1 Hyvä Elämä ellä llä - VKK-Media · vinvointia ja kestävää kehitystä alueel-laan. KUNNAN TOIMINTA-AJATUS vuodelle 2020 määritellään seuraavasti: “Utajärvi on elinvoimastaan

1Hyvä ElämäUtajärvellä

KIINTEISTÖ OY JÄRVENNEIDON JA KIINTEISTÖ OY MÄYRÄN JULKAISEMA ASUMISEN ERIKOISLEHTI KESÄKUU 2010

Hyvä ElämäUtajärvellä

YKKÖSOSOITTEETONJOKA TALOUTEEN JAYRITYKSEEN UTAJÄRVELLÄ

Merkittäviä rakennushankkeita s. 2

Kohti yhtenäistä perusopetusta s. 3

Kelan palvelut kunnantoimistolla s. 5

Asumisen uudistamista s. 6-7

Kerrostalohanke etenee s. 8-9

Mikko Moilasen uutiset s. 10

Kyläkävelyn kuvia s. 11

Seurakunnan kerhotoimintaa s. 12

Seurakuntamestarin työsarka s. 13

Keikkalääkärin työmatkat s. 14

Uutta autohuoltopalvelua s. 14

Uusi vihreämpi Sale s. 15

Pellavalystit Niskalla s. 16

Pohjanperän retki s. 17

Kunnan varikolla s. 18-19

Hoppuisat eläkepäivät s. 18-19

Utajärven kunnan tehtävänä on turvataasukkailleen ja sidosryhmilleen laaduk-kaat, oikein kohdennetut palvelut sekävahvistaa elinvoimaa, asukkaiden hy-vinvointia ja kestävää kehitystä alueel-laan.

KUNNAN TOIMINTA-AJATUSvuodelle 2020 määritellään seuraavasti:“Utajärvi on elinvoimastaan ja hoidetusta ym-päristöstään tunnettu, laadukkaan elämisenkehittäjäkunta Oulujokilaaksossa. Kunnanverkottunut palvelurakenne ja osaava orga-nisaatio luovat edellytyksiä kuntalaisten hy-vinvoinnin rakentumiselle. “

Utajärven kunnan arvot kuluvalle valtuus-tokaudelle määritellään seuraavasti:1. Luottamus 2. Asiakaslähtöisyys 3. Laatu ja tehokkuus 4. Kehittämismyönteisyys 5. Kestävä kehitys

KUNNAN ARVOT KUNNAN VISIO

2 Hyvä ElämäUtajärvellä

Utajärven ranta-alueillalupaava tulevaisuus

Virtaavat vedet ja ympäristön arvoja kunnioittava maalaismiljööhoukuttelevat uusia asukkaita Utajärvelle.

- Tämän kevään aikana onmyönnetty jo ihanteellisetkahdeksan rakennuslupaa,kertoo Utajärven kunnantekninen johtaja Jouni Jurva.Tulevaisuuden näkymätovatkin rakentamisen kan-nalta katsottuina muutoksi-en täyteiset.

Rauhallinen sijainti, toi-mivat palvelut ja turvallinenasuinympäristö kuuluvatniihin kriteereihin, mitä pie-nemmälle asuinkunnallemuuttava, potentiaalinenuusi kuntalainen arvostaa.Vaikka moni nykypäivänihminen hakee suoria teitäja suuria supermarketteja -löytyy paljon niitäkin, joillemaaseudun rauha ja tiiviskyläyhteisö tuovat sen ai-don kodin tunnelman.

- Tavoitteenamme onluoda edellytykset hyvälleja toimivalle elinympäristöl-le, painottaa Jurva.

Pieniä ja suuriasuunnitelmiaPiirrosten ja kaavoitustenkeskellä syntyy ajatuksiayhteisen hyvän puolesta. Jokevyistä yleisilmeen paran-nuksista luodaan positiivi-nen kuva kunnasta, vaikkavain ohikulkevalle autoili-jalle. Utajärven vesistöt janiiden kauneuden ylläpitä-minen pitävät ympäristönilmeen raikkaana läpi vuo-den. Rantoja on raivattu jakunnostettu jo reilu kolmevuotta sitten, ja tuleviin ko-hennuksiin tulee kuulu-maan esimerkiksi etelän-puoleisen kauneuskanavanhuolto-operaatio, johon tul-laan lisäämään puhdastaOulujoen vettä. Kalastuksenkannalta seutu lieneekinalan harrastajien suosiossa.

Pitkänä ja leveänä virtaavaOulujoki ja sen sivu-uomattarjoavat sekä soutu- ettäheittokalastukseen moni-puoliset mahdollisuudet.

- Yhtenä tärkeimpänähankekokonaisuutena nos-taisin esille tulevan Terva-reitistön. Tämä hanke tuleemahdollistamaan yhtenäisetpatikointi- ja hiihtoreitit Ro-kualta Ouluun jo tämänvuoden syksyyn mennessä,toteaa Jouni Jurva. Hiihtäji-en lisäksi reittejä voivat hyö-dyntää myös vauhdistanauttivat moottorikelkkaili-jat.

Turvallisiin kulkuteihinja liikenneväyliin tullaantulevina vuosina kiinnittä-mään entistä enemmän huo-miota. Kaavateiden valais-tukset tulevat muuttumaannykyaikaisemmaksi ja lii-kenteen uudelleenjärjestely-jäkin on suunnitelmissa tur-vallisuuden takaamiseksi.

Tapahtumien tukikoh-daksi miellettävä torialuevaihtaa paikkaa nykyiselleSiwan tontille. Torista pyri-tään toteuttamaan viihtyisäja ennen kaikkea edustavapaikka, jonne paikallisten jaulkopaikkakuntalaisten onhelppo tulla. Markkinat jayksittäiset kauppiaat tuovatihmisiä yhteen ja mikseipäkuntalaiset innostuisi jat-kossa itsekin virittelemäänerinäisiä ulkotapahtumia.

Luonnonläheistäasumista UtajärvelläAsuinalueita Utajärveltälöytyy sekä kylän läheisyy-destä, että taajaman ulko-puoleltakin. Rauhaa rakas-tava uudisrakentaja arvos-taa ympäristöä ja nauttiiluonnon tuomista eduista.

Teknisen johtajan pöydän takana syntyvät ajatukset toimivasta maankäytöstä.

Edullisia tontteja tarjoavallaUtajärven kunnalla onsuunnitteilla Oulujokivar-ren osayleiskaavamuutoskirkonkylältä aina Muhok-sen rajalle asti.

- Olisi hienoa, jos yksityi-set maanomistajat innostui-sivat myymään asutukseensopivia maitaan Oulujoki-varresta. Olisihan se loppu-jen lopuksi kaikkien etu saa-da uusia veronmaksajiakunnalle, kertoo Jouni Jur-va. Esimerkiksi muualtatyössäkäyville haluttaisiintarjota houkutteleva mah-dollisuus asettua kuntaanasumaan.

Toinen helmiasutuksenlisäämisen kannalta on kun-nan omistaman Roinilanalueen toteutuva asemakaa-voitus. Alueelle kaavaillaanvetovoimaista pientalo-aluetta, niin sanottua mo-dernia jokivarsikylää. Lupi-en kannalta tämä tarkoittai-si noin kolmisenkymmentämyönnettävää omakotitalo-jen rakennuslupaa.

Jokien lisäksi Utajärvenkunnan alueella on useitajärviä, kuten Ahmasjärvi,Sanginjärvi ja Särkijärvi.Hulppeat maisemat ja veh-reä luonto kiinnostavatmyös mökkikansaa. –Loma-asutukseen myönne-tään noin 20 rakennuslupaavuosittain, laskee Jurva. Vir-kistysmahdollisuudet ovatmonipuoliset sekä vakitui-selle kuntalaiselle, ettäloma-asukkaalle.

Pienen kunnan tehok-kuus, toimivuus ja hyvin-vointi ovatkin suuressa roo-lissa, sujuvan ajomatkanpäässä olevalle Utajärvenkunnalle.

Elisa Saarenpää

Aloitan tarkemman, lyhyenanalysoinnin viime maini-tusta. Kerrattakoon aluksi,että kunta joutui muutamavuosi sitten ns. “kriisikunta-tarkasteluun” kunnan tasee-seen kertyneiden alijäämienvuoksi. Tähän oli pääsyynäLipposen I hallituksen vesi-voimakunnilta viety vesi-voimalaitosten kiinteistöve-ro. Valtio otti veron itselleenmuuttamalla valtionosuus-lakia, jonka muutoksenkautta voimayhtiön kunnil-le maksamat verot vähensi-vät valtionosuutta samallasummalla. Tämän epäoikeu-denmukaisen päätöksenVanhasen I hallitus korjasija vuodesta 2006 lähtien ve-sivoimakunnat ovat suurenosan kyseisestä verosta saa-neet tililleen.

Kyseinen päätös osaltaanvaikutti siihen, että vuodes-ta 2007 lähtien kunta on teh-nyt positiivista tulosta. Ensivuonna alijäämät saadaanpoistettua taseesta. Paitsionnistumisia tulotaloudes-sa, parantuneen taloustilan-teen taustalla ovat myös on-nistumiset menotaloudessa.Kunta on onnistunut pitä-mään menojen kasvunsaKuntaliiton suositusten ala-puolella. Yhtenä merkittä-vänä tekijänä on kunnanmenojen suurin sektori, so-siaali-terveyshuolto, jonkahoitamisen tehokkuudessakunta on koko maan ehdo-tonta eliittiä. Mainittakoonvielä, että taloutta hoidetaanalhaisella verotuksella. Esi-merkiksi kunnallisveropro-sentti on maakunnan neljän-neksi alhaisin, eikä nosto-suunnitelmia ole.

Kaunis ja siisti ympäristöon tutkitusti ihmisen hyvin-voinnin peruspilareita. Ym-päristön kehittämisessäUtajärvellä tapahtuukin ku-luvana vuonna paljon. Kun-

Utajärvellä kesää aloitellaan varsin positiivisissa merkeissä. Kunnankeskustassa, teollisuusalueilla ja Rokualla on vireillä merkittäviä

rakentamishankkeita. Vielä useammissa on suunnittelu käynnissä.Kunnan alkuvuoden väestönkehitys on reilusti plussalla ja kaiken

kruunaa kunnan talous, jonka hyvä vire vain vahvistuukansantalouden taantumasta huolimatta.

nan ympäristöllisesti mer-kittävin investointi on uu-den torialueen rakentami-nen. Torin suunnittelu on jovalmis ja se ruvetaan raken-tamaan heti, kun torialueenkaavoituksesta tehty valitussaa ratkaisunsa alioikeudes-sa. Mikäli ratkaisua ei saadapikaisesti, rakentuminenuhkaa lykkäytyä ensi vuo-teen. Vanhalta Arinan ton-tilta on tarkoitus siirtää van-ha punahirsinen varastora-kennus uuden torin “taka-

seinäksi”, jolloin sinne muo-dostuu perinteinen pohjalai-nen pihapiiri. Arinan tontil-le tontin omistava yrityssuunnittelee kerrostaloa, jo-hon tulee “kovan” rahanasuntoja.

Valtatien varren ilmemuotoutuu uusiksi heinä-kuussa avattavan uudenkaupan myötä. Valtatiensuunnittelu kirkonkylänkohdalla kanavointeineen jakevyen liikenteen väylineenon loppusuoralla; toivotta-vasti valtio rakentamisenhoitaa sitten mahdollisim-man nopeasti.

Elinkeinojen kehittämi-nen edistyy mukavalla tah-dilla. Investoinnit ovat nä-kyvimpiä, uusia halleja syn-tyy sekä Yrityspuiston että

yksityisten yritysten toimes-ta. Merkittävin yksityineninvestointi on meneilläänRokuan Kuntokeskuksessa,jossa miljoonia euroja mak-sava kylpylän laajennus jasaneeraus valmistuu koko-naisuudessaan tänä vuonna.Rokuan Geopark-hakemuson myös myötätuulessa jaollaan toiveissa, että loka-kuussa tämä status myön-netään Suomen ensimmäi-selle ja maailman pohjoisim-malle Geoparkille. Yritys-puisto on aktiivisesti edistä-nyt teollisuusrakentamista,esimerkkinä mainittakoonMustikkakankaalle valmis-tunut juuresten käsittelyhal-li, joka toivottavasti osaltaantulee varsinaisen toimintan-sa ohella myös edistämäänjuuresten ja vihannesten vil-jelyä Oulujokilaaksossa.

Utajärven valtuusto onlinjannut tulevaisuuttaan it-senäisenä kuntana. Kunta-palveluja ja kehittämistätehdään tulevina vuosinayhä enemmän yhteistyössänaapureiden kanssa, muttavarsinainen kunta pysyy it-senäisenä. Toivotaan, ettämyös valtiovallan suunni-telmissa, yli puoluerajojen,Utajärven tyyppisille kun-nille suodaan mahdollisuusalueensa kehittämiseenomista lähtökohdistaan,omilla päätöksillään.

Tämä lehden numero jae-taan myös Utajärven naapu-rikuntien asukkaille. Terve-tuloa tutustumaan Utajär-veen lähemminkin! Toivonmyös, että halukkaat harkit-sevat yhteistä tulevaisuutta-kin kunnan kanssa, jokoasukkaana, kesämökkiläise-nä tai yrittäjänä.

Toivotan kaikille lukijoil-le onnellista kesäaikaa!

Kyösti Juujärvikunnanjohtaja

Kunnossa olevakuntatalous luo

edellytyksiäviihtyisän

elinympäristön,yritystoiminnan ja

kunnallistenpalvelujen

voimakkaallekehittämiselle.

Merkittäviä rakennus-hankkeita UtajärvelläMerkittäviä rakennus-hankkeita Utajärvellä


Talvella 2008 sivistyslauta-kunta asetti työryhmän, jon-ka tarkoituksena oli raken-taa vaihtoehtoisia toiminta-malleja siihen, miten yhte-näistä perusopetusta voitai-siin kehittää Utajärvellä.Kuten muissakin pienem-missä kunnissa, myös Uta-järvellä on jouduttu lakka-uttamaan alakouluja. Vii-meksi 1990- luvulla lakkau-tettiin kolme koulua ja talo-udellisen tilanteen vuoksinähtiin kannattavammaksitoiminnan keskittäminensuurempiin yksiköihin.

Yhtenäiseen perusope-tukseen siirtymisestä pää-tettiin valtuustossa vuoden2009 keväällä. Tämä tarkoit-ti lopulta myös sitä, että tätäharkitusti kehiteltyä opetus-ja opettamisen suunnitel-

Kohti yhtenäistä perusopetusta

maa tultaisiin hyödyntä-mään samassa fyysisessäoppimisympäristössä vuo-desta 2011 lähtien.

Esiopetuksesta lukioonUusien tilojen suunnittelus-sa on ajateltu sekä pienimpi-en koululaisten, että nuor-ten lukiolaisten etuja. Viral-lisista piirroksista huomaatilojen tehokkaan käytönikäryhmiä ajatellen. Esimer-kiksi vanha keittiö ja ruokai-lusali muutetaan niin sano-tuksi kädentaidon tiloiksi,joissa tapahtuu muun muas-sa kuvaamataidon, tekstiili-työn sekä kotitalouden ope-tus. Uusia luokkahuoneitarakennetaan kaikkiaan kah-deksan, jotka ovat pääosinkaavailtu nuorimpien kou-lulaisten opetukseen sovel-

tuvaksi. Lisäksi uutena tule-vat erityisopetuksen tilat,atk –opetuksen tilat ja mu-siikin tilat. Uuden raken-nusosan käytävät on myössuunniteltu niin, että ne onmahdollista ottaa opetus-käyttöön. Välitunneilla tu-lee olemaan mahdollisuusviettää aikaa pelialueella taileikkikentällä, joiden sijoit-telussa on otettu myös huo-mioon eri ikäiset oppilaat. Joolemassa olevia luokkahuo-neita ja muita rakennelmiatullaan järjestelemään uu-delleen käyttötarkoituksienmukaan.

Alkujaan talonmiehenkäyttöön rakennetut tilat ai-otaan muokata aamu- ja ilta-päiväkerholaisten käyttöönsopivaksi, jonne lapsen voituoda jo aamuseitsemältä.Vanhan asuntolarakennuk-sen kohtaloksi koituneepurkutuomio, jotta koulua-lue saataisiin hyödynnettyäsataprosenttisesti.

Mutta mitä tuumaavatoppilaat koulumuutokses-ta?

- No, lukiolaiset ovatsaattaneet hieman ihmetellämiten suhtautua pikkusis-koihin- ja veljiin, jotka tule-Vuosia on kulunut siitä, kun sivistystoimenjohtaja

Hanna Värri puhui huolestuneena ensimmäisenkerran oppilasmäärien vähenemisestä.

Valtakunnalliset ennusteet maalasivat synkkiäpilviä tai-vaalle, joten nähtiin tarpeelliseksi nostaaasia esille ja ruveta pohtimaan miten turvattaisiin

korkeatasoinen opetus Utajärven koululaisillejatkossakin.

vat olemaan jatkossa sa-massa koulussa, kertoo Vär-ri. Vanhempien ei ole kui-tenkaan syytä olla huolestu-neita pienimmistään, sivis-tystoimenjohtaja kertoo.Esimerkiksi lukiolaisille tu-lee olemaan muun muassaomat järjestyssäännöt ja si-säänkäynti kouluun. Myösruokailut tullaan järjestä-mään porrastetusti uudessaruokasalissa.

Koulukuljetukset kuntatulee järjestämään turvalli-sesti ja suunnitellusti lainsallimissa rajoissa. Pysähty-mispaikka sijoitetaan van-halle torialueelle, mistäsuunnitteilla on suojateitähyödyntävä reitti koululle.Opastuksia tullaan lisää-mään varsinkin nuorille lap-sille ja Laitilantien liiken-teen rauhoittamisesta käy-dään neuvotteluja parhail-laan.

