ONKO EU:N ANTAMA TUKI PARANTANUT KROATIAN … · 2012. 8. 29. · Erityiskertomus nro 14/2011 – Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä

ISSN

183

1-09

58

FI

2011

Erity

iske

rtom

us n

ro 1

4

ONKO EU:N ANTAMA TUKI PARANTANUT KROATIAN VALMIUKSIA HALLINNOIDA LIITTYMISEN JÄLKEISTÄ RAHOITUSTA?

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

ONKO EU:N ANTAMA TUKI PARANTANUT KROATIAN VALMIUKSIA HALLINNOIDA LIIT TYMISEN JÄLKEISTÄ RAHOITUSTA?

Erityiskertomus nro 14 2011

(annettu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)


Erityiskertomus nro 14/2011 – Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä rahoitusta?

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN12, rue Alcide De Gasperi 1615 LuxemburgLUXEMBURG

P. +352 4398-1F. +352 4398-46410Sähköposti: [email protected]: http://www.eca.europa.eu

Erityiskertomus nro 14 2011

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä

Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011

ISBN 978-92-9237-402-0

doi:10.2865/33972

© Euroopan unioni, 2011

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Printed in Luxembourg

3


SISÄLLYS

KOHTA

LYHENTEET

I–V TIIVISTELMÄ

1–7 JOHDANTO

1–3 TAUSTAA

4–7 JÄSENYYDENVALMISTELUUNMYÖNNETTYEU:NLIITTYMISTÄVALMISTELEVATUKI

8–10 TARKASTUKSENSISÄLTÖJALÄHESTYMISTAPA

11–47 HUOMAUTUKSET

11–19 JOHDONMUKAINENJAHYVINKOHDENNETTUSUUNNITTELU

11–13 LIIT TYMISTÄ VALMISTELEVALLE TUELLE ON OTET TU KÄYT TÖÖN UUSI KEHYS, JOKA PERUSTUU AIEMMISTA LAAJENTUMISISTA SAATUIHIN KOKEMUKSIIN

14–16 IPA:N OHJELMOINTIMENET TELYT ON SUUNNITELTU HYVIN JA NIISSÄ ON ASETET TU PAINOPISTEEKSI KROATIAN HALLINNOLLISTEN VALMIUKSIEN VAHVISTAMINEN, VAIKKAKIN HANKINTAMENET TELYIHIN ON EDELLEEN AIHEELLISTA KIINNIT TÄÄ HUOMIOTA

17–19 TARKASTETUT HANKKEET ON TOTEUTET TU VALMIUKSIEN PARANTAMISEN PAINOPISTEALUEILLA, VAIKKAKIN TUKI ON TÄHÄN MENNESSÄ OHJAT TU SUURELTA OSIN ALUEELLISTEN VIRANOMAISTEN SIJAAN KESKUSHALLINNON VIRANOMAISILLE

20–47 KROATIAATUETTIINMERKITTÄVÄLLÄTAVALLALIITTYMISENJÄLKEISENRAHOITUKSENHALLINNOINTIVALMIUKSIENKEHITTÄMISESSÄ,MUTTATARKASTUKSESSAHAVAITTIINMERKITTÄVIÄVIIPEITÄSEKÄALOJA,JOILLAEDISTYMINENONEDELLEENTARPEEN

20–25 LIIT TYMISTÄ VALMISTELEVAA TUKEA EI USEINKAAN OLE PANTU TÄYTÄNTÖÖN ALKUPERÄISEN AIKATAULUN MUKAISESTI

26–35 RAKENNERAHASTOIHIN VALMISTELEVAT HANKKEET: TULOKSET VAIHTELEVIA, MUT TA MYÖS TEKEMÄLLÄ OPPIMISEN PROSESSIIN LIIT TYVIÄ HYÖTYJÄ ON HAVAIT TAVISSA

36–44 EU:N MAATALOUSPOLITIIKAN VALMISTELUSTA ON SAATU VAIHTELEVIA TULOKSIA

45–47 LIIT TYMISTÄ VALMISTELEVALLA TUELLA ON EDISTET TY KROATIAN HALLINNOLLISTEN VALMIUKSIEN LISÄÄMISTÄ KORRUPTION JA JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNASSA, MUT TA JÄLJELLÄ ON MERKIT TÄVIÄ HAASTEITA

4

Erityiskertomus nro 14/2011 – Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä rahoitusta? Erityiskertomus nro 14/2011 – Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä rahoitusta?

48–53 PÄÄTELMÄTJASUOSITUKSET

48–51 PÄÄTELMÄT

52–53 SUOSITUKSET

LIITEI – SÄÄNNÖSTÖÖN(ACQUIS)SISÄLTYVÄT35LUKUA(30.KESÄKUUTA2011)

LIITEII – KOMISSIONMYÖNTÄMÄHALLINTOVALTUUKSIENSIIRTOEU-VAROJENHALLINNOINNISTAVASTAAVILLEKROATIANVIRANOMAISILLE(15.KESÄKUUTA2011)

LIITEIII – TARKASTETTUJENHANKKEIDENLUETTELO

KOMISSIONVASTAUKSET


55


CARDS-ohjelma: Yhteisön jälleenrakennus-, kehitys- ja vakautusapua koskeva ohjelma

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

IPA: Liittymistä valmisteleva tukiväline

IPARD: Liittymistä valmisteleva maaseudun kehittämisen tukiväline

ISPA: Liittymistä valmisteleva rakennepolitiikan väline

Obnova: Kroaatinkielinen sana, joka tarkoittaa ”jälleenrakentamista”

Phare: Keskeinen EU:n liittymistä valmisteleva väline vuosina 1989–2006

SAP: Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessi

Sapard: Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma

USKOK: Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirasto

YMP: Yhteinen maatalouspolitiikka

LYHENTEET

6


TIIVISTELMÄ

IV.Tu l o s t e n n ä k ö k u l m a s t a k a t s o t t u n a E U : n t u e l l a o n p y s t y t t y m e r k i t t ä v ä s t i k e h i t t ä -mään K roat ian va lmiuks ia ha l l innoida l i i t -t y m i s e n j ä l k e i s t ä r a h o i t u s t a , m y ö s t e k e -m ä l l ä o p p i m i s e n p r o s e s s i n k a u t t a . Tu e n t ä y t ä n t ö ö n p a n o o n k u i t e n k i n v i i v ä s t y ny t j a o s a h a n k k e i d e n o d o t e t u i s t a t u l o k s i s t a on v ie lä saavuttamatta . R akenne - ja kohee -s i o r a h a s t o j e n a l a l l a t e k e m ä l l ä o p p i m i s e n p r o s e s s i o n o l l u t e r i t y i s e n h y ö d y l l i n e n , v a i k k a k i n k e s k i t t y m i n e n s u u r i i n i n f r a -s t r u k t u u r i h a n k k e i s i i n o n t a p a ht u n u t m u i-den, er i t y isest i a lueel l isen ja paik al l istason h a n k k e i d e n k u s t a n n u k s e l l a . M a a s e u d u n k e h i t t ä m i s t o i m e n p i t e i s s ä o n o l l u t o n g e l -m a n a m ä ä r ä r a h o j e n a l h a i n e n k ä y t t ö a s t e , ja edist yminen hal l innol l i s ten valmiuks ien p a r a n t a m i s e s s a o n o l l u t v a a t i m a t o n t a . J o i t a k i n m e r k i t t äv i ä to i m i a o n to te u te t t u k o r r u p t i o n t o r j u n t a v i r a s t o n v a h v i s t a m i -s e k s i , m u t t a e d e s s ä o n v i e l ä m e r k i t t ä v i ä haasteita .

V.K e r t o m u k s e s s a t o d e t a a n , e t t ä E U : n l i i t -t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a t u k i a u t t a a m e r k i t -t ä v ä l l ä t a v a l l a K r o a t i a a v a l m i s t a u t u m a a n E U - v a r o j e n h a l l i n n o i n t i i n l i i t t y m i s e n j ä l -k e e n , m u t t a t ä h ä n m e n n e s s ä t u e n a n t a -m i s e s s a o n o n n i s t u t t u v a i n o s i t t a i n . K e r -t o m u k s e s s a a n n e t a a n s u o s i t u k s i a , j o i s s a yks i lö idään, missä l i sätuk i on er i t y isen tar -peel l i s ta n i iden va lmiuks ien kehi t tämisen edist ymistä s i lmäl lä p i täen, jo i ta tar v i taan l i i t t ymistä valmiste levan ja l i i t t ymisen jä l -ke isen rahoituksen hal l innoinnissa . Suosi -tukset pätevät hy vin todennäköisest i myös muissa EU:n l i i t t ymistä valmistelevaa tukea saavissa maissa .

I .E U : n K r o a t i a l l e m y ö n t ä m ä n l i i t t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a n t u e n ( 1 5 0 m i l j o o n a a e u ro a j o k a v u o s i v u o d e s t a 2 0 0 7 l ä ht i e n ) k e s k e i -s e n ä t a v o i t t e e n a o n a u t t a a k e h i t t ä m ä ä n maan hal l innol l i s ia va lmiuks ia , jotta K roa-t i a p y s t y y h a l l i n n o i m a a n E U - r a h o i t u s t a , j o t a s e s a a h y v i n h u o m a t t a v a n m ä ä r ä n l i i t t y m i s e n j ä l k e e n e r i t y i s e s t i E u r o o p a n m a a t a l o u s r a h a s t o i s t a s e k ä r a k e n n e - j a koheesiorahastoista .

I I .Ta r k a s t u k s e n t a v o i t t e e n a o l i a r v i o i d a , kuink a vaikuttavaa EU:n tuk i on ol lut sek ä tarkoituksenmuk aisuuden että saavutettu -jen tulosten näkökulmasta k atsottuna.

I I I .K o m i s s i o o n k e h i t t ä n y t v u o s i e n 2 0 0 4 j a 2 0 0 7 l a a j e n t u m i s t e n j ä l k e e n u u s i a l ä h e s -t ymistapoja tuk ikehyksen parantamiseks i . O h j e l m o i n t i m e n e t t e l y t o n s u u n n i t e l t u hy vin , joten ni iden avul la saadaan varmis -tettua, että tuk i kohdennetaan valmiuksien k e h i t t ä m i s e n p a i n o p i s t e a l u e i l l e . L i s ä k s i h av a i t t i i n , e t t ä t i l i n t a r k a s t u s t u o m i o i s t u i -m e n K ro at i a s s a t a r k a s t a m at h a n k k e e t o l i -vat hy vin tarkoituksenmuk ais ia . On kuiten-k in sy ytä k i innittää l isää huomiota julk is i in h a n k i n t o i h i n l i i t t y v i e n v a l m i u k s i e n s e k ä a l u e e l l i s te n j a p a i k a l l i s te n v i ra n o m a i s te n valmiuksien parantamiseen.


7


JOHDANTO

TAUSTAA

1. Fei ran Eurooppa-neuvosto päätt i kesäk uussa 2000 Euroopan u n i o n i n v a k a u t u s - j a a s s o s i a a t i o p r o s e s s i n ( S A P ) p u i t t e i s s a , e t t ä k a i k i l l a L ä n s i - B a l k a n i n m a i l l a p i t ä i s i o l l a m a h d o l l i s u u s l i i t t yä Eu ro o p a n u n i o n i i n . K ro at i a j ät t i E U - j ä s e ny y t t ä k o s k e -van hakemuksensa vuonna 2003 ja sa i neuvostol ta ehdok as -m a a n a s e m a n 1 . k e s ä k u u t a 2 0 0 4 . L i i t t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a t k u m p p a n u u d e t p e r u s te t t i i n v u o s i n a 2 0 0 6 j a 2 0 0 8 , j a t ä l l ö i n m ä ä r i te t t i i n n e e n s i s i j a i s e t a l at , j o i l l a K ro at i a n o n Eu ro o p a n k o m i s s i o n n ä k e my k s e n m u k a a n e d i s t y t t ävä e n n e n Eu ro o p a n unioni in l i i t t ymistä .

2. M u i d e n e h d o k a s m a i d e n t a p a a n K r o a t i a n o n E U : n j ä s e n e k -s i p ä ä s t ä k s e e n t äy t e t t äv ä K ö ö p e n h a m i n a s s a v a hv i s t e t u t a r -v io int iperusteet 1, hy väksyttävä EU:n koko la insäädäntö, jok a t u n n e t a a n n i m e l l ä a c q u i s c o m m u n a u t a i r e 2, s e k ä s a a t e t t a v a E U : n l a i n s ä ä d ä n tö o s a k s i o m a a k a n s a l l i s t a l a i n s ä ä d ä n tö ä ä n . Li i ttymisneuvottelujen helpottamiseksi a cq u i s co m mu n a u t a i re ‑ säännöstö on jaettu EU:n er i to iminnanaloja koskevi in lukui-h i n ( k s . l i i t e I ) . E r i l u k u j a k o s k e v a t n e u vo t te l u t e i v ä t ra j o i t u sääntelyä ja la insäädäntöä koskevi in näkökohti in , vaan ni iden yhteydessä k äs i te l lään myös tar v i t tavien hal l intorakenteiden luomista ja hal l innol l i s ten valmiuksien kehittämisessä saavu-tettua edist ystä .

3. Li i t t ymisneuvottelut a lo i tett i in v i ra l l i sest i 3 . lok akuuta 2005. Euroopan unionin neuvoston k anssa luvuitta in k äytävät neu-vo t te l u t a l o i te t t i i n k e s ä k u u s s a 2 0 0 6 j a n e s a ate t t i i n p ä ätö k-seen minister i tasol la 30 . kesäk uuta 2011 pidet yssä l i i t t ymis-konferenss issa . Kuten Eurooppa-neuvoston kesäk uussa 2011 p i d e t y s s ä k o k o u k s e s s a s o v i t t i i n , l i i t t y m i s s o p i m u s o n m ä ä r ä a l lek i r jo i t taa vuoden 2011 loppuun mennessä 3. Jäsenval t io i -d e n s o p i m a n a t a vo i t t e e n a o n , e t t ä K ro a t i a l i i t t y y E u ro o p a n unioni in 1 . heinäkuuta 2013.

1 Eurooppa-neuvoston

kesäkuussa 1993

Kööpenhaminassa vahvistamat

arviointiperusteet ovat

seuraavat:

a) poliittiset arviointiperusteet:

ehdokasvaltiossa on vakaat

valtioelimet, joilla taataan

demokratia, oikeusvaltio,

ihmisoikeudet sekä

vähemmistöjen kunnioittaminen

ja suojelu

b) taloudelliset

arviointiperusteet:

ehdokasvaltiossa on toimiva

markkinatalous, ja se pystyy

selviytymään kilpailun ja

markkinavoimien paineista

unionissa

c) ehdokasvaltio pystyy

suoriutumaan jäsenyyden

mukanaan tuomista

velvoitteista, mukaan luettuna

poliittisen unionin sekä talous-

ja rahaliiton tavoitteiden

noudattaminen.

2 Acquis communautaire

-säännöstö viittaa kokonaiseen

sarjaan periaatteita,

toimintalinjoja, lakeja,

käytäntöjä, velvoitteita ja

tavoitteita, joista on sovittu tai

jotka on kehitetty Euroopan

unionissa.

3 Brysselin Eurooppa-neuvosto,

24.6.2011, EUCO 23/11.

8


JÄSENYYDENVALMISTELUUNMYÖNNE T T YEU:NLI IT T YMISTÄVALMISTELE VATUKI

4. E U : n l i i t t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a n t u e n t a r k o i t u k s e n a o n t u k e a a c q u i s c o m m u n a u t a i r e ‑ s ä ä n n ö s tö n k äy t tö ö n o t to a j a t äy t ä n-töönpanoa sek ä auttaa ehdok asmaita vahvistamaan hal l innol -l i s ia valmiuksiaan, jo iden avul la ne voivat myöhemmin jäsen-valt iona ol lessaan hal l innoida suurempia määr iä ni i l le tar jol la o levaa EU-rahoitusta . Komiss iol la on k aks i to is iaan täydentä-vä ä l ä h e s t y m i s t a p a a h a l l i n n o l l i s te n va l m i u k s i e n va hv i s t a m i -seen. Ensinnäk in se rahoittaa suoraan hal l intorakenteiden ke -hittämisen, hal l intojärjestelmien perustamisen ja koulutuksen kaltaisia toimintoja. Toiseksi se tukee valmiuksien kehittämistä myös rahoitusohjelmista, jotka ovat samanlaisia kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sek ä rakenne - ja kohees iorahastojen ohje lmat ; tä l lö in ehdok asmai l la on t i la i-suus ”oppia tekemäl lä”, kun ne panevat täytäntöön k yseisen-la is ia ohjelmia ennen Euroopan unioni in l i i t t ymistä .

5. Vu o d e s t a 2 0 0 1 a l k a e n k o m i s s i o o n a n t a n u t K ro a t i a l l e l i i t t y-mistä valmistelevaa tukea useiden väl ineiden k autta (ks. ka a -v i o 1 ) 4. Alun per in tukea annett i in yhteisön jä l leenrakennus- , kehit ys- ja vak autusapua koskevan ohjelman (CARDS) k autta . Phare -ohjelma, joka on komission pääasial l inen l i ittymistä val -mistelevan tuen väl ine, k äynnistett i in Kroatiassa vuonna 2005. Sitä täydennetti in l i i ttymistä valmistelevalla rakennepolit i ikan väl ineel lä ( ISPA), jol la rahoitetaan infrastruktuurihank keita l i i-kenteen ja ympäristön aloi l la ja joka on EU:n koheeriorahaston e d e l t ä j ä , s e k ä m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s e n e r i t y i s e l l ä l i i t t y m i s-ohje lmal la (S apard) , jok a o l i n i in ik ään tar koi tettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston edeltäjäksi . Vuo-desta 2007 a lk aen nämä kolme väl inettä kor vatt i in l i i t t ymistä valmisteleval la tuk iväl ineel lä ( IPA) , josta annetaan rahoitusta vuositta in noin 150 mi l joonaa euroa v i iden osa-alueen k autta (ks . t a u l u k ko 1 ) . L i i t t ymisen jä lkeen EU:n rahoitus K roat ia l le l i säänt y y huomattavast i .

4 EU alkoi tukea Kroatiaa

vuonna 1991, heti sen

jälkeen kun entisessä

Jugoslaviassa oli puhjennut

aseellinen yhteenotto.

Vuosina 1991-2000 Euroopan

komission humanitaarisen

avun toimiston (1991–1998) ja

vuosien 1998–2000 Obnova-

ohjelman kautta (obnova on

jälleenrakennusta tarkoittava

kroaatinkielinen sana) annettiin

382 miljoonaa euroa; tukitoimet

painottuivat pakolaisten ja

asuinseudultaan siirtymään

joutuneiden paluuseen ja

kotouttamiseen, infrastruktuurin

jälleenrakentamiseen,

sodasta kärsineiden alueiden

talouden elvyttämiseen ja

miinanraivaukseen.

Osa-alue

I. Siirtymä-vaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen

II. Rajat-ylittävä

yhteistyö

III. Alueellinen kehittäminen

IV. Henkilöstön kehittäminen

V. Maaseudun kehittäminen Yhteensä

Kokonaismäärät(2007–2013) 299 105 379 104 184 1 071

Lähde: KOM(2009) 543 lopullinen, 14.10.2009 – Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) – Monivuotinen ohjeelli-nen rahoituskehys vuosille 2011–2013.

