TaTK:n uusi dekaani

Fuksien tunnelmia

EGONOMIMuuTOS

Edustajistovaalit

Kyllin hyvästi

FINANSSI RY:N JÄRJESTÖLEHTI | NRO 3/2011

PÄÄTOIMITTAJALTA

Olen jo lähettämässä lehteä painoon, kunnes tajuan, että olen unohtanut kirjoittaa päätoimittajan tervehdyksen. Tällä paikalla paistattelee Egonomiin 4/2009 kirjoittamani teksti, jonka tarkoitus on ollut vain taiton ajan paikata tyhjää aukkoa. Kun huomaan virheeni, alan väkertää uutta tervehdystä.

Valitettavasti aloittaminen on jälleen vaikeaa. Koska tiedän, että alussa tärkeintä on saada edes jotain sanoja ”paperille”, haen välittömästi apua luo-vemmalta taholta.

”Ei sovi unohtaa, että muutos kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannet-taessa reaktiota tämänhetkisen tilanteen suhteen”, runoilee ystäväni puppulau-segeneraattori, kun annan sille avainsanaksi muutos. Tästä on hyvä jatkaa.

Tämän lehden teema on muutos.Edustajisto- ja hallintovaalit (s. 20) tuovat henkilövaihdoksillaan koko

yliopistoa koskevia muutoksia. Me opiskelijat valitsemme uudet toimi-jat ylioppilakunnan lisäksi yliopistokollegioon, yliopiston hallitukseen ja tiedekuntaneuvostoihin.

Taloustieteiden tiedekunnassa muutoksen tuulet puhaltavat akkreditoin-tiprosessin muodossa. Tiedekunnan ääni (s. 6) kertoo, millaisia muutoksia prosessi lähitulevaisuudessa tuo. Tässä lehdessä voit myös tutustua uuteen dekaaniimme (s.18), jonka tehtävä on johtaa tiedekuntaamme muutosten läpi.

Meillä Finanssilla muutosta edustavat uudet fuksit, jotka ovat jälleen tuo-neet kaivatun raikkaan tuulahduksen ainejärjestön toimintaan. Myös jokai-sen fuksin elämä (s. 24) lienee muuttunut, ja heidän yliopisto-opiskelijauran alkumetrit ovat olleet varmasti mieleenpainuvia.

Lisäksi rakas kylteriyhdyshenkilömme, Antti Raita, on päättänyt siirtyä urallaan eteenpäin ja jättää hyvästit tehtävälleen. Haku kylliksi kyllin paikalle on auki (s. 11).

Nyt mietin, miten päättäisin tämän tekstin. Onneksi se tässä on näin helppoa.

Santtu-Matti Korkalo

Päätoimittaja

EGONOMI 3/201120. vuosikerta

Julkaisija:Finanssi ryTaloustieteiden tiedekuntaPL 4600, 90014 Oulun yliopistopuh. (08) 553 2921hallitus@finanssi.org

Päätoimittaja:Santtu-Matti Korkalojulkaisuvastaava@finanssi.org

Julkaisutoimikunta:Santtu-Matti Korkalo, pj.Erik AaltoNiina KallioinenKatri KenolaJoona LahtiTiina Reponenjulkaisutoimikunta@finanssi.org

Muut kirjoittajat:Antti RaitaEmmi RäätäriPetri SahlströmLauri TenhunenLauri TervoJoni Vatjus-AnttilaEemeli Väyrynen

Taitto:Santtu-Matti Korkalo

Paino:Multiprint Oy, Oulu

Painosmäärä:100 kpl

Egonomi verkossa: www.finanssi.org

KANNESSA:Finanssin fuksisuunnituksessa tavattiin itse Mr. Mallorca,joka näytti olevan mehulinjalla.

Aloitus, lopetus ja muutos siinä välissä

TaTK:n uusi dekaani

Fuksien tunnelmia

EGONOMIMUUTOS

Edustajistovaalit

Kyllin hyvästi

FINANSSI RY:N JÄRJESTÖLEHTI | NRO 3/2011

Egonomi 3/2011

Päätoimittajalta

Puheenjohtajalta

Tiedekunnan ääni

Edustajistosta

Kyllin hyvästi

Kopolla on asiaa

Kahvipöytäekonomisti

Tosissaan mutta ei totisena

Edustajistovaalit 2011

Fuksin elämää, osa 1

Kylteri koeajaa

03

05

06

08

11

12

16

18

20

24

28

Syksy etenee niin huimaa vauhtia, että heikoimpia hir-vittää. Opiskelunsa noin pari kuukautta sitten aloitta-neilla fukseilla varmaan virtaa riittää, mutta vanhalla

rupeaa jo tuntumaan, ettei kaikessa meinaa pysyä perässä. Tämä syksy on varsinkin finanssilaisille ikimuistoinen ja tapahtumantäyteinen rakkaan ainejärjestömme täyttäessä 20 vuotta. Tämä hieno virstanpylväs tuo mukanaan muutoksia, joista ehkä näkyvimmät ovat lukuisat tapahtumat, jotka täyt-tävät juhlavuotemme ja tekevät siitä ainutlaatuisen.

Ainejärjestön vanhetessa myös monet muut enemmän pinnan alla olevat rakenteet kohtaavat muutospaineita. Saavutettu 20 vuoden ikä on merkittävä kaltaisellemme yh-distykselle ja iän mukana käsi kädessä kulkee kasvava jäsen-määrä ja jäsenistön tarpeet. Tarkempaa historiaa tietämättä uskon, että jokainen näistä kahdestakymmenestä vuodesta on kasvattanut Finanssia ja vienyt sitä eteenpäin niin, että me tällä hetkellä opiskelevat voimme nauttia aikaisempien vuosien hedelmiä.

Joka syksy sisälle otettavat uudet opiskelijat ovat suurin osa tätä tapahtuvaa muutosta ja kasvua. Vanhoja ja raihnai-sia (lue: valmistuneita) potkitaan ulos tasasin väliajoin ja tilalle otetaan uutta ja aktiivista verta. Näin talven lähesty-essä uhkaavasti ei mikään lämmitä puheenjohtajan sydäntä enempää kuin uusien opiskelijoiden tarmon ja aktiivisuuden seuraaminen. Tästä joukosta ainakin osa tulee olemaan mar-raskuussa valittavassa seuraavassa hallituksessa. He tulevat

PUHEENJOHTAJALTA

jatkamaan työtä yhdistyksemme eteen. On siis aika potkia meidät vanhat jäärät mäkeen ja luottaa siihen, että nuorem-mista löytyy se voima, jolla yhdistyksemme astuu seuraavalle 20-vuotiskaudelle. Tärkeää yhdistystoiminnassa (samalla ta-valla kuin pörssiyhtiöiden hallituksissa) on jatkuvuus, mutta se ei saa antaa olla ainoa määräävä kriteeri.

Nyt kun kirjoitan tätä juttua pari viikkoa ennen H-hetkeä, tuntuu kuin tämä vuosi olisi kestänyt ikuisuuden. Paljon unettomia öitä ja ylitöiksi venyneitä päiviä on takana. Kun tämä lehti julkaistaan, ovat juhlat jo juhlittu, ja haikeus alkanut hiipiä puseroon. Mitä tehdä kaiken tämän jälkeen? Omassa elämässäni suurin muutos tulee olemaan se, että aloitan koulunkäynnin uudestaan. Jotenkin minun tulee kyetä siirtämään ruhoni ihanan viileältä kiltikseltä huonon ilmanlaadun omaaviin saleihin.

Mutta älkäämme heittäkö hyvästejä vielä, tätä vuotta on vielä mukavasti jäljellä ja niin on myös paljon yhdessä koettavaa! Tirautan viimeiset kyyneleeni joulukuussa ilmes-tyvässä Egonomissa – tai Jumprun patiolla, kun Finanssin pikkujoulut päättyvät liian aikaiseen valomerkkiin.

Haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia juhla-vuoden järjestelyihin osallistuneita ihmisiä. Teidän kaikkien panoksen ansioista tästä vuodesta tuli ikimuistoinen!

Joni Vatjus-AnttilaViimeksi tentissä joulukuussa 2009

Muutostailmassa

Asiakasomistajaksi liityttäessä maksetaan Osuuskauppa Arinan osuusmaksu 100 €. Sen voi maksaa kerralla kokonaan tai liityttäessä 20 €, jolloin loppuosa maksetaan kertyvällä Bonuksella 24 kk kuluessa. Bonus alkaa kertyä 50 euron kuukausiostoilla. Asiakasomistajaksi liityttäessä annettavat tiedot tallennetaan S-ryhmän asiakas omistaja- ja asiakasrekisteriin. Lisätietoa asiakas omistajuudesta saa osoitteesta: s-kanava. tai puhelimitse asiakasomistajapalvelusta 044 788 5935, ma-pe klo 9-15. Asiakaspalautteet: asiakaspalaute.arina@sok.