Osaavat opettajat +innokkaat oppilaat =tyytyväinen koulu- Meillä on pätevä henkilö-kunta takaamassa laadukas-ta opettamista Utajärvellä,Hanna Värri korostaa. Tule-

Utajärven vahvuute-na on pienet ope-

tusryhmät, mikämahdollistaa oppi-laiden yksilölliseen

huomioimisen,toteaa Hanna Värri.

vaisuudessa tullaankin hyö-dyntämään paljon yhdessäopettamista eli niin sanottuaristiin opettamista. Käytän-nössä tämä tarkoittaa sitä,että luokanopettajat käyvätpitämässä oppitunteja ylä-koululaisille, kun taas ala-koululaisten tunneilla tul-laan hyödyntämään aineen-opettajien tietämystä. Syk-syllä 2010 alkaen tullaan vii-koittain vahvistamaan oppi-laiden tukiverkostoa koulu-kuraattorin voimin. Erityis-opetuksen saralla toimintatullaan takaamaan niin, ettäjokaiselle annetaan mahdol-lisuus saada tarvitsemansatuki yksilökohtaisesti ja oi-kea-aikaisesti.

- Opetuksen monipuoli-suuteen tullee vaikuttamaanmyös muilta alakouluiltamuuttavan henkilökunnantyöpanos. Tämä antaa tilai-suuden kehitellä opetusme-netelmiä uusien ideoidenmotivoimana, mikä tarjoaajatkossakin onnistuneenopetustuokion oppilaan jaopettajan

- Lisäksi Utajärven vah-vuutena on se, että koulunopetusryhmät ovat valta-kunnallisesti katsoen pienet

mikä mahdollistaa oppilai-den yksilölliseen huomioi-miseen.

Utajärvelläpyyhkii hyvin!- Tämä projekti on todellaaukaissut myös omat silmä-ni. Olen huomannut, ettäjoskus pitää mennä kauas,jotta näkisi lähelle, toteaaHanna Värri. Varsinkin toi-minnallisessa suunnittelus-sa on ollut niin sanotustimonta rautaa tulessa. Tär-keänä Värri näkee ennenkaikkea sisällön ja sen mer-kityksen. Mitä väliä hienoil-la puitteilla, jos toteutus eivastaa odotuksia. Kyseessäon kuitenkin oppilaiden etu,jonka eteen on tehty jo vuo-sia kovasti työtä.

Hyvinvointi nähdäänsuuressa roolissa tämän yh-tenäisen kulttuurin luomi-sessa.

- Meillähän on loppujenlopuksi asiat kunnossa, ker-taa tyytyväinen Hanna Vär-ri.

Elisa Saarenpää

Utajärven kunta työl-listää kesällä 15 – 17-vuotiaita nuoria 2 vii-koksi 220 euron könt-täpalkalla. Työaika onyhteensä 60 tuntia, jo-ten tuntipalkaksi tu-lee 3,70 euroa. Palk-kaa on nostettu nyt

Kesätyökampanja Utajärvellä

Kunnantoimiston nuoret kesät-yöntekijät, 17-vuotias Piia Moi-lanen ja 15-vuotias Olli-PekkaKokko.

kahtena vuonna siten,että se aikaisemminoli monet vuodet 170euroa ja viime kesänä200 euroa ja tänä ke-sänä se nostettiin 220euroon. Työtä järjes-tetään kaikille kam-panjan ikäryhmälle.


HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämämaksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankinta-yksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yrityk-set puolestaan saavat HILMAsta ajankohtaista tietoakäynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakko-tietoa tulevista hankinnoista. HILMAN myötä kun-nallisten ja muiden hankintojen lehti-ilmoittelu onloppunut lähes kokonaan.

HILMAssa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnys-arvon ylittävät hankinnat. EU-ilmoituksista HILMAs-sa voidaan täyttää ennakkoilmoitus ja jälki-ilmoituk-set, mutta vähintään varsinainen hankintailmoitus.Muut EU-ilmoitukset tehdään suoraan Simapin verk-kosivustolla.

Voimassaolevia ilmoituksia voivat esimerkiksi tar-jouksia tekevät yritykset selata ilman rekisteröitymis-tä. Hankintoja koskevien ilmoituslomakkeiden täyttöedellyttää julkisen hankintayksikön rekisteröitymistäviralliseksi tarjouksen pyytäjäksi ja hankintailmoituk-sen tekijäksi.

Julkaistuja ilmoituksia voi internetissä hakea esim.hakukoneella. Uusimmat ilmoitukset löytyvät myösHILMAN etusivulta.

Pakollisen kilpailuttamisenrajat nousivatTasavallan presidentti vahvisti 30.4.2010 julkistenhankintojen uudet kansalliset kynnysarvot, joita suu-remmat hankkeet on kilpailutettava julkisten hankin-tojen mukaisesti ja ilmoitettava kaikki HILMASSA.Muutoksen myötä kynnysarvot kaksinkertaistuivat.Poikkeuksen tekevät rakennusurakat ja käyttöoikeus-urat. Näiden kynnysarvoa nostettiin 100 000 eurosta150 000 euroon. Muutokset tulivat voimaan kesäkuunalussa.

Kesäkuusta lähtien kansallinen kynnysarvo tava-ra- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksilleja suunnittelukilpailuille on 30 000 euroa. Terveyden-hoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluidenyhteishankinnoille kynnysarvo on 100 000 sekä raken-nusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 150 000 euroa.

Tarjoajan on huomattava ennen varsinaisen tarjo-uksen tekemistä se, että useat tarjousten pyytäjät ha-luavat rajattua tarjouskilpailua, jolloin ensin tuleepyytää tarjouksen pyytäjältä lupa tarjouksen jättämi-sen. Luvan saatuaan voi tarjouksen jättää.

Mikäli tarjousten tekemisen koulutus on tarpeen,niin Utajärven Yrityspuisto Oy ja Utajärven Yrittäjätry ovat valmiita järjestämään koulutuksen. Tarjous-koulutuksesta kiinnostuneita pyydetään ilmoittautu-maan Utajärven Yrityspuisto Oy:n toimistoon p. 085510119.

Asko Merilä, tj.Utajärven Yrityspuisto Oy

Julkiset tarjouspyynnötovat HILMASSA

- eivät enää lehdissä!

Sosiaali- jaterveyspalveluiden uusiaikakausi

– Utajärvellä on ollut ja onyhä edelleen sitoutunut jaerittäin osaava henkilökun-ta takaamassa laadukastapalvelua kuntalaisille, ker-too kunnan hyvinvointivas-taavana seuraavat puolitois-ta vuotta toimiva HanneleKarhu.

-Tärkeässä roolissa onennen kaikkea kuntalaistenkaikin puolisen hyvinvoin-nin ja terveyden edistämi-nen, virkkoo Hannele Kar-hu. Käytännön toiminta-mallien kehittämisellä yh-dessä vaikutetaan siihen,millaista tulevaisuutta kun-talaisille rakennetaan. Kun-nan rooli on uudistuksenkautta kehittymässä hyvin-voinnin edellytysten luomi-sen suuntaan ja Oulunkaa-

ren kuntayhtymä antaakumppanina siihen omantukensa.

Kuntalaisille tarjotaanasiakaslähtöiset ja saavutet-tavissa olevat palvelut, jotkatukevat terveyttä, toiminta-kykyä sekä hyvän elämänsuunnittelua. Hannele Kar-hu toivookin ihmisten ole-van aktiivisesti hereillä esi-merkiksi palautteiden osal-ta, sillä jokainen kuntalai-nen on osana rakentamassatätä toimivaa palveluraken-netta.

Jokainen on tärkeäHenkilöstön ammattitaidonkehittäminen ja osaamisenhyödyntäminen mahdollis-taa korkean laadun palve-luissa. Entistä laajemman

yhteistyön kautta vahviste-taan osaamista ja uusien toi-mintamallien toteuttamistakuntalaisia ajatellen. Palve-luiden täytyy olla helpostisaatavilla, jotta kuntalaisillapysyy tunne turvallisuudes-ta ja aidosta välittämisestä.

Lasten päivähoidon joh-tajuudesta vastaava Hanne-le Karhu näkee tärkeänämyös päivähoitoikäistenlasten hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen tärkey-den. Laadukas päivähoito javarhaiskasvatus sekä lapsenkokonaisvaltaisen kehityk-sen tukeminen vastaavat tä-hän. Lasten aktiviteeteistäpidetään huoli sekä sisäti-loissa, että ulkona. Myöslasten viihtyvyyteen ja tun-nekasvatukseen on pyritty

panostamaan enemmän.Tukeva-hankkeessa raken-netaan yhdessä Oulunkaa-ren perhepalvelujen kanssaverkostomaisesti toimivaaperhekeskusta. Ensi syksys-tä alkaen päivähoidossa tul-laan hyödyntämään myöskahden erityisopettajan am-mattitaitoa.

Utajärven päiväkodissatoimii kaiken kaikkiaan nel-jä ryhmää, joista kolme onjaettu eri ikäluokkien mu-kaan. – Päiväkodin ryhmis-tä yksi on räätälöity vuoro-töissä käyvien vanhempienmukaan 1-6 vuotiaille lapsil-le, joiden hoidontarve on il-taisin, öisin tai viikonlop-puisin, Hannele Karhu ker-too. Myös perhepäivähoi-toon on mahdollisuus kol-messa eri paikassa.

Ikäihmisten palvelujenlähtökohtana ovat asiak-kaan voimavarat, terveydenja hyvinvoinnin edistämi-nen ja itsemääräämisoikeu-den kunnioittaminen. Järjes-töjen toiminta ja ihmistenaktiivinen yhdessäolo edis-tävät terveyttä ja tuo positii-vista energiaa itse kullekin.Suvituulen Palvelukeskuk-sessa päivätoiminnan kaut-ta ikäihmisille tarjotaan eri-laista viriketoimintaa, sekäylläpidetään toimintakykyäja tuetaan sosiaalisia suhtei-ta.

Yhteiset päämäärätSosiaali- ja terveysalan pal-velujen toimivuuden ja te-hokkuuden lisäämiseksitiettyjen kriteerien on täy-tyttävä ja valvonnan tärke-yttä ei sovi unohtaa. Oulun-kaaren kuntayhtymä pyrkiituottamaan palvelut talou-dellisesti vahvuuksia jaosaamista hyödyntäen. –Kunnan ja nykyään myösOulunkaaren kuntayhty-män alaisuudessa työsken-televillä on todella laajaosaaminen ja he hoitavattyönsä todella hyvin, kiitte-lee hyvinvointivastaavaHannele Karhu. Säännöllis-ten yhteisten keskustelujenja neuvottelujen myötä ke-hittämistyö edistyy ja toi-minnallisuuteen saadaanuusia näkökulmia.

Hannele Karhu kertootoiveikkaana että, tulevai-suudessa tavoitteena on tar-jota lisää edellytyksiä kunta-laisten omaehtoiselle toi-minnalle ja toivomme kun-talaisilta aktiivisuutta ollaedistämässä omaa henkilö-kohtaista terveyttä Utajär-ven kunnan ja Oulunkaarenkuntayhtymän tarjoamienpalveluiden avustamana.

Elisa Saarenpää

Utajärven sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoaovat siirtyneet 1.1.2010 alkaen Oulunkaaren kuntayhtymän järjestettäväksi.

Vaikka 85 työntekijää siirtyi vuoden alussa kuntayhtymän palvelukseen,pysyvät heidän toimipisteensä silti Utajärvellä

Utajärvellä on sitoutunut ja osaava henkilökunta takaamassa laadukasta palvelua kuntalaisille, ker-too Hannele Karhu.

Julkaisija: Kiinteistö Oy Järvenneito ja Kiinteistö Oy MäyräVastaava toimittaja: Anna-Liisa ValtanenToimittajat: Heimo Turunen, Elisa Saarenpää, Jenny Kärki, Jukka MiettinenSivunvalmistus: VKK-Media Oy/Eila Lahtinen p. (08) 334 166Painopaikka: Suomalainen Kirjapaino Kajaani

Hyvä ElämäUtajärvellä 2010


Toimivat Kelan palvelut UtajärvelläYhteispalvelupisteen tunnus on Utajärven kunnantoimiston kolmostalon seinässä.

Taisto Kokko jaTarja Haapapuro.

Tarja Haapapuro esittelee asiakkaiden käyttöön hankittua päätettä.

Yhteispalvelupisteen tun-nus on Utajärven kunnan-toimiston kolmostalon sei-nässä ja se ohjaa kunnanpalvelupisteeseen, jossa pal-velu pelaa arkisin klo 8 - 16.Kunnan palvelusihteeritovat pikakoulutettu Kelantehtäviin, mutta heillä onsen lisäksi käyttävissä “kuu-mat linjat” Kelan eri asioi-den asiantuntijoille, jos omaasiantuntemus ei riitä.

Asiakkaiden käyttöön on

hankittu oma pääte, muttavielä ei kuitenkaan osatasitä täysin hyödyntää.

Jos asiakkaalla on pank-kitunnukset hän voi päät-teeltä nähdä esimerkiksi it-seään koskevien hakemus-ten vaiheen. Asiakkaita, jot-ka asioivat Kelan hakemus-ten kanssa käy noin 6-7 päi-vittäin. Asiakkaat ovat ol-leet tyytyväisiä nykyiseenjärjestelyyn.

Utajärven kunnan tehtävänä on turvataasukkailleen ja sidosryhmilleen laaduk-kaat, oikein kohdennetut palvelut sekävahvistaa elinvoimaa, asukkaiden hy-vinvointia ja kestävää kehitystä alueel-laan.

KUNNAN TOIMINTA-AJATUSvuodelle 2020 määritellään seuraavasti:“Utajärvi on elinvoimastaan ja hoidetusta ym-päristöstään tunnettu, laadukkaan elämisenkehittäjäkunta Oulujokilaaksossa. Kunnanverkottunut palvelurakenne ja osaava orga-nisaatio luovat edellytyksiä kuntalaisten hy-vinvoinnin rakentumiselle. “

Utajärven kunnan arvot kuluvalle valtuus-tokaudelle määritellään seuraavasti:1. Luottamus 2. Asiakaslähtöisyys 3. Laatu ja tehokkuus 4. Kehittämismyönteisyys 5. Kestävä kehitys

KUNNAN ARVOT KUNNAN VISIO


Kunnanjohtaja Kyösti Juu-järvi omassa esittelypu-heenvuorossaan toi esillekunnan kehittämishankkei-ta ja yhteistyökumppaneitasekä Oulun vaikutuksestakunnan yritystoiminnalle.

Kunnanjohtaja kertoi vie-lä, että Utajärven kunnassaollaan menossa mukaanelinympäristön kehittämis-ohjelmaan.

Peruspalvelujohtaja Han-nele Karhu kertoi ikäihmis-ten osalta, että on selvästi

havaittavissa pyrkimys jahalu asua kotona mahdolli-simman pitkään. Tätä tue-taan ja otetaan käyttöön jakehitetään uutta teknologi-aa kotihoidon tueksi. Ryh-mäkodeissa on tavoitteenayhden hengen huone jokai-selle asukkaalle. Asuntojentulisi olla helposti muunnel-tavia erilaisiin tarpeisiin onsosiaali- ja terveyspalvelu-jen toive ja näkemys

Kehittämispäällikkö Ma-tinlassi kertoi salkutus-

Aralaisten kuntavierailu Utajärvelle

Vieraat ja Kiinteistö Oy Järvenneidon hallitus ja kehitysjohtaja Asko Merilä olivat mukana, kun tehtiin kierros keskustan vuokratalokoh-teisiin: Honkatie 1 E-talon korjaamisesta tai purkamisesta keskusteltiin. Vas. kunnanhallituksen jäsenet Tarja Kinnunen, Seppo Sumen,Eero Pirttikoski,Aran kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Koy Järvenneidon hallituksen puheenjohtaja Kauko Kinnunen, AskoMerilä, Tuomas Seppälä ja ylitarkastaja Raija Pajunen.

Keskustelutilaisuus Sotka-salissa. Vieraat Arasta kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, kehittä-misinsinööri Tuomas Seppälä ja ylitarkastaja Raija Pajunen mukana Utajärven kunnan viranhaltijoitaja luottamusmiehiä sekä vuokratalojen edustajia.

Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, kehittämisinsinööri Tuomas Seppälä ja ylitarkastaja RaijaPajunen Arasta vierailivat 2.10.2009 Utajärvellä arvioimassa valtion rahoittamaa asuntokantaa. Saadakseen

mahdollisimman konkreettisen kuvan kiinteistöjen teknisestä ja markkina-arvosta, he kiersivät taloissapaikanpäällä. Honkatien E-talo on ollut kosteusvaurion vuoksi jo pitempään tyhjänä odottamassa

“raskaampaa remonttia” ja sen osalta haluttiin saada asiantuntijoiden arvio ja esitys toimenpiteistä.

oli sitä mieltä, että meidänon päästävä eroon osastaasuntokantaa.

- Purkakaa ja rakentakaauutta. Teillä on mahdolli-suuksia monenlaiseen kehit-tämiseen. Aralla on onnistu-neita esimerkkejä monistakunnista. Päätöksentekoa eikannata siirtää eikä ole jär-kevää tukea tyhjänä oloa,silloin menetetään myösmahdollisuus rakentaa uut-ta.

TulevaisuudenenergialähteistäAran kehittämispäällikköMarianne Matinlassi toiesille keskustelutilaisuudes-sa energiatehokkuudesta jasiitä, että ilmaista aurinko-energiaa hyödynnetään tu-levaisuudessa entistä enem-män.

- Energiatehokkuus las-kee asumiskustannuksia.Rakentamismääräykset ovatjo muuttuneet, mutta ja netulevat edelleen kiristymäänenergiaratkaisujen osalta.Energiaratkaisua kannattaamiettiä 40 vuoden perspek-tiivillä. Passiivitaloissa on25 sm lämpöeristys seinissä.

Omistus- ja vuokra-asuntoja samaan taloonMatinlassi esitti, että uuden

rakentamista suunniteltaes-sa voisimme miettiä sekata-lon rakentamista.

-Jo rakentamisvaiheessatalossa voisi olla sekä vuok-ra- että omistusasuntoja jamyöhemmin vuokra-asuk-kailla olisi vielä mahdolli-suus lunastaa asunto omak-si.

Vastavierailu LahteenmaaliskuussaUtajärven kunnan edustajattekivät 3.3.2010 vastavierai-lun Asumisen rahoitus jakehittämiskeskukseen. vie-rialun aikana keskusteltiinuudisrakentamisesta senio-reille ja huonokuntoistenPav- asuntojen korvaami-sesta uusilla asunnoilla janiihin mahdollisesti saata-vista investointiavustuksis-ta.

Aran virkailijat kertoivat,että yksittäisiin moduli-asuntoihin on voitu myön-tää investointiavustusta sii-nä tapauksessa, kun asuk-kailla on läheisyydessä pal-velutiloja esim. ruokapalve-luja.

Arassa ei nähdä esteitäsekatalo-senioritalon raken-tamiselle. Talon hallinta-muoto on silloin asunto-osa-keyhtiömuotoinen.

Utahonka E-taloHonkatie1 pihapiirin taloton rakennettu 1981 – 1983.Pihapiirissä on yhteensä vii-si tiiliverhoiltua asuinraken-nusta ja lisäksi varastora-kennuksia. Ulkoseinän ala-osassa on ns. valesokkeli,jossa seinän alaosa on ra-kennettu lattiapinnan ala-puolelle. Alaohjauspuu onnoin 15 – 20 cm lattiapintaaalempana. Alapohja on ala-puolelta lämpöeristettymaavarainen betonilattia.Huoneistojen välisten seini-

Asumisen uudistamista purkamalla

en alaosat on rakennettu lat-tiapintaa alemmas. Alaohja-uspuun alapinta on noin 18cm lattiaa alempana. Huo-neitten lattioissa on muovi-matot ja seinät on levytettylastulevyin ja maalattu. Pe-suhuoneitten lattioissa onalun perin ollut muovimat-to ja seinät laatoitetut. Seinätovat puurunkoisia.

Yhtiö on vuosina 2003 ja2005- 2006 peruskorjannuttästä pihapiiristä talot D jaC. Korjaustoimenpiteet ontehty Talotutkimus KairitekOy:n esittämällä tavalla.

Piha-alueen salaojitus ontehty ja rakennuksen vierus-tan maanpintaa on alennet-tu ja syksytorvista tulevasadevesi on ohjattu kauem-mas rakennuksesta. Ulko-seinien alaohjauspuu onnostettu harkkojen avullaylemmäs ja seinän alaosanpuurakenteet ja lämmön-eristeet on uusittu. Korjaus-kohtaan jäävät betoniraken-teet ja viereiset puuraken-teet on desinfioitu. Huoneis-tojen välisten seinien alaosaton korjattu samalla tavalla.peruskorjauksien yhteydes-

sä kolmioihin ja C-talossamyös kaksioihin on tehtyhuoneistokohtaiset saunat.

Peruskorjatuntalon elinkaariYhtiö teetti nyt puretusta E-talosta kuntotutkimuksenvuonna 2007 ja sen perus-teella päädyttiin “odottaval-le kannalle”. Todettiin, ettäkosteusvaurio vaatisi sa-manlaisia toimenpiteitäkuin D- ja C-taloissa. E-ta-lossa oli yhteensä kuusihuoneistoa eikä asunnoissa

työkalusta.- Kiinteistöt luokitellaan

teknisen kunnon ja markki-na-arvon perusteella eriryhmiin: 1 pidettävät, 2 ke-hitettävät, 3 selvitettävät ja 4purettavat. Tekninen kuntoei ole ainoa peruste, jolla ta-lon ryhmä määräytyy.Markkina-arvolla ja tulevai-suuden kysynnällä on rat-kaiseva merkitys, kun arvi-oidaan reuna-alueilla olevi-en talojen tilannetta.Aran kehittämispäällikkö

ole saunoja. Kunnan vuok-ra-asuntomarkkinoilla oliedelleen väljyyttä ja asuk-kaat voitiin siirtää muihinasuntoihin.

Aran vierailevat insinöö-rit suosittelivat talon pur-kua ja sen jälkeen yhtiönhallituksen oli helpompitehdä purkupäätös. He pe-rustelivat korjaustoimenpi-teiden kannattamattomuut-ta myös markkina-arvolla.“Vaikka 1980-luvulla raken-nettuja taloja teknisesti pys-tytään korjaamaan, niidenmarkkina-arvo ei välttämät-

tä nouse asunnonhakijoidensilmissä, jolloin niiden elin-kaari saattaa jäädä melkolyhyeksi.”

Talon purkamisesta käy-tiin keväällä avoin urakka-kilpailu. Ilmoitus julkaistiinHilmassa, joka on sähköi-nen hankintakanava. Saim-me neljä tarjousta, joista hin-naltaan edullisin oli Pohjo-la Purkutyö Oy:n tarjous.Yhtiöllä on myös vahva ko-kemus vastaavista hank-keista. Purkutyö aloitettiin7.6. ja valmistui 16.6.

Tilanne 8.6. Kauha on jo heilunut. Työt etenee tilanne 10.6. Paikka tasotettu, tilanne 16.6.


Jäljelle jääneet talotpidetään kunnossa

Osoitteissa Mäntykuja 1- 3ja Mannintie 1 talot valmis-tuivat vuosina 1989 – 1992neljässä eri vaiheessa samanpiipun ympärille eri ura-koitsijoiden ja suunnitteli-joiden toimesta ja tästä onseurannut ongelmia lämmi-tysverkostossa jo 5 – 10vuotta, vaikka ne ovat uu-sinta asuntokantaamme.Mäntykujan taloissa on ve-sikiertoinen öljylämmitys.

Insinööritoimisto Talte-kon Oy:n tekemien suunni-telmien mukaisesti kanaa-lien uusimisesta pyydettiinelokuussa 2009 tarjoukset.Edullisin tarjous saatiinMovira Oy:ltä. Mäntykujankaikkien talojen ulkoiset ka-naalit uusittiin syyskesälläja pihatyöt viimeisteltiin15.6. mennessä. Autopaikoi-

tusaluetta laajennettiin A jaB talon edessä myöskin. Nyttoivotaan asukkaiden ja hei-dän vieraidensa varovan

Mäntykujan kanaalit uusittiinkylvettyjä nurmikon reuna-alueita. Lippusiimoja ja ajo-esteitä on laitettu, että huo-mattaisiin varoa.

Mäntykujan talojen katot valmiina.

Aikaisemmin Minerit -kat-teessa oli yhtenä ainesosanaasbesti, kunnes sen käyttö1980-luvun lopulla kiellet-tiin. Tästä yleisesti seurasise, että Minerit -katot ovatmurentuneet. Kattomateri-aaleista otettiin näytteet vii-me syksynä ja muutamauusi näyte vielä keväällä.Talojen A ja B kattomateri-aalissa on asbestia ja ne ovathuomattavasti paremmassakunnossa kuin ne, joissakate päätettiin uusia. Töidenalkamisajankohdaksi määri-teltiin 31.3.2010 ja töiden

valmistumisajankohdaksi30.6.2010. Talojen uudeksikattomateriaaliksi valittiinpelti ja urakkakilpailunvoitti Rakennus Oy Oulun

Ahmalan rivitalot osoittees-sa Ahmatie 5 rakennettiin1975 ja ne peruskorjattiin1997, jolloin valesokkelikorjattiin ja piha-alue sala-ojitettiin, mutta vesikattoa eisilloin uusittu.

Suunnitelmat räystäsra-

Ahmalan huopakattojen ja räystäiden peruskorjaus

kenteen uusimiseksi ja hu-pakaton peruskorjauksenurakka-asiakirjat valmisteliArkkitehtitoimisto PenttiJäntti. Työt asiakirjojen mu-kaan piti aloittaa viimeis-tään 30.3. ja töiden valmis-tumisaika 30.9.2010 men-

nessä. Tästä hankkeestakäytiin avoin tarjouskilpailusähköisen ilmoituskanavan,Hilman kautta. Halvimmal-la hinnalla tarjouskilpailunvoitti Katman Oy Oulusta.Valvojana on Eino Runtti.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA, ohjaa ja valvoorahoittamiaan kohteita. Heidän tehtävänsä on pyrkiä minimoimana valtionriskit. He myöskin ovat kehittäneet ja kehittämässä erilaisten projektien

avulla uusia välineitä asuntokannan hallintaan. Asuntojen riittävän korkeakäyttöaste on välttämätön, jotta yhtiö pystyy huolehtimaan taloudellisistavelvoitteistaan. Jos paikkakunnan vuokra-asuntojen tarve on pysyvästi

vähentynyt, asuntorahaston ohjeen mukaan talot pitää salkuttaa eli etsiäjokaiselle talolle sopiva toimenpide: se voi olla käyttötarkoituksen

muuttamien tai asuntojen myynti tai sitten taloja voidaan vaikka purkaa,että päästään tasapainoon kysynnän ja tarjonnan välillä. Niitä taloja,jotka jätetään vuokra-asuntokäyttöön, ei saa päästää rapistumaan.

Apsilon. Vaihtotyö saatiinvalmiiksi kesäkuun alku-puolella. Rakennustyönval-vojana oli insinööri EinoRuntti.

Ahmalan kattotyöt käynnissä.

Kesäkuun 18 päivä oli saatu Mäntykujalla lippusiima ja muita ajo-esteitä paikoilleen. Toivottavasti asukkaat muistavat “kunnioittaa”näitä, jotta ruoho alkaisi kasvamaan kaikkien iloksi.

Autopaikkojen laajennustyöt meneillään.

Mäntykujan talojen vesikatot vaihdettiin


Utajärven keskustaansuunnitellaan uutta ker-rostaloa. Tämän hetkisenvision mukaan neljäker-roksiseen taloon tulisi 18kappaletta 42–70 ² korkea-tasoisia omistusasuntoja.Niitä tarjotaan henkilöilleja perheille, jotka arvosta-vat luonnon ja palvelui-

den läheisyyttä, esimerkiksisenioreille ja lapsiperheille.Joenrantatontti avaisi hyvätnäkymät asunnoista suo-raan joelle. Joenrantaa ontarkoitus kunnostaa asuin-viihtyisyyden parantami-seksi.

Rakennuttajana toimiiTemotek Oy:n Jukka-Pekka

Flygare, joka kertoo, ettäprojekti on vielä luonnos-vaiheessa. Kerrostalo nousi-si Oulujoen rantatontille,Puolangantien varteen, ai-van Utajärven keskustanpalveluiden äärelle. Tavoit-teena on aloittaa rakentami-nen tämän vuoden puolella.

- Asukkailla olisi myös

Utajärven keskustaan on nousemassa uusi asuinkerrostalo, mikälikaikki menee suunnitelmien mukaisesti. Hankkeessa toteutuu

taajama-asukkaan toive: lähellä palveluita, lähellä luontoa.Hankkeessa panostetaan paitsi asumismukavuuteen ja viihtyvyyteen

myös ekologisuuteen ja energiakäytön tehokkuuteen. Hiilijalanjälkiä eipitäisi paljon rappukäytävissä ja hississä näkyä!

Uuden rakennuksen luonnokset vaikuttavat lupaavilta.(Havainnekuva, Temotek)

mahdollisuus veneidensäilytykseen joen rannas-sa, minne tulisi myös lap-siystävällinen puistoalue,Flygare kuvailee.

Kaavoitusmuutoksiatutkitaan joLinja Arkkitehdit Oy:nVille Niskasaaren mukaantontti on hyvä paikka ra-kentaa ja se tiivistää Uta-järven keskustaa ja senkuntarakennetta. Kuntateettää kaavoituksen kon-sulttityönä AIRIX Ympä-ristö Oy:llä ja uusi kaavoi-tussuunnitelma laitetaankesän aikana esille josneuvotteluissa päästäänmyönteiseen lopputulok-seen.

– Uuden kerrostalonmyötä keskustan kaavoi-tusta joudutaan hiemanmuuttamaan, kertoo LinjaArkkitehtien Esa Paaja-nen. Hän kertoo myös,että korttelisuunnitelmaaon tutkittu tämän keväänmittaan ja kaavamuutoson ollut tekeillä viimekuu-kausina.

Uusi asuinkerrostaloon määrä rakentaa nykyi-sen S-Marketin taakse,missä tällä hetkellä onkaksi vanhaa puuraken-nusta. Valkoinen talo on joseisonut vuosikymmeniätyhjillään ja päässyt huo-noon kuntoon, ja se pure-taan todennäköisesti jo en-sisyksynä. Punainen hirsi-rakennus on saanut siirto-luvan pois uuden kerros-talon alta.

Energiatalouteenkiinnitetään huomiotaVuoden 2010 matalaener-giasäännökset asettavattiukat rajoitukset raken-nuksen rakentamiselle.Energiankulutusta pyri-tään säätelemään jo pohja-muotoa suunniteltaessa.

– Mitä neliömäisempirakennuksesta tulee, sitävähemmän ulkopinta-alaatulee pohjaan nähden,mikä pienentää talon läm-mitykseen tarvittavaaenergiamäärää. Ei siitä ai-van neliö tule tietenkään,mutta ei aivan pitkä ja ka-peakaan, Niskasaari selos-taa.

Historiakirjoitetaan talteenUtajärven keskustassa onjo vuosikymmeniä tyhjil-lään seisonut valkoinenkaksikerroksinen raken-nus, joka on aikanaan toi-minut Utajärven Osuus-kaupan asuin- ja liikera-kennuksena. Rakennus to-dennäköisesti puretaan jasamassa pihapiirissä sijait-seva punainen varastora-kennus siirretään pois uu-den asuintalon alta.

Oulun yliopistolla ark-kitehtuuria opiskelevaKatja Makkonen sai tehtä-väkseen tutkia ja kirjoittaatalteen mitä kaikkea van-haan taloon liittyy. Raken-nushistoriallisen selvityk-sen tilasi uuden kerrosta-lon rakennuttaja TemotekOy Osuuskunta Auralta.

Uutta ja uljasta Utajärvelle

Utajärvelle rakennettavasta kerrostalohankkeesta vastaavat Temo-tek Oy Mikko Raappana ja Movitek Oy Mikko Moilanen, jotka tar-kastelevat rakennuksen pohjapiirustusta. Kolmantena yrityksenähankkeesta vastaa Sähkö-Polar Oy, jonka toimitusjohtaja TaunoSipola ei ehtinyt kesäkiireiltään yhteiseen kuvaan. Yrittäjät mainit-sevat lisäksi, että S-Market siirtyy heinäkuun lopussa uusiin tiloi-hin valtatien varteen ja nykyiset tilat vapautuvat uuteen käyttöön.Tyhjilleen jäävä rakennus on tarkoitus säilyttää ja saneerata seniin ulkonäöllisesti kuin toimivuudenkin kannalta. Rakennuksellehaetaankin nyt uusia käyttäjiä. Mahdollisuudet ovat monet vaikkauseammalle yrittäjälle 600 neliön tiloissa.


Makkosen mukaan yk-sityiskohtaisia tietoja ra-kennuksesta oli vaikeaalöytää. Alkuperäisiä pii-rustuksia eikä suunnitteli-jaa löytynyt, mutta esi-merkiksi Pohjois-Pohjan-maan maakunta-arkistois-ta sai muuta tärkeää tie-toa.

– Utajärveläisten haas-tattelut olivat ensisijaisia –heiltä sain tietää, mitä ra-kennuksessa oli tapahtu-nut vuosien varrella, eliiso kiitos Utajärveläisilleavuliaisuudesta. Ilmanheitä olisi suuri osa tie-doista vielä puutteellisem-pia, Makkonen kiittelee.

Utajärveläinen VäinöMyllyaho valotti raken-nuksen käyttötarkoitustaMakkoselle. Hauskana yk-sityiskohtana rakennuk-sen käytönhistoriassaMyllyaho oli kertonut,kuinka 40-luvulla eräidenmuiden nuorukaistenkanssa hän oli ollut inven-toimassa Osuuskaupalla,ja töiden jälkeen johtaja oliomassa asunnossaan tar-jonnut pojille palkkioksikonjakit.

Rakennuksen historiaaAlunperin asuin- ja liikera-kennuksen paikalla on si-jainnut Laitilan tilan entinenpäärakennus, jossa oli toistakymmentä huonetta ja pir-tin kerrotaan olleen kunnansuurin. Vuonna 1920 asuin-rakennus ja Laitilan-tila siir-tyi Osuuskaupan omistuk-seen.

Huhtikuussa 1925 asuin-rakennus paloi perustuksi-aan myöten ja samalla paloimyös osa Utajärven kunnanarkistoista sekä suojelus-kunnan varastosta. Samallepaikalle rakennettiin kiireel-lä samana vuonna valmiistahirsirungosta tämä nykyi-nen rakennus, joka ulkoisel-ta olemukseltaan edustaa1920-luvun klassismia. Ra-kennuksen alakertaan teh-tiin johtajan asunto sekäkahvila.

Makkosen mukaan onepäilyksiä, että rakennus eiolisi alunperin ollut 2-ker-roksinen, koska alakerrassaon hirsikehä ja yläkerta onrankorakenteinen. Toisaaltayläkerran pinnoissa käytet-ty helmiponttipaneeli on sa-maa kuin alakerran katossa

Asuin- ja liikerakennus seisoovielä toistaiseksi perustuksien-sa päällä.

sekä kiinteissä kaapistoissa.Myös yhtenäinen julkisivupuhuu alunperin korkeam-man rakennuksen puolesta.

Rakennuksen käyttötar-koitusta on muunneltu eriaikoina liikekäytöstä asuin-

käyttöön ja toisin päin. Ala-kerrassa on toiminut aika-naan muun muassa kahvila,kirjakauppa, rautakauppa,kirpputori ja “tilpehööri-puoti”.

Katja Makkonen on ollutOulun yliopistolla vuodesta2002 ja sitä ennen opiskellutarkkitehtuuria Vaasan tek-nillisessä oppilaitoksessa.Hän on ollut mukana Ou-lunkaaren seutukunnan hal-linnoimassa Wanhat raken-nukset -hankkeessa ja in-ventoinut rakennuksia mm.Haukiputaalla, Muhoksella,Ylikiimingissä sekä Kiimin-gissä.

Viime vuonna hän liittyiKulttuuritutkijain Osuus-kunta Auraan.

– Vaikka tämä ei olesuunnittelua, niin se auttaaymmärtämään vanhoja ra-kennuksia ja suunnittelunkannalta on mielenkiintois-ta miten vanhoja taloja onkäytetty ja rakennettu, Mak-konen kertoo.

Innostuksensa Makko-nen sai jo nuoruudessaanasuessaan Etelä-Pohjan-maalla, missä kauniit “kak-sifooninkiset” rakennuksettekivät häneen vaikutuksen.Terijoelta Lapualle tuotuhuvilarakennus, jossa hänasui lapsuudessaan, viehät-ti myös kovasti. Toisaaltakun hän muutti Ouluun,niin rakentamisen erilaisuusinnosti lisää.

Jenny Kärki

“Valkoinen talo” on ollut20 vuotta tyhjillään. Sekä ulkoa että sisältä rakennus on pahasti rapistunut.

tyyppi sijainti koko (m²),noin

Asunto 1 2h+k 1.kerros 54,0Asunto 2 2h+kk 1.kerros 49,0Asunto 3 3h+k 1.kerros 70,0Asunto 4 2h+k 2.kerros 54,0Asunto 5 2h+kk 2.kerros 49,0Asunto 6 3h+k 2.kerros 70,0Asunto 7 2h+k 2.kerros 54,0Asunto 8 1h+tupak 2.kerros 42,5Asunto 9 2h+k 3.kerros 54,0Asunto 10 2h+kk 3.kerros 49,0Asunto 11 3h+k 3.kerros 70,0Asunto 12 2h+k 3.kerros 54,0Asunto 13 1h+tupak 3.kerros 42,5Asunto 14 2h+k 4.kerros 54,0Asunto 15 2h+kk 4.kerros 49,0Asunto 16 3h+k 4.kerros 70,0Asunto 17 2h+k 4.kerros 54,0Asunto 18 1h+tupak 4.kerros 42,5

As. Oy. JokihoviHUONEISTOLUETTELO 17.6.2010

Lisätietoa ja yhteydenottamiset:Mikko Moilanen puh. 0400 770 [email protected] Raappana puh. 050 357 [email protected] Flygare puh. 040 717 [email protected]

hyvälle paikalle Oulujoen rantaan. 4-kerrosta, talo on Utajärven keskustassa,lähellä palveluja eli tässä toteutuvat asuinpaikan valitsijan unelma: “rauhallinenpaikka, veden äärellä ja kunnan keskustassa”. Asunnoista avautuu hienot näkymätsuoraan joelle. Asukkailla on myös mahdollisuus veneiden säilytykseen joenrannassa. Rakennukseen on tulossa seuraavat huoneistot:

Utajärvelle suunnitellaan rakennettavaksi

uusi asuinkerrostalo

Katja Makkonen kyselee “valkoisen talon” historiasta Olavi Myllyaholta, joka on hyvinkin perehty-nyt Utajärven historiaan.


Movitek Oy on ostanut tänävuonna Moviran ja Oulunil-mastointitekniikan LVI lii-ketoiminnat. Movitek Oytyöllistää nyt alkuvaiheessa35 henkilöä ja työmaat sijoit-tuvat Inarin ja Helsinginvälille. Alkamassa olevatkohteet ovat pääasiassa suu-ria liikerakennuksia jakauppakiinteistöjä. Mukanaon myös linjasaneeraus- jaasuntokohteita. Tilauskan-taa uudelle yritykselle onsaatu hankittua mukavastijo tulevan talven ylikin.

Tällä järjestelyllä pys-tymme entistä paremminvastaamaan kysyntään jaolemaan vahvempia koko-ajan kovemmaksi käyvässäkilpailutilanteessa.

Meillä on urakointitoi-

Movitek Oy onsuuri työllistäjä

Pyysimme Utajärvelle kotipaikkaansa pitävän Movira Oy:n jaMovitek Oy:n yrittäjä, toimitusjohtaja Mikko Moilaselta tietoa

yritysjärjestelyistä, jossa Movira Oy:n ja Oulunilmastointitekniikan omistajat ovat perustaneet tänä vuonna

uuden yrityksen Movitek Oy:n. Yrityksen toimitilat ovatOulussa ja tuotantotiloja myös Kiimingissä. Mikko Moilanen

sanoi mielellään kertovansa asiasta.

minnan lisäksi Oulun alu-eella myös huoltopalvelu.Emme kuitenkaan ole lähte-neet päivystysluontoiseentoimintaan. Huoltopuolenmeillä työllistää pääosin so-pimustilaajat kuten rauta-kaupat, kalustefirmat ja ta-loyhtiöt.

Movitek Oy pystyy val-mistamaan itse Kiimingissäsijaitsevalla verstaalla il-manvaihtokanavistot ja ka-naviston osat nykyaikaisel-la tekniikalla.

Olemme panostaneetmyös uusien laitteiden han-kintaan. Meiltä löytyy väli-neet painekokeiden tekemi-seen ilmanvaihtokanavis-toille, värikuvausjärjestel-mät viemäreille ja ilmastoin-tikanaville sekä vesivirtojen

ja ilmamäärien nykyaikaisetmittalaitteet.

Talosta löytyy myös lvisuunnittelija, joka pyöräyt-tää esimerkiksi omakotita-lon kuvat, tarvittaessa no-peastikin. Ilmanvaihtokana-vistojen nuohous järjestyymeiltä myös järeille kanavis-toille.

Movira Oy jatkaamaahantuontia jarakentamista

Movira Oy jää toimimaanedelleen Utajärvellä maa-hantuontia ja rakentamistaharjoittavana yrityksenä, jatyöllistää jatkossakin muu-taman henkilön. Tehtyjenlvi töidenkin takuu ja vas-tuuasioissa Mikko Moilanen

löytyy samasta numerostakuin tähänkin saakka.

Moviralla on maahan-tuontioikeudet SaksalaiseenMegawood Komposiittituo-temerkkiin, joka valmistaaerilaisia puukomposiitti-tuotteita. Esimerkiksi puu-komposiitista valmistetutterassilankut Torrotimbermerkillä ovat Movira Oy.nmaahantuomia ja löytyvätmuun muassa kaikista Suo-men Starkin pisteistä. Tulos-sa on jatkossa huoltovapai-ta tuotteita ulkoverhouslau-dasta aina leikkikenttäva-rusteisiin. Etsimme aktiivi-sesti myös uusia ekologisiaja innovatiivisia tuotteita,jotka sopivat Suomen mark-kinoille.

Komposiittituotteidenkanssa lähdimme liikkeellejo reilu vuosi sitten, ja vasta

Uusi yritys Utajärvelle:

Puu-polymeeri-materiaalista valmistetut tuotteet muunmuassa pihakalusteet kestävät pitkään eivätkä tarvit-se mitään pintakäsittelyä, kertoo suosiotaan kasvatta-vaa uutuustuotetta myyvä Mikko Moilanen.

nyt alkaa jakelu- ja myynti-verkosto olla kunnossa.Komposiittilankkua minullaon tavoitteena myydä tänäkesänä yli 100 000 metriä, eliyli sata kilometriä. Kompo-siitti valmistetaan puun jamuovipolymeerien seokses-ta puun osuuden ollessa 75prosenttia ja polymeerien 25prosenttia. Se on täysin säänkestävä ilman minkäänlais-ta pintakäsittelyä.

Uskon tämäntapaistenkierrätysmateriaaleista val-mistettavien tuotteiden ky-synnän tulevan Suomessa-kin kasvamaan päin. Keski-Euroopassa komposiitin ky-syntä on kasvanut niin hur-jaa vauhtia, että tehdas eipysty tällä hetkellä vastaa-maan täysin kysyntään tuo-tannon ollessa 17 000 tonniavuodessa.

- Komposiittilankkua minulla on tavoitteena myydä tänäkesänä yli 100 000 metriä, eli yli sata kilometriä, sanooMikko Moilanen.


Kyläkävelyä Utajärven kuntakeskuksessaoivallinen tapa tutustua oman paikkakunnan rakennuksiin ja historiaan

Pappilasta lähdettiin kyläkävelemään.

Oppaana oli eläkkeellä oleva opettaja, Risto Laitinen (kuvassa seisoo pöydän taka-na) Pirkko Laitinen esitteli pappilan tiloja miehensä Aimon kanssa. Talossa on nytLaitisten koti ja lisäksi tilausravintola, jossa nautimme kävelyn alkajaisiksi kahvit. Matka jatkui Jurvelinin/Kemilän talon pihapiiriin.

Mikko Kemilä esitteli lapsuuden kotinsa pihapiirin.

Vas.: Pesäpallo oli aikoinaan Utajärvellä kovajuttu. Kemilän seitsemästä veljeksestä suurinosa pelasi pesäpalloa ja menestyivätkin siinä.Pesäpalloja on yhä muutama tallessa Kemilännavetan seinustan hyllyn katolla - viisi kappa-letta.

Utajärven entinen paloasema.

Yllä: Matka jatkui Tyynelän ohi.

Vas.: Risto viittilöi puretun rakennuksen suun-taan, jossa on ollut Mäkelän kauppa. Taustallanäkyy asemarakennus.

Tässä rakennuksessa oli kirkonkylän kansakoulu, joka toimi myöhemmin opettajien asuntolana. Nyt siinä on tuki-asuntoja.

Oik.: Kävely päättyi museolle, jossa Risto esitte-li pesäpallokaverinsa valokuvasta.Utajärvenmuseo on tehty vanhaan jyvämakasiiniin, jokaon ollut olemassa ainakin jo vuonna 1874. Luet-teloituja esineitä on n. 300 kpl.


Perinnenviikolla Martti Häikiö tuohitöiden kimpussa.

Seurakunnan viikoittainentoiminta kohtaa kaikenikäi-siä seurakuntalaisia. Lapsetkohdataan ikäryhmittäinpäiväkerhoissa, jolloin toi-minta voidaan suunnitellalapsen kehitystason mu-kaan lapsilähtöisesti.

Päiväkerhotoiminnankautta lapsi voi irtautuapehmeästi kodin turvallises-ta ympäristöstä, ja opetellatoimimaan toisten lastenkanssa. Lapsityö kohtaamyös päivähoidossa ja esi-koulussa olevia lapsia vie-railemalla ryhmissä.

PerhekerhoissavertaistukeaPerhekerho on tarkoitettukaikenikäisille mussukastamummoon. Kotona lapsiaanhoitavat vanhemmat pääse-vät kohtaamaan toisia sa-massa tilanteessa olevia per-heitä, jakamaan ajatuksia jasaamaan vertaistukea kah-vikupposen ääressä. Lapsetpääsevät touhuamaan ikäis-tensä kanssa. Diakoniatyöjärjestää myös viikoittaistatoimintaa iäkkäämmille seu-rakuntalaisille.

Lavastekerhon prinsessat 5-vuotiaiden synttäreillä.

4-vuotiaat prinsessat ja palomies teekutsuilla.

Nuorten tilan maalausta.

YhteistyökumppaneitaMaaliskuussa aloitettiinmyös MLL:n kanssa yhteis-työssä perhekahvila maa-nantai aamupäivisin.

Varhaisnuorisotyö toteu-tetaan viikoittaisina kerhoi-na yhteistyössä 4H:n kans-sa. Kerhoissa käy 7-12 –vuo-tiaita lapsia. Kerhonohjaaji-na toimii pääasiassa vapaa-ehtoisia nuoria. Kerhojentarkoituksena on tarjota lap-sille erilaisia harrastemah-dollisuuksia ja kohtaamis-paikkoja kouluajan ulko-

puolella. 4H:lla on tapanavalita vuoden aktiivisin ker-ho, ja viimetalven kerhoistatittelin sai heppakerho. Ker-ho kehitti itse toimintansamonipuoliseksi, hevosten-hoidon lisäksi toiminta si-sälsi askartelua, kokkausta,musisointia ja sokerina poh-jalla oman näytelmän sepit-tämisen.

Seurakunnan viikoittainen toiminta kohtaa kaiken-ikäisiä seurakuntalaisia. Muuna muassa lastenpäiväkerho, perhekerho, perhekahvila yhteis-työssä MLL:n kanssa ovat aktiivista ja moni-puolista toimintaa. Kerhojen tarkoituksena on

tarjota lapsille erilaisia harrastemahdollisuuksiaja kohtaamispaikkoja kouluajan ulkopuolella.

Ilmoittautumisia kerhoihin otetaan vastaanelokuun alussa, Soili Kokko puh.040-5818160.

Virta-hankeenkautta luovuuttaSeurakunnan nuorisotyölläon ollut ilo nauttia yhteis-työstä Virta-hankkeen kans-sa yhteisen lavastekerhonpuitteissa, sekä kerhonoh-jaajien ja isosten koulutta-misessa. Virta-hankkeenkanssa toteutettiin yhteis-

työssä kokoperheen advent-titapahtuma ja 5-vuotiaidenyhteiset synttärit. Talven ai-kana nuortenilloissa on ol-lut erilaista ohjelmaa, mm.nuortentilan maalaus hei-dän suunnitelman mukaan.Keväällä toteutettiin Gos-pelmessu nuorten bändinsäestämänä.

Erkki Koistinen (pikkukuvassa) pyykkilaudan käyttöälapsille. Tuulikki Haataja taustalla.

Talven aikanamonenmoistatoimintaa

Talven aikanamonenmoistatoimintaa


1700-luvulla rakennettuun Utajärven kirkkoon on tehty viime vuoden aikana huomattavia peruskorja-uksia. Kirkon tyhjentämisen jälkeen pintakäsittelyä uusittiin sekä sisällä, että ulkona. Äänentoistoa javalaistusta paranneltiin, ja otettiinpa remontissa huomioon myös ympäristöarvotkin lisäämällä ener-giaystävällisiä polttimoita entisöityihin kattokruunuihin.

Vuosi 2004 oli Aino Harti-kalle tapahtumantäyteinen.Samana vuonna Hartikkavalmistui hortonomiksi, saiesikoispoikansa Valton jaotti vastaan osa-aikaisenseurakuntamestarin viran.Kirkon töistä Hartikalla olijo aikaisempaa kokemusta,toimihan hän jo ennen vuot-ta 2004, silloisen seurakun-

Nuorten kuorostaseurakuntamestariksi

- Katastrofaalinen! Nauraa Aino Hartikka, kun kysytään millainen onhänen tyypillinen työpäivä. Utajärven seurakunnalla,

seurakuntamestarin virassa työskentelevän Aino Hartikanvuorokaudessa ei ole liikaa tunteja. Kun jokainen päivä on erilainen,

voi vain kuvitella mitä kaikkea seurakuntamestarin työ pitää sisällään.

tilaisuus aina erilainen.Muun muassa häissä seura-kuntamestari opastaa tarvit-taessa valokuvaajaa ja vas-taanottaa jännityksen sekai-sen hääparin sakastissa.

- Kyllä tärkeät asiat täy-tyy kirjata itselle ylös, muu-ten ne unohtuvat. Hartikkahymyilee. Työ on hyvin pit-källe suunniteltava etukä-

valta Aino Hartikalta ei työ-sarka lopu kesken. Kirkollis-ten menojen lisäksi hoituuesimerkiksi Seurakunnannettisivujen päivitys ja isän-nöitsijän tehtävät, kutenhautakirjanpito Sotkan jaKirkonkylän hautausmaal-la. Puutarha-alan koulutus-ta hyödynnetään hautaus-maan hoidossa ja floristin

tamestari Paavo Pennasentuuraajana. Osa-aikaisuuttaAino Hartikka ei pidä nega-tiivisena asiana. Se olikinyksi syy monien joukossa,miksi hän haki seurakun-nalle töihin. Vastasyntynytpieni poika ja rekkaa ajavaaviomies tulisi huomioiduk-si paremmin, kun kyseessäei ollut säännöllinen kokoai-katyö. Vaikka työajat ovatpääosin vapaasti suunnitel-tavissa, eikä kellokorttejatarvita, on työtehtävät huo-lehdittava tunnollisesti jakunnolla.

SuunnitelmistatoteutuksiinJumalanpalvelusten, häidenja hautajaisten pääpaino onviikonloppuisin, mihin kir-kossa työskentelevän onasennoituva rutiininomai-sella tavalla. Kirkonmenois-sa seurakuntamestari saa-puu paikalle vähintään tun-tia aikaisemmin hoitamaantilaisuuden mukaiset val-mistelut. Monesti käydäänjo edellisenä päivänä tarkis-tamassa tilat ja järjestele-mässä paikkoja. Vaikka tie-tyt asiat huolehditaan ainasamalla tavalla, on jokainen

teen ja välillä pitää tietäämistä narusta vetää. Yhteis-työkykyinen ja joustava täy-tyy olla, jotta asiat tulisi hoi-detuksi ajallaan.