TA U L U K K O 1IPA-TUKIKROATIALLEVUOSINA2007–2013(MIL JOONAAEUROA)


9


K A A V I O 1LI IT T YMISTÄVALMISTELE VATJALI IT T YMISENJÄLKEISE TEU-MENOTKROATIASSA

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

10


6. Komiss io suunnit te lee K roat ia l le annettavan EU-tuen yhdes -s ä K r o a t i a n v i r a n o m a i s t e n k a n s s a . L i i t t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a kumppanuus ja k ansal l inen ohjelma, jok a koskee K roat ian yh -dentymistä Euroopan unioni in, ovat tuen pol i i t t isen kehyksen keskeiset tek i jät . EU:n rahoitus annetaan monivuot is issa oh-jeel l is issa suunnitteluasiak ir jo issa vahvistettujen tuen paino -pistealueiden muk aan; komissio laati i suunnitteluasiak ir jat t i i-vi issä yhteistyössä kansal l isten viranomaisten kanssa. Kroatian viranomaiset laat ivat tarkoituksenmuk ais ia hanke - ehdotuksia j a l i s t a a v a t j a m u o k k a a v a t y h d e s s ä k o m i s s i o n k a n s s a e h d o -t u k s e t p i t k ä l l e k e h i te l l y i k s i h a n k k e i k s i , j o t k a vo i d a a n p a n n a t äy t ä ntö ö n . H a n k k e i t a o n y l e e n s ä t äyd e n n e t t ävä k o l m e n t a i n e l j ä n v u o d e n k u l u e s s a . N e p a n n a a n t äy t ä ntö ö n av u s t u s j ä r -j e s te l m i e n , s o p i m u s te n ( p a l ve l u - , t av a ra n to i m i t u s - t a i u ra k-k asopimusten) ta i t winning-toimintaa koskevien sopimusten k autta 5. Kun on k yse l i i t t ymistä valmistelevan maaseudun ke -hittämisen tuk iväl ineen muk aisesta tuesta , hank keiden val in -nan suor i t taa yks inomaan K roat ian toimivalta inen v i rasto.

7. EU:n K roat ia l le antamaa tukea on hal l innoitu kolmel la er i ta -val la . CARDS- ohjelman yhteydessä tukea enimmäkseen hal l in -noit i in kesk itetyst i komissiossa. Uudempien väl ineiden yhtey-d e s s ä k o m i s s i o o n k u i te n k i n s i i r t ä ny t h a l l i n n o i nt i va l t u u k s i a a k k re d i to i d u i l l e K ro at i a n v i ra n o m a i s i l l e E U - ra h o i t u k s e n h a l-l innoint ia var ten 6. EU:n edustusto suor i t taa tä l lö in ennak ko -tark astuksia Kroatiassa tar jousk i lpai lu- ja sopimuksentekome -nettelyn aik ana (hajautettu hal l innointimuoto, johon kuuluvat ennak kotark astukset) . Kolmannessa, pis immäl le v iedyssä hal -l i n n o i nt i m u o d o s s a va l t u u k s i a o n s i i r re t t y k a n s a l l i s i l l e v i ra n-omais i l le , jo iden hal l innol l i set va lmiudet komiss io on ar v ioi-nut r i i t täviks i EU:n tuen hal l innoint i in i lman EU:n edustuston toimittamia ennak kotark astuksia (hajautettu hal l innointimuo -t o, j o h o n e i k u u l u e n n a k k o t a r k a s t u k s i a ) . Tä m ä h a l l i n n o i n t i -muoto vastaa eniten tapaa, jol la EU:n rahoitusta hal l innoidaan l i i t t ymisen jä lkeen, mutta useimmil la a luei l la komiss io e i o le v i e l ä hy vä k s y ny t s e n k äy t tö ö n o t to a 7. L i i t t e e s s ä I I e s i te l l ä ä n kunk in väl ineen ja osa-a lueen er i hal l innoint imuodot.

5 Twinning-sopimus on

komission suunnittelema väline,

jolla helpotetaan taitotiedon

siirtämistä EU:n jäsenvaltioiden

hallinnoista vastaanottajamaiden

hallintoihin. Sopimuksilla

täydennetään konsulttiyritysten

kanssa tehtäviä

palvelusopimuksia, jotka

koskevat taitotiedon siirtämiseen

tarvittavaa asiantuntija-apua.

6 Ennen kuin komissio hyväksyy

hallinnointivaltuuksien siirron,

viranomaisten on käytävä

läpi Kroatian hallituksen

akkreditointiprosessi.

7 Maaseudun kehittäminen

muodostaa poikkeuksen.

Hajautettu hallinnointimuoto,

jossa toimitetaan

ennakkotarkastuksia, ei ole

sovellettavissa maatalouden

ja maaseudun kehittämisen

erityisen liittymisohjelman

(Sapard) tai liittymistä

valmistelevan maaseudun

kehittämisen tukivälineen

(IPARD) yhteydessä.

Ehdokasmaan on hankittava

hallinnointivalmiuksien

siirto hajautetun

täytäntöönpanojärjestelmän

soveltamiseen ilman

ennakkotarkastuksia ennen,

kuin kyseisen kahden ohjelman

toimenpiteiden täytäntöönpano

alkaa.


11


8. Tark astus toimitett i in kesäkuun 2010 ja kesäkuun 2011 väl ise -nä a ik ana. S i inä haett i in vastausta seuraavaan k ysymykseen:

”Onko EU:n antama tuk i parantanut vaikuttaval la taval la Kroa-tian valmiuksia hall innoida l i ittymisen jälkeistä EU-rahoitusta?”

Tark astuksessa kesk it ytt i in seuraavien k ahden keskeisen osa-alueen ar v ioimiseen:

a) Onko komiss io suunnitel lut EU:n tuen ni in , että sen avul la voidaan hy väksyttäväl lä taval la auttaa Kroat iaa valmistau-tumaan EU-rahoituksen hal l innoint i in l i i t t ymisen jä lkeen?

b) Onko EU:n rahoit tami l la hank kei l la saatu odotetut tu lok-set s i inä mielessä, että Kroatian valmiudet hal l innoida EU-varoja ovat vahvistuneet?

9. Ta r k a s t u k s e s s a e i t u t k i t t u , k u i n k a v a i k u t t a v a s t i E U : n t u e l l a tuetaan a c q u i s c o m m u n a u t a i r e ‑ säännöstön k äyttöönottoa ja t äy t ä ntö ö n p a n o a K ro at i a s s a . Ta r k a s t u k s e n t avo i t te e n a e i o l -lut myösk ään suor ittaa k attavaa ar vioint ia s i i tä , kuink a valmis K roat ia on EU- jäseny yteen.

10. Tark astushavainnot teht i in seuraavalta pohjal ta :

a) analysoit i in l i i ttymistä valmistelevan tuen ohjelmointi in ja täytäntöönpanoon l i i t t y vät as iak i r jat

b) tark astett i in otos, johon ol i poimittu 16 IPA:n osa-a lueis -t a I , I I I j a I V s e k ä a i e m m i s t a C A R D S - , P h a re - , I S PA - j a S a -pard-rahoitusväl ineistä rahoitettua hanketta (ks. l i i t e I I I ) ; näihin hank keis i in myönnet yn EU-tuen kokonaismäärä ol i 9 6 , 6 m i l j o o n a a e u r o a , m i k ä v a s t a a k e s k i m ä ä r i n 1 1 p r o -sentt ia k aikesta tark astusjakson aik aisesta rahoituksesta 8; hank keet ar v io i t i in as iak i r ja- ja haastatte lunäytön perus-teel la , mink ä l i säks i k ahdeksan hanketta tark astett i in pai -k an pääl lä lok akuussa 2010

c) h a a s t a t e l t i i n k o m i s s i o n h e n k i l ö s t ö ä B r y s s e l i s s ä j a Zagrebissa

d) suoritett i in haastatteluja Kroatian minister iöissä, virastois -sa sek ä EU-varoja hal l innoivien alueel l isten ja paik al l isten viranomaisten luona Slavonsk i Brodissa, Spl i t issä , Tovarni-k issa , Vinkovcissa , Zadar issa ja Zagrebissa .

8 Kroatian vuosina 2001–2009

saama EU:n tuki oli kaikkiaan

860 miljoonaa euroa (ks.

taulukko 3).

TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA

12


K A R T TATARK ASTE T TUJENHANKKEIDENSIJAINTI

Lähde: Eurostat.


13


JOHDONMUK AINENJAHY VINKOHDENNE T TUSUUNNIT TELU

LIIT T YMISTÄVALMISTELE VALLETUELLEONOTE T TUK ÄYT TÖÖNUUSIKEHYS,JOK APERUSTUUAIEMMISTAL AA JENTUMISISTASAATUIHINKOKEMUKSIIN

11. Komissio ott i huomioon aiemmista laajentumisista saadut ko -kemukset suunnitel lessaan l i i t tymistä valmistelevan rahoituk-sen hal l innoint ikehystä . Näin ol len vuonna 2007 IPA-väl ineen käyttöönoton myötä k aikk i l i i ttymistä valmisteleva rahoitustu-k i v iet i in yhden väl ineen a la isuuteen, e ik ä tuk i enää jak autu-nut kolmen er i vä l ineen (Phare, ISPA ja Sapard) kesken kuten a iemmin. EU:n tuen suunnitte lu on sen ans iosta helpottunut huomattavast i .

12. Ennen IPA-väl inettä er i vä l ineiden koordinoint i tapahtui er i l -l i s t e n m e k a n i s m i e n k a u t t a , m u t t a I PA - v ä l i n e e n m y ö t ä k ä y -tössä on ol lut johdonmuk aisempi jär jeste lmä, jota k äytetään koordinoitaessa to imintavalmiuks ien kehit tämistä koskevien EU:n rahoittamien toimien suunnittelua. Laajentumisasioiden p ä ä o s a s to l l a o n k o m i s s i o s s a j o ht ava a s e m a I PA- t u e n k o o rd i-n o i n n i s s a k o l m e n m u u n p ä ä o s a s t o n k a n s s a : o s a - a l u e e n I I I ( a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ) y h t e y d e s s ä a l u e p o l i t i i k a n p ä ä -osasto, osa-a lueen IV (henk i löstön kehittäminen) yhteydessä t yö l l i s y y s - , s o s i a a l i - j a o s a l l i s u u s a s i o i d e n p ä ä o s a s t o j a o s a - a lueen V (maaseudun kehittäminen) yhteydessä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto. Mainitut neljä pääosas -toa koordinoivat tuen ohjelmoint i in ja täytäntöönpanoon l i i t-tyviä toimintojaan ja lukuja koskevia neuvotteluja sek ä epävi -ra l l i sest i että v i ra l l i sen s isä isen lausuntok ierroksen k autta .

HUOMAUTUKSET

14


13. K o m i s s i o o n myö s t i i v i s t ä ny t E U : n l i i t t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a n t u e n s u u n n i t t e l u n j a t ä y t ä n t ö ö n p a n o n s e k ä l i i t t y m i s t ä v a l -m i s t e l e v a n n e u v o t t e l u p r o s e s s i n v ä l i s t ä y h t e y t t ä . Tä h ä n o n p ä ä s t y s i s ä l l y t t ä m ä l l ä p ro s e s s i i n t a r k i s t u s k r i te e re i t ä , j o i d e n on täyt yttävä ennen luk uja koskevien neuvotte lu jen päätök -seen saattamista . Uutta lähest ymistapaa on sovel lettu ni iden lukujen kohdal la , jotk a s isä l tävät EU:n l i i t t ymistä valmiste le -vaa rahoitusta , er i t y isest i luvun 11 (maatalous ja maaseudun kehittäminen) ja luvun 22 (aluepolit i ikka ja rakennepoli itt isten väl ineiden yhteensovittaminen) kohdalla. Lähestymistavan an -s iosta on a lettu painottaa enemmän s i tä , miten K roat iassa on k yseis i l lä a loi l la edist ytt y hal l innol l isten valmiuksien kehittä-misessä EU:n l i i t t ymistä valmistelevan tuen avul la . Näin ol len es imer k iks i luvussa 11 yks i tar k is tusk r i teere is tä on maksaja-v i rastojen to imintavalmiudet , ja k yse inen as ia on o l lut myös keskeinen painopistealue EU:n tuessa (ks. myös kohta 37) . Täl -l a i s t a t a r k i s t u s k r i te e re i h i n p e r u s t u va a l ä h e s t y m i s t a p a a o l i s i kuitenk in voitu soveltaa Kroat iassa laajemmin. Es imerk iks i lu -vun 22 kohdal la e i o le k äytett y tar k istusk r i teer inä s i tä , onko K roat ian v i ranomais i l la r i i t tävät valmiudet , jotta ne voita is i in valtuuttaa hal l innoimaan l i i ttymistä valmistelevaa tukea i lman EU:n edustuston suor i t tamaa ennak kotark astusta .

IPA:NOHJELMOINTIMENE T TELYTONSUUNNITELTUHY VINJANIISSÄONASE TE T TUPAINOPISTEEKSIKROATIANHALLINNOLLISTENVALMIUKSIENVAHVISTAMINEN,VAIKK AKINHANKINTAMENE T TELYIHINONEDELLEENAIHEELLISTAKIINNIT TÄÄHUOMIOTA

14. EU:n tuessa, jo l la valmistelt i in ehdok aismaita vuosien 2004 ja 2007 laajentumisi in, ol i merkittävänä puutteena se, että Phare -väl ineel lä rahoitetut taloudel l isen ja yhteiskunnal l isen kohee -sion ohjelmat ol ivat ainoastaan yksivuotis ia ohjelmia 9. Kroatia o n hyö t y ny t I PA - v ä l i n e e n myö t ä o m a k s u t u s t a l ä h e s t y m i s t a -vasta, jok a k äsittää rakennerahastojen yhteydessä k äytettyjen o h j e l m i e n k a l t a i s i a m o n i v u o t i s i a to i m i nt a o h j e l m i a . Tä m ä o n parantanut mahdol l i suuks ia tekemäl lä oppimisen prosess i in , s i l lä suunnittelumenettelyt ovat a lk aneet muistuttaa l i i t t ymi-s e n j ä l k e i s e e n t u k e e n s ove l l e t t av i a s u u n n i t te l u m e n e t te l y j ä . Lisäksi valmiuksien kehittämistä koskevien tuk itoimenpiteiden suunnittelu on parantunut. IPA-väl ineen yhteydessä a luepol i -t i ik an pääosasto ja t yöl l i sy ys- , sos iaa l i - ja osa l l i suusas io iden pääosasto ovat myös pystyneet tarjoamaan asiantuntemustaan helpommin k uin k ahden a iemman laa jentumisen yhteydessä auttaakseen K roat ian v i ranomais ia k yseisessä monivuotisessa suunnitte luprosess issa .

9 Erityiskertomus

nro 5/2004 ehdokasmaita

rakennerahastojen hallinnointiin

valmistelevasta Phare-tuesta

(EUVL C 15, 20.1.2005, s. 1).


15


10 Ennen edellisiä laajentumisia

ehdokasmaissa oli käytössä

ennakkotarkastukset käsittävä

hajautettu hallinnointimuoto;

komissio ei ollut ennen sen

käyttöönottoa arvioinut, olisiko

ehdokasmaalla järjestelmän

myötä valmiudet hallinnoida

rahoitusta vaikuttavasti.

11 Ks. esimerkiksi

tilintarkastustuomioistuimen

vuosikertomus

varainhoitovuodelta 2009,

kohdat 4.18–4.20 (EUVL C 303,

9.11.2010). Toinen keskeisistä

virheiden syistä oli se, että

”julkisiin hankintamenettelyihin

sovellettavien sääntöjen

noudattaminen laiminlyötiin

pahasti”.

12 Laajentumisasioiden

pääosaston vuoden 2010

toimintakertomus, s. 20.

15. M e r k i t t äv ä a s k e l k o h t i l i i t t y m i s e n j ä l k e i s e n r a h o i t u k s e n p a-re m p a a h a l l i n n o i n t i a o n o l l u t K ro a t i a n t a p a u k s e s s a s e , e t t ä komissio on alk anut soveltaa t iukempaa lähestymistapaa kuin edell isten ehdok asmaiden kohdalla varmistaessaan, että Kroa-t i a l l a o n v a l m i u d e t h a l l i n n o i d a l i i t t y m i s t ä v a l m i s te l e v a a r a -hoitustaan 10. Keskeinen osa tätä lähest ymistapaa on suunnit-te lu jär jeste lmä, jonk a komiss io on kehit tänyt ar v io idakseen, mil lais ia tarpeita Kroatial la on hajautetun hal l innointimuodon k äy t tö ö n o t to o n l i i t t y v i e n va l m i u k s i e n p a ra nt a m i s t a s i l m ä l l ä p i t ä e n , j a m ä ä r i t t ä ä k s e e n , m i l l a i n e n t u k i o n t a r p e e n n ä i d e n tarpeiden täyttämiseksi ; hajautetun täytäntöönpanojär jestel -m ä n o s a l t a o n t a r k o i t u k s e n a , e t t ä e n s i n e d u s t u s to to i m i t t a a ennak kotark astuksia ja myöhemmin näistä ennak kotark astuk-s ista luovutaan (ks. kohta 7) .

16. Tu k e a o n k u i t e n k i n k o h d e n n e t t a v a e r i t y i s e s t i K ro a t i a n j u l k i -s i i n h a n k i n t o i h i n l i i t t y v i e n v a l m i u k s i e n k e h i t t ä m i s e e n . T i l i n -tar k astuks issa , jo i ta t i l intar k astustuomioistu in to imittaa EU:n talousar viota koskevan vuotuisen tark astuslausuman yhteydes -s ä , i l m e n e e j at k u va s t i , e t t ä E U : n j ä s e nva l t i o i s s a e s i i nt y y h u o -m at t ava s t i s ä ä ntö j e nva s t a i s u u k s i a h a n k i nt a m e n e t te l y i s s ä k o -heesiopolit i ikan alal la 11. Kuten taulukosta 2 käy i lmi, Kroatiassa s i ja itseva EU:n edustusto on hajautettuun hal l innointimuotoon kuuluvien ennak kotark astusten yhteydessä joutunut säännöl l i -sest i hylk äämään esitettyjä asiak ir joja, kosk a ne eivät ole ol leet k a ik i l ta os in EU:n menette ly jen muk ais ia . Va ik k a hylk äämista -paukset ovat se lväst i vähent yneet vuosina 2007–2010, laa jen-tumisas io iden pääosasto i lmoit t i vuoden 2010 to imintaker to -muksessaan, että hylk äämistapauksia o l i edel leen suhteel l i sen pal jon monimutk aisempien, usein rakennusurakoihin l i i t ty vien sopimusten kohdal la , kosk a tek nistä va lvontaa koskeva as ian -tuntemus ol i laadultaan r i i t tämätöntä 12 (ks . myös kohta 23) .

2007 2008 2009 2010

ArviointikertomuksetEnsimmäinen asiakirjatoimitus 60 22 20 14

Täydentävät asiakirjat 34 35 67 20

SopimuksetEnsimmäinen asiakirjatoimitus 60 20 21 20

Täydentävät asiakirjat 34 37,5 33 10

Lähde: Laajentumisasioiden pääosaston vuoden 2010 toimintakertomus.

TA U L U K K O 2KROATIANVIR ANOMAISTENESIT TÄMÄTTAR JOUSTENARVIOINTIAKOSKE VATKERTOMUKSE TJASOPIMUKSE T,JOTK AKROATIASSASIJAITSE VAEU:NEDUSTUSTOONHYL ÄNNYT(PROSENT TIOSUUS)

16


TARK ASTE TUTHANKKEE TONTOTEUTE T TUVALMIUKSIENPAR ANTAMISENPAINOPISTEALUEILL A,VAIKK AKINTUKIONTÄHÄNMENNESSÄOHJAT TUSUURELTAOSINALUEELLISTENVIR ANOMAISTENSIJAANKESKUSHALLINNONVIR ANOMAISILLE

17. Komissio on yleisesti ottaen varmistanut – Kroatian viranomai-s ia kuul len – että keskeiset hal l innol l is i in valmiuksi in l i i t ty vät tar peet on määr i tett y. Komiss ion rahoitusta koskevien K roa -tian tarpeiden ar viointi in ja päivitykseen on käytössä järjestel-mäl l inen lähest ymistapa: l i i t t ymiskumppanuuden yhteydessä ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa ja alhaalta ylös -p ä i n s u u nt a u t u va l ä h e s t y m i s t a p a m a h d o l l i s i l t a e d u n s a a j i l t a ( lä h innä K roat ian m inis ter iö i l tä ) saatu jen h anke - eh dotu sten yhteydessä .

