EGONOMIFINANSSI RY – OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAIN YHDISTYS | NRO 4/2011

YrittäjyysInnova

atio

Start-up

Busin

essYh

teisku

nnallin

en

Idea Missio

Muutosvoima

Orga

nisaa

tio

Pääoma

Riski

Invest

ointi

Liiketoiminta

Voitt

oRaha

Arvo

Hinta

Tie

tarjous voimassa 31.12. saakka“Very sheep” © Oluthuone Leskinen & 2009-2011

Sheeper than sheep

sparklingwine

12cl 2½ecAVA Clásico sECO

On aika kirjoittaa viimeinen puheenjohtajan ter-vehdys Egonomiin. Olen taas tapojeni mukaan viikon myöhässä deadlinesta, mutta onneksi ko-

mea päätoimittajamme on lauhkea kuin lammas eikä tästä syystä osaa edes olla suuttunut minulle. Kiitos Santtu että olet jaksanut odottaa juttujani. Tämä oli vissiin ensimmäi-nen niistä monista kiitoksista, jotka minun pitäisi tämän jutun aikana muistaa kirjoittaa.

Tullessani opiskelemaan taloustieteitä Oulun yliopis-toon, en tiennyt mitä seuraava viisi vuotta tuovat tulles-saan. Kyllä, siihen aikaan kuvittelin vielä, että opiskeluai-kani yliopistolla tulisi olemaan tuo paljon himoittu mutta täysin epärealistinen viisi vuotta. Nyt neljännen vuoden alkaessa ja opintopisterekisterin näyttäessä alle sataa opin-topistettä voisin sanoa epäonnistuneeni. Mutta kuitenkaan en osaa nähdä asiaa tältä kantilta. Olen monesti miettinyt, onko kaikki ollut tämän arvoista. On.

Uusi hallitus on aloittanut jo hallitustoimintaan pereh-tymisen, ja me vanhat rupeamme jättäytymään pikkuhil-jaa joululomalle. Mikä onkaan se tunne, kun joululoman jälkeen elämällä ei olekaan enää mitään merkitystä? Kil-tikselle voi mennä enää vain juomaan kahvia ja pelaamaan uusinta Tiger Woods -golfia (tämä on samalla henkinen vetoomus juuri valitulle hallitukselle, että minä ja edes-mennyt Kylli-setämme haluaisimme aikuisten oikeasti sen uusimman version). Jossakin vaiheessa vastuun pakoilu on

PUHEENJOHTAJALTA

pakko lopettaa ja pakottaa tiensä pois kellareista luento-saleihin. Edellistä lausettani kirjoittaessa päässäni rupeaa soimaan legendaarinen Fintelligens – Kellareiden kasvatit. Tästä tajunnanvirrasta varmaan huomaatte, että ei minulla ole oikein enää mitään sanottavaa. Takki on tyhjä, hyvällä tavalla.

Se johtunee kahden hallitusvuoden mukanaan tuomas-ta liiallisesta alkoholin käytöstä tai ehkä kaikki sanottava on jo sanottu. Paljon on yhdessä tehty ja koettu, nyt on toimijoiden aika vaihtua. Onneksi olen voinut jo nyt huo-mata, että uusi hallitus tulee olemaan erittäin osaava ja toimintakykyinen.

Ei kai tässä varmaan tämän kummempaa. Kiitos ja an-teeksi kaikille kuluneesta vuodesta, te finanssilaiset olette tehneet siitä minulle ikimuistoisen. Nyt on aika ripustaa PJ:n frakki seuraavan harteille ja lähteä etsimään jotain muuta tekemistä. Jos tämä homma nyt pitää johonkin ki-teyttää, niin olette oikeesti aika tosi mahtavaa porukkaa.

Ja totta kai unohdin kirjoittaa niitä monia kiitoksia, joista tekstin alkuosassa mainitsin. Otetaan ne tähän lop-puun tiivistetysti: kiitti!

Epilogi

Joni Vatjus-Anttila

Finanssin hallituksen onnellinen mutta väsynyt puheenjohtaja 2011.

EgONOmi 4/2011 3

PÄÄTOimiTTAJALTA

Yrittämisen voi ymmärtää monella tavalla.Yleisesti yrittämisenä pidetään sitä, että henkilö tavoittelee toiminnal-

laan jotain päämäärää. Kyse voi olla periaatteessa mistä vain, esimerkiksi pyrkimyksestä parantaa opiskelijoiden asemaa Oulun yliopiston taloustie-teiden tiedekunnassa [sivu 6] tai pyrkimyksestä saada baarista petikaverei-ta korneilla iskurepliikeillä [sivu 24].

Liike-elämässä yrittämisenä pidetään perinteisesti sitä, että henkilö pe-rustaa yrityksen, jonka kautta hän pyrkii työllistämään itsensä ja ansaitse-maan sitä kautta rahaa. Tällöin yrittäjänä voidaan pitää niin isältä perityn vartiointiliikkeen pitäjää [sivu 14] kuin aloittelevaa start-up-yrittäjääkin [sivu 10].

Englanninkielessä yrittäminen (entrepreneurship) ymmärretään täy-sin eri tavalla. Sanalla entrepreneur tarkoitetaan yrittäjää, joka toimii ta-louden muutosvoimana luomalla innovaatioita ja hyödyntämällä mahdol-lisuuksia. Entrepreneur pyrkii jatkuvasti uusiin ja parempiin ratkaisuihin. Tällainen yrittäjä ei välttämättä omista yritystä, mutta hän toimii määritel-lyllä tavalla yrittäjämäisesti.

Yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista on yhteiskunnallinen yrittäjyys (social entrepreneurship), jossa on kyse positiivisten yhteiskun-nallisten muutosten saavuttamisesta liike-elämän keinoin [sivu 18]. Kyse ei ole kukkahattuhyväntekeväisyydestä vaan kovasta kilpailusta; merkittä-vimpiä yhteiskunnallisia vaikutuksia luovat yritykset pysyvät ja vähemmän aikaansaavat häviävät.

Olipa kyse sitten baarissa yrittämisestä, perinteisestä yksityisyrittämi-sestä, start-up-yrittämisestä tai yhteiskunnallisesta yrittämisestä, voidaan klassisesti todeta, että yrittäminen on askel kohti uutta tulevaisuutta.

Santtu-Matti Korkalo

Päätoimittaja

EGONOMI 4/201120. vuosikerta

Julkaisija:Finanssi ryTaloustieteiden tiedekuntaPL 4600, 90014 Oulun yliopistopuh. (08) 553 2921hallitus@finanssi.org

Päätoimittaja:Santtu-Matti Korkalojulkaisuvastaava@finanssi.org

Julkaisutoimikunta:Santtu-Matti Korkalo, pj.Erik AaltoNiina KallioinenKatri KenolaJoona LahtiTiina Reponenjulkaisutoimikunta@finanssi.org

Muut kirjoittajat:Teemu MustonenJouni NykyriMatti RusilaEmmi RäätäriHannu StewartLauri TenhunenJoni Vatjus-AnttilaEemeli VäyrynenSami Väänänen

Taitto:Santtu-Matti Korkalo

Paino:Multiprint Oy, Oulu

Painosmäärä:150 kpl

Egonomi verkossa: www.finanssi.orgwww.issuu.com/finanssi

Yrittäminen vie kohti uutta tulevaisuutta

8 10

12 14

18 24

28 32

4/2011

Uusi Kylli-Poju, Jouni Nykyri, kertoo

itsestään ja roolistaan.

Hannu Stewart kertoo, miten ideat

muuttuvat yrityksiksi.

OuluSESsin puheenjohtaja innostaa yrittjyyteen.

Esittelyssä kolme finanssilaista, jotka toimivat yrittäjinä.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on vastaus

huomisen haasteisiin.

Onko iskurepliikeistä yrittämisessä apua?

(Kuvan henkilöt eivät liity)

Julkaisutoimikunta vertaili oululaisia opiskelijaravintoloita.

Kylteri koeajoi Volkswagen GolfGTI Edition 35:n.

sIsällyslUETTElO

Noin vuosi takaperin pyörittelin peukaloitani ja mietin minkä luottamustehtävän kautta minulla olisi eniten annettavaa Finanssille.

Ilmoitin itseni raveihin kisaamaan koulutuspolittisen vastaavan pestistä – valinta osui kohdalleni. Vedin mietintämyssyn syvälle päähäni jo loppusyksyksyllä, jotta voisin kääriä hihat keväällä heti lukukauden ja luentojen alettua.

Kuluneeseen vuoteen mahtuu tuntikaupalla kokoustamista, ideoiden pallottelua, byrokratin rattaiden voitelua, maailmanparannusta, konkretiaa ja jokunen Jaloviina-paukku.

Moni asia olisi kuitenkin jäänyt toteuttamatta ilman aktiivista ja naisvaltaista (hox!) kopotoimikuntaa. Syvä kumarrus ja kiitos Susannalle, Annalle, Marialle, Tuijalle, Hannalle, Titalle sekä jämäkkä kädenpuristus Jonnelle.

Lauri TenhunenKoulutuspoliittinen vastaavakopo@finanssi.org

KUVA Santtu-Matti Korkalo

Kopolla on asiaa

TAMMI-HELMIKUU

– Uuden opintosuunnitelman aiheuttaman kalabaliikin siivittämänä kopotoimikunta toteutti suuren palautekyselyn kurssien sisällöstä intranetin kautta. Vastauksia saatiin 47 kappaletta. Ex-Dekaani Alajoutsijärvi kiitti toimikuntaa ak-tiivisuudesta, ja toivoi seuraavan kyselyn keräävän enemmän vastauksia

– Käynnistettiin ideointi vuoden opettajan ja tiedekunta-laisen palkitsemisesta, sekä kiltahuoneen lehtitarjonnan uudistamisesta.

– Toimikunnan aloitteesta kansantaloustieteen sekä johtami-sen yksiköt perustivat opetuksenkehitystyöryhmät.