Katso oman Salesi palveluaika:www.arina.fi

• Heinäpää • Herukka • Hintta • Höyhtyä • Intiö • Kaijonharju• Karjasilta • Kuivasjärvi • Kuivasranta • Maikkula • Mäntylä • Tuira

Sale – siellä missä sinäkin.

Palvelemme joka ilta klo 22 saakka ja Sale Heinäpäässä

joka ilta klo 24 saakka!

Tällä etusetelillä ja S-Etukortilla 30.11.2011 asti.

Tällä etusetelillä saat 5 euron alennuksen yllämainituista

Osuuskauppa Arinan Oulun ravintoloista.

Alennus koskee normaalihintaisia ruokatuotteita,

kun ostoksen loppusumma on vähintään 20 euroa.

Ei vaihdeta rahaksi. Seteliä ei voi yhdistää muihin Arinan tarjoamiin etuihin.

1 seteli / ostotapahtuma. Setelillä ei voi maksaa Gastronautin kotiinkuljetuksia.

Mene osoitteeseen

www.gastronautti.fi /arinaValitse tuotteet jakuljettaja tuo ne kotiisi!

Ostokset kotiin vaivatta netistä.

Sale-Kauppakassi tilauksista nyt myös Bonusta!Palelu toimii Oulun kaupungin alueella.

Nyt kannattaa hankkia S-Etukortti!Liittymällä Arinan asiakasomistajaksi saat Bonusta jopa 5 % ja tuntuvia asiakas omistajaetuja. Lue lisää www.arina.fi !

Ostaessasi nyt vähintään 20 euron kertaostoksen Arinan Salesta Oulussa, saat asiakasomistajana 5 euron alen-nussetelin Arinan Oulun alueen ravintoloihin.Etu voimassa 13.11.2011 saakka.

Huomaa, että kuvassa suoritetaan suunnistusrastia, ja että tehdas taustalla sopii lehden muutosteemaan.

Egonomi 3/2011 5

Osallistuin syyskuussa business-koulujen kansainvälisiä akkreditointeja myöntävän AACSB:n (The Association

to Advance Collegiate Schools of Business) vuosikokoukseen. Järjestö on toinen tunnettu ja arvostettu akkreditointiorgani-saatio, joka sai alkunsa noin sata vuotta sitten Yhdysvalloissa. Järjestö on siis kokenut tiiviisti business-koulujen muutokset aikojen saatossa.

Eräs mielenkiintoisimpia esityksiä oli Wharton Schoolin dekaanin puheenvuoro. Tämä siksi, että Wharton on maail-man arvostetuimpia business-kouluja ja erityisesti rahoituk-sen oppialan tärkeimpiä kouluttajia. Esityksen aiheena oli käydä läpi, miten Wharton on muuttanut MBA-koulutustaan. Itse olin erityisesti tästä kiinnostunut, koska business-kouluja on syytetty osallisuudesta kansainväliseen finanssikriisiin. Näiden koulujen kasvatithan suistivat tärkeimmät yhdysval-talaiset investointipankit vararikkoon vuosina 2008 ja 2009.

Syytös on varmasti ainakin osittain aiheellinen ja antaa aihetta itsetutkisteluun. Business-koulujen tulee vastata ajan haasteisiin niin tutkimuksen kuin koulutuksen saralla.

Yhteiskunta kehittyy ja liiketoimintamuodot kehittyvät nopeasti, joten koulutuksemme tulisi vastata nykypäivää, mutta toisaalta kasvattiemme tulisi omata tietoja ja taitoja harjoittaa sellaista liiketoimintaa, jota emme vielä edes näe.

Onko meidän tulevaisuutemme yhtä hämärän peitossa kuin ensi vuoden talouskehitys? Ehkä näin ei ole. Luottavai-sin mielin voimme tunnistaa ainakin joitain todennäköisiä kehityskulkuja. Kansainvälistyminen etenee edelleen ja tieto-tekniikka kehittyy. Arvoissa tapahtunee myös muutosta. Esi-merkkinä ympäristöarvot.

Selvitysten perusteella voidaan myös ennakoida, että kauppatieteilijöiden työtehtävät tulevat vaatimaan kokonais-

näkemystä liiketoiminnan kehittämisestä, mutta toisaalta tie-tyillä aloilla asiantuntemuksen merkitys kasvaa.

Edellä mainittujen ja muiden tulevaisuuden näkymien vuoksi saamme pohtia toimintaamme itsekriittisesti. Ovatko koulutuksemme ja tutkimuksemme ajan tasalla? Mitä tuli-si painottaa? Tulisiko koulutusrakenteita muuttaa? Omassa business-koulussamme tätä työtä on jo tehty. Koulumme on kehittynyt vakaasti ja vauhdilla. Rakenteita on muutettu.

Aina ei onnistuta kerralla ja virheitä joudutaan korjaa-maan. Virheiltähän voi välttyä vain, jos ei tee mitään. Tähän emme lähde, vaan jatkamme kehitystyötä tarmokkaasti.

Saamme tästä syksystä lähtien kansainvälistä sparraus-apua, sillä meidät on hyväksytty edellä mainitun AACSB:n akkreditointiprosessiin. Tämän ansiosta meille on nimetty yhdysvaltalaisesta business-koulusta mentori, jolla on vankka kansainvälinen kokemus dekaanina toimimisesta niin Yhdys-valloissa kuin Euroopassa. Mentorimme tehtävänä on tukea meitä kohti tavoitettamme olla maailman pohjoisin akkredi-toitu business-koulu ja saada akkreditointi ensimmäisten jou-kossa koko Pohjolassa.

Niin, mitä Wharton muutti finanssikriisin seurauksena? Heidän mielestään tarvitaan enemmän etiikkaa ja johtajuutta. Epäselväksi jäi, mitä oli vähennetty. Heidän dekaaninsa ker-toi, että johtajuuden opettaminen on haastavaa, mutta he ovat kehittäneet menetelmän sen opettamiseksi. Tosin heidän lea-dership-gurunsa oli todennut, että sitä ei voi opettaa. Ehkäpä sitä ei voikaan perinteisillä menetelmillä, vaan on kehitettävä uusia koulutusmenetelmiä.

Olin esitykseen hieman pettynyt. Eipä löytynyt patentti-ratkaisua, vaikka sitä oli varmasti haettu. Luultavasti ei ole-kaan yhtä ainoaa ratkaisua, joka toimii joka tilanteessa. Ehkä-pä jokaisen tulee löytää sopivat ratkaisut omaan kontekstiinsa. Liiketoimintaa voi harjoittaa menestyksekkäästi monella eri tavalla, joten jospa laadukasta business-koulutustakin voi to-teuttaa monella tavalla. Mutta varmasti on olemassa monia yleisiä indikaattoreita ja rakenteita, jotka kertovat koulutuk-sen relevanttiudesta ja laadusta. Näihin tulemme perehty-mään syvällisesti akkreditointiprosessimme edetessä.

Business-koulut muutoksessa

TIEDEKUNNAN ÄÄNI

Petri Sahlström

Kirjoittaja on taloustieteiden tiedekunnan tuore dekaani

Keskitä vakuutukset nyt Pohjolaan. Jokainen koti, kaikki perheen-jäsenet sekä omaisuus tarvitsevat kattavan vakuutuksen.

Pohjolan Mittaturva on vakuutus, jossa voit kerätä sopimuksen sisälle elämääsi sopivat vakuutukset henkilö- ja omaisuusvahinko-jen varalta. Tule ja kysy lisää!

Olisiko aika...Olisiko aika......ottaa haltuun omat raha-asiat?

Luotollinen OP-Visa on mahdollista saada, jos olet vähintään

20-vuotias yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulu-

opiskelija ja olet suorittanut vähintään 90 opintopistettä.

Voit hakea opiskelijan OP-Visaa 1 000 euron luottorajalla.

Luotollinen OP-Visa on mahdollista saada, jos olet vähintään

20-vuotias yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulu-

opiskelija ja olet suorittanut vähintään 90 opintopistettä.

...ottaa myös opiskelijan OP-Visa?

Oulun OP:ssa hoidat saman katon alla kaikki pankki- ja vakuutus asiat helposti ja mutkattomasti.

Soita ja tule käymään missä tahansa konttorissamme! Tarjolla on myös ilta-aikoja. Palvelemme

myös Yliopiston toimipisteessä lukukauden aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 9.00 - 15.00.