18. Er i ty ishank keiden muodossa annettu EU:n tuk i täydensi K roa-t ian viranomaisten omia pyrk imyksiä vahvistaa minister iöiden valmiuksia ja perustaa el imiä, joiden tehtävänä on hal l innoida t u l e va a E U - ra h o i t u s t a . Y l e i s e s t i o t t a e n 1 6 t a r k a s te t u n h a n k-keen tavoit teet o l ivat hy vin samansuuntaiset l i i t t ymisk ump -p a n u u d e s s a e s i t e t t y j e n v a l m i u k s i e n k e h i t t ä m i s e n p a i n o p i s -tea lueiden k anssa . Jopa s i l lo in , k un hank keis i in e i s i sä l t ynyt s u o ra n a i s t a va l m i u k s i e n k e h i t t ä m i s t ä te k n i s e n av u n j a t w i n-ning-sopimusten k autta , n i ih in kuului huomattava tekemäl lä oppimisen prosess i , jok a tar jos i mahdol l i suuden saada ar vo -k asta k äytännön kokemusta EU:n rahoituksen hal l innoinnista ennen unioni in l i i t t ymistä .

19. Lähes k a ik issa tapauks issa komiss ion rahoitus kohdennett i in Kroatiassa el imiin, jotk a tulevaisuudessa vastaavat l i i t tymisen jä lkeisen EU-tuen täytäntöönpanosta. Tuk i ohjatt i in kuitenk in s u u re l t a o s i n n i i l l e k e s k u s h a l l i n n o n e l i m i l l e , j o t k a va s t a avat l i i t t y m i s e n j ä l k e i s e n r a h o i t u k s e n h a l l i n n o i n n i s t a , j a p a l j o n vähäisemmässä määr in a lueel l i s i l le v i ranomais i l le , jo i l la k ui -te n k i n o n t ä r k e ä ro o l i l i i t t y m i s e n j ä l k e i s e n ra h o i t u k s e n t äy-täntöönpanossa. Näin ol len on vaarana, että alueel l isen tason el imet e ivät saa r i i t täväst i kokemusta EU-tuen täytäntöönpa-nosta l i i t t ymisajankohtaan mennessä 13.

13 Komission palkkaamat

konsultit suorittivat vuonna

2009 arvioinnin, joka koski

rakennerahastojen valmisteluun

Kroatiassa myönnettyä Phare-

tukea. Arvioinnissa ilmeni, että

paikallisten ja alueellisten elinten

valmiuksien kehittäminen

ei ollut riittävässä määrin

painopisteenä. Siinä suositeltiin,

että uusien jäsenvaltioiden

kokemus otettaisiin huomioon

ja että vaadittavien valmiuksien

kehittämistä ei lykättäisi niin

myöhään, että kyseisten elinten

on mahdotonta osallistua

vaikuttavalla tavalla.


17


14 Varainhoitoasetuksen

166 artiklan 3 kohdassa

todetaan, että ”N+3” -säännön

mukaisesti komission on

vapautettava ilman eri

toimenpiteitä ohjelman

talousarviositoumuksen

mikä tahansa osa, joka

ei ole johtanut maksuun

talousarviositoumuksen

tekovuotta seuraavan

kolmannen vuoden

31. joulukuuta mennessä

(neuvoston asetus (EY, Euratom)

N:o 1605/2002, annettu

25 päivänä kesäkuuta 2002,

Euroopan yhteisöjen yleiseen

talousarvioon sovellettavasta

varainhoitoasetuksesta

(EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1)).

KROATIAATUE T TIINMERKIT TÄVÄLL ÄTAVALL ALI IT T YMISENJÄLKEISENR AHOITUKSENHALLINNOINTIVALMIUKSIENKEHIT TÄMISESSÄ,MUT TATARK ASTUKSESSAHAVAIT TIINMERKIT TÄVIÄVIIPEITÄSEK ÄALOJA,JOILL AEDIST YMINENONEDELLEENTARPEEN

LIIT T YMISTÄVALMISTELE VAATUKEAEIUSEINK AANOLEPANTUTÄYTÄNTÖÖNALKUPER ÄISENAIK ATAULUNMUK AISESTI

20. Ta u l u ko s s a 3 es i tetään, missä määr in suunnite l lut menot on s idottu ja k äytett y. Phare - , ISPA- ja Sapard- ohjelmissa i lmeni k a i k i s s a v a i k e u k s i a p a n n a r a h o i t u s t äy t ä n tö ö n a l k u p e r ä i s e n a i k a t a u l u n m u k a i s e s t i . I PA - v ä l i n e e n t a p a u k s e s s a h i d a s t ä y -täntöönpano on ongelma, er i t y isest i l i ikenteen ja ympär istön toimintaohjelmissa ( IPA I I I ) ja IPARD-ohjelmassa ( IPA V ) ; r isk inä on, että varoja joudutaan vapauttamaan v i ipeiden vuoksi 14.

21. EU:n tuen täytäntöönpanon a loi t tamisessa on sattunut K roa-t i a s s a u s e i t a v i i v ä s t y k s i ä , j o t k a o v a t j o h t u n e e t u u s i e n v ä l i -neiden k äyttöönotosta . K roat ia on o l lut o ikeutettu l i i t t ymis-t ä va l m i s te l e va a n t u k e e n Ph a re - , I S PA - j a S a p a rd -vä l i n e i d e n k autta 1. tammikuuta 2005 alk aen. Kosk a ol i kuitenkin tarpeen määr ittää a lakohtaiset tavoitteet , jotk a vastais ivat strategis ia p a i n o p i s te a l u e i t a , I S PA- j a S a p a rd- o h j e l m i e n y hte yd e s s ä k u-l u i k e s k i m ä ä r i n 1 2 k u u k a u t t a j a P h a re - o h j e l m a n y h te yd e s s ä 18 kuukautta, ennen kuin rahoitussopimukset saati in valmiiksi . I PA - v ä l i n e e n e r i o s a - a l u e i s i i n k u u l u v i e n v u o d e n 2 0 0 7 o h j e l -m i e n r a h o i t u s s o p i m u k s e t t e h t i i n v a s t a k e s k i m ä ä r i n 1 6 k u u -k autta sen jälkeen, kun IPA:n täytäntöönpanoa koskeva asetus ol i tul lut voimaan. Tämä johtui pääasiassa ajasta, jonk a hal l in-noint ivaltuuksien s i i r täminen vaat i ennen kuin täytäntöönpa -n o vo i t i i n a l o i t t a a ; k ys e s s ä o l i u u s i I PA- a s e t u k s e s s a va a d i t t u ehto (ks. kohta 7) .

18


22. Monet t i l intark astustuomioistuimen tark astamista IPA:a edel-täv istä hank keista e ivät o l leet va lmi i ta täytäntöönpantaviks i v ielä s i l loin, kun rahoitussopimus ol i a l lek ir joitettu. Tämä joh-tui s i i tä , että K roat ian v i ranomaiset e ivät o l leet v ie lä saaneet valmiiksi toimeksiannon ehtoja tai tek nisiä er itelmiä, joita tar -j o u s k i l p a i l u n k äy n n i s t ä m i n e n e d e l l y t t i . Ta r k a s te t t u j e n s o p i-musten tapauksessa rahoitussopimuksen tekemisestä tar jous-k i lpai lun k äynnistämiseen ol i näin ol len kulunut kesk imäär in 12 kuuk autta. IPA-väl ineen yhteydessä t i lanne parantui jonk in verran, s i l lä vastaava a ik a lyheni k ahdeksaan kuuk auteen. Ky-seistä a ik aa on kuitenk in v ie läk in a iheel l i s ta lyhentää.

Kroatiassa toteutettavat ohjelmat Talousarvio Sopimuksia koskeva talousarvion osuus

(%)

Maksuja koskeva talousarvion osuus

(%)1

CARDS 260 97 % 92 %

Phare 147 86 % 78 %

ISPA 59 96 % 63 %

Sapard 25 62 % 48 %

IPA I 2007 45 90 % 57 %

IPA I 2008 42 27 % 20 %

IPA I 2009 42 11 % 11 %

IPA II 2007–2009 8 64 % 36 %

IPA III 2007–2009 (joista) 143 29 % 7 %

– liikenteen toimintaohjelma 54 20 % 4 %

– ympäristön toimintaohjelma 54 25 % 2 %

– alueellisen kilpailukyvyn toimintaohjelma 35 48 % 20 %

IPA IV 2007–2009 – henkilöstön kehittämistä koskeva toimintaohjelma, Toimenpiteet 101 ja 103 38 71 % 9 %

IPA V 2007–2009 (IPARD) 51 12 % 0 %

Yhteensä 860 68 % 55 %

1 Lukuun ottamatta 30 prosentin ennakkomaksuja osa-alueiden III, IV ja V osalta.

Lähde: EU:n edustusto Kroatiassa.

TA U L U K K O 3EU:NTUENTÄYTÄNTÖÖNPANOKROATIASSA(MIL JOONAAEUROA,MAALISKUU2011)


19


23. Tarjouskilpailun käynnistämisen jälkeen vi ipeitä aiheutui usein myös s iks i , et tä K roat ian v i ranomais i l la o l i edel leen vähäiset valmiudet hall innoida EU:n hankintamenettelyjä (ks. kohta 16). EU:n edustusto on s iks i joutunut usein hylk äämään tar jous- ja sopimusaineiston ja lähettämään sen tak ais in K roat ian v i ran-omais i l le , jotta nämä tek is ivät s i ihen tar v i t tavat parannukset ( k s . t a u l u k ko 2 ) . Tä s t ä o n a i h e u t u n u t v i i p e i t ä , j o i t a e i o l i s i syntynyt, jos asiakirja-aineisto olisi laadittu annettujen standar-dien mukaisesti. Til intarkastustuomioistuin tarkasti 18 sopimuk-sen otoksen ja havaits i , että sopimukset ol i tehty kesk imäär in k ymmenen k uuk autta myöhässä a lk uperä isestä a ik ataulusta ; tä l la inen v i ive on vars in merk ittävä, kun tavanomainen hank-keen kestoaik a on korkeintaan kolme ta i nel jä vuotta .

24. Phare 2005-, Phare 2006- ja Sapard-ohjelmista tuettujen hankkei-den yhteydessä komissio jatkoi täytäntöönpanon määräaikaa vuo-del la helpottaakseen vaikeuksia , jo ita Kroat ia l la ol i panna EU:n tuki täytäntöön alkuperäisen aikataulun mukaisesti. ISPA-hankkei -den kohdalla määräaikaa jatketti in yhdellä tai kahdella vuodella. Tämän kokemuksen perusteella komissio otti käyttöön pidemmät määräajat IPA:n osa-alueen I yhteydessä. IPA:n osa-alueiden I I I , IV ja V kohdalla maksumääräajat perustuvat kuitenk in ”N+3”-sään-töön, mik ä on huomattavan haasteel l ista (ks. alavi ite 14) .

25. K u t e n s e u r a av i s t a k o h d i s t a i l m e n e e y k s i t t ä i s t e n h a n k k e i d e n osalta (ks. kohdat 26–47) , v i ipeet , jotk a johtuvat lähinnä Kroa-tian hall innon valmiuksi in l i i ttyvistä seikoista, ovat hidastaneet edist ymistä , jota l i i t t ymistä valmisteleval la tuel la on saatu a i -kaan Kroatian hall innoll isten valmiuksien kehittämisessä ennen l i i t tymistä. On näin ol len r isk inä, että Kroatia ei säädetyn mää-räajan kuluessa k ykene kokonaisuudessaan k äyttämään l i i t t y-misen jä lkeis iä , määrältään a iempaa suurempia määrärahoja .

R AKENNER AHASTOIHINVALMISTELE VATHANKKEE T:TULOKSE TVAIHTELE VIA,MUT TAMYÖSTEKEMÄLL ÄOPPIMISENPROSESSIINLI IT T Y VIÄHYÖT YJÄONHAVAIT TAVISSA

26. Ta r k a s t u k s e s s a t u t k i t t i i n k a h d e k s a n ra k e n n e ra h a s to i h i n va l -mistelevaa hanketta , jotk a l i i t t y vät nel jään keskeiseen a luee -seen (ks. kaavio 2 ) . Hank keiden odotetut tulokset saavutett i in va i hte l e va s t i , o s i t t a i n v i i p e i d e n v u o k s i , j a h a n k k e i d e n m a h -dol l inen kestäv y ys vaihtel i myös. Ol i se lvää, että K roat ian v i -ranomaiset hyöt y vät tekemäl lä oppimisen prosess ista , mutta t iettyihin toimintavalmiuksi in l i i ttyvi in seik koihin on edel leen sy ytä k i innittää huomiota .

20


K A A V I O 2R AKENNE-JAKOHEESIOR AHASTOJAKOSKE VATVALMISTELUTKROATIASSA



21


15 Tarkasti määritellyt,

mitattavissa ja toteutettavissa

olevat, relevantit ja ajallisesti

määrätyt tavoitteet (Specific,

Measurable, Achievable, Relevant

and Timely).

16 Neljä muuta piirikuntaa

kuului aikaisemman 2002 CARDS

-hankkeen yhteyteen.

u s e i t a t u e n s e u ra n t a a n j a a r v i o i n t i i n l i i t t y v i ä o s a t e k i j ö i t ä o n v i e l ä p a ra n n e t t av a

27. SMART-tavoitteiden 15 ja ni ihin l i i ttyvien indik aattorien r i i ttämä-tön k äyttö ol ivat usein sy ynä s i ihen, että hank keiden tulosten ar viointi ol i vaikeaa, erityisesti avustusjärjestelmien yhteydessä. Vaik k a t i l intark astustuomioistuimen tark astamat IPA-hank keet ol ivat tä l tä os in parempia kuin IPA:a edeltävät hank keet , hank-k e i d e n va i k u t t av u u d e n a r v i o i nt i t a p a a o n e d e l l e e n a i h e e l l i s t a parantaa. Komissiol la on hyvin suunniteltu seurantajärjestelmä, jota Kroatian viranomaiset soveltavat ; tark astuksessa kuitenk in havaitt i in , että tois inaan seurantaker tomuksissa helpost i a l iar -vioit i in hankkeissa esi intyviä ongelmia. Joskus hankkeista ei ole tehty ulkoista ar viointia , er ityisest i rahoitettujen avustusjärjes-te lmien tapauksessa . Tämä johtuu os i t ta in s i i tä , et tä komiss io a i k o o y h d i s t ä ä I PA - o h j e l m i e n v ä l i a r v i o i n n i n j a ra k e n n e ra h a s -tojen to imintaohje lmien ennak koar v io innin ; tä l la inen to imin-tatapa v i iväst yttää kuitenk in t i la isuutta oppia IPA:n hanketuen mahdol l is ia parannuksia koskevasta ulkoisesta ar v ioinnista .

t a r k a s t e t t u j e n h e n k i l ö s t ö n ke h i t t ä m i s h a n k ke i d e n t u l o s t e n ke s t äv y ys o n e p äv a r m a a

28. C ARDS 2004 -hanke k äs i t t i ens immäisen hajautetun Euroopan sos iaal i rahastoon valmistelevan tuk i jär jestelmän K roat iassa ja tarjosi ar vokasta valmiuksien kehittämiseen l i ittyvää kokemusta nel jässä hank keen yhteyteen kuuluneessa pi i r ikunnassa16. Kus-sak in pi ir ikunnassa perustett i in työl l isyyttä koskeva paik al l inen kumppanuus, jok a k attoi joukon henk i löstön kehittämistoimia. K u n E U : n r a h o i t u s v u o n n a 2 0 0 8 l o p p u i , t yö l l i s y y t t ä k o s k e v a t p a i k a l l i s e t k u m p p a n u u d e t k u i t e n k i n l a k k a s i v a t s u u re l t a o s i n toimimasta , mik ä asettaa k yseenala iseks i n i iden kestäv y yden.

29. Rahoitus- ja muun tuen puuttuminen nykyisi ltä työl l isyyttä kos-k e v i l t a p a i k a l l i s i l t a k u m p p a n u u k s i l t a e i o l e hy v ä m e r k k i v a s -taavien kumppanuuksien kehittämistä s i lmäl lä pi täen K roat ian 1 3 m u u s s a p i i r i k u n n a s s a , v a i k k a k u m p p a n u u k s i e n k e h i t t ä m i -nen ol i yks i tavoitte ista IPA:n t yöl l i sy yttä koskevan paik al l i sen k u m p p a n u u d e n h a n k k e e n s e u r a n n a s s a . L i s ä k s i I PA - h a n k k e e n o s a n a ra h o i te t u n p a l ve l u s o p i m u k s e n myö h ä i n e n a l o i t u s a j a n-k o h t a o l i s y y n ä s i i h e n , e t t ä s o p i m u k s e n k a u t t a p a l ve l u k s e e n o te t u i l l a k o n s u l te i l l a e i o l l u t r i i t t ävä s t i a i k a a a u t t a a p e r u s t a -maan näihin pi i r ikunti in työl l isyyttä koskevat paik al l iset kump -panuudet ennen avustusjärjestelmien k äynnistämistä. Komissio on kuitenk in myöntänyt , että kestäv y ys on keskeinen k ysymys, j a s e a r v i o i p a r h a i l l a a n , m i k ä o l i s i p a ra s t a p a p a ra nt a a t yö l l i -sy yttä koskevien paik al l i s ten kumppanuuksien kestäv y yttä .

22


17 Vuoden 2009 väliarvioinnissa,

joka koski rakennerahastojen

valmistamiseen Kroatiassa

annettua Phare-tukea,

todettiin myös, että vähemmän

kehittyneille alueille annetaan

liian suuri painoarvo ja että

kaikilla muilla Kroatian alueilla

on niin ikään merkittäviä

haasteita Euroopan unionin

kilpailukyvyn osalta.

18 Liikennekäytävän reitti:

Salzburg – Ljubljana – Zagreb –

Beograd – Niš – Skopje – Veles –

Thessaloniki.

ra h o i t e t t u j e n a l u e e l l i s t a k i l p a i l u k y k y ä ko s ke v i e n h a n k ke i d e n ko h d a l l a i l m e n i e d e l l e e n m e r k i t t äv i ä v a l m i u k s i i n l i i t t y v i ä o n g e l m i a

30. Phare 2005:n yr itysinfrastruktuureja koskevan hank keen tulok-set va ihtel ivat . Täytäntöönpanosta vastaavat e l imet pyst y ivät käyttämään koko budjetin, vaikkakin vi iveellä, ja varmistamaan, että kutak in val ittua avustushanketta var ten luoti in infrastruk-tuur i . Tar k astettaessa B enkovac in avustushanketta (yks i se i t-semästä Pharen yr i t ys infrastruktuur i jär jeste lmään kuuluvasta av u s t u k s e s t a ) i l m e n i k u i te n k i n , e t t ä p a i k a l l i s e t v i ra n o m a i s e t eivät k i innittäneet r i i ttävästi huomiota EU:n rahoittaman infra-struktuur in kestäv y yteen. Puutteita havaitt i in infrastruktuur in y l läpidossa , ja yr i t ysten k i innostuksen herättämiseen e i o l lut o lemassa strategiaa ; infrastruktuur ia k äytett i in vain vähän.

