta. Asetuksen (EY ) N:o 1120/2009 liitteessä IV olevan A osan c) kohdan mukaan jäsenvaltioiden ilmoittaessa erityistukitoimenpi-teistä niiden tulee toimittaa komissiolle tiedot ja kuvaukset jo olemassa olevista tuista, jotka on myönnetty yhteisön tukijärjestelmien tai valtiontuilla rahoitettujen toimenpitei-den kautta samalla alalla tai sektorilla kuin kyseinen erityis-tukitoimenpide, sekä tarvittaessa selventää kyseisten tuki-toimien välinen rajanjako. Komissio tutkii saamansa tiedot arviointihetkellä tarkasti, riippumatta ilmoitettujen toimien mahdollisesta hyväksynnästä. Tällä toimenpiteellä voidaan estää kaksinkertainen rahoitus samaa toimenpidettä var-ten, mutta sillä ei kuitenkaan voida estää eri tukijärjestel-mien hyväksikäyttöä saman lopputuloksen saavuttamiseksi.

Laatikko9Katso kohtaan 39 annettu vastaus.

Jäsenvaltiot voivat käyttää tiettyä joustavuutta valites-saan, mikä vapaavalintainen järjestelmä tai järjestelmien yhdistelmä sopii parhaiten kyseisen jäsenvaltion alueilla tai maatalouden aloilla esiintyviin haasteisiin. Komissio pitää erilaisten välineiden yhteisvaikutusta YMP:n moni-naisten tavoitteiden saavuttamiseksi positiivisena asiana. Välineiden yhteisvaikutuksen ansiosta saavutetaan myös hinta-laatusuhteeltaan parempia tuloksia.


52


52.Liha-alan tuotannossa arviointi vaatii aikaa, si l lä uusien menettelytapojen vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Til intarkastustuomioistuimen esimerkki kuvaa tilannetta hyvin: 68 artiklan mukaisten toimenpiteiden23 toimeenpano aloitettiin jäsenmaissa vasta vuonna 2010. Tämän vuoksi arviointi olisi tässä vaiheessa ollut liian aikaista.

Tämän rajoituksen vuoksi vuonna 2010 valmistunut arviointi osittaisen tuotannosta irrottamisen vaikutuksista mark-kinoihin24 sisälsi simulaation tilanteesta, jossa naudan- ja vasikanliha-alan sekä lammas- ja vuohialan suorat tuet on muutettu tuotannosta riippumattomiksi. Simulaation avulla voitiin arvioida, millaisia seurauksia tukien tuotannosta riip-pumattomaksi muuttamisesta mahdollisesti seuraisi.

Lisäksi Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedon-annon vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan naudanliha-, lammas- ja vuohialan tuotantosidonnaisten tukien poista-mista uusimpien tietojen valossa25.

53.Komissio perustaa esityksensä tulevan YMP-uudistuksen pää-töksenteosta vaikutusarvioinnille, joka hyödyntää useita tie-tolähteitä, määrällistä analyysia, laadullista ja määrällistä tie-toa kirjallisuudesta sekä julkisia kuulemisia26. Yksi esimerkki edellä mainituista tietolähteistä ovat arviointiraportit.

23 Katso neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artikla, jolla korvattiin

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artikla.


25 Katso vaikutusten arvioinnin liite 3E, KOM(2011) 1153 lopullinen/2, 20.10.2011.

26 Katso Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonannon vaikutusten arvioinnin 1.3 kohta, SEC(2011) 1153 lopullinen/2, 20.10.2011.

PÄÄTELMÄTJASUOSITUKSET

54.Lukuisat tutkimukset ja arvioinnit osoittavat, että tuotanto-sidonnaiset tuet ovat tärkeitä ja että niiden säilyttäminen emolehmiin, lampaisiin ja vuohiin keskittyneen maatalouden alalla on tarpeellista. Voidaan erityisesti todeta seuraavaa:

— Tuoreiden vaikutusten arviointien27 mukaan tuotantosidon-naisten tukien säilyttämiselle on tietyillä aloilla ja tietyillä Eu-roopan alueilla taloudellinen tarve. Tutkimuksessa verrattiin erityisesti toimintakustannusten yläpuolelle jäävää marginaalia tiettyjen jäsenvaltioiden kohdalla sekä vastaanotettaessa tuo-tantosidonnaisia tukia että ilman niitä. Vaikutusten arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota erityyppisiin tuotantojärjestel-miin ja alueisiin, joita ovat esimerkiksi vähemmän suotuisa alue (LFA-alue), epäsuotuisa vuoristoalue, ei-epäsuotuisa alue.