Varaa itsellesi sopiva aika numerosta 010 2535 014 tai osoitteesta op.fi /oulu.

010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %)

Alle 26-vuotiaana asiakkaana saat meiltä maksutta käyttöösi:

OP-Visa Electron -kortin

OP-verkkopalvelun

Oma talous -palvelun

verkkotiliotteen ja

e-laskupalvelun.

Egonomi 3/20116

”Veronkanto-oikeudella” varustetun ylioppilaskunnan ja loistavalla taloudenpidolla aseistetun Finanssi ry:n tärkeimmät voimavarat ovat ihmiset. Ne ihmiset, jotka tekevät työtä opiskelijan hyvän elämän

eteen, sekä ne, jotka vastaavat omalla työpanoksellaan järjestöjen korkeim-man tason päätöksistä, unohtamatta kaikkia niitä lukuisia ihmisiä edellis-ten välissä, edessä ja takana. Jokaisella on siis paikkansa organisaatiossa ja jokaisen työpanos on korvaamaton. Kuinka siis täyttää kaikki nämä paikat, kuinka saada ihmiset kasvamaan ainejärjestössä ja ylioppilaskunnassa ja miten saadaan heidät nauttimaan työstään eri tasoilla?

Tänä syksynä valitaan toimijat ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden suurimpien vallankäyttäjien saappaisiin. Tänä syksynä valitaan myös uudet toimijat näyttämään suuntaa violeteille haalareille. Jos kuvailisin tulevaa syksyä yhdellä sanalla, se sana olisi uudistuminen.

Ylioppilaskunta saa uuden edustajiston marraskuussa. Uusi päätoi-mittaja on jo valittu. Opiskelijat yliopiston hallitukseen ja kollegioon sekä pääsihteerin sijaisen valitsemme myöhemmin tänä syksynä. Lisäksi Finanssin syyskokous valitsee uuden hallituksen marraskuussa rakkaalle ainejärjestöllemme.

Suuret kiitokset kaikille jo työn tehneille. Heidän kädenjälkensä näkyy tänään ja huomenna, mutta tarvitsemme uusia suunnistajia. Nykyiset toimijat voivat piirtää kartan hiekkaan, mutta silti tarvitaan ihmisiä, jotka suunnistavat kartan avulla ja vievät ylioppilaskunnan tai ainejärjestön kohti tulevaisuutta.

Syksyn aikana määritellään mielipiteet opiskelijan elämää koskeviin asioihin. Finanssillakin tullaan päättämään, mitä tapahtuu kun olemme selvinneet huikeiden 20-vuotisjuhlien aiheuttamasta krapulasta. Onko Finanssin seuraava suuri tavoite saada esimerkiksi oma tila keskustasta finanssilaisten käyttöön? Senkin päätöksen tekee järjestön syyskokous.

Ylioppilaskunnassa vastaavan tyyppiset päätökset tehdään edustajis-tossa. Edustajisto päättää tänä syksynä kaiken muun ohella linjapaperista. Linjapaperissa linjataan OYY:n kannat opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. Kannat eivät ole välttämättä uusia, vaan terävöitämme ja teemme kaikille avoimesti selväksi, mistä asioista olemme mieltä ja mitä mieltä. Tällä tavoin piirrämme yhteisen kartan.

Tulevaisuustehdään tänään!

EDUSTAJISTOSTA

Tänä syksynä valitsemme uudet toimijat.Myös Finanssi saa uuden hallituksen.

Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat

©2011 Accenture. All rights reserved.

Egonomi 3/20118

Lauri Tervo

Edustajiston puheenjohtaja

KYLLIN HYVÄSTI

Unelmiesi osa-aikatyö? Loistava työkokemus opintojen oheen? Kokemusta käytännön markkinoinnista ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä? Oletko wanha jäärä tai täysin uusi tuttavuus Finanssissa? Jos vastasit edes johonkin kyllä, niin tässä hieman lisäinfoa juuri Sinulle!

SEFE hakee kylteriyhdyshenkilöä Ouluun

Kylteriyhdyshenkilö eli ”kylli” edistää SEFE-yhteisön tunnettuutta ja jäsenhankintaa yliopistonsa kylterien piirissä. Työtehtäviisi kuuluu suunnitella ja toteuttaa SEFEn markkinointia, viestintää ja tapahtumatarjontaa opiskelijoille Oulun ja Rovaniemen yksiköissä. Teet tiivistä yhteistyötä SEFEn opiskelija-asiamiehen sekä paikallisten opiskelijayhteisöjen ja ekonomiyhteisön kanssa.

Kylteriyhdyshenkilön työ on osa-aikainen ja sopii mainiosti tehtäväksi opintojen oheen (työaika 10 kk/v, n. 50 h/kk). SEFE järjestää tarvittavat työkalut tiedonkäsittelyyn ja -välitykseen. Työsuhde solmitaan toistaiseksi voimassaolevaksi, mutta työntekijän pyynnöstä työsuhde voi olla myös määräaikainen. Työsuhde alkaa 1.1.2012.

Odotamme sinulta:• esiintymistaitoa, markkinointihenkisyyttä ja yhteistyökykyä • luovuutta, oma-aloitteisuutta ja määrätietoisuutta • opiskelijatoiminnan tuntemusta ja SEFEn opiskelijajäsenyyttä • läsnäoloa korkeakoululla ja tunnettuutta kylterien piirissä

Lähetä hakemuksesi ja cv:si 2.11.2011 mennessä osoitteeseen katri.haakana@sefe.fi. Haastattelut tullaan järjestämään viikolla 45. Lisätietoja tehtävästä voit kysyä nykyiseltä kylliltä Antti Raidalta (antti.raita@sefe.fi) tai SEFEn opiskelija-asiamieheltä Katri Haakanalta (katri.haakana@sefe.fi).

Tuhansia kilometrejä, satoja kokouksia, kymmeniä ystäviä ja mittaamaton määrä elämää suurempia hetkiä myöhemmin luovun

kylteriyhdyshenkilön pestistäni Oulun ja Rovaniemen yliopistoilla. Koen työssä neljä vuotta toimittuani saaneeni korvaamatonta kokemusta työelämää varten niin kokouskäytäntöjen, esiintymistaitojen, kuin prio-risointi- ja päätöksentekokyvyn suhteen. Toista tällaista tilaisuutta ei välttämättä tule hetkeen eteen, joten olen tyytyväinen tartuttuani tilaisuuteen liittyä ainutlaatui-seen työympäristöön syksyllä 2007.

Mikäli siis olet ulospäin suuntautunut, joustamisky-kyinen, organisointikykyinen, ja kaikin puolin esimer-killinen Finanssilainen kylteri, niin laita epäröimättä ja välittömästi työhakemusta SEFEn suuntaan – voin va-kuuttaa ettet tule katumaan kyllinä viettämiäsi hetkiä!

Kerron mielelläni lisää tehtävästä, joten jos kiinnos-taa niin kysy rohkeasti!

Antti Raita

Kylteriyhdyshenkilö

Hyvät fuksit: olen 24 vuotta nuori, nopea ja nasta kansislainen ja siinä samalla hallituksenne koulutuspoliittinen vastaava (tai slangilla: kopo). Pähkinänkuoressa toimenkuvani on seuraavanlainen:

1. Paranna opiskelijoiden asemaa TaTK:lla2. Paranna opiskelijoiden asemaa TaTK:lla3. Käy kohdat 1 ja 2 läpi uudestaan.

Välillä olen huomannut olevani suossa. Yhden asian parantamisen myötä syntyy yleensä

vähintään kaksi uutta asiaa. En kuitenkaan työskentele yksin, sillä joukossamme on muita aktiivisia opiskelijoita sekä hallituksen opintovastaava, jotka edustavat opiskelijan näkökulmaa esimerkiksi tiedekuntaneuvostossa, toimikunnissa, sekä opetuksen kehittämistyöryhmissä.

Pyrin kirjoittamaan Egonomiin asiapitoista ja ajankohtaista sisältöä koulutuspolitiikkaan liittyen.

Tässä lehdessä voit nauttia kopo-huomioistani kahden jutun verran.

Lauri TenhunenKoulutuspoliittinen vastaavakopo@finanssi.org

KuVA Santtu-Matti Korkalo

Kopolla on asiaa

V äite 1: Ekonomeilla on korkeampi keskipalkka kuin tradenomeilla.Pitää paikkaansa. Tosin kannattaa pitää mielessä,

että valmistuttuasi saat todennäköisesti keskipalkan sijaan SEFEn suosittelemaa aloituspalkkaa. Myös ekonomin aloitus-palkka on korkeampi kuin tradenomien vastaava.