31. I PA 2 0 0 7 : n y r i t ys i n f ra s t r u k t u u r i h a n k k e e s s a o te t t i i n h u o m i o o n vuoden 2005 hankkeesta saatu kokemus. Vuoden 2005 hankkeen tapaan v i ipeitä kuitenk in i lmeni avustusjär jeste lmän ar v ioint i -m e n e t t e l y s s ä , j a av u s t u s t e n s a a j a t e i v ä t u s e i n k a a n p y s t y n e e t laat imaan tek nistä asiak ir ja-aineistoa kokonaisuudessaan. Teke -mäl lä oppimisen prosessista saatava mahdol l inen hyöty väheni , s i l lä hanke ei kohdistunut suoraan ni ihin el imiin, joiden vastuul-le tuleva a lueel l isen k i lpai luk y v yn toimintaohjelma ol i annettu. L isäksi painopistealueena ol i kymmenen Kroatian vähiten kehit-t ynyttä pi i r ikuntaa. Näin ol len muiden pi i r ikunt ien paik al l i s i l la viranomaisi l la ei ol lut mahdoll isuutta yr itysinfrastruktuurin täy-täntöönpanon kautta tapahtuvaan oppimiseen ennen l i ittymistä, vaik k a nämä pi i r ikunnat ovat myös oikeutettuja rahoitukseen 17.

l i i ke n n e h a n k ke i s t a s a a t i i n o d o t e t u t t u l o k s e t, m u t t a h a n k ke i d e n v a l m i s t e l u j a h a n k i n n a t v i i v ä s t y i v ä t h u o m a t t av a s t i

32. ISPA 2005 - rautat ien kunnostushank keen avul la nyk yaik aistet-t i in 33 k i lometr iä rautat ie l in jaa , jok a muodostaa osan keskeis-tä Euroopan laajuista l i ikennek äytävää X 18. Se ol i ensimmäinen EU:n sääntöjen muk aan K roat iassa valmisteltu ja toteutettu l i i -kenteen infrastruktuur ihanke. Tekemäl lä oppimisesta o l i tässä yhteydessä pal jon hyötyä. Hanke k äynnistett i in k aksi vuotta al -kuperäisestä a ik ataulusta jä l jessä , kosk a hanketta e i o l lut v ie lä täytäntöönpanon suunnite l tuun a loitusajankohtaan mennessä kehitett y tarpeeksi p i tk äl le. Tar jousk i lpai lumenettely v i iväst y i , kosk a hank intavalmiuksia e i o l lut . M yös Zagrebin päärautat ie -aseman urak k aa koskevan IPA 2007 - rautat iehank keen hank in-tamenettely v i iväst yi lähinnä s i i tä sy ystä , että tar jousasiak ir jat e ivät o l leet täydel l is iä , va ik k ak aan v i ive e i o l lut n i in pitk ä kuin a iemmin toteutetussa ISPA-hank keessa .


23


19 Rakennerahastoja koskevan

asetuksen mukaan komissio

määrittelee suurhankkeiksi yli

50 miljoonan euron hankkeet.

Tätä määrää pienemmäksi

jäävät hankkeet luokitellaan

muiksi kuin suurhankkeiksi.

Neuvoston asetus (EY)

N:o 1083/2006, annettu

11 päivänä heinäkuuta 2006,

Euroopan aluekehitysrahastoa,

Euroopan sosiaalirahastoa ja

koheesiorahastoa koskevista

yleisistä säännöksistä sekä

asetuksen (EY) N:o 1260/1999

kumoamisesta (EUVL L 210,

31.7.2006, s. 25). Asetusta on

muutettu 16 päivänä kesäkuuta

2010 annetulla Euroopan

parlamentin ja neuvoston

asetuksella (EY) N:o 539/2010

(EUVL L 158, 24.6.2010, s. 1).

33. T i l intark astustuomioistuimen lok akuussa 2010 paik al la teke -m ä n t a r k a s t u k s e n a i k a n a I S PA- h a n k k e e n t äy t ä ntö ö n p a n o o l i v i ipeistä johtuen edel leen kesken. Hank keen suunnite l lut tu-lokset saavutetta is i in todennäköisest i vuoden 2011 loppuun m e n n e s s ä , v a i k k a n i i d e n l o p u l l i n e n v a i k u t u s r i i p p u u m u i s t a K ro at i a s s a j a n a a p u r i m a i s s a l i i k e n n e k äy t ävä l l ä X to te u te t t a-v ista rautat iehank keista .

ra ke n n e - j a ko h e e s i o ra h a s t o j e n h a n ke s u u n n i t e l m a n v a l m i s t e l u n j a v a l m i u k s i e n l i s ä ä m i s e n t u ke m i s e s s a o n o n n i s t u t t u v a i n o s i t t a i n

34. Va i k k a y k s i P h a re 2 0 0 6 - h a n k k e e n a l k u p e r ä i s i s t ä p ä ä t a vo i t -te ista ol i perustaa jär jestelmä, jonk a avul la laaditaan täytän-tö ö n p a n o o n va l m i i d e n h a n k k e i d e n s u u n n i te l m a ra k e n n e - j a koheesiorahastojen osalta, komissio päätti s ittemmin kesk ittyä k e h i t t ä m ä ä n r a j o i t e t t u a m ä ä r ä ä s u u r i a i n f r a s t r u k t u u r i h a n k -k e i t a 1 9. Tä s t ä s e u ra s i , e t t ä s u u n n i te l t u a h a r ve m m at K ro at i a n v i ranomaiset sa ivat tukea va lmiuks ien kehit tämiseen ja kou-l u t e t t a v a n h e n k i l ö s t ö n m ä ä r ä l a s k i t u h a n n e s t a 9 0 : e e n . K u n suurhank keiden valmisteluun kesk itytään täl lä tavoin, on seu-rauksena todennäköisesti , että rakenne - ja koheesiorahastojen tukea k äytetään a lussa enemmän. L isäks i o l i s i k u i tenk in tar -peen valmistel la sel la is ia muita kuin suurhank keis i in kuuluvia hank keita , jotk a ovat täytäntöönpanovalmi i ta , kosk a ne ovat a lueel l i sen kehit yksen k annalta tär ke i tä . Yle isest i ot taen ko -missio ei ottanut r i ittävissä määrin huomioon tar vetta kannus-taa ja avustaa a lueel l is ia ja paik al l i s ia hankevastaavia valmis-telemaan tulevien toimintaohjelmien yhteydessä toteutettavia hank keita , ja täten tukea e i myönnett y tä l lä tasol la tarpeeksi . S u u r i a i n f ra s t r u k t u u r i h a n k k e i t a va l m i s te l t i i n a i n o a s t a a n y h -d e k s ä n . J o i d e n k i n h a n k k e i d e n te k n i n e n a s i a k i r j a - a i n e i s to e i o l l u t t ä y d e l l i n e n . L ä h e s 5 0 a v u s t u s j ä r j e s t e l m ä l l e l a a d i t t i i n h a k e m u k s i a k o s k e v a t o h j e e t , m u t t a a i k a e i r i i t t ä ny t s i i h e n , että jär jestelmiä koskeva t ieto ol is i kulkeutunut keskushal l in-nosta a lueel l i se l le tasol le. EU:n rahoittama as iantunt i juus on myötävaikuttanut merk ittäväl lä taval la k ansal l isen strategisen v i i tekehyksen sek ä rakenne - ja koheesiorahastoista tuettujen toimintaohjelmien ohjelmoint i in . Toisaalta hal l innon t ietojär -jestelmän kehittämisessä on näiden rahastojen kohdal la edis -t ytt y vähän.

24


35. Tä s s ä y h te yd e s s ä I PA 2 0 0 8 - o h j e l m a n k a u t t a to te u te t u n to i -minnan valmistelu ja s i ihen l i i t t y vät hank intamenettelyt ovat v i i v ä s t y n e e t h u o m a t t a v a s t i , m i k ä t o d e n n ä k ö i s e s t i h i d a s t a a hank keiden edist ymistä . Vars inaisen haasteen K roat ian v i ran -omais i l le asettaa rakenne - ja koheesiorahastojen a lan henk i -löstön määrä ja vaihtuvuus.

EU:NMAATALOUSPOLITIIK ANVALMISTELUSTAONSAATUVAIHTELE VIATULOKSIA

36. Maatalousalal le suunnatun EU:n l i i ttymistä valmistelevan tuen va ik uttavuutta ar v io i t i in tutk imal la k ahta Phare 2005 - ohje l -masta ja IPA 2007 - ohjelman osa-alueesta 1 rahoitettua inst i -tutionaal isten valmiuksien kehittämishanketta sek ä Sapard- ja IPARD - ohje lmia ja muun muassa nel jää S apard- ohje lman yh -teydessä osarahoitettua investoint ihanketta (ks. ka a v i o 3 ) .

K A A V I O 3EU:NMAATALOUSVAROJAKOSKE VATVALMISTELUTKROATIASSA



25


m a a s e u d u n ke h i t t ä m i s t o i m e n p i t e i t ä ko s ke v i e n h a l l i n t ov a l t u u k s i e n s i i r r o s s a o l i e d i s t y t t y j o n k i n ve r ra n

37. K r o a t i a n m a k s a j a v i r a s t o n v a l m i u k s i a p y r i t t i i n k e h i t t ä m ä ä n s i t e n , e t t ä s e v o i s i k ä y t t ä ä a s i a n m u k a i s e s t i l i i t t y m i s t ä v a l -mistelevaa ja sen jä lkeen saatavaa rahoitusta , mutta tulokset jä ivät vaihteleviks i . K roat ian ol i kehitettävä r i i t tävät hal l into -valmiudet, jotta komissio myöntyisi s i i r tämään si l le tar vittavat hal l intovaltuudet hajautettuun hal l innoint i in , jossa e i suor i -te t a e n n a k k o t a r k a s t u k s i a . Va s t a s i t te n K ro a t i a vo i s i a l o i t t a a l i i t t y m i s t ä e d e l t äv i e n m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s to i m e n p i te i d e n täytäntöönpanon. Sapard- ohjelman kohdal la hal l intovaltuuk -s ien s i i r to myönnett i in sy yskuussa 2006 20 a inoastaan k ahdel le maaseudun kehittämistoimenpiteel le a lun per in suunnite l tu-jen nel jän s i jaan.

38. E d i s t y m i n e n o l i v a a t i m a t o n t a I PA R D - r a h o i t u k s e n e d e l l y t t ä -mien va lmiuks ien kehit tämisessä er i t y isest i s i i tä sy ystä , et tä Kroat ian viranomaisten 21 ak k reditoint ia ja hal l intovaltuuksien s i i r toa koskevat Phare 2005 -hank keen tavoitteet e ivät o l leet er ityisen kunnianhimoisia. Yhtäältä IPARD- ohjelmassa pyritt i in s a a m a a n a k k re d i t o i n t i a i n o a s t a a n n i i d e n k a h d e n t o i m e n p i-teen osalta , jotk a ol i jo ak k redidoitu Sapard- ohjelman yhtey-dessä . To isaa l ta uus ien IPARD -to imenpite iden tavoi t teena e i o l l u t s a a d a a k k re d i t o i n t i a , v a a n a i n o a s t a a n l a a t i a a s i a k i r j a -a i n e i s t o m a h d o l l i s t a t u l e v a a a k k r e d i t o i n t i a v a r t e n . Va i k k a IPARD - ohje lmasta rahoi tettava tuk i o l i k äytettäv issä vuoden 2007 EU-talousar viosta , PHARE 2005 -hank keessa e i o l lut ase -tettu täsmäll is iä tavoitteita s i l tä osin, mil loin komissio si i r täis i Kroatial le hal l intovaltuudet, joiden avul la Kroatia sais i IPARD -rahoitusta mahdol l is imman nopeast i .

l i i t t y m i s t ä v a l m i s t e l e v a m a a s e u d u n ke h i t t ä m i s t u k i e i v a s t a n n u t t äys i n l i i t t y m i s e n j ä l ke i s i ä t yö o l o s u h t e i t a

39. S a p a rd o l i e n s i m m ä i n e n Eu ro o p a n m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s e n maata lousrahaston rahoi t tama tekemäl lä oppimiseen perus -tuva ohjelma. K aik k i toteutetut hank keet ol ivat osa prosessia , jonk a tarkoituksena ol i auttaa K roat ian v i ranomais ia perusta -maan hal l innol l inen täytäntöönpanokehys l i i t t ymisen jä lkeen osarahoitettavi l le hankkeil le. Näitä hankkeita ol ivat mm. hake-musten hall innointi (asiak ir jojen täydell isyyden tarkastaminen ja l i iketoimintasuunnitelman analyysi ) , hank keen hyväksyntää edeltävät paikalla tehtävät tarkastukset, Sapard-varojen myön-t ä m i s p ä ä t ö s , s o p i m u s t e n t e k o, m e n o j e n t u k i k e l p o i s u u d e n tark istaminen, tuen maksaminen ja rapor toint i seurantakomi-teal le ja komiss iol le.

20 Komission päätös

2006/658/EY, tehty 29 päivänä

syyskuuta 2006, Kroatiassa

toteutettavien maataloutta

ja maaseudun kehittämistä

koskevien liittymistä edeltävien

toimenpiteiden tuen

hallinnoinnin siirtämisestä

liittymistä valmistelevana aikana

(EUVL L 271, 30.9.2006, s. 83).

21 Ks. akkreditointi, kohta 7,

alaviite 7.

26


40. Li ittymistä valmistelevia ohjelmia voidaan periaatteessa panna täytäntöön samanlaisissa olosuhteissa kuin l i i ttymisen jälkeen si l loin, kun on kyse toimenpiteistä, joiden yhteydessä Kroatian v i ranomais i l le on s i i r rett y hal l innoint ivaltuudet ja näin ol len lupa hajautettuun hal l innoint imuotoon, jossa e i suor iteta en-n a k k o t a r k a s t u k s i a . K äy t ä n n ö s s ä S a p a rd - j a I PA R D - o h j e l m i e n täytäntöönpano e i k u i tenk aan o le tapahtunut täys in saman -lais issa olosuhteissa kuin l i i t tymisen jä lkeisen EU-rahoituksen hal l innoint i :

a ) Koko Sapard- ohjelmaa on hal l innoitu maksajaviraston kes-k u s y k s i k ö s s ä . Ta r k a s t u k s e n a i k a n a myö s I PA R D - o h j e l m a a hal l innoit i in kesk itet yst i . Tästä seuras i , että maksajaviras-ton alueel l is i l la toimistoi l la ei ole vielä ol lut mahdoll isuut -t a h a n k k i a k äy t ä n n ö n k o k e m u s t a E U : n l i i t t y m i s t ä e d e l t ä-v i e n m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s o h j e l m i e n h a l l i n n o i n n i s t a , v a i k k a n i i l l ä t u l e e o l e m a a n k e s k e i n e n a s e m a l i i t t y m i s e n jä lkeen 22.

b) M aksajav i raston Sapard- ja IPARD -hank keis i in soveltamat menettelyt ovat o l leet täys in manuaal is ia .

c ) Virasto ei ol lut kehittänyt eik ä soveltanut Sapard- ohjelmaa var ten hankehakemusten ar vioint i jär jestelmää. Sen s i jaan hankehakemuksia k äsitelt i in per iaatteel la ”ensiks i tul lutta palvel laan ensin”.

s a p a r d- j a i p a r d-ra h o i t u k s e n a l h a i n e n k äy t t ö a s t e h e rä t t ä ä k ys y my k s i ä e u r o o p a n m a a s e u d u n ke h i t t ä m i s e n m a a t a l o u s ra h a s t o n v a r o j e n t u l e v a s t a k äy t t ö k a p a s i t e e t i s t a

41. K roat ia on k äyttänyt Sapard-rahoitusta vähän: i lmoitetut me -not vastas ivat ohje lman päätt yessä a inoastaan 48 prosentt ia o h j e l m a l l e myö n n e t y i s t ä va ro i s t a . S a p a rd - o h j e l m a n t u l o s i n-dik aattor ien muk aan odotusar vona ol i , että k ahdesta toimen-p i te e s t ä ra h o i te t a a n 1 6 1 t u k i k e l p o i s t a h a n k e t t a . To s i a s i a s s a sopimuksia teht i in a inoastaan 49 hank keesta ja vain 37 ni istä s a a t e t t i i n p ä ä t ö k s e e n ( k s . t a u l u k ko 4 ) . V i i d e s s ä 2 1 p i i r i k u n -n a s t a e i o l l u t a i n o at a k a a n m e n e s t y ny t t ä S a p a rd - h a k e m u s t a . Tiet yt a lat o l ivat vars in a l iedustettuja toimenpiteen 1 (maat i -la investoinnit) täytäntöönpanon osalta; näitä ol ivat er ityisest i maitoala , k asv ihuoneala sek ä hedelmä- ja v ihannesala . Tämä osoittaa, että näiden alojen valmiuksissa ja valmiudessa k äyt-tää EU-varoja es i int y y vak avia puutteita 23.

22 Kroatian viranomaiset

ovat päättäneet, että

maksajavirastojen alueelliset

toimistot tarkastavat, voidaanko

hakemukset ottaa käsiteltäviksi,

ja toimittavat hallinnolliset ja

paikalla tehtävät tarkastukset.

23 Maitoalalla saatettiin kaksi

hanketta (12,5 prosenttia)

päätökseen tavoitteeksi

asetettujen 16 hankkeen sijaan.

Kasvihuonealalla saatettiin

kaksi hanketta (14,3 prosenttia)

päätökseen tavoitteeksi

asetettujen 14 hankkeen sijaan.

Hedelmä- ja vihannesalalla

saatettiin seitsemän hanketta

(16,7 prosenttia) päätökseen

tavoitteeksi asetettujen

42 hankkeen sijaan.


27


42. I PA R D - o h j e l m a n y h t e y d e s s ä t e h t y i h i n s o p i m u k s i i n l i i t t y v ä t määrät vahvistavat sen, että maaseudun kehittämisohje lmis-sa EU-varojen k äytössä on edel leen ongelmia . R ahoituss i tou-m u k s e t te ht i i n v u o d e n 2 0 0 8 t a l o u s a r v i o s s a s e k ä I PA R D 2 0 0 7 - ohje lmaa (25 ,5 mi l joonaa euroa) että IPARD 2008 - ohje lmaa (25,6 mi l joonaa euroa) var ten. EU:n budjett imenettely jen (ks. kohta 20) muk aisest i K roat ian on k äytettävä ne vuoden 2011 loppuun mennessä. Toukokuuhun 2011 mennessä investointeja e i o l lut kuitenk aan hy väksytt y kuin a inoastaan noin 16,9 mi l -j o o n a n e u r o n v e r r a n ( E U : n r a h o i t u s o s u u s ) n e l j ä n h a k e m u s -p y y n n ö n j ä l k e e n ( 3 3 p ro s e n t t i a I PA R D 2 0 0 7 - j a 2 0 0 8 - o h j e l -mien ta lousar v iosta) 24. Kun otetaan huomioon, mink ä ver ran aik aa l isäpy yntöjen tekeminen ja k äsittely sek ä hy väksyttyjen hankkeiden täytäntöönpano vaati i , on selkeästi olemassa r isk i , että suuri osa vuosien 2007–2008 talousar viomäärärahoista on vapautettava.

43. Pyrk imyksenä ol i , että Kroatian vi l je l i jät ja maataloustuottajat tutustuis ivat Sapard- ja IPARD - ohjelmien yhteydessä EU:n ra-hoitusmenettely ihin tekemäl lä oppimisen k autta , mutta näin e i o le v ie lä tapahtunut määrärahojen vähäisen k äyttöasteen vuoksi . Tämän vuoksi on ent istä vaikeampaa saada k äytet yks i odotettavissa olevaa entistä suurempaa määrää EU:n rahoitus-ta, kun maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat täysimääräiset l i i t t ymisen jä lkeen.

TA U L U K K O 4SAPARD-HANKKEE TKROATIASSA

24 Kroatian maksajaviraston

laatima kertomus IPARD-

ohjelman täytäntöönpanosta

maatalouteen, kalatalouteen ja

maaseudun kehittämisen alalle

suunnatun rakennetuen osalta,

24.5.2011.

