5i6w5fr09axn.cdn.shardcms.com...rankattu maailman on-nellisimmaksi maaksi, ja myös asuintyytyväisyys on Tanskan ohella Euroo-pan kärjessä, asukkaiden keskinäisessä vuorovaiku-tuksessa

ISSN: 1795-3995• AMMATTILAISET OIKEAAN TARPEESEEN •

KAIKKI OMINAISUUDET YHDESSÄ TUOTTEESSA!

LATTIASUOJAT KOVAAN KÄYTTÖÖN!KAIKILLE LATTIAPINNOILLE

SUOJAKSESI TYÖMAALLA!

Mitos Oy, Teollisuustie 11, Kangasniemi • 010 526 1690 • [email protected]

Jälleenmyynti rautakaupat ja hyvinvarustellut alan liikkeet!

Rakentajamessut Mikkeli 2018 / Toukokuu 2018 ISSN: 1795-3995

www.tgj.fi

2 Toukokuu 2018ETELÄ-SAVON RAKENTAJAUUTISET

RAKENNUSALA

Oma koti syntyy ideasta– tule ideoimaan kanssamme!Lämminhenkisestä hirrestä syntyy terveellinen ja aikaakestävä koti.

Uusi, raikas mallistomme nyt saatavilla. Ainutlaatuinen mahdollisuus täysin uudenlaiseentyyliin Kanttihirrellä, tartu tilaisuuteen heti!

Mammuttimyyjä Olli Kivip. 044 540 [email protected] Mammuttikoti.fi

Tilaa helposti suosikki- eriste asennettuna!P. 050 526 3722 Asennus Valanta OyLue lisää: ekovilla.com

Muuraus- ja laatoitustyötTalonrakennukset ja remontoinnit

Harri Riepponen 040 582 0331 [email protected]@

Muista kotitalousvähennys!

RST-PELTI0400 376 751, 0400 376 752

- Konesaumakatot- Rakennuspeltityöt- Kattopohjien teko

Suomen SuurinJoutSenmerkki-

talohanke keräSi kehuJa Ja huomiota

Vantaan Kaskelantie 1:ssä esiteltiin maanan-taina 26.3. harjakorkeu-teensa noussutta uuttaa kerrostaloa, jonka on mää-rä täyttää pohjoismaisen Joutsenmerkin ympäris-tövaatimukset. Esittely-tilaisuudessa päättäjät, median edustajat, opiske-lijat ja muut kiinnostuneet pääsivät tutustumaan kiin-teistön työmaahan ja niihin ratkaisuihin, joiden myötä Joutsenmerkin kriteerit otetaan huomioon raken-nustyössä ja asumisessa. NCC Building rakentaa talon Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiö VAV Asun-not Oy:n omistukseen, ja se tulee olemaan suurin Suomessa toteutettu ra-kennus, joka tavoittelee Joutsenmerkkiä.

Ministeri onnitteli uraauurtavaa

hankettaTilaisuuden avasi asun-

toja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka totesi, että rakennusalan viime vuosien noususuh-danne on merkittävällä vaikuttanut Suomen ta-louskasvuun. Tiilikaisen mukaan tulee aina kui-tenkin miettiä, onko kasvu kestävällä pohjalla. Kas-kelantie 1:n talossa Jout-senmerkin rakentamiselle ja rakennusmateriaaleille asettamat ympäristökritee-rit tekevät siitä ekologisesti kestävän, minkä vuoksi ministeri halusi erityisesti onnitella hanketta.

Ministeri Tiilikainen nosti esiin myös ajankohtaisen keskustelun rakennusten sisäilmaongelmista. Hän korosti, että ongelmat eivät johdu pelkästään ilman-vaihdosta, vaan lisäksi rakentamisessa tulee käyttää mahdollisimman terveellisiä ja kemikaali-turvallisia materiaaleja, kuten Joutsenmerkin kri-teerit täyttävässä talossa tehdään.

– Sisäilman laatuun vaikutetaan myös ma-teriaalivalinnoilla, totesi Tiilikainen.

Puheenvuoronsa lopuksi

Tiilikainen kertoi olevansa iloinen siitä, että Joutsen-merkin mukainen raken-taminen ei tee Kaskelan-tien asunnoista normaalia kalliimpia, vaan ne val-mistuvat kohtuuhintaisiksi vuokra-asunnoiksi, joiden tuotantoa myös hallitus haluaa edistää.

– Toivon, että ekologinen rakentamisenne ei pääty tähän, vaan siitä tulee valtavirtaa.

Säästöä tehokkailla ratkaisuilla

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja NCC:n asiakkuusjohtaja Ilkka Leskelä korostivat omassa puheenvuorossaan sitä, miten erilaisilla rakentami-sen ratkaisuilla päästään sekä kustannuksia että ympäristöä säästävään asumiseen. Esimerkkinä he mainitsivat Kaskelan-tien vedensäästöhanat, joiden ansiosta veden-kulutus asukasta kohden laskee vuodessa satoja litroja.

Tehokkuus näkyy myös rakennusten suunnittelus-sa, jossa neliöt on otettu käyttöön mahdollisimman tarkkaan.

– Tässä kiinteistössä on

mahdollisimman paljon hyötyneliöitä suhteessa bruttoneliöihin, kertoi Les-kelä.

Myös rakennusjätteen kierrätys on toteutettu poik-keukselliseen tehokkaasti. Kun NCC:n ja VAV:n vuo-den 2015 asuntomessuille toteuttaman Opaali-talon rakennustyömaalla jät-teen kierrätysaste oli 30 prosenttia, Kaskelantien työmaalla kierrätykseen päätyy jopa 82 prosenttia kaikesta jätteestä. Teija Ojankoski halusikin ko-rostaa, miten hienoihin saavutuksiin rakennus-hankkeessa ollaan päästy.

– Joskus sanotaan, että jokin on liian hyvää ollak-seen totta, mutta tässä hankkeessa kaikki hyvä on myös totta.

Materiaalien laatua valvotaan tarkkaanKaskelantie 1:n talon

lähestyessä valmistumis-taan sille tehdään lopulli-nen auditointi, jonka pe-rusteella Joutsenmerkki voidaan myöntää. Jout-senmerkkiä valvovan Ym-päristömerkinnän toimi-tusjohtaja Petri Väisänen totesi tilaisuudessa, että merkki huomioi etenkin asuntojen käyttäjän näkö-

kulman.– Asunnoissa pitää olla

hyvä hengittää, niissä tu-lee olla paljon luonnon-valoa ja vähän melua. Käytettyjen materiaalien laadunvalvontaan kiinnite-tään erityishuomiota.

NCC:n projektipäällikkö Laura Majoinen kertoi-kin, että Joutsenmerkin kriteerit täyttäviä raken-nusmateriaaleja lähdettiin kartoittamaan heti hank-keen suunnitteluvaihees-sa, mikä on vähentänyt materiaalivalvontaan ra-kentamisen aikana tarvit-tavaa työtä.

– On tärkeää, että ma-teriaalit voi jäljittää alusta asti, Majoinen korosti.

Rakennusmateriaalit ja niiden laadunvalvonta kiinnostivat myös Metropo-lia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka pääsi-vät maanantai-iltapäivällä ekskursiolle Kaskelantien työmaalla. Opiskelijat tu-tustuivat kiinteistöön ja pääsivät esittämään pai-kalla olleille Joutsenmer-kin, NCC:N ja VAV:n edus-tajille hanketta koskevia kysymyksiä. Saamiensa vastausten perusteella he laativat osana opintojaan raportin Kaskelantie 1:stä ja sen ympäristöystävälli-sestä rakentamisesta.

3Toukokuu 2018 ETELÄ-SAVON RAKENTAJAUUTISET

Suomalainennuori on uJo Ja Solidaarinen

pientalokonServatiiviKaksi- ja kolmekymp-

piset suomalaiset ovat tulevaisuuden ja asumisen odotuksissaan varsin nöy-riä. Tulevaisuuden yleisin asumistoive on kompak-ti ympäristöystävällinen pientalo. Asumisen ja yleensäkin elämänodo-tuksia hillitsee huomattava epävarmuus taloudelli-sesta kehityksestä ja omi-en rahojen riittävyydestä. Suomalainen nuori on tyytyväinen tämänhetki-seen asuinalueeseensa ja asuntoonsa, mutta ei tunne kovinkaan paljon yhteenkuuluvuutta oman asuinympäristönsä mui-den asukkaiden kanssa.

Kuva varttiekologises-ta, varttikonservatiivista, ujosta ja solidaarisesta suomalaisnuoresta selviää Suomen Asuntomessujen toteuttamista suomalais-ten asumistoiveiden tut-kimuksesta, asukasbaro-metrista 2018.

- Nuorten tulevaisuuden asumistoiveena on eko-logisesti kestävä Suomi, jossa kaikki halutaan pitää mukana. Yhteinen turval-linen yhteiskunta, jossa itsekin voi olla osallisena, hallitsee tulevaisuuso-dotuksia myös asumisen

osalta, kertoo Suomen Asuntomessujen vastaava tutkija Kari Tervonen.

Nuoret arvostavat lähiluontoa

- Tutkimukset osoittavat, että uskomus nuorista suomalaisista kaupunkien ydinkeskustojen vuokra-asumisen vankkumat-tomina kannattajina on myytti. Valtaosalle kaksi- ja kolmekymppisiä suoma-laisia pientaloasuminen omistusasunnossa kau-pungin läheisyydessä on mieluisin paikka ja tapa asua. Kaupunkiasumisen päällimmäisiin kehittämis-toiveisiin kuuluu se, että asuinalueiden kauneudes-ta ja luonnonläheisyydestä kannetaan tarpeeksi huol-ta, Tervonen kertoo.

Tutkimusaineistosta sel-viää, että kaksikymppinen suomalainen on melko tyytyväinen jo siihenkin, että on omat seinät ja katto pään päällä. Nuo-rille suomalaisille tärkein asunnon valintakriteeri on ensisijaisesti riittävän sujuvat liikkumisyhteydet arjen sukkuloinnissa, ja toisekseen alueen kaune-us ja viihtyisyys yhdisty-neenä hintatasoon, johon

itsellään on varaa. Nykyi-siä liikkumiseen meneviä aikoja ei koeta tarpeelli-siksi lyhentää, ja nykyisiin lähipalveluihin ollaan tyy-tyväisiä. Siksi nuortenkin toiveet vievät enemmän pientaloalueille kuin kau-punkikeskustoihin.

- Toiveet asunnolta ovat vain muutaman piirun verran modernimpia kuin keski-ikäisillä. Nuorten sisustusmaku on skan-dinaavinen, mutta jonkin verran persoonallisem-malla ja irrottelevammalla twistillä kuin iäkkäämmis-sä ikäluokissa. Viihde- ja älyteknologia kiinnostaa, moderni ja valoisa ilme rakennuksessa ja sisutuk-sessa miellyttää, kuvailee Tervonen.

Suurten kaupunkien keskustassa asumisen osittaista vierastamista selittää sekin, että kaikis-ta asumisympäristöistä se on useille vähemmän tuttu äärilaita siinä mis-sä haja-asutusalueellakin asuminen. Toisaalta uu-desta rakentamisesta en-nätyksellisen suuri osa on 2010-luvulla sijoittunut kaupunkikeskustoihin.

Ensi syksynä Suomen Asuntomessujen yhdessä

Helsingin kaupungin kans-sa järjestämässä reilun vii-kon mittaisessa asumisen tapahtumassa Jätkäsaa-ressa tehdään tutummaksi uusimman kaupunkiraken-tamisen virtauksia, ja sitä, miten tiiviisti rakennettu kaupunkiympäristö voi olla kodikas paikka.

Uusyhteisöllisen ajan paradoksi on sekin, että nuorten suomalaisten naa-purisuhteet ovat kaikkein etäisimpiä. Mitä nuorem-pi, sitä enemmän heidän tuttavuutensa rakentu-vat muiden asioiden, kuin asuinpaikan ympärille. Lähes puolet nuorista tun-tee olonsa ulkopuoliseksi omassa asuinympäristös-sään, ja karttaa kontakteja naapureihinsa.

Kesän Asuntomessuilla Porissa on pyhitetty yksi teemaviikko hyvän naa-puruuden asialle. Asuin-alueiden yhteishenki, kylä kasvattaa -mentaliteetti ja naapurustojen yhteisen tekemisen uudet ratkaisut halutaan nostaa reippaasti esille.

- Haluamme synnyttää keskustelua miten Suo-messa luodaan hyviä asuinalueita joissa asuk-kaat voivat hyvin. Vaikka

Suomi on juuri äskettäin rankattu maailman on-nellisimmaksi maaksi, ja myös asuintyytyväisyys on Tanskan ohella Euroo-pan kärjessä, asukkaiden keskinäisessä vuorovaiku-tuksessa ja kotoisuudessa olemme kaukana toivotta-vasta tasosta, Tervonen toteaa.

Tutkimusfaktoja 20-40-vuotiaista suomalaisista:

40% on hyvin kiinnos-tunut asumaan pienta-loa lueel la kaupungin läheisyydessä, 20% on hyvin kiinnostunut asu-maan suuren kaupungin keskusta-alueella

60% on tyytyväisiä omiin nykyisiin asumisen kustan-nuksiinsa, mutta 80% huo-lissaan siitä, miten omat rahat riittävät asumisme-noihin tulevaisuudessa. Asumisen olosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä kuin muihin elämän suuriin osa-alueisiin.

Nuorten suomalaisten iso tulevaisuuskuva on varsin yhtenäinen. Noin 80% uskoo asumisen kes-kittyvän vahvasti suurten kaupunkien lähiympäristöi-

hin, älyteknologian valtaa-van asunnotkin nopeasti, ja tulevaisuuden asun-tojen olevan pienempiä ja energiatehokkaampia. Elintason odotetaan pi-kemminkin pysyvän ny-kyisenkaltaisena kuin kas-vavan enää olennaisesti nykyisestä.

Suomen Asuntomessut on kerännyt tammikuussa 2017 ja 2018 laajan kvali-tatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmateriaalin suo-malaisesta asumisesta ja hyvinvoinnista.

Aineistosta saa kattavan kokonaiskuvan suomalais-ten asukkaiden asumisen kokemuksista. Aineiston avulla voidaan kuvata laa-jasti, mitä suomalaiset ajattelevat asumisen ky-symyksistä koko väestön näkökulmasta katsottuna.

Tutkimuksen vastaa-jina on ollut edustaval-la väestörakenteella eri tutkimuskierroksilla 1000 - 1800 suomalaista, ikä-jakaumalla 20-75-vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammi-kuussa 2018, sekä tammi-, huhti- ja kesäkuussa 2017.

Lisätietoja tutkimuksesta:Kari Tervonen, tutkija

vakauS Ja luotettavuuSratkaiSivat vuoden 2018

pintaurakoitSiJan valinnanTasoite ja Maalaus A & A

Savinainen Oy on palkittu Vuoden 2018 Pintaura-koitsija -tunnustuksella. Valinnan tehneen asian-tuntijatuomariston mukaan kouvolalainen maalaus-alan yritys osoittaa hyvin, kuinka kilpailluilla markki-noilla on yhä sijaa perin-teiselle ja pitkäjänteiselle yrittäjyydelle. Tunnustus myönnettiin Pintaurakoitsi-jat ry:n vuosikokouksessa 13. huhtikuuta.

Tuomaristo korosti tänä vuonna valinnassaan eri-tyisesti monipuolisuutta, vakautta, luotettavuutta sekä erinomaista hen-kilöasioiden hoitamista. Tasoite ja Maalaus A & A Savinainen Oyon onnis-tunut yhdistämään kor-kean laadun sekä katta-van pintakäsittelytöiden palveluvalikoiman, mikä

on vakuuttanut asiakkaat ja johtanut useisiin pitkä-aikaisiin asiakassuhtei-siin. Tuomariston mieles-tä on huomionarvoista, että tämä on mahdollista pienellekin maalausalan yritykselle oikeisiin asioihin

panostamalla.Laatu ei synny yksin

ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa. Yritys onkin hoitanut hen-kilöstöasiansa esimerkilli-sesti, mikä ilmenee pitkien työsuhteiden ja erittäin vä-

häisen vaihtuvuuden kaut-ta. Suurin osa yrityksen nykyisestä seitsemästä työntekijästä on työsken-nellyt yrityksessä lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Toimitusjohtaja Aki Savinainen pitää pitkien

työsuhteiden salaisuutena hyvien välien ylläpitämistä ja molemminpuolista luot-tamusta.

Aki Savinaisen isä Anssi Savinainen perusti yrityk-sen vuonna 1984. Yrityk-sen liikevaihto on pysynyt varsin muuttumattomana vuosikymmenten ajan, noin puolen miljoonan euron paikkeilla. Myös kannattavuus on pysytellyt vakaana ja hyvällä tasolla.

Yrityksen toimialaan kuuluvat hyvin laaja-alai-sesti eri maalaus- ja pin-takäsittelyalan työtehtävät käsittäen niin uudisra-kennus-, saneeraus- kuin peruskorjauskohteetkin rakennustyypistä riippu-matta. Kouvolalaisen yri-tyksen päätoimialueena on koko Kymenlaakson seutu asiakkaiden vaihdellessa laajasti kotitalouksista ta-

loyhtiöihin ja aina raken-nusliikkeisiin ja julkiseen sektoriin saakka.

Varsinaisten urakointi-töiden ja henkilöstöhal-linnoinnin lisäksi intoa on riittänyt myös järjestötoi-mintaan osallistumiseen. Yritys liittyi Pintaurakoit-si joihin vuonna 1988. Maalarimestari Aki Savi-nainen on toiminut noin kymmenen vuoden ajan Kaakkois-Suomen Pintau-rakoitsijoihin yhdistyneen Kouvolan Maalarimestari-yhdistyksen puheenjohta-jana ja sen jälkeen myös Kaakkois-Suomen Pintau-rakoitsijoiden hallituksen jäsenenä.

Lisätietoja:Pintaurakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jukka Koivisto


Puh. 0400 250 073

www.tarrisoy.net• Kuorma-autoja eri maa-aineskuljetukset • Salaojat, pihalaatoitukset ym. pihatyöt

• Pienkoneurakointi (Bobcat) • 3, 5 ja 8 tn ympäripyörivät telakaivurit • Roskalavat

RTrak

ennustaiturit

since 2010

rakennustaiturit oyRTrak

ennustaiturit

since 2010

Rakennustaiturit Oy Kumpulantie 3, 50180 MikkeliTimppa 0447491898 Miikka 0447492037y-2349898-0 www.rakennustaiturit.fi

Hirsityöt Saneeraukset Kylpyhuone-/saunaremontitPohjatyöt Uudisrakentaminen KattoremontitPintaremontit keittiöasennukset maalaus

Saimaan SoodapuhalluS oYantaa Sinulle vapaapäiviä

Oletteko miettineet hir-sisen kesämökkinne tai vakituisen asuntonne julkisivun uudelleen pin-noitusta?

Onko vanhan pinnoit-teen poisto mielestänne vaikeaa, raskasta ja ennen kaikkea aikaa vievää?

Usein vanhan hirsira-kennuksen pinnoitteet ovat vaikeita, jollei jopa mahdottomia poistettavia

kotikonstein. Teemme van-han pinnoitteen poiston puolestanne jopa yhdessä työpäivässä!

Tulemme paikalle siirret-tävän kalustomme kanssa ja emme tarvitse muuta, kun osoitteen missä työ suoritetaan. Kuulostaako tämä tarpeeksi helpolle? Sitä se teille on!

Meillä on vankka koke-mus pintojen puhdistami-sesta uudelleenpinnoitus

kuntoon. Puhalluksen jäl-keen pinta on käytännössä vastaava, kun se oli silloin kun se teille hirsitehtaalta saapui. Ja jos vanha väri ei enää miellyttänyt, voitte sen käsittelyn jälkeen hel-posti vaihtaa uuteen.

Käsittelyn jälkeen teh-täväksenne jää uuden pintakäsittelyn tekeminen valmiille pinnalle, ilman että teidän täytyy miettiä pintojen hankalaa pinnoi-

tuskuntoon työstämistä. Puhalletulle pinnalle uu-

delleen käsittely on vai-vatonta ja pinnoite tartun-ta ja pysyvyys pinnassa on erinomainen, vuosiksi eteenpäin.

Nyt on oikea aika tehdä päätös rakennuksenne jul-kisivun uudelle elämälle, il-man että teillä menee koko kesä vanhan pinnoitteen poistamiseen. Annaamme

Ongelmana musta homepilkutkesämökin seinissä?

Hirsimökkien valtti/valtticolor extravärin poistot nopeasti sooda/lasijauhepuhalluksella

Puh. 0400 197 001www.saimaansoodapuhallus.fi

Soita ja kysy tarjous!

teille vapaapäiviä, olette ne todella ansainneet!

Ei sovellu muovimaalien (akrylaatti, alkydi, lateksi yms.) poistoon puupin-noilta.

Otttakaa yhteyttä Juk-kaan ja pyytäkää tarjous teidän kohteestanne. Se mitä olette miettineet, ehkä jo liian kauan, on vain yhteydenoton päässä to-teutumisesta.

Keväisin terveisin

Jukka Mynttinen Puh. 0400 197 [email protected]

Lisäinfoa aiheesta + muista palveluistamme löydät kotisivuiltamme: www.saimaansoodapu-hallus.fi

TUOTTEET:

• teräslevyt• teräspalkit• teräsputket• muototeräkset

Pieksämäentie 3250300 [email protected]

PALVELUT:• mekaaninen/poltto- leikkaus, sahaus• hiekkapuhallus• persoonalliset kynnykset ja listat alumiinista/ rosterista

Puh. (015) 224 140050 379 0506 / Pekkawww.ovetkar.com

Kiviranta 15, 70870 Hiltulanlahti (Kuopio) www.stkloghomes.com

Ota yhteyttäPuh. 050 324 [email protected]

Täydellinen puuosatoimitus› 4"x7" hirrestä › 113x157 lamellihirrestä

Hirsihuvila (parvella)

Kalliohovi 1

Kysy kipakkaa tarjousta!

alakerta 43,5 m² + kuisti 14 m²parvi 29 m², kokonaiskäyttöala 86 m²

15 900 €18 800 €


PORAKAIVOTvesitakuulla

• Lämpökaivot ja lämmönkeruuputkistot• Ilmaiset koneen siirrot• Koe- ja puhdistuspumppaukset veloituksetta• Pumppujen asennus ja myynti• Ammattitaidolla 29 vuoden kokemuksella

KAIVONPORAUPALVELUM. KORHONEN

0400 574 [email protected]

TÄYDELLINENSANEERAUSPALVELU

seinän siirrosta taulun kiinnitykseen.Kustannusarvio veloituksetta. Myös slammaus ja laseeraus.

Vesieristys- ja laatoitustyöt. Maalaus ja tapetointi.

Savonlinnan

LAATUSANEERAUS OYKirkkokatu 13, SAVONLINNA Puh./Fax (015) 250 557

GSM 0500 675 531 [email protected]

TALOJEN NOSTOT

LATTIANOSTOT

Suomen Uretaanipalvelu Oy

0500 645 103

www.suomenuretaanipalvelu.com

• MYYNTI • HIONNAT • ASENNUS • ERIKOISLATTIAT• Huoneistoremontit • Tapetoinnit• Maalaukset • Laatoitukset

Parketti- ja MattotyöParketti- ja MattotyöParketti- ja MattotyöParketti- ja MattotyöParketti- ja MattotyöM. Myyryläinen OyM. Myyryläinen OyM. Myyryläinen OyM. Myyryläinen OyM. Myyryläinen Oy

Näverinkatu 4, 50170 MIKKELIwww.parkettimyyrylainen.fi

Puh. 0500 557 207

TuukkalanRakennusurakointi Oy

050 360 0341HIRVENSALMI

[email protected]

• Uudisrakentaminen• Saneeraukset • Hirsirakentaminen

• Rakennustarvikkeet

RAKENNUSPALVELULUNTINEN KY

Himalanpohjantie 11052420 PELLOSNIEMI


SelvitYS auttaaSiSäilmaongelmien

hahmottamiStaTuoreessa asiantuntija-

selvityksessä on kartoitettu tyypillisimpiä sisäilmaon-gelmiin johtavia tekijöitä uudiskohteissa. Selvitys tarjoaa kokemuspohjaista tietoa riskialttiista ratkai-suista, jotta niiltä osataan välttyä jatkossa. Selvityk-sessä tarkastellaan niin tilaajaosaamista, raken-tamista kuin rakennuksen ylläpitoa ja käyttöäkin. Se auttaa rakennushankkeen eri osapuolia näkemään toistensa haasteet terveen sisäilman saavuttamiseksi. Sisäilman laadunhallin-ta rakennushankkeen eri vaiheissa -selvityksen on toteuttanut Rakennusteol-lisuus RT:n toimeksiannos-ta VTT Expert Services.

”Selvityksellä haluttiin varmistaa hyvän sisäilman edellytykset tunnistamalla sisäilmaongelmien aihe-uttajia ja tarjoamalla niihin ratkaisuja ammattilaisten avuksi. Kaikkien rakenta-misen ja ylläpidon eri osa-puolten pitää varmistaa, että ainakin tavanomaisim-mat syyt saadaan karsittua pois”, Rakennusteollisuus RT:n rakentamisen kehi-tyksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen kertoo selvityksen tavoitteista.

Sisäilmaongelma voi syntyä rakentamisproses-sin tai käyttö- ja ylläpito-vaiheen missä tahansa kohtaa. Monesti taustalla on useita samanaikaisia asioita ja ongelmat esiin-tyvät eri toimijoiden raja-pinnoilla. Tämä vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden ja vastuutahojen hahmotta-mista.

Selvitys osoittaa hyvin, että tilaaja, suunnittelija, materiaalitoimittaja ja ra-kentaja voivat jokainen omalla toiminnallaan aihe-uttaa sisäilmaongelmia. Ja hyväkin sisäilma voidaan pilata, jos rakennusta ei käytetä ja huolleta oikein.

Sisäilmaongelmia pitää lähestyä mo-nesta eri kulmasta Selvityksessä huonon

sisäilman aiheuttajina on tarkasteltu rakenteiden kosteutta, kemiallisia epä-puhtauksia ja ilmanvaih-tojärjestelmän virheitä. Kosteus- ja homevauri-oita esiintyy yleisimmin vanhoissa rakennuksissa, mutta tässä selvityksessä on keskitytty uudehkojen rakennusten sisäilmaan.

