1 Perus- ja tunnistetiedot - Ylivieska · paikoitukseen tarvitaan lisäalueita. Rautatien välilaiturille tarvitaan esteetön ja turvallinen pääsy. Kuva: Sijainti kaupunkirakenteessa

YLIVIESKA

ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS (1.vaihe): Asemakaavan muutos koskien 1.kaupunginosan (Keskusta) kortte-leita 7 ja 27 sekä katuja rautatiealuetta. Asemakaavan muutos koskien 3. kaupunginosan puisto- ja rautatie-

aluetta. Ehdotusvaihe 1-2/2018

Asemakatu, Asemarakennus ja aseman edusta

Havainnekuva, aseman edustan suunnittelu Feriatis-patsas v. 1986 (31.8.2017 VR-Track Oy) (Antonio da Cuda )

Kivikukko

YLIVIESKAN KAUPUNKI . TEKNINEN PALVELUKESKUS . KAAVOITUS

Teknisten palveluiden lautakunta: Vireille 24.10.2017 § 97 Kaupunginvaltuusto: Hyväksyminen xx.xx.201x § xx

2

1. Perus- ja tunnistetiedot

1.1 Tunnistetiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ylivieskan kaupunki

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 1. kaupunginosan (Keskusta) kortteleita 7 ja 27 sekä katuja rautatiealuetta. 3. kaupunginosan (Koskipuhto) puisto- ja rautatiealuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 1. kaupunginosan (Keskusta) korttelit 7 ja 27 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta.

3. kaupunginosan (Koskipuhto) katuja rautatiealuetta.

1.2 Kaava-alueen sijainti

Asemanseudun kaavoituksen 1- vaihe on pinta-alaltaan noin 3,34 hehtaaria ja aluetta rajaa Rautatiekatu Kauppakatu ja rautatien liikennealueet ja Ratakatu. Alueelle sijoittuu asumista, liikerakentamista, polttoaineen jakeluasema asemarakennus sekä linja-autoasema.

kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus

3

1.3 Kaavan tarkoitus

Asemanseudun ja siihen liittyvän kasarmialueen kaavoitus on ollut vireillä vuodesta 18.8.2008 saakka ja kaavoitus on ollut keskeytyksissä vuodesta 2010. Asemanseudun rata- ja katusuunnittelun yhteydessä suunnittelualueen rajausta on tarkennettu ja kaavoitus vaiheistetaan. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään: 1)Asemakaavamuutos koskien 1.kaupunginosan kortteleita 7 ja 27 sekä katuja rautatiealuetta. 2) Asemakaavamuutos koskien 3. kaupunginosan puisto- ja rautatiealuetta Todetaan, että Asemanseudun 1.vaiheen rajauksen mukaisesti ilmoitetaan myös kaavoituksen vireille tulosta. Asemanseudun kaavoituksen 1- vaiheessa tarkastellaan keskustassa rautatieaseman pohjoispuolelle sijoittuvan Keskustan kaupunginosan korttelin 7 sekä linja-autoaseman korttelin 27 ja rautatien liikennealueen maankäyttö sekä liikenteen ja autopaikoituksen ratkaisut samoin kuin kevyen liikenteen alitus ja yhteys Koskipuhtoon Ratakadulle. Alueelle osoitetaan kortteliin 7 myös uutta keskusta-asumista. Kaavoituksella osoitet-tava alikulkuyhteys sisältää kulun välilaiturille, jonka liikennevirasto toteuttaa ratapiha-järjestelyn toteuttamisen yhteydessä vuonna 2018. Uudella alikulkuyhteydellä luodaan edellytykset keskustan ja Savarin alueen liikenteelliselle yhteen liittämiselle. Yhteys edis-tää ratapihan itäpuolisen alueen maankäytön kehittämistä ja luo mahdollisuudet keskusta-alueen laajentumiselle radan itäpuolelle, ja sillä helpotetaan liikkumista Savarin ja keskustan välillä. Kaavamuutosalueen omistaa pääosin yksityiset maanomistajat ja valtio. Asemakadun katualue on kaupungin omistuksessa. Kuva: Viistovalokuva, jossa likimäärin aluerajaus

4

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Ylivieskan Asemajärjestelyt, Rata- ja Rakennussuunnittelu

Meluselvitys /Ramboll 29.12.2017 5. Tärinä- ja runkomeluselvitys / Ramboll 7.12.2017 6. Luontoselvitys 2017/ Kasvillisuus ja linnut 24.1.2018

1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista

Maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset mm. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupalliset palveluiden selvitys ja liikenne

Keskustan osayleiskaava 2030

Ylivieskan liikennesuunnitelma

Valtatie 27, Ylivieska. Kehittämissuunnitelma 2010-2030

Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelma 2012

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja – asetus (895/1999)

Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki

Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

Asemanseutu. Rakennemallit (Airix Oy) Kaavarunkovaihtoehdot ja niiden arviointi Kasarmialueen kaavoitus 2010/ Kaupungin kotisivut

Ylivieskan asemajärjestelyt/ Ratasuunnitelma (Liikennevirasto/Ramboll).

Asemakadun ja Alikäytävään liittyvän kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmat (VR Track Oy/Tomi Lindgren)

Henri Vähäkankaan diplomityö 21.11.2016: Ratavartijan tuvan korjaus osana Ylivieskan rautatieasema-alueen pohjoisosan kehittämistä

Feriatis-patsasta koskevat sopimus ja suunnitelma- asiakirjakirjat.

Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnittelu2006

Ylivieskan liikennejärjestelmä, ELY-keskus, liikenne ja infra ja Liidea Oy

Ylivieskan keskustan ratapihan alittavan yhteyden hankeselvitys, Pöyry Oy

Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, ympäristövaikutusten arviointiselostus 2006

Seinäjoki – Oulu- (Soul) ratakäytävän kehittämisstrategia. Asemat ja asema-alueet 2008

Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME -työryhmän mietintö, Ympäristöministeriö 2001

Omin jaloin – elävä raitti kohtaamispaikkana. Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta.

Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:34/AIRIX Suunnittelu Ympäristötaito Oy 2004.

Keskustan kaavarunko 2016.

5

Sisällysluettelo

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................ 2

1.1 TUNNISTETIEDOT ....................................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI .............................................................................................................................. 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS ................................................................................................................................... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA .................................................................................................... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA ...................................... 4

2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 6

2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................... 6 2.2 ASEMAKAAVA ........................................................................................................................................... 7 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................... 7

3 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 7

3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ........................................................................................................ 7 3.1.1 Yleiskuvaus ja kaupunkikuva-analyysi .......................................................................................... 7 3.1.2 Kaavamuutosalueen rakennuskanta (google maps) .................................................................... 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 13 3.1.3 Maanomistus .............................................................................................................................. 24 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................................................ 25

4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................... 30

4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE....................................................................................... 30 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ...................................................................... 30 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ .................................................................................................................. 31 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET .................................................................................................... 31

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................. 32 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ................................................. 33

4.5.1 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen ...................................... 39

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS .............................................................................................. 52

5.1 KAAVAN RAKENNE ................................................................................................................................... 52 5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset ........................................................................................................... 52 5.1.2 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset .................................................................... 55 5.1.3 Palvelut ....................................................................................................................................... 58

5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ..................................................................... 58 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................................................. 60

5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ..................................................................................... 60 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................... 72

5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ...................................................................................................................... 73 5.5 NIMISTÖ ................................................................................................................................................ 74 5.6 KAAVATALOUS ........................................................................................................................................ 74

5.6.1 Yleistä ......................................................................................................................................... 74 5.6.2 Rakentamiskustannukset ........................................................................................................... 74

6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS ........................................................................................... 75

6

2 Tiivistelmä

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Asemanseudun ja siihen liittyvän kasarmialueen kaavoitus on ollut vireillä kaupungin-hallituksen päätöksellä 18.8.2008 § 139 ja kaavoitus on ollut keskeytyksissä vuodesta 2010. Ylivieskan asemajärjestelyt / rata- ja rakennussuunnittelu aloitettiin keväällä 2017: Suunnittelukokoukset Kaupunki / Ramboll / VR-Track Oy. Suunnittelukokous 1 / 20.7.2017 Suunnittelukokous 2 / 22.8.2017 Suunnittelukokous 3 /20.9.2017 Suunnittelukokous 4 / 12.10.2017 Suunnittelukokous 5 /15.11.2017 Suunnittelukokous 6 / 12.12.2017 Suunnittelukokous 7/ 9.1.2018 Ratasuunnitelman aloitusilmoitus ja ilmoitus maastotöiden aloittamisesta on julkaistu lehdessä 8.9.2017 ja Ylivieskan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Rata- ja katusuunnitelman yleisötilaisuuden ilmoitus on julkaistu lehdessä 13.9.2017 ja tilaisuus pidettiin 20.9.2017 klo 18:00 alkaen Akustiikassa. Teknisten palveluiden lautakunta 24.10.207 § 97 päättää vaiheistaa asemanseudun kaavoituksen ja hyväksyy 1. vaiheen aluerajauksen sekä oikeuttaa teknisen palvelu-keskuksen ilmoittamaan 1. vaiheen rajauksen mukaisesti kaavoituksen vireille tulosta. Valmisteluaineistona alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 24.10.2017 § 97. Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä 13.11.2017 – 27.11.2017. Kaavoitusta koskeva esittelytilaisuus järjestetään 16.11.2017 klo 17.00 alkaen Akustiikassa (muistio). Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä. Viranomaisilta pyydetään luonnos-vaiheen lausunnot.

Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset.

Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan museo

Museovirasto

Liikennevirasto

VR-Yhtymä Oy

Ramboll CM Oy / Oulun aluetoimisto

Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto

Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu

Ylivieskan Vesiosuuskunta

Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema

Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema

Elisa Oyj / Tuotanto

7

Sonera Carrier Networks Oy

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste Valmisteluaineistosta saatiin 9 lausuntoa ja valmisteluaineistosta esitettiin 1 mielipiteitä. Viranomaisneuvottelut /kaavaneuvottelut tarvittaessa. Teknisten palveluiden lautakunta oikeuttaa 22.1.2018 § 3 teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 §:n tarkoituksessa ja MRA:n 27 §:ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Ehdotuksesta jättivät lausunnon: Ehdotuksesta jätettiin/ei jätetty lausuntoja ja muistutuksia. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa xx.xx.201x § xx ja kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x § xx.

2.2 Asemakaava

Asemakaavan muutosalue koskee Ylivieskan keskustassa sijaitsevaa rautatieaseman ympäristöä välillä Koskipuhdontie - Linja-autoasema. Asemakaavan muutoksella varataan kevyen liikenteen yhteys ratapihan alitse yhdistämään Keskusta radan itäpuoliseen alueeseen sekä osoitetaan radan länsipuolelle autopaikoitusta rautatieliikenteen käyttäjille. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös linja-autoaseman kortteli 27 sekä huoltamo- ja asuinliikekortteli 7. Liikennevirasto on ilmoittanut Ylivieskan asemajärjestelyt ja ratasuunnitelman käynnistetyksi (Kalajokilaakso 8.9.2017). Suunnitelma sisältää Ylivieskan rautatieaseman ympäristön pysäköintialueineen, ratapihan alittavan alikäytävän tasonvaihtorakenteineen (hissit ja portaat) sekä reuna ja välilaiturin parantamisen.

2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen

Suunnittelualueelle toteutetaan rautatien alikulkutunneli, jota kautta kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle Ratakadulle ja pääsy välilaiturille sekä autopaikoitusta rautatieliikenteen käyttäjille. Alueelle osoitetaan kortteliin 7 myös uutta keskusta-asumista. Asemajärjestelyjen tavoitevuosi on 2018.

3 Lähtökohdat

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Yleiskuvaus ja kaupunkikuva-analyysi

Väestön rakenne ja kehitys kaavamuutosalueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu asuin- liiketaloja. Kaavamuutosalueella asuu noin 15 henkilöä. Suunnittelualueella on rautatieaseman lisäksi linja-autoja taksiasema, matkahuolto, Oulun rata valmistui alun perin vuonna 1886, n. 24 vuotta Suomen ensimmäisen Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien jälkeen. Ylivieskan rautatieaseman alueella ja siihen kuuluvalla kaavamuutosalueeseen rajutuvalla ns. Kasarmialueella (entinen rautatieläisten asuinalue) on vuonna 1884–86 rakennetun asemarakennuksen lisäksi

8

säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena rautateiden historiaan ja asema-alueiden toimintaan liittyvää rakennuskantaa. Kasarmialue rajataan pois tästä 1- vaiheen asemakaavasta.

Kaupunkikuva-analyysi Entinen huoltoasema / nykyinen polttoaineen jakelu /kylmäasema Liikerakennukset Aseman pohjoispuolella rautatien länsipuoli on puistomaisesti hoidet-tua aluetta radan ja puistokäytävän välisellä alueella sekä pysäköintialu-een tuntumassa. Puistokäytävän länsipuoli on olevien asuinrakennus-ten piha-aluetta ja Rautatiekadun varren korttelinrajan tuntumassa pusikkoista painannetta. Pysäköintialueen pohjoispuolella on muutama säilyttämisen arvoinen sembramänty. Suojeltavia raken-nuksia ovat: - ratavartijan tupa - kivikukko ja - asemarakennus Asemakadun ja Rautatiekadun risteys on tärkeä kaupunkikuvallinen solmu-piste ja Asemakatu pikku liikkeineen ja puineen on positiivinen kaupunki-kuvaelementti. Vanha asema näkyy komeasti Asemakadun suunnasta.

Pyörätieyhteydet Rautatiekadun suunnassa Savisillalta etelään ovat puutteelliset, eivätkä hahmotu. Linja-autoaseman lähiympäristö on yleisilmeeltään asfalttinen ja kaipaisi jäsennöintiä istutuksilla, pintamateriaaleilla ja kadun kalusteilla. Alueen maamerkkejä ovat

- rautatieasema - ja Rautatiekadun länsipuolen

8-kerroksinen kerrostalo

9

3.1.2 Kaavamuutosalueen rakennuskanta (google maps)

Kaavamuutosalue sijoittuu osittain maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön Kohde nro 1 Rautatieaseman alue Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain (maakuntakaavoitus liite 4) Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015/inventointikertomus 24.11.2016, kuntakohtaiset inventointiraportit Maakuntakaavan selostus sivu 78 Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Nro 1 Rautatieaseman alue.

Kaavamuutosalueella

10

Kaavamuutosalueelle sijoittuva maakunnallisesti arvokkaat kohteet: 1) Asemarakennus, v 1886 Uusrenesanssia edustava, tyyppipiirustusten mukaisesti rakennettu IV luokan rautatie-asema. Pääradan varrella ja kaupungin keskeisen kadun päättävällä aukiolla sijaitseva asema on kaupunkikuvallisesti merkittävä. 2) Vahtitupa/ Ratavartijan tupa, v 1886 Inventointi Henri Vähäkankaan diplomityö 21.11.2016: Ratavartijan tuvan korjaus osana Ylivieskan rautatieasema-alueen pohjoisosan kehittämistä.

3) Kivikukko, v 1940 Puolipallon muotoinen, graniittikivillä verhottu betonirakenteinen vara-asema, joka valmistui 1940 kriisiajan junasuorituspaikaksi.

11

Kaavamuutosalueelle sijoittuvat paikallisesti arvokkaat kohteet: Tiedot tarkistettu KIOSKI – tietokannasta 20.11.2017. 1) Entinen E-huoltamo, Edustava esimerkki 1960-luvun alun OTK:n huoltamosuunnittelusta. Sopusuhtainen huoltamo rikastaa kaupunkikuvaa. Ylivieskan kiinteistö Oy Autohuoltoaseman suunnitelmat laati OTK:n teknisen osaston arkkitehti L. Aarnio

2) Entinen Kalajokilaakson Osuusliikkeen leipomo Jälleenrakennusajan leipomorakennus, joka liittyy luontevasti Kauppakadun miljööseen, rikastaa kaupunkikuvaa ja kertoo keskustan elinkeinohistoriasta. Leipomo -ja autotallirakennuksen rakennutti Kalajokilaakson osuusliike 1950- luvun alussa. Rakennuksen suunnitteli Kulutusosuuskuntien keskusliiton (KK) rakennusosasto ja lupakuvat allekirjoittivat Georg Jägerroos sekä Lauri Manninen. Rakennukseen on tehty sisätilamuutoksia 1960- ja 1990- luvulla, mutta rakennus on säilynyt hyvin.

kunta: Ylivieska kylä: 01. kaupunginosa kiinteistötunnus: 977-1-7-6 sijainti: Rautatiekatu 2 tyyppi: liikenne ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: 1960 luokitus: ei määritelty arvottaminen: paikallisesti arvokas maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvottamisvaihe: arviointi valmis

Rautatiekatu 2 Inventoija Kirsti Reskalenko 9.9.2014

kunta: Ylivieska kylä: 01. kaupunginosa kiinteistötunnus: 977-1-7-5 sijainti: Rautatiekatu 4 tyyppi: käsi- ja pienteollisuus ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: 1951 luokitus: ei määritelty arvottaminen: paikallisesti arvokas maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvottamisvaihe: arviointi valmis Inventoija Kirsti Reskalenko 9.9.2014

12

Muut rakennukset

Kiinteistö Oy Ylivieskan Asemakulma- niminen osakeyhtiö Rakennusvuosi 1987

Kiinteistö Oy Ylivieskan Uusikoitto Rakennusvuosi 1984 Kiinteistö Oy Puotipuisto Rakennusvuosi 1979

Rautatieläisten työtiloja 1940 -luvulta. Liikennevirasto myynyt 2016 rakennusliikkeelle määräalan rakennuksineen.

Rautatieläisten työtiloja 1940 -luvulta Liikennevirasto myynyt 2016 rakennusliikkeelle määräalan rakennuksineen.