Toimenpide

Määrä Päätökseen saatetut

hankkeet / Oletetut hankkeet

Oletetut hankkeet Hakemukset

Hankkeet, joista on tehty

sopimus

Päätökseen saatetut

hankkeet

1. Maatilainvestoinnit 110 84 26 19 17 %

2. Maatalous- ja kalataloustuot-teiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen

51 53 23 18 35 %

Yhteensä 161 137 49 37 23 %

Lähde: Annual and final Report on the implementation of the Sapard Programme in the Republic of Croatia (2006‑2009)(lopullinen vuotuinen kertomus Sapard-ohjelman täytäntöönpanosta Kroatian tasavallassa), toukokuu 2010.

28


44. K o m i s s i o t o t e s i l o p u l t a v u o n n a 2 0 0 9 , e t t ä p ä ä a s i a l l i n e n s y y Sapard- ohjelman määrärahojen vähäiseen k äyttöön ol i se, että k ansal l i sessa jär jestelmässä ehdot ol ivat paremmat ja menet -te l y j ä j a t a r k a s t u k s i a o l i vä h e m m ä n k u i n va s t a av i s s a S a p a rd -o h j e l m a s t a r a h o i t e t u i s s a t o i m e n p i t e i s s ä . K o m i s s i o n t u k i t o i -menpiteen jälkeen Kroatia päätt i lopettaa k yseisen k i lpai levan k ansal l i sen jär jeste lmän marraskuussa 2009 Sapard- ohjelman sopimuksentekok auden päätyttyä. IPARD- ohjelman hidas k äyn-nistyminen kuitenkin osoittaa, että on edelleen tarpeen tarkas-tel la perusteell isesti , miksi maaseudun kehittämisjärjestelmällä o l i n i in vähän k ysyntää v i l je l i jö iden keskuudessa K roat iassa .

LIIT T YMISTÄVALMISTELE VALL ATUELL AONEDISTE T T YKROATIANHALLINNOLLISTENVALMIUKSIENLISÄÄMISTÄKORRUPTIONJAJÄR JESTÄYT YNEENRIKOLLISUUDENTOR JUNNASSA,MUT TAJÄL JELL ÄONMERKIT TÄVIÄHAASTEITA

45. Korruption ja järjestäytyneen r ikoll isuuden torjunta on erittäin ark aluontoinen asia ja keskeinen osa Kroatian valmiuksien ke -hittämistä. Valmiuksien kehittämisen avulla varmistetaan, että l i i t t y m i s e n j ä l k e i n e n E U - r a h o i t u s s e k ä k a n s a l l i n e n r a h o i t u s k äytetään asianmuk aisest i . L i i ttymistä valmistelevaa EU-tukea on k äytett y k ahteen inst i tut ionaal i s ten va lmiuks ien kehi t tä -m i s h a n k k e e s e e n , j o t k a ra h o i te t t i i n C A R D S 2 0 0 2 - j a I PA 2 0 0 7 - ohjelmista (ks. ka a v i o 4 ) .

K A A V I O 4KORRUPTIONJAJÄR JESTÄYT YNEENRIKOLLISUUDENTOR JUNTAVALMIUKSIENVAHVISTAMINEN



29


46. CARDS-hank keel la o l i tarkoitus parantaa vuonna 2001 perus-tetun korrupt ion ja jär jestäyt yneen r ikol l i suuden tor juntatoi -m i s to n to i m i nt a a . H a n k e t t a a l o i te t t i i n to te u t t a a va s t a 2 0 0 5 , kosk a valmisteluvaiheessa es i intyi huomattavia v i ipeitä , mut -ta s i i tä huol imatta hanketoiminta saat i in päätökseen vuoden 2 0 0 6 l o p p u u n m e n n e s s ä . H a n k k e e n v a i k u t t av u u t t a o s o i t t a a muun muassa se, että vak avia jär jestäytyneen r ikol l isuuden ja korruption tapauksia havaitt i in ja ni iden johdosta toteutett i in syytetoimia entistä enemmän. Hankkeesta tuetun tutk imustoi-minnan ensimmäiset tulokset a lkoivat näk yä vuonna 2009 s i -ten, että rapor toit i in korkean tason korruptiotapauksia. Toinen vaikuttavuutta osoittava tek i jä on parempi si joitus avoimuutta koskevassa kansainvälisessä korruption havaitsemisindeksissä, jossa K roat ia o l i vuonna 2005 s i ja l la 70 , josta se nousi s i ja l le 62 vuoteen 2010 mennessä. Sen indeksis i joitus parani vuonna 2005 o l leesta 3 .4 p isteestä ja o l i hank keen päät ytt yä useana vuonna 4 .1 pistettä .

47. I PA 2 0 0 7 - h a n k k e e n to i m i nt a o n s u u n n i te l t u hy v i n e d e l l i s e n h a n k k e e n p o h j a l t a . A i k a t a u l u n m u k a a n h a n k e o n t a r k o i t u s saattaa päätökseen vuonna 2012. Täl lä väl in korruption ja jär-j e s t ä y t y n e e n r i k o l l i s u u d e n t o r j u n t a t o i m i s t o n k ä s i t t e l e m i e n tapausten kokonaismäärä on edel leen l i säänt ynyt ja kor kea-a r v o i s t e n p o l i i t i k k o j e n s y y t t e e s e e n p a n o j a t u o m i t s e m i n e n osoittaa , että tor juntatoimisto on oikei l la jä l j i l lä tor juessaan k o r r u p t i o t a k a i k k e i n y l i m m ä l l ä t a s o l l a . K u t e n K r o a t i a a k o s -k e v a s s a k o m i s s i o n v u o d e l t a 2 0 1 0 l a a t i m a s s a e d i s t y m i s k e r -tomuksessa kuitenk in painotetaan, v i ime a ikoina parannetut o i k e u s - j a h a l l i nto ra k e nte e t o n v i e l ä te s t at t ava k o k o n a i s u u-dessaan k äytännössä. L isäksi ker tomuksessa todetaan, että on huomattava haaste kehittää korrupt ion ja jär jestäyt yneen r i -kol l isuuden torjuntatoimiston valmiuksia pitk äl le kehittyneen ta lousr ikol l i suuden tor junnassa .

30


PÄÄTELMÄT

48. Kaiken kaikk iaan Kroatia on EU:n l i ittymistä valmistelevan tuen avul la edist ynyt huomattavast i hal l innol l i s ten valmiuks iensa kehi t tämisessä . Va lmiuks ia on kehitett y, jot ta K roat ia pyst y y hall innoimaan EU-rahoitusta, jota se tulee saamaan l i ittymisen jä lkeen pal jon enemmän. Tuel la on kuitenk in onnistuttu vain osittain saavuttamaan tavoitteet , ja valmiuksien kehittämisen edistymistä on edelleen tuettava usei l la keskeisi l lä aloi l la sekä l i ittymistä valmistelevana että sen jälkeisenä aikana. Valtaosal-la l i i t t ymistä va lmiste levan tuen a lo ista komiss io e i o le v ie lä ar vioinut, r i i t tävätkö Kroat ian valmiudet s i ihen, että komissio vois i sa l l ia K roat ian panna täytäntöön tukea i lman komiss ion suorittamia ennak kotark astuksia. Vi imeaik aisesta edistymises -tä huol imatta hank intavalmiudet ja kor rupt ion tor junta ovat ne k aks i a laa , jo i l la K roat ian v i ranomais i l le annettavaa tukea ol is i er i t y isest i vahvistettava.

49. Yleisesti ottaen komissio ja Kroatian viranomaiset ovat suunni-tel leet tuen asianmuk aisest i Kroat ian valmiuksien kehittämis -tarpeiden muk aan. Edel l i s istä laajentumis ista on opittu ja on hy väksytt y uus ia tapoja suunnite l la tukea sek ä luoda yhteys suunnittelu- ja neuvotteluprosessien väli l le. Ohjelmointi järjes-te lmät ovat hy vin suunnite l tu ja ja n i i ssä asetetaan etus i ja l le v a l m i u k s i e n k e h i t t ä m i n e n , m u t t a s i i t ä h u o l i m a t t a h a n k i n t a -va lmiuks i in on sy ytä k i inni t tää edel leen er i t y ishuomiota . T i -l i nt a r k a s t u s t u o m i o i s t u i n h ava i t s i , e t t ä t a r k a s te t u t h a n k k e e t ol ivat er i ttäin tarkoituksenmuk ais ia valmiuksien kehittämisen painopisteiden kannalta, mutta ne ol i kohdistettu keskustason viranomaisi in. Alueell is i l le el imil le on toistaiseksi annettu vain vä h ä n t u k e a s i i t ä h u o l i m at t a , e t t ä myö s n i i l l ä o n m e r k i t t ävä asema l i i t t ymisen jä lkeisen tuen täytäntöönpanossa .

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET


31


50. Tu l o s t e n n ä k ö k u l m a s t a k a t s o t t u n a E U : n t u e l l a o n p y s t y t t y m e r k i t t ä v ä s t i k e h i t t ä m ä ä n K r o a t i a n v a l m i u k s i a h a l l i n n o i d a l i i t t y m i s e n j ä l k e i s t ä r a h o i t u s t a , m y ö s t e k e m ä l l ä o p p i m i s e n prosess in k autta . T iet t y jen hank keiden odotetut tu lokset on kuitenk in yhä tur vattava; tark astuksessa yks i lö i t i in tä l tä os in m o n t a k e s k e i s t ä o s a t e k i j ä ä . H a n k e t u e n t ä y t ä n t ö ö n p a n o o n K ro a t i a s s a j ä ä ny t u s e i n a l k u p e r ä i s e s t ä a i k a t a u l u s t a j ä l k e e n . Vi ipeet johtuivat er itoten si itä, että hankkeita ei ol lut kehitelty r i i ttävän toteuttamisvalmiiksi ja että hank intavalmiudet puut-tuivat. Rakennerahastohankkeiden seurannassa ja ar vioinnissa on edel leen parantamisen varaa . Vaik k a keskustasol la on pai -notettu er i t y isest i suur ten infrastruktuur ihank keiden valmis-te lua , muihin k uin suur hank keis i in on k i inni tett y va in vähän h u o m i o t a j a a l u e e l l i s e n j a p a i k a l l i s e n t a s o n e s i t t ä m i e n h a n-ke - ehdotusten kehittämiseen tarkoitettu jär jestelmä on edel-leen kokonaan perustamatta . M aaseudun kehittämisen a la l la täytäntöönpano on k ärs inyt a lhaisesta määrärahojen k äyttö-a s t e e s t a j a t e k e m ä l l ä o p p i m i n e n o n o l l u t v ä h ä i s t ä a l u e e l l i -se l la tasol la ja avustusten saaj ien kesk uudessa . EU-hank keet o v a t e d i s t ä n e e t k o r r u p t i o n j a j ä r j e s t äy t y n e e n r i k o l l i s u u d e n tor juntaa t iet yssä määr in , mutta edessä on v ie lä mer k i t täv iä haasteita .

51. Va ik k a parantamisen varaa on edel leen, komiss io on se lväst i ottanut opiks i edel l i s istä laajentumis ista , mik ä on tehnyt sen K roat ia l le antamasta tuesta vaikuttavampaa.

32


1. Hankintavalmiuk sien kehit täminen olisi asetet tava entis-tä enemmän etusijal le panemalla täy täntöön t yöpaikal la ja t yöp aik an ulkopuole l la toteutet t avaa koulutus t a kos-kevia suunnite lmia , jotk a kohdistuvat er i t y isest i seuraa -v i in os a -a lueis i in:

a) täysin EU-standardien mukaisten tarjousasiakirjojen laatiminen

b) monimutkaisia julkisia rakennushankkeita koskevien tarjous-menettelyjen ja sopimuksenteon hallinnointi.

2 . O l is i p an eu dut t av a p aremmin a lu e e l l is en ja p aik al l is en t a s o n t a r p e e t t ä y t t ä v i e n v a l m i u k s i e n k e h i t t ä m i s e e n er i t y ises t i :

a) varmistamalla, että kaikilla asianomaisilla kyseisen tason eli-millä on ennen liittymistä mahdollisuus tekemällä oppimiseen

b) parantamalla mekanismeja, joiden avulla kannustetaan ja au-tetaan kehittämään hankeideoita.

3 . Hank keiden vaikut t av uuden ar v io int ia o l is i kehitet t ävä:

a) tehostamalla SMART-tavoitteiden käyttöä

b) auttamalla Kroatian viranomaisia parantamaan seurantaker-tomusten laatua

c) varmistamalla, että väli- ja jälkiarvioinnit suoritetaan.

4 . L aaditaan val ikoima täy täntö önpanovalmii ta hank keita , j o t t a l i i t t y m i s e n j ä l k e e n k äy t ö s s ä o l e v a a i e m p a a s u u -r e m p i r a h o i t u s m ä ä r ä vo i d a a n k äy t t ä ä t äy s i m ä ä r ä is e s t i er i t y ises t i varmis t amal la , et t ä:

a) tarvittava tekninen asiakirja-aineisto on täydellinen suur-hankkeissa; suurhankkeet ovat tähän saakka olleet toiminnan pääkohde

b) kiinnitetään enemmän huomiota muita kuin suurhankkeita koskevan täydentävän hankevalikoiman perustamiseen liitty-misen jälkeistä aikaa varten.

E U : N K R O AT I A L L E A N TA M A A T U K E A K O S K E V AT S U O S I T U K S E T

SUOSITUKSE T

52. Komiss ion ja K roat ian v i ranomaisten ol is i tehtävä t i iv istä yh-te ist yötä noudattaakseen seuraavia suosituks ia :


33


5. Maaseudun kehit t ämis tä koskevien ohje lmien os alta to -teutet aan toimia , jo i l la :

a) varmistetaan, että kansalliset viranomaiset kehittävät valmiuk-siaan, jotta hallintovaltuudet voitaisiin siirtää kaikkien suun-niteltujen toimenpiteiden osalta

b) voidaan yksilöidä tapoja luoda lisää hankkeita, jotka koskevat maito-, kasvihuone- sekä hedelmä- ja vihannesalaa.

6 . Korruption vas t ais ia to im enpite i t ä vahvis tet aan:

a) antamalla jatkuvaa tukea parannetuille oikeus- ja hallintora-kenteille twinning-toiminnan ja muunlaisen neuvonnan avulla, kohdistaen tukitoiminta erityisesti pitkällekehittyneen talous-rikollisuuden torjuntaan

b) valvomalla edelleen tiukasti korruption tasoa ja siihen liittyviä ongelmia sekä liittymistä valmistelevalla kaudella että Euroo-pan unioniin liittymisen jälkeisen rahoituksen osalta.

53. M ui l le hak i javal t io i l le ja mahdol l i s i l le hak i javal t io i l le annet -tavan l i i ttymistä valmistelevan tuen osalta komission ol is i toi -mittava seuraavast i :

7. O tetaan tar v it taessa huomioon K roatial le annetusta l i i t-t ymistä valmistelevasta tuesta saadut kokemuk set muil le val t io i l le annet t avan l i i t t y mis t ä valmis te levan tuen y h -teydess ä ja er i t y ises t i :

a) varmistetaan, että liittymistä valmistelevan rahoituksen hajau-tettu hallinnointimalli, johon ei kuulu ennakkotarkastuksia, on riittävän vakiintunut ennen liittymisajankohtaa

b) kiinnitetään enemmän huomiota sen varmistamiseen, että liit-tymistä valmistelevaa tukea koskevat hanke-ehdotukset ovat niin pitkälle kehitettyjä, että ne voidaan panna täytäntöön vahvistetun aikataulun mukaisesti.

M U I L L E V A LT I O I L L E A N N E T T U A E U : N L I I T T Y M I S TÄV A L M I S T E L E V A A T U K E A K O S K E V AT S U O S I T U K S E T

34


T i l i nt a r k a s t u s t u o m i o i s t u i m e n j a o s to I I I o n t i l i nt a r k a s t u s t u o-m i o i s t u i m e n j ä s e n e n K a r e l P I N X T E N I N j o h d o l l a h y v ä k s y n y t tämän ker tomuksen Luxemburgissa 25 . lok ak uuta 2011 p i tä-mässään kokouksessa .

T i l i n t a r ka s t u s t u o m i o i s t u i m e n p u o l e s t a

Ví tor Manuel da S I LVA C A L D E I R A

p r e s i d e n t t i


35


S Ä Ä N N Ö S TÖ Ö N ( AC Q U I S ) S I S Ä LT Y VÄT 35 LU K UA( 30. K E S Ä K U U TA 2011 )

L I I T E I

Nro Luku Neuvottelut aloitettu Neuvottelut toistaiseksi päätetty

1 Tavaroiden vapaa liikkuvuus 25.7.2008 19.4.2010

2 Työntekijöiden vapaa liikkuvuus 17.6.2008 2.10.2009

3 Sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus 26.6.2007 21.12.2009

4 Pääoman vapaa liikkuvuus 2.10.2009 5.11.2010

5 Julkiset hankinnat 19.12.2008 30.6.2010

6 Yhtiöoikeus 26.6.2007 2.10.2009

7 Immateriaalioikeus 29.3.2007 19.12.2008

8 Kilpailupolitiikka 30.6.2010 30.6.2011

9 Rahoituspalvelut 26.6.2007 27.11.2009

10 Tietoyhteiskunta ja tiedotusvälineet 26.6.2007 19.12.2008

11 Maatalous ja maaseudun kehittäminen 2.10.2009 19.4.2011

12 Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka 2.10.2009 27.7.2010

13 Kalatalous 19.2.2010 6.6.2011

14 Liikennepolitiikka 21.4.2008 5.11.2010

15 Energia 21.4.2008 27.11.2009

16 Verotus 2.10.2009 30.6.2010

17 Talous- ja rahapolitiikka 21.12.2006 19.12.2008

18 Tilastot 26.6.2007 2.10.2009

19 Sosiaalipolitiikka ja työllisyys 17.6.2008 21.12.2009

20 Yritys- ja teollisuuspolitiikka 21.12.2006 25.7.2008

21 Euroopan laajuiset verkot 19.12.2007 2.10.2009

22 Aluepolitiikka ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittaminen 2.10.2009 19.4.2011

23 Oikeuslaitos ja perusoikeudet 30.06.2010 30.6.2011

24 Oikeus, vapaus ja turvallisuus 2.10.2009 22.12.2010

25 Tiede ja tutkimus 12.6.2006 12.6.2006

26 Koulutus ja kulttuuri 11.12.2006 11.12.2006

27 Ympäristö 19.2.2010 22.12.2010

28 Kuluttajansuoja ja terveyden suojelu 12.10.2007 27.11.2009

29 Tulliliitto 21.12.2006 2.10.2009

30 Ulkosuhteet 12.10.2007 30.10.2008

31 Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 30.6.2010 22.12.2010

32 Varainhoidon valvonta 26.6.2007 27.7.2010

33 Varainhoitoa ja talousarviota koskevat määräykset 19.12.2007 30.6.2011

34 Instituutiot 5.11.2010 5.11.2010

35 Muita näkökohtia ei sovelleta 30.6.2011

36


Ohjelma

Hajautettuun täytäntöönpanojärjestelmään perustuvien hallintovaltuuksien siirto

ennakkotarkastukset toimitetaan ennakkotarkastuksia ei toimiteta

Phare 7.2.2006 Ei otettu käyttöön

ISPA 13.2.2006 Ei otettu käyttöön

IPA I 28.10.2008 Ei ole vielä otettu käyttöön

IPA II 14.11.2008 Ei ole vielä otettu käyttöön

IPA III

– Liikenne 3.11.2008 Ei ole vielä otettu käyttöön

– Ympäristö 29.10.2008 Ei ole vielä otettu käyttöön

– Alueellinen kilpailukyky 29.10.2008 Ei ole vielä otettu käyttöön

IPA IV 1.12.2008 Ei ole vielä otettu käyttöön

Sapard

– Toimenpide 1 Maatilainvestoinnit Ei sovelleta1 29.9.2006

– Toimenpide 2 Maatalous- ja kalastustuotteiden jalos-tamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit

Ei sovelleta 29.9.2006

IPA V (IPARD)

– Toimenpide 101 Maatilainvestoinnit Ei sovelleta 30.11.2009

– Toimenpide 103 Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit


– Toimenpide 201 Maatalouden ympäristötoimenpitei-den täytäntöönpanon valmistelu

Ei sovelleta Ei ole vielä otettu käyttöön

– Toimenpide 202 Paikallisten maaseudun kehittämis-strategioiden valmistelu ja täytäntöönpano

Ei sovelleta Ei ole vielä otettu käyttöön

– Toimenpide 301 Maaseudun infrastruktuurin kehittä-minen ja parantaminen


– Toimenpide 302 Maaseudun elinkeinojen monipuolis-taminen ja kehittäminen


– Toimenpide 501 Asiantuntija-apu Ei sovelleta Ei ole vielä otettu käyttöön

1 ”Ei sovelleta” tarkoittaa, että Sapard- ja IPARD-ohjelmat voidaan panna täytäntöön ainoastaan hajautetun

täytäntöönpanomallin avulla toimittamatta ennakkotarkastuksia.