Selvitys perustuu VTT Expert Services Oy:n laa-jaan kokemusperäiseen tietoon, joka on kertynyt viime vuosien aikana koh-dekohtaisista selvityksistä rakennuksista, joissa si-säilmahaittoja on epäilty.

”Sisäilmaongelmassa tutkitaan aina kokonai-suutta. Rakennusteknii-kan ammattilainen ei ole kemiallisten tai ilmanvaih-toon liittyvien ongelmien asiantuntija. Niihin pitää saada omat asiantuntijan-sa mukaan kokonaiskuvaa ratkomaan”, yksi asiantun-tijaselvityksen laatijoista, erityisasiantuntija Mikko Saari muistuttaa.

Asiantuntijaraportissa on lueteltu suuri joukko tekijöitä, joita tarvitaan laadukkaan sisäilman ai-kaansaamiseksi. Jukka Pekkanen nostaa niistä esiin muutamia keskeisiä.

”Tilaajan pitää mahdol-listaa rakennushankkeelle realistinen aikataulu. Esi-merkiksi betonirakentei-den rakentamisen aikaisel-le kuivumiselle pitää jättää riittävästi aikaa. Suunnitte-lijan pitää huolehtia, että suunnitelmat eivät jää yli-malkaisiksi, vaan vaikeista kohdista tehdään riittävästi detaljikuvia. Pitää hyödyn-tää hyväksi koettuja rat-kaisuja. Tällä olisi vältetty esimerkiksi monia ongel-mallisia parvekerakenteita, joita on rakennettu vaikka suunnitteluratkaisut eivät ole olleet käytännössä toimivia. Urakoitsijan tu-lee puolestaan varmistaa, ettei rakenteiden anneta kastua ja huolehtia nor-maalin rakentamisaikaisen kosteuden kuivatuksesta.”

Myös Saaren mukaan rakenteissa suurin yksit-täinen tekijä on edelleen rakennusaikainen koste-udenhallinta. Hän nos-

taisi tutkimuksesta esiin muovimattojen aiheutta-mat emissiot. Ne liittyvät yhteen sisäilmaongelmien tutkijoiden suurempaan haasteeseen, hajuihin.

”Tiloissa oleskelevat henkilöt voivat raportoida pahasta hajusta ja tunkkai-sesta ilmasta. Kun tilojen kaasuyhdisteitä mennään mittamaan epäpuhtaus-mittareilla, voivat tulok-set kuitenkin jäädä alle raja-arvojen”, Saari kuvaa sisäilmatutkijoiden haas-teita.

Rakennusteo l l isuus käynnisti viime vuonna tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoa materiaalien kosteustekni-sistä ja kemiallisista omi-naisuuksista esimerkiksi muovimattojen emissioi-den osalta.

Mikko Saaren oma osaa-minen asiantuntijaselvityk-sessä keskittyi ilmanvaih-don ongelmiin.

”Ilmanvaihdossa tulee muistaa kolme keskeistä asiaa. Tuloilman mukana voi tulla epäpuhtauksia ja järjestelmää pitää muis-taa myös huoltaa. Vaikka ilmaa vaihtuisi määrä-ysten mukainen määrä, voi ilmanvaihto olla silti puuteellinen esimerkiksi siksi, että tarpeenmukai-nen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti. Kolmantena asiana tulee muistaa, että jos ilmanvaihto ei ole tasa-painossa, syntyy helposti paine-eroja, jolloin alipaine imee epäpuhtauksia ra-kenteiden läpi sisäilmaan”.

Selvityksestä apua kaikille osapuolille Valtaosa valinnoista teh-

dään jo suunnitteluvai-heessa ja ennen työmaan aloitusta. Pekkanen uskoo, että monet rakennuttajat ja tilaajat eivät riittävästi

tunne asiaa ja tuoreesta asiantuntijaselvityksestä voikin olla paljon apua myös heille.

”Rakennusurakan ylei-sissä sopimusehdoissa määritellään tilaajan ja rakentajan vastuut. Julki-suudessa puhutaan usein vain urakoitsijan takuu-vastuusta, mutta raken-nuttajan vastuutakaan ei saa unohtaa. Esimerkiksi kouluhankkeissa tilaajana ja omistajana on yleensä kunta”, hän muistuttaa.

Pekkanen toivoo, että sisäilmaongelmien kohdal-la kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota ra-kennuksen käytön aikai-seen toimintaan.

”Rakennuksen käyttäjän ja ylläpitäjän tulee huo-lehtia, että rakennuksen ilmanvaihtoa käytetään suunnitellun mukaisesti, huoltotoimenpiteitä ei lai-minlyödä ja ne tehdään riittävän ajoissa.”

Mikko Saaren mukaan VTT Expert Services Oy:n selvitys on tehty raken-tamisen ammattilaisille mutta sillä otteella, että eri osapuolet oppisivat toistensa haasteista.

”Olemme kirjoittaneet tekstin siten, että esimer-kiksi rakentaja ymmär-täisi, millaisia haasteita ilmanvaihdon toteutuk-seen liittyy. Rakennuttaja saa selvityksestä hyvän kuvan kaikkien eri osa-puolten terveeseen sisäil-maan liittyvistä haasteita. Suunnitelmien pitää olla riittävän tarkkoja ja suun-nittelijoidenkin on hyvä tietää, millaisia haasteita rakentaja tai materiaalitoi-mittaja työssään kohtaa-vat”, Saari painottaa.

Lisätiedot: Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT


Saneeraukset: kylpyhuone-, sauna- ja huoneistoremontit, lvi-työt

Uudisrakennus: omakotitalot, kesämökit ja talopakettien pystytykset

Puh. 050 4320915 / [email protected]

KAIKKI KODIN• kiintokalusteet •

• liukuovet •• säilytysjärjestelmät •

Yrittäjäntie 1, JUVAMaaherrankatu 23, MIKKELIpuh. 015 337 0507www.jsp-keittiot.com

Sanna Laasonen 050 383 2315, Juva ja Mikkeli

Tuija Tiihonen 050 383 2310, Mikkeli







Tmi Jouni Janhunen

• Rakentaminen ja remontointi• Huvilalauttojen valmistus ja myynti

• Pienkonekorjaukset ja huollot• Kalustemyynti,

suunnittelu ja asennus• yms...

Kysy rohkeasti!

Ota yhteyttä:Puh. 050 337 7134

Rahkolantie 10, 51900 [email protected]

rakentamiSen korkea-Suhdanne taittuu

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna vielä kahden prosentin vauhtia, mutta uudisrakentamisen vahvin vire alkaa hyytyä.

”Tänä vuonna ensi ker-taa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hi-taammin kuin Suomen ta-lous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuo-sien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puoles-taan”, summaa Raken-nusteollisuuden pääeko-nomisti Sami Pakarinen.

Asuntorakentamisen korkean tason ennakoi-daan jatkuvan ensi vuo-teen asti. Viime vuonna asuntoaloituksia oli peräti 46 000, mikä on 20 000 enemmän kuin pari vuotta aiemmin. Tänä vuonna asuntoaloituksia enna-

koidaan lähtevän käyntiin 44 000 ja ensi vuonna 40 000 asuntoa. Kerrostaloille myönnetyissä rakennuslu-vissa on kuitenkin nähty jo tasaantumista pääkaupun-kiseudulla ja selvää laskua Tampereella.

”Suurimmista kaupun-geista asuntorakentami-nen tulee lupien valossa vetämään vielä Turussa ja Oulussa. Kasvun pai-nopiste on siirtynyt selvästi keskisuurten kaupunkien sarjaan. On mielenkiintois-ta nähdä, miten suurten asuntojen kysynnälle tänä vuonna käy. Espoossa, Vantaalla ja jopa Nurmijär-vellä uudisomakotitalojen rakentaminen on piristy-nyt selvästi”, Pakarinen sanoo.

Kohtaanto-ongelma rakennusalalla

osin myyttiRakentamisen kasvu on

tuonut mukanaan myös tuotantokapeikkoja. Erityi-sesti työmaan johtohen-kilöistä on syntyneeseen pullonkaulaan ei ole näh-tävissä helpotusta.

”Rakennusyritysten kes-keisin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kun katsomme rakennusalan avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän kehi-tystä, voimme kuitenkin todeta, että rakentamisen kohtaanto-ongelma ei ole niin vaikea kuin esimer-kiksi kaupan alalla. Silti tarvitaan toimia niin muun-tokoulutuksen kuin säh-köisen työnvälityksenkin edistämiseksi, jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa entistä paremmin”, Sami Pakarinen toteaa.

Infrarakentamisessa val-tion määrärahoja on tällä hallituskaudella kohden-nettu erityisesti väyläver-

kon korjausvelan kuriin saamiseen. Uusinvestoin-nit ovat jääneet vähäisiksi.

”Ensi vuoden li iken-neinfran rahoitus on vielä auki. Ilman lisäpäätöksiä valtion kokonaisrahoitus uhkaa kutistua ensi vuon-na lähes 500 miljoonalla eurolla. Väyläverkoston tulevaisuutta pohtinut par-lamentaarinen työryhmä esitti hiljattain pitkäaikaisia korotuksia rahoitustasoon ja vaihtoehtoisia rahoitus-tapoja kehittämisinvestoin-teihin. Toivon, että nämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jo tä-män kevään kehysriihes-sä”, sanoo Rakennusteol-lisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Lisätietoja:Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen

Suomen lvi-kotelouudiStaa tuotteillaan

lvi- Ja Sähkö-aSennuSten ratkaiSuJaSuomen LVI-Kotelo Oy

panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen ja uu-distaa alan vakiintuneita ratkaisuja. Yhtiö on nyt lanseerannut uuden EI30-palosuojatun sähkökote-lon, jonka kehityksessä on painotettu kevyttä EI30-kokonaisratkaisua sekä urakoitsijan ja asentajan näkökulmaa. Tämä on tuonut tuotteeseen useita asennustyötä helpottavia ominaisuuksia, jotka nä-kyvät kiinteistön asukkaille paloturvallisuuden paran-tumisena sekä nopeutu-neena asennustyönä.

Suomen LVI-Kotelon tuotteet soveltuvat talotek-niikan kotelointiin kaikissa kiinteistöissä ja tiloissa, ja niitä voidaan käyttää niin vesi- ja viemäriputkien kuin sähkökaapeleiden ja muun talotekniikan kote-lointiin. Tuotekehityksen lähtökohtana on helppo asennettavuus. Asennus-työtä helpottaa mm. se, että työskentelyyn ja liitos-ten tekemiseen on varattu riittävästi tilaa. Kotelo voi-daan myöhemmin avata helposti ja tarkistaa putki-en tai kaapelointien kunto.

– Uuden EI30-kotelojär-jestelmän kehittämisessä on otettu tarkkaan huo-mioon työmaan ja asen-tamisen eri työvaiheet, kertoo toimitusjohtaja Niko Halonen Suomen LVI-Kotelosta. – Kaapeleiden reitit ovat aina käytettä-vissä, mikä mahdollistaa johtojen ja kaapeleiden asentamisen jälkikäteen. Koteloiden haaroitus-kohdat ovat puolestaan valmiita tuoteratkaisuja, jotka yksinkertaistavat ja nopeuttavat turvallisten EI30-haaroitusratkaisujen toteuttamista. Urakoitsi-jan ei itse tarvitse tehdä haaroitusten eristämistä, vaan kaikki toteutetaan valmiista tuotteista. Näin asennusaikaa säästyy merkittävästi. Läpiviennit huoneistoon eivät riko EI30-rakennetta, ja huo-neiston puolelle LVI-kote-loiden kokonaisjärjestelmä takaa yhdenmukaisen ja nykyaikaisen kotelointi-menetelmän. Ulkoinen, akkreditoitu testauslaitos on myös tehnyt EI30-ko-teloille kokonaisvaltaisen palotestauksen.

Kaikki yrityksen LVI-ko-

telot on tuotteistettu niin, että linjasaneerauksen toteuttaminen on kustan-nustehokasta ja asukkaille aiheutuva haitta on vähäi-nen. – Olemme helpotta-neet LVIS-suunnittelijoiden työtä yhdenmukaisilla tuo-teperheillä, jotka tarjoa-vat LVI-koteloratkaisuja ja kustannustehokkaita kokonaisjärjestelmiä eri tarpeisiin. Suunnittelijan on helppo reitittää putket ja sähköjohdot turvallisesti, kun voi luottaa kattavaan EI30-kokonaisjärjestel-mään. EI30-koteloratkai-summe soveltuvat myös teolliseen käyttöön.

Putki- ja sähköremonttia vauhdittavat LVI-kotelot valmistetaan tehdasolois-sa mahdollisimman val-miiksi. Tällöin tuotteiden käsittely ja asennus paikan päällä on helppoa, nopeaa ja siistiä. – Kotelo on kevyt käsitellä ja erittäin help-po asentaa. Asennustyön voin tehdä yksi ihminen, ilman nostureita tai muita nostoapuvälineitä. Kerros-taloissa merkittävä etu on myös se, että tuotteen saa vietyä asennuspaikalle ylempiin kerroksiin nor-

maalissa henkilöhississä. Näistä ominaisuuksista on hyötyä niin asentajalle kuin työn tilaajalle. Tuote onkin otettu vastaan markkinoil-la erittäin positiivisesti ja tervetulleena ratkaisuna.

Suomen LVI-Kotelo on mukana Mikkelin kehitys-yhtiö Miksei Oy:n Star-tUp Akatemiassa. Vuoden 2018 aikana yritys pa-nostaa tuotekehitykseen sekä myyntiverkostonsa laajentamiseen eri puo-lelle Suomea. Yrittäjien vahva talotekniikan ja lii-ketoiminnan osaaminen sekä yhteistyöverkostot mahdollistavat voimak-kaan tuotekehityksen, joka myös tuottaa tulosta. – Suomen LVI-Kotelo on lan-seeraamassa markkinoille valmiselementtiratkaisuja putkille ja sähköjohdoil-le. Kaikkia tuotteitamme yhdistää modulaarisuus, muokattavuus ja tyylikäs, moderni muotoilu, toteaa tuotteiden kehityksestä vastaava Juha Lievonen.

LisätiedotNiko Halonen, toimitusjohtaja, Suomen LVI-kotelo Oy


ANTENNITYÖTATK-VERKOT

VALOKUITUHITSAUKSET

Puh. 0400 655 541 / Rauno [email protected]

[email protected]

MAALAUSPALVELUPERTTI VIRONEN KY

KALLENTIE 5 51900 JUVA

0400 707 618

JuvanRakennuspalvelu Oy

Rakentamista projektinne alusta loppuun

• uudisrakentaminen • saneeraukset• vesivahinkotyöt • kylpyhuone- ja saunaremontit

• huoneistoremontit

Jorma Kärkkäinen 050 535 9618Antero Piiparinen 040 848 6226

Taipaleenrannantie 7, 51900 [email protected]

Hyödynnäkotitalousvähennys!

metSäpuutarhatoteutetaan

luonnon ehdoillaSuomi on metsäinen

maa ja metsän luonto on meille tuttua. Puutarha ja metsä mielletään erilai-siksi ympäristöiksi. Hyvin suunnittelemalla metsän luonnollisuuden ja puutar-han näyttävyyden voi yh-distää metsäpuutarhaksi. Metsäpuutarhasta syntyy aktiivinen tila, joka lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hoidettu piha tai yksipuolinen met-sä. Etenemällä kolmessa vaiheessa tutkimisen, rai-vaamisen ja monipuolis-tamisen kautta, pääset parhaiten toimivaan lop-putulokseen.

Ensin tutkitaanLähtökohtana on ole-

massa oleva kasvillisuus ja maaperä. Maan koste-us, kasvillisuus ja alueen mikroilmasto antavat viit-teitä siitä, mitä kasveja kannattaa istuttaa. Menes-tyvätkö alueella eteläiset kasvit kuten jalopuut vai onko metsä kuivaa kan-gasta, jossa on vähän mul-tavaa maata ja kosteutta. Pihan läheisyydessä voi olla jopa soistuva metsä, josta saa mielenkiintoisen osan puutarhaan.

Metsäpuutarhan suun-nittelussa jalostetaan ole-massa olevaa metsätyyp-piä puutarhamaisemmak-si. Hoidettua puutarhaa muutetaan metsäisem-mäksi ja luonnontilaista metsää toimivaksi piha-alueeksi. Hyvän suunni-telman avulla puutarha muuttuu liukuvasti luon-nontilaiseksi metsäksi. Metsäpuutarhaan tutustu-essa voi suunnitella paik-koja lasten leikkeihin, oles-keluun ja hiljentymiseen luonnon keskellä.

Sekametsä sopii kohteeksi

Suomalainen sekametsä sopii erittäin hyvin jalostet-tavaksi metsäpuutarhaksi. Metsä on usein tukossa ja vesakoitunut, jolloin harventaminen on tämän toisen, raivaamisvaiheen ensimmäinen työ. Tämän jälkeen valitaan säilytet-tävät puut. Usein reilu karsiminen on välttämä-töntä, jotta maapohjaan saadaan valoa ja liikku-matilaa. Luontaiset polut ja kulkuväylät kannattaa säilyttää. Kosteilla alueilla niitä voi korottaa ja vahvis-taa soran tai pitkospuiden

avulla.Puiden karsimisen jäl-

keen tarkastellaan näky-miä. Halutaanko jotain peittää tai paljastaa. Nä-kymät muodostavat met-säpuutarhan sielun. Avarat näkymät vesitöihin tai pel-loille ovat arvokkaita. Ki-vet, purot, muurahaispesät ja kannot huomioidaan metsäpuutarhaa rikastut-tavina tekijöinä.

Kolmannessa vaiheessa

monipuolistetaanKolmannessa vaiheessa

pohditaan, mitä halutaan lisätä. Suomalaisen met-sän aluskasvillisuudessa on vähän kukkivia pen-saita, puissa kiipeileviä köynnöksiä tai esimerkiksi keväisin kukkivia sipulikas-veja. Näitä katseenvangit-sijoita kannattaa istuttaa kulkuväylille tai lähelle metsän raja-alueita, jota ne näkyvät hyvin.

Luonnol l is is ta met -sän aluskasveista ku-ten varvuista, heinistä, sammalista ja jäkälistä kehittyy yleensä upeita kokonaisuuksia, kun niille raivataan kasvutilaa. Uu-sia, paikalla kasvavaan lajistoon sopivia kasve-ja istutetaan harkitusti ja maata parannetaan sen verran, että kasvit saa-daan juurtumaan metsäs-sä, jossa humuskerros on usein ohut ja ravinteita on niukasti. Happamaa suosiville alppiruusuille, havuille ja köynnöshorten-sioille riittää havuturpeen lisäys, mutta monet muut kasvit tarvitsevat noin 40

cm kalkittua puutarhamul-taa viihtyäkseen kunnolla. Juurimaton avulla erityyp-piset kasvustot voi pitää toisistaan erillään.

Metsäpuutarhaan kan-nattaa valita kestäviä ja luonnollisia kasvikantoja, jotka viihtyvät muun kasvil-lisuuden joukossa. Pitkälle jalostetut ja isokukkaiset kasvit istutetaan mieluum-min puutarhan puolelle. Metsäpuutarhassa istutus-paikat naamioidaan niin, että kasvit näyttävät kas-vavan luonnollisesti niille sopivilla paikoilla. Siellä on hyvä välttää suoria lin-joja ja kukkapenkkimäisiä istutuksia. Istutusalueet voi kattaa luonnonmateri-aaleilla: kävyillä, hakkeella tai vaikkapa sammalella, jolloin rikkakasvien torjun-ta on helpompaa.

Lopulta nautitaanMetsäpuutarha on aina

keskeneräinen, mutta se ei haittaa nautintoa. Päin-vastoin puutarha muuttuu orgaanisesti koko ajan. Sinne syntyy uutta kasvua ja osa kasveista katoaa aikanaan. Puutarhurin teh-tävänä on pitää kulkuväy-lät ja näkymät avoimina ja tuoda ajoittain uusia kasveja alueelle. Hyvä puutarhuri pitää huolta mo-nipuolisesta eläimistöstä. Hän tuo linnuille pesäpönt-töjä, rakentaa hyönteisille hotelleja ja seuraa ympäri vuoden muuttuvia maise-mia ja kasvien kehitystä. Metsäpuutarhaa hoitaessa jokainen meistä hoitaa myös omaa hyvinvointiaan

ja rikastuttaa luonnon mo-nimuotoisuutta.

Lisätietoja: Timo Taulavuori, Puutarhaliitto

Rakentamista jo vuodesta 1951

lisäksi nostotyöt, maanrakennus- ja konetyöt

Käy tutustumassa kohteisiimmekotisivuillamme ja/tai kysy lisää puhelmitse

Juvantie 5, 51900 JUVAHannu 0500 795 328, Seppo 0500 654 010

www.rkl-avikainen.fi

As Oy Mikkelin Kotiveräjä valmistuu

Rantakylään,aloitus syksyllä 2018.

valmistuuelokuun 2018 lopullaasuntomessualueelle.

II


• Uudisrakentaminen • Saneeraustyöt • Peltityöt • Muuraustyöt • Kattoremontit • Räystäskourut

• Kattoturvatuotteet • Asbestipurkutyöt

Urakka- sekä tuntityönäPuh. 050 912 2962 / 050 341 0277

Mikkelin Huoneistoremontti KyRemonttiasioissa käännyasiantuntijan puoleen.

Soita ja pyydä TARJOUS!040 583 8712 Reino Takkinen

[email protected]

Hevoshaantie 6, 50600 MIKKELIPuh. (015) 225 710

- Keittiöt- Komerot- Portaikot- Kylpyhuoneryhmät- Myös muut puusepäntuotteet

Hevoshaantie 6, 50600 MIKKELIPuh. (015) 225 710

[email protected]

Helsinki 040 3434 387

Hämeenlinna 040 3434 380

ValmisbetoniaPumpattuna ja kuljetettuna.

Mikkeli040 3434 230

Nurmijärvi 040 3434 340

Toimitamme valmibetonia pumpattuna, hihna- tai rännivaluna asiakkaan tarpeiden mukaan. Toimitukseen

voidaan sisällyttää myös laboratorio- ja koekappalepalvelu.

Pyydä tarjous myyjiltämme!www.betset.fi

rakennuSmeStaripulaa helpottava

muuntokoulutuS alkaaOulun ammattikorkea-

koulussa (Oamk) aletaan ensimmäistä kertaa kou-luttaa rakennusmestarei-ta muuntokoulutuksella. Tavoitteena on helpottaa rakennusalan kasvavaa työvoimatarvetta. Oamk on saanut rakennusmes-tareiden muuntokoulu-tukseen 440 000 euroa opetus- ja kulttuuriminis-teriöltä.

– Rakennusmestareis-ta on jatkuva kysyntä. Lisäksi Pohjois-Suomes-sa on alkamassa isoja teollisuushankkeita, joihin tarvitaan ammattitaitois-ta työvoimaa, kuvailee työvoimatarvetta Oamkin rakennustekniikka-osas-ton tiimipäällikkö Antero Stenius.

Syksyllä alkavaan muun-

tokoulutukseen otetaan 30 opiskelijaa. Koulutuksessa suoritetaan rakennusmes-tarin AMK-tutkinto kahdes-sa vuodessa, kun normaa-listi koulutus kestää 3,5 vuotta. Muuntokoulutuk-

seen otetaan opiskelijoita, joilla on jo tekniikan alan korkeakoulututkinto tai opistoasteen insinööritut-kinto tai teknikon tutkinto. Opiskelemaan voi myös päästä, jos hakijalla on

riittävä määrä tekniikan alan opintoja.

Muuntokoulutuksen toi-votaan houkuttelevan nai-sia miesvaltaiselle alalle. Rakennusmestarin työt sopivat Steniuksen mu-kaan loistavasti naisille. Rakennusmestareiden töihin kuuluu esimerkik-si rakennustyömaiden tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtävät tai erilais-ten rakennusprojektien hallinta.

Hakuaika koulutukseen päättyy 18.4. klo 15.00. Koulutukseen haetaan sähköisellä hakulomak-keella osoitteessa oamk.fi.

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja opetusjär-jestelyistä: Tiimipäällikkö Antero Stenius

kolmannekSellepuutarhanhoito

tärkeä harraStuSKotipuutarhatutkimus

paljastaa, mitä suoma-laiset ajattelevat puu-tarhaharrastamisesta ja minkälaisia tuotteita ja palveluita he haluavat. Puutarhaharrastaminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana selvässä kasvussa. Ilahduttavaa on myös se, että myös nuoret kaupunkilaiset ovat yhä enemmän innostuneita puutarhaharrastamisesta, kertoo Kantar TNS:n Koti-puutarhatutkimus.

Suomalaiset käyttivät vii-me vuonna 562 miljoonaa euroa näihin palveluihin ja tuotteisiin. Kylmän kevään ja alkukesän johdosta ko-konaiskauppa jäi euroissa yhdeksän prosenttia edel-lisen vuoden määrästä, mutta on edelleen pitkäl-lä tähtäimellä kasvussa. Puutarha-ala odottaa tänä keväänä selvää kasvua viime vuoteen verrattuna.

Kevät parasta aikaa hankinnoilleKeväinen lämpö ja au-

rinko ovat puutarha-alan parhaita markkinoijia ja innostavat ulkotöihin. Ju-hannuksen jälkeen muut kesäsuunnitelmat kilpaile-vat jo harrastajien kiinnos-tuksen kohteista. Ilman hy-vää kevättä osan innostus puutarhaan valitettavasti

lopahtaa, kertoo toimitus-johtaja Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Yleises-ti kuitenkin kasvukausi Suomessa on pidentynyt ja muuttunut suotuisam-maksi harrastamiselle vii-meisten 20 vuoden aikana, minkä vuoksi suomalainen puutarhakulttuuri on kehit-tynyt aikaisempaa moni-puolisemmaksi.

Puutarhahankintoja te-kee vuosittain yli 70 pro-senttia kotitalouksista. Perinteisesti kausi alkaa huhtikuussa, jolloin puu-tarhamessuilla ja -myymä-löissä käydään hakemas-sa uusia ideoita, teknisiä ratkaisuja ja tutustutaan mielenkiintoisiin kasveihin. Multa, taimet ja lannoitteet ovat yleisimmät hankinnat alkukesästä. Niihin suo-malaiset käyttävät noin 40 prosenttia kokonaisostois-ta. Keskimääräinen talous kuluttaa puutarhahankin-toihin 309 euroa vuodes-sa, missä mukana ovat myös puutarhakalusteet ja -koneet. Näihin kulu-tetaan vajaa kolmannes kokonaissummasta.

Trendit kantavatInnokkaimmat puutarha-

harrastajat ovat edelleen 50 – 64 vuotiaat naiset, joilla on omaa pihaa hoi-dettavanaan. Kuitenkin

voimakas trendi on kau-punkilaisten kiinnostuksen kasvu. Erityisesti nuoret ja aktiiviset kaupunkilaiset -myös miehet- ovat yhä useammin aloittamassa puutarhaharrastamista. Kasvien kasvattaminen tuo mielenkiintoista te-kemistä ja toimii myös yhteisöllisenä aktiviteettina kaupungeissa. Palsta-, yhteisö ja kaupunkiviljely kiinnostavat joka neljättä kaupunkilaista, etenkin nuoria ja kerrostaloissa asuvia.

Luonnonmukaisen puu-tarhahoidon arvostus on myös selvässä kasvussa. Samoin kiinnostus kokeilla uusia ja erikoisia kasveja. Selkein innostus on kuiten-kin hyötykasvien viljelyä kohtaan. Tämä on osin seurausta siitä, että myös

kiinnostus ruoanlaittoon ja ruoan arvostukseen on jatkuvasti kasvanut, kertoo Taulavuori Puutar-haliitosta.

Kaikkein voimakkaimmin hyötykasviviljely lisääntyy parvekkeilla, mutta myös omaan pihaan istutetaan yhä enemmän syötäviä kasveja. Tutkimus paljas-taa myös sen, että esi-merkiksi puutarhan suun-nittelupalveluita tilataan entistä enemmän. Piha ja parveke mielletään osaksi asumista. Silloin ei tingitä tasosta vaan halutaan sekä toimivaa että tyyli-kästä kokonaisuutta, jossa on hyvät perusrakenteet ja paljon kasveja.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

Marko Salminen

T:mi MassiivikalusteSaneeraus- ja laatoitustyöt

ammattitaidolla jo 20 vuotta

0500 595 573

[email protected]:n vedeneristys sertifikaatti


UUDIS-JAKORJAUSRAKENTAMINEN

Petri Kuitunen0400 548 204

[email protected]

KANGASNIEMI

NOSTO-OVET

Paikallinen myynti- jaasennuspalvelu mittatilaustyönä.

• Taloyhtiöt • Omakotitalot• Teollisuus • Maatalous

0400 616 819

[email protected]

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Timo 0400 578 [email protected] www.monetko.fi

takuulla kotimaista

ammattitaitoaMuista kotitalous-

vähennys.

KESÄN REMONTIT NYT MYYNNISSÄ!

Kaikki kattoremontit laajuudestaan riippumatta takuutyönä nopeasti, 20 vuoden kokemuksella. Teemme myös muut rakennusalan työt sekä asbestikartoitukset ja purut.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous:Timo 0400 578 078

[email protected]

Veljekset Kontinen OySULKAVA

Puh. (015) 677 164, (015) 677 [email protected]

ValmisbetoniaBetonituotteita

käYtäväharvennuS on lupaava menetelmä

nuorten männiköiden harvennukSeen

Käytäväharvennus osoit-tautui nuoren mäntyvaltai-sen metsän ensiharven-nuskohteella perinteistä valikoivaa harvennusta tuottavammaksi mene-telmäksi. Sen valttina oli hakkuukoneen ketterämpi ja tuotteliaampi työsken-tely, lisäksi käytävähar-vennuksessa poistettavat puut olivat kookkaampia kuin valikoivassa harven-nuksessa.

Käytäväharvennuksen soveltuvuutta paikallisiin hakkuuympäristöihin on selvitetty aikaisemmin Ruotsissa, Yhdysvallois-sa ja Keski-Euroopassa. Suomessa käytävähar-vennusta kehitetään Luon-nonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ”Käytävä-harvennus – menetelmä nuorten männiköiden en-simmäiseen koneelliseen harvennukseen” -hank-keessa.

Koneellista harvennus-hakkuuta edistävässä käy-täväharvennuksessa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä.

– Käytäväharvennusme-netelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukonetek-nologioilla, ja se täyttää Suomen metsäkeskuksen soveltamat hyvän metsän-hoidon ja korjuujäljen kri-teerit, kertoo Luken tutkija Yrjö Nuutinen.

Suomessa yleisimmin käytetty harvennusme-netelmä on perinteinen valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan yksilöittäin ajourien väli-maastosta.

Tulokset ensimmäiseltä testihakkuulta

rohkaiseviaKäytäväharvennusta

testattiin marraskuussa 2017 Suonenjoella. Koh-teena oli mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennus-metsikkö, jossa taimikon-hoito oli tehty oikea-aikai-sesti ja jossa ei ollut hak-kuuta haittaavaa, metsään luonnostaan syntynyttä alikasvosta.

Testihakkuissa harven-nettujen kuutioiden määrä

tuntia kohden oli mer-kittävästi suurempi kuin perinteisessä valikoivassa harvennuksessa.

– Valikoivassa harven-nuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskente-lyä. Myös hakkuutähtei-den siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely vei-vät enemmän aikaa kuin käytäväharvennuksessa, Nuutinen kertoo.

Testikuljettaja oli har-jaantunut perinteiseen va-likoivaan harvennukseen. Käytäväharvennuksesta hänellä ei ollut aikaisem-paa kokemusta, mutta siitä huolimatta hän sai käytä-väharvennuksella selvästi paremman tuloksen kuin valikoivalla harvennuk-sella.

Käytäväharvennus-ta testataan erilai-

silla kohteillaJatkossa käytävähar-

vennus ta keh i te tään mäntyvaltaisessa ensi-harvennusmetsikössä Konnevedellä. Kohteella

on tehty taimikonhoito ensimmäisen testileimikon tavoin, mutta ensimmäi-sestä leimikosta poiketen siellä on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos.

Jatkotutkimuksissa tes-tihakkuumetsiköihin pe-rustetaan pitkäaikaiset seurantakokeet, joissa sel-vitetään käytäväharven-nuksen vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuu-teen ja puuston laatuomi-naisuuksiin.

Testileimikot sijaitsevat UPM:n mailla ja testihak-kuut toteutetaan UPM:n avainyrittäjä Varis Fo-rest Oy:n Ponsse Bea-ver -harvesterilla. Hank-keen rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämi-sen maatalousrahasto. Hankkeen budjetti vuosille 2017–2018 on 125 600 euroa. Hankkeen toteut-tavat Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja UPM Metsä.

Lisätietoja: Tutkija Yrjö Nuutinen, Luke

talouSkaSvunäkYY YritYStenviihtYvYYdeSSä

Oululaisella Sisu Inte-riorilla on kasvun vuodet meneillään, kun yritykset satsaavat toimitiloihinsa viihtyvyyden ja työhyvin-voinnin lisäämiseksi. Pa-nostus kasvattaa tutkitusti myös tuottavuutta.

Toimiti lojen ti lamuu-toksia suunnitteleva ja toteuttava Oululainen si-sustussuunnittelutoimisto, Sisu Interior, on kasvanut jo kaksi vuotta peräkkäin useamman kymmenen prosentin vauhtia ja kasvu-vauhti näyttää jatkuvan vä-hintäänkin samana myös tulevana vuonna.

Vuonna 2012 perustetun Sisu Interiorin kokemuk-sen mukaan yritykset pa-nostavat nyt toimitiloihin-sa, mikä on terve merk-ki talouden elpymisestä sekä edelleen kasvavasta työhyvinvointitrendistä. Satsaus toimitiloihin sekä viihtyisiin ja ergonomisiin

työtiloihin kasvattaa tutki-tusti yrityksen tuottavuutta, tehokkuutta sekä työn-tekijöiden sitoutuvuutta työnantajaansa.

"Vaikka panostus toi-mitiloihin voi ensi hätään vaikuttaa isohkoltakin in-vestoinnilta, on silti äärim-mäisen harvinaista, että asiakas tulisi katumapäälle kesken projektin. Kukapa ei haluaisi edustavia, toi-mivia ja viihtyisiä tiloja?" kysyy Sisun toimitusjohta-

ja, Jonne Riihimäki hyvän-tuulisesti.

Investointi toimitiloihin on samalla myös inves-tointi työntekijöiden hy-vinvointiin ja viihtyvyyteen kuin myös uskottavuu-teen asiakkaiden silmissä. Yleensä tällaiset inves-toinnit kantavat hedelmää pitkällä tähtäimellä ja nos-tavat yrityksen arvostusta ympäröivässä yhteisössä.

Satsaus toimitiloihin on myös työnantaja brändä-

ystä parhaimillaan. Sisun kokemuksen mukaan yri-tykset eivät ainoastaan ha-lua brändiväreillä tehostet-tua kivaa toimistoa, vaan he haluavat aidosti oman näköisen ja yrityksen kult-tuuria tukevan tilan, joka on myös tapa erottautua kilpailijoista sekä houku-tella mieluisia työntekijöitä.

"Tarve yksilöllisiin ratkai-suihin sekä mittatilaustöi-hin asiakaskohtaisesti on kasvanut merkittävästi, minkä vuoksi olemme mm. ostamassa osakkuutta puusepänliikkeestä pys-tyäksemme vastaamaan kasvavaan kysyntään tällä osa-alueella", kertoo Riihi-mäki Sisun lähitulevaisuu-den suunnitelmista.

Lisätietoa:Sisu Interior OySini Haapalahti


Kaikki rakennusalantyöt ammattitaidolla

- Uudisrakennukset - Pesuhuoneet- Saneeraukset - Saunat

Rakennus K. Takkinen

0400 242 926

[email protected]

Puh. 0500 173 370

Avoinna ma-pe 8-16Kesä la 9-13

Puutavaraliike 20

Saneeraus ja rakennus Peltsi

• Uudisrakentaminen• Kylpyhuone-, sauna- ja

huoneistoremontit

Jukka PeltonenAhmankatu 3, 50190 MIKKELI


www.saneerausjarakennuspeltsi.fi

Rakennustoimisto

A. SipiläUutelantie 14, 50300 MIKKELI

Puh. 0440 151 [email protected]

Matti Huttunen 050 554 0288matti.huttunen@

hauhalanpuutuote.netwww.hauhalanpuutuote.net

ANTTOLA

• mökkirakentaminenavaimet käteen -periaatteella

• erilaiset sisustustyöt• patioiden ja terassien rakentaminen

• saunat • laiturit • parvekkeet• ulkoportaat • asennustyöt

Rakennusurakointi

A. Karjalainen Ky


puuliitokSiin käYtettäviStäruuveiSta löYtYi puutteita

Puurakenteiden liitoksiin käytettävistä yleisruuveis-ta löytyi puutteita Turvalli-suus- ja kemikaaliviraston (Tukes) teettämissä tes-teissä. Tuotteiden suori-tustasoilmoituksista löytyi myös puutteellisuuksia. Tukes selvittää asiaa maa-hantuojien ja jakelijoiden kanssa.

Testeihin valittiin viiden eri valmistajan ruuvituottei-ta, joiden käyttökohde on kantavien ja ei-kantavien puurakenteiden ja -liitos-ten valmistaminen. Ruuvit oli valmistettu Euroopas-sa ja Aasiassa. Näytteet hankittiin rautakaupoista ja verkkokaupasta. Kaikki ruuvit oli CE-merkitty.

Testien tarkoituksena oli selvittää, täyttävätkö ruuvit niille valmistajan ilmoit-tamat suoritustasot sekä ruuveja koskevan standar-din vaatimukset. Tuotteista testattiin ruuvien ulkomitat, myötömomentti, ulosveto-lujuus, kannan läpivetolu-juus, vetomurtokestävyys ja vääntömurtokestävyys. Standardin mukaan ruuvi-en suoritustasot voidaan il-moittaa joko testien perus-teella, tai laskennallisesti puurakenteita koskevan laskentastandardin EN 1995 perusteella.

Testien perusteella suu-rimmassa osassa ruuveis-ta havaittiin puutteita, ei-vätkä niiden ominaisuudet

vastanneet niistä annettuja tietoja. Geometrisessä tarkastelussa kaikkien vii-den valmistajan ruuvien pituudesta ja paksuudes-ta löytyi pieniä alituksia. Neljän valmistajan ruuvit eivät vastanneet ulosve-tolujuuden ja kannan läpi-vetolujuuden mittauksessa suoritustasoilmoituksessa annettuja lujuuksia. Näistä kahden valmistajan suo-ritustasoilmoituksessa ei ollut ilmoitettu, millä puun ominaistiheydellä valmis-taja oli ruuvinsa testannut.

Tukes selvittää testauk-sessa ilmenneitä puutteita ruuvien maahantuojien ja jakelijoiden kanssa ja varmistaa, että korjaavilla

toimenpiteillä ruuvit vas-taavat suoritustasoilmoi-tuksessa esitettyjä arvoja. Korjaavia toimenpiteitä tullaan seuraamaan uusin-tatestein.

Ruuvitestien tuloksien perusteella voidaan tode-ta, että jos ruuviliitoksen mitoitus perustuu pel-kästään ruuvivalmistajan ilmoittamiin suoritusta-soihin, niin liitos kokonai-suudessaan ei täytä sille suunniteltua lujuutta.

CE-merkittyjen yleisruuvien

käyttö kantavissa rakenteissa

Kantavissa rakenteissa

käytettäviä ruuveja koskee harmonisoitu eurooppa-lainen standardi SFS-EN 14592:2008+A1:2012. Standardi kattaa kanta-vissa rakenteissa käytet-tävät ruuvit, naulat, haka-set tappivaarnat ja pultit. Standardin piiriin kuuluville ruuveille CE-merkintä on pakollinen, mikäli nauloja käytetään kuormia siir-tävissä rakenteellisissa kokoonpanoissa ja liitok-sissa.

Puuliitoksissa käytettä-vien ruuvien testaus on osa rakennustuotteiden laajaa testausohjelmaa, joka käynnistyi vuoden 2016 lopussa. Tarkoituk-sena on saada tilannekuva

rakennustuotteiden ylei-sestä laadusta ja niiden vaatimustenmukaisuudes-ta. Tulosten avulla raken-nustuotteiden valvontaa kehitetään siten, että se olisi mahdollisimman te-hokasta ja vaikuttavaa. Tulokset auttavat myös maahantuojaa ja jakelijaa tuotteiden vaatimustenmu-kaisuuden arvioinnissa.

Lisätietoja rakennustuot-teiden hyväksymismenet-telyistä löytyy osoitteesta: http://www.rakennustuo-teinfo.fi/

Lisätietoja: Ylitarkastaja Petri Kulmala

moni teraSSi lahoaa turhan nopeaSti

Terassien yleisiä ongel-mia ovat lahoaminen ja homehtuminen. Pahim-millaan hieno terassi voi olla pilalla muutamassa vuodessa. Oikealla ma-teriaalivalinnalla terassi voisi kestää vuosikym-meniä ilman minkään-laista käsittelyä.

Lahoaminen on biolo-ginen prosessi, jossa la-hottajasieni tuhoaa puuta. Puu alkaa lahota, kun il-man suhteellinen kosteus ja lämpötila ovat lahotta-jasienille otolliset. Myös home turmelee puuta.

– Edullinen lämpötila home- ja lahottajasienten kasvun alkamiseen on

0–15 asteen välillä. Ilman suhteellisen kosteuden pitää olla yli 90 prosenttia, jotta lahottajasieni kasvaa. Homeelle riittää alhaisem-pikin kosteus, kertoo Luon-nonvarakeskuksen erikois-tutkija Veikko Möttönen.

Suotuisissa olosuhteis-sa homesienet alkavat kasvaa jo parin päivän jälkeen, lahottajasienet noin kuukaudessa.

Suomen olot haastavia

Suomen sääolot ovat terasseille haastavat. Ilma on käytännössä kosteaa ympäri vuoden ja mahdolli-

sesti vain hetkittäin kuivaa. Leudot talvet lisäävät la-hon rasitusta entisestään, kun lämpötila on monesti plussan puolella.

– Terassikohteissa haas-tavinta on kun puu kastuu, eikä pääse kuivamaan vä-lillä. Näitä ovat liitoskohdat

rakenteissa. Ilmankosteu-delle ja lämpötilalle emme voi mitään, mutta voimme valita terassiin sopivan puulajin ja huolehtia raken-teen fiksusta suunnittelus-ta, kertoo puuasiantuntija Heikki Leppänen Skan-dinaviska Träimportista.

Erilaiset puulajit kestävät eri tavoin lahoamista. Pui-den luontainen lahonkesto on jaettu viiteen luokkaan kansainvälisen EN 350 -luokituksen mukaan. Osa puulajeista kestää luon-taisesti hyvin lahoa ilman minkäänlaista käsittelyä tai kemikaaleja.

Esimerkiksi Afrikassa kasvava bilinga ja Aa-siassa kasvava bangkirai ovat luontaiselta lahon-kestoltaan hyvin kestä-viä. Bilingan lahonkesto on paras mahdollinen eli luokkaa 1. Sitä käytetään julkisissa kohteissa muun muassa puistokohteissa. Bangkirain luokitus on

2. Bangkiraita käytetään kotien ja julkisten tilojen terasseilla, ja siitä on saa-tavana uutuutena myös Savorak-laitureita.

– Riski laholle kasvaa ve-sien läheisyydessä, mutta terassi on lahon suhteen kovilla aina myös lähellä maan pintaa tai maassa. Kun halutaan kotioloihin pitkäikäinen terassi, mate-riaaliksi valitaan mielellään bangkirai, koska siitä tehty terassi voi kestää jopa useita vuosikymmeniä, Leppänen sanoo.

Vaikka puulaji vaikuttaa lahonkestoon, moni ei ole edes kuullut lahonkesto-luokista.


UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN• Vesikatto- ja ulkovuori-

remontit• Saunat ja kylpyhuoneet

• Omakotitalot ja kesämökit

• Huoneistoremontit

Veijo Heikkinen 0400 654 [email protected]











Petri Pitkänen 050 512 3102Harri Pitkänen 0400 750 035Tuomo Pitkänen rkm (AMK) 050 331 3165

BETONILATTIOIDEN SPESIALISTI

www.tam-group.fi

- pumpattavat kipsilattiat- pumpattavat sementtipohjaiset tasoitteet- kaikki betonilattiatyöt - kuivasirotepinnoitteet- polyuretaanipinnoitteet - epoksipinnoitteet- akryylipinnoitteet - hionta ym.

Haapanotkonkatu 7, 77600 SUONENJOKI

Puh. 0400 650 784, 0400 374 991

Ammattilaiset Oikeaan Tarpeeseen

tuuSulaan SYntYvälle aSunto-meSSualueelle 250 uutta aSuntoa

Vuoden 2020 Asun-tomessuille Tuusulaan syntyvälle uudelle asuin-alueelle tulevat tontit on varattu. Asia varmistui 16.3.2018, kun Asunto-messutoimikunta valit-si rakentajat lopuille yh-deksälle pientalotontille. Asuntomessuille Tuusu-laan rakentuu yhteensä yli 200 kerros-, rivitalo-, ja townhouse-asuntoa sekä pientaloja 28 tontille.

- Olemme Asuntomes-

sutoimikunnassa pääs-seet valitsemaan alueelle sellaisen toteutuksen, että Asuntomessuille Tuusu-laan syntyy erityisen mo-nipuolinen asuntotuotanto. Valmisteilla olevat asuk-kaan elämää palvelevat ratkaisut tulevat muodos-tamaan kokonaisuuden, jossa tulevien asukkaiden hyvinvointi on keskiössä, toteaa Suomen Asunto-messujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää.

Asuntoja messualueelle valmistuu yhteensä noin 250, joista messuvieraille on avoinna 45–50 messu-kohdetta.

– Luvassa on monipuo-linen kattaus uudenlaista asuntorakentamista viih-tyisään ja luonnonlähei-seen Rykmentinpuistoon. Varausti lanne saattaa toki elää kevään ja kesän aikana. Messurakenta-misesta kiinnostuneiden kannattaakin tiedustella

tilannetta suoraan asun-tomessutoimistolta, sanoo messujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu.

Tuusulassa nähdään vuonna 2020 ensimmäiset Asuntomessut, joiden koh-teista peräti 40 prosenttia on townhouse-, rivi-, pien-kerros- ja kerrostaloasun-toja

Ensimmäiset rakentajat pääsevät tonteille loka-kuussa 2018 kunnallis-tekniikan rakennustöiden

valmistuttua. Pientalojen lisäksi Asuntomessuille Tuusulaan rakentuu tuot-tajamuotoisesti kaikkiaan seitsemän tonttia. Tuotta-jamuotoisten asuntokoh-teiden toteuttajina ovat BoKlok, Fira, Jämerä, Rakennusvarma, Tuusu-lan kunnan kiinteistöt, Trä Kronor ja Passiivikivitalot. Asuntomessualueelle ra-kentuu myös oma päivä-koti, joka yhdistää samaan kortteliin senioriasumisen

ja eri ikäisille suunnatut hoivapalvelut. Korttelin to-teuttaa Suomen Hoivatilat.

Lisätietoja:

Heikki Vuorenpää, operatiivinen johtaja, Osuuskunta Suomen Asuntomessut

rovaniemenpuukampuS Sai kunniamaininnan

kiertotalouSkiSaSSa

Rovaniemen puukam-puksen kaavoitus on saa-nut kunniamaininnan kun-tien kiertotalouskisassa. Sitran ja Kuntaliiton järjes-tämässä kisassa etsittiin kuntien kiinnostavimpia

kiertotalousratkaisuja. Sit-ra julkistaa palkitut ratkai-sut tänään Kuntatalolla Helsingissä.

Kunniamaininnan saa-nut kampusalue sijaitsee Rantavitikalla Lapin yli-

opiston ja Lapin ammatti-korkeakoulun Jokiväylän toimipisteen välissä. Kaa-vassa määrätään, että alueen uudet rakennukset ja lisärakentaminen tu-lee tehdä pääsääntöisesti

paikoitusalueelle, ja pai-koituksessa huomioidaan sähköautot, sähköpyörät sekä yhteiskäyttöautot.

Opiskelijakerrostalon suunnittelussa on pyritty mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen käyttä-mällä puuta pääasiallisena rakennusmateriaalina, te-hokkaalla energiankäytöllä ja aurinkosähkökennoilla.

Kaupunginarkk i teh-ti Tarja Outilan mukaan kunniamaininta on hieno tunnustus siitä, että Ro-vaniemi voi olla rohkea ja innovatiivinen myös kaupunkisuunnittelussa. “Kumppanuuskaavoitus lisäsi ymmärrystä ja uskoa yhteisiin kiertotaloustavoit-teisiin. DAS on toimijana rohkea ja todellinen suun-nannäyttäjä”, hän sanoo.

Rovaniemi tähtää arktisen

kiertotalouden kärkikunnaksi

Rovaniemen kaupunki pyrkii arktisen kiertotalou-den kärkikunnaksi useilla eri toimialoilla. Suunnit-teilla on muun muassa kiertotalouspuisto, joka kokoaisi kiertotalouden ja ympäristöalan yrityksiä ja toimijoita Alakorkalon

puusta.Rovaniemen kaupunki

on työstänyt Riihipellon-puistoksi kutsutun alueen asemakaavaa yhteistyös-sä Lapin yliopiston ja La-pin ammattikorkeakoulun kanssa.

Ensimmäisen puukerrostalon rakentaminen alkaa kesällä

Kaava-alueelle aletaan kesäkuussa rakentaa kah-deksankerroksista puu-rakenteista opiskelijaker-rostaloa. Domus Arctica -säätiön (DAS) rakennut-tama talo on Rovaniemen ensimmäinen puinen ker-rostalo. Lisätietoa hank-keesta DASin sivuilta.

Kaavan myötä alueelle voidaan rakentaa yhteen-sä kaksi asuinkerrostaloa, Lapin yliopiston tiede-, taide- ja yrityspuisto sekä kaksi liikerakennusta. Kaa-va sisältää myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen viheryhteyden ke-vyelle liikenteelle.

Puukampus on suun-niteltu käyttäjälähtöiseksi alueeksi, jossa liikutaan pääasiassa kävellen. Auto-paikat sijoitetaan erilliselle

alueelle.Viime vuonna Suomen

ympäristökeskus ja Moti-va valitsivat Rovaniemen kiertotalouden edelläkävi-jäkunnaksi.

Tuoreen kunniamainin-nan myötä Rovaniemi pää-see Sitran ylläpitämälle Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -listalle, jonka tarkoituksena on levittää inspiroivia käy-täntöjä ja tehdä kiertota-louden hyödyt näkyviksi. Päivitetty lista löytyy Sitran sivuilta tänään kello 12. Sitran sivuilla on myös lisätietoa kiertotalouskisan tuloksista.

Lisätietoa: Tarja Outila, kaupunginarkkitehti


Suomen aSuntomeSSut lanSeeraa uuden kaupunkiaSumiSta

eSittelevän tapahtuman helSingin JätkäSaareSSa SYkSYllä 2018

Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Helsingin kaupunki ovat sopineet yh-teistyöstä, jossa Helsingin Jätkäsaaressa järjeste-tään uudenlainen kaupun-kiasumisen tapahtuma. Syyskuussa järjestettävä Elämisen polut -niminen tapahtuma nostaa yh-deksän päivän ajan esille kaupunkiasumisen uusia ratkaisuja ja palveluita.

- Suomalaiset ja tans-kalaiset ovat asumiseen-sa tyytyväisimmät kaksi kansakuntaa Euroopas-sa, muualta rinnalle yltää Japani. Ero esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan on huomattava. Suomessa on laajemmassa vertailus-sa erittäin vähän huonoina pidettyjä asuinalueita ja ahtaasti asuvia kotitalouk-sia. Yleishyödyllisenä asu-misen toimijana haluamme nostaa esille tätä suoma-laisen rakentamisen kor-keaa laatua ja elinympä-ristöjen viihtyisyyttä sekä muutoinkin edistää asuk-kaiden kannalta paras-ta mahdollista asumista. Kaupunkitapahtuma, joka yhdistää erilaisia toimijoi-ta, synnyttää keskustelua ja saa ihmiset tutustumaan uuteen asuinalueeseen on meille luontainen tapa toi-mia, Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitus-johtaja Harri Tuomaala

kertoo.Elämisen polut on Suo-

men Asuntomessujen uusi, hyvää kaupunkiasu-mista monipuolisesti esit-televä tapahtuma, jossa on mukana niin paikalliset asukkaat, yritykset kuin yhteisöt sekä kumppanit. Elämisen polut on uuden-lainen asumisen tapah-tuma perinteisten kesällä järjestettyjen Asuntomes-sujen rinnalle. Tapahtuma-konsepti voidaan toteuttaa kaikenlaisissa kehittyvissä kaupunkiympäristöissä Suomessa ja kansainvä-lisesti. Helsingin kaupunki on mukana tapahtumassa Jätkäsaaressa järjestet-tävässä Elämisen polut - tapahtumassa yhteistyö-kumppanina.

- On hienoa, että uusi kaupunkiasumisen ta-pahtuma järjestetään ni-menomaan Helsingissä ja Jätkäsaaressa. Tapah-tuma on viesti siitä, että Jätkäsaari koetaan mie-lenkiintoisena kaupunki-asumisen alueena, Länsi-sataman aluerakentamis-projektin projektinjohtaja Outi Säntti toteaa.

- Tavoite on antaa kä-vijälle ja kumppaneille hyödyllinen ja innostava kokemus, joka kehittää asumisen laatua, suunnit-telua sekä liiketoimintaa. Elämisen polut nostaa esit-

telemänsä kaupunginosan arvostusta asukkaiden, kävijöiden ja tapahtumaa muilla tavoin seuraavien parissa, Tuomaala lisää.

Elämisen polut muuttaa ihmisen

suhdetta asumiseen

Kaupunkiasumista esille nostava tapahtuma laajen-taa Suomen Asuntomes-sujen tapahtumatarjontaa vuosittaisten Asuntomes-sujen rinnalle järjestet-täviin lyhyempikestoisiin kaupunkiasumistapahtu-miin, jotka keskittyvät jo rakennettuihin alueisiin.

- Asuntomessuilla usein kysytään, että mitä on hyvä asuminen. Onko se iso talo, koulu lähellä, mahdollisuus etätyöhön, maailman nopein netti, oma kokki vai mikä? Olem-me pohtineet ja tutkineet tätä paljon. Olemme kuun-nelleet asukkaita ja ym-märtäneet, että asuminen on parhaimmillaan luon-teva osa muuta elämistä ja siihen tietysti kuuluu muutakin kuin asunto. Ihminen käy töissä, har-rastaa, opiskelee, leikkii, käyskentelee luonnossa, lorvii, käy kaupassa, ta-paa ystäviä tai haluaa olla itsekseen. Jokainen mää-rittelee sen itse, mutta yhtä

lailla, asumisen tulee olla osa tuota kaikkea. Hyvä asuminen on sitä, että oman elämisen eri polut sopivat mahdollisimman hyvin yhteen asumisen kanssa, Suomen Asun-tomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää kuvailee.

- Haluamme yhdessä kumppaniemme ja jät-käsaarelaisten kanssa kertoa mitä nuo hyvän elämisen polut ovat Suo-men yhdellä laajimmin rakentuvalla asuinalueella. Rakennamme tapahtu-man ajaksi tutustuttavaksi polkuja ja paikkoja niiden varrella, joista jokainen taatusti saa inspiraatiota omaan asumiseensa ja elämäänsä ja jotka muut-tavat kävijöiden suhdetta omaan asumiseensa, Vuo-renpää lisää.

Jätkäsaarelaiset vahvasti mukana Monipuolisia elämisen

polkuja rakennetaan par-aikaa Helsingin Jätkäsaa-reen, jonne valmistuu merkittävä osuus Helsin-gin uusista asunnoista.Vuoteen 2020 mennes-sä Jätkäsaaressa tulee asumaan yhteensä 20 000 asukasta - tällä het-kellä alueella asuu jo yli 6000 asukasta. Syyskuun tapahtumassa korostuu

erityisesti paikalliset jät-käsaarelaiset asukkaat – niin järjestäjinä, ideoijina kuin osallistujinakin.

Neljä vuotta alueella asuneet Sirkka-Liisa Kor-kala ja Pirjo Huvila asuvat Helsingin Malta -nimisessä yhteisöllisessä kerrosta-lossa. He ovat innoissaan mahdollisuudesta päästä kertomaan omista koke-muksistaan myös muille. Asunnot tehdään yleensä tuntemattomille käyttäjille Suomessa, mutta ryhmä-rakennuttamisessa talo ja asunnot suunnitellaan yh-dessä käyttäjien kanssa.

- Ensimmäiset ajatukset syksyllä järjestettävästä tapahtumasta olivat että voi ei, täällähän on ihan keskeneräistä vielä. Mutta toisaalta, osahan on jo valmista ja tänne on kiva saada lisää tapahtumia ja päästä kertomaan tästä alueesta myös muille, Sirk-ka-Liisa Korkala toteaa.

Erilaisia opastettuja kier-roksia alueella on asukkai-den toimesta järjestetty jo aiemminkin, mutta pie-nemmässä mittakaavassa. Iltatapahtumat, keskus-telutilaisuudet ja kaikki muut aktiviteetit alueella otetaan ilolla vastaan. Ko-tikonsertteja, joogaa sekä kirjallisuus- ja elokuvailtoja heidän talossaan onkin totuttu järjestämään ja

erilaiset yhteiskäyttötilat taipuvat moneksi.

- Meillä on paljon yh-teistiloja, kuten yhteis-keittiö, 100 henkilöä ve-tävä ruokasali, 3 saunaa ylimmässä kerroksessa, takkahuone, kattoterassit ja viherhuone sekä erilai-sia harrastustiloja. Näitä kaikkia olemmekin jo esi-telleet muille. Mielellämme olemme mukana myös syksyllä järjestettävässä tapahtumassa sekä osal-listumassa että vaikka-pa oppaana kertomassa asukkaan näkökulmasta täällä asumisesta, Pirjo Huvila lupaa.

Elämisen polut - ta-pahtuma on osallistujille maksuton tapahtuma ja keskittyy Hyväntoivon-puiston alueelle toteutet-tavalle tapahtumatorille sekä Jätkäsaaren alueelle erikseen suunniteltaville tapahtumapoluille. Tapah-tuman ajankohta on 1.9. – 9.9.2018. Toteuttamisesta vastaa Suomen Asunto-messut yhteistyössä Hel-singin kaupungin kanssa.

Lisätietoja:Toimitusjohtaja Harri Tuomaala, Osuuskunta Suomen Asuntomessut

mukaan avoimetpuutarhat -teemapäivään

Avoimet puutarhat ilmoittautuminen alkanutSuosittu valtakunnal-

linen Avoimet Puutarhat –päivä järjestetään heinä-kuun ensimmäisenä sun-nuntaina 1. 7. 2018 kel-lo 12–17. Jälleen kerran pääsemme tutustumaan kesäisiin suomalaisiin ko-tipuutarhoihin ja erikois-kohteisiin. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna mukana oli 550 mielenkiin-toista puutarhakohdetta.

Ilmoittautumisaika ta-pahtumaan on alkanut nettisivuilla www.avoi-metpuutarhat.fi, jossa voi käydä myös tutustumassa aikaisempiin kohteisiin. Mukaan tapahtumaan et-sitään sekä tuttuja puu-

tarhoja että myös uusia mielenkiintoisia kohteita. Joukkoon haetaan sekä mökki- että kerrostalopi-hoja omakotitalojen ohella. Myös monissa julkisissa ja kaupallisissa kohteissa jär-jestetään erikoisohjelmaan tapahtuman aikana.

Puutarha ei ole koskaan valmis

Tämän vuoden teemana on ”Puutarha ei ole kos-kaan valmis, mutta aina elämyksien arvoinen”. Jo-kainen puutarha on täynnä eläviä vinkkejä puutar-hanhoidosta, kasveista ja niiden käytöstä. Tapah-tuman parasta antia ovat omistajien aito innostus ja

halu jakaa kokemuksiaan muiden samanhenkisten harrastajien kanssa.

Viime vuoden Avoimet puutarhat –päivä houkutti yli 60 000 vierailua. Ta-pahtumaan osallistuneilta puutarhoilta tuli runsaasti positiivista palautetta ja

moni heistä on jo nyt päät-tänyt olla mukana myös ensi kesänä.

Tänä vuonna puutarhat kukoistavat keskikesän tunnelmissa. Erikoistee-moina ovat puutarhan mo-nimuotoisuus ja puutar-hakasvien kastelu ennen

lomasesonkia. Lisäksi ta-pahtuman aikana tutustu-taan puutarhan hyvinvoin-tia parantaviin teemoihin sekä vieraslajikasveihin ja niiden torjuntaan luon-nosta yhteistyökumppani Allergia-, iho- ja astmalii-ton Terve askel luontoon

-hankkeen toimesta, ker-too Tiina Parkkima.

Avoimet puutarhat –ta-pahtuman järjestävät Puu-tarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsför-bundet rf:n kanssa. Niko-lai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiö ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiö tukevat tapahtumaa, jonka kump-paneina ovat Oy Fiskars Ab ja Allergia-, iho- ja ast-maliitto ry.

Lisätietoja:tapahtumakoordinaattoriHeidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf


YRITYS

Mavasoft on pk-yrityksen laskutusohjelmisto, jonka kantava teema on helppo-käyttöisyys. Mavasoft hallitsee verkkolaskut myös Maventan ja Pageron kautta. Siirry nyt sähköiseen maailmaan.

Savilahdenkatu 5-7 P. 0440 703 012 www.mavacom.fi

Tallikatu 7, 76100 PIEKSÄMÄKIPuh. (015) 228 945

S-posti: [email protected] www.rvlaw.fi

pankkitili on huono parkkipaikka SääStöille JatkoSSakin

– ekonomistin vinkit säästäjällePankkit i l in on turha

toivoa tarjoavan tuottoa säästöi l le tulevaisuu-dessakaan. Reaalikorot eli korkojen ja inflaation erotus pysyvät alhaisena tai jopa negatiivisena tu-levinakin vuosina. Näin uskoo LähiTapiolan yksi-tyistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

Riskiä karttavalle sääs-täjälle näkemys merkit-see sitä, että turvallisella pankkitilillä säästöille ei saa mitään tuottoa jatkos-sakaan. Pienikin inflaatio syö säästöjen ostovoimaa.

- Reaalikorko on suurim-maksi osaksi hallinnollinen päätös, koska keskuspan-kit ohjauskoroillaan aset-

tavat rahamarkkinoiden korkotason. Ohjauskorko siten yhdistää talous- ja rahoitusmarkkinat toisiin-sa. Kun maailma muuttuu, muuttuu reaalikorkokin mukana, Nummiaro sa-noo.

Suomessa reaalinen ohjauskorko on ollut 1990-, 2000- ja 2010 –luvuilla keskimäärin 3,6 prosent-tia, 1,2 prosenttia ja -0,9 prosenttia. Nummiaron mukaan menetetyn vuo-sikymmenen aikana el-vyttävä ja kriisisopeutus-ta tukeva rahapolitiikka on laskenut reaalikorkoa. Lisäksi työpanoksen ja tuottavuuden kasvua hi-dastavat voimat jylläävät

taustalla.- Alhaisen kasvun maa-

ilma on samalla alhaisen reaalikoron ympäristö. Ti-lisäästäminen on edelleen helppoa, mutta ei enää ostovoima-automaatti.

Vaikka inflaatio on ollut matalaa kymmenen viime vuoden aikana, pankkitili-säästöjä se on nakertanut vääjäämättä. Tavalliselle pankkitilille talletetun tu-hannen euron ostovoima on nyt enää runsaat 900 euroa.

Joku sentään hyötyy alhaisista

koroistaSuomessa kotitalouksilla

makaa talletuksissa yli 87 miljardia euroa. Hel-mikuussa tuon kannan keskikorko oli vain 0,13 prosenttia. Valtaosa talle-tuksista oli niin sanottuja yön yli -talletuksia.

Yksi säästäjäryhmä hyö-tyy alhaisista koroista, asuntosäästäjät. Asunto-lainojen korot ovat matalat ja näin voi odottaa niiden säilyvän matalina jatkos-sakin.

-Alhaiset korot pitävät asuntosäästäjän velan-hoitokulut aisoissa ja siten jättävät tuloista enemmän kulutukseen tai säästöön. Mutta isoin juttu sääs-tämisen näkökulmasta on itse asunnon arvon

kehittyminen. Esimerkiksi Kouvolassa ja Kotkassa vanhojen osakeasuntojen reaaliarvo on laskenut seit-semässä vuodessa jopa 20 prosenttia. Säästämällä muihin sijoituskohteisiin on mahdollista hajauttaa kokonaisriskiä sekä ker-ryttää puskuria asunnon mahdollisen arvonalentu-misen kattamiseksi.

Sijoittajan on pakko toimia

Tavoitteisiin päästäk-seen säästäjän on tulevai-suudessa lisättävä riskiä salkussaan tai säästettävä enemmän. Hannu Num-miaro antaa säästäjälle

kolme hyödyllistä neuvoa. - Lopeta tappio. Alkuun

pieneltä tuntuva ostovoi-matappio kertautuu no-peasti oikeaa ajoitusta odottaessa. Säästää pitää säännöllisesti. Kuukau-sisäästäminen hajauttaa ajoitusriskiä ja kerryttää tasaisesti säästöjä. Lisäk-si säästämisen tulisi olla pitkäjänteistä. On hyvä pitää riskitaso sopivana niin, että pystyt olemaan heikkoinakin hetkinäkin vahva, Nummiaro neuvoo.

Lisätietoja:Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito

voiko mobiiliSovellukSellaehkäiStä rakennuSten

koSteuS- Ja homevaurioita?Tuleeko omaa kotia kun-

nostettua ja huollettua aivan liian harvoin? Mei-naako arki syödä ajan sekä voimat ja kotihom-mat jäävät tekemättä? Etkö muista tai osaa teh-dä yksinkertaisimpiakaan toimenpiteitä, joilla kodin kunto säilyisi? Tai onko asioita, joista haluaisit ky-syä ammattilaiselta mutta et vaan jaksa tai saa ai-kaiseksi?

Olisiko aika ottaa itseä niskasta ja alkaa hommiin, jottei kalliin omaisuutesi arvo häviäisi?

Ongelmiisi on kehitetty maksuton mobiilisovellus, jonka avulla muistat tehdä kodin huolto- ja kunnossa-pitotehtävät oikea-aikai-sesti, saat ohjeita niiden tekemiseen mutta halu-tessasi voit myös ulkoistaa tehtävien tekemisen alan ammattilaiselle.KotiApp tietää mitä

kotisi tarvitseeSuomen suurimpiin ra-

kennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayrityksiin kuu-luva Raksystems Insinöö-ritoimisto Oy mullisti vuo-si sitten omakotiasujien talonpidon julkaisemalla maksuttoman KotiApp-mobiilisovelluksen. Ko-tiAppista on julkaistu nyt uusi, päivitetty versio, joka

tuo sovelluksen myös ker-ros-, pari- ja rivitaloasujille. Yrityksen tavoitteena on saada suomalaiset innos-tumaan kotiensa kunnos-sapidosta ja huollosta, jotta niiden kunto ja arvo säilyvät ja tätä kautta myös suomalaisten terveydentila pysyy parempana.

Ehkäistään kosteus- ja home-ongelmat yhdessäRaksystemsin tekemien

havaintojen perusteella voidaan todeta, että jopa 60 % pientalojen perustuk-sista, sokkeleista, alapoh-jista ja rakennuksen vie-rustoista kaipaa korjausta ja sadevesien poistojärjes-telmissä ja salaojissa on

80 %:ssa oleellinen vaurio, riski tai puute. Myös ympä-ristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden arvioiden mukaan 25 %:ssa oma-kotitaloissa on havaittu merkittävä kosteusvaurio.

- ’Suomalaisessa raken-nuskannassa on selvästi puutteita, jotka tulisi korja-ta välittömästi, jotta raken-nettua varallisuuttamme uhkaavat vitsaukset eli kosteus- ja homeongelmat saadaan kuriin’, valaisee Raksystems Insinööritoi-misto Oy:n Talotohtori Mat-ti Kaijomaa.

- ’Kotia tulisi huoltaa jatkuvasti, sillä onhan siinä kiinni suuriosa varoistam-me. Ennakoivalla ja suun-nitelmallisella kodin kun-nossapidolla, kotien käyt-töaikaiset kustannukset eivät pääse karkaamaan käsistä. Pahimmillaan voi edessä olla jopa talon en-nenaikainen purkaminen, joka ei ole kenellekään mieleinen asia’, Raksys-temsin toimitusjohtaja ja perustaja Marko Malmi-vaara jatkaa.

Vastaanota haaste ja lataa KotiApp

Kotien, mökkien ja jul-kisten rakennusten huolto ja kunnossapito on kaik-kien velvollisuus. Jotta se

olisi kaikille mahdollista, laajensi Raksystems Ko-tiApp-sovelluksen jokaisen asujan käytettäväksi.

Sovellukseen voi nyt lisätä myös kodin lisäksi esimerkiksi vapaa-ajan- sekä sijoitusasunnon tie-dot. Uudistettu käyttäjäys-tävällinen käyttöliittymä helpottaa arjen kiireiden keskellä sähköisen huol-tokirjan käyttämistä. So-vellukseen lisätyt uudet tehtävät taas huomioivat entistä paremmin jokaisen asuntotyypin omistajan kodin tarpeet tehden sen mahdollisimman helpoksi käyttäjälle.

- ’Sovellus on otettu erinomaisesti vastaan ja sillä on jo nyt hurja määrä aktiivisia käyttäjiä. Suuren suosion vuoksi oli itses-täänselvyys laajentaa se myös muille asuntotyy-peille sopivaksi’, kertoo Malmivaara innoissaan.

- ’Tahtotilanamme on ollut luoda tilanne, jossa kodin kunnon säilyminen ei ole enää asukkaiden tai-doista kiinni, sillä jokainen pystyy aloittamaan sään-nölliset huoltotoimenpiteet KotiAppin ohjeiden avulla. Vastaanota haaste ja aloita uudenlainen elämäntyyli sinun ja ympäristösi terve-yden ylläpitämiseksi’, Talo-

tohtori Kaijomaa haastaa.

KotiAppKotiApp-mobiilisovelluk-

sen avulla kodin kunnos-sapito on helppoa, ohjat-tua ja säännöllistä. Sovel-lus räätälöi kodin huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet kodille sopivaksi ja ohjaa toimenpiteiden toteuttami-sessa. Kaikki kodin tärkeät tiedot ja dokumentit pysy-vät tallessa sovelluksessa.

Tehdyt huoltotoimenpi-teet siirtyvät huoltokirjaan ja Kotikansioon tallentuu kaikki dokumentit kodin kuiteista sähkömiehen yhteystietoihin. Asiantun-tija on myös jatkuvasti tavoitettavissa sovelluksen OmaInsinööri-palvelussa.

LisätietojaMarko MalmivaaraToimitusjohtaja


SuomalaiSet kierrättivätennätYSmäärän pariStoJa Ja

pienakkuJa viime vuonnaSuomalaiset kierrättivät

viime vuonna paristoja ja akkuja yhteensä 1 400 000 kiloa eli enemmän kuin koskaan aikaisem-min. Eniten kauppojen keräyspisteille kiikutettiin kertakäyttöisiä alkaliparis-toja ja vähiten esimerkiksi kännyköissä käytettyjä litiumakkuja.

- Ennätys kertoo ennen kaikkea siitä, että suoma-laiset ovat löytäneet hyvin kauppojen keräyspisteet ja että yhä useampi on huo-lissaan maapallon tulevai-suudesta, Paristokierrätys-tä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo.

Ennätyksestä huolimatta EU:n 45 prosentin keräys-tavoite ylitettiin Suomessa vain nipin napin. Keräys-aste lasketaan kierrätet-tyjen paristojen suhteesta markkinoille saatettuihin

paristoihin. Keräysaste pysyi määrällisestä ennä-tyksestä huolimatta edel-lisvuosien tasolla.

Tätä selittää paitsi se, että akkuja ja paristoja tulee markkinoille yhä enemmän myös akku-jen elinkaaren pidenty-minen. Lisäksi erityisesti

älylaitteet jäävät helposti pöytälaatikoihin, vaikka tilalle ostettaisiin uusi laite. Kierrätysintoa täytyy siis tulevaisuudessa kirittää, jotta myös laatikon poh-jalle unohtuneiden akku-jen materiaalit saataisiin uudelleen kiertoon.

Kierrättäminen turvaa tärkeiden raaka-aineiden

saanninParistojen ja akkujen

kierrättämisen ympärillä liikkuu edelleen vanhen-tuneita myyttejä. Niiden purkaminen voi lisätä mo-

tivaatiota kierrättämiseen.- Monilla on edelleen

käsitys, että paristojen ja akkujen kierrättämi-nen on turhaa. Se ei pidä paikkaansa, vaan yli 50 prosenttia niiden sisältä-mistä materiaaleista kier-rätetään. Tätä aiomme korostaa yhä enemmän viestinnässämme, Santa-koski sanoo.

Jo kymmenen vuotta sit-ten vanhentuneen ohjeen mukaan alkaliparistot sai hävittää sekajätteen mu-kana. Nykyisin paristoja ei saa missään nimessä heittää roskiin. Sekajät-teen polttoprosessit eivät kestä suuria määriä me-tallipitoista jätettä ja ne ovat roskiksessa tulipa-loriski. Lisäksi nykyisellä teknologialla esimerkiksi alkaliparistojen rauta ja sinkki voidaan helposti kierrättää. Kärsämäellä

kehitetyllä teknologialla alkaliparistoista voidaan mahdollisesti jo lähitu-levaisuudessa jalostaa lannoitetta.

Kännyköissä ja tietoko-neissa käytetyt litiumakut sisältävät muun muassa kobolttia, jota louhitaan pääosin Kongossa. Suo-messa akkujen koboltti kierrätetään Freeport Co-baltin jalostamolla Kokko-lassa raaka-aineeksi, jota teollisuus voi uudelleen-hyödyntää.

Kierrätyksestä tulee koko ajan yhä tärkeäm-pää, sillä akkukäyttöisten laitteiden lisääntyminen ja liikenteen sähköistymi-nen kasvattavat akkujen sisältämien materiaalien tarvetta myös Euroopassa.

Yhteystiedot:Liisa-Marie Santakoski, toimitusjohtaja

mökkikauSi alkaa:älä lämmitä riSkillä!

RiskipolttajatKevääl-lä monen mieli halaajaa kesämökille, lumen alla levännyt mökkitie alkaa vihdoin sulaa vapaaksi ja on oiva aika suunnata kohti rakasta kesäpaikkaa. Toivottavasti kovin monella mökillä ei tapahdu seu-raavaa:

Talven aikana raken-nukseen on hiipinyt ko-lea kosteus jota hankia huvennuttava aurinko ei sisätiloista pysty häätä-mään. Villasukatkin jäivät matkasta, joten tupaan on nopeasti saatava pöhinää, ei siis muuta kuin kiireellä pökköä pesään. Hormi ja tulisija ovat ulkoilmaa kylmempiä ja kosteita, kunnon sytytyspesällisen seurauksena on todennä-köisesti savusukellus. Ja kun veto vihdoin saadaan aikaiseksi, odottaa tulisijan ja hormin rakenteita kun-non lämpösokki pikku pak-kasesta satojen asteiden savukaasulämpötiloihin.

Nyt kun savu kirveltää silmiä ja vilu nipistelee edelleen varpaita, onkin aika laittaa sauna tulille. Ja saunoahan pitää tietysti pitkän kaavan mukaan loputtomalta tuntuneen talvitauon jälkeen.

Illan tullen tuvassa tak-ka natisee liitoksistaan ja kiukaan hormi on tuntikau-

sien löylysession jälkeen punainen kuin keskikesän mansikka. Saunan jälkeen muutama neuvoa-antava ja vielä korillinen puita tak-kapesään, jotta tarkenee yön yli. Toivottavasti tuli ennen nukkumaanmenoa tarkistettua, että tiloissa ovat asialliset palovaroit-timet ja niissä myös uudet patterit. Ehkä olisi syytä painaa mieleen ennen sil-mien ummistamista myös kesäasunnon koordinaatit, voi tulla tieto tarpeeseen.

Tämä tarina on valitet-tavasti todellisuutta va-paa-ajan asunnolla, jos toisellakin. Eikä saunama-ratoni tee hyvää hormille kesähelteilläkään. Jotta mökillä kärähtäisivät vain korkeintaan ne makkarat, onkin syytä kerrata muu-tama sääntö turvallisen puulämmittämisen takaa-miseksi.

Aloita kylmän tulisijan lämmitys varovaisesti. Tarkista ensin veto esim. tulitikulla ja lämmitä tulisi-jaa ja hormia tarvittaessa, vaikka sähköpuhaltimella, jos mahdollista, vedon alkuunsaamiseksi.

Jos kyseessä on teh-dasrakenteinen tulisija, suorita käyttöönotto käyt-töohjeiden mukaisesti myös silloin, kuin takka ja hormi ovat olleet pitkään

käyttämättä.Muista maltti saunan

lämmityksessä, laadu-kaskin hormi saattaa yli-kuumentua pitkän ja liian tehokkaan kiukaanläm-mityksen seurauksena. Muista että rikkoontunut tai puhki palanut kiuas saattaa aiheuttaa häkää tai vaarallisen kaasupalon hormissa jolloin ylikuume-nemisen riski yläpohjassa kasvaa.

Jos talvi (tai pitkä käyttä-mätön aika) on aiheuttanut vaurioita tulisijan tai hor-min rakenteisiin, älä käytä tulisijaa ennen, kun asian-tuntija on arvioinut palo- ja käyttöturvallisuuden.

Noudata tulisijan suo-siteltuja polttopuumääriä, takkapesään saa latoa puita vain kolmasosan pesän tilavuudesta. Val-mistulisijoissa ja kiukaissa oikeat polttopuumärät on määritelty käyttöohjeissa, lue ohjeet ja noudata niitä!

Käytä vain kuivia puita, äläkä polta roskia. Vaik-ka puunpolton tuoksu on tunnelmallista, savuun ei silti tarvitse tukehtua. Naapurisopukin säilyy, kun oikea lämmitystekniikka on hallussa.

Maltillinen lämmittämi-nen pidentää tulisijojen ja hormistojen ikää. Harakoil-le lämmittäminen on aina

riski hormin ylikuumentu-miselle.

Muista häkävaara! Tuli-sijojen peltejä ei saa sul-kea ennen kuin viimei-nenkin hehkuva kekäle on sammunut. Ota huomioon, että myös tuhkatilaan on saattanut pudota kyteviä hiiliä. Häkä on hajuton, mutta tappava kaasu.

Käytä apuna asiantun-tijaa tulisijoja hankkiessa, jos esim. kiuas ja hormi eivät ole yhteensopivia, ylikuumenemisen riski kasvaa huomattavasti.

Noudata tulisijojen suo-jaetäisyyttä huolellisesti, älä sijoita edes irtoka-lusteita suojaetäisyyttä rikkoen.

Älä jätä tulisijaa valvo-matta palotapahtuman aikana.

Alkoholin vaikutuksen alaisena riski ylilämmittä-miseen kasvaa, saunan-lämmittäjän on syytä naut-tia saunajuomia kohtuu-della ja pitää teholataajat poissa tulipesien luukuilta.

Kaikissa tiloissa, joissa yövytään, on oltava palo-varoitin. Talven kylmänä olleella mökillä varoittimen patteri kannattaa vaihtaa uuteen keväällä. Testaa varoittimet säännöllisesti.

Laita esille näkyvälle paikalle vapaa-ajan asun-non osoite ja koordinaatit, jotta vieraatkin osaavat tarpeen tullen hälyttää apua paikalle.

Huolehdi myös vapaa-ajan asuntojen hormien nuohouksesta säännölli-sesti.

Hanki mökille ensiapu-pakkaus ja alkusammutus-välineet (sammutuspeite, käsisammutin tai sanko-ruisku).

Muistilistan on laatinut Warma-Uunit Oy yhteis-työssä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Jarkko Aaltosen kanssa.

Lisätietoa:Vesa Salminentoimitusjohtaja, Warma-Uunit Oy


korkoJen nouSu huoleStuttaaSuomalaiSvelalliSia hYvin vähän

uuden kehittäminenvaatii uSkoa Ja SitkeYttä

Uuden innovaation kek-siminen voi olla tuotteen kehityskaaren helpoin vai-he. Jokainen meistä on joskus ”keksinyt” mullista-van tuotteen, joka paran-taa maailmaa ja helpottaa elämää. Itsekin olen kek-sinyt satoja hilavitkuttimia ja ratkaisuja ongelmiin. Suurin osa niistä kyllä on jäänyt ajatuksen asteelle tai pienellä taustaselvityk-sellä paljastunut jo aiem-min keksityksi. Tunnistatko tilanteen itsessäsi? Halu ratkaista asioita on meihin sisäänrakennettu ja se halu on tuonut ihmiskun-nan tähän pisteeseen. To-sin mielestäni moni keksin-tö on vielä protovaiheessa ja niitä pitää kehittää kes-tävämmiksi ratkaisuiksi.

Joskus ihmiset lähtevät ajamaan niin suuria asioi-ta, ettei kukaan usko niihin aluksi. Kemijärvellä Heikki Nivala lähti ajamaan uutta biotuotetehdasta kaupun-kiin. Häntä pidettiin hul-luna ja tavoite tyrmättiin utopistisena. P&A Trans Oy:n Pentti Karvonen ideoi uudenlaisen tukkirekan, joka voisi kuljettaa enem-män puuta. Alkuun idealle naurettiin, mutta nykyään sitä pidetään erinomaise-na ratkaisuna. Älykylää vastustetaan, koska sitä pidetään utopistisena. Itse uskon kuin vuoreen, että

niille on valoisa tulevai-suus edessä.

Älykylän keksiminen oli jännä tapahtumasarja, joka on muodostunut siu-naukseksi ja kiroukseksi, uhaksi ja mahdollisuudek-si, sekä suuriksi odotuk-siksi ja peloiksi. Tunteiden koko vuoristorata on käy-tössä uusia tilanteita koh-datessa. Henkilökohtaiset panokset ovat kovat. Kuu-kausipalkkaisena jatkami-nen ja mukavuusalueella pysyminen olisi ollut tuttua ja turvallista, kun vertaa yrittäjäksi ryhtymiseen sen vuoksi, että saisi muille paremman asuinpaikan.

Tuttu ja turvallinen vai uusi ja

innovatiivinen?Lapin väkiluku laskee

vuosi vuodelta, mutta sen muuttamiseksi tehtävät toimet pysyvät ennallaan. Näen sen hyvin vaaralli-sena kehityspolkuna. It-selleni kylien elinvoimai-suus ja haja-asutusalueen asuttuna pitäminen ovat tärkeitä asioita. Pieni tur-hautuminen voi joskus olla hyväksikin, jos se saa hylkäämään vanhat ajat-telutavat ja innovoimaan uusia ratkaisumalleja ongelmaan. Pakko sa-noa, tuo uusi ajattelutapa haasteitakin mukanaan.

Vaikka itse tietäisi, miten uusi innovaatio toimii, sen selittäminen muille voi olla haasteellista. Monet ajattelevat lähtökohtaisesti vanhalla tavalla, koska se on heille tuttua ja mahdolli-sesti jo valmiiksi pureksittu lähestymistapa.

Olen lukuisat kerrat tör-männyt tilanteeseen, jossa minulta kysytään miksi perustetaan uusia kyliä, kun vanhoillakin menee huonosti. Olen saanut tar-jouksia rakennuspaikaksi sopivista alueista ja kuullut olettamuksia älyteknologi-aan liittyen. Olen nähnyt euron kuvien välähtävän keskustelukumppanin sil-missä, kun olen esittänyt yhteistyötä ja kuullut vä-heksyvällä tavalla esitet-tyjä kommuuni -viittauksia. Ihmisten on paljon hel-pompi liittää asiat johonkin tuttuun, kuin päästää tästä ajatuksesta irti ja lähes-tyä asiaa ajatustasolla uudesta kulmasta. Malli tuo tiettyä turvallisuutta, mutta voi olla myös todella vaarallista siinä vaiheessa, kun tuttu ja turvallinen joh-taa hitaaseen ja varmaan näivettymiseen.

Jos itsellä oli vaikeaa päästää irti vanhoista kaa-voista, ei se ainakaan helpompaa ole monelle muullekaan. Kun ajatel-laan asumisen tekijöitä

uudelleen, voi olla vaikea päästää irti siihen liittyvistä vanhoista malleista. Voi olla vaikea sisäistää, että rakentamishankkeen vetä-jä ei olekaan rakennuttaja. Se ei osta maata, eikä ra-kenna rakennuksia, kuten grynderit ovat tehneet. Vetäjä ei pyrikään käyttä-mään asemaansa hyväk-seen ja maksimoimaan omia voittojaan. Asukkaak-si tuleva ei olekaan itsenäi-nen talonrakentaja omalla tontillaan, vaan osa yhtei-söä joka hyötyy suuruuden ekonomiasta. Rakentaja ei ostakaan tonttia, vaan ostaakin rakennuspaikan yhdessä muiden rakenta-jien kanssa. Rakentaja ei joudukaan hankkimaan kaikkia työkaluja itse, vaan kaikki rakentajat voivat hankkia työkaluja yhdes-sä. Rakentaja ei maksa-kaan sähkö- tai vesiyhtiölle liittymismaksuja, vaan pe-rustaa oman energia- ja vesiyhtiön. Eikä myöskään

maksa yhtiöille sähköstä ja vedestä, vaan tuottaa ne itse. Asukas ei ota-kaan nettiliittymää Elisalta tai Telialta, vaan yhteisö perustaa oman tietoliiken-neverkon.

Näe vaikeuksien taakse

Kuten metsän uudista-misessakin, voi lopputu-loksen hahmottaminen voi olla hankalaa. Uusi innovaatio kohtaa lähes aina vaikeuksia. Ne voivat olla odotettuja tai odot-tamattomia. Joskus ne lyövät maahan ja saavat uskon horjumaan. Jos-kus ne sekoittavat kaikki suunnitelmat ja asemoivat koko toiminnan uudelleen. Vaikeudet voivat herättää ajatuksen luopua koko innovaatiosta. Jokaisel-le yrittäjälle tulee joskus eteen tilanteita, joissa ei itse tiedä mitä tulisi tehdä.

Tällaisessa tilanteessa on hyvä muistaa, miksi

alun alkaen lähti uutta edistämään. Minulle se on helppoa, sillä uskon vilpittömästi siihen, että suomalaiset haluavat asu-misen olevan edullisem-paa. Uskon, että haja-asutusalueiden elinvoimai-suutta voidaan parantaa ja muuttaa ne houkuttele-vaksi asuinpaikaksi, johon muuttaa uusia asukkaita. Uskon, että rahan pysymi-nen alueen taloudessa on aina parempi vaihtoehto, kuin että raha menisi ve-roparatiisiyhtiöiden tileille. Lisäksi tiedän, että Älykylä -konsepti nähdään hyvä-nä laajasti. Tiedän, että Smart Village on jopa EU:n tavoitteissa tulevaisuudes-sa. Tiedän, että mallilla voidaan muuttaa ihmisten mielikuvaa maalla asumi-sesta. Lisäksi tiedän, että vaikka konseptia toteutet-taisiin kaupungin lähiönä, se on asukkaiden kannal-ta hyvä ratkaisu. Se saa jatkamaan ja ottamaan suuria henkilökohtaisia riskejä, koska haluan ih-misten olevan onnellisia elämässään ja jos voin vaikuttaa edes yhden per-heen osalta tähän, olen tehnyt maailmasta hieman valoisamman. Siitä on hyvä ammentaa voimaa itselleen.

Korkotaso euroalueella on pysynyt hyvin alahaise-na finanssikriisin jälkeiset vuodet. Iso osa suoma-laisista ei usko, että korot nousisivat merkittävästi lähivuosinakaan.

LähiTapiolan Arjen kat-saus –kyselyyn vastan-neesta yli 500 suomalai-sesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain vii-si prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen nou-susta.

- Euroopan keskuspank-ki lopettaa tänä vuonna arvopapereiden osto-oh-jelman ja ensimmäiseen koron nostoon on vielä ainakin vuosi aikaa. Koron nostot tapahtuvat aluk-si maltillisesti ja vauhti on sidoksissa talouden kehityksen kanssa, Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Num-miaro sanoo.

-Voi myös käydä niin, että globaali suhdanne ehtii jo kääntyä ennen kuin euroalueen resurssit ehty-vät ja inflaatio kiihtyy. Täl-löin korot jäävät nollaan. Kotitalouksien kannattaa kuitenkin varautua kahden prosentin korkotasoon.

Suomalaisten velkamää-rä on kasvanut viime vuo-sina. Velkaa on uskallettu ottaa alhaisten korkojen ansiosta. Palkansaaja-kotitalouksien velkamää-rä ylitti helmikuussa 117 miljardia euroa. Määrä sisältää asuntolainojen li-säksi kulutusluotot ja muut lainat.

Alhaiseen korkotasoon tottuneet valalliset eivät näe tarpeelliseksi edes va-rautua korkojen nousuun. Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista yli puolet sanoi, että he eivät ole varautuneet korkojen nou-suun mitenkään.

Tulotaso vaikuttaa va-rautumiseen. Hyvin toi-meen tulevilla on enem-män varautumismahdolli-suuksia, kun taas tiukalla budjetilla elävillä mah-dollisuuksia on selvästi vähemmän.

Viidennes kyselyyn vas-tanneista kertoi varautu-vansa nousuun säästä-mällä. Alle kuudenneksella vastanneista oli lainois-saan korkokatto.

Vain seitsemän prosent-tia vastanneista ilmoitti maksavansa lainaa nyt pois isompina erinä.

-Korkojen nousu voi vai-kuttaa asuntoon ja asunto-lainaan kolmella eri tavalla. Ensinnäkin viitekorkojen noustessa lainanhoitokulut haukkaavat suuremman osan kuukausituloista. Toiseksi tasaerälainoil-la laina-aika pitenee eli hoitokulut haukkaavat tu-loista pidempään. Nämä

vaikuttavat oman talouden kassavirtoihin ja kannattaa selvittää, millaisista euro-määristä eristä puhutaan, Nummiaro listaa.

-Kolmas mahdollinen vaikutus on asunnon arvo. Asuntomarkkinat ovat saaneet tukea alhaisesta korkotasosta, joka on yh-dessä laina-aikojen piden-tymisen kanssa lisännyt kotitalouksien ostovoimaa. Korkojen noususykli kään-täisi suotuisia rahoitus-olosuhteita vastaisiksi, mikä voi heikentää asun-tomarkkinoita enemmän kuin talouskasvu tukee. Lisäksi sijoitusasuntojen ja asuntoyhtiövelkojen kasvu on nouseva riskitekijä.

Kolmannes tuloista lainanhoitoon

Velanhoitokulut syövät enintään kolmanneksen käytettävissä olevista tu-

loista kuukaudessa. Näin kertoi viidennes kyselyyn vastanneista. Yli kolman-neksella vastanneista lai-nanhoitokulujen osuus on 20 prosenttia tai vähem-män. Kyselyssä ei eritelty, mitä lainaa vastaajalla on.

Maaliskuussa Finanssi-valvonta suitsi pankkien asuntolainoitusta. Fiva määräsi, että pankkien on laskettava enimmäisluotto-suhdetta asuntolainoissa eli niin sanottua lainakat-toa viidellä prosenttiyksi-köllä 85 prosenttiin. Mää-räys astuu voimaan hei-näkuussa. Ensiasunnon ostajien lainakatto säilyi ennallaan 95 prosentissa.

-Velkaantumisen hillit-seminen on tervettä. Ko-titalouksien kulutus ylittää jo tulot, mikä ei voi jatkua ikuisesti. Toisaalta kotitalo-uksien rahoitusvarallisuus on noussut vielä velkojakin nopeammin. Näin net-

torahoitusvarallisuus on tuplaantunut yhdeksässä vuodessa. Säästäminen toimii, Nummiaro sanoo.

-Toivottavasti kotitalo-udet näkevät velkaan-tumisen hyödyt ja riskit tasapainoisesti. Nousu-kaudella kotitalouksien riskinottohalu voi ylittää huomattavasti laskukau-della realisoituvan riskin-kantokyvyn. Velkavivulla nettovarallisuus kasvaa pitkällä ajalla enemmän, mutta taantumassa työ-paikka on epävarmempi, asuntojen arvon laske-vat ja sijoitukset tuottavat tappioita. Oman talouden puskureiden tulee kestää huonojakin aikoja ja yllät-täviä tilanteita.

Lisätietoja:Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito


METALLIRAKENTAMINEN

• Teräsovet ja ikkunat• Teräsrakenteet

• Peltityöt• Konesaumakatot

Puh. 015-557 565Gsm 0500 153 292

[email protected]

• Teräsovet ja ikkunat• Teräsrakenteet

• Peltityöt• Konesaumakatot

Puh. (015) 557 565GSM 0500 153 292

[email protected]

Toimimme noin 100 km säteellä Savonlinnasta

endomineS tähtääedelläkäviJäkSi malminetSinnäSSä

– Panostaa alan moderneimpaan teknologiaan hyödyntäessään 3D-mallinnusta ja tekoälyä

Endomines panostaa malminetsintään Karjalan kultalinjalla: yhtiö inves-toi alan moderneimpaan teknologiaan, sillä luot-to alueen potentiaaliin on vahva. Käytännössä kyse on malminetsinnän laajamittaisesta digitali-soinnista, kallioperän 3D-mallinnuksesta ja tekoälyn hyödyntämisestä. Maas-tosta otetut näytteet analy-soidaan digitaalisesti niin, että kullan esiintymisestä saadaan mahdollisimman realistinen kuva.

Menetelmä on otettu

käyttöön GTK:n johtamas-sa projektissa, jota muun muassa Business Finland ja Endomines rahoittavat. Endominesin malminetsin-tää Karjalan kultalinjalla tukeva Hattu 3D -projekti (Hatun liuskejakson 3D-mineraalisysteemi) tähtää kullan alkuvaiheen mal-minetsinnän nopeuttami-seen ja tarkentamiseen alueilla, joihin malminet-sintä ei ole aiemmin juuri kohdistunut ja joilta on vähän tietoa saatavilla.

Projektissa kehitetään uusimpien digitaalisten

mittaus- ja tekoälyteknolo-gioiden avulla geologisis-ta syväkairausnäytteistä koottujen suurten tietoai-neistojen laskennallisia yhteistulkintoja. Näitä tul-kintoja yhdistetään myös eri menetelmillä maastosta kerätyn maankamaran ominaisuustiedon 3D-mal-linnukseen.

Bus iness F in land ia hankkeessa kiinnostaa mahdollisuus uudistaa suomalaista kaivostoimin-taa ja geologisia tutki-musmenetelmiä digitali-saation, 3D-mallinnuksen

ja tekoälyn soveltamisen keinoin ja siten parantaa liiketoiminnan ja tutkimuk-sen kansainvälistä kilpai-lukykyä sekä kestävää kaivostoimintaa.

– Tutkimuksen arvo tulee olemaan erityisesti siinä, että uusien menetelmien kautta kerättävää digitaa-lista tietoa hyödynnetään yleisemmin osana suo-malaisen malminetsinnän geofysikaalisen, geologi-sen ja mineralogisen tie-don hankinnan ja tulkinnan ketjua, projektin vastuulli-nen johtaja, GTK:n Juhani

Ojala sanoo.– Endomines nousee

näillä panostuksilla esi-merkiksi siitä, miten huip-puteknologiaa voi hyö-dyntää malminetsinnässä. Alan teknologia on moder-nisoitunut valtavin askelin, ja tuoreimmilla digitaalisilla ratkaisuilla varmistetaan, että mitään ei varmasti jää huomaamatta kallioperän kultapitoisuuksia tutkitta-essa, Endominesin toimi-tusjohtaja Saila Miettinen-Lähde sanoo.

Tutkimuskohteena ole-van Ilomantsin Hattu-lius-

kejakson kaltaisia ja ikäisiä kultapotentiaalisia koh-teita on olemassa myös vahvoissa kaivosmaissa Australiassa ja Kanadas-sa. Hattu 3D-projektin to-teuttaa Geologian tutki-muskeskus (GTK) vuosina 2018-2019.

Lisätietoa:Saila Miettinen-LähdeToimitusjohtajaEndomines AB

kaivoSteolliSuuS ennakoialalle taSaiSta kaSvua

Kaivosteollisuudessa voidaan odottaa tasaisen kasvun aikoja, kertovat Tukesin tänään julkaise-mat tilastot. Vuoden 2017 louhintatilastot näyttävät kasvua investoinneissa tutkimukseen ja kaivos-ten kehittämiseen. Uusia kaivoksia ei viime vuonna ollut rakenteilla.

”Vuosi 2017 oli maltilli-sen kasvun aikaa, mutta samalla teollisuus kertoi

tulevien vuosien inves-toinneista”, kertoo Kaivos-teollisuus ry:n toiminnan-johtaja Pekka Suomela. Erityisesti malminetsinnän osalta kasvuluvut olivat merkittäviä. Nousu selit-tyy kuitenkin toipumisella parin vuoden takaisesta notkahduksesta.

Kaivosteollisuuden kas-vun taustalla ovat energia-murros ja akkukemikaalit, jotka ovat nostaneet suo-

malaisen ja eurooppalai-sen raaka-ainetuotannon valokeilaan. Kotimainen kaivostoiminta on maail-man kärkeä vastuullisuu-dessa. Suomalainen kai-vosala vetääkin puoleensa arvokkaita ulkomaisia si-joituksia. Raaka-aineiden hintojen epävarmuus on kuitenkin edelleen syytä pitää mielessä: markkina on altis nopeillekin muu-toksille.

Viime vuonna käynnis-tynyt investointivaihe kas-vattaa hieman kotimai-sen omistuksen osuutta kaivostuotannosta. Sa-malla kaivosalan tekno-logia- ja laitemarkkinassa kotimainen tuotanto on piristynyt. Yhdessä nämä muistuttavat kaivoskluste-rin merkityksestä. Kaivos-toiminnan ketju on pitkä malminetsinnästä pienyrit-täjien palveluihin kaivosten

työntekijöille. ”Kaivosalan kilpailukyvyn turvaaminen pitää tämän ketjun elinvoi-maisena”, Pekka Suomela painottaa.

”Metallien jatkojalostus, teknologiateollisuus ja lai-teosaaminen perustuvat kotimaiseen kaivostoi-mintaan. Työpaikat, toi-mintaympäristön vakaus sekä vastuu ympäröivästä yhteiskunnasta ovat alalle tärkeitä”, Suomela sa-

noo. ”Maailman vastuulli-simman kaivostoiminnan takaa ennustettava ja ta-sapuolinen toimintaym-päristö.”

Lisätietoja:Pekka Suomela,Toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry

JohdonmukaiSta teolliSuuS-politiikkaa Ja SatSaukSia kaSvuun

Vientiteollisuus odot-taa, että maan hallituksen

päätökset huhtikuun ke-hysriihessä tukevat ta-

louskasvua, helpottavat kasvavaa osaajapulaa ja luovat pohjaa uusille investoinneille. Valtionta-louden liikkumavara tulee käyttää osaamiseen, kou-lutusjärjestelmän kehit-tämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoi-minnan vauhdittamiseen. Hallituksen on pidettävä kiinni lupauksestaan olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia ja sääntelyä.

Kemianteoll isuus ry, Metsäteollisuus ry ja Tek-nologiateollisuus ry muis-tuttavat, että vientiteolli-suuden verorasitusta tai muitakaan kustannuksia ei pidä kasvattaa eikä luoda epävarmuutta spekuloi-malla esimerkiksi ener-gia- ja polttoaineverojen korotuksilla. Energia- ja

logistiikkakustannukset rasittavat Suomen kus-tannuskilpailukykyä enem-män kuin kilpailijamais-sa, sillä tuotantolaitokset sijaitsevat kauempana markkinoista. Energian hinta teollisuudelle on jo nyt Suomessa korkeampi kuin tärkeimmissä kilpai-lijamaissa. Myös väylien kunnosta pitää huolehtia ja korjausvelka taittaa las-kuun.

Tutkimus-, kehitys- ja in-novaatiotoiminta tarvitsee pikaisesti uuden vaihteen, sillä Suomi on jäänyt pa-hasti jälkeen kilpailijamais-ta. Julkisen rahoituksen osuus yritysten TKI-inves-toinneista on Suomessa vain 3 prosenttia, alle puo-let OECD:n keskiarvosta. Lisärahoitusta tarvitaan

heti vauhdittamaan julki-sen ja yksityisen sektorin TKI-yhteistyötä. Julkinen rahoitus tulee kohdentaa niin, että rahoitus houkut-telee uusiin investointeihin ja tukee yritysvetoista tut-kimus- ja kehitysyhteistyö-tä Suomessa.

Työvoimapula on kas-vava ongelma ja vakava uhka talouskasvulle. Kou-lutusjärjestelmää tulee kehittää pitkäjänteisesti koulutustarveselvitysten pohjalta, mutta päätöksiä on syytä tehdä jo kehysrii-hessä. Helpotusta osaaja-pulaan saadaan muun mu-assa varmistamalla riittävä rahoitus ammatilliseen koulutukseen, lisäämällä muunto- ja täydennys-koulutusta, tekemällä työ-peräinen maahanmuutto

sujuvaksi sekä kotoutta-malla ulkomaiset opiskeli-jat Suomeen.

Kemianteollisuus, met-säteollisuus ja teknolo-giateollisuus tuovat 90 % Suomen tavaraviennin tuloista sekä 80 % ta-vara- ja palveluviennin tuloista. Vientiteollisuus odottaa päättäjiltä johdon-mukaista ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa sekä lupausten pitämistä. Kaik-kien päätösten on lisättävä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja yri-tysten kilpailukykyisenä sijaintipaikkana.

Lisätietoja: Timo Leppä, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry


LVI

www.mikkelinlampohuolto.fi

Kaikki alan työt ammattitaidolla!

Roy Landgärds 040 735 [email protected]

Vesa Leinonen 0500 251 [email protected]

MIKKELI

• Öljylämmitys• Ilma-vesilämpö• Maalämpö• Pellettilämpö• Putkityöt• Öljysäiliöiden puhdistus ja tarkastus

Ota yhteyttä:

050 405 6677 ristiinanporakaivo.com

Porakaivot

Normilämpökaivot

Pumput ja asennukset

Maalämpöjärjestelmät

jäsenliike

Odote

ttavissa paikallisesti:Joka päivä vettä

ja taloudellista lämpöä!

MACEDEL OMACEDEL OMACEDEL OMACEDEL OMACEDEL OYYYYYSaimaantie 9, 52300 RISTIINASaimaantie 9, 52300 RISTIINASaimaantie 9, 52300 RISTIINASaimaantie 9, 52300 RISTIINASaimaantie 9, 52300 RISTIINA

[email protected]@[email protected]@[email protected]

ILMANVAIHTO KESÄKSI KUNTOON!Ilmanvaihtopuhdistuksetsekä säätötyötok-, rivi- ja pienkerrostaloihinyli 20 vuoden kokemuksella!

• Vesa Laitinen 050 353 3713• Kimmo Rötkö 040 910 4203

www.rt-nuohous.fi

ILMANVAIHTOKESÄKSI

KUNTOON

tuliSiJa lämmittäävaikka Sähkö loppuu

Asiantuntijat näkevät puulämmityksen yhä kan-nattavana ratkaisuna huol-tovarmuutta ja energianku-lutuksen piikkejä ajatellen. Puulämmitystä suositel-laan muiden lämmitysjär-jestelmien rinnalle vara- ja lisälämmönlähteeksi.

Sähkökatkot ovat yhä mahdollisia

Varaava takka on ainoa täysin sähköstä riippuma-ton lämmitysjärjestelmä. Sen merkitys on korvaa-maton, jos sähkönsaanti keskeytyy täysin. Tämä huomattiin käytännössä Kainuussa talven aikana, kun sähkökatkot kestivät useita päiviä.

Vaasan Sähkö Oy:n toi-mitusjohtaja Hannu Linnan mielestä Suomeen ei pitäi-si rakentaa omakotitaloja ilman tulisijaa.

- Kainuulaiset selvisivät tilanteesta melko hyvin juuri tulisijojen ansioista. Tuntuu, että ihmiset ovat unohtaneet, miten paljon sähkön puute todella vai-kuttaa; ollaan pimeässä, ei

voi laittaa ruokaa tai käyt-tää wc:tä. Vähitellen myös asunto alkaa kylmentyä.

Tulisija parantaa huol-tovarmuutta myös ruoka-huollon suhteen. Erityisen hyvä tilanne on puuhellan tai -lieden omistajalla, mut-ta muukin tulisija mahdol-listaa ruuan lämmittämi-sen.

Puulämmitys tasaa kulutuspiikkejä

Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio kannustaa käyttämään erilaisia ratkaisuja rinnak-kain.

- Tuulienergian tuotanto painottuu talveen, mutta sen saatavuus vaihtelee. Pakkasilla puulämmitys vähentää sähkön tarvetta ja tasaa kustannuksia. Au-rinkopaneeli toimii kesällä ja ilmalämpöpumppu on tehokkaimmillaan keväällä ja syksyllä.

Tuoreen selvityksen mu-kaan Suomen sähköver-kon toimitusvarmuus on

heikentynyt. Eurooppalai-sen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n raportti kertoo, että Suomen sähköntuotannon tehovaje on yksi suurim-mista Euroopassa. Lämmi-tysratkaisut ovat kuitenkin yhä useammin sähköstä riippuvaisia.

Tulevaisuudessa Suomi on entistä riippuvaisempi tuontisähköstä varsinkin pakkaskeleillä sähköte-hontarpeen noustessa. Esimerkiksi lämpöpump-pujen yleistyminen kas-vattaa kuormituspiikkejä. Sähkön hinnoittelussa ol-laan siirtymässä malliin, jossa sähkön hinta nousee suuren kulutuksen aikaan.

Polta puuta puhtaasti

Puun poltosta vapau-tuu pienhiukkaspäästöjä, mutta niiden määrään voi tehokkaasti vaikuttaa oi-keanlaisella laitteistolla ja säännöllisellä huollolla. Laki määrää, että asumis-käytössä olevan rakennuk-sen hormit tulee nuohota

kerran vuodessa. Samal-la nuohooja havaitsee mahdolliset riskit hormin kunnossa.

Takkojen laatua val-votaan myös säädöksin. Vuoden 2018 alussa tu-livat pakollisiksi takkojen energiamerkit, jotka ker-tovat takan energialuokan sähkölaitteiden energia-merkintöjen tapaan. Vii-meistään vuonna 2022 on uusien takkojen täytettävä EU:n asettamat päästöker-roinvaatimukset.

Poltettavan puun laatu vaikuttaa lämmitystehoon ja pienhiukkasten mää-rään. Takassa tulee polttaa vain hyvää ja kuivaa puuta. Hyvä puunsäilytystila on tuulettuva, suojaa sateelta ja mahdollistaa kuivien ja kuivumassa olevien puiden erottelemisen toi-sistaan.

Lisätietoja:Jari Seppälä, Myynti- ja markkinointijohtaja Tiileri

Carunan voimaJohto-hankkeen valmiStelu etelä-pohJanmaalla

eteneeCaruna parantaa säh-

köverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla ja val-mistautuu siihen, että uu-siutuvaa energiaa voidaan jatkossa liittää voimajoh-toon mahdollisimman vai-vattomasti.

Suunnitteilla on noin 50 kilometriä pitkä voimajoh-to, joka sijoittuisi Ilmajo-en kunnan sekä Kurikan ja Seinäjoen kaupunkien alueille. Voimajohto alkaa Seinäjoen länsipuolelta ja päättyy Kurikan Jurvan Koskenmäkeen. Uusi voi-majohto korvaa jo aiemmin puretun Jurvan 45 kilovol-tin varayhteyden.

Uuden voimajohdon esisuunnittelu on käyn-nistynyt vuonna 2014 ja ympäristövaikutusten arvi-ointi voimajohtohankkeen ympäristövaikutuksista (YVA) on tehty. Yhteysvi-

ranomainen, ELY-keskus on antanut hankkeesta oman lausuntonsa. Nyt Caruna jatkaa voimajoh-don suunnittelua YVA-menettelyssä saatujen lausuntojen pohjalta. Voi-majohdon yleissuunnittelu on tarkoitus saada valmiik-si kuluvan vuoden aikana.

Reittivaihtoehto ja pylvästyyppi on

valittuYmpäristövaikutusten

arviointimenettelyssä on tarkasteltu kahta eri to-teutusvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan Ilma-joella Kasarinloukon ja Huissinkylän välisel lä osuudella. Molempien reittivaihtoehtojen ympä-ristövaikutukset on arvi-oitu. Caruna on päättänyt viedä jatkosuunnitteluun Kiikerinkylän pohjoispuo-

lisen vaihtoehdon VE2, jossa voimajohto kulkee maisema-alueella ja pel-loilla lyhyemmän matkan kuin vaihtoehdossa 1.

Alajoen peltoalueella käytettävä voimajohdon pylvästyyppi on niin ikään valittu. Valinnassa otettiin huomioon pylvään vaiku-tus maankäyttöön, maise-maan ja alueen linnustoon.

"Voimajohdon pylväs-vaihtoehdot ovat herät-täneet keskustelua ja ymmärrämme hyvin eri näkökantoja. Päädyimme käyttämään vapaasti sei-sovan pylvästyypin sijaan harustettuja pylväitä, jotka sopivat sekä maisemaan että alueella jo olevien voimajohtopylväiden jouk-koon paremmin. Lisäksi ne ovat alueen linnuston kan-nalta parempi vaihtoehto", Carunan alueverkkopääl-

likkö Miia Wallén toteaa.Voimajohdon yleissuun-

nittelu on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Yleissuunnittelun aikana tehdään tarvitta-vat maastotutkimukset ja suunnitellaan pylväi-den paikat. Suunnittelusta vastaa Carunan yhteis-työkumppani Empower PN Oy.

Caruna järjestää myö-hemmin kevään aikana yhteistyökumppaneidensa kanssa yleisötilaisuuden, jossa esitellään tarkem-min voimajohtohanketta ja voimajohdon yleissuunnit-teluun liittyviä asioita.

Lisätietoja: Alueverkkopäällikkö Miia Wallén, Caruna



LVI-suunnittelu LVI-asennus Valvonta IV-mittaus Energiatodistukset

INSINÖÖRITOIMISTO

050 4160 147 httc.fi

Säiliöiden• puhdistukset • hiekkapuhallukset• tarkastukset • Vesihiekkapuhallukset• korjaukset • Maalaukset

Milloin viimeksi tarkistutit säiliösi?

• myös raskasöljysäiliöt

Teollisuustie 3, 76100 PIEKSÄMÄKI [email protected]./Fax (015) 424 520, 0400 655 649 www.suomensailiohuolto.fi

ALLVI Ky

LVI-asennukset, maalämpö-pumput, kaukolämpövaihtimet,

lämmityskattilat.

Pyydä tarjousputkistojen saneerauksista!

Auvo puh. 0440 255 675Iiro puh. 0440 771 117

51720 RAHULA

* Laadukkaat LVI-työtuudis- ja saneerauskohteisiin

* Toimimme pääsääntöisesti Puumalan, Sulkavan, Juvan, Ruokolahden, Imatran

ja Lappeenrannan alueella

* www.espit.fi

LVI-ASENNUS 050 356 3738

uudet varaavat takatkiertoilmatoiminnolla lämmittävät

heti Ja varaavat pitkäänLämpöä heti – ja pitkään: Uusi KiVa-tulisijamallisto on varaavan

tulisijan ja kiertoilmatakan täydellinen yhdistelmäMoni rakentaja ja remon-

toija painii tälläkin hetkel-lä tulisijapulman kanssa: hankkiako varaava takka vai vain hetkellistä lämpöä antava kiertoilmatakka? Kevytkuorinen kiertoilma-takkahan mahdollistaa välittömän tulen lämmöstä nauttimisen, kun varaava takka taas pitäisi kodin tasalämpöisenä säännöl-lisellä käytöllä. Ehkä elä-mäntilanne ei juuri han-kintahetkellä anna myöden ahkeraa puiden polttelua, mutta kodin lämmitysjär-jestelmiin voi tulla ajan mittaan muutoksia, säh-köverkon häiriötilanteet mietityttävät ja ruuhkavuo-detkin ovat ohimeneviä.

On myös kohteita, joissa sekä nopea lämmöntuotto että pitkä lämmönluovu-tus olisivat ensiarvoisen tärkeitä, kuten mm. vapaa-ajan asunnot. Valikoima tähän tarpeeseen on ollut melko kapea, varsinkin tuotteissa, joissa nopean lämmönluovutuksen lisäk-si varauskyky oikeasti on riittää mökin/huoneiston tasalämpöisyyden takaa-miseen kohtuullisella polt-topuumäärällä.

Miksi sitten pitää va-lita tulisija, joka ei täytä näitä molempia tarpeita? No ei tarvitsekaan, sillä Warma-Uunien uusissa KiVa-malleissa on sekä kiertoilmaominaisuus, että täysimittaisilla savukaa-sujen kiertokanavilla va-rustettu varaava runko. KiVa-takka on siis kahden tulisijan täydellinen hybridi,

jonka kummankaan takka-tyypin ominaisuuksista ei joudu tinkimään.

Helppokäyttöinen ja ekologinen

KiVa-tulisija on erittäin helppokäyttöinen ja puut palavat tulisijassa tunnel-mallisesti. Kaasupalope-riaatteen ansiosta vähäi-nen puuntarve verrattuna mahtavaan varauskykyyn ja lämmöntuottoon, sekä puhdas palaminen ovat ympäristöystävällisen tu-lisijan tärkeimmät tunnus-merkit, jotka tulisi ottaa aina huomioon tulisijaa hankittaessa. Haluam-mehan nauttia puhtaasta ilmasta ja ympäristön hy-vinvoinnista.

KiVa-mallisto on suun-

niteltu erityisesti korvaa-maan kevytkuoriset, va-raamattomat tulisijat, jois-sa lämpö on lyhytaikaista ja usein epämiellyttävän nykivää. Varaamattomat tulisijat ovatkin tarkoitettuja nopeaan lämmönnostoon, mutta niiden energiatehok-kuus lyhyen lämmöntuoton ja korkeiden savukaasu-lämpötilojen johdosta on lähes olematonta.

KiVa-tulisija on tehokas hybriditulisija vapaa-ajan asuntoihin sekä omako-titaloihin ja se sopii erin-omaisesti tunnelman luo-jaksi sekä nopeaan että jatkuvaan lämmittämiseen. Hybriditoimisuutensa an-siosta tulisija sopii erittäin hyvin myös varalämmitys-järjestelmäksi, jos varsi-

nainen lämmitysjärjestel-mä jostain syystä pettää, sillä kiertoilmaominaisuu-della voi lämmittää suuria-kin tiloja.

Tulisijan elementtirunko on korkean varauskyvyn omaavaa tulenkestävää erikoismassaa, joka on rakennettu optimaaliseksi savukaasujen lämmön talteenottajaksi. Tulisijan sydämeksi on valittu kier-toilmasydämiä kahdelta korkealaatuisista tuotteis-taan tunnetulta valmistajal-ta, tanskalaiselta Lotuksel-ta ja norjalaiselta Jøtulilta.

Tarkan ilmansäädön an-siosta tulisijan nopeaa lämmöntuottoa voidaan säädellä, joten tarvittaes-sa tulen loimusta voidaan nauttia pitempääkin ja tu-lisija varaa silti tehokkaasti lämpöä, joka vapautuu tasaisesti seuraavan vuo-rokauden aikana.

KiVa-mallistossa on tar-jolla useita sekä suora- että kulmaluukullisia vaihtoeh-toja ja niiden ulkomuoto on mahdollisuuksien mukaan muokattavissa asiakkai-

den toiveiden mukaisesti.

Lisätietoja:

Vesa Salminen, toimitusjohtaja, Warma-Uunit Oy

kehYSriiheStä mYönteiSiäpäätökSiä bioenergialle

Hallitus tuki kehysriihi-päätöksillään kotimaisen energian käytön lisäämis-tä. Kivihiilikieltoon liitty-vässä kannustepaketissa on tehty oikeansuuntaisia valintoja.

Hallituksen kehysriihes-sä tehtiin bioenergia-alaa suoraan koskettavia rat-kaisuja. Hallitus ei koske-nut 1.3.2016 nykytasolle palautettuun metsähak-keen tukeen eikä siihen liittyvään energiaturpeen verotasoon.

- Olemme tyytyväisiä, ettei hallitus lähtenyt vauh-dittamaan metsähakkeen ja energiaturpeen alamä-keä turpeen veron nostol-la, vaan valitsi kotimaisel-le energialle myönteisen linjan, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

- Jos kivihiilestä luopuvia yhtiöitä tuetaan muutosin-vestoinneissa, on hyvä, että sähkön ja lämmön yhteistuotannolle tarjo-taan konkreettista apua ja

bioenergiaratkaisut ovat paletissa mukana. Hyvää ovat myös varautuminen nykyisen ajoneuvokannan päästöjen vähentämiseen kehyksissä ja METSO-ohjelman lisärahoitus, Laurikka jatkaa.

Hallitus on päättänyt, että kivihiilen käyttö ener-giantuotannossa kielle-tään lailla vuonna 2029. Lisäksi valmistellaan 90 miljoonan euron kannus-tepaketti niille kaupunkien kaukolämpöyhtiöille, jotka

sitoutuvat luopumaan kivi-hiilen käytöstä jo vuonna 2025. Kannustepaketti jakautuu puoliksi uusiutu-valle yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannolle (CHP) ja puoliksi muille hiiltä korvaaville teknologioille. Uusiutuvan CHP:n tuke-misella turvataan samalla sähkön tuotantokapasitee-tin riittävyyttä huippukulu-tustilanteissa.

Energiatuen myöntämis-valtuutta lisätään biojalos-tamoiden tukemista varten

40 milj. euroa vuosina 2019–2020 ja 60 milj. eu-roa vuosina 2021–2022. Tämä lisäys on ehdollinen sille, että valmisteilla oleva EU-regulaatio mahdollis-taa biojalostamoinvestoin-nit Suomessa.

Hallitus päätti l isätä METSO-ohjelman rahoi-tusta viidellä miljoonalla eurolla kehystasoon näh-den myös vuodelle 2019. Maanomistajien vapaa-ehtoisiin suojelutoimiin pohjaava METSO-ohjelma

on yksi tärkeimpiä keinoja metsäluonnon monimuo-toisuuden turvaamisessa. Vuodenvaihteessa 2018 METSO-ohjelman suojelu-tavoitteesta oli saavutettu 67 %.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Laurikka, Bioenergia ry


SÄHKÖRAKENTAMINEN

TV-HUOLTOM.SALONEN KYPuh. (015) 150 006

TelevisiotVideot/DVD:tKameranauhuritStereolaitteetKuljetus/Asennus

Maahantuojien takuuhuollotPORRASSALMENK. 1

50100 MIKKELIwww.tvhuolto.fi

HUOLTO-NEUVONTA

0600 303 020Vaihdamme näyttöjäSamsung-puhelimiin.



HUOLTONEUVONTA0600 303 020

Meiltä puhelimien ja tablettien akut ja laitteidenkorjaukset.Aurinkosähkö-tarvikkeet.

TV-HUOLTOM.SALONEN KYPuh. (015) 150 006

TelevisiotVideot/DVD:tKameranauhuritStereolaitteetKuljetus/Asennus



HUOLTO-NEUVONTA

0600 303 020Vaihdamme näyttöjäSamsung-puhelimiin.



HUOLTONEUVONTA0600 303 020

[email protected]

Jorma 0500 555 840

Mika 040 846 6897

Pasi 0500 555 841

RISTIINAN SÄHKÖTYÖ OY www.ristiinansahkotyo.fi

Sähköurakointi ammattitaidollaA-Sähköurakointi

A-Sähkösuunnittelu

Kitereentie 11, 52300 RISTIINA, Puh. (015) 455 333

Vesa KämppiMatkapuh. 0400 355 [email protected] PERTUNMAA

• Sähköasennukset ja -suunnittelu

AAAAASENNUS • SUUNNITTELSENNUS • SUUNNITTELSENNUS • SUUNNITTELSENNUS • SUUNNITTELSENNUS • SUUNNITTELU • KU • KU • KU • KU • KORJAUSORJAUSORJAUSORJAUSORJAUS

AnttolanSähkö- ja Mökkihuolto

Maljalantie 584, 52100 ANTTOLAJorma Harmoinen puh. 0400 842 388

[email protected]

Sähköasennukset ja laitekorjaukset, mökkihuoltotyöt.

Kaivurityöt pienellä5,5 tonnin kumitelakaivurilla.

• sähköurakointi ja saneeraukset• atk- ja antenniasennukset • sähkötarvikkeet

• huolto- ja korjaustyöt • sähkösuunnittelu

KYSY TARJOUS • Esko NevalainenPuh. 040 506 0163

[email protected] www.ekonsahko.fi

lomakoti pYöriipuhtaaSti aurinkoSähköllä

Mökkikausi käynnistyy vauhdilla samalla kun auringonsäteiden määrä lisääntyy. Auringon tuotta-maa hyötyä kannattaa har-kita erityisesti, jos harkit-see uuden loma-asunnon rakentamista. Aurinkosäh-köjärjestelmän edullisuus

yllättää usein kuluttajan.Loma-asunnot ovat ny-

kyään kattavasti varus-teltuja aina kodinkoneista viilentäviin ilmalämpö-pumppuihin ja lämminve-sivaraajiin. Mukavuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sähkön tuotan-

toa ja saatavuutta. Kaikki loma-asunnot eivät ole sähköverkon ulottuvilla, ja nekin, jotka ovat verkon piirissä hyötyvät kustan-nustehokkaista ja ympä-ristöystävällisistä ratkai-suista.

Suomalaiset ovat ilah-duttavasti heränneet au-rinkosähkön kiinnosta-vuuteen, mutta hankinnan estää usein puutteellinen tieto niin hinnasta kuin luotettavasta toimittajasta.

– Aurinkosähkön hin-ta on ollut jo pitemmän aikaa laskusuuntainen. Nyt käynnissä olevas-sa Aurinkosähköä kotiin -kampanjassa avaimet käteen -toimitusten keski-hinta on jo alle 1900 €/kW. Tyypilliseen omakotitaloon ja loma-asuntoon riittää jo muutaman kilowatin laitteisto, joten mistään mahdottoman kalliista in-vestoinnista ei enää ole kyse, kertoo asiantuntija Milja Aarni Motivasta.

Loma-asuntoihin aurin-kosähkö sopii erinomai-sesti kesäaikaisen säh-kön tuotannon kohdatessa

suurimman kulutuksen. Pesukone pyörii samalla kun aurinko tuottaa tarvit-tavan sähkön.

Vertailu kannattaa aina

Motiva julkaisi maalis-kuussa aurinkosähköhan-kintaan keskittyvän verk-kopalvelun, jossa kulutta-jien on entistä helpompaa selvittää aurinkosähkön soveltuvuus omaan käyt-töön ja vertailla toimitusten hintojen lisäksi laitteistojen ominaisuuksia ja takuu-ehtoja.

– Nykyaikaisen loma-asunnon tarpeet eivät eroa omakotitalon sähkön-käytöstä, joten palvelun kampanjatarjouksia voi huoletta hyödyntää loma-asunnon aurinkosähköis-tämisessä. Verkkosivuilta voi myös suoraan pyytää tarjousta tai yhteydenottoa järjestelmätoimittajalta, Milja Aarni valottaa.

Järjestelmätoimittajia löytyy kattavasti jo ym-päri Suomen, ja osassa asennusliikkeistä työsken-

telee myös aurinkosähkö-asennuksiin perehtynyt sertifioitu asentaja. Aarni kannustaa tutustumaan toimittajiin sekä keskus-telemaan mitoitukseen ja asennukseen liittyvistä yksityiskohdista vähintään parin ehdokkaan kanssa.

– Oikein mitoitettuna, suunniteltuna ja asen-nettuna aurinkosähkö on taloudellisesti järkevä, lähes huoltovapaa ja pit-käikäinen investointi, Aarni toteaa.

Valtakunnallinen kulut-tajien energianeuvonta opastaa kotitalouksia ja taloyhtiöitä aurinkosäh-köön liittyvissä asioissa. Energianeuvojaan saa yhteyden suoraan osoit-teessa https://aurinkosah-koakotiin.fi Messenger-pikaviestipalvelun kautta. Energianeuvoja voi auttaa järjestelmän soveltuvuu-den arvioinnissa ja selven-tää aurinkosähkön hankin-taan liittyviä kiemuroita, mutta hankintapäätöksen ja valinnan kuluttaja tekee aina itsenäisesti. Valtakun-nallista kuluttajien ener-

gianeuvontaa koordinoi Motiva Oy Energiaviraston toimeksiannosta.

Aurinkosähkön avaimet käteen

-paketti sisältää:• asennuskohteen kar-

toitus ja laitteiston mitoitus• tarvikkeiden kuljetus ja

asennus paikalle• aurinkopaneelit ja in-

vertterin• sähkötyöt ja kaapelointi• tarvittavat ilmoitukset

sähköverkkoyhtiöön

Runsas puolet hinnasta on laitteistoja, kolmannes asennus- ja sähkötöitä ja loput mitoitusta, kulje-tuksia ja yhteydenpitoa verkkoyhtiöön. Lopulli-seen hintaan vaikuttavat asennuskohteen sijainti, kattomateriaali ja -raken-teet, kaapelointien pituus ja mahdollinen tarve ra-kennustelineille tai henki-lönosturille.

Lisätietoa Milja Aarni, Motiva Oy

danfoSS toi markkinoille uuden Sukupolven

patteritermoStaatinUusi Danfoss Eco™ li-

sää mukavuutta, tuo mer-kittäviä energiansäästöjä ja pienentää asunnon hii-lijalanjälkeä.

Nopea ja tarkka lämpö-tilan säätäminen onnis-tuu nyt helpommin kuin koskaan. Uusi Danfoss Eco on helppokäyttöinen, älykäs patteritermostaatti, joka reagoi sisälämpöti-lan muutoksiin nopeasti vähentäen lämmityksen ylilyöntejä ja pitäen läm-pötilan tasaisena.

Voit säätää lämpötilaa joko perinteisesti termos-taattia kääntämällä tai äly-puhelimen sovellutuksella

ja bluetoothin välityksellä ajastaa termostaatti siir-tymään automaattises-ti alemmalle lämpötilalle ajankohtina, jolloin asun-nossa ei ole ketään.

Danfoss Econ edistyk-sellisiä ominaisuuksia ovat mm.suuri digitaalinen läm-pötilanäyttö, tarkka säätö, ajastumahdollisuus kalen-teritoiminnolla, venttiilin herkistystoiminto, läm-pötilan pudotus tuuletuk-sen aikana, mukautuva oppimistoiminto, ilmainen

apps: Danfoss Eco (An-droid / iOS) ja intuitiivinen käyttöliittymä.

Danfoss Eco -termos-taatti sopii useimpiin pat-teriventtiileihin ja se on helppo asentaa vanhan tilalle.

Danfoss Eco helpottaa lämpötilan hallintaa ja lisää asumismukavuutta.

Lisätietoja:Myynti- ja markkinointi-päällikkö Jaakko Kurvinen


SAHKOASENNUKSETT:mi MARKO ROUHIAINEN

Puh. 0500 655 725, HIRVENSALMI

[email protected] www.sahkourakoinnit.fi

[email protected]

Lvi-asennukset ja sähkötyötLaatutuotteet kilpailukykyiseen hintaan!

• Omakotitalosta teollisuuteen• Suunnitelmat

• Ilmalämpöpumput

LVI Komu Oyp. 040 480 3586

[email protected]

Tarjouksia joka

kuukausi!

Kysy lisää

Heikiltä!

HK Rakennussähköp. 0400 324 606

Myös viikonloppuisin.

Ahlsellin sähkötoimialan johtaja Tomi Muurinen:

Sähkö- Ja teolliSuuSalaelää vakaata nouSukautta

Pohjoismaiden johtava teknisen kaupan ammat-tilainen Ahlsell ilmoittaa, että yhtiön uutena säh-kötoimialan johtajana on aloittanut Tomi Muurinen, 40.

Hyvinkää, 5.4.2018 – Tomi Muurinen siirtyi Ahl-selille sähköistysratkaisuja tarjoavalta Ensto Finland Oy:ltä, jossa hän ehti työs-kennellä lähes 10 vuotta myynnin eri johtotehtä-vissä. Ennen Enstoa hän työskenteli ABB:llä myyn-nin ja tuotehallinnan eri osa-alueilla. Muurinen tuo mukanaan monipuolista osaamista sähkötoimialan eri sektoreilta ja vankkaa

kokemusta sekä myynnis-tä että tuotehallinnasta.

– Olin viimeiset seit-semän vuotta myynti- ja markkinointijohtajana säh-köteollisuuden valmista-valla puolella, joten on mukavaa vaihtelua päästä tekemään töitä toimitta-jastrategioiden parissa. Pystyn tuomaan Ahlsel-lin toimintaan enemmän tavarantoimittajan näkö-kulmaa, mikä parantaa jatkossa yhteistyötämme tukkutoiminnan eri osa-puolten kanssa, Muurinen kertoo.

Muurinen näkee säh-köalan kehittyvän entistä digitaalisemmaksi. Sa-

malla kaupankäynti jatkaa nopeaa sähköistymistään.

– Digitalisoituminen tar-joaa toimialalla jatkuvasti uusia mahdollisuuksia lisä-tä myyntiä. Suomessa on menneillään rakentamisen kasvubuumi, mikä tulee näkymään vielä pitkään myös sähkötoimialan kas-vuna. Suhdanteet vai-kuttavat lupaavilta lähi-tulevaisuudessa. Tämän vuoksi myös Ahlsellilla on tavoitteena kasvattaa tek-nisen kaupan tuotteiden valikoimaansa. Meillä on lisäksi käytössä erinomai-nen sähköisen kaupan osaaminen ja kattava net-tikauppa.

Muurinen haluaa kehit-tää Ahlsellin sähköliike-toimintaa entistä tehok-kaammaksi aktiivisella ja rakentavalla otteella.

– Kiinnostuin Ahlsellissa juurikin sen tekemisen meiningistä. Ahlsell ei polje toiminnassaan paikoil-laan, vaan me uskallamme asettaa itsellemme kovia kasvutavoitteita. Moniala-tukkurina meillä on hyvät mahdollisuudet päästä tekemään isoja peliliikkeitä LVI-, sähkö-, rakennus- ja teollisuusaloilla.

Lisätiedot:Tomi Muurinen | Sähkötoimialan johtaja

optiWatti Siirtää mökit älYaikaanSuomalainen OptiWatti

tuo markkinoille uuden innovaation vapaa-ajan asuntojen etähallintaan ja valvontaan. Kotien ja muiden kiinteistöjen älyk-kääseen huonekohtaiseen lämmityksen ohjaukseen OptiWatti on ollut saata-villa jo pidempään. Opti-Watti Mökki on erityisesti mökkien omistajille suun-nattu palvelu, jolla mökin valvonta ja lämmityksen etähallinta onnistuvat mil-loin ja missä vain.

Mökin käyttömukavuus nousee kokonaan uudelle tasolle, kun lämmitystä voi ohjata etänä tarpeiden mukaan.

- Kun olet poissa, mökil-

lä ei tarvita täyttä lämpöä. Kunhan sinne saapuessa, siellä on mukavan läm-mintä. Voit säätää ja tar-kistaa mökin lämpötilat vaikka puhelimella kesken työpäivän. Asiakkaamme

arvostavat myös, että lo-mailun voi mökillä aloittaa heti, eikä tarvitse ensim-mäisenä ryhtyä lämmitys-puuhiin, kertoo OptiWatti Oy:n toimitusjohtaja Ari Tolonen.

Kun lämmitystä ohjataan käytön mukaan, ylilämmit-täminen jää pois ja samalla lämmityskulut pienenevät. Myös luonto kiittää, kun hiilijalanjälki pienenee. Palveluun sisältyvä ympä-rivuorokautinen valvonta tuo mökin omistajalle sekä mielenrauhaa että turvaa.

- Mökkien omistajat ha-luavat tietää, että mökillä on kaikki hyvin myös sil-loin, kun siellä ei oleskella. OptiWatti Mökki-palvelun mukana tulee liiketunnis-tin, joka havaitsee ja ilmoit-taa, jos tyhjässä mökissä on liikettä. Palvelu hälyttää myös, jos mökin lämpötila tai ilmankosteus poikkea-vat määritetyistä arvoista.

Tällöin mökin omistajan on mahdollista reagoida nopeasti ja korjata tilanne, sanoo Ari Tolonen.

Helppokäyttöisestä so-velluksesta mökin omis-taja näkee reaaliaikaisesti sisälämpötilan, ilmankos-teuden ja sääennusteen. OptiWatti huomioi lämmi-tyksessä automaattisesti myös säätilojen vaihtelun sekä tuntihintaisen sähkön käyttäjälle sähkön hinnan.

Suomessa on sähköläm-mitteisiä pientaloja noin 500 000 ja mökkejä noin 250 000. Älykkäillä ratkai-suilla, kuten OptiWatilla, on merkittävä rooli myös sähköverkon tehotasa-painon ylläpitämisessä

tulevaisuudessa.Kuluttajien kiinnostus

kiinteistöjen tehonhallin-taan ja OptiWatin kaltaisiin ratkaisuihin on lisääntynyt erityisesti sen jälkeen, kun ensimmäiset tehomaksut otettiin käyttöön. Palvelu onkin otettu hyvin vastaan markkinoilla.

OptiWatti Mökki-palve-lun ensiesittely tapahtuu mökkikauden kynnyksellä Kevätmessuilla 12.-15. huhtikuuta 2018. Palvelu on saatavilla toukokuussa 2018.

Lisätietoja:Ari Tolonen, toimitusjohtaja, OptiWatti Oy

ISSN: 1795-3995• AMMATTILAISET OIKEAAN TARPEESEEN •

Ilmoitukset/markkinointi:Jani Vaheristo Puh. 045 658 0701 [email protected] toimittaja: Petri LaitinenKustantaja: Target Julkaisut Oy,Petäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIPuh. 0440 211 777, [email protected]: Marko HämäläinenPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino OyOsoitelähteet: Bisnode Finland Oy, Tilastokeskus,Target Julkaisut Oy asiakasrekisteriLehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jos-sa virhe on havaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoitta-jalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta. Mahdolliset huomautukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu. © Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

www.tgj.fi


MAARAKENTAMINEN

Ammattilaiset Oikeaan Tarpeeseen

Ram Mark Oy

MAANRAKENNUSTYÖTKaivinkonetyöt

PurkutyötKalliomurskeetSoramurskeetTäytesoratSepelit

puh 0400 571 536 / 0400 659 306

ww

w.r

am

mark

.fi

Kosulantie 208 D, 58900 RANTASALMI

Janne Huupponen Pekka Heinimö0400 756 168 0400 150 303

www.rantasalmenmaanrakennus.fi

MAMAMAMAMAANSIIRTOANSIIRTOANSIIRTOANSIIRTOANSIIRTOMARTTINENMARTTINENMARTTINENMARTTINENMARTTINEN

KANGASNIEMIPuh. 0400 153 681 / JouniPuh. 0400 907 676 / [email protected]

Maarakennustyöt tela- japyöräalustaisilla kaivinkoneilla.

Myös kuljetusalusta saatavana edullisesti!

MAANSIIRTO JA RAIVAUSRÄSÄNEN OY

Tavisalontie 191, 58200 KERIMÄKIPuh. 0500 252 164, 0500 174 018

www.maansiirtorasanen.fi

SAVONLINNANKUORMAKULJETUS OY• Sora- ja maakuljetukset• Pyöräkonetyöt

Puh. 0500 256 302,050 567 9676

Monipuolisetmaanrakennustyötammattitaidolla!

Ota yhteyttä!Puh. 0500 281 261

[email protected]

kunnat varautuneet heikoSti infran korJauSvelkaan

Kuoppa tiessä, routa-vaurio sillassa? Kuntasi ei ehkä tiedä siitä. Etenkin pienistä kunnista vain yksi kolmesta on selvittänyt infransa korjausvelkati-lanteen, kertoo Taloustut-kimuksen laaja kuntainf-raselvitys. Suunnitelmat velan lyhentämiseksi on alle puolella kunnista.

Pienissä kunnissa yh-

dyskuntatekniikan korjaus-velkatilanteen seuraami-nen on heikolla tolalla, il-menee Taloustutkimuksen tekemästä selvityksestä. Selvityksessä haastateltiin teknisen toimen lautakun-tien luottamushenkilöitä ja kuntien teknisen toimen henkilöstöä.

Pienten kuntien teknisen toimen asiantuntijoista

64 prosenttia ilmoitti, että yhdyskuntateknisten ra-kenteiden korjausvelan määrää ei ole käytännössä selvitetty. Keskisuurissa kunnissa vastaava osuus oli 24 prosenttia ja suu-rissa 13 prosenttia vas-taajista.

Korjausvelan määrä ker-too, paljonko rakenteisiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kun-nossa. Kaikista kunnista keskimäärin joka kolman-nelta puuttuu kokonaiskä-sitys infransa korjausvelan määrästä. Tieto korjaus-velkatilanteesta on lisäksi lähes aina vain teknisen

sektorin asiantuntijoiden omassa päässä tai omis-sa tietojärjestelmissä. Ani harva kunta on vienyt tie-dot kunnan yhteisiin tieto-järjestelmiin.

Pitkäjänteinen suunni-telma korjausvelan lyhen-tämiseksi on vähän alle puolella kunnista, pienistä kunnista vain joka viiden-nellä.

Selvä enemmistö tekni-sen toimen asiantuntijoista suosisi etenkin talvihoi-dossa ja liikenneväylien kunnossapidossa työn kil-pailuttamista markkinoilla. Mieluisin kilpailutusmuoto etenkin isoissa kaupun-geissa on monivuotinen

sopimus.Samaan aikaan teknisen

toimen asiantuntijoiden haastattelujen kanssa Ta-loustutkimus selvitti kun-tien luottamushenkilöiden näkemyksiä. Heistä 59 prosenttia tuottaisi tekniset palvelut pääsääntöisesti kunnan tai kuntayhtymän omana työnä.

Tutkimus ei antanut yksi-selitteistä vastausta siihen, mikä on yhdyskuntateknii-kan töiden kilpailutusaste kunnissa tällä hetkellä. Oman työn osuus on joka tapauksessa yhä merkittä-vä. Selvimmin ja odotetus-tikin näin on vesihuollossa, mutta myös viheralueiden

hoidossa ja kunnossapi-dossa suositaan kunnan työtä. Poikkeuksellisen suuri sen osuus on isojen kaupunkien talvikunnos-sapidossa: 60 prosenttia isoista kaupungeista il-moittaa hoitavansa talvi-hoidon itse.

”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tule-vaisuudesta. Erityisen py-säyttävä on näiden kahden asian yhteisvaikutus: tie-tämättömyys infran kun-nosta ja mahdollinen sa-manaikainen haluttomuus hyödyntää yksityissektorin tehokkuutta”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syr-jö pohtii.

biotaloutta vietävä eteenpäin

turvaamalla puun Saanti markkinoille

Suomen metsät ovat tärkein raaka-aineen lähde sekä biotalouden nykyi-sissä että uusissa tuot-teissa. Puun saatavuuden kannalta ratkaisevassa asemassa olevan Suomen metsäkeskuksen toiminta on turvattava riittävällä rahoituksella valtion bud-jetissa.

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu pitää tärkeänä, että Sipilän hallitus jatkaa työ-tään biotalouden edistä-miseksi ja huolehtii, ettei tämä työ jää kiinni rahoi-tuksesta.

- Metsien monipuolinen hyödyntäminen Suomen biotalousstrategian mukai-sesti ja osana kiertotalout-ta edistää myös ilmasto-tavoitteiden toteuttamista, muistuttaa Loimun toimin-nanjohtaja Mikko Salo.

- Puu on kotimainen, uu-

siutuva raaka-aine. Kuten VTT:n hiljattain julkaisema skenaariotyökin osoittaa, meillä on Suomessa hyvät mahdollisuudet kehittää ekologisesti kestävää ja kannattavaa uutta liiketoi-mintaa käyttämällä luon-nonvarojamme korkean lisäarvon tuotteisiin. Sik-

si on tärkeää, että met-siä hoidetaan kestävästi ja puuta tulee riittävästi markkinoille.

Suomen metsäkeskus huolehtii puuntuotannon kestävyydestä ja kan-nustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon ja puun myyntiin. Loimu

muistuttaa kehysriiheen valmistautuvaa hallitusta, että metsäkeskuksen toi-minnan turvaaminen riittä-vällä rahoituksella valtion budjetissa on kriittinen te-kijä teollisuuden kasvavan puuntarpeen ja siten koko kansantalouden kannalta.

- Hallitusohjelmankin tavoitteena on puun käy-tön monipuolistaminen ja lisääminen. Se ei kui-tenkaan onnistu, jos met-säkeskuksen tekemän neuvonnan rahoitus supis-tuu jatkuvasti ja puuta ei saada tarpeeksi myyntiin. Metsäbiotalous on kan-santaloutemme kipeästi tarvitsema kasvuala, Loi-mun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola sanoo.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Mikko Salo


Mäkelänkankaantie 249490 Neuvoton

Maahantuonti: 05 - 343 5666 (24 h) [email protected]

CAMSO-kumitelat hyllystä-

www.teravaoy.fi

• Myös jätevesijärjestelmät suunnittelusta toteutukseen.Kysy lisää tai pyydä tarjous: puh. 050 538 1336 / Sami Liikanen

• MIKKELI •[email protected] www.louhintaliikanen.com

vuoden avoinpuutarha 2017 –tunnuStuS lintukodon puutarhalle

Rantasalmella, Tuusmä-en maaseutukylässä sijait-seva Lintukodon puutarha sai tänään Vuoden Avoin Puutarha 2017 tunnus-tuspalkinnon Kevätmes-suilla Messukeskuksessa Helsingissä. Tunnustus luovutettiin nyt kuudet-ta kertaa heinäkuussa 2017 järjestetyn Avoimet Puutarhat –tapahtuman pohjalta.

Raati oli valinnassaan yksimielinen, sillä Miia ja Jere Malisen puutarha täytti tunnustuksen saa-jalle asetetut perusteet ja keräsi päivän aikana noin 300 kävijää. Tärkeä peruste tunnustuksen saa-jan valinnalle oli Malisen perheen aktiivisuus ja pit-käjänteisyys tapahtuman onnistumisessa. Perheen yhteisvoimin ylläpidetty puutarha on yllätyksellinen ja sen kasvillisuus on mo-

nimuotoinen. Rakenteiden kierrätysmateriaalit tuovat pihaan eloisuutta ja rentoa tunnelmaa. Raati kohdisti tällä kertaa huomion maa-tilan pihapiiriin luotuihin kotipuutarhoihin.

Lintukodon puutarha on perustettu parikym-mentä vuotta sitten ja sen istutuksia on laajennettu vähitellen. Puutarhassa on runsaasti erilaisia pe-rennoja maanpeittäjistä

korkeisiin lajeihin. Kukkivat köynnökset, suuri köyn-nöshortensia ja erilaiset kärhöt sekä piippuköynnös ja villiviini rikastuttavat näkymiä. Myös pensasker-roksella on tärkeä merkitys

Lintukodon puutarhan ker-roksellisuudessa.

Puutarha sijaitsee pel-tomaisemassa, johon on säilytetty näköyhteys ai-taamisesta huolimatta. Hoidettua aluetta on yh-teensä noin 5000 m2.

Vuoden Avoin Puutarha -tunnustuksella halutaan nostaa esille teemapäi-vään osallistuneita elä-myksellisiä puutarhoja. Tunnustuksellaan Puutar-haliitto haluaa tukea suo-malaista puutarhakulttuu-ria ja puutarhaharrastusta sekä edistää puutarha-matkailua. Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain valtakunnallisen Avoimet Puutarhat -teemapäivään osallistuneiden kesken.

Portit auki jälleen heinäkuussa

Avoimet puutarhat ta-

pahtuma järjestetään seu-raavan kerran sunnuntaina 1.7.2018. Teemana on tällä kertaa: Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen. Tapahtumaan voi jo ilmoit-tautua vierailukohteek-si verkossa osoitteessa www.avoimetpuutarhat.fi.

Avoimet puutarhat -ta-pahtuman järjestää Puu-tarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsför-bundetin kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puu-tarhasäätiöt osallistuvat ta-pahtuman rahoittamiseen.

Yhteistyökumppanina ovat Oy Fiskars Ab, ja Al-lergia-, Iho ja Astmaliitto ry.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

lumi Suli, kevät tuli

Nyt viimeistään on aika käynnistää erilaiset pro-jektit, jotka ovat saaneet vielä odottaa vuoroaan talven jäljiltä. Kevät tuntuu koittavan aina yhtä yllät-täen ja paljastaa samalla kohteita, jotka kaipaavat kunnostusta: esimerkiksi puutarha saattaa odottaa siistimistä ja istutustöitä ja

terassi voi kaivata pesua ja ehkäpä myös pientä kunnostamista. Biltemasta saat kaiken, mitä tarvitset kevään puutarha- ja raken-nuspuuhiin.

Talven jäljiltä puutarhas-sa on usein pudonneita lehtiä ja risuja, ja ensim-mäisiä kevättöitä onkin siivota ne pois kukkien ja

kasvavan ruohon tieltä. Harava on siis ehdoton hankinta! Kenties tänä vuonna olisi aika hankkia muutama uusi väline tai kone, jotka helpottavat työskentelyä puutarhassa. Bilteman uuden MultiX-järjestelmän koneilla on yhteinen akku, ja sarjaan kuuluvat ruohikon siisti-miseen ja leikkaamiseen tarkoitettu trimmeri ja ruo-honleikkuri sekä mootto-risaha, pensasleikkuri ja lehtipuhallin.

Mikäli puutarhassa on koristepuita ja -pensaita, ne kannattaa leikata näin kevään korvalla, varsinkin jos puussa on vahingoit-tuneita tai kuolleita oksia talven jäljiltä. Hoito- ja kasvatusleikkaukset oh-jaavat puiden ja pensaiden

kasvua oikeaan suuntaan ja edesauttavat kukintaa ja paremman sadon kehitty-mistä. Vahingoittuneiden kasvustojen lisäksi on tär-keää leikata mm. liian tihe-ään ja samansuuntaisesti kasvavat sekä toisiaan hankaavat oksat sekä ns. kilpalatvat ja juuriversot. Leikattaessa työkalujen tulee olla teräviä, koska silloin leikkausjälki on puh-dasta ja haavat parantuvat nopeasti. Tappien jättämis-tä runkoon tulisi välttää, mutta samalla myös varoa vaurioittamasta puunkuor-ta. Leikattuja oksia ei pidä myöskään jättää maahan; hyvä oksasilppuri helpot-taa niiden käsittelyä ja hävittämistä.

Kasvilaatikkoviljelystä on tullut erittäin suosittua,

ja tänä keväänä Bilteman valikoimassa on myös pienempi viljelylaatikko aiemman kokovaihtoeh-don lisäksi. Näin vähän pienempäänkin puutar-haan voi saada aikaiseksi kauniin kukkapenkin ja pikkuruisen kasvimaan! Käsittelemättömästä kuu-sesta valmistetut kas-vilaatikot sopivat hyvin niin kasvien, kukkien kuin vihannestenkin kasvat-tamiseen ja viljelyyn, ja niitä voi laittaa päällekkäin haluamansa korkuiseksi pinoksi. Lisäksi laatikko voi toimia kasvihuoneena, kun nikkaroi siihen kannen muovilasista ja puurimois-ta. Näin viljelykautta saa mukavasti jatkettua. Bilte-masta saatavalla muovila-silla on monia etuja: se on

pitkäikäistä, kestää mm. sahaamista, taivuttamista ja poraamista, ja levyko-koja on useita. Kannellinen kasvilaatikko kannattaa sijoittaa aina etelään päin niin, että kansi kallistuu hieman siihen suuntaan – tällöin kasvit saavat mahdollisimman paljon valoa. Kannen tarkemmat rakennusohjeet voi lukea verkkosivuiltamme.

Puutarhanhoito on haus-kaa ja rentouttavaa puu-haa, ja siinä voi herättää henkiin sisäisen viljelijän-sä. On ihanaa upottaa kädet multaan, istuttaa kasveja ja seurata, kun ne alkavat kukoistaa. Hyvät istutusvälineet ovat niin ikään tärkeä osa puutar-hanhoitoa.


KIINTEISTÖNHOITO

Uutta elämää

Käytämme tuotteidemme valmistukseen kierrätys-materiaaleja saatavuuden mukaan.

pihapiiriisi mittojesi mukaan suunnitellulla jätekatoksella, leikkimökillä tai vaikkapa perinteisellä maitokopilla. Kysy myös muita tuotteitamme. Toimitus paikoilleen asennettuna.

www.toimintakeskus.fi

Lisätietoja tuotteista ja toimitusajoista: 044 341 0068 tai 010 327 2940

Olemmemukana

Rakentajamessuilla sekä ulko- ettäsisäosastolla

(B12)

Mallejatuotteistamme näetUutta elämä-tuotannossammeViilarintie 2, Rantakylä

Sisäilmamittaukset / HomemittauksetKuntotarkastukset / KosteuskartoituksetAsuntokaupan kuntotarkastuksetKaihdin- ja markiisipalvelutLämpökamerakuvaukset

REMONTTIPALVELUKARI LYYRA

Puh. 0500 281 140www.kuivauspalvelu.com

[email protected]

KODINKONEHUOLTOA

KodinkonehuoltoBoki Oy

Porrassalmenkatu 1050100 MIKKELI

[email protected] 986 9612, 044 987 9611

AMMATTILAISETOIKEAAN

TARPEESEEN

www.tgj.fi

varomattomaSSariSuJen Ja okSien

poltoSSa kYteemaaStopalon vaara

Kulotus vaatii aina ilmoituksen pelastuslaitokselleRoskien polttaminen on

yksi yleisimmistä maasto-palon syistä ja etenkin ke-vään kuivattamaan maas-toon tuli karkaa herkästi. Viime vuonna Varsinais-Suomessa roskienpoltosta sai alkunsa 54 maasto-paloa. Kevätsiivouksessa kertyvät puutarhajätteet kuten oksat, risut ja lehdet onkin parasta kompostoi-da tai toimittaa jätease-malle. Jos risujenpolttoon ryhtyy, on se osattava teh-dä turvallisesti ja kunnan ympäristömääräyksien mukaisesti.

Risujen ja oksien poltta-misesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta pelastusviran-omaiselle. Selvitä kuiten-kin aina ennen puutarha-jätteen polttamista oman kuntasi ympäristömäärä-ykset. Monessa kunnassa risujen ja oksien polttami-nen on taajama-alueella rajoitettu tai kokonaan kiel-letty. Sekajätettä, muovia

tai käsiteltyä puutavaraa ei saa lainkaan polttaa puutarhajätteen seassa.

Puu ta rha jä t tee t on poltettava aina turvalli-sessa paikassa ja lähel-le on varattava vettä ja alkusammutin. Avotulen tekoon vaaditaan aina maanomistajan lupa eikä

risujen ja oksien polttami-nen saa häiritä naapuria. Tulta tulee vartioida koko ajan. Tuhka saattaa pysyä kuumana useita päiviä polttamisen jälkeen ja syt-tyä uudelleen. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikaan avotulen tekeminen on kiellettyä.

Jos palo leviää, paloa voi yrittää sammuttaa ensin itse alkusammuttimella. Jos palo ei sammu, on varoitettava muita ja soi-tettava viipymättä hätänu-meroon 112.

Ylikomisario Simo Puk-kila Lounais-Suomen po-liisilaitokselta huomauttaa, että huolimattomasta tulen käsittelystä, josta aiheutuu tai voi aiheutua vaaraa toisen turvallisuudelle tai omaisuudelle, voidaan sakottaa. Jos varomatto-masta tulen käsittelystä aiheutuu toiselle vahinkoa, kyseessä on vakavampi rikos, josta voi seurata sakkoa ankarampi ran-gaistus ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu.

Metsänhoidollinen ja muu kulotus

vaatii ilmoituksen pelastuslaitokselleKulotuksesta tai muusta

merkittävästi savua tuot-tavasta tulen käsittelystä on ilmoitettava kirjallisesti pelastuslaitokselle kaksi viikkoa ennen kulotuksen alkamista. Kuivanakin ai-kana saa kulottaa erityistä varovaisuutta noudattaen, ellei alueen pelastusviran-omainen ole kieltänyt avo-tulen tekoa määräajaksi pelastustoimen alueella tai osassa sitä. Metsä-maa tulee kulottaa aina kulotukseen perehtyneen metsäammattilaisen val-vonnassa.


MÖKKITALKKARIPASI TAPIO040 737 4147

TALONMIES, KIRVESMIES

& MÖKKITALKKARI

samassa paketissa

Seuraa

Facebookissa!

CO2

Väestönsuojatarkastukset ja huolto

Etelä-Savon Paloturva OyTimpurinkatu 13, 50150 Mikkeli

www.espaloturva. fi

Toimipiste avoinna: ma, to 8-12 ja 16-18,ti-ke sop. mukaan, pe 8-14

040 578 1583, [email protected]

PIHAPUIDEN KAATOJA METSURIPALVELUT

• Klapien teko • Taimikonhoidot• Ensiharvennukset • Polttopuun myynti

• Puutavaran lähikuljetukset • Mökkitalkkarityöt • Maisemointihakkuut

• Tonttipuiden osto ja välitys

Ota yhteyttä!

ANTENNIASENNUKSET SEKÄTIETOLIIKENNE- JA INTERNET-

RATKAISUT AMMATTITAIDOLLA.NYT MYÖS MINIKAIVURITYÖT!

Hiirolantie 15, MIKKELI, p. 0400 414 [email protected]

www.data-antenni.fi

ANTENNIASENNUKSET SEKÄ TIETO-LIIKENNE- JA INTERNET-RATKAISUT

AMMATTITAIDOLLA

Hiirolantie 15, Mikkeli • puh. 0400 414 [email protected] • www.data-antenni.fi

eSitYS huoneiStotieto-JärJeStelmää koSke-

vakSi lainSäädännökSi lauSunnolle

Suomeen ehdotetaan perustettavaksi uusi tieto-järjestelmä, jota kutsuttai-siin huoneistotietojärjestel-mäksi. Sen ensimmäisenä toteuttavaa osaa, asunto-osakeyhtiön ja keskinäi-sen kiinteistöosakeyhtiön osakkeeseen kohdistuvan oikeuden ja rajoituksen kir-jaamista tai merkitsemistä palvelevaa rekisteriä, kut-suttaisiin osakehuoneisto-rekisteriksi.

Esitetyn lakiehdotuk-sen tavoitteena on luo-pua asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistö-osakeyhtiön osakkeiden

paperisista osakekirjoista ja luoda niiden vaihdantaa, omistusta ja vakuuskäyt-töä palveleva, luotetta-va kirjaamisjärjestelmä. Maanmittauslai toksen ylläpitämään rekisteriin kirjattaisiin tieto osakkeen omistuksesta, panttauk-sesta ja muusta osak-keeseen kohdistuvasta oikeudesta. Esitykseen sisältyvät myös ehdotuk-set asunto-osakeyhtiölain ja asuntokauppalain muut-tamisesta.

Huoneistotietojärjestel-män käyttämien asunto-osakeyhtiöitä ja keskinäi-

siä kiinteistöosakeyhtiöitä koskevien kaupparekis-teritietojen toimittamista varten esityksessä eh-dotetaan lisäksi yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä annettua lakia muutetta-vaksi siten, että asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt te-kisivät jatkossa perusta-misilmoituksen aina säh-köisesti.

ASREK-hankkeen en-simmäisessä vaiheessa toteutetaan asunto-osa-keyhtiön perustaminen sähköisessä muodossa. Tarkoitus on, että vuoden

2019 alusta alkaen kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan sähköisesti eikä osakekirjoja enää pai-neta. Vanhat asunto-osa-keyhtiöt ja niiden osakkeet muutettaisiin sähköiseen muotoon seuraavassa vai-heessa.

Lausuntoaikaa on 4. toukokuuta 2018 saakka. Esitettyjen lakien on mää-rä tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Lisätietoja maa- ja metsätalous-ministeriöstä:hallitussihteeri Timo-Ville Nieminen

panoStuS pihaanparantaa viihtYvYYttäSuomalainen tyypillisesti

laskee neliöitä ja arvioi pintamateriaaleja asun-non valintatilanteessa. Kuitenkin päätökseen ja asuinalueella viihtymiseen vaikuttavat aina tunne- ja arvotekijät, joista ympä-ristön vihreys on yksi tär-keimmistä. Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympä-ristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikute-taan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen.

Kevät on taloyhtiöiden kokousten aikaa. Asialis-talle tulisi aina nostaa yh-teisten alueiden viihtyvyys ja hoito, muistuttaa Timo Taulavuori Puutarhaliit-to ry:stä. Yhä useampi -varsinkin nuori -haluaa osallistua pihan hoitoon ja rakentamiseen esimer-kiksi kaupunkipuutarhan muodossa. Yhteisöllinen hyötypuutarha toimii koko taloyhtiön pihakeitaana, jossa viljelyharrastuksen ohella tutustutaan toisiin asukkaisiin. Monessa pi-hassa halutaan panostaa myös näyttäviin kesäkuk-kaistutuksiin ja kestäviin ympärivuotisiin kasveihin.

Pelisäännöt ja rahoitus

kokouksessaYhtiökokouksessa so-

vitaan pelisäännöt pihan osalta ja valitaan pihatii-min vastaavat. Tärkeintä on hahmottaa kokonai-suus, jossa huomioidaan

asukkaiden toiveet ja tar-vitsemat toiminnot. Esi-merkiksi korttelipihoissa raja-aitojen kaataminen on suotavaa, koska silloin voi-daan yhdistää esimerkiksi jätehuoltoa, leikkipaikkoja ja pyykinkuivausalueita, jolloin viihtyvyydelle ja pihavihreälle saadaan rai-vattua lisää tilaa.

Samalla päätetään myös alueesta, joka tulee viljely-käyttöön. Lisäksi sovitaan yhteisestä budjetista, jolla aluetta rakennetaan. Edul-lisimmillaan alueen saa toimimaan kierrätysma-

teriaalien avulla ja arvok-kaimmillaan viljelylaatikot rakennetaan esimerkiksi siberianlehtikuusesta tai sertifioidusta azobe-puus-ta, jolloin ne kestävät siis-teinä vuosia. Kivisellä tai katetulla pihalla voidaan ottaa astiaistutusten lisäksi käyttöön seiniä, rakentaa riippuvia puutarhoja tai viherryttää kattoja.

Sato jaettavaksi?Parhaiten onnistutaan,

kun myös työn- ja sadonja-osta on sovittu etukäteen. Siinä on kaksi vaihtoeh-

toista periaatetta, kertoo Taulavuori. Sato joko jae-taan vain sen kasvattajille tai kaikki voivat vapaasti korjata sitä kohtuullisuus-periaatteella. Parhaimmil-laan satoa hyödynnetään yhdessä sadonkorjuujuh-lien aikana, jolloin syksyn herkuista pääsee nautti-maan kaikki.

Isoimpien muutosten yh-teydessä, joissa pihaa pe-rusparannetaan tai toimin-toja mietitään uudelleen, kannattaa olla yhteydessä puutarhasuunnittelijoihin ja -rakentajiin. Niitä löytyy Vihreän kirjan kautta lin-kistä www.viherympäristö.fi – Vihreä kirja – Osoiteha-kemisto.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori


AUTOT/KULJETUS

Joka nelJänneS SuomalainenaJaa autolla, Jonka

tuulilaSi on vaurioitunutKiveniskemät tuulilasis-

sa ovat tuttu näky Suomen teillä. Vauriokorjaukseen erikoistuneen Autoklinikan teettämästä kyselystä käy ilmi, että joka neljännen suomalaisen autossa on kiveniskemä. Vauriot tuu-lilasissa aiheuttavat mer-kittävän turvallisuusriskin.

Autoilijan kannattaa tark-kailla tuulilasinsa kuntoa aiempaa tarkemmin ensi toukokuusta alkaen, jol-loin katsastusmääräyksiä tiukennetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan tuulilasin liiken-neturvallisuutta merkittä-västi vaarantava vaurio voi 20.5.2018 eteenpäin johtaa myös ajokieltoon hylkäyksen sijaan.*

Autoklinikan helmikuus-sa teettämään kyselyyn vastanneista kaksi kol-masosaa ei ollut vielä kuullut tästä auton kat-sastukseen vaikuttavasta muutoksesta. Autoklinikan aluepäällikkö Markus Hel-kamäki uskoo, että auto-korjaamojen jonot pysyvät toukokuussa maltillisina tiukennuksesta huolimatta.

– Vaurioitunut tuulilasi on

huomioitu ennenkin kat-sastuksessa, ja meille on tuotu jonkin verran autoja korjattavaksi tuulilasivauri-oista johtuvien hylkäysten vuoksi. Vaurion ei tarvit-se olla edes kovin suuri. Kiveniskemä kuljettajan näkökentän alueella riittää katsastuksen hylkäyspää-töksen perusteeksi.

Kiveniskemä voi tulla kaskossa

säästävälle kalliiksiKiveniskemän saa kor-

jautettua jopa ilmaiseksi, mikäli auton kaskoon kuu-luu lasivakuutus. Sellaisen kertoo hankkineensa jo lähes puolet vastaajis-ta. Reilu kolmasosa ei sen sijaan ole varautunut tuulilasin vaurioitumiseen laajalla kaskolla, ja joka viides ei tiedä, kattaako hänen autonsa kasko tuu-lilasivaurioita.

Alle kahden euron ko-likon kokoiset kiveniske-mät saadaan korjattua useimmissa tapauksissa edullisesti ilman vakuu-tustakin. Iskujäljen täyttä-minen hartsilla kustantaa

muutamia kymppejä. Sen sijaan halkeamat vaativat aina tuulilasin vaihdon, mikä tulee auton omista-jalle huomattavasti kalliim-maksi. Hintataso nousee ilman vakuutusta satoihin euroihin tai jopa yli tuhan-teen euroon.

– Kiveniskemä kannat-taa aina korjata, sillä en-nemmin tai myöhemmin se laajenee lämpötila-vaihtelun, korin liikkeen ja tärinän seurauksena koko tuulilasin alueelle ulottuvaksi halkeamaksi. Tuulilasin korjaaminen ja vaihtaminen eivät vaikuta autovakuutuksen bonuk-siin, mikäli lasivakuutus on käytössä. Lasinkorjaus on ilmaista, mutta vaihtaessa omavastuuosuus saattaa vakuutusyhtiöstä riippuen olla useita satoja euroja. Tästä syystä korjauttami-nen kannattaa myös la-sivakuutetuissa autoissa, Helkamäki vinkkaa.

Autoklinikan kyselyn mukaan parhaiten tuulila-siin tuleviin vaurioihin ovat varautuneet yli 65-vuo-tiaat autoilijat. Heistä 65 prosentilla on jo tuulilasi-

vakuutus. Heikoin tilanne on alle 35-vuotiailla, joilla tuulilasin korjauksen kat-tava vakuutus löytyy vain kolmasosalta.

Ehjä tuulilasi on yhtä tärkeä kuin ehjät silmälasit

Kaskon kattavuus näkyy korjaamattomien kivenis-kemien yleisyydessä: alle 35-vuotiaiden omistamissa autoissa peräti 40 prosen-tissa on kiveniskemä tuu-lilasissa. Yli 65-vuotiaiden kohdalla samanlainen ti-lanne on vain neljäsosalla.

Autoklinikan Markus Helkamäki arvelee, että todellinen lukema saattaa olla suurempikin.

– Kaikkein pienimmät tuulilasin vauriot jäävät usein alkuvaiheessa huo-maamatta. Tällaisia paik-koja on esimerkiksi tausta-peilin takana ja pyyhkimien alla. Siksi autoilijan kan-nattaa tarkistaa tuulilasin kunto ainakin auton ikku-noiden pesun yhteydessä.

Kiveniskemien riski kas-vaa lyhyellä turvavälillä, kesänopeuksien tullessa

voimaan ja sorateillä aja-essa. Vaikka tuulilasin vaurioitumista ei voi takuu-varmasti välttää, omalla ajotavalla on vaikutusta vaurioiden syntyyn.

– Kiveniskemiä tulee kaikkiin autoihin, mutta maltillisella nopeudella ja riittävällä turvavälillä vaurioiden määrää ja ko-koa pystyy hillitsemään. Moottoritiellä suurella no-peudella lasiin iskeytyvä pikkukivikin voi aiheuttaa mittavan halkeaman, mi-käli se osuu aivan tuu-lilasin reunaan. Kiviä ja soraa riittää maanteillä etenkin loppukeväästä. Niitä kerääntyy myös ren-kaiden uriin ja irtoaa sieltä vauhdin kasvaessa. Talvi-renkaiden nastat on sen sijaan pyritty suunnittele-maan sellaisiksi, etteivät ne irrottuaan vaurioita tuu-lilasia, Helkamäki selittää.

Tuulilasin halkeamat ovat ennen kaikkea tur-vallisuusriski. Ne heiken-tävät ajonäkyvyyttä, sillä vaurioitunut lasi häikäisee kuljettajaa ja saattaa aihe-uttaa heijastumia ja vääris-tymiä. Tuulilasi on myös

etenkin eräissä uusissa automalleissa merkittävä osa kantavaa rakennetta.

– Harva meistä jättää korjaamatta tai vaihtamat-ta rikkinäisiä silmälaseja. Vaurioitunut tuulilasi vai-keuttaa näkemistä samaan tapaan kuin rikkinäiset silmälasitkin. Korjaamalla lasin kestävyys saadaan palautettua ennalleen. Aina korjaaminen ei kui-tenkaan ole mahdollista iskun sijainnin tai laajuu-den vuoksi, jolloin tuulila-si vaihdetaan kokonaan uuteen turvallisuussyistä, Helkamäki sanoo.

*Lähde: https://www.trafi.fi/trafi/ajankohtais-ta/5671/uusi_maarays_ajoneuvojen_maaraaikais-katsastuksen_arvostelu-perusteet

Lisätietoja:

Markus Helkamäki, Autoklinikka-yhtiöt Oy

raSkaSta polttoölJYäollaan kieltämäSSä arktiSen

alueen meriliikenteeSSäKansainvälisen meren-

kulkujärjestön IMO:n jä-senvaltiot päättivät myö-hään eilen alkaa valmis-tella kieltoa raskaan polt-toöljyn käytölle arktisessa meriliikenteessä. Raskas-ta polttoöljyä on kutsuttu maailman likaisimmaksi polttoaineeksi. WWF pi-tää päätöstä merkittävänä askeleena arktisen alueen suojelussa.

Kielto koskisi sekä ras-kaan polttoöljyn käyttä-mistä että kuljettamista polttoaineena ja olisi voi-maan tullessaan merkittä-vä askel arktisen alueen suojelussa.

”Se, että raskasta polt-toöljyä ollaan todella läh-temässä kieltämään, on hieno uutinen. Erityisen upean saavutuksesta te-

kee se, että päätös kiellon valmistelusta tehtiin Suo-men hoitaessa Arktisen neuvoston puheenjoh-tajuutta”, WWF Suomen pääsihteeri ja WWF:n kan-sainvälisen arktisen ohjel-man puheenjohtaja Liisa Rohweder iloitsee.

”Järjestökentällä on teh-ty hartiavoimin töitä kiellon aikaansaamiseksi, mutta eilen otettu edistysaskel on vaatinut myös ainutlaa-tuisen hienoa diplomatiaa ja tinkimätöntä työtä sekä virkamiehiltä että poliitikoil-ta. Merkittävää työtä asian edistämiseksi ovat tehneet esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, ulkomaankaup-pa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lämpimät kiitokset ovat paikallaan kaikille asian-osaisille”, Rohweder sa-noo.

Raskas polttoöljy aiheut-taa valtavan uhan herkälle arktiselle ympäristölle, sillä öljyonnettomuuden jälkien siivoaminen arktisissa olo-suhteissa on erittäin haas-tavaa ja öljyn vaikutukset kylmässä ilmastossa ovat pitkäaikaisia. Lisäksi ras-kaan polttoöljyn käytöstä aiheutuva nokilaskeuma sulattaa merijäätä ja lunta, mikä puolestaan kiihdyttää arktisen alueen lämpene-mistä.

Aloitetta raskaan polt-toöljyn kiellon aikaansaa-miseksi olivat aktiivisesti ajamassa Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Islanti, Sak-sa, Hollanti, Uusi-Seelanti

sekä USA. Aloitetta aset-tuivat tukemaan myös Viro, Puola, Tanska, Bel-gia, Irlanti, Iso-Britannia, Tshekki, Ranska, Sveitsi, Portugali, Espanja, Arabi-liitto, Japani sekä Austra-lia. Tanskan tuki kuuden-tena arktisena valtiona oli merkittävässä roolis-sa. Kielto ei saanut tukea muun muassa Venäjältä, Kanadalta ja Kiinalta, mut-ta siitä huolimatta prosessi kiellon aikaansaamiseksi on käynnistetty.

Ympäristöjärjestöjen yh-teenliittymä Clean Arctic Alliance, johon myös WWF kuuluu, peräänkuulutti Lontoossa järjestetyssä IMO:n meriympäristön suojelukomitean (MEPC) kokouksessa kiellon voi-maansaattamista vuoteen

2021 mennessä. Samaa aikataulua päätyivät eh-dottamaan ne kahdeksan valtiota, jotka ajoivat kiel-lon aikaansaamista. IMO:n päätös ei ole yhtä kunnian-himoinen: se velvoittaa jäsenvaltioita saamaan kielto aikaiseksi ”soveli-aassa aikataulussa”.

“Kansainvälinen me-renkulkujärjestö on va-litettavan tunnettu siitä, että tie uudesta ideasta toteutukseen voi viedä jopa vuosikymmeniä. Ras-kaan polttoöljyn kieltoa on kuitenkin jo nyt saatu edistettyä poikkeukselli-sen nopeasti. Kiire vastaa hyvin tarpeeseen, koska merikuljetukset lisääntyvät arktisilla alueilla arktisen merijään sulaessa. Toivot-tavasti hyvää tahtoa riittää

loppuun saakka, sillä kielto ei ole vielä lainvoimainen eikä voimassa” muistuttaa WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Samassa IMO:n ko-kouksessa hyväksyttiin lisäksi strategia, jolla vä-hennetään meriliikenteen kasvihuonekaasupäästö-jä 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strate-giaa – yhdessä raskaan polttoöljyn käyttökiellon edistämisen kanssa – voi pitää välttämättömänä glo-baalina edistysaskeleena ilmastonmuutoksen tor-junnassa.

Lisätiedot:Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi


www.akku-assa.fi

Akut,renkaat ja aurinkopaneeli-järjestelmät maahantuojalta

Akku-Ässä Oy,Yrittäjänkatu 30, 50130 Mikkeli

015 7600722

Johtokatu 1, 50100 Mikkeli • Puh. 040 480 4081

johtokadunauto.fi

VALTUUTETTU HUOLTOPISTE:

• Henkilöautot ja pakettiautot• Vene- ja perämoottorihuollot• Moottorisahat, puutarhakoneet, pienkoneet jne.• Mönkijät ja moottorikelkat• Jarrukenkien liimaukset• Vetokoukut asennettuina

autonomi.fi

Johtokatu 1, 50100 MIKKELIPuh. 040 480 4081

www.johtokadunauto.fi

AUTOKORJAAMO - MAALAAMOTmi MARKKU HEIKKILÄ

Puh. 0400 529 521

Kouvolantie 1121 B52830 [email protected]

Autopeltityöt ja maalauksetsamassa paikassanopeasti ja takuutyönä.

MIKKELIN KOLARITYÖP. TIUSANEN KY

Puh. 050 583 2395, (015) 230 762Karikontie 2, 50600 MIKKELIwww.vauriotyo.fi

KULJETUSPALVELUT,MUUTOT JA REMONTTIPALVELUT

Veljekset Rahikainen Oy suorittaaluotettavasti ja ammattitaidolla sopimusajot,

kappaletavarakuljetukset, muutot sekä rakennussaneeraukset ja remontit.Toimimme Mikkelin talousalueella.

VeljeksetRAHIKAINEN Oy

Hannulantie 3, 50200 MIKKELIPuh. 044 300 0447

[email protected]

Tmi Pekka Halinen

Riihimäenkatu 5, 50100 [email protected]

Puh. 0400 213 200www.pekkahalinen.suntuubi.com

• Vedeiden siirrot• Mökkien ja aittojen siirrot• Mullat ja sorat• Kuormausnosturi kalmarin kanssa

voimakaS ruoStehuonontaa

kolarinkeStävYYttäFolksam on testannut

ainutlaatuisissa testeissä, miten ruosteisuus vai-kuttaa kolariturvallisuu-teen. Testit tehtiin kahdelle ruosteiselle automallille, ensimmäisen sukupolven Mazda 6- ja Volkswagen Golf V -autoille. Tulokset osoittivat, että auton ra-kenteen voimakas ruos-teisuus saattaa vaikuttaa huomattavasti kolariturval-lisuuteen.

– Ruosteen vaikutuk-sesta auton törmäyso-minaisuuksiin tiedetään hyvin vähän. Henkilöauton energiaa vaimentavas-sa rakenteessa olevan ruosteen vaikutuksia ko-lariturvallisuuteen ei ole tutkittu ja testattu. Yleisen käsityksen mukaan voi-makas ruoste vaikuttaa negatiivisesti teräsraken-teen lujuuteen. Olemme verranneet nyt ensimmäis-tä kertaa uudelle autolle ja samalle mallille, johon on tullut jo ruostetta, tehtyjä törmäystestejä nähdäk-semme, millainen vaikutus ruosteella on kolariturval-lisuuteen, kertoo Anders Ydenius, Folksamin liiken-neturvallisuustutkija.

Ruosteen mahdollisen vaikutuksen selvittämi-seksi kolariturvallisuuteen testattiin kahta käytettyä automallia, jotka valittiin vuosimalleista 2003–2004 (Mazda) ja 2004–2007 (VW Golf), ja saatuja tu-loksia verrattiin samoille automalleille uusina teh-tyjen Euro NCAP -testien tuloksiin.

Folksamin testeissä ar-vioitiin, miten auton ruos-teisuus vaikuttaa aikuisen turvallisuuteen. Kummal-lekin automallille tehdyt törmäystestit olivat etutör-mäys- ja sivutörmäystesti. VW Golfille tehtiin lisäksi pylvästesti.

– Tiettyjen palkkien ruosteisuus ei huononna automaattisesti auton ko-larinkestävyyttä, vaan kes-tävyys riippuu siitä, missä ruostetta on. VW Golfille tehdyt testit osoittivat, että vaikka ruoste näkyi levin-neen suhteellisen laajalle auton korin ulommissa osissa, kolariturvallisuutta koskevissa ominaisuuksis-sa ei kuitenkaan havaittu eroja uuden ja ruosteisen auton välillä, kun sisära-kenteissa ei ollut ruostetta,

Anders Ydenius sanoo.– Kummassakin testa-

tussa Mazdassa oli niin laajat ruostevauriot, että moni palkki oli heikentynyt, mikä johti kolarinkestävyy-den selkeään huonone-miseen neljästä tähdestä kolmeen. Se tarkoittaa noin 20 prosenttia suu-rempaa riskiä menehtyä tai loukkaantua vakavas-ti törmäyksessä, Anders Ydenius jatkaa.

Kaikki testatut autot oli-vat olleet ostohetkeen saakka liikenteessä, ja ne olivat läpäisseet katsas-tukset. Ruotsin valtiollisen katsastusyhtiön vuonna 2012 tekemän yhteenve-don mukaan autojen hyl-kääminen katsastuksissa kantavissa rakenteissa olevan ruosteen takia on melko harvinaista.

– Katsastuksissa tarkas-tetaan kantavien raken-teiden ruosteisuus. Ajo-neuvo hylätään, jos ruos-te on levinnyt laajalle**. Testatut autot osoittivat, että kantavista palkeista voimakkaasti ruostuneet autot voivat läpäistä kat-sastuksen. Kyse saattaa olla huolimattomuudesta

tai yksittäisten katsastaji-en erilaisista arvioinneis-ta. Se saattaa jopa olla osoitus siitä, että Ruotsin liikenneviraston voimas-sa olevat säännöt ovat liian löysiä tavallista pa-hemman ruosteisuuden osalta. Asian tarkastelu niiden testiemme valossa, jotka ovat osoittaneet, että ruoste saattaa vaikuttaa kolariturvallisuuteen, an-taa aihetta säännöstön tarkistamiseen sekä sen valvomiseen, että sääntöjä todella noudatetaan, tote-aa Anders Ydenius.

– Koska auto ei ruostu yhtä paljon kaikkialta, on hankalaa saada käsitys siitä, miten suuri vaiku-tus ruosteisella osiolla on törmäysominaisuuksiin. Vähäinen pintaruoste ei ole kolariturvallisuuden kannalta ongelma. Jos auton ulkopinnalla on run-saasti ruostetta, asiaa on tutkittava tarkemmin ja selvitettävä, onko ruostetta myös suurissa palkeissa. Jos ruostetta löytyy niistä, se saattaa vaikuttaa turval-lisuuteen. Tällaista autoa ei pitäisi ostaa, Anders Ydenius toteaa lopuksi.

enSirekiSteröinnitviime vuotta Suuremmat

- Uusien autojen kes-kihinta on tänä vuonna laskenut 1,2 prosentilla

Maaliskuussa ensire-kisteröitiin 11 721 hen-kilöautoa, mikä on 4,5 prosenttia viime vuotta enemmän. Kuluvan vuo-den tammi–maaliskuun ensirekisteröintien määrä on 3,9 prosenttia viime vuoden alkua suurempi. Uusia henkilöautoja ensi-rekisteröitiin tammi–maa-liskuussa 34 413.

Pakettiautoja rekisteröi-tiin maaliskuussa 1 497, joka on 1,8 prosenttia vii-me maaliskuuta vähem-

män. Myös uusien paketti-autojen kysyntä on lieväs-sä kasvussa, sillä kuluvan vuoden vahva tammikuu nostaa alkuvuoden paket-tiautojen ensirekisteröinnit viime vuotta suuremmiksi. Ensimmäisen vuosinel-jänneksen aikana paket-tiautoja on rekisteröity 0,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin maaliskuussa 326, mikä on 4,5 prosenttia viime vuoden maaliskuuta enemmän. Kuorma-auto-jen ensirekisteröinnit ovat ensimmäisellä vuosinel-

jänneksellä 6,9 prosenttia viime vuotta suuremmat. Kasvu tulee pienistä alle 6 tonnin kuorma-autoista, sen sijaan suuria yli 16 ton-nin kuorma-autoja on ensi-rekisteröity 5,3 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Linja-autoja ensirekis-teröitiin maaliskuussa 22. Alkuvuoden aikana uusia busseja on rekisteröity 94, mikä on 11,3 prosenttia vä-hemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Autoveron aleneminen ja romutuspalkkio alen-sivat vuoden vaihteessa uusien autojen keskihintaa

Uusien autojen hinnat alenivat vuoden vaihtees-sa, sillä autovero aleni keskimäärin 0,9 prosent-tiyksikköä. Keskimääräi-sen uuden auton hinnan aleneminen näkyy selvästi Tilastokeskuksen uusien autojen hintaa seuraa-vassa indeksitilastossa. Autoveroa alennetaan vuonna 2015 tehdyn la-kimuutoksen mukaisesti maltillisina portaina vuo-sien 2016–2019 alussa. Indeksitilastojen mukaan uusien autojen hinta ale-ni vuosien 2016 ja 2017 alussa noin 0,6 prosenttia.


Vanha Otavantie 88, Otava • www.otavanmetalli.fiOTAVAN METALLI OY

• Valtuutettu romuautojen vastaanottopiste• Paikan päälle toimitetusta ajoneuvosta suoritamme maksun

ROMUAUTOT KIERTOON!

MUUTA ARVOMETALLISI

RAHAKSIMAKSAMME JALOMETALLIROMUISTA VARMASTI KILPAILUKYKYISEN HINNAN!

(kupari, messinki, kaapeli, alumiini, rst)

MYÖS ROMUAKUISTA

HUIPPUHINTA!

PIHAT SIISTIKSI.Romut kierrätykseen!

Soita heti!

NOUDAMME ROMUA SÄÄNNÖLLISESTI

040 680 5073

OTA YHTEYTTÄ:•Romun osto- ja myynti

040 194 9863•Nouto- ja kuljetuspalvelut

040 680 5073

Katso sivuiltamme video auton viimeisestä matkasta!

Romuautosta PESUSETELI Otavan Nesteelle!

Mikkeli

HaukivuoriKangasniemi

Hirvensalmi

Juva

Sulkava

Anttola

Ristiina

SuomenniemiMäntyharju

Puumala

Savitaipale

Parhaat tontit Suomen kauneimmasta kunnasta!

Kangasniemi on haluttu asuin- ja kesäpaikkakunta. Kunnassa palvelut pelaa! Meillä myös vesistöä riittää, mm. Puula- ja Kyyvesi.

Kangasniemeltä on lyhyt matka lähikaupunkeihin: Pieksämäelle 48 km, Mikkeliin 52 ja Jyväskylään 64 km. Nykyisellä rakennuskaava-alueella ja

haja-asutusalueella on tarjolla vesistöjä ja luontoa lähellä olevia viihtyisiä rakennuspaikkoja ja tontteja omakotirakentajille. Nyt tarjolla tontteja

mm. Säynätlammen, Simolan, Salmenkylän taajama-alueilta sekä kattavasti haja-asutusalueilta (kylät). Tonttien hinnat alkaen 0,20 €/m².

Lisätietoa tonteista: maankäyttöteknikko Jouko Romo, p. 040 515 1736, [email protected]

HUOM! Omakotitontit löytyvät netistä: http://kangasniemi.karttatiimi.fi

www.kangasniemi.fi www.kangasniemi.fi

Katso lisää:

hirvensalmi.fi/asuminen

MIKSI ET MUUTTAISI HIRVENSALMELLE?Hirvensalmi on ainoa Etelä-Savon kunnista, jossa kiinteistöjen arvon kehitys on positiivinen *

* Asuntojen hintakehitys vuosina 2018 - 2020. Kiinteistömaailman ennuste 1/2018.

Maakunnan alhaisin vakituisen asumisen kiinteistövero (0,41 %)

Toiseksi alhaisin kunnallisvero (20 %)

Toiseksi alhaisin yleinen kiinteistövero (0,95 %)

Lammenrantatontti vain 16 000 €- 20 min Mikkelin torilta- Mahdollisuus rakentaa rantasauna

www.destia.fi/palvelut/kiviaines

Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys.Tuotamme kaikkeen rakentamiseen tarvittavat kiviainekset.Tuotevalikoimaamme kuuluvat murskeet, sorat, hiekat ja sepeliteri kokoluokissa. Myymme kiviainesta sekä noutopisteistä ettähaluttuun kohteeseen toimitettuna.

Ota yhteyttä:

Itäinen alue: Aluepäällikkö Hannu Vainikainen 0400 276 020

Pohjois-Savo ja Pohjois-KarjalaMyyntipäällikkö Mikko Soininen 050 568 6011

Keskinen alue: Aluepäällikkö Hannu Koponen 0400 259 876

Etelä-Savo Myyntipäällikkö Antti Laapio 040 758 0224Keski-Suomi Myyntipäällikkö Taina Tuhkanen 040 630 2675Etelä-Karjala ja KymenlaaksoMyyntipäällikkö Harri Liimatainen 040 758 4335

[email protected]

Documents

5i6w5fr09axn.cdn.shardcms.com...rankattu maailman on-nellisimmaksi maaksi, ja myös asuintyytyväisyys on Tanskan ohella Euroo-pan kärjessä, asukkaiden keskinäisessä vuorovaiku-tuksessa