Ei mikäänoppikirja-ammatti- Haasteellisinta tässä työs-sä on omaksua niin sanottuhiljainen tieto. Se mikä ajansaatossa opitaan ja käytän-nössä toteutetaan. Hartikkakertaa. On kunnia saadaoppia jo pitkään virassa ol-leilta ja tarpeen mukaanrohkeasti kysytään jos itse eiosaa. Pari kertaa vuodessakokoontuu Limingan Ro-vastikunnan seurakunta-mestarit yhteen, jolloin onoiva tilaisuus keskustella,kuunnella ja kysyä. Kuu-kausittain taas pidetäänoman työyhteisön sisälläpalaveria, missä mennään jamitä on suunnitteilla. Har-tikka kiittääkin omia työto-vereitaan tuesta ja onnistu-neesta yhteistyöstä.

Joskus tulee nopeastikinuusia haasteita vastaan. -Minä kun en osaa sanoa ei.Hartikka huomauttaa. Työ-suojeluvaltuutettunakin tä-män vuoden alusta toimi-

taidot omaavalta seurakun-tamestarilta onnistuu tarvit-taessa kukka-asetelmatkin.

Välillä muistetaanmyös hengähtääKiireen ja erinäisten töidenlomassa pitää muistaa huo-kaista, kun kotonakin riit-tää puuhaa jos toistakin.Onhan seurakuntamestarikahden pojan, Valton jaVeetin onnellinen äiti. Va-paa-ajalla pyritään jättä-mään työt kodin ulkopuo-lelle, joskin iltahämärällähelposti istahtaa tietoko-neen äärelle päivittämäänuusimmat tiedot seurakun-nan nettisivuille. - Välilläpiti jo vaihtaa Google aloi-tussivuksi, kun väkisin mei-nasi unohtua töiden pariinvapaalla. Hartikka hymäh-tää.

Suomen kesä on vastaaluillaan ja varmasti kirkonpiireissä riittää tapahtumaaniin seinien sisällä, kuin ul-kopuolellakin. - Toivotankaikki ihmiset lämpimästitervetulleeksi kirkonmenoi-hin! Päättää seurakunta-mestari Aino Hartikka.

Elisa Saarenpää

Tutustumisen arvoisia kohteita netissä:

Utajärven Seurakunnan Internet - sivutwww.utajarvenseurakunta.fi

Muista myös vierailla UtajärvenSeurakunnan facebook-yhteisössä!

Maakirkot kesällä 2010Maakirkot kesällä 2010Maakirkot kesällä 2010Maakirkot kesällä 2010Maakirkot kesällä 2010

Kokontörmällä, Kokkotie 4 – 6Soile ja Taisto Kokolla

Naaman Kylätalolla Su 25.7. klo 14.Sangin Valkeisella Su 1.8. klo 13.Juorkunan, Kirkkaalla lammella Su 8.8. klo 13.Ahmaksella, Kalevalaisessa kylässä Su 29.8. klo.13.

Sotkan kylän turina ja lauluilta 14.8.Sotkan kylän turina ja lauluilta 14.8.Sotkan kylän turina ja lauluilta 14.8.Sotkan kylän turina ja lauluilta 14.8.Sotkan kylän turina ja lauluilta 14.8.

Seurakuntamestari Aino Hartikan työviikossa ei ole kahta samanlaista päivää. Tapahtumarikkainaviikonloppuina pidetään huoli, että esimerkiksi ennen messua alttarin yleisilme on kunnossa ja tarvit-tavat ehtoollispikarit löytyvät omilta paikoiltaan.


Hammaslääkärin työmatka alkaa päiväkodin pihalta

Utajärvi on siinäkin mielessä hyvä paikka asua, että se on sopivan matkan päässä Oulusta. Tulevai-suudesta en osaa sanoa varmasti, koska tilanteet vaihtelevat. Menen eteenpäin vuosi kerrallaan jakatson, mikä on tilanne, tuumii Eija Latvakoski.

“Yhteensä matkoihin meneetyöpäivinä noin puolitoistatuntia. Onhan siinä oma ra-sitteensa ja se on pitkä aikaistua autossa. Mielestäni onkuitenkin hyvä olla jonkin-lainen työmatka. Sen aikanaehdin hyvin orientoitua tu-levaan työpäivään. Vastaa-vasti kotimatkalla ehtii hy-vin laittamaan päivän pa-kettiin, ennen kuin taashaen lapset päiväkodistapuoli viideltä, sanoo Latva-koski.

Latvakoski työskenteleeniin sanottuna keikkaham-maslääkärinä. Työnä se eipoikkea mitenkään virkaahoitavan hammaslääkärintyöstä, koska vastuu poti-laista on kummallakin aivanyhtä suuri. Keikkalääkärintyössä on kuitenkin hyvänäpuolena, että se antaa hie-man enemmän vapauksiatyöaikojen suhteen.

“ Pystyn itse määrittele-mään työviikkoni pituutta,

ja työaikojakin voi sovittaaparemmin vastaamaan omiatarpeita. Tällä hetkellä teenosa-aikaista työviikkoa, ja seon hyvä asia pienten lastenäidille. Olen tämänhetki-seen tilanteeseen oikein tyy-tyväinen.

Oma ala ja paikkalöytyivät sattumaltaEija Latvakoski alkoi ensinopiskella tavoitteenaan val-mistua suuhygienistiksi.Tuota alaa hän ehti opiskel-la vuoden verran, ja nykyi-seen ammattiin päätyminenoli sattuman kauppaa. Ideanlähteä opiskelemaan ham-maslääketiedettä hän saisuorittaessaan harjoittelu-jaksoa hammaslääkärin vas-taanotolla. Latvakoski val-mistui Oulun yliopistostahammaslääkäriksi vuonna2005.

“Työstäni hammaslääkä-rinä sanoisin ensinnäkin,

että se on mukavaa ja moni-puolista työtä. Työnä se tar-joaa myös riittävästi haastei-ta. Lisäksi pidän työstänisiksi, että se on luonteeltaansosiaalista ja siinä tapaa pal-jon erilaisia ihmisiä. Toisaal-ta huonona puolena tässätyössä on, että se kuormittaaniskaa ja hartioita, minkävuoksi työergonomiaan onkiinnitettävä paljon huo-miota, sanoo Latvakoski.

Latvakoski on syntyisinutajärveläinen. Hän ehtiasua kymmenen vuodenajan muualla ennen kuinpalasi takaisin kotiseudul-leen, jonka maisemissa hänsanoo viihtyvänsä hyvin.Hän on huomannut Utajär-ven olevan lasten kannaltarauhallinen ja viihtyisän ko-koinen paikka asua.

“Utajärvi on siinäkinmielessä hyvä paikka asua,että se on sopivan matkanpäässä Oulusta. Tulevaisuu-desta en osaa sanoa varmas-ti, koska tilanteet vaihtele-vat. Menen eteenpäin vuosikerrallaan ja katson, mikäon tilanne. Haluaisin vieläerikoistua, ja silläkin saattaaolla tulevaisuuden suunni-telmien kannalta oma mer-kityksensä.

Jukka Miettinen

Kahden lapsen äiti Eija Latvakoski aloittaaseitsemänkymmenen kilometrin työmatkansa

päiväkodin pihalta ennen kello seitsemää.Utajärveläinen hammaslääkäri ajaa työpaikalleen

Puolangalle kolmena päivänä viikossa. Yhteensuuntaan automatka kestää vajaan tunnin.

Merkillisen reilua autohuoltoa

Kahden miehen voiminpyöritettävän yrityksen päi-vät venyvät helposti pitkäl-le iltaan saakka.

Kahdeksan vuotta Toyo-ta-mekaanikkona työsken-nelleen Simo Paavolan mie-lestä merkkikohtaisesta tie-tämyksestä on selvästi etua.Myös Jani Salmela omaavankan kokemuksen alalta.AutoÅstromin palvelukses-sa Salmela kerkesi työsken-nellä kuusi vuotta, missätutuksi tuli Opel ja Saab au-tomerkit.

- Meille voi silti tuodahuoltoon merkistä riippu-matta auton kuin auton,kertoo yrittäjä Jani Salmela.

Idea yhteisestä yritykses-tä omalla kotipaikkakunnal-la syntyi nopeasti, muttaharkiten.

Fiksua yhteistyötäAsiantuntevaa autokorjaa-mopalvelua on puitteidenpuolesta ollut mahdollista-massa Utajärven Yrityspuis-to Oy. Tämä Utajärven kun-nan perustama teollisuudenja elinkeinojen kehittämis-

yhtiö kehittää alueen yritys-ympäristöä jatkuvasti ja luoedellytykset uusien yritys-ten syntyyn.

- Kiinteistö on Yritys-puiston vuokraama, muttatarkoituksenamme on lu-nastaa se tulevaisuudessa it-sellemme, toteaa Simo Paa-vola.

Utajärven Autohuoltotoimii yhteistyössä Fixus-ketjuun kuuluvan Muhok-sen Varaosakeskus Oy:nkanssa.

– Fixus- yrittäjänä varsin-kin mainonta on tehokasta,kertaa Jani Salmela. Yhdes-sä työskentelyä helpottaa,kun tietää millaisen kump-panin kanssa tekee töitä. Jopidempään toisensa tunte-neet Salmela ja Paavola tie-tävät toistensa vahvuudet,mikä tukee monipuolistaosaamista ja antaa edunammattitaitoiselle asiakas-palvelulle.

Laitteet ja puitteetkohdillaanTuoreen autohuollon tilois-ta löytyvät kaikki uudenai-kaiset korjaamolaitteet. Kunseinien sisältä löytyy tarvit-tava varustelu, jää jäljellefyysinen työnteko. Ja työtä-hän riittää kahdelle miehel-

le riittävästi.– Meillä on jatkuvasti

noin viikon jonotusaika,mutta hommat hoidetaankunnialla loppuun asti ihankaksistaan, ainakin toistai-seksi, hymyilee Jani Salme-la. Välillä kannattava bisnesvaatiikin pitkää työpäivää jakärsivällisyyttä ajan suun-nittelussa.

Nykyaikaiset ohjelmistotja Utajärven Autohuollossa-kin käytettävät autodatasekä Bosch järjestelmäteste-ri antavat oman apunsa eri-laisissa korjaustilanteissa.Testeri paikantaa mahdolli-sen vian ja antaa siitä koo-din, jonka huoltomiehentäytyy osata tulkita ja myö-hemmin myös korjata.

Peruskorjausten ja huol-totöiden lisäksi tiloissa on-nistuvat muun muassa pa-kokaasu- ja jarrutestaukset,katsastustarkastukset ja au-tosähkötyöt. Eivätkä miehetvierasta, jos huoltoon tarjo-taan muutakin kuin autoja.

– Huollamme vaikkatraktorit ja ruohonleikkurit-kin, mikäli tarve vaatii, ko-rostaa Salmela.

– Jos siinä on moottori jase pärisee, niin tänne vain,naurahtaa Simo Paavola.

Elisa Saarenpää

Vasta vain tovin avoinna olleella Utajärven Autohuollolla riittää asiakkaita.Avajaisia vietettiin 28.3.2010 uudessa, hyvin varustellussa Utajärven Auto-huollon tiloissa. Viisi metriä korkean hallirakennuksen sisällä hoituu hel-

posti suurempikin autoremontti. Yrittäjäkaksikko Jani Salmelan ja Simo Paa-volan työhistoriaan sisältyy useiden vuosien kokemus autojen huollosta.

Yrittäjäkaksikko Simo Paavola(vas.) ja Jani Salmela


“Varsinainen kukkamyyntialkaa toukokuun lopulla, jase kestää noin neljän juhan-nusta edeltävän viikon ajan.Silloin myydään yhdeksän-kymmentä prosenttia kokopuutarhan tuotannosta.Olen aina sanonut, että toi-silla on tuloja tasaisesti ym-päri vuoden, mutta meillävain kesäkuussa. Niillä pi-tää koettaa pärjätä taas seu-

Jurvelinin puutarhassa Särkijärvellä aloitetaan koristekasvien istutuskasvihuoneisiin helmikuussa viikolla seitsemän. Kukkamyynti alkaa äitienpäivänä,

jonka jälkeen on parin viikon tauko. Sitten alkaa Jurvelinin puutarhassa kokovuoden kiireisin ajanjakso.

Uusi vihreämpi Sale Ouluntien varteen

Tarmo Kokkola odottaa uusien tilojen valmistumista työskennellenvielä vanhan myymälän puolella.

Uuden Salen tilat ovat lähes valmiit. Uusi myymälä on myös ai-kaisempaan verrattuna huomattavasti suurempi. Tuhannestaneliöstä yli puolet on myyntipinta-alaa.

Nijole ja Hanna vierailivat puutarhalla 16.9.2009. Saksalaisia vieraita kiinnosti kemikaalit ja tuholaistor-junta. Siihen puutarhurin oli helppo vastata. He eivät käytä myrkkyjä vihennesviljelyssä, vaan kasvejavahingoittavia tuholaisia torjutaan torjuntaeliöillä, muun muassa petopunkeilla. Vieraat olivat hyvin peril-lä tästä torjuntamenetelmästä ja jatkoivat kysymällä: missä ne tuholaiset ja niiden syöjät nyt ovat -täälläei niitä näy? Niilo Jurvelin kertoi, että viime kesä oli ollut poikkeuksellinen siinä mielessä, että tuhohyön-teisiä ei ollut.Kuvassa oikealla Senja ja Niilo Jurvelin, kuvassa on myös Heikki Karhu.

raavaan vuoteen, sanoopuutarhuri Niilo Jurvelin.

Heinäkuussakin löytyyJurvelinin puutarhan koris-tekasveille kysyntää. Slloinmyyntiä on kuitenkin enääriippuen myyntikuntoisentavaran määrästä. Tämä eikuitenkaan tarkoita sitä, ettätyöt olisivat Jurvelinin puu-tarhassa loppuneet seuraa-vaan istutuskauteen saakka.

“Kun torimyynti päättyykokonaan heinäkuun puoli-välissä, alkaa kasvihuonei-den siivous. Syksyä kohti al-kaa tilan rakennusten ja vä-lineiden kunnostustyöt. En-nen joulua täytyy vielä teh-dä kaikki hankinnat sekä ti-laukset seuraavaa vuottavarten valmiiksi. Työt jatku-vat heti seuraavan vuodenalusta lähtien.”

BiologistatuholaistorjuntaaTuholaisten torjuntaan onJurvelinin puutarhalla pa-nostettu luontoystävällises-ti vihannesviljelyn osalta.Myrkkyjä ei käytetä.

Puutarhalla käytetääntuholaisten torjunnassa vi-hennesviljelyssä torjuntaeli-öitä. Torjuntaeliöt, eli pedotsyövät kasvia viottavat tu-holaiset. Pedot levitetäänkasvustoon sitä mukaa, kuntuholaisia havaitaan. Joitainpetoja voidaan myös laittaakasveille ennakkoon, kunriski tuholaisinvaasiolle onsuuri.

Puutarha kasvoitiettömän taipaleentaakseJurvelinin puutarha sai al-kunsa vuonna 1972, kunNiilo Jurvelin aloitti työtvanhemmilleen aikaisem-min kuuluneella kotitilalla.Tiettömän taipaleen takanaolevalla tilalla oli tuolloinneljän lehmän navetta ja vil-jelty kokonaispinta-ala kol-me ja puoli hehtaaria.

“Aloitin ensimmäiseksikasvattamaan vihanneksia.Vasta muutaman vuodenpäästä, kun toinen kasvi-huone valmistui, ryhdyinkokeilemaan koristekasvienkanssa. Koska pinta-ala oliliian pieni ja vihannesviljelyolisi vaatinut paljon enem-män investointeja, siirryinmyöhemmin kokonaan ko-ristekasvien kasvattami-seen, sanoo Jurvelin.

Samanaikaisesti Jurveli-nin puutarhan kasvamisenkanssa kasvoi myös koriste-kasvien kysyntä. Se näkyimuun muassa pihaistutus-ten suosion nousussa sekämyös ihmisten halussa vie-dä kukkia hautausmaille.Tänä päivänä Jurvelininpuutarhan kasvihuoneidenkokonaispinta-ala on 2600

Hauskat kyltit tien poskessa sekä puutarhalle mennessä että sieläpois ajettaessa.

Vaikka oli jo syyskuun puoliväli kuvanottohetkellä, puutarhan piha-piirissä riitti kukkaloistoa

Vt. sale-päällikkö TarmoKokkola on innoissaan uu-siin tiloihin muuttamisesta.

– Nyt elämme sellaistaodotuksen aikaa. Töitä on

Osuuskauppa Arina avaa Utajärvelle heinäkuussaSalen, joka korvaa nykyisen myymälän. Temotek

Oy urakoi Arinalle paikkakunnan suurimmanmyymälän, joka tarjoaa laajentuvan n. 6000

tuotteen valikoiman sekä S-Pankin, Veikkauksenja Postin asiamiespalvelut.

paljon, koska teemme ja va-rustamme uutta myymälääja samalla pidämme vanhaatoiminnassa, ettei tule sel-laista välivaihetta.

Kokkolan mukaan työtedistyvät aikataulussa jauuden liikkeen ovet pääs-tään avaamaan heinäkuunpuolenvälin tietämissä.

– Avauspäivänä Salessaon tarjolla täytekakkukahvitja lapsillekin jotain jännää,kertoo Arinan ketjujohtajaTapani Kärkkäinen.

Sale Utajärvi on Arinanensimmäisiä kiinteistöjä,joissa hyödynnetään JetitekOy:n uutta CO² kylmä- jalämmitysjärjestelmää. Käyt-tämällä kylmäaineena hiili-dioksidia ja integroimallakylmä- ja lämmitysjärjestel-

mät saavutetaan jopa 30-40% energiansäästö.

Kärkkäisen mukaanmuuttaminen on tarpeellis-ta, koska aikaisempi kiin-teistö oli loppuun kulutettu.Uusi myymälä on myös ai-kaisempaan verrattuna huo-mattavasti suurempi. Tu-hannesta neliöstä yli puoleton myyntipinta-alaa. Päivit-täistavaravalikoimaa voi-daan suurentaa erityisestituoretuotteiden osalta ja pi-haan tulee autopaikat noin60 autolle.

Jenny Kärki

neliömetriä.“Ihmisten haluamien ko-

ristekasvien osalta valikoi-mamme on kattava. Tänävuonna ovat erityisen suo-sittuja olleet riippukasveistavalkoinen lumihiutale jamarketta. Pelargonia on säi-lyttänyt kestosuosikin ase-mansa, koska niistä on tul-

lut uusia, värikkäitä lajik-keita. Nykyään amppelikas-vit ovat tulleet suosituksiniiden helppouden takia. Eitarvitse kuin lyödä rauta-naula seinään, ja amppelinsaa mieleiseensä paikkaan.

Jukka MiettinenTTTTTorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaTTTTTorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisinaorjuntaeliöt apulaisina


Reitti bussille kulkeeensin Sangin vanhallehautausmaalle, sieltä12.45. noustaan autoonja jatketaan Lahden ta-loon ja osallistutaanjuhlatilaisuuteen, jossaVanhan Lahden piha-piirille luovutetaanSuomen Talonpoikais-k u l t t u u r i s ä ä t i ö nmyöntämä kunniakil-pi. Kello 14.15 sieltälähdetään jatkamaan

Kylväminen oli tarkkaa puuhaa. Mukana 13 kylväjää. PellavPellavPellavPellavPellavalystitalystitalystitalystitalystitPellavPellavPellavPellavPellavalystitalystitalystitalystitalystitRuohonnassa vierähti pari hellepäivää.

Elonkorjuuta käsin ja koneella- tapahtumassa yleisö osallistui innokkaasti nyhtämiseen ja läheskoko alue saatiin tyhjäksi.

Ensimmäinen kompastuski-vi oli kuitupellavan sieme-nen saaminen. Nettiä selat-tiin ja puheluita soitettiin jalopulta asiantuntijan suosi-tuksesta päädyttiin Helmi-öljypellavaan.

Pellava kylvettiin 8.6.Alasipolan pellolle isännänvalmiiksi muokkaamaanmaahan. Tuomen kukinnanaika on perinteinen pellavankylvöaika, silloin itämiseentärkeää kosteutta on vielämaassa.

Kylvimme pellavan rivi-

kylvöön. Aarin alalle käy-timme noin 6oogrammaasiementä.

Toinen mahdollisuus oli-si ollut hajakylvö, mutta ar-velimme, että meille aloitte-lijoille rivikylvön ruohomi-nen voisi olla helpompaa.

Kesä kului nopeasti jaheinäkuun puoliväliin men-nessä pellava oli 5-10 cm, elisopivaa ruohottavaksi. Ruo-hontaporukkamme ei ollutkovin iso, joten siinä vieräh-ti pari hellepäivää. Onneksipelto ei ollut kovin rikka-ruohoinen.

Elokuun puolivälissäsaimme paljon pellavatie-toa, kun Anneli Halme kävikertomassa omasta pella-vankasvatusprojektistaan.

Kuun loppupuolella nyh-dimme koristepellavaa jaElonkorjuuta käsin ja ko-neella- tapahtumassa syys-kuun 5.päivä nyhdettiin lo-putkin pellavat kuivumaan.

Sen jälkeen pellavat kui-vattiin ja varastoitiin. Ke-väällä osa pellavista on ollutnoin kuukauden hankilios-sa lumen alla ja ovat nytkuivina odottamassa. Jäljel-lä olevat saavat odottaasyyskesälle vesiliotustaan,jonka jälkeen voidaan aloit-taa jatkokäsittely ja siinä

Kun Tarja Vimparin palaverissa mietittiin vuoden 2009elonkorjuutapahtuman vanhojen koneiden rinnalle muuta asiaa, tuli

esille pellava, joka monia kiinnosti. Niinpä Niskankylännuorisoseuraan perustettiin opintokerho, jonka aiheena oli pellavan

kasvattaminen seuraavana kesänä.

onkin meille uusavuttomillehaastetta kerrakseen. Toi-mintaan pääsevät mukaankaikki asiasta kiinnostuneet,niin asiasta tietävät kuin tie-tämättömätkin.

Etsitään tietoa ja kokeil-laan. Kokoontumisista il-moitellaan Tervareitin seu-ratoimintapalstalla/Nis-kankylän nuorisoseura.

TuulikkiHaataja-Enkenberg

Elonkorjuutapahtumassa oliHäikiön tilalla “ryskyllä puintia”

Elonkorjuutapahtuma Käsin jakoneella järjesti viime syyskuunviidentenä päivänä Niskan ky-läseura. Juontajana TuulikkiHaataja-Enkenberg

Kotiseutuviikolla retki Pohjanperälle,Retki tehdään keskiviikkona 7.7. ja lähtö on klo 11.00 Utajärven kunnanvirastolta.Ilmoittautuminen viimeistään 2.7. maksamalla 15 euroa/henkilö UtajärvenKotiseutuyhdistyksen tilille Osuuspankkiin, tilinumero 549007-5108611.

Sangin vanhaahautausmaata.

Kiviniemeen on aikoinaan raken-nettu kiviaita niemen poikki.

kohti Juorkunan kaup-paa ja kävellään kau-palta rantaan kodalle.Kodalta on venekulje-tus Kiviniemen kär-keen, mistä on lyhinmatka kävellä vanhoillehautapaikoille. Juorku-nan kyläseura on luvan-nut tarjota kodalla ret-keläislille pientä suola-palaa. Kello 16.15 mat-ka jatkuu edelleen Kuri-moon.


kumisaappaat ja hyttysöljy mukaan

Kurimossa Kurimon Keinästen sukujuhlan retkellä 13.6. otettu kuva. “Tällä paikalla tehtiin järvimal-mista terästä” kertoi oppaana toiminut Jukka Daavittila (kuvassa vasemmalla).

Kurimossa linja-auto jääparin sadan metrin päähänMetsähallituksen laavusta,josta tehdään pieni kierrosentisen ruukin alueella.

Oppaina ovat teologianmaisteri Sirkka-Liisa Nissi-nen ja kulttuurisihteeri Tar-ja Vimpari. Kurimosta pala-taan kunnantoimistoneteen, jossa ollaan klo 18.00.Ainakin Sangin vanhallahautausmaalla ja Kivinie-messä olisi hyvä olla kumis-saappaat. Nehän voi sittenjättää autoon.

Lahden talossa pidettiin kotiseutuvii-kolla vuonna 2005 kinkerit.

Serkkujen ja sukujen kokoontumiset kiinnostavat

Kurimon Keinästen ensim-mäinen sukukokous pidet-tiin 13.6. Särkijärven koulul-la. Paikalla oli yli 120 henki-löä vauvasta mummoihin,vaarejakin tietysti oli muka-na, mutta kaikki yli 90-vuo-tiaat henkilöt olivat naisia.

Nuorimmat osanottajatolivat parin kuukaudenikäisiä vauvoja. Kaukaisim-mat vieraat olivat tulleetAmerikasta ja useita vierai-ta oli tullut Helsingin seu-

Paul-serkku Amerikasta on tullut Suomen vierailulle ja tervehtii Anna Hentilää. Tulkkina tapaamisessa toimi toinen serkku, Aila Väisä-nen, kuvassa oikealla on Paulin vaimo Dotty Kinnun.

Emännät voivat jo huokaista helpotuksesta. Kuvassa vasemmalta Kaisa Holappa, Helka Mikkonen,Irene Mäkäräinen, Helka Poutiainen, Mirja Mustonen, Maija-Liisa Holappa ja Anna-Liisa Valtanen.

Helsingissä asuva tekniikan tohtori Jouko Saarela ja Oulussa asu-va, v 1918 syntynyt Elma Saarela tutustuivat kuvanäyttelyyn.

dulta ja muualta Etelä-Suo-mesta. Kurimonkoskeen jaruukin alueeseen kävi aa-mupäivän aikana tutustu-massa noin sata henkilöä.

Iloitsimme Kurimon op-paana toimineen Jukka Daa-vittilan asiantuntevasta se-lostuksesta. Suvun vanhois-ta valokuvista oli koottukoulun punttisaliin näytte-ly, joka äärellä selviteltiinsukulaisuuksia. Muuta oh-jelmaa ei paljon ollut, mutta

laulu raikui ja emäntienkeitto maistui ja sitä oli riit-tävästi.

Toiveita suvun kokoon-tumisten jatkosta herättinuoremman polven edusta-jan ehdotus perustaa suku-seuraan nuorisojaosto. Aikanäyttää, missä ja milloinseuraava kokoontuminenjärjestetään ja asettaakonuorisojaosto osallistujilleesittämänsä ikärajan.

Jurvelinin sisarukset keskuste-levat Eero Hautalan kanssa.


Luottamusmiesten hoppuiset eläkepäivätEero Pirttikoski, Seppo Sumen ja Kauko Kinnunen. Näillä kolmella herralla on paljon yhteistä. Heovat kaikki Kiinteistö Oy Järven-neidon hallituksen jäseniä. He kaikki ovat hiihtämällä edenneet

Utajärven kunnan paalupaikoille – luottamusmiehiksi. Kaikkien elämäntyö on vahvasti kummunnutkotipitäjän ja sen ihmisten tarpeista. Millaisissa askareissa Eero Pirttikosken, Kauko Kinnusen ja

Seppo Sumenin senioripäivät kuluvat ja mitä miesten mielessä liikkuu?

Seppo SumenAhmaksen koululla SeppoSumen saapuu paikalle noinkymmenhenkisen ihmisjou-kon saattelemana. Joukossaon Ahmaksen kyläseuranjäseniä, joihin Sumen itsekinkuuluu. Kokoontumisensyynä on kuulla maiseman-ja luonnonhoidon uusistamahdollisuuksista Lähte-vänojan varren maisema-kohteissa. Jatkamme pori-naa autossa matkalla kohtiKalevalaista perinnekylää.

Isoäiti kasvatti SumeninAhmaksen kylällä, jonka jäl-keen hän siirtyi 40 vuodek-si Utajärvelle asumaan.Myöhemmin hän tunsi kai-puuta lapsuuden kylälle jamuutti takaisin. Nyt hän onasunut noin kymmenenvuotta Ahmaksen kylällä ja

Eero PirttikoskiEero Pirttikoski astelee Uta-järven kunnanvirastolleluontevasti, kuin toiseenolohuoneeseensa. Kunnan-talon tilat ovat tulleet hänel-le tutuiksi politiikan mer-keissä. Tällä hetkellä hän onkunnanvaltuuston ensim-mäinen varapuheenjohtaja.

– Tuo politiikka ei ole oi-kein hyvä termi. Luottamus-mies on parempi ja se kuvaaenemmän sitä mitä se teke-mämme homma on, Pirtti-koski kertoo.

Pirttikoskesta valtuusto-hommat sujuvat mukavasti.Kunnanvaltuustossa on ta-pana pureskella ja keskus-tella kaikki asiat niin hyvinhalki, ettei monista asioistajää enää paljoa äänestettä-vää tai tapeltavaa.

Viime syksynä Pirttikos-ki jäi leipätyöstään eläkkeel-le ja kertoo ettei koskaan ai-kaiseimmin ole ollut niinkiireinen kuin nyt eläkkeel-lä:

– Kyllä pitää katsoa pei-liin sen asian kanssa, että it-sehän sitä tekemistä hom-maa itselleen.

Varsinkin talvisin pieni-muotoinen mökkiyrittämi-nen pitää Pirttikosken työl-listettynä. Paljakassa hänpitää mökkejä kunnossa asi-akkaita varten, joita kesäisinsaapuu Rastiviesti- ja suo-potkukisojen ansiosta. Syk-syisin myös Thaimaalaiset

marjanpoimijat asuttavatmökkejä.

Liikkumista luonnossaVastapainona luottamus-mieshommille Pirttikoskimainitsee ykkösharrastuk-sekseen hiihtämisen.

– Hiihto on tullut synty-mälahjana, sitä olen harras-tanut koko ikäni. Ennenmentiin säästä riippumattasuksilla kouluun ja nykyäänjos koulussa on hiihtoa niinsukset pakettiin ja autollakouluun, hän kertoo aika-kausien eroista.

Luonnossa liikkuminenon muutenkin Pirttikoskenmieleen – joka syksy on pak-ko päästä ainakin suolle kä-velemään vaikka ei hillojaolisikaan poimittavaksi asti.Mikään ei ole parempaa lii-kuntaa kuin pehmeälläsuolla käveleminen. Myössienestys on jokasyksyinenintohimo Pirttikoskelle,mikä on periytynyt hänelleäidiltään.

Metsätyötpitävät kiireisenäPirttikoski saa omalta 150hehtaarin metsäalueeltaanpolttopuut omaan käyttöön-sä, ja raivaamiseen sekämuihin metsätöihin meneemyös aikansa. Tällä hetkel-lä on menossa suuri mätäs-tysurakka, eli metsän pintaarikotaan, jotta puiden sie-

menet pääsevät paremmintarttumaan maaperään.

Vuonna 2000 Pirttikos-ken selkä leikatiin, mikä olihänelle lottovoitto:

– Olin melkein keppiuk-ko ja leikkauksen jälkeenvoin taas liikkua ja tehdämetsätöitä.

Hirvestys ja kalojen nar-raaminen Kiiminkijoessaovat myös Pirttikoskelle lä-heisiä luontoon liittyviä har-rastuksia.

– Ei tarvitse kiikkustuo-lissa istua ja ihmetellä kunon kaikennäköistä lähtemis-tä.

Parikymmentä vuotta sit-ten kunta osti Tiemestaripii-rin tukikohdan saaden sosi-aalitilat ja taukotuvan hen-kilökunnalle, kuorma-au-tolle ja traktorille tallin jatarpeellista varastotilaa.

Rakennuksessa on ollutsepän pajan ahjoineen, vaik-ka nykyaikaisemmat hitsa-usvälineet ovatkin ahjonsyrjäyttäneet, niin joskus si-täkin vielä tarvitaan.

Kuorma-auto Scania onkunnan oma. Se hankittiinnoin viisi vuotta sitten. Kiin-teistönhoitajien käytössä onollut jo neljä vuotta vesilai-

Kuljettajat autojensa vierellä, vasemmalta lukien Päivi Väänänen, Pekka Karvonen ja Jouko Aitamurto.

toksen vanha Wolkkari- pa-kettiauto. Vesilaitoksen uusiToyota on leasing-auto ku-ten velliautokin. Kunnankuorma-autonkuljettaja onMartti Niemelä ja hänen lo-milla ollessa tuuraa TerhoHiltunen. Vesi- ja jätelaitok-sen autoa ajavat Pekka Kar-

vonen ja Jorma Rissanen.Useat kiinteistönhoitajat japuutarhuri ajavat vanhallavolkkarilla. Autorivissä onlisäksi kotipalveluauto, jon-ka kuljettajana on huhti-kuun puolivälistä asti ollutJouko Aitamurto.

Vesi- ja viemärilaitoksenajoja tulee noin 15.000 kmvuodessa. Autolla pyritäänkiertämään viikoittain kaik-ki pumppaamot. Puhdasve-sipuolella kaikki pumppaa-mot ovat kaukovalvonnanpiirissä. Kaukovalvonnastanäkee minkä pumppaamonalueella vuoto on, mutta setarkempi paikallistaminentehdään maastossa. Vesilai-tos tekee myös asiakkaidenvesiliittymiä ja paikallistaa

vuotoja. Lämpölinjat ja kau-kolämpölaitoksen alajako-keskukset kuuluvat kunnanhuollettaviin. Autoon paka-taan tarpeelliset varaosat jaapuvälineet, kun lähdetäänliikenteeseen. Auton vakio-varusteisiin kuuluu alumii-nitikkaat, venttiiliavain, va-roituskartiot, rassit, joillahaetaan putkilinjoja, metal-linpaljastin on toinen apu-väline kaivonkansien ja vas-taavien etsimisessä.

Kunnan teknisen osaston autokalusto

Varastonhoitaja Terho Hiltunen kertoo, että vesiputken liittimiäja venttiileitä heillä täytyy aina olla varastossa, koska niidentoimitusajat ovat pitkät.

Eero Pirttikoski saa myös hyötyliikuntaa pyöräillen, joko kunnanasioilla tai ihan muuten vain.

vaikuttanut viisi vuotta ky-läseurassa, kaksi vuotta sih-teerinä ja kolme vuotta pu-heenjohtajana.

– Meillä on nyt hyvä jaaktiivinen porukka, jonkakanssa on mukava tehdähommia, Sumen kertoo.

Ahmaksen kyläseura pi-tää huolta Kalevalaisen pe-rinnekylän toiminnasta jasiisteydestä. Idea perinne-kylälle lähti kotiseutuneu-vos Pekka Oilingilta. NytKalevalainen perinnekyläon ollut paikallaan kymme-nisen vuotta ja sitä kehite-tään edelleen. Muita merkit-täviä perinnekylän puuha-miehiä ovat olleet MarttiLähtevänoja, Eero Kukko-nen sekä Erkki Räisänen.

Ahmaksen kylälläpiisaa kiirettä kesälläSumen kertoo, että Eino Lei-non päivänä perinnekylälläpidetään Runon ja Suvenjuhlaa, jossa ohjelmaa piisaapaikallisen harmonikkaker-hon esityksistä ja yhteislau-luista aina Eero Kukkosenesittelemään kylän histori-aan.

Utajärven kunta työllistikyläseuralle viisi nuorukais-ta kesätyöntekijöiksi ja nythe ovat yhdessä Sumenin jamuiden seuran jäsentenkanssa siivonneet nuoriso-seuran taloa, Ahmaksenkoulun ympäristöä ja perin-nekylää.