L I I T E I IKO M I S S I O N M YÖ N TÄ M Ä H A L L I N TO VA LT U U K S I E N S I I R TOE U - VA R O J E N H A L L I N N O I N N I S TA VA S TA AV I L L E K R O AT I A NV I R A N O M A I S I L L E ( 15. K E S Ä K U U TA 2011 )


37


IPA-hankkeita edeltäneet hankkeet

Sopimuksia koskevat määrät (miljoonaa euroa)

EU:n rahoitusosuus Kansallinen rahoitusosuus

EU:n rahoitusosuus + kansallinen rahoitusosuus

1 Sapard Toimenpide 2 – GLAZIR 1,019 0,339 1,358

2 Sapard Toimenpide 2 – CONEX Trade 1,033 0,344 1,377

3 Sapard Toimenpide 1 – AGROMEÐIMURJE 0,251 0,083 0,334

4 Sapard Toimenpide 1 MURKOVIĆ 0,256 0,086 0,342

5Phare 2005 Taloutta palvelevia perusrakenteita koskeva avustusjärjestelmä

5,280 4,264 9,544

6ISPA 2005 Vinkovci–Tovarnik–valtionraja-rautatieosuuden kunnostushanke

28,789 31,394 60,183

7CARDS 2004 Työllisyyttä koskeva paikallinen kumppanuus; vaihe II

1,488 - 1,488

8CARDS 2002 Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimiston valmiuksien kehittäminen

0,650 - 0,650

9 Phare 2005 Institutionaalisten valmiuksien kehittäminen ja Sapard/IPARD-ohjelman täytäntöönpanotuki

3,822 - 3,822

10Phare 2006 Institutionaalisten valmiuksien ja rakenne-rahastojen hankesuunnitelman kehittäminen

6,200 - 6,200

IPA-hankkeita edeltäneet hankkeet yhteensä 48,788 36,510 85,298

IPA-hankkeet

Budjetoidut määrät (miljoonaa euroa)

EU:n rahoitusosuus Kansallinen rahoitusosuus

EU:n rahoitusosuus + kansallinen rahoitusosuus

11IPA osa-alue III c alueellisen kilpailukyvyn toimintaohjelma 2007–2009

19,823 6,608 26,431

12IPA 2007 osa-alue III Zagrebin pääaseman merkinanto- ja asetinlaitejärjestelmä

14,025 4,675 18,700

13.aIPA 2007–2009 osa-alue IV Työllisyyttä koskeva paikallinen kumppanuus; vaihe III

2,210 0,390 2,600

13.bIPA 2007–2009 osa-alue IV Työllisyyttä koskeva paikallinen kumppanuus; vaihe III

1,615 0,285 1,900

14IPA 2007 osa-alue I Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimiston valmiuksien vahvistaminen

1,000 - 1,000

15IPA 2007 osa-alue I Vaikuttavan ja asianmukaisen varainhoitojärjestelmän perustaminen ja maatalousvarojen käytön valvonta

5,114 0,375 5,489

16IPA 2008 osa-alue I Rakennepolitiikan välineiden hallinnon, seurannan ja arvioinnin tuki

4,000 0,288 4,288

IPA-hankkeet yhteensä 47,787 12,621 60,408

L I I T E I I ITA R K A S T E T T U J E N H A N K K E I D E N LU E T T E LO

38


TIIVISTELMÄ

III .Komissio on tyytyväinen t i l intark astustuo -mioistuimen ar v ioon. K roat ia on l i i t t ymis-n e u vo t te l u j e n a i k a n a va hva s t i s i to u t u n u t parantamaan julk isi in hankintoihin l i ittyviä valmiuksia sek ä alueel l isten ja paik al l isten viranomaisten valmiuksia. Komissio seuraa tar k k aan, k uink a K roat ia noudattaa s i tou -m u k s i a a n j a h o i t a a m u u t v a l m i s t e l u t y ö t ennen li ittymistä.

IV.Komiss io k atsoo, että l i i t t ymistä valmiste -leval la tuel la on onnistuttu vahvistamaan Kroa tian hall innollisia valmiuksia.

Tä y t ä n t ö ö n p a n o n v i i v ä s t y m i n e n j o h t u i s u u r e l t a o s i n m o n i m u t k a i s e s t a a k k r e d i -tointimenettelystä, ja t i lanne on vähitel len korjaantumassa.

E r i t y i s t ä h u o m i o t a o n k i i n n i te t t y s u u r te n hank keiden alkuvaiheeseen uusissa jäsen -valtioissa saatujen kokemusten perusteella, s i l lä näissä maissa suurin osa koheesiopoli-t i ik an täytäntöönpanon vi ivästymisistä on aiheutunut suurten hankkeiden valmistelun ja toteutuksen puutteista.

Verrattuna ensimmäiseen Kroatiassa toteu-te t t u u n m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s o h j e l m a a n Sapard mahdol l iset edunsaajat ovat ol leet k i innostuneempia nyk yisestä IPARD - ohjel-m a s t a . I PA R D - o h j e l m a n t o t e u t u s v o i s i i s onnistua edeltäjäänsä paremmin. Komissio on jo s i i r tänyt usean toimenpiteen hal l in -nointivaltuuksia i lman ennakkotarkastuksia. Ku te n k e r to m u k s e n k o h d a s s a 7 to d e t a a n , täl lainen hall innointi vastaa parhaiten EU:n tuen hall innointitapaa l i ittymisen jälkeen.

KOMISSION VASTAUKSET


3939


V.Komissio on tyytyväinen t i l intark astustuo -mioistuimen ar vioon. Suositukset ovat l in-jassa komiss ion omien ar v ioint ien k anssa , ja niitä noudatetaan jo tai sisällytetään par-h a i l l a a n r a h o i t u s t u e n s u u n n i t te l u u n , e r i -t y isest i vuosien 2011–2013 tark istettuihin monivuotisi in suunnitteluasiakirjoihin.

HUOMAUTUKSET

5.Kaaviossa 1 (Liittymisen jälkeiset EU:n rahoi-tusmäärärahat) esitetyt vuoden 2013 määrä-rahat vastaavat Kroatian l i i t tymissopimuk-sen luonnoksessa vahvistettuja määrärahoja, Y M P : n m e n o j a l u k u u n o t t a m a t t a . M ä ä r ä , j o n k a K r o a t i a t o s i a s i a l l i s e s t i s a a v u o d e n 2014 jälkeen, r i ippuu EU:n vuosia 2014–2015 k o s k e v a s t a r a h o i t u s k e hy k s e s t ä k äy t äv i e n neuvottelujen tuloksesta . Komissio k atsoo siksi , että vuosia 2014–2015 koskevat luvut ovat arvioita.

13.Ta r k i s t u s k r i te e re j ä k o s k e v a a l ä h e s t y m i s t a-paa sovelletti in komission mielestä Kroatiaan l a a j a s t i j a k a t t av a s t i , s i l l ä h u o m i o o n o t e t -t i in myös inst i tut ionaal is ia , hal l innol l is ia ja toteuttamiseen l i ittyviä näkökohtia. Kroatian neuvottelukehyksen mukaan tark istuskritee -rejä voit i in k äyttää neuvottelulukujen avaa -m i s e s s a j a s u l k e m i s e s s a . N e u vo s to p ä ät t ä ä komission suositusten perusteel la tark istus-kriteereistä ja niiden täyttymisestä. Tarkistus-kriteereil lä parannetaan neuvotteluprosessin l a at u a va r m i s t a m a l l a , e t t ä e h d o k a s m a a o n r i i ttäväl lä taval la valmistautunut tavoitteel -l isi in neuvotteluihin ja jäsenyysvelvoitteiden t äy t t ä m i s e e n . J o k a i s e l l a n e u vo t te l u l u v u l l a (esim. luvul la 11 tai luvul la 22) on omat tar-kistuskriteerinsä käsiteltävien alojen ja perus-tettavan järjestelmän mukaisesti . Tarkistuskri-teereissä otetaan huomioon, että valmiuksia on vahvistettava asteittain ja että k yseisten v a l m i u k s i e n j a r a k e n t e i d e n o n o l t a v a o l e -massa l i i t tymiseen mennessä. Samal la ni i l lä mitataan edist ymistä rakenteiden k äyttöön ottamisessa. Komissio seuraa tark k aan edis-t ymistä tark istusk r i teer ien täyttämisessä ja hyö d y n t ä ä t ä s s ä k a i k k i a k äy tö s s ä ä n o l e v i a välineitä, kuten vuotuisia edistymiskertomuk-sia sek ä vak autus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisesti pidettäviä kokouksia.

16.Kroatia on pystynyt vahvistamaan ja paran-tamaan julk is i in hank intoihin l i i t t y viä val -m i u k s i a a n s e n p a l a u t t e e n a n s i o s t a , j o t a komissio säännöll isesti antaa tehdyistä vir-h e i s t ä j a t a r v i t t a v i s t a p a r a n n u s t o i m i s t a . E n n e n e n n a k k o t a r k a s t u k s i s t a l u o p u m i s t a komission on varmistettava, että edunsaa -jamaa täyttää IPA:n täytäntöönpanoasetuk-sen 18 ar t ik lan 2 kohdassa asetetut vähim-mäisvaatimukset eli että si l lä on käytössään tehokkaat hall intoja valvontajärjestelmät. K r o a t i a n k a n s s a p i d e t ä ä n s ä ä n n ö l l i s e s t i k o k o u k s i a , j o i s s a k ä s i t e l l ä ä n e t e n e m i s -suunnitelmiin perustuvia korjaavia toimia. EU tukee jatkossak in hank intavalmiuks ien kehittämisprosessia rahoitustuella sekä työ-pajojen ja seminaarien avulla.

E r i t y i s o s a a m i s t a j a t i e t ä m y s t ä v a a t i v i s s a monimutk ais issa infrastruktuurihank keissa komiss io tar jos i tukea Jaspers- ohje lmasta ( Eu ro o p a n a l u e i d e n h a n k k e i l l e a n n e t t av a yhteinen apu) k a ik k ien K roat ian s idosr yh -mien valmiuksien vahvistamiseen ja toteut-tamiskelpoisten hankkeiden kehittämiseen, j o t t a ra k e n n e - j a k o h e e s i ova rat s a at a i s i i n tulevaisuudessa käytettyä tehokkaammin.

19.K roat ian kohees io - ja maaseudun kehit tä -mispoliti ikan institutionaalinen kehys perus-tuu nykyis i in IPA:n osa-alueiden I I , I I I , IV ja V täytäntöönpanorakente is i in (pääas iassa keskustasolla) . Tämä valinta tehtiin yhdessä Kroatian viranomaisten k anssa osaksi s iksi , että pystyttäis i in varmistamaan inst i tut io -naal inen jatkuvuus l i i ttymishetkel lä ja väl -tettä is i in valmiuksien vahvistamiseen teh-tyjen si joitusten menettäminen. Kroatia on sitoutunut keskeisten paikall isten ja alueel-l i s te n e l i nte n va l m i u k s i e n l i s ä ä m i s e e n , j a komissio seuraa maan edistymistä l i i ttymi-seen saakka.


40


20.Täytäntöönpanon v i ipeet ovat yhä ongel -m a n a e r i t y i s e s t i l i i k e n te e n j a y m p ä r i s tö n to i m i nt a o h j e l m i s s a . N e j o ht u vat h a l l i nto -järjestelmien myöhäisestä kansall isen tason a k k re d i to i n n i s t a , m i k ä v i i vä s t y t t i p u o l e s -taan komission hall innointivaltuuksien si ir-t ä m i s t ä . Tä y t ä n t ö ö n p a n o v o i t i i n a l o i t t a a vasta, kun hall innointivaltuudet oli si irretty. Kahdesta IPA I I I -toimintaohjelmasta rahoi-tetut infrastruktuurihankkeet ovat luonteel-taan monimutk aisia , mink ä l isäksi suunnit-te l u - , h a n k i nt a - j a t äy t ä ntö ö n p a n o to i m e t on toteutettava EU:n sääntöjen mukaisesti . Käyttöön on otettu r isk invähentämistoimia, kuten jatkuva tekninen apu, t i ivis yhteistyö E U : n e d u s t u s to n k a n s s a , l i s ät t y n e u vo nt a sekä asiaa koskevien seminaarien ja työpajo-jen järjestäminen. Näitä toimia on tarkoitus lu j i t taa edel leen. Tulevaa rahoituskehystä k o s k e v i s s a n e u v o t t e l u i s s a k e s k u s t e l l a a n myö s s a at u i h i n k o k e m u k s i i n p e r u s t u v i s t a ehdotuksista IPA:n keventämiseksi ja tehos-tamiseksi (ks. kohta 51).

K o m i s s i o i l m o i t t i K ro a t i a n v i r a n o m a i s i l l e huhtikuussa 2011, että vaarana oli , että osa-a l u e t t a V k o s k e v a t v u o s i e n 2 0 0 7 j a 2 0 0 8 m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s v a r a t j o u d u t t a i s i i n vapauttamaan, ja kehotti niitä toteuttamaan asiaankuuluvia korjaavia toimia. Viranomai-s ia kehotett i in muun muassa selv ittämään tarkkaan mahdoll isten edunsaajien varojen käytön esteet ja laatimaan toimintasuunni-telma näiden esteiden poistamiseksi mah-dollisimman suurelta osin. Kroatiaa kehotet-ti in myös raportoimaan komissiolle kahdesti kuussa sopimusten teon edistymisestä osa-alueella V.

21.ISPA-hank keet ja IPA- ohje lmat on tär keää erottaa to is i s taan. ISPA-hank keissa rahoi-tussopimus (e l i rahoituspöytäk ir ja) voit i in al lek ir joittaa vasta, kun komissio ol i tehnyt hank keen hy väksymispäätöksen. Kun taas IPA- ohjelmissa rahoitussopimusta ei voida a l lek ir jo ittaa het i , kun komiss io on tehnyt p ä ä t ö k s e n t o i m i n t a o h j e l m a s t a , v a a n s e n a l lek i r jo i t taminen edel lyt tää myös hal l in -noint iva l tuuks ien s i i r tämistä . Tämän eron vuoksi ISPAa ja IPAa on vaikea suoraan ver-rata toisiinsa.

Ks. myös vastaus kohtaan 20.

22.Hank intamenettelyjen nopeuttamista seu -rataan tar k k aan, ja K roat ian v i ranomaiset ja komissio tutk ivat jatkuvasti uusia tapoja k äy n n i s t ä ä t a r j o u s k i l p a i l u t j a te h d ä s o p i -m u k s e t a i k a i s e m m a s s a v a i h e e s s a . Tä h ä n l i i t t y v ä t t a r k i s t u s k r i t e e r i t o n s i s ä l l y t e t t y etenemissuunnitelmiin, jotta ennakkotarkas-tuksista voitaisi in luopua.

23.Komissio tukee hankintavalmiuksien vahvis-tamista tarjoamalla järjestelmällistä neuvon-taa, jär jestämäl lä k ansal l isten v i ranomais -ten k anssa ju lk is ia hank intoja k äs i t te leviä k o k o u k s i a s e k ä a nt a m a l l a p a l a u te t t a te h -dyistä virheistä ja ehdottamalla tar vittavia parannustoimia. Vaikka tämä aiheuttaa toi -s inaan v i ipei tä , komiss ion tuk i on tärkeää li ittymisen jälkeisten varojen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi.

Vi ipeet johtuvat pääasiassa v i ranomaisten y h ä j a t k u v a s t a o p p i m i s p ro s e s s i s t a e r i t y i -sest i monimutk ais issa infrastruktuurihank-k e i s s a , j o i d e n v a l m i s t e l u u n k u l u u a i k a a (ks. kohta 16) . Julk isia hankintoja koskevien valmiuksien vahvistaminen ja täytäntöönpa-non vi ipeiden lyhentäminen otetaan sään-nöl l isest i puheeksi as iaankuuluvi l la fooru-meilla (esim. seurantakomiteoissa).



4141


24.N + 3 - s ä ä n t ö a s e t t a a h a a s t e i t a v a r s i n k i n n i i ssä ohje lmissa , jo issa edel lytetään hal -l innoint ivaltuuksien s i i r tämistä ja etenk in niiden siir tämistä i lman komission toteutta-mia ennak kotark astuksia . Maksumääräajan mukaisesti maalla on lähtökohtaisesti kolme v u o t t a a i k a a k ä y t t ä ä v a r a t ( N + 3 - s ä ä n t ö ) . K äy t ä n n ö s s ä t ä m ä a j a n j a k s o o n k u i te n k i n huomattavasti lyhyempi, si l lä täytäntöönpa-noa ei voida aloittaa ennen hall innointival-tuuksien siir tämistä.

K o m i s s i o v i i t t a a m y ö s k o h t a a n 2 0 a n t a -maansa vastaukseen.

25.IPA:n osa-alueista I I I–V saadun kokemuksen pitäis i nopeuttaa k ansal l ista ak k reditointi -prosessia, jolloin hankkeiden aloittamisesta tulee helpompaa ja nopeampaa.

I PA : n j a l i i t t y m i s e n j ä l k e i s t e n v ä l i n e i d e n väl ise l lä inst i tut ionaal ise l la jatkuvuudel la pitäisi pystyä vähentämään r isk iä si itä, että l i i ttymisen jälkeistä tukea ei saada otettua k äy t tö ö n r i i t t ävä n n o p e a s t i . Tä l l ö i n myö s vaatimustenmukaisuuden ar vioinnin pitäisi helpottua.

IPA-väl ineestä tar jotaan k ansal l is i l le viran-omaisil le teknistä tukea, kuten Jaspers-tukea (ks. vastaus kohtaan 16), julk isia hankintoja koskevien asiak ir jojen laadintaan, jotta ne voidaan julkaista heti , kun li ittymisen jälkei-set määrärahat saadaan käyttöön.

L i i t t ymisen jä lke inen maaseudun kehi t tä-m i s o h j e l m a s i s ä l t ä ä e n e m m ä n m a h d o l l i -s i a e d u n s a a j i a / to i m e n p i te i t ä k u i n I PA R D -o h j e l m a , m i k ä h e l p o t t a a m a a s e u d u n kehittämisvarojen käyttöä.

27.K o m i s s i o p y r k i i k ä y t t ä m ä ä n S M A R T -t a v o i t t e i t a j a n i i h i n l i i t t y v i ä i n d i k a a t t o -re i ta jä r jeste lmäl l i semmin ohje lmoint i - ja suunnittelutoiminnassaan.

IPA II I -ohjelman ehdokasmaiden väliarvioin-nit on tarkoitus tehdä vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa. Kroatian väliarviointi tapahtuu samaan aikaan kuin rakennerahas-tojen to imintaohje lmien ennak koar vio int i ( K r o a t i a s i t o u t u i t o i m i t t a m a a n l o p u l l i s e t rakennerahastojen toimintaohjelmansa vuo-den 2012 loppuun mennessä). Tulevat raken-nerahastojen toimintaohjelmat muuttuvat e n t i s i k s i I PA : n to i m i n t a o h j e l m i k s i , j o i d e n toteuttamisaik aa pidennetään l isämäärära-hojen huomioon ottamiseksi.