13

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue on tiivistä ydinkeskustaa, jossa ympäristö on liike- ja kerrostalokortteleita. Aseman edusta on nykyisellään jäsentymätön, rautatieaseman paikoitukseen tarvitaan lisäalueita. Rautatien välilaiturille tarvitaan esteetön ja turvallinen pääsy. Kuva: Sijainti kaupunkirakenteessa

Luonnonympäristö Kaavamuutosalueella ei ole luonnonympäristöä. Rautatiealue on nykyisellään puistomainen ja alueelle sijoittuu rautatieläisten 1940 -luvun tyhjillään olevat työtilat, joiden pihapiirissä on istutettua puustoa, lajeina mm. koivu, sembramänty, kuusi.

14

Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Tmi Arto Hautala/ Ympäristö- ja kala-talouspalvelut 2007) on todettuna seuraavaa: ”4.4. Yhteenveto Selvityksessä ei löytynyt sellaisia harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, jotka yksittäisesiintymi-nä tarvitsisivat erityishuomiota. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet (kappale 5.1 ovat alueelle erittäin harvinaisia lehtoja, joissa lajistokoostumus on siten niin ikään alueelle harvinainen.”

Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu 30.10.2017 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. . Suunnittelualueen luontoselvitys (ympäristösuunnittelija Katja Polojärvi ja ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho)

Kuva: Kartoitettu alue.

15

Maaperältään karkeaa hietaa oleva alue on suurelta osin päällystettyä pysäköinti-, piha- ja katualuetta, rautatiealuetta sekä hoidettua viheraluetta. Pieniä hoitamattomia kasvillisuusalueita on Kauppakatuun rajoittuvassa pihapiirissä (entinen VR:n siltavahdin talo) ja pellon pientareella radan itäpuolella.

Kuva 2. Entisen siltavahdin talon hoitamatonta pihapiiriä (a-b), pihojen reunuspuustoa (c), hoidettua viheraluetta (d) ja ojan varsia Koskipuhdon puolella (e-f).

Tulokset: Kasvillisuus ”Alueen kasvillisuutta kartoitettiin 25.10.2017. Viheralueet ovat pääosin hoidettua nurmikkoa. Kadunvarsi- ja puistopuiden lisäksi pihapiireissä on vanhaa pihapuustoa ja paikoin tiheää pensaikkoa. Kauppakatuun rajoittuvan VR:n entisen siltavahdin talon pihapiiri on kasvillisuudeltaan villiintynyt. Pihapiirin kasvilajit kuten pietaryrtti, nokkonen, pujo, siankärsämö, niitty- ja rönsyleinikki, keltanot sekä apilat ovat pihoilla ja pientareilla yleisesti kasvavaa lajistoa. Rata-alueen reunat ovat kasvistoltaan karuja ja kasvavat paikoin vain maitohorsmaa. Koskipuhdon puolella Ratakatuun rajoittuvan pellon pajuttuneissa ojanvarsissa kasvaa kosteiden kasvupaikkojen lajeja kuten mesi-angervoa ja metsäkurjenpolvea sekä muita edellä mainittuja pientareille tyypillisiä lajeja. Pelto on viljelyskäytössä.

16

Alueella ei havaittu erityisiä kasvillisuuskohteita tai luontotyyppejä. Alueelta ei löytynyt rauhoitettuja, tiukkaa suojelua edellyttäviä tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei havaittu. Rakennetussa ympäris-tössä viheralueilla on kuitenkin tärkeä merkitys maiseman monimuotoisuuden säilyttä-misessä.” Linnusto Linnusto koostuu lähes yksinomaan kulttuuriympäristölle tyypillisestä lajistosta. Äänekkäimpiä ja näkyvimpiä ovat kesykyyhkyt, naakat ja harakat. Näistä lajeista alueen pesimälinnustoon kuulunee vain harakka. Vanhojen pihapiirien lintuja ovat mm. tali- ja sinitiaiset ja kirjosiepot. Etenkin hoitamattomissa pensastoissa viihtyvät pajulintu, puna-rinta, lehtokerttu ja pensaskerttu, puustoisilla alueilla myös pajulintu ja peippo. Rata-alueen tuntumassa ja sen itäpuolella olevat rikkaruohokasvustot vetävät puoleensa siemensyöjiä, kuten urpiaisia. Pensasaidoissa on nähty pikkuvarpusia. Alueen linnusto on kuitenkin vähäistä niin lajistoltaan kuin parimääriltäänkin”

”Alueella ei ole varsinaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita. Alueelta ei todettu sellaisia luontoarvoja tai lajiesiintymiä, jotka rajoittaisivat alueen maankäyttöä tai suunniteltua kaavoitusta.”

Kuvia rakennetusta lähiympäristöstä (kuvat Google Maps), Kuva: Kaavamuutosaluetta vastapäätä Rautatiekadun toisella puolella 1. kaupunginosan korttelit 5 ja 8: 1) Asuin- liikekiinteistö, rakennettu v. 2003 2) Toimistorakennus, rakennettu v.1985 3) Osuuspankki, rakennukset vuosilta 1959-1983 4) Purettava entinen liikerakennus, purkulupa myönnetty 2017

1..

.

2

.

3

.

4

.

17

Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueelle sijoittuu keskustapalveluja: rautatieasema, taksiasema, linja-autoasema sekä Matkahuollon palvelut. Edellisten lisäksi (erikoiskaupan kivijalkamyymälöitä, apteekki, kahvila ja pitseria sekä lääkärikeskus.

Kuva: Ote Ylivieskan keskustan osayleiskaavan liitteestä nro 3 Nykyiset työpaikka-alueet

Liikenne Ylivieskan ns. matkakeskusalue (rautatieasema ja linja-autoasema ja taksiasema) on liikenteellisesti vilkas (rautatie ja matkustajien noutoja saattoliikenne). Ylivieska on raideliikenteen solmukohta ja aseman matkustajaliikenne edellyttää myös paljon autopaikoitusta. Asemakatu ja Rautatiekatu ovat ydinkeskustan vilkkaimmin liikennöityjä katuja. Alueelle tullaan myös kävellen ja pyörällä ja nykyisellään asema-alue ja Rautatiekadun kevyen liikenteen väylä ovat jäsentymättömiä. Aseman kohdalta ei ole nykyisellään pääsyä radan itäpuolelle.

18

Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa, arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2008 (K-P:n Arkeologiapalvelu / Hans-Peter Schulz 30.11.2008) on käsitelty myös nyt kaavoitettavaa aluetta. Inventoinnin mukaan suunnittelualueelta ei tunneta muinais-muistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ajantasaisin tieto hankealueen muinaisjäännöksistä kaavoitushankkeen suunnittelun lähtövaiheessa löytyy Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä http://kulttuuriymparisto.nba.fi. Tiedot hankealueen muinaisjäännöksistä on tarkistettu em. rekisteristä 3.10.2017.

Suunnittelualue

19

Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot.

Kuva: Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu raideliikenteen melualueelle. Suunnittelualue on sijainniltaan logistisesti keskeinen. Nykyisellään alueella kulkeminen kävellen, pyöräillen ja autolla on jäsentymätöntä ja turvatonta. Autopaikoitusta ei ole riittävästi. Nopeusrajoitus keskustassa autoillen on enintään 40 km/h. Melu Kaavamuutosalue rajoittuu rata-alueeseen ja suunnittelualueeseen kohdistuu rautatien raideliikenteen aiheuttama melu. Melun on arvioitu Oulu-Seinäjoki ratahankeen YVA- selvityksessä kantautuvan 55 dB:n suuruisena noin 50-1500 metrin päähän rautatiestä. Meluselvitys on laadittu 29.12.2017 (Liikenneviraston toimeksiannosta/ Ramboll Finland Oy), ja siinä todetusti: Meluselvityksessä on Koskipuhdontien nykyliikennemääränä käytetty KVL 8000 (raskaita 5 %), ja ennusteliikennemääränä v 2035 KVL 13 000 (raskaita 5%). Rautatiekadulla nykyliikennemääränä on käytetty KVL 4269 (raskaita 5 %). Nopeutena Koskipuhdontiellä ja Rautatiekadullaon käytetty arvoa 40 km/h.

20

Ratasuunnitelma mahdollistaa nopeuden noston raiteilla 1 ja 2 nykyisestä 70 km/h nopeuteen 90 km/h. Näitä nopeuksia on käytetty läpi ajavan tavarajunaliikenteen osalta. Henkilöjunat pysähtyvät asemalla, niiden nopeus on huomioitu seuraavasti: aseman kohdalta ± 100m nopeus on 40 km/h, 100-200 m 60 km/h ja 200-400 m 70 km/h (ennuste 80 km/h). Raiteilla 3-7 kulkeville tavarajunille on nopeutena käytetty rajoituksen mukaista nopeutta 30 km/h. Raiteelle 2 liittymisen jälkeen nopeudeksi on asetettu 40 km/h. Selvityksessä todetusti: ”Nykytilanteessa ratamelun päiväaikaisen melun 55 dB alueelle sijoittuu 5 asuinrakennusta radan länsipuolella ja yöaikaisen 50 dB melun alueelle sijoittuu 10 asuinrakennusta radan länsipuolella.” Selvityksen kuvissa 1-6 on esitetty suunnittelualueen meluvyöhykkeet nykytilanteessa: Kuva 1: Kuva:2

21

Kuva 3: Kuva 4:

22

Kuva 5: Kuva 6:

23

Tärinä Selvityksessä Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen, ympäristövaikutusten

arviointiselostus / Ratahallintotokeskus 2006 on todennettu alustavasti, että suunnittelualue ei sijoitu tärinän riskialueelle. Kaksoisraiteen on arvioitu alentavan tärinää ja lisäksi aseman kohdalla junaliikenteen nopeudet ovat minimissään, mikä myös alentaa tärinää suunnittelualueella.

Kuva: Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ratahallintotokeskus 2006. Kuvassa suunnittelualueen kohdalle ei ole merkitty tärinän riski-aluetta.

Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys on laadittu 7.12.2017 (Kaupungin toimeksiannosta/ Ramboll Finland Oy), jossa Suunnittelualuetta koskien on tärinästä todettuna: Mitattu maaperän tärinä ja sen perusteella arvioitu rakennuksissa esiintyvä tärinä asettuu pääosin luokkaan D, vw,95 < 0,6 mm/s. Erityisesti vaakavärähtely, joka raken-teessa esiintyy rakennusrungon tärinänä, on merkittävää. Tulos on riittävä nykyisten asuinkäytössä olevien rakennusten suhteen, mutta uudisrakentamisen yhteydessä tulisi ryhtyä toimiin tärinän vähentämiseksi. Tärinän vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet tulee suunnitella tapauskohtaisesti rakennussuunnittelun yhteydessä. Uusille ja oleville liike- tms. rakennuksille, joissa ei ole tärinäherkkiä toimintoja, luokan D täyttyminen on riittävää eikä niille välttämättä tarvita erityisiä tärinän vähentämistoimenpiteitä. Oleville rakennuksille ei selvitysten perusteella vaadita erityisiä toimenpiteitä.

Suunnittelualue

24

3.1.3 Maanomistus

Kaavamuutosalue on 3,34 ha. Alueesta omistaa kaupunki 9 %.

Kaupunki Valtio (Rautatiealue)

VR-Yhtymä Oy Yksityinen

25

3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskunta-rakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunki-verkostoon. Kuva: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta 17.2.2005

Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain.

1.vaihekaava ympäristöministeriö vahvisti 23.11.2015: - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turve tuotanto alueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka.

Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015)

26

Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä, jotka koskevat suunnittelualuetta:

ALUEELLINEN KESKUSTATOIMIMINTOJEN ALUE

1.vaihekaava: Merkinnällä osoitetaan maakunnan alueellisten keskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista, Ylivieskassa myös matkakeskus. Alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja – kohteet (RKY 2009) on esitetty näiden maakuntakaavojen ja määräysten lopussa.

3.vaihekaava valmisteluvaihe: Merkinnällä osoitetaan maakunnan alueellisten keskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista, Ylivieskassa myös matkakeskus. Alueella olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet ja -kohteet on esitetty maakuntakaavan selostuksessa *) Raahessa alueeseen sisältyy Museoviraston määrittelemä kaupunkiarkeologinen alue, jolla tunnetaan muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia maanpinnan alla olevia kulttuurikerroksia ja rakenteita. *) Kaavamuutosalueelle sijoittuu maakuntakaavoituksessa osoitettu arvokas rakennettu

kulttuuriympäristö Alue nro 1.Rautatieaseman alue (selostus sivu 78).

2. vaihekaava: Maakuntahallitus hyväksyi 7.12.2016. kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) j Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015) Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava (7.12.2016)

3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. Valmisteluvaiheen kuuleminen 10.4 -12.5.2017 Suunnittelualuetta koskee kma- merkintää koskevan suunnittelu-määräyksen päivittäminen: ”Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4000 k-m², lukuun ottamatta -maakuntakaavassa osoitettua Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m² sekä - Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m². ”

Kuva: Ote 3. vaihemaakuntakaavaluonnos, nähtävillä 10.4.2017-12.4.2017.

27

Suunnittelumääräykset: Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin perustuvan kokonaisuuden. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristöjen tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan keskustatoimintojen alueita tulee kehittää maakunnan alueellisina kaupan pääkeskuksina. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota alueellisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja keskustatoimintojen alueen hallittuun laajentamiseen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitukset kerrosalaneliömetreinä (k-m2) - Raahe: ei enimmäismitoitusta - Ylivieska: 50 000 - Kuusamo: 50 000 *) *) Huom. Yliviivaukset tehtynä 3. vaihemaakuntakaavan päivityksessä Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 § 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030.

Yleiskaavassa kaavamuutosalueelle on osoitettu:

Kaavamuutosalue

28

29

Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja: Ak 22.8.1974. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna 1. kaupunginosan Asemakadun katualuetta ja rautatien liikennealuetta. Ak 6.3.1979. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna 1. kaupunginosan asuinliike (AL1) ja asuinliikekerrostalo (ALK) rakennusten sekä huoltoaseman (LH II) korttelialueita. Ak 30.5.1991. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna 1. kaupunginosan huoltamorakennusten (LH) ja asuinliikerakennusten (AL) sekä linja-autoaseman (LA) korttelialueita. Ak 25.11.1976. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna 3. kaupunginosan puistoaluetta Ak 26.1.1982. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna 3. kaupunginosan rauta-tien liikennealuetta.

Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella

30

Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavamuutosalueelle tulee laadittavaksi erillinen tonttijako (MRL 79 §).

Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 §:n mukaiset vaatimukset. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 22.1.2018. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.

4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet

4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve

Pohjanmaanradan kaksoisraiteen valmistuttua on tarpeen myös kehittää Ylivieskan asema-aluetta ja aseman edustaa liikenneviraston ja kaupungin suunnitelmiin perus-tuen. Alueelle osoitetaan paikka asematunnelille, jolta on turvallinen ja esteetön pääsy väliraiteille ja radan alitse asematunnelin kautta toteutetaan myös kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle, mikä parantaa keskustan saavutettavuutta. Kaavamuutoksella osoitetaan myös pääsy liikenneviraston suunnittelemalle rautatiematkustajien autopai-koitukselle ja katetulle pyöräpaikoitukselle sekä kehitetään että joustavoitetaan rauta-tieaseman ja linja-autoaseman nouto- saattoliikennettä ja niiden edellyttämiä aluetar-peita. Suunnittelussa tulee huomioida, että aseman edusta on keskustan kaupunkiku-van kannalta tärkeä julkinen sisääntulo.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Asemanseudun ja siihen liittyvän kasarmialueen kaavoitus on ollut vireillä useiden vuosien ajan. Pohjanmaan kaksoisraiteen toteutumisen jälkeen on liikennevirasto valmistautunut myös Ylivieskan asema-alueen kunnostamiseen ja toteuttamiseen turvalliseksi sekä esteettömäksi toteuttamalla pääsyn radan alituksesta väliraiteille. Ylivieskan asema-alueen liikennejärjestelyjen suunnittelu on aloitettu vuoden 2017 aikana yhteistyössä liikenneviraston ja kaupungin kesken. Maankäyttöyksikössä on laadittu kaavoituksen valmisteluaineistona: alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos syys- lokakuussa 2017. Alueen kaavan laatimisesta (1-vaihe) tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 24.10.2017 § 97. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineisto nähtäville. Kaavoitus ilmoitetaan vireille tulleeksi kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja Kalajokilaakso- lehdessä.

31

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

Osallisia ovat kaavamuutosalueen maanomistajat, valtio ja kaupunki sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Paikallisviranomaisia ovat Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu, Ylivieskan Vesiosuuskunta, Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, Elisa Oy/Tuotanto ja Sonera Carrier Networks Oy, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio/ Terveysvalvonnan toimipiste. Muita viranomaisia ovat m: Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Museo, Museovirasto. Maanomistajana ja toimijana osallisia ovat mm VR- Yhtymä Oy ja Liikennevirasto. Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kaava-asiakirjojen nähtävillä olon yhteydessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ole. Kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus pitivät ehdotusvaihetta käsittelevän työneuvottelun tammikuussa 2018. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavamuutoksen ollessa nähtävillä. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluvaiheen mielipiteistä ja ehdotusvaiheen muistutuksista tehdään kooste kaavaselostukseen. Kaavan etenemisestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehden Kalajokilaakson lisäksi kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on erikseen selvitetty vuorovaikutusmenettely, tulee selostuksen liitteeksi.

4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet

Asemakaavamuutoksen laatimisen tarkoituksena on kehittää asema-aluetta liikenteel-lisesti ja rakenteellisesti. Suunnittelualueella: 1) Asemarakennus osoitetaan rakennussuojelualueena. Asemarakennus on maakunnallisesti arvokas rakennus (maakuntakaava kohde nro 1 Rautatieaseman alue, kts sivu 78). 2) Radan alitus, jonka kautta esteetön pääsy välilaiturille sekä yhteys kevyelle liikenteelle keskustasta radan itäpuolelle. 3) Aseman edustaa kehitetään palvelemaan rautatieaseman nouto-, saatto- sekä henkilöliikennettä. Asemakadun ja asemanedustan liikennesuunnitelma, mikä vaikuttaa Linja-autoaseman korttelin 27 rajaukseen. Alueelle kaavoitetaan katuaukio, jolle sijoittuu Feriatis- patsas. 4) Autopaikotusta lisätään rautatien matkustajaliikenteen tarpeisiin, samoin katettuja pyöräkatoksia. 5) Asumista osoitetaan yksityisen valtiolta ostamalle noin 0,3672 hehtaarin suuruiselle alueelle, jolla sijaitsee 40 -luvun rakennuksia, joissa on ollut rautatieläisten työtiloja (vuokrattu asumiskäyttöön) sekä ratavartijan vahtitupa (tyhjillään). 6) Korttelin ALK korttelin nro 7 asemakaavamerkinnät ajantasaistetaan. Alueelle osoitetaan Asuinliikekortteli (AL) ja asuinpientalokortteli (AP) -alueita.

32

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena lisätä keskustassa sijaitsevien rautatie ja linja-autoaseman saavutettavuutta ja aseman edustan sekä lähiympäristön viihtyisyyttä. Kaupungin tavoitteena on yhdis-tää alikulku ja kulku rautatien välilaitureille samaan paikkaan ja toteuttaa se kaupungin ja liikenneviraston yhteishankkeena. Asemakaavaan perustuen laaditaan erillinen tonttijako (MRL 79 §). Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. suunnittelumääräyksissä todetaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Rautatieaseman alue (kohde nro 1) sisältyy luetteloon Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (maakuntakaavan selostus sivu 78). Keskustan yleiskaavassa alue on varattu radan länsi- ja itäpuolella keskustatoimintojen alueeksi (C-1 ja C-2). Yleiskaavan kaavamääräyksen mukaisesti kaavoituksella tavoitellaan viihtyisää kaupunkitilaa ja tavoite on kehittää kaupunkikuvaa ja ympäristön laatua. Kaavamuutoksella toteutetaan kevyen liikenteen radan alitus, joka yhdistää asema-alueen liikenteellisesti, toiminnallisesti sekä kaupunkikuvallisesti radan itäpuoliseen keskusta-alueeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kevyen liikenteen ympäristön viihtyisyyteen, alikulun liittymiseen kaupunkiympäristöön sekä ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen asema-alueen ympäristössä. Asemanseutua on suositeltavaa kehittää myös keskusta-aluetta rikastuttavana korkeatasoisena palveluja asuinalueena. Yleiskaavassa on merkittynä, että Ylivieskan Asemarakennus on maakunnallisesti arvokas. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta ja on hyvin saavutettavissa ja alueella on rautatieasema, linja-autoasema sekä taksiasema. Tavoitteena on, että kaavamuutos vahvistaa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti rakennettua ympäristöä sekä sujuvoittaa ja selkiyttää alueella liikennöintiä. Suunnittelualue rajoittuu rautatie- ja katualueeseen, joten kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä tulee huomioitavaksi liikenteen vaikutukset (melu ja tärinä).

33

4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Radan alitusta varten on laadittu vuonna 2008 rakennemallit 1-4 ja tutkittu vaihtoehtoja rakennemalleja radan alituksen paikasta. Jatkotyön pohjaksi valittiin rakennemalli Ve A (rakennemalli 2) alikulku Torikadun jatkeena ja Ve B (rakennemalli 3) alikulku Asema-kadun jatkeena. Vaihtoehtotarkastelu ja niiden vaikutukset on selvitetty asemakaava-luonnosvaiheen selostuksessa 21.5.2010/ laatija Airix Ympäristö, kts kaupungin kotisivut www. ylivieska.fi/ tekniset palvelut/kaavoitus /laadinnassa olevat kaavat/asemakaavoi-tus/asemanseutu /selostusluonnos, asemakaavan muutos ja laajennus vaihtoehdot A ja B.

Rakennemalli nro 2 Rakennemalli nro 3 Kaavarunkoluonnokset A ja B asemakaavamääräyksillä laadittiin 2010 laatija Airix Ympäristö, Kaavarunkoluonnokset on esitetty kts kaupungin kotisivut www.ylivieska.fi/ tekniset palvelut/kaavoitus /laadinnassa olevat kaavat/asemakaavoi-tus/asemanseutu /kaavakartat muutos ja laajennus vaihtoehdot A ja B. Kaavaluonnos A Kaavaluonnos B

34

Liikenneviraston ja kaupungin välisissä neuvotteluissa vuosina 2016-2017 on päädytty toteuttamaan radan alitus Asemakadun jatkeelle ja alitus toteutetaan vain kevyen liikenteen tarpeita varten. Alituksesta esitetään kaavamuutoksessa Koskipuhdon kau-punginosaan radan itäpuolelle kevyen liikenteen katu. Tekninen palvelukeskus kaavatiimi päätyi asemanseudun kaavoituksen vaiheistukseen. 1-vaiheessa käsitellään rautatieaseman pohjoispuoli ja aseman edusta ja ns. Kasarmi-alue käsitellään 2 vaiheessa. Syyskuun 20 päivänä 2017 pidettiin Ylivieskan asemajärjestelyjä koskien yleisötilaisuus, jossa esiteltiin ratasuunnitelma ja Asemakadun sekä kevyen liikenteen järjestelyjen katusuunnitelma yleisölle. Tilaisuudessa esitetyt suunnitelmat ovat seuraavassa: Kuva: Asemakadun ja alikäytävään liittyvän kevyen liikenteen väylän katusuunnitelma Asemapiirros /VR-Track Oy 31.8.2017. Kuvaotteessa on aseman edusta.

35

Kuva: Ylivieskan asemajärjestelyt/Ratasuunnitelma Liikennepaikka 630+000-630+800 Liikennevirasto/ Ramboll syyskuu 2017.

Kuva: Ote ratasuunnitelmasta Asemalta pääsy alitukseen ja välilaiturille portaiden ja hissien kautta. Kuva: Ote ratasuunnitelmasta. Matkustajaliikennettä palvelevaa autopaikoitusta on ratasuunnitelmassa osoitettu noin 108 autopaikkaa. Autopaikoitusalueen kautta on järjestettävissä ajoyhteys kortteliin 7 asemakaavoitettaville asuinpientalojen tonteille 12 ja 13 (AP) sekä liiketontille (AL) 11.

36

Ylivieskan asemajärjestelyt/ Ratasuunnitelmaa on tarkennettu, alla otteita laadituista kustannusjakokartasta (Liikennevirasto / Ramboll 20.10.2017).

Ote: Aseman edusta

Ote: Autopaikoitusalue ja kevyen liikenteen yhteys

37

Ehdotusvaiheeseen asemajärjestelyjen suunnitelmia on tarkennettu: Kuva: Asemakatu, kadun ja pysäköintialueen rakennussuunnitelma /Ramboll 28.12.2017 Kuva: Liikenteenohjaus/ liikennemerkit ja ajoratamaalaukset /Ramboll 28.12.2017

38

Kuva: Havainnekuva / Näkymä Asemakadun suunnalta suunnittelualueelle /Ramboll 28.12.2017

39

4.5.1 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen

Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 13.11.2017 – 27.11.2017

Kuva: Ote kaavaluonnoskartta

Valmisteluaineistosta esitetty palaute kaavoittajan vastineineen: Kaavaluonnoksesta jätettiin 9 lausuntoa ja yksi mielipide Lausunnot 1. Elisa Oyj /Tuotanto, 13.11.2017 ” Elisalla sijaitsee suunnitellun alikulun pohjoispuolella kaapelikanavareitti, missä sijaitsee paljon kaapeleita. Kaapelien mahdollinen siirto on erittäin kallista. Reitillä olevat kaapelit ovat myös sellaisia, että mahdolliset siirrot on suunniteltava huolellisesti. Siirto vaatinee uusien laitetilojen suunnittelua ja rakentamista, jotka ottavat aikaa. Elisa esittää, että kaapelit voidaan jättää nykyiselle paikalle. Mikäli siirto tulee pakolliseksi, vaaditaan suunnitteluun ja toteutukseen aikaa vähintään yksi vuosi. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Sivulla 2 tällä hetkellä alueella sijaitsevat Elisan kaapelit. Kaapeleiden tarkka sijainti pitää selvittää ennen suunnittelun aloittamista ja tai ennen toimenpiteiden aloitusta.”

Kaavoittaja: Merkitään tiedoksi. Ei muutostarvetta kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavoituksen lähtökohtana on, ettei kaapeleita tarvitse siirtää. Kaapelit sijoittuvat nykyisellään asemakaavan mukaisille katuja rautatiealueille. Kaapeleiden sijaintitieto kartoitetaan kaupungin toimesta ja välitetään liikenneviraston suunnittelijalle huomioitavaksi suunnittelussa. Radan parantamishankkeesta johtuvat mahdolliset johtosiirrot käsitellään ratahankkeen toteutussuunnittelussa ja niistä vastaa Liikennevirasto. Kaupungin alueella mahdollisesti tehtävät siirrot sovitaan alueen tar-kemman katuja kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä kaupungin kanssa. Toteutuksessa ollaan yhteydessä Elisa Oy/ Tuotantoon.

40

2. Jokilaaksojen pelastuslaitos, 1.11.2017 ”Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen.” Kaavoittaja Merkitään tiedoksi. Ei muutostarvetta kaavaehdotusvaiheeseen. 3. Oulun poliisilaitos Ylivieskan poliisiasema, 3.11.2017 ”Poliisi on tutustunut lausuntopyynnön yhteydessä lähetettyyn materiaaliin ja kiinnittää huomioita seuraaviin seikkoihin: - Asemanseudun kevyenliikenteen osittainen siirtäminen alikulkuväylälle parantaa jalan-kulkijoiden sekä polkupyöräilijöiden turvallisuutta. - Poliisi toivoo, että asemanseudun muutostyöt tuovat selkeyttä myös alueella tapahtuvaan pysäköintiin. Tämä edellyttää paikalle asetettavien pysäköintiä koskevien liikennemerkkien lisäksi ajoväyliä, jotka ovat selkeästi ja nopeasti hahmotettavissa autoilijan näkökulmasta katsottuna.”

Kaavoittaja Merkitään tiedoksi. Ei muutostarvetta kaavaehdotusvaiheeseen. 4. Pohjois-Pohjanmaan Museo, 13.11.2017 ”Kaavamuutosalue sijaitsee Ylivieskan Rautatieaseman alueen maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä (Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava 2016). Lausunnolla olevassa asemakaavaluonnoksen selostuksen luvussa 3.1.2 on esitetty suunnittelualueella sijaitsevat rakennukset. Listauksesta puuttuvat entinen Kalajokilaakson Osuusliikkeen leipomo-rakennus (977 -1-7-5, Rautatiekatu 4) ja entinen E-huoltamo (977 -1-7-6, Rautatiekatu 2). Molempien rakennusten inventointitiedot löytyvät KIOSKI - tietokannasta.” ” Asemakaavaluonnoksessa on Vahtitupa- rakennus osoitettu suojelumääräyksellä sr-3. Sen kaavamääräystä esitetään tarkennettavaksi seuraavasti: Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde. Kohteen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä säilyttää. Erityisestijulkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Kohdetta koskevista olennaisista korjaus- ja muutostoimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.”

Kaavoittaja: 1) Kaavaselostusta täydennetään ja selostuksen lukuun 3.1.2 lisätään lausunnossa esitetyt rakennukset inventointitietoineen. Tiedot on tarkistettu KIOSKI- tietokannasta 20.11.2017. Rakennukset on todettu inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Ehdotusvaiheeseen paikallisesti arvokkaat rakennukset huomioidaan kaavamerkinnällä: Rakennusalat merkitään olevien rakennusten mukaisesti määräävinä.

Suojeltava rakennus. Paikallinen, kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus. Rakennuksen muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen katukuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Inventoidun rakennuksen tai sen osan purkaminen vaatii MRL 127 §:n mukaisen purkamisluvan. Todetaan, että rakennusalat LH- korttelin 7 tontilla 10 ja AL- korttelin 7 tontilla 9 merkitään olevien rakennusten mukaisesti määräävinä.

2) Kaavamääräys sr-3 tarkennetaan lausunnossa esitetysti: Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde. Kohteen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä säilyttää. Erityisestijulkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Kohdetta koskevista olennaisista korjaus- ja muutostoimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

sr-4

1)

2)

41

5. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio/ Ympäristöterveydenhuolto, 21.11.2017

Lausunto: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuolto esittää lausuntonaan seuraavaa: Asemakaavan suunnittelussa tulee ottaa huomioon terveydensuojelulain (76311994) 2 §:n vaatimukset: "Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy." Selostuksessa on todettu, että rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa piha-alueen melun vähenemiseen. Suunnittelussa tulee erityisesti tällöin myös huomioida STM:n asetuksen asun-non ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 12 §:n vaatimukset: "Asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja.” Asuinhuoneistossa päiväajan keksiäänitason LAeq (klo7-22) toimenpideraja on 35 dB ja yöajan keskiäänitaso on LAeq (klo 22-7) toimenpideraja on 30 dB. ”Kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpide-rajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen.” Asetuksen toimenpiderajat tulisi huomioida myös meluja tärinäselvitystä laadittaessa. Melu- ja tärinähaittoihin voidaan paremmin ottaa kantaa meluja tärinäselvityksen valmistuttua. Lisäksi terveydensuojelulain (76311994) 27 §:n mukaisesti tulee huomioida: "Milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.”

Kaavoittaja: Merkitään tiedoksi. Kaavaehdotusvaiheessa on laadittu runko- ja tärinäselvitys 7.12.2017 ja meluselvitys 29.12.2017. Kaavaehdotusvaiheessa on esitettynä seuraavat melua ja tärinää koskevat kaavamääräykset:

1.kaupunginosan korttelin 7 tonteilla 11-13 tulee huolehtia siitä, että piha-alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (1993/1992) mukaisia päivä ja yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta.

Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa (uudisrakentaminen) saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95<0,30 mm/s) sekä jo olevien liike- ja asuinrakennusten osalta VTT:n suosituksen mukaisesti tärinäluokka D (v,w95<0,60 mm/s).

Radan läheisyyteen pientalokortteleissa rakennettaessa parvekkeet ja terassit tulee varustaa lasituksin. Parvekkeet ja terassit tulee sijoittaa pääosin rakennuksen meluttomalle puolelle.

42

Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee korttelialueilla varmistaa, että junaliikenteen aiheuttaman runkomelun osalta alitetaan runkomelutaso Lprm <30 dB asuinhuoneistoissa ja runkomelutaso Lprm <40 dB muissa tiloissa.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys värähtelyluokkien vaatimuksen mukaisesta täyttymisestä sekä perustusten lisäeristyksen tarpeesta koskien runkomelua.

Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee AP- korttelialueella uutta rakennetta-essa varmistaa, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on määri-tetty.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on AP- korttelialueella uutta rakennettaessa

esitettävä selvitys, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on arvioitu mittaamalla.

6. VR-Yhtymä Oy, 27.11.2017 VR-Yhtymä Oy antaa lausunnon nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta ja sen selostusosasta alueen maanomistajana. VR-Yhtymä omistaa kaava-alueelle sijoittuvat kiinteistöt 977-406-37-191 ja 977-1-27-1. Kaavaselostuksessa kiinteistöt on merkitty Valtion omistamiksi. VR-Yhtymä pyytää korjaamaan kaavaselostuksen maanomistustiedot. Asemakaavaluonnoksessa VR-Yhtymän omistamille kiinteistöille on osoitettu rautatiealuetta (LR-1), puistoaluetta (VP), henkilöliikenneterminaalin korttelialuetta (LHA-1) sekä katualuetta. Kaavaluonnoksessa esitetty korttelijako ei vastaa nykyisiä kiinteistön rajoja eikä alueen nykyisen toiminnan rajoja. VR-Yhtymä esittää, että kaavamerkintöjä sekä korttelijakoja aseman ympä-ristössä tarkastellaan vielä uudelleen. Mm. seuraavia muutoksia ehdotetaan tehtäväksi kaavan seuraavaan vaiheeseen:

- Asemarakennukselle tulee osoittaa oma tontti omalla, mahdollisimman monipuolisen käytön mahdollistavalla kaavamerkinnällä (eslm. K), joka mahdollistaa myös matkustajapalveluiden sijoittumisen asemalle.

- Henkilöliikenneterminaalin korttelialueen (LHA-1) laajuutta tulee tutkia vielä ja selvittää mm. sen mahdollisuutta ulottua nyt kaavassa osoitetun rautatiealueen puolelle. Tällöin saadaan mahdollistettua alueen nykyisten toimintojen sijoittuminen kokonaan LHA-1-kortteliin. Vaikka linja-autoaseman kortteli osoitetaan tässä asemakaavassa nykyisten toimintojen mukaiseksi, on VR-Yhtymä kiinnostunut neuvottelemaan kaupungin kanssa LHA-1-korttelin kehittämismahdollisuuksista myöhemmin.

Lisäksi VR-Yhtymä toteaa, että ei ole sitoutunut toteuttamaan kustannuksellaan kiinteistölleen osoitettuja pysäköintipaikkoja.

Kaavoittaja: Lausunto merkitään tiedoksi ehdotusvaiheeseen ja lausunnosta huomioidaan seuraavaa:

1) Maanomistustiedot korjataan lausunnossa esitetysti.

2) VR- yhtymä Oy:n omistama asemarakennus jää tässä kaavamuutoksessa edelleen

rautatiealueelle ja ehdotusvaiheeseen luonnosvaiheen LR- 1 merkintä muutetaan LR merkinnäksi. Maakunnallisesti arvokas asemarakennus on osoitettu säilytettäväksi sr-3 merkinnällä. Rakennusta ei saa purkaa ja kaikkien rakennuksessa tehtävien muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

3) VR-Yhtymä Oy:n omistaman LHA 1- korttelialueen laajuutta ei muuteta ja se

säilytetään luonnosvaiheen mukaisena.

1)

2)

3)

43

Kaavoittaja toteaa, että vaikka LHA-1 kortteli ja LR-alueelle sijoittuva asemarakennus osoitetaan kaavamuutosehdotukseen vielä nykyisen toimintojen mukaisina, kaupunki on kiinnostunut ja voi ryhtyä neuvottelemaan kyseisten alueiden kehittämismahdollisuuksista myöhemmin. Kuva: Luonnosvaihe Kuva: Ehdotusvaihe 7. Museovirasto, 28.11.2017 Ylivieskan kaupunki on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Ylivieskan 1. kaupunginosan (Kes-kusta) kortteleita 7 ja 27 sekä katuja rautatiealuetta sekä 3. kaupunginosan (Koskipuhto) puis-to- ja rautatiealuetta koskevasta asemakaavan muutosluonnoksesta. Muutosalue sijoittuu Yli-vieskan rautatieaseman vaiheille, maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan museo on lausunut kaavamuutoksen vaikutuksista rakennettuun kulttuuriympä-ristöön. Museovirasto antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta. Muinaisjäännösten osalta kaavaselostuksessa viitataan Ylivieskan keskustan osayleiskaavan arkeologiseen inventointiin vuodelta 2008 sekä valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin. Niiden mukaisesti kaavamuutosalueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoi-tettuja tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Ei ole myöskään todennäköistä, että tällä tiiviisti rakennetulla ja muokatulla alueella olisi ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskoh-teita. Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Kaavoittaja: Merkitään tiedoksi. Ei muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen. 8. Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 1.12.2017

Asemaseudun kaavoituksen 1. vaiheessa tarkastellaan Ylivieskan rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevan korttelin 7, linja-autoaseman korttelin 27 ja rautatien liikennealueen maankäyttö sekä liikenteen ja autopaikoituksen ratkaisut samoin kuin radan alittava kevyen liikenteen yhteys Ratakadulle Koskipuhtoon. Asemakaavan muutos on tarpeen Pohjanmaanradan kaksoisradan valmistuttua muun muassa asematunnelin ja samalla keskustan saavutettavuutta parantavan kevyen liikenteen yhteyden toteuttamiseksi. Alueella on voimassa 2011 hyväksytty keskustan osayleis-kaava 2030. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava, joka sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 3.3.2017 päivätyllä päätöksellä. Alueella on voimassa myös 2. vaihemaakuntakaava, joka tuli voimaan 2.2.2017. Maakuntakaavan

44

uudistamisen 3. vaihe käynnistyi kesällä 2015. Keskeiset teemat ovat pohjavesi ja kiviainesalueet sekä mineraalipotentiaali ja kaivosalueet. Kaavaluonnoksessa esitetään myös vuoden 2005 kokonaismaakuntakaavan mukaiset, 1.-2. vaiheissa käsittelemättö-mät merkinnät. Kaavaehdotus tulee nähtäville helmi-maaliskuussa 2018. 3. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä on tarkoitus päättää touko-kesäkuussa 2018. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää Ylivieskan kaupunkikuvan kannalta merkittävän ja historiallisesti kerroksisen julkisen sisääntuloalueen kehittämistä tärkeänä. Samalla liitto huomauttaa, että selostuksen osassa 3 Lähtökohdat ei ole mainittu suunnittelualueelle yltävää 2. vaihemaakuntakaavan maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Kauppakatu ja sen historiallista miljöötä rikastuttavia paikallisesti arvokkaita Rautatiekadun alkupään 1960-luvun E-huoltamoa ja entistä Kalajokilaakson Osuusliikkeen leipomoa. Myöskään suunnittelualueella sijaitsevaa maakunnallisesti arvokkaan Ylivieskan rautatieaseman puiston pohjoista osaa ei ole nostettu esiin suunnittelun lähtökohtana. Liitto pyytää täydentämään selostusta ja ottamaan kaavaratkaisussa huomioon myös edellä mainittuihin kohteisiin liittyvät arvot. Kaavoittaja

1)Kaavoituksen valmisteluvaiheen selostuksen lähtötiedoista on epähuomiossa jäänyt

suunnittelualueelle sijoittuvien kahden rakennuksen tiedot pois. Kaavaselostusta täydennetään ja selostuksen lukuun 3.1.2 lisätään lausunnossa esitetyt rakennukset inventointitietoineen. Tiedot on tarkistettu KIOSKI- tietokannasta 20.11.2017. Rakennukset on todettu inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Ehdotusvaiheeseen paikallisesti arvokkaat rakennukset huomioidaan kaavamerkinnällä:

Suojeltava rakennus. Paikallinen, kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus. Rakennuksen muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen katukuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Inventoidun rakennuksen tai sen osan purkaminen vaatii MRL 127 §:n mukaisen purkamisluvan.

Rakennusalat (sr-4) LH- korttelin 7 tontilla 10 ja AL- korttelin 7 tontilla 9 merkitään kaavakartalle olevien rakennusten mukaisesti määräävinä. 2) Kaavaehdotusvaiheeseen lisätään kaavamerkintä määräyksineen:

Maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sijoittuvan AP- korttelialueen

uudisrakentamisessa ja piha-alueiden suunnittelussa sekä puisto- ja pysäköintialueiden rakentamisessa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot.

sr-4

mkha

1)

2)

45

9.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 29.11.2017 Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen eri vastuualueilla ja yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /Luonto ja alueidenkäyttöyksikkö/Alueidenkäyttöryhmä. Kaavaselostuksen lähtötietoihin kulttuuriympäristön osalta tulee täydentää puuttuvat Rautatie-katu 2:ssa ja Rautatiekatu 4:ssä sijaitsevat kohteet (ent. E-huoltamo) ja ent. Kalajokilaakson Osuuskauppaliikkeen leipomorakennus), jotka ovat Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaa-van inventointien yhteydessä arvotettu paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Ohjeelliset rakennus-alat kyseisillä tonteilla eivät tue rakennusten säilyttämistä. 2. vaihemaakuntakaavan inventointiraportissa Rautatieaseman alue on osoitettu maakunnalli-sesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä. Yhtenä alueen arvokohteena on nimetty rautatieaseman viheralueet, joista rautatieaseman pohjoispuoliset osat radan varresta ovat muuttumassa pysäköintialueiksi. Koko AP-korttelialue sijoittuu myös maakunnallisesti arvokkaa-seen kulttuuriympäristöön. AP-korttelialueen uudisrakentamisessa ja piha-alueiden suunnittelus-sa tulisi huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot. Arvojen säilymistä olisi hyvä ohjata kaavamääräyksellä. Suojelumääräystä sr-3 tulee täydentää kaikkien kohteiden osalta Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnon mukaiseksi.

Ympäristönsuojeluyksikkö Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualue sijoittuu raideliikenteen melualueelle. Raideliikenteen meluja tärinäselvitys on kaavaselostuksen mukaan tarkoitus laatia kaavoituksen ehdotus-vaiheeseen. Kaavakartalla on esitetty tavoitteellinen tärinäsuojauksen taso, johon pyritään. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia asemakaavan meluselvitys, jossa otetaan huomioon kaikki oleelliset melulähteet, myös ajoneuvoliikenteen melu. Raideliikenteen osalta meluselvityksessä tulisi ottaa huomioon myös ohiajavien junien hetkelliset yöaikaiset äänitasot. Kaavassa tulee kaavamerkinnäin ja -määräyksin esittää riittävät toimenpiteet, joilla päästään alle melun ohje-arvojen. Kaavassa tulee antaa yksityiskohtaisia määräyksiä toimintojen ja rakennusmassojen sijoittelusta, meluesteistä ja melulle herkkien kohteiden suojaamisesta. Lisäksi tulee käyttää ajoitusmääräystä, joka velvoittaa rakentamaan meluesteenä toimivat rakennukset tai rakenteet ennen melulle herkkien kohteiden ottamista käyttöön. Laadittu meluja tärinäselvitys tulee esittää kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotuksesta tulee pyytää Liikenneviraston lausunto.

Kaavoittaja: Lausunto huomioidaan seuraavasti: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /Luonto ja alueidenkäyttöyksikkö/Alueidenkäyttöryhmä 1) Kaavoituksen valmisteluvaiheen selostuksen lähtötiedoista on epähuomiossa jäänyt suunnittelualueelle sijoittuvien kahden rakennuksen tiedot pois. Kaavaselostusta täydennetään ja selostuksen lukuun 3.1.2 lisätään lausunnossa esitetyt rakennukset inventointitietoineen. Tiedot on tarkistettu KIOSKI- tietokannasta 20.11.2017. Rakennukset on todettu inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Ehdotusvaiheeseen paikallisesti arvokkaat rakennukset huomioidaan kaavamerkinnällä:


sr-4

1)

2)

3).

4)

5)

46

Todetaan, että rakennusalat (sr-4) LH- korttelin 7 tontilla 10 ja AL- korttelin 7 tontilla 9 merkitään kaavakartalle olevien rakennusten mukaisesti määräävinä.