Ahmaksen kylän nuori-


Kauko KinnunenTapaan Kauko Kinnusenhänen kotitilallaan Hauta-lassa Yli-Utoksella. Pihapii-rissä puuhailevat Kinnusenlapsenlapset ja hänen van-halla sahallaan työskentele-vät miehet. Istuudumme vi-heriöivän pihan keskelle ju-tustelemaan.

– Minä ostin vanhemmil-tani tämän tilan ja tässä olisilloin 40 hehtaaria, nyt onnoin 500, niin että periaat-teessa minä olen metsätilal-linen.

Tilalla on paljon töitä elitekemistä piisaa, vaikka 10-vuotias pojanpoika tuntuu-kin olevan hieman pitkästy-

nen kiinnostui urheiluseu-ratoiminnasta. Hän alkoipyörittää Utajärven Kuohu -urheiluseuraa, jonka silloi-set hiihtäjät tekivät koviasuorituksia jopa kansallisel-la tasolla. Liikuntaharras-tukset ovat sellaisenaan sit-temmin jääneet, mutta hyö-tyliikuntaa hän saa työn pa-rissa.

– Jäin eläkkeelle 1997,mutta eipä siitä seurannutsuurtakaan muutosta ar-keen. Kun on koko ikänsätehnyt töitä niin eipä sitäosaa olla ilmankaan, hän to-teaa.

Kinnusen pojat ovat osal-listuneet pienestä pitäen ti-lan töihin ja auttaneet isään-sä. Nyt kun toinen pojistaomistaa isän vanhan sahan,on Kinnusen vuoro auttaapoikiansa. Hän haluaisi jät-tää myös lapsenlapsilleensamanlaisen perinnön, ettähe saisivat myös tutustuatyöelämään jo varhaisessavaiheessa auttamalla tilanaskareissa.

Kokemukset vaikuttavatarvomaailmaanVuoden 1956 yleislakon ai-kaan Kinnunen oli sahallatekemässä urakkatöitä. Sa-huri olisi pitänyt hänet mie-lellään töissä, mutta Kinnu-nen ei halunnut alkaa rikku-riksi. Sanomalehdet eivätkulkeneet, mutta lakon ete-nemistä tuli seurattua ra-diosta.

– Se lakko jäi kovasti mie-leen ja sen aikaiset tapahtu-mat heijastuvat vielä nyky-äänkin kaikkeen mitä teen,myös politiikassa. Edelleen-kin sosiaaliasiat, työllisyysja asuntoasiat ovat minulletärkeitä, Kinnunen kertoo.

Kunnanvaltuustoon Kin-nunen tuli mukaan vuonna1972, mutta viimevaaleissahän jäi pois ehdolta. Tällähetkellä hän toimii Yritys-puiston, Kiinteistö Oy Jär-venneidon ja Kiinteistö OyMäyrän hallituksien pu-heenjohtajana.

Jenny Kärki

soseura sai myös oman ke-sätapahtumansa, kotiseu-tuviikon, jonka aikananuorisoseuran talolla esi-tetään teatteriaesityksiä,joista ensimmäinen näyte-tään 4. heinäkuuta klo 13.Toinen näytös esitetäänklo19, jonka jälkeen ohjel-ma jatkuu puoleen yöhönasti tanssin ja laulun mer-keissä.

Nykyään Ahmaksenerän hirvipeijaiset järjeste-tään yhdessä kyläseurankanssa. Useissa seuroissaaktiivijäsenet ovatkin osit-tain samoja.

– Olisi tarkoitus ettäkylien yhdistykset ja seu-rat tekisivät nykyistäenemmän yhteistyötä, Su-men toivoo.

Suksien kauttakunnallispolitiikkaanHiihtoharrastuksen pariinSumen pääsi MeriläisenViljon houkuttelemana.Meriläinen oli kuulemmakylän paras hiihtäjä! 60-luvun lopulla hän nousi

jopa Oulun piirin kisojenkärkeen.

70-luvulla Sumen toimiUtajärven urheilijoiden pu-heenjohtajana ja neljän vuo-den aikana seura sai nuor-ten sarjassa kuusi mitaliaSM-tasolla. Seuran EskoLähtevänoja sai lisänimen“Rokuan Raketti” napattu-aan hiihdon MM-kilpailuis-sa Lahdessa viestihopeaavuonna 1978.

Sumen kertoo myös ol-leensa 16 vuotta Utajärvenliikuntalautakunassa, joistakahdeksan vuotta puheen-johtajana. Nyt hänellä onmenossa kuudes kausi Uta-järven kunnanvaltuustossaPerussuomalaisten edusta-jana.

– Kyläseuran asiat jaluottamustoimet ovat hyväävaihtelua, kun talven aikanaon hiljaisempaa, Sumen ker-too.

Työelämässä Sumen toi-mi sähköasentajana ja rönt-genkuvaajana. Ennen elä-köitymistään vuonna 2003,hän toimi yli kaksikymmen-tä vuotta laitosmiehenä Ro-

Kunnan pajassa on vanha ahjo, sitä tarvitaan paksua rautaa taivu-tellessa.

Kuvassa on rivi jätteenkuljetuksessa välttämättömiä vaihtolavoja.

Kuorma-autolla tehdääntorstaisin jäteajoa ja maa-nantaisin ja perjantaisinkierretään ekopisteitä: pape-rit kerätään erikseen ja toi-sella kierrolla muovit ja ke-räyskartongit sekä pienme-tallit pieniin astioihin keski-määrin kerran kuukaudes-sa. Kuorma-auton vakiova-rusteena on nosturi, johonvoidaan vielä lisävarusteek-si kiinnittää nostokori, jotakäytetään esim. rakennus-ten lähellä olevien puidenkaatamisessa eli pätkimises-sä hallittaviksi paloiksi.Kuorma-autolla tehdäänmyös tilausajoja kunnankiinteistöille tai tavaran ha-

kua Oulusta. Autokuljettajatpitävät erittäin hyvänä asia-na, että vaihtolavoja on riit-tävästi.

SosiaalipalvelujenautoliikenneKotipalveluauto on kunnanleasing-farmariauto. Aa-muisin sillä viedään päivä-kotiin lasten aamupalat.Aamullaviedään myös näyt-teet Suvituulesta TK:hon jajaetaan sisäistä postia. Tal-visaikaan haetaan vanhuk-sia päivätoimintaan kahtenapäivänä, jolloin haku on klo7.00 ja vienti kotiin klo14.00. Päivätoimintaan kul-

jetetaan noin viiden kilo-metrin säteeltä, autossa voi-daan kuljettaa 1 – 4 matkus-tajaa. Varsinainen ruuanja-kokierros alkaa noin klo10.00. Naamalle viedäänruokaa 3 kertaa viikossa,Ahmasille ja kirkonkylänalueelle joka päivä. Iltapäi-vällä on ajoa SuvituulenTK:n ja apteekin välillä re-septien vientiä ja tuontiasekä lääkkeiden noutoa.

Unton palvelulinja onUtajärven kunnan järjestä-mää kaikille avointa joukko-liikennettä, jota ajetaanSuorsan Liikenne Ky:n ma-talalattiabussilla. Untossa

on kaksi pyörätuolipaikkaa.Untoon voi nousta linja-au-topysäkeiltä, mutta myösmuualta reitin varrelta. Josliikkuminen on hankalaa,Unto voi hakea mysö koti-portailta, kun soitat edellise-nä päivänä bussin nume-roon. Maanantaina Unto lii-kennöi Ojakylä-Ahmassuunnassa, tiistaina Sanki-Tervolankylä- Jokikylänsuunnalla, keskiviikkonaKeskusta-Komulantie, tors-taina Alakylä- Sotka-suun-nalla ja perjantaina Juorku-na-Olvasjärvi reitillä. Untos-sa on kaksi pyörätuolipaik-kaa.

kuan kuntokeskuksessa.– Poikasena hiihdeltiin

Rokualla päin paljon viikon-loppuisin. Silloin en osan-nut kuvitellakaan, että van-hempana olisin samalla seu-dulla töissä.

mään päin. Tarjolla on maa-lausta, siivousta ja muutapuuhaa. Metsätyöt ovat ol-leet Kinnuselle aina erään-lainen harrastus ja samallatyötä. Jo viisivuotiaana hänaloitti isänsä mukana pöllin-teon. Seitsemän vuotta myö-hemmin Kinnunen pääsi en-simmäistä kertaa uittoonmukaan.

– Vieläkin tulee joka ke-vät mieleen, että kumpapääsisin vieläkin uittoon.Ensimmäisessä uitossa oliparasta kun palkka tuli, niinostin itselleni Osuuskaupal-ta polkupyörän, Kinnunenkertoo.

Hiihtoa ja hyötyliikuntaaNuorempana Kinnunenharrasti mielellään hiihtoa jaosallistui myös kylähiihtoi-hin. Hän kävi myös piirita-son kilpailuissa Oulun ym-päristössä, mutta harrastuspääsi jäähtymään, koskakulkuyhteydet eivät olleetkehuttavat.

70-luvun aikana Kinnu-Kalevalaisen perinnekylän rakennukset ovat Seppo Sumenille ylpeyden aihe.

Kauko Kinnunen haluaa tutustuttaa lapsenlapsensa työelämään omalla tilallaan.


Kotiseutuviikon Lastent-apahtumassa tehtiin viime vuonnakasvomaalauksia... ja tehdään nytkin.

Viime vuonna toritapahtumassa on yleisöä runsaasti.

Perjantaina 9.7.2010 klo 18.00 Uta-järven srk-talolla. Siuntion suo-menkielisen seurakunnan kantto-ri Pami Karvonen esittää vesiai-heista musiikkia. Musiikkia mm.Oskar Merikanto- Kesäillan vals-

OHJELMASSATalutusratsastusta. Utajärven Ratsastajat järjestää ta-lutusratsastusta, maksullinen.Kisa potkupallon kuninkuudesta. FC – Yli-Utos tuopallotutkan, leikkimielinen kisa Utajärven potkupallon ku-ninkuudesta. Tutka mittaa pallon nopeuden ! Jokainenosallistuja saa pikkupalkinnon. Maksuton.Timon karaoke on paikalla, laulaminen on maksutontaOngintaa. Utajärven Vesaiset järjestää ongintaa (maksul-linen) sekä kivien maalausta (maksuton), kiven voi viedäkotiin muistoksi tapahtumasta.Kepiihevospaja. Utajärven 4h-yhdistys järjestää keppi-hevospajan (maksullinen) sekä onnenpyörän (maksulli-nen). Utajärven 4h-yhdistyksen Utajärven Virta –hankejärjestää korupajan (maksullinen).Kasvomaalusta. Utajärven Alakyläläiset ry. järjestää kas-vomaalausta (maksullinen)Tarinoita. Kiisi Isotalo kertoo kolme tarinaa: Wanhanmyllyn aarre, Metsän kätköissä ja Koikkalaisen seikkailut…Tarinat ovat interaktiivisia, mukana siis tekemistä ja ääniä.Esitykset ovat klo 13.30, 12.30 ja 15.30.Puffet. MLL järjestää paikalle puffetin.

KOTISEUTUVIIKONLASTENTAPAHTUMATorstaina 8.7.2010 klo 13.00 – 16.00Roinilan kartanossa. Vapaa pääsy.

VEDESTÄ SYNTYNYT –KONSERTTI

Museolla valmistaudutaan kotiseutuviik-koon. Helka Mikkonen ja Anja Vitikkarakentamassa matonlointa pyötäspui-hin. Kuva Anna-Liisa Valtanen.

Niin jännittää kätellä tiikeriä... Kuva Lasten-tapahtumasta Roinilan Kartanossa v. 2009

Pami Karvonen

si, Heino Kaski – Yö meren ran-nalla (tämän suomalaiset äänesti-vät YLE:n järjestämässä äänestyk-sessä rakkaimmaksi pianokappa-leeksi), muita säveltäjänimiä JeanSibelius ja Frederik Chopin.

Pami Karvonen pyrkii muusik-kona monipuolisten musiikillis-ten projektien toteuttamiseen.Hänen mielestään musiikki onlääke, jonka konkreettisen käytönoman hyvinvoinnin edistämisek-si ihmiset usein unohtavat.

Pami Karvonen on kanttorintyön lisäksi monipuolinen muu-sikko, joka on kuluneen kaudenaikana tehnyt lukuisia konsertte-ja Suomen lisäksi mm. Itävallassaja Saksassa. Huhtikuussa hänkiersi Lapin kuntia yhdessä sellis-ti Seppo Laamasen ja Ylen kuva-usryhmän kanssa. Kiertueestavalmistuu ohjelma “Miehet valoaetsimässä”. Tulevan kauden esiin-tymisiä mm. Seinäjoen tango-markkinoilla yhdessä Mika Pohjo-sen kanssa, Salzburgin musiikki-juhlilla ja Hong Kongissa.

Hän on Lux Musicaen -tapah-tuman perustaja ja ollut sen tai-teellinen johtaja jo yhdentoistavuoden ajan.

KESÄKUU25.6 klo 20 Hartaus ja juhannuskokko Vesitorninmäellä26.6 klo 10 Messu kirkossa27.6 klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa

HEINÄKUU4.7 klo 18 Sanajumalanpalvelu kirkossa4.7 klo 18 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lamminahon talolla11.7 klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa15.7 klo 14 Hartaus Suvituulessa18.7 klo 12 Messu kirkossa25.7 klo 10 Messu kirkossa, Marttojen kirkkopyhä25.7 klo 14 Maakirkko Naaman kylätalolla28.7 klo 19 Urkukonsertti kirkossa, solistina Saara Karhumaa

ELOKUU1.8 klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa1.8 klo 13 Maakirkko Sangin Valkeisjärvellä8.8 klo 10 Messu kirkossa8.8 klo 13 Maakirkko Juorkunan Kirkkaalla lammella8.8 klo 18 Iltakirkko, jossa siunataan kouluun lähtevät.

Kirkkohetken jälkeen juhla seurakuntatalolla12.8 klo 14 Ehtoollishartaus Suvituulessa15.8 klo 10 Messu kirkossa22.8 klo 10 Messu kirkossa29.8 klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa29.8 klo 13 Maakirkko Ahmaksella Kalevalaisessa kylässä

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA

TAPAHTUMAKALENTERI

UTAJÄRVEN SEURAKUNNAN LAPSI/PERHETYÖ

TERVETULOA PÄIVÄKERHOON !!!

Utajärven seurakunnan

varhaiskasvatustyön kerhot alkavat

viikolla 34

Kerhot on tarkoitettu

tänä vuonna 3-5 vuotta täyttäville.

Ilmoittautumiset ja tarkemmat

tiedustelut 6.8. mennessä

Soili Kokolle puh. 040-5818160/

[email protected]

Odotamme juuri sinua,

tulethan?

Olette lämpimästi tervetulleita kuuntelemaan kesäillan urkumusiikkia Utajärven kirkkoon keskiviikkona 28.7.2010 klo 19.Kesäkanttori Saara Karhumaa soittaa tuttuja ja tuntemattomampia sävellyksiä

barokin ja romantiikan aikakausilta, säveltäjiä mm. Bach, Buxtehude ja Liszt. Vapaa pääsy.

Jokipyöräilyä oli ohjelmassa viime vuonna.


LAUANTAI 3.7.Toritapahtuma klo 10.00-14.00. Utajärven Yrittäjät ry. ja Uta-järven kuntaVetouistelukilpailu Pällin patoaltaalla klo 10.00-15.00.Osall.maksu 20 € / venekunta. Sotkajärvi-Pyhänsivun kalastuskuntaKaraokelatotanssit Merilän Kartanossa klo 19.00. Pääsymak-su 5 €. Paikalla Timon karaoke. Utajärven Yrittäjät ry.

SUNNUNTAI 4.7.Kotiseutumuseo avoinna klo 11.00-14.00. Esillä perusnäyt-tely sekä valokuvanäyttely Pohjanperän rakennuskannasta 1960-luvulta. Utajärven Kotiseutuyhdistys ry.Pitäjäruokalounas klo 12.00 – 15.00 Merilän Kartanossa. Li-put: aik. 15 €, 5-12 v. 8 € ja alle 5 v. maksutta. Lippuja saa ennak-koon kirjastosta ja Merilän Kartanosta.Kesäteatteriesitys “Tahdotko naimisiin” Ahmaksen NS:lla klo13.00 ja klo 19.00. Liput: aik. 10 €, alle 12 v. 5 €, alle 5 v. maksut-ta. Opastus Ahmasjärventieltä. Oulujokilaakson Näyttämö ry.Tanssit Ahmaksen NS:lla kesäteatteriesityksen jälkeen. Vapaapääsy. Ahmaksen Nuorisoseura ry.

MAANANTAI 5.7.Kirpputori kirjastossa alk. klo 11.00. Lisäksi avoinna TarjanAsema ent. rautatieasemalla.Kaisa Korhosen näyttelyn “Matkamuistoja” avajaiset kirjas-tossa klo 12.00. Kirjasto tarjoaa pientä suupalaa ja Kaisa esittäämusiikkia ja kertoo matkamuistojaan.Kahvitilaisuus kesäasukkaille Sangin koululla klo 13.00. Uta-järven kunta.

KOTISEUTUVIIKKO 3.-11.7.2010TIISTAI 6.7.Tarinatuokio Emmilässä klo 13.30. Tarinankertoja Kiisi Isotalotarinoi. Utajärven Virta –hankeOpastettu kiertokävely Tolpankankaan hautausmaalla klo 15.00.Oppaana teol.maist. Sirkka-Liisa Nissinen. Utajärven kunta.Runon ja Suven juhla klo 18.00 Ahmaksen kalevalaisessa perin-nekylässä. Ahmaksen Kyläseura ry.