28.I PA : n o s a - a l u e e s t a I V t u e t t i i n t yö l l i s y y t t ä k o s k e v a a p a i k a l l i s t a k u m p p a n u u s m a l l i a va s t a ava a h a n k e t t a k a i k i s s a 2 1 k u n n a s s a . H a n k k e e l l a a k t i v o i t i i n u u d e l l e e n v u o n n a 2009 k äyttöön otetut työl l isy yttä koskevat paikall iset kumppanuusrakenteet. Kunnissa osal l istutt i in akti ivisesti henk i löstön kehit-tämisstrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadintaan, ja luoti in näin pohjaa tuleval le osallistumiselle ESR:n hankkeisiin. Nykyisissä tek nisen avun jär jestelmissä tutk itaan par-hail laan vaihtoehtoja työll isyyttä koskevien paik al l isten kumppanuuksien kestäv y yden varmistamiseksi.

29.IPA:n osa-alueen IV toisessa vaiheessa (vuo-sina 2010–2011) ehdotetti in hanketta työll i-syyttä koskevien paikal l isten kumppanuuk-sien hallinnollisten valmiuksien l isäämiseksi. Ehdotuspyyntö on tarkoitus julkaista vuoden 2011 loppuun mennessä, ja si inä keskitytään m a i n i t t u j e n k u m p p a n u u k s i e n t u k e m i s e e n k u n t a p o l i t i i k k a a k e h i t t ä m ä l l ä , t o i m i n t a -suunnitelmia parantamal la sek ä hank keita valmistelemalla ja arvioimalla.


42


30.Ennen kuin rakentaminen aloitetaan ja alue otetaan k äyttöön tont i t hank k ineiden yr i -t y s t e n o n s a a t a v a a s i a a n k u u l u v a t l u v a t . Kroatiassa tämän menettelyn hall innoll inen v a i h e k e s t ä ä y l e e n s ä k a k s i v u o t t a . Lu p a -menettely on vielä kesken, joten tässä vai-heessa e i pyst ytä ar v io imaan, onnistuuko hank keen toteuttaminen. Vi ive on a inoas -taan merk k i rakennustoimintaa edeltävien hall innollisten menettelyjen kestosta.

31.Avustusjär jestelmän ar viointiprosessin vi i -peet johtuivat pääasiassa ehdotuspyyntöön saatujen hakemusten suuresta määrästä.

H a n k k e e n m a h d o l l i s t e n e d u n s a a j i e n v a l -miuksia vahvistetaan ulkopuol isten as ian-tunti joiden (avustusjär jestelmään kuuluva tek nisen avun sopimus) ja as iaankuuluvan ministeriön kokeneen henkilöstön tuella.

Kun tark astel laan alueel l isen k i lpai lukyvyn toimintaohjelmasta vastaavia nimettyjä eli -miä, voidaan todeta Kroatian vihdoin päät-t ä n e e n , e t t ä ra h o i t u k s e s t a j a s o p i m u s to i-m i n n a s t a v a s t a av a v a l t i o n v i r a s to (C F C A) jatkaa toimintaohjelman toteuttamista myös l i i ttymisen jälkeen. Ti l intark astustuomiois-tuimen tark astuksen aik aan nimetyt el imet (BICRO, HAMAG ja ARD) eivät enää osall istu toimintaan.

Ku n k o m i s s i o p ä ä t t i k e s k i t t y ä t o i m i s s a a n k y m m e n e e n vä h i te n k e h i t t y n e e s e e n k u n-taan, se joutui sovittamaan yhteen tarpeen kesk ittää apua ja vähentää alueell is ia eroja sek ä r isk in s i i tä , että muiden kuntien mah-dollisuudet heikentyvät.

Komiss ion mielestä tämä aste i t ta inen to i -m i nt at a p a o n p a ra s k e i n o va r m i s t a a , e t t ä IPA:n rajall isi l la varoil la (alueell isen k ilpailu-kyvyn toimintaohjelmassa noin 12 miljoonaa euroa vuodessa k audel la 2007–2011) saa -daan aikaan parhaat mahdolliset tulokset ja tuntuvin vaikutus.

32.I S PA 2 0 0 5 - r a u t a t i e n k u n n o s t u s h a n k e o l i ensimmäinen rautateihin tehty investointi , j o n k a K ro a t i a to te u t t i E U - t u e l l a . Tu o l l o i n K ro a t i a l l a e i v i e l ä y m m ä r re t t äv i s t ä s y i s t ä ol lut kokemusta tarjousasiak ir jojen laadin-nasta eik ä valmiuksia s i ihen, mik ä aiheutt i v i iväst yks iä . Ti lanne on k uitenk in os i t ta in k o r j a u t u n u t , j a h a n k e o n t a r k o i t u s s a a d a onnistuneesti päätökseen vuoden 2011 lop-puun mennessä.

Zagrebin päärautat ieaseman urak k aa kos-keva IPA 2007 -rautatiehanke osoittaa, että ISPA-hankkeesta on opittu. Järjestyksessään t o i s e n r a u t a t i e h a n k k e e n v i i p e i d e n l y h e -n e m i n e n o n m e r k k i t e k e m ä l l ä o p p i m i s e n vaikutuksesta.

33.Kys e i n e n I S PA- s o p i m u s o n s e l vä s t i s u u r i n E U : n t a l o u s a r v i o s t a K ro a t i a s s a ra h o i te t t u sopimus, va ik k a s i l lä rakennett i ink in va in pieni osa koko l i ikennekäytävän rautatiestä. Li ikennekäytävän muita osuuksia on kuiten-k in jo suunniteltu ja ni iden rakentamiseen on saatu varat . L i ikennek äytävää paranne -t a a n va i h e i t t a i n s i t ä m u k a a , k u n s a a d a a n varoja.

Ks. myös vastaus kohtaan 32.



4343


34.S u u r i i n h a n k k e i s i i n k e s k i t t y m i n e n h e i j a s -t a a K ro a t i a n e n s i s i j a i s i a t avo i t te i t a u n i o -nin säännöstön täytäntöönpanossa (unio -nin ympäristöalan säännöstön vaatimukset j a l y hye t s i i r t y m ä a j at s e k ä k e s k i t t y m i n e n TEN-T-infrastruktuuriin).

Komissio on toteuttanut täydentäviä toimia auttaakseen alueell isia ja paikall isia hanke-vastaavia valmistelemaan tulevien toiminta-ohjelmien hankkeita. Se on järjestänyt muun m u a s s a t i e t ä mys t ä l i s ä äv i ä t yö p a j o j a k a i -k i l la kohdealueil la ja tarjonnut kohdennet-tua tek nistä apua, jo l la hankevastaavia on autettu laat imaan menest y viä hakemuksia to iseen ja kolmanteen hakemuspy yntöön. Komissio ja Kroatian viranomaiset seuraavat tarkkaan vaadittavien teknisten asiakirjojen laatimista.

R a h a s t o j e n h a l l i n n o n t i e t o j ä r j e s t e l m ä n edistymisestä on i lmoitettu t i l intark astus -tuomioistuimen toteuttaman tark astuksen jälkeen. Aluepoliti ikan pääosasto totesi vast-ikään tarkastuksen johdosta seuraavaa:

” H a l l i n n o n t i e t o j ä r j e s t e l m ä n k ä y t ä n n ö n soveltamisessa on edist ytt y t y ydyttäväst i . J o t k i n m o d u u l i t o l i s i s a a t a v a v a l m i i k s i , jotta hankkeiden toteuttaminen ja seuranta helpottuisi .”

Edunsaajien luonteen ja tyypin vuoksi IPA:n osa-alue IV käsittää ainoastaan henkilöstön kehittämisen pienhankkeita.

35.K o m i s s i o t u n n u s t a a , e t t ä p ä t e v ä n h e n k i -löstön rekr ytointi ja pitäminen julk ishall in-non palveluksessa on edelleen haasteell ista paits i K roat iassa ja muissa ehdok asmaissa myös EU:n jäsenvaltioissa.

Komissio työskentelee aiheen parissa jatku-vasti ja seuraa edelleen edistystä tällä alalla muun muassa tarkastuskäynneillä, seuranta-toiminnassa ja kahdenvälisissä kokouksissa.

Tarkasteltaessa Kroatian viranomaisten koh-taamia haasteita on tärkeää antaa tunnus -tusta viranomaisten toteuttamil le toimil le, kuten todetaan 15. huhtikuuta 2011 päivä-t yssä lukua 22 koskevassa EU:n yhteisessä kannanotossa.

37.Komissio katsoo, että Sapardin ja IPA:n osa-alueen V täytäntöönpanosta vastaavien elin-ten perustaminen ja hall innointivaltuuksien siir täminen ilman komission ennakkotarkas-tuksia ovat merkittäviä saavutuksia etenkin, k un otetaan huomioon, että täys in uuden täytäntöönpanojärjestelmän perustaminen Sapardia varten oli varsin haasteellista Kroa-tian viranomaisil le, joil la ei ollut paljonkaan kokemusta alalta.

Kroatian maksajaviraston valmiuksien kehit-tämisessä l i i ttymisen jälkeisen rahoituksen hall innointia varten on sovellettu tark istus-kriteerejä koskevaa lähestymistapaa, ja si itä on saatu loistavia tuloksia. Kroatia on l isän-nyt toimiaan ja edistynyt r i ittävästi maksaja-viraston perustamisessa. Näin se on täyttä-nyt maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan luvun sulkemisedellytyksen.

Komission henkilöstö seuraa tarkkaan Kroa-t i a n m a k s a j a v i r a s t o n e d i s t y m i s t ä j a t a r -joaa er i t y is tä opastusta EU:n vaat imusten mukaisten hall intoja valvontajärjestelmien perustamiseks i yhte isen maatalouspol i t i i -kan alalla. Maksajavirastolle tarjotaan tukea myös IPA 2007 -ohjelmasta.


44


38.H a l l i n n o i n t i v a l t u u d e t s i i r r e t t i i n m a r r a s -kuussa 2009 ja maal iskuussa 2011 nel jä l le IPARD-toimenpiteelle, ja menettely on kes-k e n k a h d e n m u u n t o i m e n p i t e e n o s a l t a . Teknisen avun hank keessa ei ol lut asetettu hall innointivalmiuksien si ir tämistä koskevia tark koja tavoitteita , s i l lä tarkoituksena ol i jättää jär jestelmän ja sen aik ataulun omis-tajuus kansall is i l le viranomaisi l le. Vastuun-otto on olennaisen tärkeää järjestelmän toi-mivuuden kannalta, ja siksi , että järjestelmä s i i r t y i s i s u j u v a s t i l i i t t y m i s e n j ä l k e i s e e n aikaan.

Ks. vastaus kohtaan 37.

40. a)S a p a r d - j a I PA R D - o h j e l m a t s u u n n i t e l t i i n m o l e m m a t k e s k u s t a s o l l a h a l l i n n o i t av i k s i , s i l lä maksajaviraston alueel l is ia toimistoja ei vielä ollut perustettu ohjelmien hyväksy-misen aikaan.

M a k s a j av i ra s to ( j a s e n a l u e e l l i s e t to i m i s -to t ) p e r u s te t t i i n v i ra l l i s e s t i m a k s a j av i ra s-to s t a m a at a l o u d e n , k a l at a l o u d e n j a m a a -seudun kehittämistä var ten annetulla lai l la ( h e l m i k u u 2 0 0 9 , K ro a t i a n v i r a l l i n e n l e h t i 3 0 / 2 0 0 9 ) . A l u e e l l i s e t t o i m i s t o t j a n i i d e n h e n k i l ö s tö o s a l l i s t u vat p a r h a i l l a a n ny k y i -s i in IPA:n osa-alueen I hank keis i in ja sopi -muksiin, minkä tarkoituksena on valmistella maksajavirastoa l i ittymisen jälkeiseen YMP:n täytäntöönpanoon.

Komiss io on toteuttanut Euroopan maata -louden tukirahaston ja Euroopan maaseudun k e h i t t ä m i s e n m a a t a l o u s r a h a s t o n t u l e v a n v i raston perustamista koskevat tar k astus-käyntinsä, joiden kohteena ol ivat sekä kes-kustoimisto että muutamat alueel l iset toi-m i s t o t . Ta r k a s t u s t e n p e r u s t e e l l a e s i t e t y t suositukset koskivat tarvittavia parannuksia ja to imia ak k reditoint ik r i teer ien täyttämi-seksi ja niihin l i ittyvien valmiuksien vahvis-tamista molemmil la tasoi l la (e l i koulutus, henk i löstön palk k aaminen, 86 a lueel l i sen toimiston yhdistäminen 21 toimistoksi sekä siihen li ittyvä toimistotarpeiston siir täminen ja turvall isuus).

40. b)Tietokoneistetun jär jestelmän k äyttöönot-toa Sapard-ohjelmassa ja IPA:n osa-alueessa V p i d e t t i i n k u s t a n n u s v a i k u t u s s y i s t ä k o h -t u u t t o m a n a . M a k s a j a v i r a s t o l l a o n l i s ä k s i v ie lä lähes k aks i vuotta a ik aa tutustua l i i -ketoimintamenettelyihin ennen l i i ttymistä. M enette ly jä s i i r retään par hai l laan yhden -nett y yn hal l into - ja valvontajär jestelmään tähän tarkastukseen valitun IPA:n osa-alueen I vuoden 2007 hankkeen avulla. Järjestelmä on tarkoitus saattaa testausvaiheeseen vuo -den 2012 alussa. Maaseudun kehittämisen moduuleja testataan nyk yis issä Sapard- ja IPARD -toimenpiteissä ja suor ien maksujen moduuleja kansall isissa järjestelmissä.

40. c)Sapard panti in täytäntöön erittäin lyhyessä a j a s s a , m i n k ä v u o k s i s ov i t t i i n , e t te i K ro a-t iassa sovel leta ar viointik r iteereitä. IPARD-toimenpiteelle on kuitenkin otettu käyttöön oma arviointijärjestelmä.

41.I PA R D - o h j e l m a n t i l a n n e o n k o h e n t u n u t huomattavast i . M ar rask uussa 2010 hy väk-s y t y n o h j e l m a n v i i m e i s i m m ä n m u u to k s e n tarkoituksena on saada aik aan l isää IPARD-ohjelman mukaisia hankkeita muun muassa maito-, naudanliha-, sika-, si ipikarja-, vi l ja- , h e d e l m ä - j a v i h a n n e s - s e k ä k a s v i h u o n e -ala l la . Tark istuksen tulokset näk y vät mah-dollisi lta edunsaaji lta tulleiden hakemusten määrässä. Kroatia ol i saanut 30. kesäkuuta 2011 mennessä 193 hankehakemusta IPARD-ohjelmassa , ja n i is tä 46 :sta on teht y sopi -mukset k ahden ensimmäisen toimenpiteen osalta. Toimenpiteessä 1 yksittäiset alat ovat suhteell isesti edustettuina; esimerkiksi mai-toalalla on tehty 17 sopimusta, l iha-alalla 18 sopimusta sek ä hedelmä- ja vihannesalal la 28 sopimusta. Sopimuksia tehdään edelleen.



4545


42.Osa vuosien 2007 ja 2008 IPARD -määrära -hoista voidaan joutua vapauttamaan lähinnä s iksi , että edel lytykset, jotk a koskevat hal-l innointivaltuuksien si ir toa i lman ennakko-tarkastuksia, ovat erityisen tiukat. Komissio kehotti Kroatian viranomaisia toteuttamaan as ianmuk ais ia kor jaavia toimia ja selv i t tä-mään tarkkaan muun muassa potentiaalisten edunsaaj ien varojen k äytön esteet ja laati-maan toimintasuunnitelman näiden esteiden p o i s t a m i s e k s i m a h d o l l i s u u k s i e n m u k a a n . Se py ysi myös k ahdest i kuussa annettavaa rapor ttia, jotta se voisi seurata edistymistä I PA R D - h a n k k e i t a k o s k e v i e n s o p i m u s t e n teossa ja maksujen suorittamisessa.

Keskustelut määrärahojen k äytön l i säämi-s e s t ä a l o i t e t t i i n K r o a t i a n v i r a n o m a i s t e n k a n s s a h e t i , k u n m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s -v a ro j a k o s k e v i e n e n s i m m ä i s t e n e h d o t u s -pyyntöjen tulokset ol ivat t iedossa. Kroatia t o t e u t t i k o r j a a v i a t o i m i a l i s ä ä m ä l l ä h u o -k e i d e n l a i n o j e n j a s u o t u i s i e n t a k u i d e n s a a t a v u u t t a j a p a r a n t a m a l l a e d u n s a a j i l l e tar jottavaa apua hankeasiak ir jojen laadin-n a s s a . O h j e l m a a n t e h d y i l l ä m u u t o k s i l l a , jotka komissio hyväksyi marraskuussa 2010, o t e t t i i n k äy t t ö ö n u u d e n l a i s i a t u k i k e l p o i -s i a i nve s to i nte j a j a a l o j a . Tä m ä n a n s i o s t a varoja voivat hakea uudet mahdolliset edun-s a a j a r y h m ät , j o l l o i n m ä ä rä ra h o j e n k äy t tö tehostuu.

43.Komissio uskoo t i lanteen parantuvan tule -vina vuosina. IPARD - ohjelman hakemusten määrän k asvu osoittaa , että k i innostus on l isääntynyt, lähinnä vil jel i jöiden ja maaseu-dun pienyrittäjien taholta. Hakemuspyyntöjä jatketaan, jotta Kroatian edunsaajat pääse -vät tutustumaan EU:n rahoitusmenettelyihin ennen li ittymistä.

Jäsenvalt ioiden l i i ttymisen jälkeisen ohjel -moinnin ansiosta mahdollisten edunsaajien määrä k asvaa huomattavasti , s i l lä maaseu -dun kehittämisohjelma k äsittää huomatta-vast i enemmän to imenpite i tä k u in IPARD. K r o a t i a l l a o n t u l e v a i s u u d e s s a p a r e m m a t mahdollisuudet valita parhaat toimenpiteet ja s i tä k autta kohdentaa ja jak aa EU-varat parhaalla mahdollisella tavalla.

44.S e k ä S a p a r d - e t t ä I PA R D - o h j e l m i e n t a r -k o i t u k s e n a o l i t ä y d e n t ä ä k a n s a l l i s i a t o i -menpiteitä , e i a iheuttaa pääl lek k äisyyksiä . Komiss io l la e i kuitenk aan a lussa ol lut t ie -toa k i lpai lev ien to imenpite iden mahdol l i -sesti aiheuttamista r iskeistä. Kroatia i lmoitti komissiol le vasta Sapard- ohjelman vuoden 2008 täytäntöönpanoker tomuksen toisessa v e r s i o s s a , e t t ä o h j e l m a v o i o l l a p ä ä l l e k -k ä i n e n k a n s a l l i s e n j ä r j e s t e l m ä n k a n s s a . 1 K o m i s s i o o t t i a s i a n vä l i t tö m ä s t i p u h e e k s i K roat ian v i ranomaisten k anssa . S euranta -komitean marraskuussa 2009 pidetyssä val-mistelevassa kokouksessa nämä i lmoitt ivat komiss iol le, että k yseiset toimenpiteet ol i lakkautettu.

Komission käytössä olevien, IPARD-ohjelmaa k o s k e v i e n t i e t o j e n m u k a a n m a h d o l l i s t e n edunsaajien k iinnostus on l isääntynyt, joten ohjelman täytäntöönpano onnistunee Sapar-dia paremmin. Ks. myös vastaus kohtaan 41.