— Eri aloilla28 toimeenpantujen YMP-toimien ympäristövaikutusten arviointien yhteenveto osoittaa, että joillain tuotantosidonnai-silla toimilla, etenkin emolehmäpalkkioilla, jotka muiden positii-visten vaikutusten lisäksi muun muassa ylläpitävät laajaperäistä maataloutta sekä auttavat välttämään maatalouden voimape-räistämistä joillain alueilla, on positiivinen ympäristövaikutus.

— Naudan- ja vasikanliha-alan29 suorien tukien arvioinnin tulos-ten mukaan herkillä alueilla tulisi säilyttää joitakin tuotanto-sidonnaisia tukia. Etenkin emolehmätuet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan ylläpitää emolehmäkarjan määrää. Ky-seiset tuet ovat tärkeitä myös siksi, että niiden avulla voidaan ylläpitää työllisyyttä karjanjalostuksessa herkillä alueilla.

— Myös lammas- ja vuohialan YMP-toimien arvioinnissa30 suosi-tellaan tuotantosidonnaisia tukia lammas- ja vuohialalle maa-taloustuotannon säilyttämiseksi tietyillä haavoittuvilla alueilla.

27 Katso YMP:n ”terveystarkastuksen” vaikutusten arvioinnin liitteessä C oleva

huomautus 3 ja YMP:n vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevan vaikutusten

arvioinnin liite 3E SEC(2011) 1153 lopullinen/2, 20.10.2011.

28 Katso http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/environment-summary/index_fr.htm

29 Katso http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/directaidbeef/exec_sum_en.pdf


53



55.Jäsenvaltioille annettiin mahdollisuus ottaa tilatukijärjes-telmä käyttöön vain osittain31, sillä valinnanvapauden kat-sottiin helpottavan siirtymistä edellisellä kaudella voimassa ol leista tuk i jär jestelmistä uuteen t i latuk i jär jestelmään aloilla, joilla järjestelmän vaihtamisella voisi olla vaikutuk-sia tiettyihin maatalouden aloihin. Jäsenvaltiot tekivät pää-töksen tuotantosidonnaisen tuen myöntämisestä tarkas-teltuaan kansallisesti mahdollisia haittavaikutuksia, joita välitön siirtyminen tilatukijärjestelmään aiheuttaisi tietyille maatalouden aloille. ”Kasvava suuntaus”, jonka tilintarkas-tustuomioistuin mainitsee, johtuu lainsäädännön tarjoa-mista tuen tuotannosta irrottamisen vaihtoehdoista, jotka voidaan toteuttaa heti tai vasta myöhemmin YMP:n ”ter-veystarkastuksen” mukaan.

YMP tarjoaa heikkojen maatalouden alojen ja/tai alueiden tukemiseen useita keinoja, joita jäsenvaltiot voivat käyttää haluamillaan tavoilla sekä alojensa ja/tai alueidensa tar-peiden mukaan. Joillain alueilla ensimmäisen pilarin tuo-tantosidonnaiset lammas-, vuohi- ja emolehmätuottajille myönnettävät tuet ovat ensisijaisen tärkeitä karjan mää-rän säilyttämisessä. Kyseisten alojen tuotto ei välttämättä kata toimintakustannuksia, minkä vuoksi täysi tuen tuotan-nosta irrottaminen saattaa johtaa maataloustuotannosta luopumiseen.

56.Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -uudistuksen sekä perusteellisen YMP:n tavoitteiden vaikutusten arvioin-nin myötä komissio on esittänyt32, että jäsenvaltiot voisivat myöntää tuotantosidonnaista tukea rajatulle määrälle tuo-tantoaloja ja että kyseisen tuen rahoittamiseen voitaisiin käyttää korkeintaan tietty prosenttiosuus kyseisen maan vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Tuotantosi-donnaista tukea voidaan myöntää sellaisille maatalouden aloille tai alueille, joilla esiintyy tiettyjä vaikeuksia ja jotka ovat erityisen tärkeitä taloudellisista, yhteiskunnallisista ja/tai ympäristöllisistä syistä. Tuotantosidonnaista tukea myönnetään määriteltyjen rajojen mukaan ja vain siinä määrin kuin on tarpeen luoda kannustimia nykyisen tuo-tantotason säilyttämiseksi.

31 Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64 artikla.


57.Huolimatta siitä, että tuet myönnetään yleisesti jäsenval-tion koko alueelle, ne kuitenkin keskitetään alueille, joissa kyseisten tuotantoalojen maatalous on vallitsevana, ja eri-tyisesti niille alueille, joilla ei ole muita taloudellisesti kan-nattavia vaihtoehtoja.

Useat tutk imukset ja arvioinnit osoittavat järjestelmien merkityksen (katso vastukset kohtiin V, 18–21 ja 54).

58.Koska tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat lisäpalk-kiot maksetaan peruspalkkioiden lisäksi, koskee jäsenvalti-oiden päätös tukien sisällyttämisestä tilatukijärjestelmään sekä perus- että lisäpalkkiota. Näin ollen päätöksenteko ei riipu tukien kohdennuksista.

Suositus1Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonannon uudistusten mukaisesti komissio on ehdottanut33, että jäsenvaltiot voisivat myöntää tuotantosidonnaista tukea aloille tai alueille, tietyin edellytyksin. Komissio tarkentaa, kuinka vaatimus pannaan täytäntöön.

60.Komissio myöntää, että ulkoiset tai olosuhteista riippuvat tekijät vaikuttavat tuotantoon. Jotkin tutkimukset34 ovat kui-tenkin osoittaneet, että edellä mainitut palkkiot ovat osal-taan auttaneet kotieläintuotannon säilyttämisessä herkillä alueilla sekä lieventäneet ulkoisten tekijöiden vaikutusta.

Tuotantosidonnainen palkkio vaikuttaa tukevan emolehmä-tuotantoa35, vaikka yleisesti naudanliha-alan dynamiikkaan vaikuttavat ulkoiset tekijät. Tuotantosidonnaisten tukien säilyttäminen on vaikuttanut positiivisesti myös vuohialaan: alan rappeutuminen, kuten alan lopputuotteiden kulutuk-sen väheneminen ja markkinahintojen lasku, on hidastunut.

Tukien osittaisen tuotannosta irrottamisen taustalla ei ole pyrkimys päästä tiettyyn tuotannon tasoon, vaan pikem-minkin säilyttää maatalouden vähimmäistuotantotaso. Näin toimimalla taloudellinen toiminta saadaan säilymään alu-eilla, joilla on vain vähän muita taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja.





54


Suositus2Lainsäätäjä on katsonut, että kyseiset asiat voidaan määri-tellä paremmin kansallisella tasolla. Merkittävimpien maa-taloustoimintojen kartoittaminen jätetään jäsenvaltioille, jotka tuntevat paremmin kyseessä olevan maatalouden alan tai alueen ti lanteen. Yhteinen maatalouspolit i ikka vuoteen 2020 -tiedonannon uudistusten36 mukaisesti komis-siolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka kos-kevat vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen myöntämisen ehtoja sekä muiden EU-toimien ja tuen kertymisen johdon-mukaisuuden sääntöjä.

61.Kuten vastauksissa kohtiin 29 ja 30 mainitaan, maatalous-tuottajien päätöksiin vaikuttavat tuotantosidonnaisten tukien lisäksi merkittävästi muut ulkoiset tekijät. Tuotan-tosidonnaisten tuk ien myöntämisen päätavoitteena on taata tiettyjen tuotantomuotojen jatkuminen, eikä mikään muu EU:n tuk ijärjestelmä ole kyseisessä tarkoituksessa yhtä tehokas.

62.Suuntaukset vaihtelevat suurimpien lihantuottajavaltioiden välillä. Esimerkiksi Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskun-nassa ja Portugalissa naudanlihan tarjonta on ollut vaih-televampaa kuin Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, I taliassa ja Espanjassa.

Yleinen lypsylehmien määrän väheneminen on selkeim-min nähtävissä maissa, joissa lypsylehmiä on suhteellisesti enemmän, kuten esimerkiksi Saksassa tai I taliassa. Puola, Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti poikkeavat edellä mai-nitusta suuntauksesta.

Lukuun ottamatta emolehmiä, tuotantosidonnainen tuki vaikuttaa tukeneen nauta-alaa.

Tuotantosidonnaisten tukien säilyttäminen on vaikuttanut positiivisesti myös vuohialaan: alan rappeutuminen, kuten alan lopputuotteiden kulutuksen väheneminen ja mark-kinahintojen lasku, on hidastunut (katso raportti osittai-sen tuotannosta irrottamisen vaikutuksista markkinoihin, lokakuu 2010).

Katso myös yhteinen vastaus kohtiin 29 ja 30.


Yhteinenvastauskohtiin63ja64.Lainsäätäjä on katsonut, että kyseiset asiat voidaan määritellä paremmin kansallisella tasolla (katso vastaus suositukseen 2).

Komissiol la on yleinen näkemys eläinalal la käytettävien lukuisten tuotantosidonnaisten tukitoimien tilanteesta koko EU:n alueella. Jäsenvaltioiden tulee määräajoin i lmoittaa komissiolle eläinten lukumäärä ja maksettujen tuotanto-sidonnaisten emolehmätukien ja lammas- ja vuohitukien määrä, 68 artiklan mukaisten tuotantosidonnaisten maksujen määrä sekä täydentävän kansallisen suoran tuen, joka otet-tiin käyttöön EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneissä jäsen-maissa, määrä. Järjestelmien yhteiskunnallisten ja taloudel-listen vaikutusten sekä ympäristövaikutusten osalta komissio uskoo arviointien olevan valvontaa parempi vaihtoehto.

Komissio perustaa esityksensä tulevan YMP-uudistuksen pää-töksenteosta vaikutusten arvioinnille, joka hyödyntää useita tietolähteitä, määrällistä analyysia, laadullista ja määrällistä tietoa k ir jal l isuudesta sekä julk isia kuulemisia37. Yksi esi-merkki edellä mainituista tietolähteistä ovat arviointiraportit.

Tulevan kehityksen osalta komission ehdotus Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -uudistuksista ennakoi yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen perustamista. Yhteisillä seuranta- ja arviointisäännöillä voidaan tarkas-tella YMP:n toimivuutta, mukaan lukien ensimmäisen ja toisen pilarin toimenpiteitä.

37 Katso Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonannon

vaikutusten arvioinnin 1.3 kohta, SEC(2011) 1153 lopullinen/2, 20.10.2011.

55



Suositus3Komission Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tie-donanto ennakoi yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen perustamista. Yhteisillä seuranta- ja arviointisäännöillä voi-daan tarkastella YMP:n toimivuutta, mukaan lukien ensim-mäisen ja toisen pilarin toimenpiteitä.

Komission mielestä kaksinkertaisen rahoituksen mahdol-lisuutta vähentää se, että jäsenvaltioiden täytyy varmis-taa, että maataloustuottaja vastaanottaa asetuksen (EY ) N:o 1120/2009 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukea tiet-tyyn toimintaan vain yhden tukitoimen kautta. Asetuksen (EY ) N:o 1120/2009 liitteessä IV olevassa A osan c) kohdan mukaan jäsenvaltioiden ilmoittaessa erityistukitoimenpi-teestä niiden tulee toimittaa komissiolle tiedot ja kuvaukset jo olemassa olevista tuista, jotka on myönnetty yhteisön tukijärjestelmien tai valtiontuilla rahoitettujen toimenpitei-den kautta samalla alalla tai sektorilla kuin kyseinen erityis-tukitoimenpide, sekä tarvittaessa selventää kyseisten tuki-toimien välinen rajanjako. Komissio tutkii saamansa tiedot arviointihetkellä tarkasti, riippumatta ilmoitettujen toimien mahdollisesta hyväksynnästä. Tällä toimenpiteellä voidaan estää kaksinkertainen rahoitus samaa toimenpidettä varten, mutta sillä ei kuitenkaan voida estää eri tukijärjestelmien hyväksikäyttöä saman lopputuloksen saavuttamiseksi.

Suositus4Komissio suorittaa säännöllisesti kaikkiin YMP:n tukijärjes-telmiin kohdistuvia arviointeja. Näin toimittiin myös nau-danliha-alaan sekä lammas- ja vuohialaan sovellettavien suorien tukien tapauksissa. Takautuvasti suoritetuissa arvi-oinneissa tutkitut tekijät riippuvat lainsäätäjän asettamista poliittisista tavoitteista.

Komission ehdotus Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -uudistuksista ennakoi myös yhteisiä valvonta- ja arvi-ointimenettelyjä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Erityiskertomusnro11/2012Suoraantukeenperustuvatemolehmä-sekäuuhi-javuohipalkkiottilatukijärjestelmänosittaisensoveltamisenyhteydessä

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto

2012 – 55 s. – 21 × 29,7 cm

ISBN 978‑92‑9237‑739‑7doi:10.2865/23558

MISTÄEU:NJULKAISUJASAA?

Maksuttomatjulkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä. Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta http://ec.europa.eu, tai ne saa lähettämällä faksin numeroon +352 2929‑42758.

Maksullisetjulkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).

Maksullisettilaukset(esimerkiksiEUVL:nvuosikerta,tuomioistuintenoikeustapauskokoelmat):

• Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).

QJ-A

B-12-010-FI-C


VUONNA 2003 TOTEUTETUN YMP:N UUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ MAATALOUSTUKIEN RIIPPUVAI-

SUUS TUOTANTOMÄÄRISTÄ POISTETTIIN JA KÄYTTÖÖN OTETTIIN UUSI TUOTANNOSTA RIIPPU-

MATTOMAN EU-TUEN JÄRJESTELMÄ – TILATUKIJÄRJESTELMÄ. JÄSENVALTIOILLA OLI KUITENKIN

MAHDOLLISUUS POIKETA TUOTANNOSTA RIIPPUMATTOMISTA TUISTA JA SÄILYTTÄÄ TIETYILLÄ

ALOILLA OSA SUORISTA TUISTA ENTISESSÄ MUODOSSAAN, JOS NE KATSOIVAT, ETTÄ TUKIEN

MUUTTAMINEN TUOTANNOSTA RIIPPUMATTOMIKSI SAATTAISI HÄIRITÄ MAATALOUSMARKKI-

NOITA TAI AIHEUTTAA TUOTANNON LOPETTAMISEN TILATUKIJÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMISEN

TAKIA. TÄMÄ KOSKI ERITYISESTI EMOLEHMÄ- JA/TAI UUHI- JA VUOHIPALKKIOITA.

TÄSSÄ ERITYISKERTOMUKSESSA ESITETÄÄN TULOKSET TARKASTUKSESTA, JONKA TILINTARKAS-

TUSTUOMIOISTUIN KOHDISTI YLLÄ MAINITTUIHIN PALKKIOIHIN. TARKASTUKSEN AVULLA PYRIT-

TIIN MÄÄRITTÄMÄÄN, KUINKA TARKOITUKSENMUKAISESTI SUORIIN TUKIIN PERUSTUVAT EMO-

LEHMÄ- SEKÄ UUHI- JA VUOHIPALKKIOT OLI KOHDENNETTU JÄSENVALTIOIDEN ERI ALUEILLE JA

KUINKA VAIKUTTAVASTI NIIDEN AVULLA KYETTIIN YLLÄPITÄMÄÄN TUOTANTOA JA EHKÄISEMÄÄN

SAMALLA KIELTEISET YHTEISKUNNALLISET, TALOUDELLISET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET.

Documents

2012...Erityiskertomus nro 11/2012 – Suoraan tukeen perustuvat emolehmä‑ sekä uuhi‑ ja vuohipalkkiot tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä 3 SISÄLLYS