KESKIVIIKKO 7.7.Kotiseuturetki Pohjanperälle klo 11.00 alkaen. Lähtö kunnan-virastolta. Ohjelmassa tutustumiset: Sangin vanha hautausmaa ja Lah-den talo, Juorkunan Kiviniemen koppelohautausmaa, Kurimon rau-taruukin jäänteet.Lahden talossa kahvit ja kunniakilven kiinnitys seinään, Juorkunas-sa Kirkkoveneellä soutu kaupan rannasta Kiviniemeen. Rannassamyös suolapalaa. Kurimossa mehutarjoilu. Paluu n. klo 18.00. Ilmoit-tautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu 15 € 30.6.2010mennessä Utajärven Kotiseutuyhdistyksen tilille 549007-5108611.Utajärven Kotiseutuyhdistys ry. ja Utajärven kunta.Tarinatuokio Suvituulen ruokasalissa klo 13.30. TarinankertojaKiisi Isotalo tarinoi. Utajärven Virta –hanke.Kesäteatteriesitys “Tahdotko naimisiin” Ahmaksen NS:lla klo19.00. Liput aik. 10 €, alle 12 v. 5 €, alle 5 v. maksutta. Opastus Ah-masjärventieltä. Oulujokilaakson Näyttämö ry.

TORSTAI 8.7.Lastentapahtuma klo 13.00-16.00 Roinilan Kartanossa. Ohjel-massa: talutusratsastusta, leikkimielinen pallotutkakisa, kasvomaa-lausta, tarinahetkiä, lastenkaraokea ym. Paikalla on myös puffetti. Jär-jestelyissä mukana MLL, Vesaiset, 4h, FC – Yli-Utos, Utajärven Rat-sastajat, Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeisiin lukeutuva Utajärven Virta–hanke ja Utajärven kunta.Kesäteatteriesitys “Tahdotko naimisiin” Ahmaksen NS:lla klo19.00. Liput aik. 10 €, alle 12 v. 5 €, alle 5 v. maksutta. Opastus Ah-masjärventieltä. Oulujokilaakson Näyttämö ry.

PERJANTAI 9.7.Vedestä syntynyt -konsertti seurakuntatalolla klo 18.00. Suur-ten säveltäjien veteen liittyvää musiikkia esittää Pami Karvonen.Vapaaehtoinen käsiohjelma 3,00 €. Utajärven seurakunta ja kun-ta.Särkijärven asukkaiden ja kesäasukkaiden tapaaminen ent.koululla klo 18.00. Särkijärven kyläseura ry.

LAUANTAI 10.7.Naaman Kyläpäivä klo 12.00. Mäntyrinteen kylätalolla. Ohjel-massa vuoden Naaman julkistaminen, mahd. työnäytöksiä. Ruo-kailu 3 € ja pullakahvit 1,5 €. Naaman Kotiseutu ry.Tanssit Mäntyrinteellä klo 21.00. Tahdin antaa Erkki Pohjolanja Osmo Halosen orkesteri, liput 8 €. Naaman Kotiseutu ry.

SUNNUNTAI 11.7.Kotiseutumuseo avoinna klo 11.00-14.00. Esillä perusnäyttelysekä valokuvanäyttely Pohjanperän rakennuskannasta 1960-luvul-ta. Utajärven Kotiseutuyhdistys ry.Kesäteatteriesitys “Tahdotko naimisiin” Ahmaksen NS:lla klo13.00. ja 19.00. Liput aik. 10 €, alle 12 v. 5 €, alle 5 v. maksutta.Opastus Ahmasjärventieltä. Oulujokilaakson Näyttämö ry.Opastettu kiertokävely Utajärven kirkonkylän hautausmaillaklo 14.00. Kokoontuminen Syväojanniemen hautausmaan park-kipaikalle. Oppaana teol.maist. Sirkka-Liisa Nissinen. Utajärvenkunta.

LISAKSI:Kaisa Korhosen näyttely “Matkamuistoja – vesiväritöitä” esilläkirjastossa koko viikon kirjaston aukioloaikoina.Koko viikon Utajärven Virta –hankkeen nuorten taideleiri(päiväleiri) klo 11.00-17.00, ohjaajina Oili Nissinen, Kiisi Isotaloja Johanna Laitinen.

17.7. Lauluilta Naaman kylätalolla klo 21.0018.7. Vuoroin vierais - pyöräilytapahtuma

Ahmaksen Kyläseuran ja Kylmälänkylän Kyläyhdistyk-sen yhteinen pyöräilytapahtuma. Pyöräilijät Kylmälän-kylästä saapuvat Ahmaksen Perinnekylään n. klo 11.00.Kahvittelun jälkeen pyöräilijät niin Kylmälänkylästäkuin Ahmakseltakin pyöräilevät reitin: Kivarin Mylly -Ojakylä - Ahmaksen Nuorisoseurantalo - Kylmälän-kylän Kyläkota, jossa ilmainen mehu-/pullatarjoilu.Matkan varrelta voi liittyä mukaan.Mahdollisuus myös maksulliseen makkaranpaistoon.Kaikkien osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkintpja(osallistumismaksu 2 e. Lepohetken ja arvontojenjälkeen ahmaslaiset palaavat omalle kylälleen.

18.7. Kotiseutumuseo on avoinna klo 11.00-14.00.25.7. Kotiseutumuseo on avoinna klo 11.00-14.00.25.7. Maakirkko Naaman kylätalolla klo 14.0026. - 29.7. Lasten leirit

Lasten leirit Sotkan leirikeskuksessa7-9-vuotiaat 26.-27.7.2010 hinta 5 e, 10-13-vuotiaat27.-29.7.2010 hinta 10 eIlmoittautumiset 24.6. asti kunnan nuorisotoimistoonklo 15-20 välisenä aikana 08/5510132ilmoittautumiset 28.6-2.7. seurakunnan nuorisotoi-mistoon 040/5718026 Minna.Muuna aikana sähköpostilla [email protected]´Sähköpostiin lapsen nimi, osoite, sekä allergiat.Mukaan otetaan 40 lasta /leiri ilmoittautumisjärjestyk-sessä. Järjestää kunnan ja seurakunnan nuorisotoimet.

31.7. Sangin kylämarkkinat klo 11.00 - 14.0031.7. Lauluilta Naaman kylätalolla klo 19.00.31.7 - 1.8.Mutafutiksen SM-kisat

Mutafutiksen SM-kisat Merilän Kartanon alueella31.7. - 1.8.2010. Lue lisää

1.8. Maakirkko Sangin Valkeisella klo 13.008.8. Kotiseutumuseo on avoinna klo 11.00-14.00.8.8. Maakirkko Juorkunassa Kirkaslammella klo 13.0013.08. Kuvien virta - kotimaisten jokielokuvien ilta

Kuvien virta eli kotimaisten jokielokuvien iltajärjestetään Merilän Kartanossa pe 13. 8.Ohjelmassa on dokumenttielokuvia,paneelikeskustelu sekä draamaelokuva.Nähtävät elokuvat:Tapio Kangas ja Tomi Laitinen: Lakeus ja jokiKari Mankinen: Pohjolan helmiValentin Vaala: OulujokiJuha Taskinen: Vienan virroillaMatti Kassila: Elokuu.Ohjelman lomassa on mahdollisuus osallistuakirkkovenesouteluun sekä nauttia Jukka Takalonmusiikista.Tapahtuman järjestää: Utajärven Alakyläläiset ry.sekä Oulun Elokuvakeskus ry., Oulujoenreitti ry.elokuvien harrastajat ja Utajärven kunta. Facebook.

14.8. Lauluilta Naaman kylätalolla klo 19.00. 14.8. Sotkan kylän turina ja lauluilta Kokontörmällä,

Kokkotie 4 – 6 Soile ja Taisto Kokolla

21.08. Yhteislaulua - karaokeaJamppa Tuomisen fani-klubi ry. ja Utajärven Eläk-keensaajat tarjoavat musiikillisen iltapäivän UtajärvenNuoriso-liikuntatalolla lauantaina 21. elokuutaklo 15.00 alkaen.Aluksi lauletaan yhdessä ja myöhemmin siirrytään lau-lamaan karaokea, tanssahtaminen on sallittua ja suo-tavaa. Tilaisuuteen pääsy on maksutonta.Fani-klubi myy arpoja. Utajärven Eläkkeensaajatmyyvät kahvia ja makkaraa.

28. - 29.8. Iso Sieni -kansamusiikkitapahtumaIso Sieni -kansanmusiikkitapahtuma Rokuanhovilla28. - 29. elokuuta.Lisätietoja http://www.rokuanhovi.fi/fi/index.php.

28.8. Lauluilta Naaman kylätalolla klo 21.00.29.8. Maakirkko Ahmaksen Kalevalaisessa perinne-

kylässä.4.9. Lauluilta Naaman kylätalolla klo 21.00

UTAJÄRVEN KESÄTAPAHTUMAT 2010

Ruislinnun laulu korvissanitähkäpäiden päällä täysikuukesäyö on onni omananikaskisavuun laaksot verhouu.

(Eino Leino Nocturne)


SähkSähkSähkSähkSähköasennöasennöasennöasennöasennustyustyustyustyustyötötötötötUtajärUtajärUtajärUtajärUtajärvi,vi,vi,vi,vi, Muhos ja Muhos ja Muhos ja Muhos ja Muhos ja VVVVVaala alueellaaala alueellaaala alueellaaala alueellaaala alueella

SähkSähkSähkSähkSähköasennöasennöasennöasennöasennus J us J us J us J us J VVVVValkamaalkamaalkamaalkamaalkama

puh.puh.puh.puh.puh. 040-502 4785, 040-502 4785, 040-502 4785, 040-502 4785, 040-502 4785, f f f f fax.ax.ax.ax.ax. 08-345 340 08-345 340 08-345 340 08-345 340 08-345 340

KETÄ KUVISSA? Molemmissa kuvissa on Aino Kukkoaho, joka on syntynyt 1899 ja hän on ollut myymäläapulaisena Utajärven Osuusliikkeen Särkijärven myymälässä. Autokuvassa hän on pitkähameinenvaaleapuseroinen ja huvipäinen nainen ja sisäkuvassa Aino on keskellä oleva vaaleaessuinen nainen. Lukijoille kysymys: Ketä ovat muuta kuvien henkilöt? Kuvat on otettu ehkä 1900 luvulla. Kuvat onhiljattain lahjoitettu Utajärven Kotiseutuyhdistykselle. Tunnistamiset voisi ilmoitella Anna-Liisa Valtaselle.

KETÄ KUVISSA? KUKA TUNNISTAA?

KIITOS

Sale - siellä missä sinäkin.

Uusi, pysyvästi edullinen Sale avataan

heinäkuussa Utajärvelle.Hyvää helposti janopeasti, pitkät aukioloajat.Läheinen sijainti - siellämissä sinäkin.Vaikutusalueensaedullinen lähikauppa.S-Etukortilla myös Salesta Bonusta jopa 5 % jaS-Pankin maksuttomatpalvelut.Voit kehittää lähikauppasipalvelua!

UtajärviLaitilantie 10puh. 044 788 6167

Sale - siellä missä

UtUtLaitpuh

vivi67

Uutta, entistäparempaapalveluaasiakas-

omistajille!

• selkeät esillepanot: löydät nopeasti etsimäsi• tuttu henkilökunta• laaja pysäköintialue• S-Pankki, Veikkaus ja Posti• S-Etukortilla Bonusta jopa 5%

• pysyvästi edulliset hinnat• uusi, upea ja valoisa myymälä• runsaat tuoretuotevalikoimat• huomattavasti entistäkin runsaammat valikoimat

Palovaara Esko 0400 295 177 Yliutoksentie 140, 91620 Sanginkylä

Maarakennus ja koneurakointi Auvo Palovaara KyPalovaara Auvo 0400 993 155

Sudenkuja 4, 91600 Utajärvi

Jätevesijärjestelmät asennettuna:


suljettu la 19.6. - 31.7 ja juhannusaattona 25.6.

KIINTEISTÖHUOLTO

RAIMO KARHULA

Saaritie 8, 91600 UtajärviPuh. 5421 445, 0400 388 521

Grilli-kahvio

Pizzeria

Elintarvikkeet

Keskioluet

kahviossa ja

ulosmyynti

Jäätelöt

Veikkaus-

palvelu

Kalastusluvat

Nestekaasut

Mobil-öljyt

Kortti/seteli-

automaatti

Utajärvipuh. (08) 561 8800Fax (08) 561 8822

www.taltekon.fi

JurvelininPuh. (08) 5424 903

Kaihlasjärvi, Särkijärvi

Puutarha

Sirpa Komminaho

040 5307 399

Jarmo Komminaho

0400 604 505

[email protected]

Tilitoimisto Koontia Oy

Vanhatie 3391600 Utajärvi

Hautakivityöt Jukka OilinkiOuluntie 21, 91600 Utajärvi

Puh. 0400 917 [email protected]

“Puolangan puolihullut, Särkijärven järettömät, Juor-kunan jumalattomat, Sangin saamattomat, Utajärvenuppiniskaiset, Muhoksella muutkin kummat, samma-kotkin sarvipäitä.” - sananparsi Utajärveltä.

HANHITIE 13 90150 OULUPuh. (08) 818 0100www.sahkopolar.fi,

[email protected]

URAKOINNITSÄHKÖASENNUKSET

Lietteen levitystä kiekkomultainvaunulla.Lisäksi myös rehunkorjuupalvelua

sekä pajukonmurskaus- ja lumityöurakointia.

MAA- JA KONEURAKOINTI POUTIAINEN OYPuh. 040-5943665

VKK-Media Oy

• Tabloid-lehdet • Erilaiset julkaisut ja esitteet• Käyntikortit • Tarrat • Valokuvauspalvelut

Metsätie 10, 90650 Oulupuh. (08) 334 166,, 0400 385 281faksi (08) 334 [email protected]

Kajaanintie 38 91600 UtajärviPuh/fax 5421 420, matkapuh. 0400 925 867, 0400 285 867

Palvelulinja Unto 050 5727 275Alvi Suorsa koti 5424 745

Tilausajot edullisestijoka lähtöön sopivilla ja kokoisilla autoilla

SUORSAN LIIKENNE KY

Kaikenlaisettraktorityöt

Esimerkiksi:- olkien paalaus

suurkanttipaalaimella- kuivalannan /kalkin levitys

tarkkuuslevittimellä- muut traktorityöt- kannon jyrsinnät

pelloilta /tonteilta

KONEURAKOINTIJARI HAATAJAP. 040 551 6507

KYLÄTALAKKARI.....

kiinteistönhoitokodinremontitpienkonehuoltopolttopuidentekomökkitalkkaroinnit ym.

Tmi: J. Mulari

Apua kaikkiin arjen askareisiin.

p. 044 297 0741

Utajärvi, puh. 0400 162 001, [email protected]: ma-pe 8-21, la 8-20, su 12-21

46


Nyt leipomaan.Kinnusen jauhoilla onnistut

aivan varmasti. On hyvätjauhot pussissa.

Puh. (08) 5144 715Telefax (08) 5421 892

[email protected]

Vanhatie 46, 91600 UTAJÄRVI

puh. (08) 5422 541

JALKAKLINIKKA

Raija Moilanen p. 0500 180 520

PITOPALVELUTSyntymäpäivät, häät, muistotilaisuudet, ym.

tilaisuudet valitsemassasi paikassa

myös lähikunnissa

SIIVOUS- JA HOIVAPALVELUT

OHJELMAPALVELUT

-lauttasauna- ja savusaunaelämykset

-potkukelkkasafarit, -lauttaristeilyt ym.

www.herkkukelkka.com

BOBCAT-TYÖT TELA- JA PYÖRÄ-ALUSTAISILLA KONEILLA UTAJÄRVELLÄ JA LÄHIKUNNISSA

Puh/fax (08) 542 1499Seppo Hartikka: puh. 050 544 4905Hannu Hartikka: puh. 0400 212 929UTAJÄRVI

Talotutkimus Kairitek Oy

Kauppurienkatu 31 B, 90100 Oulu puh. (08) 815 0440Päkkilä Kari matkapuh. 040 522 0442

Kunto-, kosteus- ja hometutkimuksetwww.kairitek.com

SUORITAMME JATKUVAAMETALLIROMUN KERÄYSTÄ

Noudamme rautaromut, maatalousromut ym. ym.sekä veloituksetta myös autonromut

MEILTÄ MYÖS ROMUTUSTODISTUKSET JA REKISTERISTÄ POISTO

UTACON OY 0400 892 414Varastotie 9, UTAJÄRVI

Maksamme meille tuoduista romuautoistaja metalliromusta hyvän hinnan

SÄHKÖASENNUS M. JURVAUTAJÄRVI-VAALA-MUHOS

PUH. 040 417 2337 tai 040 575 1310

Kunto-Uta Asematie 2, 91600 Utajärvi

Puh. 08- 5421 703050 559 3617

Fysioterapia-palvelut Utajärven

keskustassa

Puh. 040 8384908Vanhatie 50, Utajärvi

LVI -urakointiLVI -saneeraus

Puh. 0400 770 050, 0440 450 978

MOVITEC OY

Tervetuloa hyvänpalvelun pankkiin

EdullinenItsenäinenVakavarainen

www.op.fi/utajarvi, [email protected] 35, Utajärvi, p. 542 1136, 542 1268

Meiltä myös raskaan kaluston renkaat ja rengastyöt.

UUTUUS! Laakerit ja voimansiirto,maatalouteen ja teollisuuteen.

Vakuutukset ja korvaukset mutkattomastinumerosta 0303 0303

Teknologiantie 4 F 90590 OuluPuh. 0207 436 950, fax 0207 436 951

www.temotek.fi

HyvääJuhannusta!

Documents

1 Hyvä Elämä ellä llä - VKK-Media · vinvointia ja kestävää kehitystä alueel-laan. KUNNAN TOIMINTA-AJATUS vuodelle 2020 määritellään seuraavasti: “Utajärvi on elinvoimastaan