1 ”On selvää, että mahdollisia päällekkäisyyksiä Sapard-

ohjelman kanssa on, mutta mallissa osoitetut määrärahat olivat

huomattavasti pienemmät kuin Sapard-ohjelmassa”, Sapard-

ohjelman vuoden 2008 täytäntöönpanokertomus, s. 10.


46


45.Komiss io tar joaa K roat ia l le edel leen apua korruption ja järjestäytyneen r ikol l isuuden t o r j u n t a a v a r t e n . Tä m ä k ä y i l m i K r o a t i a n monivuotisesta suuntaa-antavasta suunnit-te l u a s i a k i r j a s t a v u o s i l l e 2 0 1 1 – 2 0 1 3 . I PA : n v u o d e n 2 0 1 1 k a n s a l l i s e s t a o h j e l m a s t a o n tarkoitus antaa tukea korrupt ion ja jär jes-t ä y t y n e e n r i k o l l i s u u d e n t o r j u n t a a n k e s -k itty väl le k ansal l isel le pol i is iv i rastol le. EU tarjoaa Kroatialle väliaikaista rahoitustukea (s i i r tymäjärjestely) ensimmäisenä unioni in l i i t t y m i s e n j ä l k e i s e n ä v u o n n a . Tu e l l a o n t a r k o i t u s va hv i s t a a m a a n h a l l i n n o l l i s i a j a oikeudellisia valmiuksia EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja sen noudattamisessa sek ä tukea parhaiden k äytäntöjen vaihtoa osapuolten kesken.

46.Hank keen valmisteluvaiheessa havaituista vaikeuksista huolimatta Kroatia on nyt saa -v u t t a n u t m e r k i t t äv i ä t u l o k s i a j ä r j e s t äy t y -neen rikollisuuden ja korruption tutkinnassa ja syytteeseenpanossa kaik il la tasoil la. Lain-valvontavirastoja , er i t y isest i korruption ja jär jestäyt yneen r ikol l i suuden tor juntatoi -mistoa (USKOK ), on luj itettu. Lainvalvonta -virastot ovat osoittautuneet tehokkaiksi kor-ruption torjunnassa Kroatiassa. Edistys tällä k e s k e i s e l l ä a l a l l a o n m u u n m u a s s a t ä m ä n hankkeen ansiota.

Korruptiotapausten k äsittelyä on tehostet-tava edelleen.

47.USKOK on jatkanut toimintaansa ja nostanut syytteitä joissakin laajoissa rikosta pauksissa. Us e i s s a k e s k i t a s o n j a y l i m m ä n t a s o n k o r-r u p t i o t a p a u k s i s s a e s i t u t k i n t a j a t k u u t a i syytteitä on jo nostettu, ja syytettyinä ovat useissa tapauksissa valtion yritykset ja ylem-män tason pol i i t t iset päättäjät . Myös pää-t ö k s i ä j a l o p u l l i s i a t u o m i o i t a o n a n n e t t u muun muassa tapauksissa, joissa syytteessä ol ivat ent inen varapääminister i ja ent inen puolustusministeri .

PÄÄTELMÄTJASUOSITUKSET

48.Komissio on tyytyväinen t i l intark astustuo -mioistuimen ar vioon, jonk a muk aan l i i t t y-m i s t ä va l m i s te l e va l l a t u e l l a o n o l l u t m e r-k i t t ä v ä v a i k u t u s k e h i t e t t ä e s s ä K r o a t i a n valmiuksia l i ittymisen jälkeisen tuen täytän-töönpanemiseksi . Kroatia on ottanut hall in-noint ivaltuuksien s i i r ron jä lkeen k äyttöön toimivat vara inhoito - ja va lvontajär jeste l -m ät . K o m i s s i o s e u ra a k u i te n k i n e n n a k k o -tark astusten perusteel la edist ymistä v ie lä yhdel lä , ju lk isten hank intojen a la l la . IPA:n osa-alueista saatujen kokemusten odotetaan nostavan l i ittymisen jälkeisten varojen käyt-töastetta ( ja helpottavan vaatimustenmukai-suuden noudattamisen arviointia).

Komissio tukee edelleen Kroatian viranomai-sia niiden vahvistaessa julk isia hankintoja ja kor rupt ion tor juntaa koskevia va lmiuks ia . Tuk i k äs ittää komiss ion antaman jär jestel -m ä l l i s e n p a l a u t t e e n h a n k i n t a p r o s e s s i s s a tehdyistä virheistä ja tarvittavista parannus-to imista . Komiss io ar v io i jatk uvast i edun-s a a j a m a a n e d i s t y m i s t ä k o h t i m a h d o l l i s t a ennakkotarkastusten lopettamista IPA:n täy-täntöönpanoasetuksen 18 ar t ik lan muk ai -s e s t i j a K r o a t i a n t o i m i t t a m i e n e t e n e m i s -suunnitelmien perusteel la . Vaik k a Kroatian onk in v ie lä toteutettava l i säto imia tämän t avo i t te e n s a av u t t a m i s e k s i , s e o n e d i s t y -nyt hienosti kaik issa IPA:n osa-alueissa tällä alalla.

49.Komissio on tyytyväinen t i l intark astustuo -mioistuimen ar vioon. Kroatian koheesio- ja m a a s e u d u n k e h i t t ä m i s p o l i t i i k a n i n s t i t u -t ionaal inen kehys perustuu nyk yis i in IPA:n o s a - a l u e i d e n I I – V m e k a n i s m e i h i n , j o i t a toteutetaan pääasiassa keskustasolla. Tästä päätett i in K roat ian v i ranomaisten k anssa . Kroat ia on s i toutunut keskeisten paik al l is-ten ja alueell isten elinten valmiuksien l isää-miseen, ja komissio seuraa edistystä l i ittymi-seen saakka.



4747


50.Komissio on tyytyväinen t i l intark astustuo -m i o i s t u i m e n a r v i o o n . O h j e l m i e n t ä y t ä n -töönpanon vi ipeiden pääsyynä oli hall into -jär jestelmien myöhäinen k ansal l isen tason a k k re d i to i nt i , m i k ä v i i vä s t y t t i p u o l e s t a a n k o m i s s i o n h a l l i n n o i n t i v a l t u u k s i e n s i i r t ä -mistä. Akkreditointi ja valtuuksien si ir tämi-nen ol ivat täytäntöönpanon edellytyksenä. Toimintarakenteet ovat nyt olemassa ja toi-m i n n a s s a , j o te n K ro at i a pys t y y n o p e u t t a-maan täytäntöönpanoa.

Infrastruktuurihankkeita ei toteutettu alku-p e r ä i s e s s ä a i k a t a u l u s s a p ä ä a s i a s s a s i k s i , että IPA:n osa-alueesta I I I rahoitettujen inf-r a s t r u k t u u r i h a n k k e i d e n o n n o u d a t e t t a v a julk is ia hank intoja, suunnittelua ja täytän-töönpanoa koskevia EU:n sääntöjä. Sääntöi-hin perehtyminen vei ennakoitua enemmän aikaa.

S u u r i i n h a n k k e i s i i n k e s k i t t y m i n e n h e i j a s -t a a K ro a t i a n e n s i s i j a i s i a t avo i t te i t a u n i o -nin säännöstön täytäntöönpanossa (unio -nin ympäristöalan säännöstön vaatimukset j a l y hye t s i i r t y m ä a j at s e k ä k e s k i t t y m i n e n TEN-T-infrastruktuuriin).

To i m i n n a s s a o n k e s k i t y t t y k a n s a l l i s i i n i n s t i t u u t i o i h i n j a e l i m i i n , j o t k a v a s t a av a t rakenne - ja koheesiovarojen hall innoinnista l i i t t ymisen jä lkeen (ks. myös vastaus huo -mautukseen 19).

Vaikka Sapard-ohjelman varojen käyttöaste o l i a l h a i n e n , o h j e l m a a s e u r a a v a s s a I PA : n osa-alueessa V käyttöaste on noussut. Mah-doll iset edunsaajat maatalouden eri aloi lta ovat ol leet a iempaa k i innostuneempia vi i -d e s t ä k äy n n i s t e t y s t ä h a k e m u s py y n n ö s t ä . Komissio ja Kroatian viranomaiset keskuste-levat säännöllisesti toimintasuunnitelmasta, jota toteutetaan parhaillaan IPARD-ohjelman varojen k äytön tehostamiseks i . Er i t y isest i painotetaan mahdoll isten edunsaajien aut-tamista hakemuspyyntöihin valmistautumi-sessa. L isäksi on toteutettu useita toimen-pite i tä , jotta a lueel l i set maata lousyks iköt saata is i in muk aan tukemaan v i l je l i jö i tä ja maatalousyrittäjiä.

Suositus nro1Komissio ymmär tää, että on tärkeää kehit-tää Kroatian hankintavalmiuksia. Käytännön toimenpite i tä on toteutettu s idosr yhmien valmiuksien kehittämiseksi julk isten hankin-tojen alalla ja seuraavassa luetelluil la aloilla.

Suositus nro1 a)Suositusta pannaan parhail laan täytäntöön. K roat ian par lamentt i antoi 15. heinäkuuta 2 0 1 1 u u d e n j u l k i s i a h a n k i n t o j a k o s k e v a n lain, jol la maan lainsäädäntö muk autetaan täysin unionin säännöstöön. Lak i tulee voi-maan tammik uussa 2012. Ju lk is ia hank in-to j a k o s k e v a n l a i n y k s i t y i s k o h t a i s e m p i e n t äy t ä ntö ö n p a n o s ä ä n n ö s te n m ä ä r i t te l e m i-seks i perustett i in t yör yhmä. Se laat i i EU:n osarahoitusta koskevissa tar jousmenette -lyissä käytettävät vakiomuotoiset asiakirjat, joiden luonnokset valmistuvat vuoden 2011 l o p p u p u o l e l l a . K o m i s s i o s e u ra a k e h i t ys t ä tarkkaan.

Suositus nro1 b)Suositusta pannaan parhail laan täytäntöön. J a s p e r s - o h j e l m a l l a ( E u r o o p a n a l u e i d e n hankkeille annettava yhteinen apu) pyritään l i säämään k aik k ien K roat ian s idosr yhmien va lmiuks ia a iemmin opi tun perusteel la ja kehittämään toteuttamiskelpoisia hankkeita, jot ta rakenne - ja kohees iovarat saata is i in tulevaisuudessa käytettyä tehokkaammin.

Suositus nro2 a)Komiss io on kesk i t t ynyt rakennerahastoja k o s k e v i s s a t o i m i s s a a n k a n s a l l i s e n t a s o n e l i m i i n , j o t k a o v a t v a s t u u s s a p r o s e s s i s t a yleensä. Vaikka Kroatian keskusviranomaiset vastaavat paik al l isten el inten tukemisesta, myös komissio l isää asteittain osal l istumis-taan alueell isten ja paikall isten hankintaval-miuks ien kehittämiseen tar joamal la opas-t u s t a s e k ä j ä r j e s t ä m ä l l ä t y ö p a j o j a j a seminaareja.


48


Yksi hallintoviranomaisen vuoden 2010 ensi-s i ja is i s ta tavoit te is ta on o l lut saada myös a l u e e l l i s e t m a a t a l o u s y k s i k ö t t u k e m a a n IPARD-edunsaajia.

Myös alueel l iset toimistot ja ni iden henk i -löstö osall istuvat nykyisi in IPA:n osa-alueen I hank keis i in ja sopimuksi in , mink ä tarkoi-tuksena on valmistel la maksajavirastoa l i it-tymisen jälkeiseen YMP:n täytäntöönpanoon kaik il la tasoil la.

Suositus nro2 b)K o m i s s i o t u k e e e d e l l e e n h a n k e i d e o i d e n k e h i t t ä m i s t ä . Tä l l a i s t a t u k e a o n t a r j o t t u Phare 2006 - ohje lmasta ja useista to imin-taohjelmista. Tarjoamalla jatkuvaa tek nistä a p u a j a e n e m m ä n o p a s t u s t a , t yö p a j o j a j a seminaareja komissio tukee edelleen meka-n i s m e j a , j o i l l a e d i s t e t ä ä n h a n k e i d e o i d e n kehittämistä.

Suositus nro3 a)Komission strategiasuunnittelussa on vuo -desta 2011 alkaen siirrytty hankekohtaisesta lähestymistavasta alakohtaiseen lähestymis-tapaan: tarkoituksena on keskittyä selkeiden SMART-tavoitteiden asettamiseen strategis-ten suunnite lma-as iak i r jo jen laadinnan ja ohjelmoinnin yhteydessä. Komissio tehostaa SMART-tavoitteiden ja niihin l i ittyvien indi-k aattor ien jär jestelmäl l istä k äyttöä uuden sukupolven IPA-ohjelmissa.

Suositus nro3 b)K o m i s s i o s e l v i t t ä ä , k u i n k a s e u ra nt a k e r to -musten laatua voitaisi in parantaa.

Suositus nro3 c)Väli- ja jälk iar viointeja suunnitel laan, ja ne aloitetaan pian. Ar viointien perusteella tar-k istetaan muun muassa toimintaohjelmia.

Suositus nro4 a)K o m i s s i o o n r y ht y ny t to i m i i n . K o m i s s i o n /EIP:n ja Kroatian viranomaisten väliset neu-vottelut käynnistettiin vuonna 2010 Jaspers-ohjelman k äyttöön ottamiseksi Kroatiassa. Jaspers- ohjelman avulla pyr itään valmiste-l e m a a n to te u t t a m i s k e l p o i s i a h a n k k e i t a j a parantamaan hank inta-as iak i r jo jen laatua vuodesta 2011 alkaen.

Suositus nro4 b)Komissio aikoo kiinnittää edelleen huomiota suurten ja muiden kuin suurten hankkeiden täydentävään hankevalikoimaan l i ittymisen jälkeiseen aikaan. Li ikenteen ja ympäristön toimintaohjelmat on kuitenk in suunniteltu sellaisiksi , että niissä on lähinnä EU:n ja kan-sal l isen edun muk aisia hankkeita el i suuria hankkeita.

Suositus nro5 a)Komiss io tar joaa K roat ia l le edel leen tukea valmiuksien kehittämiseen. Täysin hajaute -tussa järjestelmässä on kuitenkin kansall is-te n v i ra n o m a i s te n te ht ävä p ä ät t ä ä , h a k e -vatko ne hall innointivaltuuksien si ir tämistä k a i k k i e n to i m e n p i te i d e n o s a l t a . K o m i s s i o o n a n t a n u t K r o a t i a l l e t a r v i t t a e s s a j a t k u -vaa opastusta menettelyjen pullonkaulojen j a r i s k i e n p o i s t a m i s e k s i . L i s ä k s i k o m i s s i o on tehnyt K roat ian k anssa yhteistyötä tar-v i t t av i e n i n s t i t u u t i o i d e n j a m e n e t t e l y j e n k ä y t t ö ö n o t t a m i s e s s a s a m a l l a , k u n s e o n v a l m i s t e l l u t t a l o u d e l l i s i a j a t o i m i n n a l l i -s i a t o t e u t u s j ä r j e s t e l y j ä . O n s e k ä a n n e t t u m i t t av a a t u k e a ( t w i n n i n g - h a n k k e i t a , te k-nistä apua jne.) että käyty jatkuvaa t iedon-v a i h t o a s e m i n a a re i s s a j a t i e d o n k e r u u - j a neuvontakäynneillä.



4949


Suositus nro5 b)Komissio on r yhtynyt toimiin. Marraskuussa 2010 hyväksytyllä ohjelman vi imeisimmällä m u u t o k s e l l a p y r i t t i i n s a a m a a n e n e m m ä n hank keita IPARD - ohje lmaan 1) nostamal la tukikelpoisten ti lojen enimmäiskokoa muun m u a s s a m a i t o - , n a u d a n l i h a - , s i k a - , s i i p i -k a r j a - , v i l j a , h e d e l m ä - j a v i h a n n e s - s e k ä k asv ihuoneala l la ja 2 ) ottamal la k äyttöön uudentyyppisiä tuk ikelpois ia investointeja maitoalalla (uuhien ja vuohien lypsytilat) ja uusia tuk ikelpois ia investointeja hedelmä- ja v ihannesala l la (myös k asvihuoneala l la) . Tu l o k s e t o v a t n ä h t ä v i s s ä m a h d o l l i s i l t a edunsaaj i l ta saatujen hakemusten määrän l isääntymisenä.

Komissio arvioi parhail laan uutta ehdotusta ohjelman tarkistamiseksi. Muutosten tavoit-teena on muun muassa se, että edellä mai-nitut alat voivat saada tukea toimenpiteestä 101 (maatilainvestoinnit) .

Suositus nro6 a)S u o s i t u s t a p a n n a a n j o t äy t ä n t ö ö n , k u t e n i lmenee Kroat ian monivuotisesta suuntaa-antavasta suunnit te luas iak i r jasta vuos i l le 2011–2013. EU tarjoaa Kroatialle väliaikaista rahoitustukea (si ir tymäjärjestely) ensimmäi-senä unioniin l i ittymisen jälkeisenä vuonna. Tuel la vahvistetaan maan hal l innol l i s ia ja oikeudellisia valmiuksia EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja sen noudattamisessa sekä tuetaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa osapuolten kesken.

Suositus nro6 b)Komissio seuraa edelleen tarkkaan tätä seik-kaa yhteistyössä OLAFin kanssa.

Suositus nro7 a)Komissio on samaa mieltä tästä suosituksesta.

Suositus nro7 b)K o m i s s i o p a n e e s u o s i t u k s e n m e r k i l l e j a ottaa huomioon Kroatian kokemukset.


51

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Erityiskertomusnro14/2011OnkoEU:nantamatukiparantanutKroatianvalmiuksiahallinnoidaliittymisenjälkeistärahoitusta?

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto

2011 – 49 s. – 21 × 29,7 cm

ISBN 978-92-9237-402-0

doi:10.2865/33972

MISTÄEU:N JULKAISUJASAA?

Maksuttomatjulkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä. Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta http://ec.europa.eu, tai ne saa lähettämällä faksin numeroon +352 2929-42758.

Maksullisetjulkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).

Maksullisettilaukset(esimerkiksiEUVL:nvuosikerta,tuomioistuintenoikeustapauskokoelmat):

• Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).

QJ-A

B-11-013-FI-C

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN TOTEAA, ETTÄ EU:N LIITTYMISTÄ VALMISTE-

LEVALLA TUELLA ON PYSTYTTY MERKITTÄVÄSTI KEHITTÄMÄÄN KROATIAN

VALMIUKSIA HALLINNOIDA EUROOPAN UNIONIN RAHOITUSTA, JONKA

MÄÄRÄ LISÄÄNTYY UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN. TUKI OLI SUUNNITELTU

ASIANMUKAISESTI JA SIINÄ OLI OTETTU HUOMIOON EDELLISISTÄ LAAJEN-

TUMISISTA SAADUT KOKEMUKSET. TUEN TAVOITTEITA EI OLE KUITENKAAN

VIELÄ KOKONAISUUDESSAAN SAAVUTETTU JA VALMIUKSIEN PARANTA-

MISTA ON EDELLEEN AIHEELLISTA JATKAA. TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

ESITTI KERTOMUKSESSAAN SEURAAVIA SUOSITUKSIA: TUKEA OLISI VAH-

VISTETTAVA HANKINTAVALMIUKSIEN, ALUEELLISTEN ELINTEN, HANKKEI-

DEN VALMISTELUN, MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIEN OHJELMIEN

JA KORRUPTION VASTAISTEN TOIMENPITEIDEN OSALTA; KOMISSION OLISI

HYÖDYNNETTÄVÄ KROATIASSA SAATUJA KOKEMUKSIA MUILLE MAILLE

ANNETTAVAN LIITTYMISTÄ VALMISTELEVAN TUEN HALLINNOINNISSA.


Documents

ONKO EU:N ANTAMA TUKI PARANTANUT KROATIAN … · 2012. 8. 29. · Erityiskertomus nro 14/2011 – Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä