— EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 1— ECKERÖ HAKEE NORDLANDIALLE KORVAAJAA— TUKHOLMAN UUDISTUVAT SATAMAT

05 / 2011 | http://www.ulkomatala.net31.10.2011

KANNENKUVA:KRZYSZTOFBRZOZA

TEKSTI JA KUVAT LASSI LIIKANENPÄÄKIRJOITUS

SUOMEN valtion omistama rautatiekonserni VR­konserni ilmoitti lehdistötiedotteessaan 7. lokakuuta,että junalauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välilläajetaan alas vuodenvaihteessa. Tähän saakkapääasiallinen yhteys junavaunuilla yli meren on ollutTurun sekä Tukholman välillä, kun ne kulkevat tätänykyä Tallink Siljan vanhalla Sea Wind­rahtialuksella.Vuodenvaihteessa Sea Wind ei kuitenkaan ota enäävastaan junavaunuja ja keskittynee pääasiallisesti vainkumipyörillä kulkevan rahdin kuljettamiseen.

Käytännössä asia toteutetaan niin,että junalauttaliikenteen pyörittäjäSeaRail toimintoineen ajetaan alas.SeaRail­yhtiössä ovat olleetosakkaina VR­konserni Suomestasekä Green Cargo Ruotsista.Molemmat yhtiöt ovat valtio­omisteisia yhtiöitä. Green Cargo onsyntynyt, kun Ruotsissa valtionoma rautatieyhtiö StatensJärnvägar yhtiöitettiin SJ AB:ksi jaGreen Cargo AB:ksi vuonna 2001.Ruotsissa rautateillä ontavaraliikenne vapaata, vaikkakinGreen Cargolla on edelleen reilu,noin 60 prosentin kakku kaikestarautatietavaraliikenteestä. Suomessakintavaraliikenteessä on sallittu yksityiset yrittäjätteoriassa jo vuodesta 2007, mutta yrittäjiä ei vieläneljänkään vuoden sisällä ole ilmaantunut – vasta pariliikennöitsijää on valmistelemassa liikenteenaloittamista. Ruotsissa avautuu joulukuussa 2011myös koko henkilöliikenne täysin vapaasti kilpailullesen lopputuloksena, että jo muutaman vuoden ajansäännöstelyä henkilöliikenteessä on kevennetty ja SJ:nmonopolia murrettu.

Junalauttaliikenne on jo vuosia ollut luonnollisestikuihtuva ala sitä mukaa, kun kumipyöräkuljetuksetvaltaavat alaa. On itsestään selvää kyseenalaistaa,

onko liikenteen pyörittäminen muutaman vaununtähden järkevää. Jos kuitenkin kysytään asiaa, pitäämiettiä myös: jos se ei ole järkevää nyt, onko se sittentulevaisuudessa? Pidetään jo lähes varmana totuutena,että maailmalla öljy tulee loppumaan – arvioistariippuen melko nopeallakin aikataululla tai ehkähieman pidemmällä aikataululla – mutta useimmatovat sitä mieltä, että muutos tulee tapahtumaan ja seon lopullinen. Öljyvarastojen ehtyminen tarkoittaakorkeampia kuljetushintoja sekä laivoille ettäkuljetusyrittäjille. Kuinka kauan pitkien etäisyyksien

Suomessa on varaa nousevilla polttoaineen hinnoillakuljettaa tavaraa koko matkan rekoilla?

Lakkauttamispäätöksessä ei ole alkuunkaan ajateltutulevaisuutta, sillä kun liikenne kerran katoaa, sitä onvaikeaa saada takaisin. Tästä myös Tallink SiljaCargon toimitusjohtaja ilmaisi huolensa, palaakojunaliikenne enää koskaan Turkuun. Samasta asiastailmaisen minäkin huoleni, koska mikäli junavaunujenja ­rahtien käsittelyyn liittyvä infrastuktuuri Turunsatamasta katoaa, ei sitä enää helpolla tai halvallapalauteta.

PÄÄKIRJOITUS

2

Junalauttal i ikenteen kuolinisku Suomen jaRuotsin väl i l lä on lyöty

Junalautta on kysynnän vähyydestä huolimattamerkittävä osa eurooppalaista rautatieverkkoa – jaerityisesti tulevaisuudessa, jos ja kun tavaraliikenteenmäärä raiteilla kasvaa. Kerran menetettyä ei takaisinsaa.

Lakkauttamispäätöksen takana on pääosin VR:n uusisäädös, jonka mukaan junavaunuja tulee ollaperäkkäin viisi kappaletta. SeaRaililta ilmaistaan, etteiheidän asiakkaillaan ikinä ole tarvetta näin suurellemäärälle, jolloin tavaraliikenne ikään kuin pakotetaanajamaan alas. Huolestuttavaksi asian tekee juurinimenomaan se, ettei tässä tilanteessa anneta edesvaihtoehtoja. Valtiolliset yritykset VR ja Green Cargovain sopivat ajavansa SeaRailin liiketoiminnan alas.Siihen on vaikea ottaa kantaa, olisiko halukkaitajatkajia liikenteelle olemassa. Siitä huolimattahaiskahtaa omituiselta, kun todella ottaa huomioonsen, kuinka merkittävät markkina­asemat molemmillayrityksillä on: Green Cargolla Ruotsissa yhä yli puoletja VR Transpointilla Suomessa raiteilla käytännössätäysi monopoli, vaikkakin teennäisesti vapaa kilpailu.

Jos asiassa käy niin, että junavaunujen ottaminen SeaWindin kannelle todella lopetetaan, kannattaisinuudenlaisia ratkaisumalleja, jotta junarahdinkuljettaminen olisi mahdollista tavalla tai toisella.Nettikeskusteluissa on tuotu esille esimerkiksi laivoihinlisättävät ”konttikannet”, joiden avulla junavaunuistavoitaisiin suoraan purkaa ja lastata kontit laivojenkansille ja vastavuoroisesti junavaunun kyytiin.SeaRailin alasajolla kuitenkin käytännössä halutaanviedä kaikki mahdollisuus jatkaa junarahdin kuljetustaTurun ja Tukholman väliä. Odottaisin tässä vaiheessasekä Suomesta että Ruotsista kipakoita puheenvuorojaministereiltä, jotka vastaavat valtionyhtiöidenomistajaohjauksesta sekä samalla liikenteestävastaavilta ministereiltä. Näin erityisesti Suomessa,jossa omistajaohjauksesta vastaa vihreä ministeriHeidi Hautala. Eikä liikenneministeri MerjaKyllösenkään (vas.) rooli tässä asiassa täysinyhdentekevä ole. Onko tälläinen yksiselitteinentoiminnan alasajo valtionyhtiö(ide)n taholta kovinkaanjulkisuuskuvaa korottavaa? Rautatiekuljetus jos jokuon vihreää.

PÄÄKIRJOITUS

3

Onko SeaRailin alasajo kuolinisku Turun junalauttaliikenteelle?

YLEISKATSAUSTässä numerossa

EffJohnin nousu ja tuho, osa 1Effoan, Johnson Linen ja Rederi Ab Sallyn matkustajatoimintojen fuusiona syntynyt EffJohn oli aikanaan suomalais­ruotsalaisen varustamotoiminnan jättiläinen, jonka laivat seilasivat kaikille seitsemällä merellä. Kaksiosaisen artikkelinensimmäisessä osassa käsittelemme EffJohnin muodostaneiden varustamoiden historiaa vuoteen 1990 asti. — KOTIVESILLÄ,sivu 5

Valoa tunnelin päässäSyksy on ollut pitkän hiljaisuuden jälkeen ollut Suomen telakoilla hyvä. Parissa kuukaudessa tilauksia on saatu yli 700miljoonan euron edestä ja niin Turussa kuin Helsingissäkin päästy aloittamaan uusien alusten rakennustöitä. —KOTIVESILLÄ, sivu 11

Turkuun tilaus TUI CruisesiltaSyksy toi valoa tilauksien puutteessa kituneelle Turun telakalle, kun telakka sai pitkän odotuksen jälkeen solmittuasopimuksen uuden risteilijän rakentamisesta. — KOTIVESILLÄ, sivu 13

Eckerö Line hakee Nordlandialle korvaajaaTallinnan­linjan kilpailuun ei muutemaan vuoteen ole enää tullut uusia laivoja, ja tällä hetkellä reitin vanhimman laivan titteliäpitää hallussaan Eckerö Linen Nordlandia. Eckerön tarkoituksena olisi ennen kaikkea löytää käytetty laiva, mutta Eckerönkonserninjohtaja Björn Blomqvist ei haastattelussa sulkenut pois sitäkään vaihtoehtoa, että yhtiö tilaisi uuden laivan. —KOTIVESILLÄ, sivu 14

DFDS Sailing in Style – nostalgiamatka menneeseenBruce Peterin kirjoittama DFDS Sailing in Style ei ole perinteinen varustamohistoriikki, vaan luottaa kuvien voimaan. —MAAILMAN MERILLÄ, sivu 16

St. Peter Linen strategia – ihmeell inen vai tarkoituksel l inenSt. Peter Line on vallannut Itämeren lauttamarkkinoita runsaasti parissa vuodessa. Mitä St. Peter Linelle kuuluu nyt ja ehkätulevaisuudessa? — MAAILMAN MERILLÄ, sivu 18

Tukholman uudistuvat satamatRuotsi on länsimaisen rakennemuutoksen kourissa yhä edelleen. Kaupunkien kasvu pakottaa myös satamat sopeutumaannykyajan vallitsevaan trendiin. Katsaus siihen, kuinka (entiset) satama­alueet myllätään Tukholmassa, ja mitä kuuluusatamien tulevaisuuteen. — MAAILMAN MERILLÄ, sivu 21

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia syys­lokakuulta 2011. — LOKIKIRJA, sivu 26

LoppusanatTietoa lehdestä ja toimituksesta. — LOPPUSANAT, sivu 30

4

TEKSTI KALLE ID

EffJohnin nousu ja tuho, osa 1

EffJohn = Effoa + Johnson Line + Rederi AB Sally

VUOSI 1990 oli muutosten aikaa suomalaisessavarustamokentässä. Effoa erotti rahtitoimintansaerilliseksi varustamoksi, joka sai perinteisen nimenFinnlines. Tämän jälkeen jäljellä oleva Effoa ostipitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Johnson Linenkoko osakekannan. Näin syntynytmatkustajaliikenteeseen keskittynyt varustamo sainimekseen EffJohn. EffJohn ei kuitenkaan nimenä ollutuusi: kolme vuotta aiemmin Effoa ja Johnson Line

olivat perustaneet EffJohn­nimisen holdingyhtiön, jokahankki omistukseensa Rederi Ab Sallyn osake­enemmistön. Vuonna 1990 tytäryhtiön nimi otettiinemoyhtiön nimeksi.

Koska Rederi AB Sallyn ostamisen yhteydessäEffJohnin omistukseen siirtyneillä varustamoilla olimerkittävä osuus EffJohnin toiminnassa ja myösvarustamon taloudellisissa vaikeuksissa on EffJohninhistorian kertominen syytä aloittaa 1980­luvun alustaja Rederi Ab Sallystä.

KOTIVESILLÄ

5

Rederi Ab Sallyn oston myötä EffJohnin laivastoon tullut Viking Sally oli ensin rahdattuna Viking Linenliikenteeseen ja sitten Silja Linen laivastossa nimellä Silja Star. Lopulta alus löysi paikkansa Merenkurkunliikenteestä Wasa Kinginä. EffJohnin huono taloustilanne pakotti kuitenkin myymään aluksen vuoden 1993alussa. KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA

Rederi AB Sally laajenee...

1980­luvun alussa Rederi Ab Sally oli yksi Suomenkolmesta suurimmastavarustamosta (Effoan jaFinnlinesin lisäksi). Sally oliViking Linen osakkaista suurin javarustamo oli tehnyt hyväävoittoa myöstankkeribisneksessä. KunSallylle valmistui vuonna 1980kolme uutta alusta Viking Linenliikenteeseen, jäivät neljä Sallyn1970­luvun alkupuoliskollavalmistunutta ”papenburgilaista”työttömiksi. Alusten myymisensijaan yhtiö alkoi johtajansaSven­Erik Johanssonin johdollaetsimään laivoille uusia reittejä.Suunnitelmissa oli mm. Suomenja Länsi­Saksan välisen linjanavaaminen osana Viking Linenliikennettä, minkä lisäksiEnglannin kanaalin liikennettätutkittiin.

Ramsgatessa Englannissa olilähes uusi lauttasatama, joka olijäänyt käyttämättömäksi Dunkerque RamsgateFerriesin ajauduttua konkurssiin. Sallyn Britannian­yhteyshenkilö Michael Klingshott ehdotti Sallyllevuonna 1980 Ramsgaten sataman ostamista jaRamsgate­Dunkerque ­linjan uudelleenavaamista.Seuraavana vuonna Rederi Ab Sally perusti uudenbrittiläisen tytäryhtiön, Sally Line Ltd:n, jotamarkkinoitiin nimellä Sally The Viking Line. Uudenvarustamon ensimmäiseksi alukseksi tuli Viking 5, jokasai nyt nimen The Viking.

Vuonna 1982 Rederi Ab Sally hankki omistukseensatoisenkin autolauttavarustamon. MetsäteollisuusjättiEnso­Gutzeit oli ollut vuosikymmeniä Suomenmerkittävimpiä varustamotoimijoita Finnlinesin jaVaasanlaivojen omistajana. Nyt Enso­Gutzeit kuitenkinhalusi keskittyi metsäteollisuuteen ja jättäävarustamotoiminnan muille. Finnlinesille löytyi helpostiostaja Effoasta, mutta Vaasanlaivoja Effoa ei halunnuthankkia. Niinpä Enso­Gutzeit tarjosi VaasanlaivojaRederi Ab Sallylle joka innokkaana osti varustamon.Vaasanlaivat oli jo aiemmin hankkinut kaksi entistä

Viking Linen papenburgilaista ja uuden omistajanmukana niitä tuli vielä kaksi lisää.

Käytännössä Vaasanlaivojen hankkiminen tarkoitti sitä,että Sallyn olemassaolevien laivojen osuus Sally LineLtd:n liikenteestä jäi vähäiseksi. Jäävahvistetutpapenburgilaiset keskitettiin Merenkurkunliikenteeseen ja Sally Line UK joutui hankkimaanalukset reitilleen muualta. Lisäksi jo ensimmäistenliikennöintivuosien aikana Rederi Ab Sallyn harjoittamaalusten siirtely tytäryhtiöiden reittien välillä oliaiheuttanut erimielisyyksiä emoyhtiön ja Sally LineUK:n välillä. Tästä johtuen Sally Line UK alkoi suosiaalusten rahtaamista omiin nimiinsä sen sijaan, ettäRederi Ab Sally olisi ostanut aluksia tytäryhtiönsäkäyttöön.

Rederi Ab Sallyn laajentuminen 1980­luvunalkuvuosina ei kuitenkaan rajoittunut vainautolauttaliikenteeseen. Vuonna 1981 varustamo olihankkinut omistukseensa pitkään makuutettuna olleenentisen linjalaivan Olympian.

KOTIVESILLÄ

6

Sally Like UK luotti pääasiassa rahdattuihin aluksiin, jotta suomalainenemoyhtiö ei pääsisi sotkeutumaan alusten sijoitteluihin. The Viking (2)rahdattiin tanskalaiselta omistajalta vuonna 1983. Kun Sally Line sai uudenaluksen vuoden 1988 lopulla, siirrettiin The Viking Vaasanlaivojenliikenteeseen Wasa Princenä. Alus jätti EffJohnin laivaston keväällä 1991.KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA

Aluksi Sally ilmoitti aluksen tulevan Välimerenristeilyliikenteeseen, mutta vain muutamaa kuukauttamyöhemmin varustamo hankki omistukseensaKaribianmerellä liikennöineen Commodore CruiseLinesin ja sen ainoan aluksen Bohémen. Välimerensijaan Olympia päätyi Commodoren laivastoonuudistusten jälkeen vuonna 1983 nimellä Caribe I.

...ja romahtaa

Rederi Ab Sally oli laittanut paljon resurssejalaajentumiseen 1980­luvun alussa. Uusistavarustamoista erityisesti Sally Line UK osoittautuivirheinvestoinniksi, sillä liikenne tuotti huonosti ja

Ramsgaten satama vaati todellisuudessa kalliitaparannuksia. Myöskään Commodore Cruise Lines eiollut mikään kultakaivos ja muiden Karibianristeilyvarustamoiden sijoittaessa uusiin aluksiin jäiCommodore vanhoine laivoineenhalparisteilyvarustamoksi. Samaan Sally olivaikeuksissa myös perinteisellä kotikentällään:öljykuljetusten hintojen lasku huononsi yhtiöntankkerisiiven katetta, kun taas matkustajapuolella

Viking Linen muut osakkaat sijoittivat uusiin, suuriinaluksiin. Kun vielä Viking Linen sisäisen sopimuksennojalla Sally menetti oikeuden liikennöidä Helsinki­Tukholma ­linjaa, uhkasi se pudota Vikinginsuurimmasta osakkaasta pienimmäksi.

Pahasti velkaantunut Rederi Ab Sally joutuipääasiallisen rahoittajansa Suomen Yhdyspankinohjaukseen. Vuonna 1985 Yhdyspankki otti haltuunsaSallyn koko osakekannan ja varutamon johtoon tuliIngmar Ingvesgård. Yhdyspankin johdolla Sallykeskittyi matkustajaliikenteeseen, mutta tappiollisistaEnglannin kanaalin ja Karibian liikenteistä ei luovuttu.

SF Linen ja Rederi ABSliten uudisrakennustenvalmistuessa VikingLinelle jäivät Rederi AbSallyn vanhat Helsinki­Tukholma ­laivattyöttömiksi. Viking Songmyytiin Fred. Olsen­varustamolle 1985.Viking Sagaa vartenperustettiin vuonna1986 vielä yksitytäryhtiö, Sally Cruise.Viking Saga muuttuiristeilyalus SallyAlbatrossiksi, joka tekilyhytristeilyitäHelsingistä. Päätökseenuuden yhtiönperustamisesta vaikuttiepäilemättä se, ettäerillisessä varustamossakumppanit eivät voisiViking Linen tapaanpakottaa Sallyavetäytymäänliikenteestä. Samoihin

aikoihin Sallyn omistukseen hankittiin vielä Tukholmanja Maarianhaminan välillä liikennöinyt pienvarustamoÅnedin Linjen.

Rederi Ab Sally ei kuitenkaan aikonut luopuaosuudestaan Viking Linessa. Vuosina 1985­87varustamo neuvotteli aktiivisesti telakoiden kanssauuden aluksen tilaamisesta Vikingin liikenteeseen.

KOTIVESILLÄ

7

Effoan ja Johnson Linen ensimmäinen yritys risteilybisnekseen lähtemisestä oli50% osakkuus Sundance Cruisesissa. Varustamon ensimmäisen aluksenSundancerin (ex­Svea Corona) ajettua karille tilalle hankittiin DFDS SeawaysiltäScandinavia, joka sai nimekseen Stardancer (kuvassa). Fuusioiden seurauksenaalus päätyi ensin Admiral Cruisesin ja sitten Royal Caribbean Cruise Linenlaivastoon. EffJohn oli molemmissa näistä varustamoista pienosakkaana Sundance­osakkuutensa ansioista. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA

KOTIVESILLÄ

8

Oletettavasti uusi alus olisi korvannut Viking SallynTurku­Tukholma ­linjalla. Sally oli pääsemässäsopimukseen Wärtsilä Marinen kanssa 40 000bruttorekisteritonnin autolautan rakentamisestakeväällä 1987, kun Yhdyspankki myi tappiollisenvarustamon Effoan ja Johnson Linen yhteenliittymälle.

Tarjous, josta ei voi kieltäytyä

Miksi Effoa suostui Rederi Ab Sallyn uudeksiomistajaksi? Vielä vuonna 1983 Paavo Haavikkokirjoitti Effoan satavuotishistoriikissa varustamonkeskittyvän yhä enemmän rahtiliikenteeseen – tosin joseuraavana vuonna Effoa laajensi toimintaansa myösmatkustajapuolella, kunse lähti yhdessä JohnsonLinen kanssa osakkaaksiPrincess Cruisesinperustajan StanleyMcDonaldin uuteenSundance Cruises­varustamoon. Muttamiksi Effoa ja JohnsonLine ostivatkonkurssikypsänvarustamon, jonka yhdenosan (Vaasanlaivojen)ostamisesta Effoa olikieltäytynyt jo aiemmin?

Vastaus löytyy, kunselviää Effoan ja JohnsonLinen suurimmansuomalaisenrahoittajanpankin nimi:Suomen Yhdyspankki. KunSYP teki Effoalle jaJohnsonille tarjouksennäillä ei ollut varaa kieltäytyä, vaikka varustamotepäilemättä tiesivätkin tekevänsä huonon kaupan.Kuten edellä totettua, Effoan ja Johnson Linen uusitytäryhtiö EffJohn oli se, joka Rederi Ab Sallyn lopultaomistukseensa hankki – alkujaan uuden yhtiön nimeksipiti tosin tulla Holly (eli Holding Sally). Viking Linenmuut osakkaat SF Line ja Rederi AB Slite eivät olleettyytyväisiä ajatukseen, että pahimman kilpailijanomistajat omistivat nyt myös osan Viking Linesta,mutta EffJohn­leirissä ei oltu halukkaita avoimeenkonfliktiin Viking Linen kanssa ja asia hoidettiin lopultaherrasmiesmäisesti niin, että RAB Sally vetäytyi Viking

Linesta ja rahtasi Viking Sallyn Rederi AB Slitelle. Asiaoltiin siis saatu hoidettua rauhanomaiseenpäätökseen... mutta ei välttämättä Sallyn uusienomistajien kannalta parhaaseen mahdolliseen, silläsamalla jouduttiin luopumaan Sallyn sirpaleisenvarustamoimperiumin todennäköisestikannattavimmasta osasta.

Effoa ja Johnson Line tekivät myös muita sijoituksiamatkustajaliikenteeseen. Vuonna 1987 Finnjet liitettiinSilja Linen laivastoon (Effoa oli ostunut sen edellisenävuonna Enso­Gutzeitilta) ja tilattiin uudet suurlautatHelsinki­Tukholma ­linjalle. Samana vuonna myösSundance Cruisesin toiminnassa tapahtui muutoksia,

kun se fuusioitui norjalaisen Gotaas­Larsen­varustamon omistaman Eastern Cruise Linesin kanssamuodostaen uuden Admiral Cruises ­varustamon.

Rederi Ab Sallyn toimintojen uudistaminen aloitettiinlähivesiltä, kun Sally Albatross telakoitiin ja uudistettiinristeilijämäisemmäksi vuoden 1988 alussa.Seuraavassa vuodenvaihteessa uudistuksista pääsivätosallisiksi myös Sally Line UK ja Vaasanlaivat. SallyLinen liikenteeseen rahdattiin uusi, isompi laiva SallyStar, joka korvasi varustamon laivastossa The Vikingin(2).

Caribe I oli pitkään Commodore Cruise Linen ainoa laiva, kun varustamonensimmäinen alus Bohemé myytiin Rederi Ab Sallyn loppuaikoina. AlkujaanCaribe I:n korsteeni oli huomattavasti erikoislaatuisempi, mutta tässä kuvassaalus on jo saanut perinteisemmän ja laivan muotoon paremmin sopivan piipun.KUVA: PETER KNEGO

The Viking puolestaan siirtyi Vaasanlaivojenliikenteeseen nimellä Wasa Prince. Uuden omistajanhallinnassa Sally Line UK irtautui Viking Line

­juuristaan: Varustamon toinenalus Viking 2 (eri alus kuinViking Linen liikenteessäkulkenut Viking 2) sai uudeksinimekseen Sally Sky javarustamon laivojen väritystämuutettiin. Sally Linenhistoriikin mukaan väritystähaluttiin muuttaa vähemmänagressiiviseksi vähentämälläpunaisen värin määrää.Kuitenkin tosiasiassa punaistaoli vanhassa ja uudessavärityksessä käytännössä yhtäpaljon, vain korsteenivärit jaSally­kylkiteksti muuttuivat.Vuonna 1990 Sally Skytapidennettiin 20 metrillä, jottaalus muodostaisitasapainoisemman parin SallyStarille. Samana vuonna SallyLine UK osti Ramsgatesta Ostendiin liikennöineenCharles Schiaffino ­rahtivarustamon. Sally Linenlaivastoon tehtyjen panostusten lisäksi EffJohn jatkoimyös aiemman omistajan aikana aloitettuja

Ramsgaten sataman uudistustöitä.

Kaksi takaiskua

Vuonna 1989 Effoan ja JohnsonLinen yhteistenmatkustajaliikenneprojektientulevaisuus näytti hyvältä.Keväällä 1989 Effoan rahtiliikenneoltiin erotettu omaksivarustamokseen, joten varustamosaattoi keskittyä pelästäänmatkustajaliikenteeseen. SiljaLinen liikenteeseen olivalmistumassa kaksi uutta alusta,Sally Albatross oli vastauudistettu, Vaasanlaivojen liikenneoli mallillaan ja Sally Line UK:nliikenteeseen oli tehtypanostuksia, joiden uskottiintekevän varustamostakannattavan pitkälletulevaisuuteen. Karibianmerellä

liikennöivä Commodore Cruise Line liikennöi vainyhdellä vanhalla laivalla, mutta Commodorellekinoltiin tilattu kaksi uutta laivaa valmistuvaksi vuosina1992­1993.

KOTIVESILLÄ

9

Pitkäikäisimmiksi papenburgilaisiksi Rederi Ab Sallyn ja EffJohninlaivastoissa jäivät ironista kyllä Vaasanlaivojen mukana (takaisin) ostetutWasa Express (ex­Viking 3) ja Botnia Express (ex­Diana), jotka vierailivatmyös Sally Line UK:n liikenteessä. Botnia Express pysyi EffJohninlaivastossa aina vuoteen 1992 asti, kulkien uransa lopulla ulosrahdattunataiteilijanimellä Polar Princess. KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA

Rederi Ab Gotlandin omistama Sally Star oli vuosina 1988­1997 Sally LineUK:n lippulaiva. Kun Englannin kanaalin matkustajaliikenteessä aloitti uusiyhteisyritys Holyman Sally Ferries vuoden 1997 alkupuolella ei Sally Starilleollut käyttöä kanaalissa ja niinpä alus kävi kesällä 1997 Silja LinenMerenkurkun liikenteessä taiteilijanimellä Wasa Express. KUVA: KRZYSZTOFBRZOZAN KOKOELMISTA

Salama iski kuitenkin ensimmäisen kerranlokakuussa 1989, kun Silja Serenadea ja SiljaSymphonyä rakentanut Wärtsilä Meriteollisuusajautui konkurssiin. Konkurssin seurauksenauusien alusten hinta nousi 600 miljoonastamarkasta miljardiin markkaan kappaleelta,minkä lisäksi EffJohn joutui alusten toimituksenvarmistamiseksi ryhtymään osakkaaksi WärtsiläMeriteollisuuden raunioille perustetussa Masa­Yardsissa.

Salama iski toisen kerran tammikuussa 1990,kun Nackassa telakalla ollut Sally Albatrosstuhoutui lähes täysin tulipalossa. HuolimattaSiljan ja Commodoren alushankinnoista, jotkarasittivat jo varustamoiden taloutta, päättivätEffoa ja Johnson Line tilata korvaavanristeilyaluksen Sally Albatrossin tilalle. Rahansäästämiseksi vanhan aluksen säilyneet osat –vedenalainen runko ja koneet – päätettiinkierrättää uuteen Sally Eurocruiser­projektinimellä kulkeneeseen alukseen.

Huolimatta näistä Effoan ja Johnson Linenkotivesillään Itämerellä kärsimistä takaiskuistavarustamoiden jo pidempään suunniteltu fuusiovietiin läpi vuonna 1990 ja syntyi uusisuomalais­ruotsalainen varustamojätti EffJohn.EffJohnin vaiheita vuodesta 1990 eteenpäinkäsitellään artikkelisarjan seuraavassa osassa,joka ilmestyy Ulkomatalan numerossa 6/2011.

Lähteet:

Sjöhistoriska Institutet vid Åbo Akademi: Effoan jaEffJohnin arkistot

Breeze, Geoffrey; Cowsill, Miles; Hendy, John: SallyLine – the complete story

Dumell, Mats: Meritie Ruotsiin

faktaomfartyg.nu

thegreatoceanliners.com

KOTIVESILLÄ

10

FAKTA: VARUSTAMOT JA

OSAKKUUDET

Effoan ja Johnson Linen, EffJohnin, Siljan ja Neptun Maritimenomistamat varustamot

Silja Line 1982­1999Commodore Cruise Line 1987­1995Sally Cruise 1987­1992*Sally Line UK 1987­1998Vaasanlaivat 1987­1992*Ånedin Linjen 1987­1995SeaWind Line 1989­1999Europe Cruise Line 1989­1991Orient Line 1991­1992Crown Cruise Line 1991­1993* = Fuusioitiin osaksi Silja Linea

Osakkuudet

Sundance Cruises 1984­1987Admiral Cruises 1987­1990Royal Caribbean Cruise Line 1990­199?Holyman Sally Ferries 1997­1998Destination Gotland 1998­1999

Kiitokset: Krzysztof Brzoza, Martin Cox, Peter Knego,Bruce Peter

Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikirja – Effoan sata ensimmäistävuotta

Malmberg, Thure ja Stampehl, Marko: Siljan viisi vuosikymmentä

Middlemiss, Norman L: World Cruise Ships – The History &Development of Cruising

Pietikäinen, Matti: The Finnlines Fleet 1947­1997

simplonpc.co.uk

Sjöström, Pär­Henrik ja Brzoza, Krzysztof: Tie meren yli –uranuurtajasta markkinointijohtajaksi

vasabatarna.se

KOTIVESILLÄ

1 1

TEKSTI OLLI TUOMINEN

Valoa tunnelin päässä

Raumalle 300 miljoonan varustelutyö

STX FINLANDIN Rauman telakka varusteleenorjalaiselle Eide Marine Semi A/S­yhtiölle kaksi öljy­ja kaasukenttien huoltoalusta 300 miljoonalla eurolla.Sopimus sisältää alusten varustelun,loppukokoonpanon sekä luovutuksen tilaajalle. Alustenrungot valmistetaankustannusten takiaKiinassa, josta netuodaan Suomeen. EideMarinen operoimatalukset tulevatbrasilialaisen Lupatech­yhtiön kauttabrasilialaisen öljyjätinPetrobrasin käyttöön.

Brasilian vesillesuunnitellut aluksetovat 122 metriä pitkiäja 45 metriä leveitä.Aluksia tullaankäyttämään erilaisiinhuoltotehtäviinhaastavissaolosuhteissa, minkä vuoksi runkomuotoon jamerenkulkuominaisuuksiin on kiinnitetty erityistähuomiota. Ensimmäisen rungon varustelu alkaaRaumalla huhtikuussa 2012 ja valmista pitäisi ollamaaliskuussa 2013. Toinen runko saadaan Raumallekesäkuussa 2012 ja sen pitäisi valmistua kesäkuussa2013.

Rajavartiolaitokselle uusi ulkovartiolaiva?

Lokakuun alkupuolella ilmestyi Rajavartiolaitoksentiedote uudesta ulkovartiolaivasta kuvan kera. Tehdynkilpailutuksen perusteella laivan suunnittelu onaloitettu yhteistyössä STX Finlandin kanssa, jakeskeisistä ehdoista hankinnan suhteen on myös

päästy yhteisymmärrykseen. Aluksen yksityiskohtainensuunnittelu on ajoitettu pääosin ensi vuodelle, jolloinrakentaminen sijoittuisi siten, että alus olisi valmisvuoden 2013 puolella. Uudesta ulkovartiolaivasta tuleeselvästi nykyisiä suurempi; aluksen pituus tuleeolemaan noin 90 metriä, kun tällä hetkellä suurimmanulkovartiolaiva Merikarhun pituus on 58 metriä.

Ympäristöystävällisyys on päivän sana myösRajavartiolaitoksen aluksen suunnittelussa.Käyttövoimaksi suunnitellaan nesteytettyä maakaasua(LNG), jolloin aluksen omat päästöt jäisivät vähäisiksi.Lopulliset päätökset ovat kuitenkin vielä tekemättä.Rajavalvonnan lisäksi alusta tullaan käyttämäänmeripelastustehtävissä sekä ”ympäristöturvallisuudentehtävissä”, mikä tarkoittaa öljyntorjuntavarustusta ja1000 kuutiometrin tankkeja kerätylle öljylle. Lisäksialuksella on valmius kemikaalionnettomuuksientorjuntaan. Monikäyttöisyydellä on tarkoitus leikatakustannuksia, kun yhdellä aluksella voidaan hoitaamonenlaisia tehtäviä.

Valmistuttuaan alukset suuntaavat Brasilian vesille. KUVA: STX FINLAND OY

Turun rautakourille lisää töitä

Turun telakan metallipuolelle saatiin lisää töitälokakuun puolivälissä, kun telakka saialihankintatilauksen kahden offshore­moduulintoimittamisesta. Suuremman moduulin mitat ovat 63metriä x 52 metriä x 47 metriä. Moduuleja aletaanvalmistaa keväällä 2012 ja ne valmistuvat ennenvuodenvaihdetta. Tilaus tuo telakalle noin 250henkilötyövuotta. Turun telakka tekee moduulitalihankintana norjalaiselle yhtiölle. Valmiit moduulitkuljetetaan proomuilla Norjaan, jossa suoritetaanloppukokoonpano ja varustelu.

EIDE MARINE SERVICES A/S

Norjassa pääkonttoriaan pitävä Eide Marine Services on EideMarine Semin emoyhtiö. Eide Marine Services tekeeerikoiskuljetuksia, raskasnostoja, meripelastustöitä ja lisäksioperoi ja omistaa aluksia. Eide Marine Services operoi myöstilatun kaltaisia öljy­ ja kaasukenttien huoltoaluksia. LisäksiEide Marine Services tarjoaa myös offshore­alusten ja­yksiköiden sekä uivien nostureiden suunnittelua sekäteknistä operointia.

KOTIVESILLÄ

12

Uusi ulkovartiolaiva on selvästi nykyisiä modernimman näköinen. KUVA: STX FINLAND OY

"Eckerö Line hakee Nordlandialle korvaajaa"­jutun lähdetiedot:

Hakanen, Pekka: ”Birka Paradise ja Nordlandia samaan aikaan korjaustelakalla (TS, 4.1.2011)Id, Kalle: Myydään varustamo – hinta 1 € (Ulkomatala, 31.8.2011)Nupponen, Sakari: ”Eckerö Line etsii laivaa” (Ilta­Sanomat, 28.9.2011)Vapalahti, Hannu: Suomen kuvitettu laivaluettelo 2009 (Judicor Oy, 2009)

TEKSTI OLLI TUOMINEN KUVA STX FINLAND OY

Turkuun tilaus TUI Cruisesilta

SAKSALAINEN TUI Cruises ja STX Finlandin Turuntelakka allekirjoittivat 27.9 sopimuksen uudenristeilyaluksen suunnittelusta ja rakentamisesta. TUITravelin ja Royal Caribbean Cruise Linen (RCCL)puoliksi omistaman TUI Cruisesin tilaamassaristeilijässä on tilaa 2500 matkustajalle, joita palvelee1000 hengen miehistö. Tilaus on merkittävä Turuntelakalle, sillä se työllistää telakan työntekijöitä jaalihankkijoita yhteensä 5 500 henkilötyövuoden verran.Osapuolet ovat päättäneet olla julkaisemattakauppahintaa, mutta tilauksen arvoksi on eri lähteissäarvioitu 390–450 miljoonaa euroa.

Rakennustyöt alkavat vuoden kuluttua

Aluksen rakentaminen alkaa ensi vuoden marraskuussaja se on määrä luovuttaa tilaajalleen keväällä 2014.Tilaus sisältää option toiseen alukseen. Optio onvoimassa 12 kuukautta, joten Turun telakalle saattaaolla tiedossa lisätöitä lähiaikoina. Risteilijän pituus on295 metriä, leveys 36 metriä ja bruttovetoisuus 97 000tonnia. Hyttejä tulee 1250, ja niistä peräti 82prosentissa on oma parveke. Vain kymmenesosahyteistä on sisähyttejä. Kuten nykypäivänä asiaankuuluu, energiatehokkuuteen jaympäristöystävällisyyteen on kiinnitetty erityistähuomiota.

Edellinen risteilijätilaus vuonna 2007

Edellisen kerran Turun telakka sai risteilijätilauksenvuonna 2007, kun RCCL tilasi toisen Oasis­luokan

risteilijän, Allure of the Seasin. Alus valmistui Turuntelakalta lokakuussa 2010, ja tämän jälkeen telakantilauskirjoista ovat puuttuneet suuret tilaukset. Tälläkertaa tilauksen saamista vauhditti ilmeisesti Turuntelakan tarjoama toimitusaika, johon kilpailijoiden olivaikea vastata. Cruise Business Review’n mukaanTurun telakka oli ainoa, joka pystyi toimittamaanaluksen keväällä 2014. Turun Sanomien haastattelussatelakan pääluottamusmies Jari Aalto epäili lisäksisyyksi edullista hintaa. Nähtäväksi siis jää, mitätilauksesta jää aikanaan viivan alle.STX:n Turun telakalla on jo pitkään kaivattu uusiatilauksia, sillä nykyiset tilaukset eivät ole riittäneettyöllistämään telakan koko työvoimaa. Edellisestäsuuremmasta tilauksesta ehti kulua vajaa vuosi. SilloinViking Line ja STX allekirjoittivat esisopimuksenristeilylautan rakentamisesta. Sopimus vahvistettiinjoulun alla ja rakennustyöt aloitettiin syyskuun lopulla(ks. Lokikirja s. 26).

TUI Cruisesin tilaus tietää jonkinasteisia ongelmiaViking Linelle, jolla on optio tilata sisaralus nytrakenteilla olevalle lautalle. Koska TUI Cruisesinristeilijän rakennustyöt alkavat ensi vuodenmarraskuussa, alkaa Viking Linellä olla kiire päättääoption käyttämisestä, jos se haluaa saada toisenaluksen rakenteille ennen TUI Cruisesin alusta.

TUI CRUISES

Vuonna 2008 perustettu TUI Cruises GmbHon Royal Caribbean Cruises Ltd:n (RCCL) jamaailman suurimman matkanjärjestäjän TUIAG:n puoliksi omistama yhteisyritys. TUICruises tarjoaa premium¬­luokan risteilyjäsaksankielisille risteilymarkkinoille. TUICruisesilla on liikenteessä kaksi CelebrityCruisesin entistä alusta, Mein Schiff 1 (ex.Celebrity Century )ja Mein Schiff 2 (ex.Celebrity Mercury). Celebrity Cruises on yksiRCCL:n brändeistä.

KOTIVESILLÄ

13

14

TEKSTI JUSSI LITTUNEN

Eckerö Line hakee Nordlandial le korvaajaa

TALLINNAN­LINJAN kilpailuun ei muutemaanvuoteen ole enää tullut uusia laivoja, ja tällä hetkelläreitin vanhimman laivan titteliä pitää hallussaan EckeröLinen Nordlandia. Ilta­Sanomat uutisoi 28.9.2011, ettäyhtiö olisi kuitenkin kiinnostunut uuden laivanlöytämisestä. Tarkoituksena olisi ennen kaikkea löytääkäytetty laiva, mutta Eckerön konserninjohtaja BjörnBlomqvist ei haastattelussa sulkenut pois sitäkäänvaihtoehtoa, että yhtiö tilaisi uuden laivan. Blomqvistkertoi myös, että uudistus tulisi tapahtumaan”keskipitkällä aikavälillä”, ja että laivan tulisi ollaentistä suurempi ja parempi.

"Laivamatka halutaan tehdä elämykselliseksi"

Reitillä nykyisin liikennöivää Nordlandiaa on uudistettuuseasti, viimeksi tämän vuoden tammikuussa. Vuonna1981 rakennetun laivan matkustajakapasiteetti on2000, ja lastimetrejä löytyytrailereille 625.Matkustajahyttipaikkoja on 875.Nordlandian lisäksi Helsinki­Tallinna­linjalla liikennöi myösrahtilaiva Translandia, joka lisääEckerö Linen trailerikapasiteettia1470 metrillä.

Käytännössä Eckerö Linenkannattanee korvata molemmatlaivat yhdellä suuremmalla, koskanäin saadaan merkittävää säästöäliikennekustannuksissa. Näin ollenkorvaavan aluksenmatkustajakapasiteetin tulisi ollahieman yli 2000, ja lastimetrejäpitäisi löytyä reilusti yli kaksikilometriä. Uudessa laivassa tulisimyös olla sen verran korkealuokkaiset matkustajatilat,että Eckerö Linen nykyinen kohderyhmä tuntisi olonsakotoisaksi myös jatkossa. Tämän puolesta puhuutoimitusjohtaja David Lindströmin lausunto, jonkamukaan ”Nopeus ei ole yhtiölle itse tarkoitus, vaan jolaivamatka sinällään halutaan tehdä elämykselliseksi”.Lisäksi Helsinki­Tallinna­reitillä vaaditaan korkeaa

jääluokkaa, jotta liikennettä voidaan ylläpitää vuodenympäri.

Ulkomatalan viime numerossa (4/2011) oli juttuaSeaFrance –varustamon epävakaasta ja huonostataloudellisesta tilasta. DFDS Seaways ja LD Lines ovatyhdistäneet voimansa ostaakseen yhtiön, jatoteutuessaan tämä kauppa tarkoittaisi, että jokinSeaFrancen laivoista tulisi myyntiin.Todennäköisimpänä on pidetty, että yhtiön vuonna2002 rakennettu SeaFrance Molière ei kuuluisikauppaan. Laiva tunnettiin aiemmin nimellä SuperfastX, ja se on liikennöinyt lyhyen aikaa myös Hangon jaRostockin välillä. Laivan matkustaja­ jarahtikapasiteetti (1200/1900, 728 hyttipaikkaa) ovathieman pienemmät kuin mitä reitin nykyisillä aluksillayhteensä, mutta vajaan 30 solmun nopeus ja riittäväjääluokka tekisivät laivasta sopivan kilpailemaan

Vikingin ja Tallinkin nopeita ropax­laivoja vastaan.

Molièren ongelmana voidaan pitää paitsimatkustajakapasiteettia, myös sitä, että se on laivanahyvin erityyppinen kuin Nordlandia, ja istuu siksihuonosti Eckerö Linen imagoon.

KOTIVESILLÄ

Nordlandia ei enää kasvojenkohotuksilla nuorene, vaan vaatii piakkoin jokorvaamista. KUVA: OLLI TUOMINEN

15

KOTIVESILLÄVaikka Molièren matkustajatilat ovatkin olleet riittävätHangon ja Rostockin väliseen liikenteeseen,tarvittaisiin Eckeröllä ehkä enemmän perinteisen

risteilylaivan palveluita kuin ropax­laivojenyksinkertaisuutta. Eckerö Linen kilpailuvaltti onkinvarmasti sen tuotteen erilaisuus kilpailijoihinverrattuna, ja siksi perinteisempi matkustajalauttavoisi olla Eckerölle parempi ratkaisu.

Uutta käytettyä Ranskasta?

Nordlandian seuraajaksi on varsinkin alanharrastajienkeskuudessa ehdotettu ranskalaisen SNCM­varustamonristeilylautta Napoléon Bonapartea. Kyseessä onvuonna 1996 rakennettu varsin korkeatasoinen laiva,johon mahtuu 2462 matkustajaa ja 708 henkilöautoa.Sillä on 450 matkustajahyttiä 2220 hyttimatkustajalle.Pituudeltaan 172 metrin mittaisen laivan hyviä puoliaovat tyylikkäästi toteutetut sisätilat, joista on suuretikkunat ulos, sekä kapea autokansi, joka mahdollistaakorkean ulkohyttimäärän. Matkustajakapasiteetiltaanlaiva olisi myös varsin hyvä Eckerö Linen tarpeisiin.

Napoléon Bonaparten huono puoli on kuitenkin se, ettävälimeren liikenteeseen suunnitellussa autolautassa eiole jääluokitusta lainkaan, eikä autokansikaan oleriittävä korvaamaan Eckerön molempia laivoja.Jääluokituksen puute ei aina ole ongelma, kelpasihan1C­luokan Ålandsfärjankin arktiseksi risteilyalukseksi.Sen sijaan suuremmat muutokset runkoon japotkurilaitteistoon ovat kalliita, ja jos niitä jouduttaisiin

tekemään, tulisi uudisrakennus varmasti pitkän päälleedullisemmaksi. Sitä paitsi Napoléon Bonapartenostaminen merkitsisi sitä, että Translandia olisi

pidettävä reitillä jotta nykyinenrahtikapasiteetti säilyy. Tämä taas eiparanna reitin tehokkuutta.

Uudisrakenne on aina vaihtoehto

Olisiko Eckerö Linella sittenmahdollisuuksia uudisaluksentoteuttamiseen? Ainakin varustamoavoidaan pitää melko lailla vakaana, silläse on vakiinnuttanut asemansa niinSuomen ja Viron kuin Ahvenanmaan jaRuotsinkin välisessä liikenteessä, ja siksiuudisrakennuksen tilaaminen ei varmastiole utopistinen idea. Jos Eckerö lähtisiuutta laivaa kehittämään, pitäisinhyvänä esikuvana vaikkapa Fjord Linenuusia Bergen­Hirtshals­linjan laivoja,jotka valmistuvat parhaillaan

norjalaisella Fosen Mekaniska Verkstederin telakalla.Näissä laivoissa on kaksi trailerikantta, kansi yleisilletiloille sekä kaksi hyttikantta, ja kapasiteettia 1500matkustajalle ja 1350 metrille rahtia. Vaikka Eckerönlaiva voisi olla hieman suurempi, kuten aiemminkirjoitin, niin peruskonseptiltaan Fjord Linen uudetlaivat ovat varsin käytännöllisiä. Se perusajatus, ettäulkoasultaan perinteistä risteilylauttaa muistuttavaanlaivaan rakennetaan suuret autokannet ja riittävähyttikapasiteetti, olisi varsin toimiva myös Helsingin jaTallinnan välisessä liikenteessä.

Joka tapauksessa Eckerö Linen kannattanee tutkiahyvin tarkkaan kahden laivan korvaamista yhdelläsuuremmalla. Polttoaine­ ja miehistökustannuksetnousevat jatkuvasti, mistä johtuen yhden laivanliikennöiminen olisi varmin tapa turvatatoimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Lisäksiyhtiön tulee varmasti pitää kiinni ”Ainoa suomalainenlaiva Tallinnaan” – imagostaan, mikä on varmastiedistänyt yhtiön menestymistä suuria kilpailijoitaanvastaan. Pitää myös muistaa, ettei yhtiöllä ole mikäänkiire luopua Nordlandiastaan – laivaa on uusittuuseaan otteeseen, mm. viime tammikuussa Turunkorjaustelakalla, jolloin Pubia, kokoustiloja, ravintoloitaja myymälätiloja uudistettiin. Siispä yhtiöllä on aikaamiettiä huolellinen ratkaisu, jotta se pärjää jatkuvastikiristyvässä kilpailussa myös jatkossa.

Myös Translandia tarvitsee korvaajaa ­ joskin ei yhtä kipeästi kuinNordlandia. KUVA: JUSSI LITTUNEN

HUOM! Artikkelin lähdetiedot löytyvät sivulta 12.

MAAILMAN MERILLÄTEKSTI KALLE ID

DFDS Sail ing in Style – nostalgiamatkamenneeseen

SKOTLANTILAIS­TANSKALAINENakateemikko Bruce Peter on viime vuosinakunnostautunut merenkulkuaiheisten kirjojenkirjoittajana. Todennäköisesti Suomessaparhaiten tunnetaan 2009 julkaistu BalticFerries, mutta Peter on julkaissut viimevuosina mm. laivojen designia käsittelevänShip Style ­teoksen (2010), laajemmanautolauttahistoriikin Ferry: A Drive ThroughHistory (2010), sekä laivojen suunnitteluunerikoistuneen Knud E. Hansen­arkkitehtitoimiston historiikin (2007). Peteron aiemminkin kiinnittänyt teoksissaanerityistä huomiota alusten designiin (trendi,jonka soisin yleistyvän; alusten sisätilat ovatkuitenkin matkustajan kannalta ne kaikkeintärkeimmät), mutta DFDS Sailing in Stylenkuvapainotteinen formaatti tarjoaa tähänaivan erityisen mahdollisuuden.

Varsinaista tekstiä Sailing in Stylen 128sivusta on vain kymmenellä – DFDS:npääjohtajan esipuhe ja lyhyt yhdeksän sivunvarustamohistoriikki. Loput 118 sivua koostuuyksinomaan valokuvista ja kuvateksteistä:Prinsesse Margarethen tyylikäs cocktailbaari,Winston Churchill rakenteilla italialaisellahiekkarannalla vuonna 1967, Dana Anglia Thames­joella, Pearl of Scandinavia jäiden peittämässäOslovuonossa... Usein arkkitehtuuria ja designiakäsittelevät kirjat luottavat liikaa sanalliseenkuvaukseen ja jättävät kuvat liian vähälle huomiolle(tähän syyllistyi myös Peterin Ship Style ­teos, jonkakuvat olivat lisäksi harmillisen pieniä). Sailing in Styleantaa kuvien puhua puolestaan ja lopputulos on hyvinonnistunut.

Vain kuvien ja lyhyiden kuvatekstien avulla Peteronnistuu kertomaan laajasti DFDSmatkustajaliikenteen historiasta ja kehityksestä.Kuitenkin pieni tekstin määrä johtaa ajoittainepätarkkuuksiin ja seikkoihin, joista olisin kaivannuttarkempaa selitystä. Teos mm. kertoo, että DFDSoperoi 1960­ ja 70­luvuilla Mols­Linienin aluksia, muttaoliko jälkimmäinen siis ensimmäisen tytäryhtiö vaijotain muuta?

16

MAAILMAN MERILLÄ

17

Ja onko Mols­Linienillä enäänykypäivänä yhteyttäDFDS:ään? Toisinaan Petermyös päätyy hiemankritiikittömään DFDS:nylistykseen kehuessaanvarustamon aluksia ja niidensisustusta (niin tyylikästä kuinse usein olikin). Sailing inStylen lisäksi kaipaisinkin myösperinteisempäävarustamohistoriikkia DFDS:stä– jos tälläinen on jo olemassa,se ei minun käsiini ole osunut.

Kokonaisuutena DFDS Sailing inStyle on mainio matka aikaan,joka ei enää palaa. Tätäkorostaa vielä se, että kirja onkirjoitettu juuri ennen DFDS:npäätöstä yhdenmukaistaayhtiön brändäystä ja siinäyhteydessä maalata kaikkiDFDS Seawaysin aluksetuuteen sinirunkoiseen ja­korsteeniseen väritykseen(josta en itse pidä lainkaan).Sailing in Stylen uusimmissakinkuvissa alukset ovat vieläkauniin valkorunkoisia jaelegantteja.

Kokonaisuutena DFDS Sailing inStyle ei kerro varustamonhistoriaa yritysksen tai alustennäkökulmasta vaanmatkustajan näkökulmasta.Sellaisena kirja mitä mainionteos, jonka kaltaisi soisijulkaistavan enemmänkin.

DFDS Sailing in Style ­teoksenvoi hankkia mm. Akateemisestakirjakaupasta.

Tanskan sisäiseen liikenteeseen rakennettu Aalborgshus ja Trekronermuuttuvat Välimeren liikennettä varten Dana Sirenaksi ja Dana Coronaksi.KUVA: TEOKSEN KUVITUSTA / BRUCE PETERIN KOKOELMISTA

Pearl of Scandinavia, entinen Viking Linen Athena, talvisessa Oslovuonossa.KUVA: TEOKSEN KUVITUSTA / DFDS SEAWAYS

”Sailing in Style antaa kuvien puhua puolestaan.””Mainio matka aikaan, joka ei enää palaa.”

MAAILMAN MERILLÄ

18

TEKSTI SERGEI PENNONEN

St. Peter Linen strategia– ihmeell inen vai tarkoituksel l inen

SUURIN osa autolauttavarustamoiden asiakkaistatietää laivojen aikataulut ja lähtöpaikan. Lähes kaikkiautolauttavarustamot pitävät samaa aikatauluavuosikausia, mikä jää asiakkaiden muistiin. Tätä eivalitettavasti voi sanoa St. Peter Linesta, ainakaannäillä näkymin. Varustamon kahden lautan aikataulutmuuttuvat koko ajan, ja sama ongelma koskee myöslähtöterminaaleja Helsingissä sekä Pietarissa. Joten onhyvä aina tarkistaa etukäteen, mihin aikaan lautta

lähtee ja mikä tärkeintä, mihin! Sillä reititkinmuuttuvat aina ajoittain.

Princess Maria myös Tallinnaan

Normaalisti St. Peter Linen Princess Maria kulkeereitillä Helsinki­Pietari, mutta liikenteeseen on tulossamuutoksia. Lokakuun lopusta lähtien Princess Mariaaloittaa viikoittaisen risteilyn Pietarista Helsinkiin,mistä jatketaankin Tallinnan kautta takaisin Pietariin.Viron pääkaupunki on tulossa laivan reitin varrelle.

Tällaista risteilyä Venäjällä kutsutaan ”Kolmen Baltianpääkaupungin risteilyksi”. Vielä lokakuun alussavarustamo oli sitä mieltä, että kolmen pääkaupunginristeilyjä tehtäisiin vain kaksi kertaa kuukaudessa,mutta nyt tieto on muuttunut. Venäläisvarustamonmukaan kova kysyntä on vaikuttanut päätökseen. Tälläristeilyllä korvataan tiistai­viihderisteilyt Pietarista,joita Princess Maria teki tähän saakka aina tiistaisin.Tiistai­viihderisteilyt auttoivat laivaa pysymään

viikkoaikataulussa, jotta laivalähtisi aina samoina päivinäkaupungeista.

Uuden kohdekaupunginansiosta uuden aikataulunmukaan alus lähtee Pietaristasunnuntaina ja onmaanantaina koko päivänHelsingissä. Maanantai­illallalaiva jatkaa Tallinnaan, minnesaapuu samana iltana tuntiaaikaisemmin kuin Viking LinenViking XPRS, eli kello 23. Vironpääkaupungista laiva jatkaaPietariin vasta seuraavanailtana. Loppuviikon aikataulutpysyvät ennallaan. St. PeterLine oli tähän asti pahinkilpailija Tallink Siljalle, joka

kilpailee asiakkaistaan Princess Anastasian,varustamon toisen lautan kanssa reiteillä Tallinna­Tukholma, samoin kuin Viking Linen kanssa reitilläHelsinki­Tukholma. Lokakuusta lähtien St. Peter Linetuo haasteita yllä mainituiden yhtiöiden lisäksi myösmuille Helsinki­Tallinna reitillä liikennöiville, sillä uusikilpailija reitillä lupaa myydä myös kansipaikkalippujaHelsingistä Tallinnaan matkustaville asiakkailleenhintaan alkaen 25 euroa suunta. Tämä onhuomattavasti edullisempi kuin kilpailijoidennormaalihinnat.

Princess Anastasia on ehtinyt muuttaa kohdesatamia enemmän ja useamminkuin Princess Maria.

MAAILMAN MERILLÄ

19

Lisäämällä uusi kaupunki Princess Marian linjaanvenäläisillä tulee olemaan mahdollisuus ”PäiväTallinnassa”­matkaan, jolloin maanantaina lähdetäänPietarista Princess Anastasialla Tallinnaan, missä sittenvaihdetaan Princess Mariaan ja jatketaan illalla takaisinlähtökaupunkiin. Vaikka Princess Marian aikataulut jalähtöterminaalit ovat muuttuneet aina ajoittain,reittimuutos laivalle on kuitenkin ensimmäinen.

Reittimuutoksia alusta lähtien

Princess Anastasia, joka aloitti säännöllisenliikennöinnin Pietarin, Tallinnan ja Tukholman välillähuhtikuussa, on ehtinyt muuttaa aikataulujaan jakohdesatamia huomattavasti enemmän kuinvarustamon ensimmäinen alus. Alkuvaiheessa PrincessAnastasia liikennöi alkuviikosta reitillä Pietari­Tukholmaja loppuviikosta matkalla Tukholmasta Pietariin tekisunnuntaipysähdyksen Tallinnassa. Kokeiltuaan huhti­ja toukokuussa neljän pääkaupungin risteilyjä jahuomattuaan niitten suosion venäläisten keskuudessaSt. Peter Line lisäsi Princess Anastasian reitille myösHelsingin. Kaupan päälle tuli myös pakkokäyntiMaarianhaminassa, johtuen verovapaasta myynnistälaivan myymälässä. Helsingissä oli pysähdytty tähänmennessä vain perjantaisin, eli alkuviikon suoratyhteydyt Pietarista Tukholmaan olivat säilyneet. Tämäei kuitenkaan riittänyt, vaan syksystä lähtien laivallelisättiin myös toinen käynti Tallinnassa, nykyään se ontiistaisin. Jos siis haluaa ihailla molempia St. PeterLinen laivoja, niin kannattaa matkustaa tiistaina Vironpääkaupunkiin, jolloin molemmat laivat ovat siellä yhtäaikaa.

Huhut viittaavat Saksaan

Venäläismediassa liikkuvien huhujen mukaanvenäläisvarustamo aikoo valloittaa vuonna 2012 myösuuden kohteen, Saksan. Matka­aika PohjolanVenetsiasta eli Pietarista Rostockiin, mihin huhutviittaavat, olisi kaksi yötä ja päivä. Tulevasta aluksestaei vielä ole mitään virallista tietoa. VenäläislehtiKommersant, viitaten Inflot Cruise & Ferryntoimitusjohtajaan Andrei Mushkareviin, kirjoittaa, ettäetsittävä alus on samaa luokkaa kuin muutkinvarustamon alukset ovat. Syyskuussa myös toinenvenäläislehti Komsomolskaya Pravda kirjoitti artikkelinSt. Peter Linesta. Lehti pohtii St. Peter Linentoimitusjohtajan Igor Glukhovin ajatusta, jonka hänesitti yhteisessä lehdistötilaisuudessa Tallinnansataman kanssa 13. syyskuuta Tallinnassa. Glukhovinmukaan muutaman vuoden kuluttua Vironpääkaupunkia ja Pietaria voisi yhdistää laiva, jokakulkisi vain kyseisellä reitillä. Tämä on vielä vainajatus, sillä varustamo on parhaillaan analysoimassalinjan suosiota ja uuden laivan tarvetta linjalle,tarkensi Glukhov. Venäläislehden mukaan Tallinnansatama on vastannut myönteisesti ja on kiinnostunutajatuksesta. Satama on myös valmis vastaanottamaanlisää uusia matkustajia Venäjältä.

Huhuja liikkuu myös suomalaismediassa, kunKauppalehti kirjoitti tämän vuoden huhtikuussavarustamon olevan valmis vuoteen 2015 mennessätoimimaan peräti viidellä laivalla. Näin voimmekinolettaa, että jos samanlainen tahti jatkuu, joka ontähän mennessä ollut varustamolla, laiva per vuosi,niin tällä hetkellä ollaan hyvin aikataulussa.

KUVA 1: Venäjä on alkanut kehittää Pietarin matkailusuosiota maailmalla.KUVA 2: Princess Maria kulkee reitillä Helsinki­Pietari, mutta liikenteeseen on luvassa muutoksia.

MAAILMAN MERILLÄ

20

Pietariin lisää turisteja St. Peter Linen voimin

Venäjä on viime aikoina tosissaan ja nopealla vauhdillaalkanut kehittää Pietarin matkailusuosiota maailmalla.Vuodesta 2009 on ollut voimassa viisumivapaamatkailu, joka antaa turisteille tultaessa maahanmeritse, oikeuden oleskella Venäjän federaatiossailman viisumia 72 tuntia. Pietarin kaupungin hallinnonedustaja Aleksei Lvov kertoi venäläistoimittajallelehdessä Baltinfo, että tarkoituksena olisi saadaPietariin vuoden 2015 mennessä vähintään viisilaivayhteyttä sekä vuoteen 2025 mennessä määrän ontarkoitus kaksinkertaistua.

On havaittavissa, että St. Peter Line tuo asiakkailleenlaajan risteilytarjonnan, joka toivon mukaan kasvaatulevina vuosina. Samalla myös voi epäillä, että näinvarustamo haluaa kiinnittää itseensä huomiota javalloittaa pienellä alusmäärällä monta kaupunkiasamanaikaisesti. Tästä voidaan olla monta eri mieltä,mutta vaikka asia olisi näinkin, niin varustamolla onainakin tähän mennessä ollut hyvä menestyskilpailussa muiden varustamoiden kanssa Itämerellä.Loppujen lopuksi aika harva varustamo onnistuuvalloittamaan neljä maata kahdessa vuodessa – javieläpä menestymään kaikissa.

Joulukalenteri Ulkomatalassa

Tänäkin vuonna. Ensimmäinen luukku avautuu 1 . joulukuuta.

Osoitteessa

X­MAS 2011

COMING SOON

TEKSTI LASSI LIIKANEN

Tukholman uudistuvat satamat

Hansakaupungista moderniksi eurooppalaiseksimiljoonakaupungiksi

RUOTSIN pääkaupungilla, Tukholmalla, onvuosisatojen saatossa ollut huomattavaa merkitystämaan kehittymisen kannalta. Ruotsi ja Tukholma ovat

aikoinaan kuuluneet esimerkiksi pohjoismaiseenyhteisvaltioliittoon, Kalmarin unioniin. SamoinTukholma on aikanaan ollut osa eurooppalaistenkaupunkien Hansaliittoa, joten se on myös entinenhansakaupunki. Kaupungilla on merkittävä historia,eikä merenkulun roolia siinä voida millään tapaaväheksyä. Erityisesti tavaran liikkuvuuden osaltasatamien merkitystä ei voida edes mitata, silläammoisina aikoina tavara kulki lähinnä meriteitse.

Tänä päivänä kaupungistuminen ja länsimaissatapahtuva rakennemuutos muuttaa kuitenkinmerkittävästi satamien luonnetta. AikoinaanTukholman satama oli merkittävin juuri nimenomaantavaraliikenteessä – nykyisin trendi on kuitenkinpäinvastaiseen suuntaan, kun matkustajaliikenteenmerkitys kasvaa ja tavaraliikennettä siirretäänmielummin muihin satamiin kaupungin ulkopuolelle.

Tukholman keskustan satamat muuttuvat tästä syystäjatkuvasti. Nykyinen länsimainen trendi on siis myössaapunut Tukholmaan, ja se antaa aihetta tarkastellakaupungin uudistuvia satamia hieman suuremmallakinsuurennuslasilla.

Tukholman satamat voidaan jakaahienosti tai erittäin karkeasti. Karkeajako voisi olla suunnilleen seuraava:Värtahamnenin ja Frihamneninympäristö – Stadsgårdenin ympäristö– keskustan satamat. Yleisestitälläisiä jakoja ei kannattaisi tehdä,mutta tässä tapauksessa tälläiselläjaolla saadaan aikaan paras jakattavin rakenne tähän artikkeliin.Tukholman satamia hallinnoivaStockholms Hamnar AB omistaamyös Suur­Tukholman alueella kaksimuuta merkittävää satamaa,Kapellskärin ja Nynäshamnin, joitaemme kuitenkaan tässä jutussakäsittele.

Värtahamnen, Frihamnen ja Loudden – suurinaluemuutos edessäpäin

Tukholman satamista Värtahamnenin, Frihamnenin jaLouddenin alue on tällä hetkellä ehkä merkittävin.Samalla tällä alueella tullaan seuraavienvuosikymmenien aikana kokemaan suurimmatmuutokset, kun aluetta ollaan laittamassa täysinuusiksi. Värtahamnen on tältä alueelta vanhin satama,joka valmistui 1880­luvulla pääosin teollisuudentarpeisiin. Alueella sijainnut voimalaitosVärtagasverket tarvitsi sitä hiilisatamakseen, japiakkoin lähistölle nousi myös toinen voimalaitos,Värtaelverket. Värtahamnenin eteläpuolella avattiinvuonna 1919 Ruotsin ensimmäinen vapaasatama,Stockholms frihamn. Myöhemmin alueen eteläpuolelleavattiin vielä Lindarängenin lentosatama sekäLouddenin öljysatama.

MAAILMAN MERILLÄ

21

Ruotsi kasvaa ja kehittyy ­ ja siinä samassa myös Tukholma. KUVA:SERGEI PENNONEN

MAAILMAN MERILLÄ

22

Konseptikuva Norra Djurgårsstadenista. KUVA: STOCKHOLMS HAMNAR ABLindarängenin lentosatama suljettiin jo vuonna 1952.Muut alueet jatkoivat kehitystään eteenpäin.Pääasiallisesti tavarasatamana aikoinaan palvellutFrihamnen on kuitenkin kokenut melko radikaalinmuutoksen, sillä sen pääpaino tänä päivänä onVärtahamnenin tavoin siirtynyt entistä enemmänmatkustaja­autolauttoihin sekä risteilyliikenteeseen.Myös Värtahamnenin tavarasataman luonne on enäämuisto historiassa: tänä päivänä se palvelee lähinnämatkustaja­autolautoilla liikkuvaa tavaraliikennettäsekä vuodenvaihteeseen saakka Turunjunalauttaliikennettä. Värtahamnenin pohjoispuolellaon tänä päivänä myös energiatarpeita palvelevasatama­alue.

Satama­alue on kuitenkin kokemassa lähimmän 15vuoden sisällä suuren muodonmuutoksen. NorraDjurgårdsstaden­nimeä kantava projekti on alkanutalueella vuonna 2009. Koko Hjorthagenia,Värtahamnenia, Frihamnenia ja Louddenia muokkaavarakennusprojekti tuo alueelle 10 000 uutta asuntoasekä peräti 30 000 uutta työpaikkaa. Aluemuutos eikuitenkaan ole yhtä perinpohjainen kuten esimerkiksiKalasatama Helsingissä, vaikkakin hieman

samankaltainen. Nykyisille satama­alueille on tarkoitusjättää pääosa toiminnoista, joka tänä päivänä siistarkoittaa matkustajalaivojen liikennettä. Kasvaviarahtiliikenteen tarpeita varten rahtitoiminnot kuitenkinsiirretään pois nykyisiltä satama­alueilta, ja niitävarten rakennetaan Tukholman ulkopuolelleNynäshamniin uusi Norvikuddenin satama.

Tässä suhteessa projekti muistuttaa läheisestiHelsingin kaupungin uutta Vuosaaren satamaa, jokarakennetaan ulos kaupungin keskustasta ja hyvienliikenneyhteyksien äärelle – mutta ennen kaikkea siksi,että keskusta­alueilta vapautuu tilaa rakentamiselle.Norvikuddenin satama avaa myös uusiamahdollisuuksia, kun erityisesti konttilaivat kasvaafyysisiltä mitoiltaan huomattavasti. Seitsemänlaituripaikkaa käsittävä satama aikoo käsitellävuodessa noin 300 000 konttia sekä 200 000 pyörilläkulkevaa rahtikuljetusta. Uuden sataman hinta vuonna2006 oli noin 1,7 miljardia Ruotsin kruunua, eli noin170 miljoonaa euroa. Sataman rakennus on määräalkaa vuonna 2012 ja ensimmäisen aluksenNorvikudden on valmis ottamaan noin kolmen vuodenkuluttua rakentamisen alkamisesta.

MAAILMAN MERILLÄ

23

Mitä sitten tapahtuu Norra Djurgårsstadenin suhteen?Projektilla on massiiviset tavoitteet lisätä työpaikkojaja asuntoja alueelle. Tavara­ ja rahtiliikenteensiirryttyä Nynäshamniin vapautuu myös runsaasti tilaarakentamiselle. Frihamnenin ja Värtahamnenin alueellejää siis yhä edelleen St. Peter Line, Tallink Siljanmatkustaja­ ja rahtitoiminnot kuin myös Frihamneninristeilyalusliikenne. Tukholman satamalla on myöskiinnostusta panostaa risteilyliikenteeseen.Frihamneniin avautui vuonna 2009 uusiristeilyterminaali, jossa kansainvälinen risteilyliikennevoi suorittaa niin sanottuja ”turn­outteja” elimatkustajavaihtoja, joissa risteily aloitetaanTukholmassa tai lopetetaan Tukholmaan. Makasiini9:ssä sijaitseva Stockholm Cruise Center pitääsisällään myös tapahtuma­ ja messuhalliFrihamnshallenin.

Samalla satamaan jäävää liikennettä ei ole tarkoitus”ajaa nurkkaan”. Värtahamnen tulee kokemaantulevina vuosina merkittävän kasvojenkohotuksen jamuutoksen. Aluetta muokataan uuteen uskoon muunmuassa rakentamalla täysin uusi terminaalirakennusTallink Siljan Värtaterminalenin paikalle. Tilava,moderni ja nykyaikainen terminaali ei nouse aivantarkalleen nykyisen terminaalin paikalle, vaan muuttaasijaintiaan hieman ja levittäytyy siis jatkossa osittainpidemmälle alueelle nykyisten laituripaikkojensuuntaisesti. Koko Värtanin satama­alue tuleelaajenemaan yhteensä noin 18 prosentilla nykyisestä,joka mahdollistaa entistä suuremman terminaalinrakentamisen sekä viisi laituripaikkaa nykyisen neljänsijaan. Värtapirenin rakentamisella Stockholms Hamnarvalmistautuu tulevaisuuden kasvaviinliikennevolyymeihin. Värtapireninliikenneyhteydet kohenevat, kuntieprojekti Norra Länken sekä SpårvägCity­raitiovaunulinjan pidennysRopstenille toteutuvat kumpainenkin juuriennen Värtapirenin lopullistavalmistumista. Samalla nykyiselleVärtanin satama­alueelle tuleenousemaan Valparaiso, suuri kauppa­ jatoimistokompleksi.

Asuin­ ja toimistotiloja tullaanripottelemaan ympäri aluetta.Frihamnenin, Värtahamnenin jaLouddenin osalta siitä tulee melkoyhtenäinen nauha uudisrakennusta

satamatoimintojen seassa. Hjorthageniinrakennettavat alueet ovat hieman erillään muustaalueesta, kaaren muotoisessa muodostelmassa.

Norra Djurgårsstadenin rakennusprojekti eteneerivakasti ja valmistuu aikataulun mukaan noin vuonna2025. Tämän vuoden toukokuussa alkoi ensimmäistenasuntojen rakentaminen Hjorthagenin alueelle, jonneensimmäiset asukkaat muuttavat ensi vuonna.Seuraavana vuonna aloitetaan jo rakennetunasuinalueen eteläpäätyyn rakentamaan seuraavaaasuinaluetta. Södra Värtahamnenissa työt alkavatvuonna 2013. Vuonna 2014 valmistuu Spårväg Citynlaajennus Ropstenille ja Norra Länken sekä uusiVärtaterminalen valmistuvat vuonna 2015. Samanavuonna alkaa myös Frihamnenin myllääminen. KokoVärtapiren on valmis vuonna 2016, ja seuraavanavuonna työt alkavat Ropstenin laiturialueella.Viimeisenä Norra Djurgårdsstadenista rakennetaanLouddenin alue, jonka rakentaminen on määrä aloittaavuoden 2020 tienoilla.

Stadsgården – tulevaisuus on vakaa muttaepävarma

Stadsgården (tai Tegelvikshamnen) on se satama­alue, jossa Viking Line sekä Birka Line aluksiaankäännättävät. Stockholms Hamnarilla ei oleStadsgårdenia varten juurikaan erikoisempiasuunnitelmia. Viking Linen sekä Birka Linenlaituripaikat sekä terminaalit lienee siis tällä näkymällämelkoisen turvattuja, joskin Vikingin vuonna 2013liikenteeseen tuleva uudisrakenne voi sekoittaapakkaa. Tämä 214­metrinen järkäle ei ehkä ole sopivanykyisille laituripaikoille.

Stadsgårdenin tulevaisuus on ainakin toistaiseksi vakaa. KUVA: PER­ERIK ADAMSSON / STOCKHOLMS HAMNAR AB

MAAILMAN MERILLÄ

24

Myös sen massiivinen matkustajakapasiteetti saattaisiaiheuttaa ongelmia laivan kääntöajassa terminaalinhitauden vuoksi, vaikka laivalle saataisiinkinlaituripaikka järjestettyä.

On huhuttu, että uuden Värtapirenin valmistuessasiirtäisi Viking Line osan (tai jopa kaiken)liikenteestään sinne. Tämä saattaisi siis tarkoittaa sitä,että uudisrakenne aloittaisi liikennöinnin samaltasatama­alueelta kuin Tallink Silja nykyisin liikennöi.Tästä ei kuitenkaan ole toistaiseksi mitään varmaatietoa, joten spekulointia jatkunee niin kauan, kunnestoisin ilmoitetaan.

Stadsgårdenilla vierailee vuosittain myös lukuisiaristeilyaluksia. Stockholms Hamnarin risteilyliikenteenpanostuksien lopputuloksena on myös Stadsgårdenilleavattu Tukholman toinen Stockholm Cruise Center.Stora Tullhuset­rakennuksessa toimiva keskus tarjoaamatkustajille mahdollisuuden viettää aikaapoistuessaan tai noustessaan laivaa sekä odottaessaansightseeing­aluksia. Samassa rakennuksessa sijaitseemyös valokuviin keskittynyt taidegalleria Fotografiska.

Keskustan satamat – muutoksia tehty ja lisääluvassa

Hyvin karkeassa jaossani niin sanotuiksi ”keskustansatamiksi” luetaan siis Skeppsbron sekä Strömkajen.Näistä kahdesta historiallinen Skeppsbron pysynee

melko samanlaisena myös tulevat vuodet. GamlaStaniin melko kiinteänä osana kaupunkikuvaalukeutuva alue ei juurikaan tänä päivänä ole laivoilleotollinen paikka. Vakituisesti sieltä liikennöi enääÅnedin Linjen vanhalla Birger JarlillaanMaarianhaminaan. Toisaalta kesällä laituriin kiinnittyysilloin tällöin joitakin risteilyaluksia, eikä mikään ihme,sillä risteilylaivoillehan sijainti Gamla Stanin kyljessäon erittäin ideaali.

Sen sijaan Strömkajen saa myös kokea uudistuksialähivuosina. Södra Blasieholmshamnenilta liikennöivätWaxholmin saaristolautat sekä Strömman sightseeing­

alukset. 1860­luvullarakennettu laituri on kuitenkinmaankohoamisen myötänoussut ylöspäin, joka onaiheuttanut laiturinkäytettävyydelle lukuisiaongelmia. Maihinnoususiltoja eiole saatu turvallisestipaikoilleen, kun laivan keulan jalaiturin välissä on liikaa tilaa.Siitä syystä StockholmsHamnar aloitti vuonna 2009nelivuotisen projektin, jonkatarkoituksena on päivittää 150­vuotias laituri vastaamaantämän päivän tarpeita.

Tärkein ja akuutein syyuudelleen rakentamiseen olitietysti maankohoamisesta

aiheutuva ongelma. Laiturialue rakennettiin uudestaan,se sai pidennyksen ja samalla sitä upotettiin puolisenmetriä. Tämän alaspäin vajottamisen seurauksena senpitäisi olla turvallinen ja käytettävissä seuraavan 100vuoden ajan, kun maankohoaminen tänä päivänäTukholmassa on noin neljä millimetriä vuodessa.Samalla laiturialueelle tehtiin pieni kasvojenkohotus.Saaristolaivoja varten on laiturille asennettu uusihuoltojärjestelmä, josta alukset voivat muun muassaottaa vettä ja sähköä. Terminaalirakennusta aletaanuudistamaan ensi keväänä, ja sen jälkeen tehtävänäon enää maan päällä olevan tie­ ja katuverkostonuusiminen, joka kestää aina vuoteen 2013. Senjälkeen Strömkajenin uudistus on täysin valmistunut.

Strömkajen saa tuta uudistusten voiman, jotka loppuvat vuonna 2013. KUVA:PER­ERIK ADAMSSON / STOCKHOLMS HAMNAR AB

MAAILMAN MERILLÄ

25

Slussenista Nya Slusseniin – aikansa edistysaskelrappeutuu

Vaikkei Slussenia yleensä niinsanotuksi satama­alueeksikäsitetäkään, on se melkomerkittävä osa Tukholmankatukuvaa ja siksimainitsemisen arvoinen.Tämä merkittävä sulku, jokayhdistää Mälärenin jaSaltsjön toisiinsa GamlaStanin sekä Södermalminvälillä on jo infrastuktuurinosalta aikansa elänyt. 1930­luvulla valmistunut neliapilanmuotoinen eritasoliittymäalkaa jo rappeutumaan, eikäse enää kestä kaikilta osinkasvanutta liikenteen määrääkaupungissa. Tämätunnelbanan, bussit,Saltsjöbanan jaautoliikenteen yhdistäväliikenteen solmukohta onuusittava piakkoin, muttajuuri uusimissuunnitelmat ovat osoittautuneetkompastuskiveksi.

Lukuisia suunnitelmia ”Nya Slussen”­projektintoteuttamiseksi on esitetty, mutta niitä ei ole pidettytyydyttävinä. Nya Slussen on kuitenkinlähitulevaisuudessa rakennettava tavalla tai toisella. Jotänä päivänä joitakin osia Slussenista on jouduttusulkemaan kokonaan liikenteeltä tai tukemaanbetonirakenteitä erilaisilla teräsrakenteilla, jotteivat neromahda. Samalla nykyistä Slussenia on haukuttukaupunkikuvaa rumentavaksi. Toisaalta uusiasuunnitelmia on syytetty muun muassa siitä, että netulevat pilaamaan nykyisen kaupunkikuvan ja ovat liiankalliita. Slussenin uudistamisesta ei totisesti tule halpaprojekti: hinnaksi uudistukselle on laskettu nyt noin6,3 miljardia kruunua eli noin 630 miljoonaa euroa.Aikaisimmat valmistumisarviot Nya Slussenin kohdallaon esitetty vuoteen 2020, mikäli rakentaminenpäästään aloittamaan suunnitellusti vuonna 2013.

Lähteet:

http://www.frihamnshallen.se/

http://stockholm.se/norradjurgardsstaden

http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_frihamnhttp://sv.wikipedia.org/wiki/Norra_Djurg%C3%A5rdsstadenhttp://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_hamnar

http://www.stockholmshamnar.se/sv/Vara­hamnar/

http://sv.wikipedia.org/wiki/Str%C3%B6mkajenhttp://sv.wikipedia.org/wiki/Skeppsbron,_Stockholmhttp://sv.wikipedia.org/wiki/Stadsg%C3%A5rden

http://www.avidcruiser.com/stockholm/2011/06/10/vision­turns­to­reality­as­new­cruise­center­opens­in­stockholm/

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=kjZ­Ihcm16E

http://sv.wikipedia.org/wiki/Slussenhttp://sv.wikipedia.org/wiki/Nya_Slussen

Liikenteen solmukohta, rappeutuva Slussen on korjattava tai rakennettavauudelleen nopeasti. KUVA: Holger.Ellgaard / WIKIMEDIA COMMONS ­ ALKUPERÄINENKUVA: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Slussen_2009xx.jpg ­ TEOKSENLISENSSIEHDOT: http://creativecommons.org/licenses/by­sa/3.0/deed.fi

Lokikirja

LOKIKIRJATEKSTI OLLI TUOMINEN

KOTIVESILTÄTUI CRUISES TILAA RISTEILIJÄN TURUSTALue lisää lehden sivulta 13.

VIKINGIN UUDEN ALUKSEN RAKENNUSTYÖTALKOIVATViking Linen uuden maakaasulla kulkevanristeilylautan rakennustyöt ovat alkaneetSTX Finlandin Turun telakalla. 28.9.järjestettyä tuotannonaloitusseremoniaaoli seuraamassa telakan ja Viking Linenylimmän johdon lisäksi myös medianedustajia. Tuotannonaloituspäivänä VikingLine julkaisi ensimmäiset dSign Vertti Kivi& Co:n tekemät konseptikuvat joistainaluksen sisätiloista. ”Olemme kiitollisiasaadessamme olla mukana tuomassamarkkinoille aivan uuden ja ainutlaatuisenlaivakonseptin ­­ . Alus edustaa täysinuutta laivasukupolvea, ja toivomme tämänkonseptin avulla voivamme herättääuusien asiakasryhmien kiinnostuksen”,kertoo Viking Linen toimitusjohtaja MikaelBackman lehdistötiedotteessa.

VIKING SAI RAHANSA ESPANJALAISTELAKALTAEspanjalaistelakka Astilleros de Sevilla on maksanuttakaisin Viking Linen maksamat ennakkomaksutuudesta laivasta, jonka tilauksen Viking Line irtisanoiyli puolitoista vuotta sitten. Korvaussumma onyhteensä yli 44 miljoonaa euroa. Summa sisältääalkuperäiselle summalle kasvaneen koron. Asiaa puitiinkansainvälisessä välimiesoikeudessa, joka tekitoukokuussa päätöksen Viking Linen hyväksi.

JÄÄNMURTAJAT PYSYVÄT KATAJANOKALLAValtion omistaman Arctia Shippingin jäänmurtajatjäävät Helsingin Katajanokalle. Helsingin Sataman jaArctia Icebreaking Oy:n välinen sopimus on voimassakahdeksan vuotta päättyen maaliskuussa 2020. Lisäksisopimuksessa on optio kolmesta lisävuodesta.

Kilpailussa loppumetreille selviytynyt Kotka hävisiHelsingille, koska Helsingissä alusten käyttömatkailuun ja tapahtumapalveluihin on Kotkaahelpompaa. Porvoon Tolkkinen putosi kisasta joaiemmin korkeiden alkuinvestointien takia (ks.Ulkomatala 4/2011).

RAHTILAIVA UPOTTI SUOMALAISENKALASTUSALUKSENBahaman lipun alla kulkeva rahtilaiva Amazon ajoisuomalaisen kalastusalus Florencen päälleSuomenlahdella 23.10. Koko kalastusaluksennelihenkinen miehistö onnistui kuitenkin pelastumaan,sillä he olivat turman sattuessa kannella. Tapahtuma­aikana näkyvyys oli sumun vuoksi erittäin huono.Rahtilaivalla törmäystä ei havaittu ja se jatkoi matkaapysähtymättä. Kun tieto onnettomuudesta saatiin, alusohjattiin Hangon edustalle ankkuriin aluksen miehistönkuulemiseksi. Molempien alusten miehistöä epäillääntähystyksen laiminlyönnistä.

26

Toimitusjohtaja Mikael Backmanin napinpainallus käynnisti uudenlaivan tuotannon. KUVA: VIKING LINE ABP

TURKU TOURING LOPETTAA HOSTELLITOIMIN­NAN BORELLATurun kaupunki ja hostellitoimintaa pyörittävä TurkuTouring irtisanoivat syyskuun puolivälissävuokrasopimuksen Boren omistavan Oy SS Borea AB:nkanssa. Pääsyynä olivat erilaiset tekniset puutteet,esimerkiksi ilmastoinnin puute. Mikäli Boren ongelmatsaadaan korjattua, on Turku Touring valmis jatkamaanhostellitoimintaa laivalla. Ongelmien taustalla onaluksen riittämätön sähkönsaanti, sillä alukselle ei olesaatu pysyvää sähköliittymää. Turku Energian mukaanpysyvä sähköliittymä saataneen valmiiksi ennenvuodenvaihdetta.

TUTKIMUSALUKSEN TUOTANTO ALKOI RAUMANTELAKALLARauman telakalla on aloitettu Namibiankalastusministeriön tilaaman tutkimusaluksenrakentaminen. 62 metriä pitkän tutkimusaluksentuotannonaloitusta juhlittiin telakalla 25.8. Alus tuotelakalle töitä 250 henkilötyövuoden verran ja sen onmäärä valmistua ensi keväänä.

PRINCESS MARIALLA MYÖS TALLINNAANSt Peter Line laajentaa jälleen liikennettään. Lokakuunlopusta alkaen Princess Marialla pääsee joka toinenviikko maanantailähdöllä Helsingistä Tallinnan kauttaPietariin. Tallinnaan saavutaan myöhään illalla jaseuraavan päivän matkustajat voivat viettääTallinnassa. Tallinnasta lähdetään kohti Pietaria tiistai­iltana, ja Pietariin saavutaan keskiviikkoaamuna.Aiheesta lisää sivuilla 18­20.

REGINA BALTICA PALASI ETELÄNKOMENNUK­SELTATallinkin Regina Baltica on palannut takaisin Tallinnaanetelänkomennukselta. Alus oli rahdattu kesäkuustalokakuuhun espanjalaiselle Acciona Trasmediterrania­varustamolle, jonka liikenteessä alus kulki EspanjanAlmeiran ja Marokon Nadorin välillä. Tällä hetkellä aluson makuutettuna Tallinnan Paljassaaressa.

MAAILMAN MERILTÄHAPPY CRUISES KONKURSSIINEspanjalainen risteily­yhtiö Happy Cruises hakeutui

yllättäen velkasaneeraukseensyyskuussa. Yhtiö ilmoitti yllättäenlopettavansa liikenteen 24.9. HappyCruisesilla oli liikenteessä kolme alusta;Gemini, Ocean Pearl ja Happy Dolphin,joka ehti palvella yhtiötä vain muutamankuukauden. Gemini ja Ocean Pearl olirahdattu yhdysvaltalaiselta InternationalShipping Partners (ISP)­yhtiöltä, jokayrittää nyt löytää aluksille uudenrahtaajan. Yhtiö kilpailiespanjalaisturisteista PullmanturCruisesin ja Ibero Crucerosin kanssa.Edellä mainitut ovat alan jättien RoyalCaribbeanin ja Carnivalin tytäryhtiöitä.Happy Cruises tunnettiin aiemminnimellä Quail Cruises.

HURTIGRUTENIN ALUKSELLA VAKAVA TULIPALOKaksi merimiestä kuoli Hurtigrutenin Nordlys­aluksellasattuneessa tulipalossa Ålesundin edustalla 15.9.Laivalla oli 207 matkustajaa ja 55 miehistön jäsentä.Kaikki matkustajat selvisivät ilman loukkaantumisia.Onni onnettomuudessa oli, että alus oli juurisaapumassa Ålesundin satamaan, ja matkaa laituriinoli vain joitain satoja metrejä. Alus evakuoitiin, jonkajälkeen miehistö ohjasi aluksen laituriin. Palonseurauksena alus alkoi vuotaa, ja pahimmillaan alus olikallistuneena yli 20 astetta ja sen pelättiin kaatuvan.Vuoto kuitenkin saatiin hallintaan ja alus hinattiinFiskestrandiin telakalle. Alus tulee viettämään telakallauseita kuukausia. Tällä hetkellä Hurtigruten arvioi, ettäNordlys palaa liikenteeseen tammi­maaliskuussa.Nordlysin korvaa Finnmarken, jonka rahtausAustraliassa päättyy lokakuun lopussa.

LOKIKIRJA

27

Gemini Kustaanmiekassa viiime kesänä. KUVA: OLLI TUOMINEN

LE BOREALILLE TOINEN SISARALUSRanskalaisvarustamo Compagnie du Ponant tilaa toisensisaraluksen suositulle Le Borealille. Vuosina2010 ja 2011 valmistuneet Le Boreal jaL’Austral ovat olleet erittäin suosittujaasiakkaiden keskuudessa. Vielä nimeämätönsisaralus valmistuu italialaisen Fincantierintelakalta Anconasta keväällä 2013. 142 metriäpitkään alukseen tulee 132 hyttiä, joissa ontilaa yhteensä 268 matkustajalle. Tällähetkellä yhtiöllä on liikenteessä viisi alusta,jotka kaikki kulkevat Ranskan lipun alla.

CUNARDIN ALUKSET BERMUDAN LIPULLECarnival­konserniin kuuluva brittiläinenCunard Line liputtaa kaikki kolme alustaanBermudalle tämän kuun lopussa. Kokoaiemman 171­vuotisen historiansa ajanCunardin alukset ovat olleet Britannianrekisterissä. Tällä hetkellä alusten kotisatamaon Southamptonissa. Suurin syy lipunvaihtoonliittyy palkkaukseen. Aiemmin Cunard onmaksanut brittiläisille työntekijiöilleenparempaa palkkaa kuin muista EU­maistatuleville työntekijöille. Uuden lain myötä tämätulee Isossa­Britanniassa mahdottomaksi.Toinen, positiivisempi syy lipunvaihtoon on,että Britannian lipun alla aluksilla ei ole voinutjärjestää häitä. Laivalla pidettävät häät ovatolleet suosittuja monilla muilla varustamoillaja nyt myös Cunard pääsee haukkaamaanoman osansa tästä markkinasta.

ÖLJYKATASTROFI UUDESSA­SEELANNISSAUusi­Seelanti on kohdannut yhden maanhistorian pahimmista ympäristökatastrofeista, kunLiberian lipun alla kulkenut konttialus Rena ajoi karillePohjoissaaren rannikolla. Kontteja aluksessa on yli1000, ja niistä kymmenen sisältää varustamon mukaanvaarallisia aineita. Aluksen tankeissa on yhteensä 1700tonnia raskasta polttoöljyä. Onnettomuus sattuiTaurangan edustalla 5. lokakuuta hyvässä säässä.Turmalaivan kapteenia ja yhtä miehistön jäsentävastaan on nostettu syytteet vahingon tuottamisesta.

Uuden­Seelannin ympäristöministerin lausunnonmukaan turman syynä saattoi olla kiire. Alus törmäsiriuttaan yrittäessään oikaista lyhyempää reittiäsatamaan. Aluksen omistaa kreikkalainen Costamare

Shipping Co, joka on rahdannut aluksen MediterraneanShipping Companylle (MSC). Alus on edelleen karilla.

CARNIVAL BREEZE LASKETTIIN VESILLECarnival Cruise Linesin uusi lippulaiva Carnival Breezelaskettiin vesille Fincantierin telakalla ItalianMonfalconessa 16. syyskuuta. 306 metriä pitkä ja 37metriä leveällä Carnival Breezellä on 1845 hyttiämatkustajille ja 746 miehistölle. Alus on sisaralusvuosina 2009 ja 2011 luovutetuille Carnival Dreamilleja Carnival Magicille.

LOKIKIRJA

28

KUVA 1: Le Boreal risteili kesällä Itämerellä.KUVA 2: Vielä kesällä Queen Elizabethin kotisatama oliSouthampton.

KUVAT: OLLI TUOMINEN

LOKIKIRJA

29

CELEBRITYN UUSIMMAN ALUKSEN KÖLILASKETTIINCelebrity Cruisesin uusimman aluksen CelebrityReflectionin kölinlaskua juhlittiin Meyer Werftintelakalla Saksan papenburgissa syyskuun alkupuolella.Valmistuessaan ensi syksynä alus on Solstice­luokanuusin alus. Edellinen Solstice­luokan alus, CelebritySilhouette, valmistui Meyerin telakalta heinäkuussa(ks. Ulkomatala 4/2011).

NORDEA LUOTOTTI KONKURSSIVARUSTAMOANordealle on tulossa suuret tappiot konkurssinpartaalla keikkuvan yhdysvaltalaisentankkerivarustamo General Maritimen luotottamisesta.Nordean ja NdB NOR­pankin johtama liittouma on

sijoittanut tankkerivarustamoon noin 700 miljoonaaeuroa. Varustamo neuvottelee nyt yhteensä 850miljoonan euron arvoisten lainojenuudelleenjärjestelystä velkojiensa kanssa, joistaNordean ja NdB NOR­pankin liittouma on siis suurin.General Maritimen talousvaikeuksien syynä ovatlaivaston nopea uudistaminen, käyttömenojenennustettua nopeampi kasvu ja liian suureksi kasvanutvelkataakka. 35 tankkerilla operoiva varustamo onperustettu 1997.

Ulkomatala seuraa merenkulun ajankohtaisiatapahtumia myös Toimituksen blogissa.

Me haluamme sinun mielipiteesi!Lyhyessä ja yksinkertaisessa käyttäjäkyselyssä sinä voit kertoamielipiteesi Ulkomatalasta.

Onko lehtemme kehittymässä oikeaan suuntaan? Haluaisitkoehkä juttuja jostakin erityisalasta?

Vastaamalla voit voittaa upeita risteilylahjakortteja! Palkinnoistalisää käyttäjäkysely‐sivulla.

Anna mielipiteesi 15.11.2011 mennessäosoitteessa http://www.ulkomatala.net

LOPPUSANATArtikkelien tekijänoikeudetArtikkelien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala ottaa kuitenkin oikeuden julkaista sekämuokata lehteen lähetettyjä artikkeleita. Artikkelienkopiointiin ja muualla julkaisuun tulee pyytää lupaartikkelin tekijältä.

Kuvia tähän numeroon toimittivatLassi LiikanenSergei PennonenKrzysztof BrzozaBruce PeterPeter KnegoOlli TuominenJussi Littunen

Seuraava Ulkomatala­verkkolehti ilmestyy31.12.2011.

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 31.10.2011.Julkaisijana toimii Ulkomatala­verkkolehti ja sentoimitus. PDF­taitosta vastaa Lassi Liikanen.

Lisää tietoa: http://www.ulkomatala.net/

PäätoimittajaLassi Liikanenadmin [at] ulkomatala.net

ToimituspäällikköSergei Pennonensergei.pennonen [at] gmail.com

ToimittajaKalle Idkalle.id [at] gmail.com

ToimittajaOlli Tuominenolli.tuominen [at] live.fi

ToimittajaJussi Littunentoimitus [at] ulkomatala.net

Ulkomatala-verkkolehden toimitus

FREELANCERIKSI?Ulkomatala tarvitsee aina osaavia freelancereita.Täysin valmiiden juttujen lisäksi otetaan vastaanmyös muunmuassa juttu­ ja lähdevinkkejä, taivaikka vain ranskalaisilla viivoilla kootunjutturungon, jonka lähteiden avulla kirjoitammepuhtaaksi.

Myös kuvia otetaan mielellään vastaan.

Toistaiseksi freelancer­asiat hoituu sähköpostinvälityksellä: toimitus [at] ulkomatala.net

Parhaillaan yritämme kuitenkin parantaa freelancer­materiaalien välitystä ja sen näkyvyyttä.Uudistuksista ilmoitetaan aina Ulkomatalan etusivulla.

Mihinkään ei tarvitse sitoutua. Voit tehdä vain yhdenjutun, tai halutessasi myös säännöllisemmin.

Ryhdy freelanceriksi jo tänään!

30