Keskipalkasta puhuminen on väärin, koska mediaani-palkka on yleisesti ottaen parempi väline palkkakeskusteluun (käy tilastotieteen perusteet niin tiedät).

Myös tradenomien vertaaminen suoraan ekonomeihin on vaikeaa. Tradenomit ovat sekalaista kansaa; esimerkiksi ammattikorkeassa kirjasto- ja tietopalveluita opiskellut hen-kilö valmistuu työllistyy pääasiassa kirjastoihin nimikkeellä tradenomi. Tradenomin tutkinto on myös alempi korkea-koulututkinto siinä missä ekonomin tutkinto on ylempi - kannattaa pitää tämä mielessä, sillä elämme duaalimallin maailmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi traden-omi voi tulla tutkintonsa jälkeen suorittamaan yliopistoon maisterivaiheen.

Suomeksi sanottuna yliopiston tiedemaailma ja ammatti-korkeakoulujen käytännönläheisyys konvergoituvat hiljalleen kohti tasapainoa - tulevaisuudessa maisteritutkinto valmistaa enemmän jatko-opintoja varten, siinä missä kandidaatin tai tradenomin tutkinto pyrkii vastaamaan työelämän haastei-siin. Jälleen suomennettuna: opiskelut eivät täysin vastaa työelämän tarpeita, ja valtio hakee tähän muutosta (tämä ei missään kontekstissa tarkoita akateemisen vapauden rajoitta-mista kuten tiettyjen alojen opiskelijat usein ajattelevat).

Fuksina tulet viimeistään huomaamaan ongelman opintojen ja työelämärelevanssin kanssa kun haet pankkiin kesätöihin.

Joka tapauksessa eläkäämme sulassa sovussa hengenhei-molaistemme kanssa.

Väite 2: Kylteri on kansainvälinen.Pitää paikkaansa. Esimerkiksi SEFE on linjannut koulutus-poliittisissa tavoitteissaan kylterin henkilöksi, joka puhuu sujuvaa lontoota sekä toista vierasta kieltä kotimaisten kielien lisäksi.

Kansainvälisyys on mahtava asia - vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen vieraalla kielellä on melkeinpä pa-rasta mitä voi housut jalassa tehdä. Kertomuksia vaihto-opis-kelun ja ulkomailla suoritetun harjoittelun arvokkuudesta vilisee lehdissä. Harva uskaltaa tai pystyy kieltämään näiden asioiden hyödyllisyyden tulevaisuuden kannalta. Kannattaa kuitenkin varoa pakkokansainvälistymistä. Kaikkien kylte-reiden ei tarvitse työskennellä kansainvälisessä ympäristössä, sillä jonkun täytyy hoitaa kotimaamme asiatkin.

Väite 3: Kyltereiden paikka on vallankahvassa.Pitää paikkaansa. Todella harvojen yritysten johdossa on henkilöitä ilman ekonomin (tai diplomi-insinöörin) koulutusta.

Sinusta ei kuitenkaan tule johtajaa - olipa pääaineesi mikä tahansa. Korkeakoulutus ei tee sinusta johtajaa. Päinvastoin, se antaa sinulle valmiuksia hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä, minkä avulla voit menestyä työelämässä niin, että pääset johtamaan muita.

Muista kuitenkin, että toimitusjohtajilla on aina kiire, salasuhteita, rannekello New Yorkin tai Tokion ajassa sekä pakeneva hiusraja kuin Kalle Palanderilla. Sinäkin varmaan haluaisit, että arkielämääsi seurattaisiin suurennuslasin alla lehdistössä, ja kaikki muistaisivat ainoastaan ne kaikkein huonoimmat päätöksesi.

Sen sijaan, että keskityttyisit olemaan seuraava nobelisti tai suuri yritysjohtaja, kannattaa miettiä miten voit olla paras oma itsesi - sillä se kantaa sinut elämässä pitkälle.

Hyvä fuksi: toivotan lämpimästi menestystä, uskallusta sekä voimia kriittiseen ajatteluun opintopolullesi!

Ps. muista kuitenkin, että pieni ammattiylpeys esimerkik-si sitsilaulujen muodossa on kuitenkin paikallaan.

Lyhyt oppimäärä opinnoista, tutkinnostaja työelämästä

Kopolla on asiaa

Egonomi 3/2011 13

Kopolla on asiaa

6.9.2011 alkaen TaTK:n kurssien ilmoittautumiskäytännön valvonta on tiukentunut, ja joustamisen aste ilmoittautumisten suhteen on minimaalista.

Käytäntö on synnyttänyt syystäkin paljon närää opiskelijoidemme keskuudessa - esimerkiksi HOPS:n uusiminen keskellä periodia ei ole enää

houkutteleva vaihtoehto, jos kursseille ei oikeasti pääse.Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tiedekuntamme ei ole

täysin onnistunut viestinnässään tämän muutoksen suhteen. Vaikka ymmärränkin kritiikin tiukkaa ilmoittautumiskäy-täntöä vastaan, uskon silti, että jokainen kauppatieteiden ylioppilas pystyy suunnittelemaan opintojaan eteenpäin muutaman periodin verran. Onhan kielikursseillekin ilmoit-tauduttu pitkään ”nopeat syövät hitaat” - periaatteella.

Kuohunta uudistuksen alussa on kuitenkin aina suurinta, mutta taustoja tarkastellessa asian voi nähdä uudelta kantilta. Uusi linjaus on itseasiassa tiedekunnan vastaus ulkopuolelta tulevaan ongelmaan eli opinto-oikeudettomaan sivuaineopis-keluun. Kaikessa yksinkertaisuudessaan:

1. Taloustieteet ovat halutuin sivuaine yliopistollamme2. Pelkkä hakeminen on yleensä riittänyt sivuaine-oikeuden saamiseksi, asiaa ei ole juuri kontrolloitu. Suomeksi sanottuna: kaikilla sivuaineopiskelijoillamme ei ole opinto-oikeutta.

Tästä seuraa hyvin yksinkertainen tapahtumaketju:

1. Kursseillamme on siipeilijöitä2. Luennot ja harjoitusryhmät paisuvat3. Tenteissämme käy siipeilijöitä4. Tiedekuntamme opetushenkilökunta korjaa tenttejä, joita ei olisi pitänyt koskaan edes palauttaa, ja neuvoo sekä ohjaa opiskelijoita sen sijaan, että tämä aika ja vaiva kohdistettaisiin omiin opiskelijoihimme.Aluksi on tietysti hyvä ymmärtää miksi jollekin opiske-

lijalle myönnetään sivuaineoikeus. Sivuaineen pitäisi tukea tutkintoa ja antaa siihen jotain sellaista, mitä oman tiede-kunnan kurssitarjonta ei mahdollista. Optimaalinen ajoitus poikkitieteelliselle sivuaineopiskelulle on todennäköisesti 3-4 vuosikurssilla, sillä yleensä ensimmäiset vuodet kuluvat pakollisia opintoja suoritettaessa.

Oulun ylioppilaskunta otti hiljattain kantaa asiaan mo-nitieteisyyden nimissä (http://www.oyy.fi/content/oyy-ottaa-kantaa-monitieteisyyden-puolesta), ja ikävä kyllä ylioppilas-kunnalla on punainen lanka hukassa. Kannanotto maalailee yliopistollemme orwellilaista yhteiskuntaa, jossa opiskelijoita poistetaan mielivaltaisesti kursseilta. Muutamia huomioita kannanottoon:

Taloustieteiden tiedekunnan tiedotteesta välittyy viesti, jonka mukaan opiskelijoita voi poistaa opetustapahtu-mista lähes millä tahansa syyllä vetoamalla tiedekunnan ohjeistukseen.

Kursseille voivat osallistua sellaiset opiskelijat, joilla on opinto-oikeus. Tämän jälkeen heidän tulee ilmoittautua ajois-sa kursseille. Opiskelijat, jotka eivät täytä näitä kahta kritee-riä, eivät pääse kursseille. Säännöt ovat kaikille samat, enkä ymmärrä, miten tämä kääntyy ”miksi tahansa syyksi” poistaa opiskelijoita kursseilta. Jos yliopistollamme saisi opiskella mitä tahansa alaa opinto-oikeuksien puutteesta tai omasta kotitiedekunnasta huolimatta, tyhjenisi esimerkiksi luonnon-

TiukennuksiaTaTK:nilmoittautumis-käytänteissä

tieteellinen tiedekunta kemian, matematiikan, biologian ja fysiikan opiskelijoista, jotka pyrähtäisivät muuttolintuparven lailla lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Sivuaineoikeuksien rajoittaminen on seurausta siitä, että yliopiston kauppatieteellisen alan koulutukseen osoittamat resurssit ovat riittämättömät suhteessa kauppatieteellisen sivuainekoulutuksen kysyntään ja kauppatieteellistä yli-opistotutkintoa suorittavien määrään. Tästä kärsivät kaup-patieteilijät kuin monet muutkin monitieteiseen yliopistoon hakeutuneet opiskelijat.