MAALISKUU

– Toimikunnan avulla Finanssi lähti tavoittelemaan vuotuista Ekonomiliiton opetuspalkintoa Ouluun teemalla ”kansanta-loustieteen seminaarityön ohjauskäytänteet.”

– Talouselämä löysi paikkansa kiltahuoneen lehtitarjonnassa.

– Pienryhmäohjausta ideoitiin erityisesti +2 opiskelijoiden osalta.

– Finanssi haki ylioppilaskunnalta Universitas avustusta yrittäjyys- sekä atk-kurssien järjestämiseen. Toimikunta ideoi kurssien sisältöä omissa kokouksissa, ja teki yhteistyötä OTY:n kanssa palavereissa, joista poistuttiin usein valomer-kin saattelemana.

HUHTIKUU

– Finanssi ja OTY saivat 10 000€ budjetin yrittäjyyskurssin järjestämiselle.

SYYSKUU

– Käynnistettiin äänestys vuoden opettajan palkitsemisesta.

– Universitasrahoitteinen yrittäjyyskurssi käynnistyi 46 kylte-rin ja 54 teekkarin voimin.

– Opintovastaava Titta Kettunen otti päävastuun toimikun-nan pyörittämisestä.

LOKAKUU

– Ensimmäistä kertaa Finanssi ry:n 20-vuotiseen taipaleen aikana ainejärjestö palkitsi vuoden opettajan. Kansantalous-tieteen professori Rauli Svento sai kunnian olla ensimmäinen palkittu. Raimo Kalliopuska ja Marketta Holmberg palkittiin puolestaan vuoden tiedekuntalaisina pyyteettömästä työstä ja positiivisuudesta opiskelijoita kohtaan.

– Toimikunta välitti opiskelijoiden tyytymättömyyden tiu-kentuneisiin ilmoittautumiskäytäntöihin kannanoton muo-dossa tiedekunnalle. Myös yhtenäisistä loma-ajoista annettiin Finanssin lausunto.

MARRASKUU

– Kansainvälinen liiketoiminta sai lisää opetuksen kehittämi-seen omistautuneita henkilöitä päättämällä perustaa ope-tuksen kehittämistyöryhmän, joka yhdistetään johtamisen vastaavan ryhmän kanssa

– Tiedekunta pyysi toimikuntaa tekemään uuden palaute-raportin kursseista ja opintosisällöistä. Toimikunta alustaa vastaavaa projektia ensi vuoden alkua ja toimijoita varten, jotta projekti onnistuisi entistäkin paremmin.

JOULUKUU

– Toimikunta otti kantaa kesätenttijärjestelyihi– Pienryhmäohjausta kehitettiin edelleen.

Finanssilaista koulutuspolitiikkaavuonna 2011

EgONOmi 4/2011 7

SAATKO JOUNiSTA KYLLiKSESi?

EgONOmi 4/20118

Hei olen Jouni, uusi Kylli-Pojunne. Monen vuoden uran jälkeen edellinen kylteriyhdyshenkilönne päätti jättää paikan auki seuraajalleen. Markkinoin-

nin miehenä Antti ei varmaan itsekään osannut enää laskea, kuinka kauan oli ollut samassa nakkihommassa. Antin alka-essa joko ammattimaiseksi opiskelijaksi tai golf-pelaajaksi, minä omistan seuraavat vuoteni yhdyshenkilön roolilleni, jossa toimin linkkinä SEFEn, Finanssin ja sen jäsenten välillä. Ensimmäisenä haasteenani on kasvattaa jalkateräni sopiviksi edeltäjäni tilaviin saappaisiin.

Olen kovasti miettinyt, kauanko kestää saada oikeutetusti tämä kunniakas setämies-titteli. Täytyykö tosiaan bongailla vuosikurssilaisiaan Kauppalehden nimityspalstalta vai riit-tääkö, että Movember-viikset tummuvat tarpeeksi näkyäk-seen metrien päähän? Optimistina toivon ja katson saavut-taneeni tämän, kun hallitsen SEFEn jäsenedut ja -palvelut sujuvasti vielä Jumprun pation lämmittimienkin ääressä sekä pystyn puhumaan fuksitytön optiojäseneksi aularavintolan kahvijonossa.

Teen töitä sen eteen, jotta finanssilaiset tuntisivat SEFEn ammattitaidolla tuottamat edut ja palvelut mahdollisimman lähellä arkeaan. Päivän Kauppalehteä on silti turha odottaa sänkyyn asti, vaikka joitain jäsenetuja on jo tullutkin tarjoil-tua monen finanssilaisen nenän alle.

Kuten tässäkin numerossa esitellyt yrittäjät, en erotte-le työ- ja vapaa-aikaani, vaan teen työtä ilosta itse tekemistä kohtaan. Samalla kun toiset yrittäjistä tavoittelevat unelmiaan, maailman muuttamista tai loputonta määrää rahaa, minulle niitä vastaa se, että saan työkseni häärätä tämän kylteriyhtei-sön parissa. Paitsi se loputon määrä rahaa jää toki puuttumaan.

Päästetäänpä siis Antti-setä uusien haasteiden pariin vuoden alusta alkaen. Muistakaahan jatkossa rohkeasti kään-tyä miun puoleen joko Sefeen liittyvissä asioissa tai ihan muuten vaan. Paitsi golfaamisen suhteen. Rajansa näilläkin omaksumiskyvyillä.

Jouni Nykyri

Kylteriyhdyshenkilöaka Kylli-Poju

2012–

Tervehdys finanssilaiset!

Tervetuloa maailmaan, jossa käyrät leikkaavat.Olethan jo SEFEn optiojäsen? Ilmoittaudu: www.kylterit.net

23171_sefe_kylteri_brandi_ilmot_a4_1101026.indd 2 26.1.2011 16.35

Inspiraation lähteet vaihtelevat yrittäjältä toiselle. Kuten kaikki muutkin, yrittäjät löytävät innostusta muiden saa-vutuksista, henkilöistä joita ihailemme, lehdistä, tapah-

tumista, videoista, sitaateista, ystäviemme kannustuksesta, kilpailusta… …Voit löytää innostuksen periaatteessa mistä vain ja milloin vain.

Se mistä innostut ja inspiroidut ei vaikuta menestykseesi, jos innostuminen on aitoa. Yksi asia on kuitenkin viime ai-koina yhdistänyt melkeinpä kaikkia menestyksekkäitä yrittä-jiä. Harva yrittäjä onnistuu luomaan kestävällä pohjalla olevaa kasvua pelkän hyvän idean ympärille. Entistä tärkeämpää on löytää todellinen ongelma, jota ratkaistaan. Jos yrityksen pää-tavoitteena on luoda rahaa, jää matka todennäköisesti melko lyhyeksi. Todellisen ongelman ympärille rakennetun yrityk-sen on puolestaan huomattavasti helpompaa löytää ideansa ja ratkaisunsa ympärille kiinnostusta.

Viimeisen vuoden ajan olen löytänyt innostusta yrittäjyy-teen muutamasta lähteestä joista haluan sanoa sanan tai kaksi. Suurimmat innostuksen lähteeni ovat olleet toiset opiskeli-jayrittäjät, jotka eivät pelkää kokeilla ideoidensa lentokykyä todellisessa maailmassa. Opiskelijat jotka vievät ideansa kon-

septeiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Se mikä näissä henkilöissä innostaa on se että he ovat aivan tavallisia opiskelijoita kuten sinä ja minä eivätkä he omaa erityisiä/yli-inhimillisiä kykyjä tai taitoja. Ainoa mitä heiltä vaadittiin oli itseluottamus ja pe-lottomuus toimia ideoidensa hyväksi. En yritä sanoa etteikö ideoiden kehittämien tuotteiksi, ja palveluiksi vaatisi loput-tomia tunteja työtä asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi, ideoiden muokkaamiseksi ja koodirivien tulkitsemiseksi. Tär-kein pointti on kuitenkin, että ne jotka ovat vieneet ideansa yrityksiksi eivät juurikaan poikkea meistä muista.

Toinen asia joka on innostanut minua on Suomeen hil-jalleen kehittynyt yrittäjyyskulttuuri, jota kehitettäessä opis-kelijat ovat olleet suuressa roolissa. Kuten olet saattanut kuulla (jos et niin suosittelen seuraamaan sivustoa www.arcticstar-tup.com), Suomea on viime aikoina nostettu maailmankar-talle uusien yritysten, yrittäjyysyhteisöjen ja maailmanluokan tapahtumien myötä. Tällaisessa toiminnassa on hienoa olla mukana jo pelkästään sen vuoksi, että tulevaisuudessa voi to-deta olleensa mukana luomassa jotain merkittävää.

Jokaisen meistä tulisi pysähtyä hetkeksi aika ajoin ja löytää se asia joka innostaa. Tekemällä työtä asioiden eteen jotka to-dellisuudessa eivät innosta, ei johda useinkaan kovin suureen menestykseen. Sen sijaan seuraamalla sitä mikä inspiroi sinua – oli se yrittäjyyden parissa tai ei – vältyt ainakin harmailta hiuksilta työn kiinnostavuuden suhteen.

Se mikä inspiroi sinua voi olla jotain aivan muuta, kuin mikä innostaa minua. Tärkeintä on kuitenkin innostua ja teh-dä eikä pelkästään haaveilla.

inspiraatiostaidean kauttayritykseksi

OPiSKELiJAN ÄÄNi

Hannu Stewart

Kirjoittaja on valmistumassa oleva johtamisen opiskelija, OuluSES-aktiivi ja tuleva yrittäjä.

Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat

©2011 Accenture. All rights reserved.

Suurimmat innostuksen lähteeni ovat olleet muut opiskelijayrittäjät

”

EgONOmi 4/201110

Montako kertaa olet   luennolla tai ylipäätään koulussa olles-sasi kuullut puhuttavan yrittä-

jyydestä? Jos olet tavallinen tallaaja, kuten suurin osa meistä on, et luultavasti yhtään kertaa. Tähän on hyvin yksinkertainen syy: yrittäjyydestä ei Suomen koulujärjes-telmässä puhuta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yhtään mitään. Tähän on useitakin syitä, ja yksi niistä on se, että Suomessa yrittäjyys ei ole niin sanotusti pöydällä. Ei, vaikka sen pitäisi olla.

Ennen talouskriisiä Suomessa ei pu-huttu yrittäjyydestä kuin korkeintaan hyvin negatiiviseen sävyyn poliitikoiden avustussotkujen keskellä. Toisaalta olem-me kasvaneet suurten valtionyritysten ja nokioiden varjossa ja tottuneet ajatukseen, että ne tarjoavat meille varmaa työtä ja hyvinvointia.   Yhteiskuntamme on näin tuudittautunut ajatteluun, jossa voimavarat suuntautuvat olemassa olevien yritysten ja instituutioiden ylläpitämiseen. Valitetta-vasti joillakin aloilla myös opiskelijat usko-vat sokeasti, että tämä on ikuisen onnen ja autuuden takaava menettelytapa.

Me taloustieteen opiskelijoina tiedäm-me kuitenkin, että tällaisen kehityksen jatkuminen liian pitkään voi merkitä vain yhtä asiaa; varmaa tuhoa. Joidenkin arvioi-

den mukaan seuraavien 10 vuoden aikana Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa pelkästään sitä varten, että voisimme säi-lyttää edes nykyisen elintasomme. Aika huimaava luku, kun katselee Nokian alas-päin suuntautuvaa spiraalia ja paperiyhti-öiden vaikeuksia.

Tämän ja yhteiskunnallisen asenteen vuoksi Suomen korkeakoulukaupunkei-hin on vuodesta 2008 lähtien syntynyt ns. entrepreneurship society:ja, eli paikallisia yrittäjyysyhteisöjä. Ne ovat opiskelijoiden toisille opiskelijoille pyörittämiä itsenäi-siä yhdistyksiä. Tunnetuin näistä on Aalto Entrepreneurship Society, ES. Meillä on Oulu Student Entrepreneurship Society, tuttavallisemmin OuluSES.

OuluSES perustettiin kesällä 2010 ja ta-voitteena oli heti alusta lähtien tuoda yrit-täjyys kaikkien Oulun korkeakouluopis-kelijoiden huulille. Lyhyen toimintamme aikana olemme järjestäneet jo useita tapah-tumia. Niissä on ollut mahdollisuus oppia esimerkiksi oman yrityksen perustamises-ta, liiketoimintamalleista tai aina tärkeästä viestinnästä. Kruununjalokivenä lyhyessä historiassamme on tietenkin viime kevää-nä järjestetty Startup Challenge 2011, jossa opiskelijat pääsivät tiimeissä kartuttamaan oikeaa kokemusta oman kasvuyrityksen

rakentamisesta. On ollut ilo kuulla vielä syksylläkin, kuinka tämä kilpailu muutti osallistujien asenteita yrittäjyydestä!

Nyt alkanut lukuvuosi on tuonut OuluSES:n toimintaan aivan uutta vipi-nää, eikä pelkästään siksi, että puikoissa on   uusi hallitus. Halusimme nimittäin tuoda toimintamme vieläkin lähemmäksi opiskelijoita, joten aloitimme niin sanotun “ideapajan”, joka järjestetään toistuvasti joka toinen viikko. Ideapajat ovat rentoja tapahtumia, joissa yrittäjyydestä kiinnos-tuneet, tai jo yritysideaansa kehitelleet opiskelijat voivat kokoontua ja vaihtaa ajatuksia. Kannustamme rohkeasti kerto-maan kaikki uudet yritysideat, ja tiedättekö miksi? Sen takia, koska ne eivät -kuten ei mikään muukaan- kehity ilman palautetta!

Itsekin taloustieteen opiskelijana tie-dän, että meille annetaan parhaat keinot luoda uutta liiketoimintaa ja muuttaa maa-ilmaa. Joten älkää jämähtäkö keskinkertai-suuteen, älkääkä   tyytykö teille annettui-hin sääntöihin. Tulkaa rohkeasti mukaan OuluSES:n toimintaan ja luokaa itse oma tulevaisuutenne.

Matti RusilaPuheenjohtaja

Oulu Student Entrepreneurship Society

missä yrittäjyys,siellä vapaus(ja vastuu)

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 1312

1. Olen pyörittänyt mainostoimistoa syksystä 2011 alkaen, erityisesti tarjotaan verkkosivujen tekoa ja suunnittelua yri-tyksille. Tällä hetkellä hoidan hommaa yksin, kotitoimistosta käsin. Olen ollut kiinnostunut verkkosivujen suunnitellusta sekä yrittäjyydestä jo aiemmin, ja olen käynyt taloustieteiden tiedekunnassa aiemmin tarjolla olleen yrittäjyyden sivuaine-kokonaisuuden, sekä joitain kursseja TOL:ilta.

2. Sain viime kesänä yhteydenoton ja minulle tarjottiin ensimmäistä projektiani. Tässä vaiheessa en ollut vielä viralli-sesti yrittäjä, mutta projektin myötä havaitsin, että aloittavan yrittäjän ei tarvitse omata maata mullistavaa ideaa tai ajatusta – riittää, että on tarjottavana jotain missä on hyvä. Huo-masin, että tällä toimialalla oli pienille toimijoille kysyntää. Siispä ensimmäisen projektini aikana ajatus yrittäjyydestä konkretisoitui ja 1.9.2011 rekisteröin virallisesti yritykseni. Ensimmäisen projektin jälkeen yritys starttasi yllättävän hyvin ja kivuttomasti: sain heti ensimmäisenä päivänä kaksi asiakasta.

3. Päiväni koostuu erilaisista asioista. Soittelen eri yrityksiin ja hankin uusia asiakkaita. Tähän mennessä asiakkaita on ollut sopiva määrä ja hoidan kerrallaan noin kahta tai kolmea projektia. Vaikka aikaa tähän uppoaa kiitettävästi, on kui-tenkin palkitsevaa olla yrittäjänä, etenkin silloin kun asiakas innostuu suunnitelmistani ja ehdotuksistani. On myös muka-vaa, kun saa itse olla puikoissa, tietää kaiken mitä yrityksessä tapahtuu, sekä voi itse tehdä kaikki päätökset. Positiivista myös on, että jokaisen asiakkaan kanssa saa aloittaa alusta, ja lähteä luomaan juuri hänelle sopivaa sivustoa. Välillä on toki ollut myös niin sanottua ”luomisen tuskaa”, eli ideaa pitää jonkin aikaa etsiskellä. Vaikka teen tätä täysipäiväisesti, voin rytmittää päiväni oman mielen mukaan ja näin ollen muistan jättää aikaa myös omille asioille.

Ville Nordlund4. vuoden markkinoinnin opiskelija

Nordlund Design

4. Olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, eikä paineita laa-jentumiseen ole. Yhden miehen yrityksenä, kotitoimistosta työskennellen olen voinut kokeilla yrittämistä ja pitää kulut alhaalla; tämä on kuitenkin melko kilpailtu toimiala. Tällä hetkellä katteet projekteista ovat olleet hyviä, ja olen voinut kerryttää omaa pääomaa. Toisaalta toimintaa voisi jatkossa myös laajentaa, kenties palkata freelance työntekijöitä. Olisi toki hienoa jos olisi oma toimisto. Minulla on kokeileva lähestymistapa laajentumiseen, ja laajentuminen tapahtunee askelittain. Tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen nykyti-lanteeseen ja koen, että on hyvä toimia näin.

Aloittavan yrittäjänei tarvitse omata maata mullistavaa ideaa tai ajatusta

”

HAASTATTELIJA Niina Kallioinen

FINANSSILAISIAYRITTÄJIÄ

1. mitä yrität?

2. millainen oli yrityksesi alkutaival?

3.millaista on yrittäjän arkesi?

4. millaiset ovat yrityksesi tulevaisuuden suunnitelmat?

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 1514

1. Olla komiampi kuin ”poika Kuhmosta”! Leikki sikseen, koska tuo leikki on hävitty jo aikaa sitten. Olen siis kahdes-sa eri yrityksessä mukana: Vartiointiliike Kissansilmä Oy sekä Tmi Limingan Kiinteistöhuolto. Kissansilmä on isäni vuonna 1995 perustama turvallisuusalan yritys, jonka perin alkuvuodesta. Toimin yrityksessä toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Äitini on vielä toistaiseksi mukana hallituksen jäsenenä. Kiinteistöhuolto on täysin oma yritykseni, joka on perustettu keväällä 2009. Kiinteistöhuolto on erikoistunut ulkoalueiden kunnossapitoon ja päätoimiala onkin enempi koneurakointia kuin kiinteistöhuoltoa. Niin ja kyllähän tuota täällä koulussakin yritetään käydä.

2. Olen kasvanut yrittäjäperheessä, joten minulle yrittäjyys on ollut melkeinpä se normaalia palkkatyötä luonnolli-sempi tie. Ei siis voi sanoa, että olisin jostain saanut ahaa-elämyksen yrityksen perustamiseen, vaan valinta oli minulle hyvinkin luonteva. Suhteiden kautta minulle tarjoutui hyvä tilaisuus ja kiinteistöhuollolla olikin asiakkaat hankittuna ja sopimukset allekirjoitettuna, ennen kuin koko yritystä oli perustettu. Riskit yrityksen perustamiseen olivat toisin sanoen lähes nolla. Ensimmäisenä vuonna hoidin itse kaiken käytännön työn. Toisena vuonna palkkasin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Entinen Uusyrityskeskus, nykyinen BusinessOulu, auttoi huomattavasti käytännön kysymyksis-sä. Suosittelen erittäin lämpimästi, että kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tutustuvat heidän palveluihinsa.

3. Normaaliin ansiotyöhon en juurikaan osaa verrata omaa yrittäjän arkeani, koska en ole ollut päivääkään ns. oikeissa töissä. Olen aina ollut joko vanhempieni ”palkkalistoilla” tai oman yrityksen palveluksessa. Työpäiväni vaihtelevat suu-resti. Välillä saattaa olla, että painan tukka hulmuten koko päivän ja välillä on rauhallisempaa. Eniten nautin siitä va-paudesta, että voin vaikka kesken työpäivän käväistä kaverilla kahvilla, jos siltä tuntuu. Isoin hyöty oman yritystoiminnan

pyörittämisestä koulun käymisen ohella on ollut opetettavien asioiden syvällisempi pohdiskelu, kun niitä on voinut aina peilata omaan yritykseen ja oikeaan käytännön elämään. Mutta kyllähän rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että jos tämä työpanos, jonka omaan yritykseeni olen laittanut, olisi tuhlattu vaikka Op:n kassalla, niin tuntiansioni olisi huomattavasti korkeampi ja koulunkäyntini huomattavasti paremmalla asteella. Mutta onhan tämä ollut huomattavasti vapaampaa työskentelyä. Täytyy luottaa niihin tulevaisuuden kassavirtoihin!

4. Maailmaa koitetaan vallata ja kaikki on myytävänä, jos sikseen tulee! Suurimmat kehitystavoitteet ovat tällä hetkellä kiinteistöhuollon puolella. Tulen yhtiöittämään sen (tai perustamaan kokonaan uuden Oy:n) vuodenvaihteessa ja samalla omistuspohjaa tullaan laajentamaan. Sen myötä pyrin painottamaan enempi koulunkäyntiä ja suorittamaan nyt ainakin ne kandin paperit pois alta.

Joonas Tuomikoski4. vuoden laskentatoimen opiskelija

Vartiointiliike Kissansilmä jaLimingan kiinteistöhuolto

Maailmaa koitetaan vallata ja kaikki on myytävänä, jos sikseen tulee!

”

HAASTATTELIJA Tiina Reponen

1. Tuliworks on kolmen miehen media- ja markkinoin-tialan yritys, eli nk. mediatoimisto, jonka tehtävä on tarjota markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta. Kohderyhmänä Pohjois-Suomen pien- ja start-up-yritykset sekä vastaa-vat ryhmät, joilla ei pääasiallisesti ole varaa tai uskallusta ulkoisiin markkinointipalveluihin. Yrityksemme on toiminut kesästä 2011 asti. Tällä hetkellä keskeisimmät prosessit yri-tyksessämme ovat markkinointisuunnittelu sekä digitaalisen viestinnän toteutus. Suomeksi tämä tarkoittaa websivuja ja verkkokauppoja, sekä viestintään liittyvää suunnittelua ja oheisprosesseja.

2. Olemme tavallaan alkutaipaleella edelleen, sillä perusta-mistyö ei ole vielä valmis. ”Siitä se ajatus sitten lähti” -tyyppi-nen innovaatio kumpusi pidempiaikaisesta haaveesta toimia yrityksessä, joka noudattaa täysin ja puhtaasti omia arvojaan ja toimintamallejaan. Jussin ja Tomin tunsin jo ennestään niin ihmisenä kuin ammatillisestikin, ja alustavien keskuste-lujen jälkeen kaikki jakoivat saman luomisen vimman. Valit-simme kohderyhmäksemme pienyrittäjät kahdesta syystä: 1) pienyrittäjillä ei yleensä ole varaa hankkia ulkoisia suunnitte-lupalveluita ja he ovat siksi avoin segmentti, 2) palvelemalla pienyrittäjiä tiedämme, että työllämme todella on merkitystä, koska autamme ihmisiä heidän omien elämänprojektiensa kanssa. Ensimmäiset asiakkaat saatiin kahdesta suunnasta: tuttavaverkostosta sekä Tomin aiemmista asiakassuhteista verkkosuunnittelutöistä.

3. ”Päätoimisesti opiskelija, sivutoimisesti yrittäjä” johtaa tilaan, jossa normipäivää ei juuri ole. Arjen työprosessimme koostuvat kahdesta osasta: yksilöllisestä työpanoksesta sekä kollektiivisista palavereista, joissa ideoita jalostetaan. Aikaa menee juuri niin paljon kun sitä itse on valmis laittamaan, ja joskus tuntuu, että panoksen tulisi olla vielä suurempi. Rahan kannalta fakta on, että yrittäjyys on hullun hommaa ja edes ns. ylläpitävä palkkataso on melko kaukana tulevaisuudessa. Isoisän viisauksilla kuitenkin mennään: ”Ihminen, joka tekee työtään, koska haluaa olla osa muutosta parempaan, kehittyy ja tulee tekemään sivussa myös rahaa. Ihminen, joka tekee työtään tehdäkseen rahaa, saattaa tehdä rahaa, mutta kehitys ei ole kestävää.” Yrittäjyydessä kaikki on kiinni fokuksesta,

siitä miten tavoitteensa haluaa saavuttaa. Jos työskentelee vain rikastuakseen, tekee loppupeleissä vääriä kompromis-seja ja menee sieltä mistä aita on matalin. Jos haluaa luoda maailmaan jotain hyvää, tulee kehittää itseään, ja loppupe-leissä yltää tasolle, jolla ihmiset haluavat palveluitasi. Työ toimii korvaamattomana referenssinä omille markkinoinnin opinnoille. Markkinointi on käytännön aine, jota opetetaan vain teoriassa ja siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että opiskeli-joilla olisi omia rajapintoja, joista yhtymäkohtia voisi hakea.

4. Muistan kritisoineeni luennolla erästä vierailevaa start-up-yrittäjää suunnitelmallisuuden puutteesta. Nyt alan ymmärtää käytännössä toimialan hektisyyttä. Oppikirjasta saadut kasvumallit voi vielä unohtaa, sillä kyse on puhtaasti ihmisten kanssa yhdessä toimimisesta ja ”harmoniasta”. Aloitamme toimintamme täydessä mittakaavassaan vasta kevättalvella tai kesällä. Siihen mennessä valamme toiminta-mallimme ja perustamme lujaan pohjaan pilottien kautta.

Ville Hulkko4. vuoden markkinoinnin opiskelija

Tuliworks

HAASTATTELIJA Joona Lahti

Rahan kannalta fakta on, että yrittäjyys on hullun hommaa

”EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 1716

Yhteiskunnallinen yrittäjyys (social entrepreneuship) on systemaattista liike-toimintaa yhteiskunnallisten muutosten saavuttamiseksi. Toiminnan keskeisin määrittäjä on aina kyseessä olevan yrityk-sen, yhdistyksen, yhteisön tai säätiön yh-teiskunnallinen missio.

Usein yhteiskunnalliset yritykset pyrki-vät vastaamaan ongelmiin, joiden ratkaise-misessa yksityinen ja julkinen sektori ovat epäonnistuneet. Kyseessä ei kuitenkaan ole ns. kolmas sektori eli vapaaehtoissek-tori, jonka tunnuspiirteenä on voittoa ta-voittelematon toiminta. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla voittoa tavoittelevia ja taloudellinen kannattavuus on niiden kes-tävän toiminnan kannalta tärkeää. Kaik-kein tärkeintä yhteiskunnallisille yrityksille on kuitenkin aina yhteiskunnallinen mis-sio ja sitä kautta toteutuvat yhteiskunnalli-set muutokset.

Päinvastoin kuin suurin osa moder-neista yksityisyrityksistä, lukuisat yhteis-kunnalliset yritykset keskittyvät Maslow’n tarvehierarkian alimmille tasoille. Nämä yritykset eivät luo älypuhelimia eivätkä videopelejä. Sen sijaan niiden tyypillisiä missioita ovat esimerkiksi köyhyyden lie-vittäminen ja peruskoulutuksen tarjoa-minen. Ottamalla huomioon vähäosaiset asiakasryhmät, joiden tarpeita ei ole vielä tyydytetty, yhteiskunnalliset yritykset syn-nyttävät uusia markkinoita.

Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan onnistumisen määrittää mission toteu-tuminen ja saavutetun yhteiskunnallisen

muutoksen voimakkuus. Näitä on kuiten-kin vaikea mitata, minkä vuoksi yritys-ten keskinäisen paremmuuden vertailu on usein ongelmallista. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevat säätiöt ovat kuitenkin kehittäneet arviointiperusteita, joilla kaik-kein innovatiivisimmat ja tehokkaimmat erotetaan massasta. Esimerkiksi Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistys tote-aa, että ”yhteiskunnallinen liikeidea on 1) mullistava, 2) skaalautuva ja 3) taloudelli-sesti kannattava”.

Tavallaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä on ollut jo kauan.

Historiasta löytyy lukuisia poikkeuk-sellisia henkilöitä, jotka hyvillä teoillaan ovat edesauttaneet ja luoneet positiivisia muutoksia. Esimerkiksi Florence Nightin-galen vapaaehtoistoiminta yhteiskunnalli-sen päämäärän hyväksi loi pohjaa nykyai-kaiselle sairaanhoidolle jo 1800-luvulla.

Toisaalta termi ”social entrepreneur-ship” levisi suuren yleisön tietoisuuteen paljon myöhemmin. Ensimmäistä kertaa se mainittiin yhteiskunnallista muutosta käsittelevässä kirjallisuudessa 1960-luvul-la ja sillä tehtyjen Google-hakujen määrä kasvoi räjähdysmäisesti vasta vuonna 2007.

Nykyajan tunnetuin yhteiskunnallinen yrittäjä lienee Muhammad Yunus, bangla-deshilainen ekonomisti ja pankkiiri, joka loi mikroluoton käsitteen.

Mikroluotossa on kyse pienien lainojen myöntämisestä ihmisille, jotka ovat niin köyhiä, että he eivät perinteisten määri-

telmien mukaan ole luottokelpoisia. Tar-koitus on, että tällä alkupääomalla köyhät saavat mahdollisuuden yrittää ja työllistää itsensä.

Yunus aloitti mikroluottoliiketoimin-nan Bangladeshissa 1974 lainaamalla ra-haa nälänhädän uhreille omista varoistaan. Vuonna 2006 liiketoiminnalla oli jo yli 130 miljoonaa asiakasta. Samana vuonna Yu-nus ja hänen perustamansa mikroluotto-pankki Grameen Bank ansaitsivat työstään Nobelin rauhanpalkinnon.

Aitoihin, tieteellisesti tutkittuihin liike-toimintamalleihin perustuvaa yhteiskun-nallista yrittäjyyttä pidetään ratkaisuna 2000-luvun haasteisiin. USAssa se on jo vakiinnuttanut paikkaansa julkisen ja yksi-tyisen sektorin välissä. Suomessa toiminta on vasta alkutekijöissään.

Toisaalta yhteiskunnalliselle yrittäjyy-delle onkin enemmän tilaa yhteiskunnissa, joissa julkinen sektorin rooli ei ole yhtä mittava kuin esimerkiksi Pohjoismaissa.

Joka tapauksessa yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa kasvussa. Ilmiön soveltuvuutta yrittäjyyden vahvistamiseen ja monipuolistamiseen ollaan käsitelty jo ministeriötasolla. Työ- ja elinkeinominis-teriön työryhmä ehdottaakin mallia kos-kevan kehittämistyön käynnistämistä ja hankkeen perustamista jatkotyötä varten.

Seuraavilta sivuilta voit lukea neljästä suomalaisesta yhteiskunnallisesta yrityksestä ja yrittäjästä.

Yhteiskunnallinen YRittÄJYYs

“FirSt thEy ignOrE yOu, thEn thEy laugh at yOu, thEn thEy Fight yOu, Then you win.”

EgONOmi 4/2011 19EgONOmi 4/201118

“SOcial EntrEPrEnEur iS an EntrEPrEnEurwiTh a sociaL mission.”

TEKSTI Santtu-Matti Korkalo HAASTATTELUT Sara Laakso

ainaaja on vuonna 2010 perustettu yritys, markkinapaikka, jossa yksityiset ihmiset voivat ottaa ja antaa lainaa toisilleen. Alunperin idea tuli

perustajajäsen tuomas talolalta. Kesällä 2009 hän etsi tietoa paremmista tavoista tavoittaa pankkiasiakkaita verkossa. Pian hän tajusi, että kaikki voitaisiin tehdä fiksummin ja sosiaali-semmin, kun ihmiset toimivat toisilleen pankkeina. Toiminta aloitettiin kolmen perustajan voimin, ja mukaan lähti myös sijoittaja, jolta saa apua softan kehityksessä.

Liiketoiminnan ideana on, että lainanhakija tekee hake-muksen, johon toiset voivat tehdä tarjouksia.

”Esimerkiksi 1000€ lainahakemukseen minä voin tarjota 100€ 10% korolla, joku toinen 150€ 12% korolla jne. Me hoi-damme sopimukset ja maksujen välitykset osapuolten välillä. Lainaajan yhteiskunnallisena tavoitteena on tarjota sekä lainanottajille että -antajille mahdollisuus saada parempaa kor-koa rahoilleen. Lainaamisessa ei tarvita välttämättä pankkia tai rahoituslaitosta välissä.”

Lainaajan palvelussa lainaaminen toimii käänteisenä huu-tokauppana. Käänteinen huutokauppa tarkoittaa tarjouskisaa, jossa ensiksi mukaan tulevat lainanantajat voivat tarjota kor-keampaa korkoa. Myöhemmin mukaan tulevien on tarjottava alempaa korkoa, jotta he mahtuisivat mukaan lainaan. Tämä huutokauppa jatkuu niin kauan kuin ilmoitus on avoinna. Jokaisen lainanhakijat luottotiedot ja henkilöllisyys tarkiste-taan pankkitunnistuksella. Palvelua pääsee käyttämään mikäli luottotiedoista ei löydy merkintöjä.

Yritys saa tuloja lainan järjestelypalkkioista, tilinhoitomak-suista ja veloituksella saaduista tuotoista.

”Voitto on jokaisen yrityksen elinehto ja toiminnan tarkoitus. Voitto mahdollistaa palvelun kehittämisen käyttä-jien eduksi ja mahdollisesti myös laajemmin yhteiskunnan eduksi. Kuitenkin mielestäni jokaisella yrityksellä pitäisi olla tärkeimpänä tavoitteena asiakkaiden palveleminen ja ongel-mien ratkaisu. Rahan tekeminen on välttämättömyys, mutta tärkeämpää on tuottaa arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle. Raha kyllä seuraa perästä.”

Egonomin lukijoille Tuomas haluaa sanoa: ”Elämä on ly-hyt, nauttikaa opiskelusta! Ja kun lähdette työelämään, kysykää itseltänne haluatteko pyöritellä papereita seuraavat 40 vuotta vai tehdä oikeasti jotain merkittävää?”

L

”Lainaajan yhteiskunnallisena tavoitteena on tarjota sekä lainanottajille että -antajille mahdollisuus saada parempaa korkoa rahoilleen”, kertoo Tuoma Talola.

opspot on Mikko Perälän vuonna 2010 perustama yhteiskunnallinen yritys, jonka liiketoimintamalli on yksinkertaistetusti urheiluagentuuri. Edustetaan

pelaajia, etsitään vapaita pelaajia, otetaan heidät talliin, sekä etsitään uusia seuroja ja työnantajia. Topspotin toiminta ei kuitenkaan keskity pelkästään pelaajiin, vaan tarkoituksena on hyödyntää urheilumaailmassa liikkuvat nopeat ja isot raha-summat laajempaan kokonaisuuteen.

”Nigeriaan on perustettu ensimmäinen jalkapalloakatemia. Joka vuosi nousee uusia pelaajia, joille löydetään hyvin mak-sava työpaikka ulkomailta. Käytännössä hyvin pienestä osasta tulee jalkapalloilijoita, mutta sillä rahalla pystytään kehittä-mään toimintaa Nigeriassa. Raha tienataan siis joko pelaajilta tai seuralta, mutta pääasiassa jalkapalloilijoilta.”

Topspotin ideana on käyttää urheilua yhdistävänä tekijänä, jonka ympärille luodaan koulutusta, infrastruktuuria, tervey-denhuoltoa sekä yhteistyötä.

”Yhteisön rakentaminen aloitetaan huippupelaajilla. Tavoitteena on, että pelaajat tuntevat siihen myöhemminkin yhteenkuuluvuutta ja haluavat panostaa muu muassa inves-toimalla. Jokainen joka tulee akatemiasta saa koulutuksen. On tärkeää, että varsinkin ne jotka eivät pääse ammattilaisiksi, saavat koulutuksen jollekin toiselle alalle.”

Mikko haluaa Topspotin tiimoilta muuttaa urheilumaail-massa valloillaan olevia rakenteita. Hän haluaa luoda esimer-kin, miten siinäkin bisneksessä voi mennä hyvä edellä sen sijaan että se pahimmillaan muistuttaisi jotakin, joka täyttää ihmiskaupan elementit. Topspot pyrkii omalta osaltaan luo-maan kestävyyttä siihen maailmaan.

Mikko on sarjayrittäjä ja Topspot on hänen kymmenes fir-mansa. Egonomin lukijoille hän haluaakin kertoa, miten yrit-täjyys on ajatusmalli rohkeudesta ja halusta muuttaa olemassa olevia rakenteita tekemällä jotakin erilaista, tai tekemällä asian paremmin.

”Yrittäjyys on tulevaisuuden juttu, koska se pysyy aina. Sitä kannattaa tutkia, harjoittaa ja uskaltaa yrittää. Olemassa olevat taloustieteen normit kaatuvat, opiskeltavilla teorioilla voi olla viimeinen päivämäärä, mutta yrittäjyys toimii aina. Sillä pystyy jättämään merkkinsä yhteiskuntaan. Yrittäjyys tarkoittaa sitä, että uskaltaa tehdä ja kun epäonnistuu yrittää yhä uudestaan ja uudestaan. Epäonnistumista ei kannata pelätä: itekin oon ryssinyt monta kertaa.”

T

Mikko Perälä ja jalkapallon MM-kisojen ”poika”. Perälän perustama Topspot parantaa yhteiskuntaa luomalla urheilun kautta mm. koulutusta, infrastruktuuria, terveydenhuoltoa ja yhteistyötä.

Epäonnistumista ei kannata pelätä: itekin oon ryssinyt monta kertaa.

”

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 2120

emos Helsinki on vuonna 2005 perustettu ajatus-hautumo, think tank, jossa toimii joukko yhteis-kunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia.

Toiminnan ytimessä on korkeatasoinen tutkimus, josta syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja. Keskeisinä teemoina ovat hyvinvointi, tulevaisuuden kaupungit ja vähä-hiilinen yhteiskunta. Perustajajäsen roope Mokka kertoo, että organisaation perustamiseen johti myös halu tehdä jotakin itselle mielekästä.

”Monet nuoret menevät töihin, he ovat innoissaan, mutta törmäävät nopeasti siihen, että asioita ei saa tehdä jollakin tavalla. Se on turhauttavaa, kun itse ajattelee, että miksi kun omasta mielestä asia pitäisi tehdä juuri tällä tavalla.”

Demos Helsingissä ei siis istuta turhaan palavereissa, jos aiheeseen ei sillä hetkellä pysty keskittymään. Lisäksi jokaiselle työntekijälle maksetaan saman verran palkkaa, sillä tutkimus-ten mukaan rahan vaikutus motivaatioon on positiivinen vain tiettyyn rajaan asti. Mielekkyyttä työhön haetaankin rahan sijaan ennemmin sen sisällöstä. Organisaatiorakenteessa ei ole hierarkiaa, ja jokainen vakituinen työntekijä on samanarvoi-nen osakas.

Demos Helsinki saa yhteydenottoja tilanteissa, joissa van-hat ratkaisumallit eivät riitä ja tarvitaan uusia ideoita tai konk-reettisia toiminnan muutoksia. Tällaisissa murroskohdissa organisaatiot jäävät helposti sen hetkisten yhteistyötahojensa ja tuotantoprosessiensa vangiksi. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ilmenee siis konkreettisena pyrkimyksenä luoda yhteiskun-nallista muutosta. Roope kuvaa, että muutoksen luominen ihmisten toimintatapoihin on pitkä prosessi.

”Sitä kai ne sosiaaliset innovaatiot ovat, että pystytään luomaan täysin uusia tapoja toimia. Siten saa paljon enemmän aikaiseksi kuin jos vain kehittäisi jonkun kilpailevan nykyiselle versiolle.”

Julkisuus ja keskustelun herättäminen ovat ajatushautu-motyön peruspilareita, sillä ne takaavat tutkimuksen vai-kuttavuuden. Julkiseen keskusteluun tuodaan uusia kestäviä ajatuksia. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saatta-minen yhteen. Tarkoituksena on luoda maailmaa, jossa rahvas muuttaa yhteiskuntaa, eikä ainoastaan valitse päättäjiä. Luoda uusia markkinoita, tapoja toimia, jotka syrjäyttävät vanhat ja toimimattomat rakenteet. Roopen terveiset Egonomin lukijoil-le ovatkin kannustavat.

”Siitä vaan tuhoamaan vanhoja markkinoita ja luomaan uusia! Se on hauskaa, koska silloin saa myös hajottaa kanssa!”

IESEC on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon opiskelijajärjestö, joka toimii yli 110 maassa, ja jolla on yli 60 000 jäsentä. Se on hyvä esimerkki organisaa-

tiosta, joka vaikuttaa yhteiskuntaan olematta kuitenkaan varsi-naisesti yhteiskunnallinen yritys. AIESEC Oulun puheenjohtaja tuomas Salmi kertoo, että toiminnan tarkoituksena on edistää maailmanrauhaa ja saavuttaa ihmiskunnan täysi potentiaali. Suureelliset tavoitteet eivät kuitenkaan jää kauniiksi visioksi or-ganisaation nettisivuilla, vaan niitä tavoitellaan systemaattisesti.

Tuomaksen mukaan perustavoitteesta voidaan suoraan johtaa AIESEC:n toiminta: työharjoittelu ulkomailla ja johta-mistaitojen kehittäminen käytännön toiminnassa. AIESEC ei tavoittele voittoa, mutta firmat maksavat sille työharjoitteluista. Saatava raha käytetään ihmisten kouluttamiseen ja taitojen ke-hittämiseen. Järjestö tarjoaa turvallisia tilanteita, joissa ihmiset voivat oppia uusia taitoja; Tuomaksen sanoin luodaan ilmapiiri, jossa asioille tehdään jotakin.

”Ulkomainen työharjoittelu tarjoaa kulttuurisen koke-muksen, joka mahdollistaa silmien avautumisen ja lisää ym-märrystä muiden ihmisten suhteen. Tarkoituksena on ero-avaisuuksista huolimatta löytää yhtäläisyyksiä, mitä kautta voidaan päästä rauhallisempaan yhteiskuntaan.” AIESEC: in kautta työharjoitteluun pääsee pk -yrityksiin sekä paikallisiin vapaaehtoisjärjestöihin, sillä suuret monikansalliset firmat ei-vät pysty tarjoamaan samankaltaista autenttista kokemusta, sitä oikeaa kulttuurishokkia. Taloustieteen alan harjoittelun pituus on yleensä 3-12 kk.

”Monet tietävät jonkun asian, jonka haluaisivat muuttaa. Siitä valitetaan, puidaan nyrkkiä, mutta harva ihminen lähtee muuttamaan asiaa. Työkalut muutokseen ovat opeteltavissa; niitä voi harjoitella ja niissä voi tulla erinomaiseksi. Nämä työ-kalut ovat johtamis- projektinhallintaitoja. Niitä tarvitaan, kun halutaan johtaa ihmisiä kohti yhteistä päämäärää. Tuomaksen mukaan se on keskeistä, koska ihminen ei voi muuttaa asioita yksin. AIESEC:in toiminnassa on myös B-to-B neuvotteluista kiinnostuneita opiskelijoita. He myyvät ulkomaiset harjoitteli-jat paikallisiin yrityksiiin. Mitä useampi nuori yksilö voidaan varustaa näillä työkaluilla sitä useampi asia tässä maailmassa muutetaan.” Tätä tarkoittaa ihmiskunnan täyden potentiaalin tavoittelu.

D A

AIESEC Oulun puheenjohtaja Tuomas Salmi haluaa tarjota työkalut maailman muuttamiseen.

”Sitä kai ne sosiaaliset innovaatiot ovat, että pystytään luomaan täysin uusia tapoja toimia”, juttelee Demos Helsingin Roope Mokka.

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 2322

Egonomin toimitus otti marraskui-sena torstai –iltana suunnakseen Poikkitieteelliset haalaribileet

Tivolissa. Iskuryhmämme tavoitteena oli päästä tutkimaan iskurepliikkien ihmeel-listä maailmaa havainnoimalla ympäristöä ja haastattelemalla paikalle saapuneita juh-lijoita. Halusimme selvittää, onko näistä kulttimaineen saavuttaneista lausahduk-sista tai muista tempuista konkreettista hyötyä vai ovatko ne vain urbaanilegendaa ja ”hyvää läppää”.

Ovien auetessa kello 22.00 Tivolin tanssilattialla oli vielä hiljaista, vain sa-tunnaisia opiskelijoita tilaamassa illan ensimmäisiä tiskillä ja hakemassa juhla-tunnelmaa jutustellen huurteisen ääressä. Iskuryhmä otti oman paikkansa rauhal-lisesta nurkkauksesta, josta oli hyvä tark-kailla huomaamatta tanssilattian tapah-tumia. Kun väkeä alkoi valua vähitellen bilepaikalle, myös tanssilattia alkoi täyttyä ensimmäisistä tanssijoista.

Ensimmäisenä estradille astui kaksi erittäin itsevarman oloista nuorta miestä. Olemuksen ja elekielen perusteella tuskin jäi epäselvyyttä, mitä nämä herrasmiehet olivat tulleet haalaribileistä hakemaan. Päätimme keskittyä tämän kaksikon toi-minnan tarkkailuun, koska oletettavas-ti heistä saisimme jotain kirjoitettavaa juttuumme.

Eikä oletuksemme mennyt harhaan. Noin kello 22.42 se tapahtui. Tanssimassa olleet herrat huomasivat tanssilattian reu-nalla vastakkaisen sukupuolen edustajia. Kiinnittääkseen näiden nuorten naisten huomion herrat päättivät käyttää klassis-

HERRAT pääTTIVäT KäyTTää KLASSISTA

”VIRVELIKIKKAA”.

ta ”virvelikikkaa”. Vaikuttavan näköistä, mutta ilmeisen tehotonta, sillä hetken kes-kustelun jälkeen kohteemme palasivat ase-miinsa, keskelle tanssilattiaa.

Tanssilattian ollessa vielä suhteellisen hiljainen iskuryhmämme päätti siirtyä ala-kertaan karaokebaarin puolelle hiomaan sotasuunnitelmaa. Nauttiessamme paria hassua ja odotellessamme sitä kuuluisaa ahaa –elämystä tarkkailimme ympäristö-ämme karaokebaarissa. Kello lähenteli jo puolta kahtatoista, Tivoli alkoi täyttyä ja juhlijat olivat niin sanotusti juhlatunnel-missa. Lopulta triomme pääsi todistamaan paikan päällä sitä kauan odotettua ensim-mäistä iskurepliikkiä.

”Mennäänkö tupakalle, onko sulla tulta?”

”Beibi, mä oon tulta.”Tutkimusryhmän tuomio oli selvä:

vanhan liiton iskurepliikki. Vähän kli-seinen ja väljähtänyt, mutta kuitenkin se illan ensimmäinen. Tästä riemastuneena

siirryimme haastattelemaan erästä talo-ustieteiden fuksia, joka suostui haastat-teluun ilomielin. Haastattelun edetessä kävi ilmi, että kyseessä oli varsinainen iskurepliikkigeneraattori. Kyseinen her-rasmies kertoi, että ei ollut kohdannut ainuttakaan iskurepliikkiä kuluneen illan aikana, mutta mainitsi ohimennen oman suosikkirepliikkinsä.

”Hei! Mä tarjoon sulle paukun - ja sit-ten mennään meille saunoon!”.

Seuraavaksi päätimme hakea naisel-lista näkökulmaa iskurepliikkeihin ja et-simme käsiimme haastatteluun suostuvan naisopiskelijan. Lopulta sellainen löytyi ja pääsimme tenttaamaan haastateltavaa. Ky-seinen naishenkilö kertoi, että ei liiemmin pidä iskurepliikeistä, sillä pääsääntöisesti ne ovat olleet erittäin heikkotasoisia. Haas-tateltavamme ei äkkiseltään osannut nime-tä yhtä yksittäistä mieleenpainuvaa isku-repliikkiä, mutta hän kertoi kohdanneensa illan aikana non-verbaalisia iskurepliikke-

jä. Koska haastateltavamme liikkui yksin, Egonomin toimitus veti johtopäätöksen, että kyseisen nuoren naisen kohtaama huulten lipominen ja silmäpeli eivät olleet tuottaneet tulosta.

Illan edetessä päätimme etsiä vielä yh-den haastateltavan. Toimituksen grillatta-vaksi päätyi eräs n:nen vuoden taloustie-teilijä. Hyvä niin, sillä haastatteluistamme puuttui kokemuksen syvä rintaääni. Haas-tattelemamme mieshenkilö oli ilmeisesti huumorimiehiä, sillä hän väitti suosikki-repliikkinsä olevan

”Lähetkö tanssiin?” ”Näytänkö mä Kevin Costnerilta?”

ISKUyRITyKSISSä JäI ISKIJäLLE JoKA KERTA LUU KäTEEN

Toimituksemme kuitenkin epäilee ky-seisen iskurepliikin toimivuutta. Kyseinen henkilö oli sitä mieltä, että jos hän päättäisi käyttää iskurepliikkiä, yrittäisi hän keksiä jonkin uuden ja omaperäisen iskureplii-kin, sillä vanhat klassikot eivät kuulemma tuota tulosta.

Illan edetessä haastatteluryhmämme päätti luopua onnistuneen iskurepliikin metsästyksestä ja siirtyä nauttimaan ilo-lientä muiden juhlijoiden sekaan. Jos is-kurepliikeistä voi ylipäätänsä olla hyötyä, ne toimivat korkeintaan kellon kääntyessä kohti yön pikkutunteja, kun juttujen taso muutenkin alkaa laskea kohti iskurepliik-kien tasoa. Totesimme, että havaitsemis-samme iskuyrityksissä jäi iskijälle joka kerta luu käteen ja olisi ollut mielenkiin-toista tehdä samat haastattelut reilusti puo-lenyön jälkeen. Valitettavasti tiskin kutsu alkoi käydä liian vastustamattomaksi myös haastatteluryhmällemme, joten kyseinen haastattelu jääköön toiseen kertaan.

“KÄYTSÄ USEIN TÄÄLLÄ?”

Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 2524

Nesulaiset tuovat eri kaupunkien kylteri-järjestöt yhteen. Päätoimintaamme ovat sitsit ja puolivuosittainen seminaari, joista kaikki ovat varmaankin jo saaneet sähkö-postia. Toimikuntamme koostuu neljästä uskomattoman kauniista amatsonista ja yhdestä kauhiasta karpaasista. Toimim-me Finanssin hallituksen valvovan silmän alla, ja välillä meidät irroitetaankin omasta hommastamme avustamaan Finanssia hei-dän omissa tapahtumissaan.

NESUn sitseillä on aina uskomattoman kivaa; siellä tutustuu toinen toistaan iha-nampaan ihmiseen, kaatoja on riittämiin ja sitsien ohjelmakin on mietitty etukä-

teen! Olette tervetulleita osallistumaan myös muiden kaupunkien sitseihin (HOX! Jättäkää ujoutenne narikkaan!), ilmoittau-tumisohjeet löytyvät sähköpostista, eikä erillistä hakemusta tai CV:tä tarvi alkaa raapustelemaan. Jos uskallus ei vielä rii-tä lähteä katsomaan muiden kaupunkien menoa, Oulun seuraavat sitsit ovat näillä näkymin 13. tammikuuta, jonne tuleekin sitten rohkeat ulkkarit katsomaan miten Oulu sitsaa. Näytetään heille että on Ou-lussa muutakin kuin poroja!

Syksyn NESU-seminaari vaikutti hui-kealta, vaikka itse valitettavasti jouduin-kin seuraamaan vain sivusta. Toivonkin, että löytäisitte ensi keväänä aikaa osallis-tua tähän ehkäpä koko opiskeluaikanne

huikeimpaan kylteritapahtumaan.

Meihin saa parhaiten yhteyden joko sähköpostia nakkaamalla osoitteeseen ne-sutoimikunta@finanssi.org, vierailemalla NESU-Finanssi Facebook-sivuilla, nykäi-semällä hihasta, läpsäisemällä naamaan tai ihan vain huikkaamaalla meille jotain jos näette meidät jossain haahuilemassa. Rohkiasti saapi tulla kysymään tai avau-tumaan erinäisistä asioista, liittyivät ne nesuiluun tai opiskeluun tai ylipäätänsä mihinkään. Toimikuntahaku aukeaa joulu-kuun aikana, suosittelen kaikkia nesuilusta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä jos alkaa tuntumaan siltä että haluaa olla läheisesti toiminnassa mukana.

Esittelyssä NESU-toimikuntaTEKSTI Sami Väänänen

Nesu-toimikunta 2011: Sami, Marika, Heini,

Heidi ja Riikka.

Keskitä vakuutukset nyt Pohjolaan. Jokainen koti, kaikki perheen-jäsenet sekä omaisuus tarvitsevat kattavan vakuutuksen.

Pohjolan Mittaturva on vakuutus, jossa voit kerätä sopimuksen sisälle elämääsi sopivat vakuutukset henkilö- ja omaisuusvahinko-jen varalta. Tule ja kysy lisää!

Olisiko aika...Olisiko aika......ottaa haltuun omat raha-asiat?

Luotollinen OP-Visa on mahdollista saada, jos olet vähintään

20-vuotias yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulu-

opiskelija ja olet suorittanut vähintään 90 opintopistettä.

Voit hakea opiskelijan OP-Visaa 1 000 euron luottorajalla.

Luotollinen OP-Visa on mahdollista saada, jos olet vähintään

20-vuotias yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulu-

opiskelija ja olet suorittanut vähintään 90 opintopistettä.

...ottaa myös opiskelijan OP-Visa?

Oulun OP:ssa hoidat saman katon alla kaikki pankki- ja vakuutus asiat helposti ja mutkattomasti.

Soita ja tule käymään missä tahansa konttorissamme! Tarjolla on myös ilta-aikoja. Palvelemme

myös Yliopiston toimipisteessä lukukauden aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 9.00 - 15.00.

Varaa itsellesi sopiva aika numerosta 010 2535 014 tai osoitteesta op.fi /oulu.

010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %)

Alle 26-vuotiaana asiakkaana saat meiltä maksutta käyttöösi:

OP-Visa Electron -kortin

OP-verkkopalvelun

Oma talous -palvelun

verkkotiliotteen ja

e-laskupalvelun.

EgONOmi 4/201126

Oletko tutustunut Oulun kattavaan opiskelija-ravintolatarjontaan? Julkaisutoimikunnan

kolmihenkinen raati testasi seitsemän vähemmän tunnettua opiskelijahintaista ravintolaa. Raati loikkasi

rohkeasti ulos kyltereiden mukavuus-alueelta, ja uskaltautui ruokailemaan jopa lääkikselle asti. Kaikki

tämä vain sen takia, että Julinia on jo niin nähty.

JULKAISUTOIMIKUNTATESTASI OULUN

OPISKELIJARAvINTOLATTEKSTI JA KUVAT Erik Aalto, Katri Kenola ja Niina Kallioinen

Kuvan Kahvila Minttu oli erityisesti raadin

mieleen. Kehuja tuli niin ruuasta, tunnelmasta

kuin aukio-oloajoistakin.

EgONOmi 4/201128

SIJAINTI Yliopiston humanistisiipi

ma–to klo 10–15pe klo 10–14

2,50 euroa

+ kalapaloja saa ottaa jopa kolme kappaletta

+ iltapäivällä ei ole jonoja

+ välipala-appelsiinit ovat mukavan kirpsakoita

+ aina häviää!

− no jaahas, maito on loppunut

− vilkkuva valo pöydän vieressä luo maanantai-päivään liian strobomaisen tunnelman

− melko tylsänoloinen asiakaskunta

− lounasaikaan raflassa on todella ahdasta

Yliopiston päärakennus

arkisin klo 10.30–13.30

2,50 euroa

+ kyllä, ravintolassa on A-oikeudet, pieni kalia kustantaa neljä euroa

+ täällä on lämmin tunnelma, eikä ole jonoja

+ leipäpöytä on todella runsas, ja krutonkeja löytyy

+ mahdollisuus tavata yliopiston isoimpia kihoja

+ aina häviää!

− oisipa vähän lähempänä, ei tänne asti jaksa ainakaan joka päivä kävellä

− ravintolaan on ensimmäisellä kerralla hankala löytää (meidän suuntavaistolla myös toinen kerta tuotti hankaluuksia)

− ruokavaihtoehtoja on vain muutama

– liian vähän opiskelijoita

– liikaa leikkaavia lääkärieitä

− linjasto ei toimi yhtään, ja se loppuu jo ennen lämmintä ruokaa

− pöydissä on neljä tuolia, mutta tilaa vain kolmelle tarjottimelle

− tuolitkin on aivan surkeat, lyhyet ihmiset joutuvat syömään pää lautasella

− astianpalautus on järjettömässä paikassa, ja sitä paitsi missä on biojäte?

− salaattipöytä on kuiva ja yksitoikkoinen

− keittolounas puuttuu, mutta mitäpä me keitolla, ku sitä tulee jo muutenkin kiskottua Kaarlessa ihan tarpeeksi

− melko pimeää ja ahdasta

− tylsä värimaailma

− on tainnut keittä-jällä lorahtaa jokaisen ruokaan liikaa suolaa, eli ruoka jää syömättä

− salaatti on ihan kuivaa

− puolet ranskalaisista on kovia ja puolet vetisiä, ja nämä maistuu ihan tehtaalle

− kyllähän tämä on ammattisurkeakoulu

+ ihanan korkeat, valoisat ja puhtaat tilat

+ salaattipöytä on monipuolinen

+ keitetyt kasvikset on terveellisiä

+ tarjolla Katri-Antellin herkullisia leipiä

+ aina häviää!

+ leipäpöydässä on krutonkeja

+ säälipiste: voittajan vieressä on vaikea näyttää hyvältä

+ aina häviää!

+ täällä on ihanan valoisaa ja vehreää, tuntuu kuin istuisi viidakossa

+ vaikka on lounasaika, ei jonoa näy

+ hyvä sijainti ja auki myös lauantaisin

+ jauheliha-peruna-härpäke on hyvin maustettu

+ leipäpöydässä mehevää focacciaa, miksi tätä ei oo muualla?