Näyttää siltä, että kannanoton punainen lanka onkin yli-opiston nykyinen rahanjakomalli ja sen mahdolliset puutteet, jolloin kannanotto on otsikoitu väärin. Niukkuuden vallitessa tiedekuntamme ajattelee ensiksi pääaineopiskelijoitamme, ja vasta sen jälkeen sivuaineopiskelijoita. Vaikka tiedekun-tamme resurssit triplattaisiin nokkimisjärjestys ei katoaisi mihinkään. Sivuaineoikeuksien määrää ei rajoiteta sen enem-pää kuin aiemminkaan, sillä tiedekunnallamme on kiintiöt sivuaineoikeuksia varten, ja ainoa erotus vanhaan käytäntöön on tiukentunut rajoituksien noudattaminen ja valvominen.

Proaktiivisuus kunniaan - uskon, että tiedekuntamme uusi linjaus on omiaan pakottamaan muutoksen sisäisessä rahanjakomallissa alulleen viimeistään nyt.

AinoA eRoTuS VAnhAAn KäyTänTöön on TiuKenTunuT RAJoiTuKSien noudATTAMinen JA VALVoMinen

SEFE kilpailutti Suomen kauppakorkeakoulut tänä vuonna ”ohjauksen hyvistä käytänteistä.” Ilmoitin TaTK:n mukaan kisaan otsikolla ”kansantaloustieteen seminaariohjaus.” Peruste-lin ohjauksen erinomaisuutta sillä, että yksikön koko henkilökunta osallistuu kanditöiden ohjaamiseen, jos opiskelijan aihe koskettaa henkilökunnan tutkimaa aihetta. Ajatus juontaa siitä, että mahdollisimman moni opiskelija tekisi gradunsa kandiaiheestaan. Vaasan yliopiston Johtamisen yksikkö veti pidemmän korren samantyylisestä aiheesta - onnittelut heille, mutta ihmettelen edelleen yhtä perusteluista palkinnon myöntämiselle (KVG: ekonomiliiton opetus-palkinto 2011):

”Raadin mukaan kandidaatin tutkielman ohjauksessa korostui muista poikkeava, helposti mo-nistettava käytäntö. opiskelijat ovat ohjauksen suhteen samanarvoisessa asemassa oman kandi-työn ohjaajasta riippumatta.”

Tasa-arvon luulisi olevan lähtökohta jokaisen opiskelijan kohdalla huolimatta siitä onko ky-seessä gradu, kandityö tai peruskurssi. Joka tapauksessa terveisiä Vaasaan!

IRR ALLINEN VÄLIHuOMIO

Egonomi 3/2011 Egonomi 3/2011 1514

Opiskelemme taloustietellisessä tiede-kunnassa, mutta ikävä kyllä päivän polt-tavat puheenaiheet talousmaailmassa eivät juurikaan näy päivittäisessä opiskelussam-me. Kurssisisällöt perustuvat vahvasti op-pikirjoihin ilman, että kriisiin johtaneita syitä edes yritettäisiin linkittää siihen, mitä meille opetetaan.

Esimerkiksi: onko johtamisen kurs-seilla tarkasteltu psykologiselta kannalta yhdysvaltalaisten asuntolainoittajien toi-mintaa subprime-kriisissä (eli miksi lai-noja myönnetään maksukyvyttömille)? Kokonaisen kriisin selittäminen yhdellä tekijällä tai syyllä lienee mahdotonta, mut-ta muutamat yksinkertaisetkin ajatukset ja mallit voivat auttaa meitä ymmärtämään taloudellista tilannetta.

Pääsemme alkuun investointilaskelmalla, joka on käyty läpi mm. laskentatoimen pääsykoekirjassa. Jotta mikä tahansa lai-narahoittenen investointi olisi kannatta-

va, olisi siitä saatava vähintäänkin lainan kustannuksia korkeampi tuotto. 21.9.2011 Kreikan valtion vuoden bondi oli hinnoi-teltu 14,31%, kun taas kymmenen vuoden bondit keikkuivat noin 22% tuntumassa. Luulenpa, että vain Väinämöinen sammol-laan pystyy hakkaamaan nämä kustannuk-set riskittömästi.

Seuraavaksi voimme heittää peliin hie-man kansantaloustieteellistä sanahelinää Lafferin käyrän muodossa.

Lafferin käyrä siis kuvastaa veropro-sentin ja verotulojen välistä. Ajatelkaam-me seuraavasti: valtiolla ei ole tuloja, kun veroprosentti on 0, mutta jos veroprosentti on 100 ei kukaan tarjoudu tekemään työ-tä (poislukien poikkeustilanteet). Näiden kahden tilanteen väliltä on löydyttävä sel-lainen piste, joka maksimoi verotulot. Val-tio voi asettaa menonsa G siten, että pistei-den A ja B mukainen veroprosentti tuottaa menojen verran verotuloja. Huomionar-voista on se, että kaksi veroprosenttia voi

tuottaa saman lopputuloksen. Loogisesti ajateltuna piste A on parempi vaihtoehto, koska veroprosenttia on varaa kiristää il-man, että verotulot laskevat.

Hetkinen! Valtiohan voi tarvittaessa rahoittaa menonsa lainaamalla rahaa! Yksi mallin taustalla vallitsevista oletuksista kuitenkin on, että valtio ei pystykään ra-hoittamaan menojansa lainarahalla.

Tilanne kuvastaakin Kreikan tämän-hetkistä tilannetta - päivän polttavia pu-heenaiheitahan ovat Kreikan maksuky-kyisyys päivissä mitattuna, mikäli maalle ei myönnetä uutta lainaa tai jos sen velka-kirjat eivät käy kaupaksi. Ilmiötä voi ihme-tellä lisää esimerkiksi makrotaloustieteen kursseilla.

Viimeisenä asiana haluaisin vielä pohtia ihmisten arvomaailmaa.

BKT on eniten käytetty hyvinvoinnin mittari, ja kun BKT jaetaan valtion väki-luvulla saamme BKT/capita - luvun, joka

Kreikan kriisi– miksei tästä puhuta kursseilla?

KAHVIPÖYTÄEKONOMISTI

mittaa yksilökohtaista hyvinvointia. Pu-humme siitä, että talouden tulisi kasvaa, jotta säilyttäisimme vähintäänkin nykyi-sen hyvinvointimme tason. Tänään järke-vää toimintaa on hoitaa asioita sen verran fiksusti, että huomenna asiat eivät ole aina-kaan huonommin.

Tästä alkaa kuitenkin noidankehä. Meille ei riitä se, että asiat ovat vähintään-kin yhtä hyvin huomenna kuin tänään, vaan niiden pitäisi olla paremmin. Tämä on hyvin perverssi ajatus, kun ottaa huo-mioon nykyisen epävarman taloudellisen tilanteen. Kun talous ei kasva tulisi meidän pystyä hyväksymään se, että huomenna

asiat eivät olekaan yhtä hyvin kuin tänään. Jos arvomaailmamme pystyisi muuttu-maan taloudellisen kehityksen kanssa samansuuntaisesti ei meillä olisi mitään ongelmia. Indifferenssikäyrällä alaspäin liikkuminen on kuitenkin hyvin, hyvin vaikeaa.

Vastaavanlaisia ilmiöitä voi nautiskella kevyessä muodossa ilman matematiikkaa tai monimutkaisia kaavoja Akateemisesta Talousblogista (http://blog.hse-econ.fi/).

Kirjoittaja on 3. vuosikurssin kansantaloustieteilijä ja paatunut

kahvipöytäekonomisti

SeuRAAVAKSi VoiMMe heiTTää PeLiin hieMAn KAnSAnTALouS-TieTeeLLiSTä SAnAheLinää LAffeRin KäyRän MuodoSSA.

Egonomi 3/2011 Egonomi 3/2011 1716

Keväällä siitä liikkuui huhuja ja loppukesästä se oli jo varmaa; vuodesta 2006 dekaanina toimi-

nut Kimmo Alajoutsjärvi vaihtoi työpaik-kaa Jyväskylän yliopistoon. Enää ei Kimmo johdata kurssillaan markkinoinnin syvin-pään olemukseen ja dekaanin työhuonetta-kin hallinnoi nyt uusi kasvo. Tiedekuntam-me johtaminen on elokuun alusta lähtien kuulunut laskentatoimen professori Petri Sahlströmille.

Oulun läheltä, Haukiputaalta, kotoisin olevan Sahlströmin tie dekaaniksi kulki Vaasan yliopiston kautta. Siellä hän opiske-li pääaineenaan rahoitus ja otti ensiaskeleet akateemiselle uralle ikäänkuin sattumalta vasta graduvaiheessa. Työpaikan etsiminen jäi, kun graduohjaaja kyseli kiinnostus-ta jatko-opintoihin. Sahlström väittelikin kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2000 ja työskenteli Vaasassa sekä laskentatoimen professorina että laitosjohtajana. Takaisin pohjoiseen, laskentatoimen professoriksi Ouluun, tie kuljetti vuonna 2005. Kaupun-ki oli lähellä varttuneelle Sahlströmille jo ennestään tuttu, kuten oli Finanssilaisten tukikohta Kaarlekin.

Dekaanin pesti ei ole päätoiminen, mutta työnkuva on silti laaja. Tehtäviin kuuluvat tiedekunnan hallinto-, talous- sekä henkilöstöasiat, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa porukkaan tu-tustumista, kokouksia ja palavereja. Nämä työtehtävät eivät ole Sahlströmille vieraita,

sillä hän on Oulun yliopiston leivissä vie-tettyjen vuosien aikana työskennellyt myös tiedekunnan koulutusasioista vastaavana varadekaanina sekä tarvittaessa tuurannut edeltäjäänsä.

Sahlström pitää tärkeänä myös sidos-ryhmätyötä sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella. ”Se ei ole niin perinteis-tä dekaanin työtä, mutta tärkeää silti ja myös siihen aion keskittyä”, hän toteaa. Esimerkiksi yhteydet yrityksiin ovat isossa roolissa, kun etsitään kumppaneita tutki-mukseen tai gradu- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille.

Dekaaninvaihdos ei heti vaikuta rivi-opiskelijan arkeen eikä luvassa ole mitään suuria äkkinäisiä mullistuksia, vaikka uudella dekaanilla toki kehitystavoittei-ta onkin. Kenties suurimpana tavoittee-na ja samalla haasteena Sahlstöm pitää Oulun yliopiston kauppatieteiden tiede-kunnan nostamista kansainvälisen tason kauppakorkeakouluksi.

”Työ aloitettiin jo edeltäjäni kaudella, mutta valmiita emme ole, vaikkemme ole huonojakaan”, Sahlström muotoilee. Muik-si tavoitteiksi hän listaa muun muassa ta-sokkaan tutkimuksen, työelämän kannalta relevantin kouluuksen sekä valmistunei-den hyvän työllistymisen. ”Nykyään liike-elämä on hyvin kansainvälistä eli siihenkin opiskelijoiden pitäisi saada täältä valmiu-det”, hän lisää.

Tuoreen dekaanin terveiset Finanssilai-sille selviävät oikeastaan jo tämän jutun ot-sikosta. ”Muistakaa, ettei tänne ole helppo

TEKSTI JA KUVA Tiina Reponen

TOSISSAAN

Egonomi haastatteli Petri Sahlströmiä, taloustieteiden tiedekuntamme tuoretta dekaania.

Markka vai euro?Euro

Mac vai PC?PC

Jääkiekko vai jalkapallo? Jalkapallo

Pizza vai kebab?Pizza

Audi vai Bemari?Bemari

Tumma vai vaalea?Vaalea

Räppi vai rokki?Rokki

Juusto vai kinkku?Juusto

Alla vai päällä?Päällä

Ykkönen vai kakkonen?Ykkönen

PIKATENTTIEgonomin pikatentissä

haastateltavan on vastattava salamannopeasti kymmeneen

joko-tai-kysymykseen.

päästä. Olette etuoikeutettuja”, Sahlström painottaa ja muistuttaa myös positiivisen asenteen tärkeydestä. ”Opiskelkaa tosis-saan, mutta ei totisena, muutakin pitää opiskeluvuosina harrastaa”, hän tiivistää.

MUTTA EI TOTISENA

Egonomi 3/2011 19

Oulun ylioppilaskunnan edusta-jisto, tuttavallisemmin ”edari” on ylioppilaskunnan korkein

päättävä toimielin. Jäsenmaksun suuruden lisäksi he hyväksyvät ylioppilaskunnan toimintasuunnitelman sekä talousarvion, valitsee OYY:n hallituksen ja yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen.

”Esimerkiksi viime kokouksessa edus-tajisto valitsi opiskelijaedustajat yliopiston korkeimpiin elimiin eli kollegioon ja halli-tukseen .” Välitalo kertoo.

Hän kehottaakin opiskelijoita käymään kokouksissa paikan päällä: ”Kannattaa tarttua hihasta jotakuta nykyisistä edaat-toreista, he kertovat varmasti mielellään edustajistotyöstä.”

Edustajisto koostuu 37 jäsenestä, eli edaattorista, jotka valitaan loka-marras-kuun vaihteessa. Paikka edustajistossa on kaksivuotinen, eli myös vaalit järjestetään vain joka toinen syksy. Äänestysoikeus on kaikilla Oulun yliopistossa läsnäolevaksi kirjoittautuneilla ja henkilökohtaisesti läs-näolevilla ylioppilaskunnan jäsenillä, eli todennäköisesti myös sinulla.

Leeamaria Välitalon mukaan ehdok-kaan vuosikurssilla ei ole merkitystä, sillä sopiva ehdokas on innostunut ja reipas.

”Itse vaadin edustajaltani ennen kaik-kea intohimoa opiskelijan elämän paranta-miseen ja sitoutumista edustajistotyöhön.” Välitalo kertoo.

Edustajistotyön eduiksi hän listaa yliopistomaailmaan vaikuttamisen li-

säksi myös taidon kuuntelemaan eri-laisia mielipiteitä, neuvottelemaan ja verkostoitumaan.

”Edustajistossa oppii myös esimerkiksi puhumaan yleisön edessä, mikä auttaa var-masti esimerkiksi tulevaisuuden työtehtä-vissä.”, hän jatkaa.

Ehdokkaat ovat ilmoittautuessaan valinneet vaaliliittonsa joiden listoilta he pyrkivät edustajistoon. Ehdokkaan on myös mahdollista lähteä mukaan sitoutumattomana.

”Tavallaan näissä edustajistovaaleissa ei kuitenkaan voi äänestää sitoutumatonta, koska ei ole yhtään ehdokasta, joka ei kuu-lu johonkin liittoon tai renkaaseen.” Välita-lo huomauttaa.

Vaalirenkaat taas ovat eri ehdokaslis-tojen liittoumia. Äänestämällä ehdokasta äänestät myös hänen vaaliliittoaan.

”Eniten ääniä saanut ehdokas saa suh-deluvukseen liittoutuman kokonaisääni-määrän, seuraava puolet siitä, kolmas kol-manneksen jne.” Välitalo selventää.

Suhdelukujen perusteella ehdokkaat laitetaan suuruusjärjestykseen, joista vali-taan edustajisto.

Välitalo toivoo, että tuleva edustajisto olisi äänekäs ja ulospäin suuntautunut.

”Minusta se, että osallistuu aktiivi-sesti edustajiston kokouksiin on vain vähimmäisvaatimus.”

Välitalo toivoisi jokaisen edustajiston jäsenen ottavan vastuuta edustajiston toi-minnasta, huolehtivan sen avoimuudesta ja etsivän oma-aloitteisesti keinoja paran-taa opiskelijoiden asemaa.

Edustajistovaalit 2011 – nyt on aika muutoksen

Kiinnostaako sinua ylioppilaskuntamme vuosittaisen jäsenmaksun suuruus, tai mitä niillä rahoilla tehdään? Vaikuta edustajistovaaleissa äänestäjänä! Egonomi tapasi edustajisto vaalien merkeissä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Leeamaria Välitalon, joka hoitaa tehtävässään edustajisto- ja hallintovaalien järjestämisen.

TEKSTI JA KUVA Joona Lahti

Markka vai euro?Euro

Mac vai PC?Mac

Jääkiekko vai jalkapallo? Jalkapallo

Pizza vai kebab?Pizza

Audi vai Bemari?Audi

Tumma vai vaalea?Tumma

Räppi vai rokki?Rokki

Juusto vai kinkku?Juusto

Alla vai päällä?Päällä

Ykkönen vai kakkonen?Ykkönen

PIKATENTTIEgonomin pikatentissä

haastateltavan on vastattava salamannopeasti kymmeneen

joko-tai-kysymykseen.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston varsinainen vaalipäivä on 2.11.2011. Taloustieteen tiedekunnan opiskelijat äänestävät luentosali L6:n edustalla kello 8-18. Muista äänestää!

Egonomi 3/201120

ketä kiinnostaa??

33 € 432 €

OULUN YLIOPISTONYLIOPPILASKUNTA

edustajistovaalit20112.11.

Opiskelijahi

ntainen lii

kunta

Fuksinelämää

Olipa kerran monta pientä fuksia, minä niiden joukossa. Ensimmäi-senä koulupäivänä vanhemmat opiskelijat jakoivat meidät tulokkaat ryhmiin, jotta meitä olisi helpompi koulukiusata. He kutsuvat sitä hämäävästi ”fuksiperinteeksi”. Itseään he puolestaan nimittävät harhaanjohtavalla nimikkeellä PRO. Vasta myöhemmin ymmärsin, mitä lyhenne todellisuudessa tarkoittaa: Panen Rahani Olueen...

KUVAT Juha Päällysaho

I llalla oli vuorossa fuksilauman tu-tustuminen Oulun nähtävyyksiin (siihen yhteen). Värikäs joukkomme

herätti huomiota, ja vastaantulijoiden aja-tukset pystyi lukemaan heidän ilmeistään: ”Jaha, siinä kulkee ekaluokkalaisia jonos-sa, vain keltaiset huomioliivit puuttuvat. Osa kuitenkin käyttää vielä värikkäitä kurahaalareita.”

Olihan sentään maanantai eli sopiva päivä päästä opiskelijaelämän makuun. Huomasin sen maistuvan mallakselle ja etanolille. Vaelsimme baarista baarin, kun-nes lopulta päädyimme uuteen olohuonee-seeni eli Kaarleen. Hetkinen, saatoin kyllä sekottaa päivät… Olikohan tämä sittenkin tiistai tai torstai. Eikun nyt muistan, tämä tapahtui joka päivä.

Vietin silti ensimmäisenä viikkona ai-kaa myös yliopistolla. Päivät kuluivat jok-seenkin samaan mallin. Aluksi menimme

infotilaisuuteen, jonka jälkeen oli ohjel-massa infotilaisuus. Seuraavaksi saimme tärkeitä lappusia ja lippusia - infotilaisuu-desta. Kirjastoinfoon osalistuminen oli ehdottomasti hyödyllisintä, koska sieltä sai karkkia.

Mikä on niin elegantti akateeminen juhla, että sen etikettiä pitää erikseen harjoitella?

Viiden pisteen vihje: siellä lauletaan hienostuneita veisuja. Kolmen pisteen vih-je: siellä illallistetaan ja nautitaan viisai-den juomaa sivistyneesti. Yhden pisteen vihje: seuraavana aamuna on paaaahaaaa oooloooo ja tekee mieli laatoittaa vessa uudelleen.

Perjantaina oli siis tosi kyseessä, kun bussit ahdettiin täyteen violetteja neitsyt-sitsaajia. Alkoi mysteerimatka kohti fuk-sisitsien pitopaikkaa. Pieni epäilys hiipi mieleen, kun huomasin poistuneemme

Oulun alueelta . Bussi kääntyili aina vain edellistä kapeammalle tielle, ja kun katu-lamput loppuvat, olin varma, että kyseessä on joukkomuilutus.

Leikki leikkinä. Ainoa, mitä matkalla sai oikeasti pelätä, oli huonot vitsit ja nekin melkein upposivat iloliemen ansiosta.

Kuten sanotaan, harjoitus tekee mes-tarin. Sama koskee kaatoja, enkä puhu nyt keilauksesta. Kaadoilla on myös mystinen vaikuts: alkaa laulattaa. Sävelkorvan ne kuitenkin vievät mennessään. Se ei onneksi haittaa sillä sitsifilosofian mukaan nuotin vieressä on paljon tilaa. Pöydän alla sen sijaan ei, koska jostain syystä kaikki fuksit olivat siellä.

Seuraavalla viikolla me kylterinalut taistelimme elämästä ja kuolemasta, mai-neesta ja kunniasta ja omista vaatteista. Ky-seessä oli tähänastisen akateemisen uram-me suurin haaste: Fuksisuunnistus. Koska

Fuksitseillä esiteltiin pyramidihuijaus. Sijoittajien alkupääomat (juomat) katosivat toastien mukana. Lapin sota -kaanon vei sitsaajilta viimeisetkin äänen rippeet. Muistaako kukaan, mikä pöytä voitti?

meiltä odotettiin huippu-urheilijamaisia suorituksia tehtävärasteilla, oli turnajais-kestävyyden kannalta tärkeää huolehtia nesteytyksestä.

Opiskelijoiden odysseia alkoi jo yli-opistolta ennakkotehtävien suorittamisel-la. Puhelimet kävivät kuumana tiedustel-lessamme Finanssin hallituksen jäseniltä heidän strategisia mittojaan.

Iltapäivästä alkaen Oulun kadut täyt-tyivät muun muassa hipeistä, räppäreistä, turisteista ja nahkahousuisista saksalaisis-

ta, joita yhdistivät humalaiset örähdykset, kiljahdukset ja nauru.

Viimeisetkin kunnian rippeet riisuttiin kirjaimellisesti päältäni Rotuaarilla, jossa paljastimme suunnistuspisteiden toivos-sa alastomat vartalomme ihmetteleville ohikulkijoille.

Myös usealla muulla rastilla alasto-muus oli keskeisessä roolissa. Epäilen tosin ettei kukaan enää muista oliko vaatteiden vähentämiselle mitään oikeaa syytä.

Poukkoilevan filminauhan viimeiset välähdykset sijoittuvat ravintola Tivoliin, jossa suunnistajat pääsivät palautusjuo-mien ääreen. Huhujen mukaan jotkut onnistuivat jopa suunnistamaan aamuksi kotiinsa.

Äärimmäisen monimutkaisen piste-laskutavan viivättäminä suunnistuksen tuloksia jouduttiin odottamaan reilu viik-ko. Tuloksen julkistamistilaisuus oli myös

äärimmäisen hyvä syy palauttaa suunnis-tuksen alkoholinhuuruiset muistikuvat mieleen ja nauttia taikajuomaa vielä vähän lisää.

Teekkariystäviemme talo täyttyi tuo-reista kylterivalan vannoneista kauppa-tieteiden ylioppilaista. Vala vannottiin kahden kotimaisen lisäksi myös eestiksi, vanhojen finanssilaisten kourissa usein näkyvät virolaispullot ilmeisesti kertovat ainejärjestömme syvästä ystävyyssuhteesta eteläiseen naapuriimme.

Rohkeat uskaltautuivat saunaan asti ja vielä rohkeammat tanssilattialle joraa-maan. Jännitys huipentui palkintojenja-koon, jossa voittajat saivat mitalien sekä ikuisen maineen ja kunnian lisäksi – mi-täpä muutakaan kuin - lisää juhlajuomaa.

(Jatkunee seuraavassa numerossa mm. vuosijuhla- ja Ruka-tunnelmilla)

SiTSifiLoSofiAn MuKAAn nuoTin VieReSSä onPALJon TiLAA

Egonomi 3/2011 Egonomi 3/2011 2726

BMW 530DxDrive Sport A

KYLTERI KOEAJAA

“Tällä kertaa päätettiin siirtyä hie-

man isompaan kokoluokkaan edellisen lehden Alfa Romeo

Giuliettasta, koska kyllähän tulevat mais-terit tarvitsevat kavereita tai perhettä var-ten hyvää kuljetuskapasiteettia ja itselle ajamisen iloa.

Nyt koeajossa onkin BMW:n 5-sarjan sedan halutulla diesel-automaatti-nelive-to-yhdistelmällä – ja totta kai kuusisylin-terisenä! Erittäin kuuluisaa 5-sarjaa on

Sattuipa kerran eräänä syyskuun päivänä kova sade. Syysmyrskyssä käveli nuori kylteri matkalla Wetterille, oli taas koeajojutun aika. Huono sää lannisti nuorta kylteriä

jossain määrin, mutta juttu oli saatava tehtyä ajoissa. Autoon päästyään kääntyi suu koeajajalla hieman hymyyn eikä huono sää enää haitannut, mieleen tuli ajatus ”Let’s Drive, XDrive”.

Taas kerran lähti koeajotouhut käyntiin.

valmistettu jo vuodesta 1972, ja nykyinen kuudes sukupolvi tuli myyntiin viime vuonna.

Moottori ja voimansiirtoKolmelitrainen ja kuusisylinterinen diesel-kone käy tyhjäkäynnillä ja tasakaasulla äänettömästi, mutta kiihdytyksissä kuu-luu miellyttävää kuutoskoneen murinaa. Moottori kuljettaa 1,8 tonnin painoista autoa kevyesti alhaisilla kierroksilla hur-jan alavääntönsä ansiosta. Enemmän kier-roksia koneeseen ja iso-viitonen kulkee jo

vauhdikkaasti kuutos-dieselin työntämänä eteenpäin, käytännön suorituskyky on erit-täin hyvä ja ohituskiihtyvyys pienemmillä vaihteilla ripeää.

Voimantuotto ja käynnin tasaisuus on nykydieselien kärkeä, sillä moottori jaksaa vääntää ja kiertää halukkaasti ilman väri-nöitä. Moottorin äänimaailma on myös kunnossa, sillä tästä kuutosmyllystä läh-tee dieseliksi poikkeuksellisen mukavat äänet, vaikkei niitä voikaan täysin verra-ta bensiinikäyttöiseen kuusisylinterisen sulosointuihin.

VoimansiirtoVaihteisto on kahdeksanpykäläinen auto-maatti, joka vaihtaa mukavasti ja sopii au-ton luonteeseen hyvin. Vaihteisto on lisäk-si mallia Sport, johon sisältyy esimerkiksi vaihtoläpyskät ohjauspyörässä.

Valittavana on kaksi vaihto-ohjelmaa, jotka ovat Normal ja Sport. Normal-asetus pitää yleensä moottorin käyntinopeuden reilusti alle 2000 kierroksen, kun taas Sport-asetuksessa vaihteisto on reagoin-niltaan herkempi ja vaihde on yleensä pykälää tai paria pienemmällä verrattuna Normaliin.

Kahdeksanportainen automaattivaih-teisto pelaa moottorin kanssa erittäin hy-vin yhteen. Vaihteisto tekee myös autosta taloudellisen, koska jokaiseen ajonopeu-teen on tarjolla kulutuksen kannalta opti-maalinen vaihde.

Voima välitetään tiehen neljän pyörän kautta. Kuivissa asvaltti-olosuhteissa iso-viitonen tarraa tiehen kiinni voimanjako-suhteessa 40% eteen ja 60% taakse, liuk-kaalla pinnalla voimanjako voi tapahtua 0-100% etu- ja taka-akselin välillä. Koejo-autossa 560 Newtonmetrin maksimivään-tö alhaisilla kierroksilla ei aiheuta älyk-

käälle neliveto-järjestelmälle ongelmia, vaan voima saadaan tehokkaasti tiehen.

Ajettavuus ja mukavuusOhjaus on tarkka ja sopivan tunnokas sekä maantiellä että kaupungissa.

Ketteryys on asiallisella tasolla auton suuri paino ja koko huomioon ottaen, mut-ta fysiikan lait taistelevat väkisinkin vas-taan järkevästi toimivasta alustasta, tarkas-ta ohjauksesta ja hienosta ohjaustunnosta huolimatta. Ketteryyttä ja ajettavuutta pa-rantavat kuitenkin älykäs neliveto-järjes-telmä, joka jakaa voimaa perusasennossa enemmän taakse, mutta pidon loppuessa voima siirtyy sadasosasekunneissa sinne missä sitä tarvitaan. Auton lähes viiden metrin pituus ei tarjoa parasta ketteryyttä eikä pienintä kääntösädettä ahtaissa kau-punkiolosuhteissa, mutta maanteillä auto on omassa luokassaan.

Ajaminen on kokonaisuudessaan ää-netöntä ja kyyti mukavan pehmeää, jos haluaa vain seilata sulavasti syysmyrskyn runtelemassa kaupungissa tai ajaa maan-tietä mökille. Kyydin mukavuus ei tarkoita sitä, että auton alusta olisi kuin pehmeää pullamössöä, vaan viitos-sarjalainen on tarvittaessa erittäin mukava matka-auto ja toisaalta kokoisekseen dynaaminen ja tarkasti ohjautuva vaativammassa ajossa, vaikkakin lievää kallistelua korissa olikin havaittavissa.

Tilat ja laatuTilat ovat vähintään riittävät neljälle hen-gelle, ja viideskin kaveri mahtuu vielä mukavasti kyytiin. Jalkatilaa riittää taka-penkeillä runsaasti, vaikka etupenkillä istuisikin vähän isompi kaveri. Takaluuk-kuun sujahtaa helposti yhteen neljän hen-gen perinteiseen Rukan-reissuun tarvitta-vat tavarat ja muu ”tilpehööri”.

Tyylikäs sisustus kruunaa kokonaisuu-den, mutta toisaalta Premium-merkiltä ei voi muuta odottaakkaan.

Auton monipuoliset toiminnot ja ase-tukset alkavat löytyä pienen harjoittelun jälkeen helposti. Koko matkustamo ja koje-taulu on selkeä ja hiottu kokonaisuus, joka tarjoaa matkustajille laadukkuuden fiilistä.

Auton suuret ulkomitat huomaa van-teita katsomalla, sillä 17-tuumaiset van-teetkin näyttävät kovin pieniltä auton alla.

YhteenvetoPremium-liigassa on aina kova taistelu päällä markkinaosuuksista ja kaikki val-mistajat pyrkivät kehittämään ja valmista-maan autoihinsa edelläkävijän tekniikkaa

Bmw:n modernit kuusisylinteriset bensiini- ja dieselmoottorit tarjoavatkin autoille vauhdikasta suorituskykyä kulu-tuksen pysyessä suorituskykyyn nähden erittäin kohtuullisissa rajoissa. Kuusisylin-terinen dieselmotti xDrive-nelivedolla ja automaatilla tarjoavat kokonaisuudessaan ajoon mukavaa lisämaustetta ja vahvaa ete-nemiskykyä ympäri vuoden sekä alhaisella kulutuksella että päästöillä.

Bensapuolella valintani osuisi ehdotto-masti koeajettua dieseliä tehokkaampaan 535i-mallimerkintää tottelevaan kolme-litraiseen twinpower-turboon, jolle tosin soppa maistuu loogisesti vähän dieselmal-lia paremmin.

Tilaa tarvitsevalle, edustavuutta ha-kevalle sekä hyvää dynaamisuuden ja mukavuuden yhdistelmää arvostavalle on vitossarjalainen osuva valinta. Ko-vempaan ajonautinnon kaipuuseen aut-taa esimerkiksi pienempi kolmossarjalai-nen samoilla kolmelitraisilla bensiini- tai dieselmoottoreilla.

Täydellinen menu on tarjolla osoit-teessa bmw.fi, sieltä kaikille kyltereil-le löytyy nykyhetkeen ja tulevaisuuteen autotouhuja.

TEKSTI JA KUVAT Erik Aalto

TEHO:258 hv

SUURIN VÄÄNTÖ:560NM/1500-3000RPM

KIIHTYVYYS: 0-100KM/h 6.0 SEC

HUIPPUNOPEUS:250KM/H

KULUTUS:5,8L/100KM

PÄÄSTÖT:C02 146g/KM

OMAPAINO:1865KG

HINTA:69000 €

(Lähde: www.bmw.fi)

Info

Egonomi 3/2011 Egonomi 3/2011 3130

Etuja SEFE:n opiskelijajäsenille

Opiskelija, jos et ole SEFE:n jäsen, voit tilata Kauppalehden - 50 % etuhintaan osoitteesta www.kauppalehti.fi/opiskelija

SEFEN OPISKELIJAJÄSENENÄ voit tilata Kauppalehti Option itsellesi ajalle 1.10.2011–31.5.2012 (8 kk/16 numeroa) hintaan 28 €.

Talouden ja johtamisen aikakauslehti joka toinen viikko

KAUPPALEHTI OPTIO ajalle 1.10.2011–31.5.2012

vain 28 €!

Tilaa osoitteessa

www.kauppalehti.fi/kylteri

Lehden toimitusosoitteen on sijaittava Suomessa. Etusi on jäsenyyteen perustuva eikä ole siirrettävissä toiselle henkilölle. Jäsenetutilauksen ajankohtaa ei voi muuttaa. Etusi koskee kuutta ensimmäistä opiskeluvuotta.Jos sinulla on kysyttävää ota yhteyttä tilaajapalvelumme, puh. 010 665 8110 tai kl.tilaajapalvelu@kauppalehti.fi.

SEFEN OPISKELIJAJÄSENENÄ voit tilata Kauppalehden maksutta

ajalle 1.10.2011–31.5.2012 (8 kk). Etusi koskee kuutta ensimmäistä opiskeluvuotta.

Jäsenetuna Kauppalehti

MaKSutta ajalle 1.10.2011–31.5.2012

tilaa heti!

Egonomi nro3-2011 opiskelijaedut 297x210mm.indd 1 14.9.2011 13:54:15