+ kahavi sisältyy lounaaseen ja jälkiruoka on taivaallista!

+ linjasto toimii hyvin, ja jonot etenee nopeasti

+ monipuoliset levitteet leivälle

+ valkotakkiset hivelevät silmiä

+ aina häviää!

+ hinta

+ iso ja valoisa, vaikka onkin melko piilossa

+ linjasto on selkeä, eikä jonot matele

+ rapulapäivän ruoaksi on hampurilainen ja ranskalaiset; NAMSKISTARALLAA!

+ aina häviää!

2,50 euroa 2,50 euroa 2,50 euroa 2,50 euroa 1,20 euroa

arkisin klo 10.30–13.30 arkisin klo 10.45–13.30 arkisin klo 10.30–14la klo 11–14

ma–to klo 10.15–13.30pe klo 10.15–13

ma–pe klo 10.15–13ma–to myös klo 15.15–17

Albertinkatu 16 Teuvo Pakkalankatu 19Yliopiston teekkarisiipi Valve, Hallituskatu 7 Aapistie 3

sneLLmania KasTaRi oDL DATANIA KahViLa minTTu PRuXia RaVinToLa waLLu

RAADIN SUOSIKKI !!!KALIAAA !!!

AvOINNA

HINTA

PLUSSAT

MIINUKSET

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 3130

Volkswagen golf gTi Edition 35

KYLTERi KOEAJAA

TEKSTi JA KUVAT Erik Aalto

EgONOmi 4/2011 EgONOmi 4/2011 3534

Golf GTI:ssä yhdistettiin perintei-sen perheauton kompakti koko ja käytettävyys suorituskykyiseen

moottoriin ketteristä ajo-ominaisuuksista tinkimättä. Volkswagenin oli aluksi tarkoi-tus tehdä GTI-Golffia vain rajoitettu erä, mutta toisin kävi kun kansa ihastui täysin uuteen autotyyppiin. Golfin GTI-mallien menestyksen myötä monet muutkin au-tonvalmistajat alkoivat valmistaa omia ver-sioitansa suorituskykyisistä ja kompakteis-ta perheautoista, mutta koeajoon valikoitui kuitenkin kunniaa 35-vuoden menestysta-rinalle tekevä kuudennen sukupolven Golf GTI ja vieläpä Edition 35-juhlamallina.

Moottori ja voimansiirtoMoottorina GTI juhlamallissa on nelisylin-terinen ja kaksilitrainen bensaturbo, joka on joitakin moottorin muutoksia lukuun ottamatta sama kuin nykyisessä Golfin pe-rus GTI:ssä. Teholukemat ovat GTI Edition 35:ssa päivitetty 235 hevosvoiman huippu-arvoihin ja maksimivääntökin on hieman kasvanut perus GTI:hin nähden. Moottori tarjoaa maksimivääntönsä laajalla kier-

rosalueella eli ajaminen on vaivatonta ja tarvittaessa moottorin voimavarat riittävät kovempaankin ajoon erinomaisesti.

Vaihteistona toimii kuusiportainen DSG-automaatti, jossa on valittavana tie-tenkin normaali tai sporttinen vaihto-oh-jelma, mutta vaihteita voi vaihdella myös ohjauspyörän takana sijaitsevista läpys-köistä. DSG-vaihteisto sopiikin autoon kuin nenä päähän, sillä kaksoiskytkin-au-tomaatti vaihtaa erittäin nopeasti vaihteita jolloin automaatti sopii erinomaisesti myös urheilullisempaan ajoon kun vaihtoviivettä ei ole.Voiman välittämisessä tiehen etu-pyörien kautta auttaa elektroninen tasaus-pyörästönlukko, jonka avulla ajokäytös paranee etenkin nopeammassa ajossa ja kaarreajossa. Alusta on perus Golfia mata-lampi ja urheilullisempi.

Tilat, käytettävyys ja laatuGolfin perushyveet eli hyvät tilat, laatu ja kohtuullinen hinta löytyvät myös GTI:stä viimeistä kohtaa lukuun ottamatta.

Nykyisenä isojen farmarien ja katu-maasturien muotiaikana ei ehkä uskoisi,

että perinteinen viistoperäinen Golf tarjo-aa myös aivan tarpeeksi tilaa kuljettajalle, etumatkustajalle sekä takapenkillä matkus-taville ja vieläpä kaikki nämä yhtä aikaa. Jalkatilasta takanakaan ei ole minkään-laista puutetta, vaikka edessä istuisi vähän kookkaampi kuljettaja. Voisin istua pidem-mänkin matkan oikein mielelläni Golfin tilavalla takapenkillä, mutta mielummin kuitenkin ajaisin itse tätä mallia. Tavaratila on sopivan kokoinen ja riittää arkikäytössä helposti, ellei sinne tarvitse tunkea viiden henkilön matkalaukkuja ja aurinkotuoleja Euroopan automatkaa varten.

Laatutaso matkustamossa on miel-lyttävän korkea ja kokonaisuudessaan matkustamo on laadukkaasti viimeistelty. Kojelaudan säätimet ovat helppokäyttöisiä ja erityisen miellyttävä oli mielestäni lisä-varusteena ollut kosketusnäytöllinen RCD-järjestelmä, jossa esimerkiksi radion ja cd-soittimen toimintoja näppäillään helposti näytöltä.

AjokokemuksetValkoinen Golf GTI 35 Edition odotti kiltisti autoliikkeen pihassa, kun koeaja-ja saapui innostuneena paikalle. Auto oli saanut päivän aikana kuravettä päällensä ja oli melkoisen likainen, sillä Volkswagenin kiertueen mukana liikkunut auto oli vain muutaman päivän ajan Oulussa ja monet olivat halunneet kokea juhlamallin tarjo-amat juhlakyydit.

Ensimmäinen silmäys sisätiloihin toi näkökenttääni reilun annoksen tyyliä ja GTI:n historiaa sillä punaiset tikkaukset ratissa, vaihdekepissä ja sporttipenkeissä loivat urheilullista tunnelmaa puhumatta-kaan selkänojan 35-tekstistä. Sporttipenk-kien sivuttaistuet kietoutuivat ympärilleni istuessani kuljettajan paikalle ja yhteinen matka Oulun iltaan alkoi.

Golf esiteltiin 1974 Kuplan seuraajaksi ja Golfin oli tarkoitus jatkaa legendaarisen Kuplan mainetta kaikkien

kansanautona. 1976 Volkswagen loi kokonaan uuden autotyypin ”Hot Hatchit”, kun Golf GTI tuli markkinoille.

GTI käynnistyi hiljaa ja kulki matalil-la kierroksilla vain vähän muristen, mutta vauhdikkaammin ajettaessa huomaa pako-putkistosta kantautuvan murahtelevia ja äänekkäitä sointuja. Äänimaailma on ihan sporttinen, mutta silti haikeudella muis-telen Volkswagen Golf R32 kuutoskoneen ääniä.

Maa oli sateen kastelema ja märkä, jolloin epäilin Golfin 235 hevosvoiman tehojen olevan aivan liikaa etuvetoiselle autolle, mutta olin väärässä. Elektronisella tasauspyörästönlukolla varustetun GTI:n ajettavuus ja pito märälläkin asfaltilla yl-lättivät positiivisesti, kun auto kulki sinne minne pitikin epäröimättä eikä puskenut tai vedellyt kuten monet muut tehokkaat etuvetoiset.

Moottori tarjosi juuri niin maukkaan kulkupuolen kuin olinkin osannut kuvitel-la; voimaa on arkiajossa mukavasti tarjolla turbon ansiosta jo alakierroksilla, mutta toisaalta kulkupuoli ja äänimaailma muut-tuvat paljon sporttisempaan suuntaan, kun vaihtaa pienempää vaihdetta peliin ja kierrokset kohoavat yli kolmentuhannen. Tarkka ohjaustuntuma ja jämäkkä alusta tekivät autosta ketterän ja maukkaan ajet-

tavan niin mutkaisemmilla tienpätkillä kuin pidemmällä maantietaipaleellakin.

Mukautuva alustansäätöjärjestelmä oli koeajoautossa lisävarusteena, mutta se on erittäin suositeltava valinta auton yhtey-teen: Normal-asetus on toimiva yleisase-tus, Sport-asetus tuo terävyyttä vauhdik-kaampaan ajoon ja Comfort-asetus sopii epätasaisemmille pinnoille kuten kaupun-kien mukulakiville.

YhteenvetoGolf GTI Edition 35 tarjoamaan käytän-nöllisyyden ja ajamisen nautinnon yh-distelmään on helppo ihastua. Menestys-resepti syntyi 35 vuotta sitten ja samalla reseptillä on jatkettu tähän päivään saakka. GTI-mallit ovat suuressa arvostuksessa ympäri maailman ja niiden haluttavuus sekä uusien että käytettyjen mallien koh-dalla on suuri.

Asia mikä eniten Golf GTI:ssä ärsyttää on hinta ja GTI Edition 35-erikoismallin haluava maksaa vielä tuhansia euroja ekst-raa tähän päälle, mutta toisaalta muutama tuhat euroa lisähintaa halutusta erikois-mallista ja tulevaisuuden keräilykappalees-ta ei ole paljon.

“

Moottori:2.0 litraa ja neljä sylinteriäTurboahdin ja suorasuihkutus

Vaihteisto:6-vaihteinen DSG-automaatti

Suurin teho: 173KW (235hv)/ 5500-6300 RPM

Maksimivääntö:300Nm/ 2200-5500 RPM

Kiihtyvyys:0-100Km/h 6,6s

Huippunopeus:246Km/h

pituus ja omamassa:4,213 metriä ja 1420 kilogrammaa

Kulutus ja päästöt:Yhdistetty kulutus: 8,0 litraa/ 100kmCO2: 185g/km

Hinta:Golf GTI Edition 35 DSG 4-ovinen 45127,89 euroa (ilman lisävarusteita)

Info