2) Suunnittelualueen sijainti ydinkeskustassa ja rakentuneessa ympäristössä sekä maa-kunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä tuo haasteita aseman edustan toimin-nallisuuden toteuttamiseksi ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Nykyisellään rakennusten edustalla on sekoittuneena ja jäsentymättömänä paikoi tuksen, taksien pysäköinnin sekä rautatien matkustajaliikenteen saatto- ja nouto toiminnot. Kaavoituksen pohjaksi laadituilla suunnitelmilla on autopaikoitusta järjestelty uudestaan ja kokonaisuudessaan uusilla järjestelyillä lisätään suunnittelualueen autopaikoituksen määrää merkittävästi. Katu- ja paikoitusalueita toteutettaessa rakenteilla, kuten kivetyksillä ja muilla pinnoitteilla selkiytetään aseman edustan toimintojen sijoittumista. Alueelta on laadittu myös ympäristösuunnitelma rautatiealueelle (LR-1) toteutettavasta aukiosta istutuksineen, Aukiolle sijoittuu Feriatis-patsas. Rautatiealueelle toteutettavassa pysäköintialueen suunnitelmassa on osoitettu vihertaskuja, joissa nykyisen rautatieaseman ympäristön puustoa säilyy. Kaavaehdotusvaiheen lisätään kaavamerkintä määräyksineen:

Maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sijoittuvan AP- korttelialueen

uudisrakentamisessa ja piha-alueiden suunnittelussa sekä puisto- ja pysäköintialueiden rakentamisessa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot.

Suojelumääräys sr-3 on täydennetty kaikkien kohteiden osalta Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnon mukaiseksi seuraavasti: Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde. Kohteen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä säilyttää. Erityisestijulkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Kohdetta koskevista olennaisista korjaus- ja muutostoimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Ympäristönsuojeluyksikkö 3 ja 4) Suunnittelualuetta koskien on laadittu Ylivieskan Asemajärjestelyt, Rata- ja Ra-kennussuunnittelu Meluselvitys /Ramboll 29.12.2017 (Vastaanottaja Liikennevirasto) ja Raideliikenteen tärinäselvitys / Ramboll 7.12.2017 (Vastaanottaja Kaupunki) Selvitykset ovat kaavoituksen liitteenä. Meluselvityksessä on lausunnossa esitetysti huomioitu myös ajoneuvoliikenteen melu: Koskipuhdontien nykyliikennemääränä käytetty KVL 8000 (raskaita 5 %), ja ennusteliikennemääränä v 2035 KVL 13000 (raskaita 5%). Rautatiekadulla nykyliikennemääränä on käytetty KVL 4269 (raskaita 5 %). Nopeutena Koskipuhdontiellä ja Rautatiekadulla 40 km/h. Meluselvityksessä todetusti kaava-alueen yöajan melu ylittää ohjearvon 50 dBA siten, että piha-aluilta ei löydy sen alittavia vyöhykkeitä ja selvityksessä todetaan, että (50 dBA on mahdollista soveltaa, koska alueella on ollut jo aiemmin asutusta. Kaavaehdotuksessa ei määräyksessä enää esitetä: ”Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo22-7) saa ulkona ylittää 45 dBA”.

mkhar

47

Ehdotusvaiheeseen osoitetaan julkisivun äänitasoeroa koskeva merkintä 41 dBA:n

suuruisena , koska selvityksessä on todettuna: Yöajan junaliikenteen aiheuttama enimmäistaso on 86 dBA, mikä edellyttää julkisivulta 41 dBA äänitasoeroa junamelua vastaan (L= 41 dBA). Tällöin sisällä ei ylitetä 45 dBA tasoa. Selvityksiin perustuen todetaan: Luonnosvaiheessa on esitetty määräykset.

Kaavassa on merkintä osoittamassa alueen, jolla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden melua vastaan on oltava vähintään 35 dBA.

1.kaupunginosan korttelin 7 tonteilla 11-13 tulee huolehtia siitä, että piha-alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (1993/1992) mukaisia päivä ja yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dBA. Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo22-7) saa ulkona ylittää 45 dBA. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta.

Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95<0,30 mm/s).

Alla täydennetyt melua- ja tärinää koskevat määräykset kaavoituksen ehdotusvaiheeseen: Kaavoituksella on osoitettu Oulu - Seinäjoki rautatiealueen vaikutusalueelle asuinkortteleita, jonka vuoksi kaavamääräyksiin on merkitty:

Kaavassa on merkintä osoittamassa alueen, jolla rakennuksen ulko-seinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden melua vastaan on oltava vähintään 41 dBA.

1.kaupunginosan korttelin 7 tonteilla 11-13 tulee huolehtia siitä, että piha-

alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (1993/1992) mukaisia päivä ja yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dBA. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta.


Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa (uudisrakentaminen) saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95<0,30 mm/s) sekä jo olevien rakennusten osalta VTT:n suosituksen mukaisesti asuinalueiden tärinäluokka D (v,w95<0,60 mm/s).

48

Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee korttelialueilla varmistaa, että junaliikenteen aiheuttaman runkomelun osalta alitetaan runkomelutaso Lprm <30 dBA asuinhuoneistoissa ja runkomelutaso Lprm <40 dBA muissa tiloissa.


Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee AP- korttelialueella uutta rakennettaessa varmistaa, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on määritetty.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on AP- korttelialueella uutta

rakennettaessa esitettävä selvitys, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on arvioitu mittaamalla.

5) Liikennevirastolle on toimitettu luonnosvaiheessa lausuntopyyntö kirjeitse 1.11.2017 seuraavasti:

Liikennevirasto / Kirjaamo ”Rautatie”PL 33, 00521 Helsinki ja

Pöyry CM Oy Oulun aluetoimistoTaru Rouvinen Tutkijantie 2 A-D, 90590 Oulu ja toinen kirje toimitettiin 22.11.2017 osoitteeseen Ramboll CM Oy Kiviharjunlenkki 1, 90220 Oulu (POPELYSTA 21.11.2017 sähköpostilla saadun osoitetiedon mukaisesti). Ehdotusvaiheessakin lausuntopyyntö toimitetaan Liikennevirastolle. Mielipiteet 1.Ylivieskan Taksi Oy, 23.11.2017 Ylivieskan Taksi Oy:n taksiasemalta liikennöi 18 taksia, joista 6 kpl 1 + 8 ja 12 kpl "normitakseja". Maanantaista - perjantaihin 7:00-15:00 on vuorossa keskimäärin 15 autoa. Perjantai- ja lauantai öinä autoja on ajossa normaalisti 9 kpl. Muina aikoina autoja on 3 - 6 kpl. Kokonaisuutena suunnitelmiin tai kaavamuutokseen meillä ei ole huomautettavaa. Liikennejärjestelyt ja niihin liittyen tiedostossa Keskustan asemakaavan muutos selostus sivulla 28 oleva luonnos asema-aukion alueen muutoksista sen sijaan on aiheuttanut meissä huolta liikennejärjestelyjen sujuvuudesta alueella perustuen kokemukseemme siitä kuinka paljon liikennettä ja autoja on pysäköitynä alueella junien tuloaikaan {varsinkin viikonloppuisin) ja erityisesti viikonloppu öisin taksiaseman naapurissa. Ensivaikutelma suunnitelluista liikennejärjestelyistä vaikuttaa erittäin ruuhkautumisalttiilta. Muutama auto saa koko "pihan" jumiin, jos otto/jättöpaikat ovat täynnä ja muut samalla asialla olevat vain ajavat samaan lenkkiin. Samalla hidastuu taksien lähtö asemalta, jos "saatto-liikenteen" lenkki on tukossa. Takseille on varattu 8 paikkaa taksiaseman eteen, valitettavasti meillä on paljon niitä hiljaisiakin hetkiä ja päiviä, jolloin asemalla on yhtä aikaa 10- 15 autoa eli autot eivät yksinkertaisesti mahdu järkevästi silloin tuon suunnitelman mukaiselle alueelle. Meillä ei myöskään ole "ylivuototolppaa" päiväliikenteessä, mistä voisi sitten siirtyä tolpalle, kun sinne tulee tilaa.

Kaavoittaja: Merkitään tiedoksi. Ei aiheuta muutosta kaavaan. Asemakaavahanke perustuu pääradan parannus- ja lisäraidehankkeeseen ja sen yhteydessä tehtyyn Ylivieskan asema-alueen liikenne- ja tilankäyttösuunnitelmaan, jossa alueen viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta halutaan parantaa. Mielipiteessä on esitetty huolestuneisuus liikenteen ruuhkautumisesta asema- ja matkahuolto-rakennusten sekä taksiaseman edustalla kaavoituksen toteutuessa.

49

Alueen sijainti ydinkeskustassa ja rakentuneessa ympäristössä tuo haasteita aseman edustan toiminallisuuden toteuttamiseksi. Nykyiselläänkin rakennusten edustalla on sekoittuneena ja jäsentymättömänä paikoituksen, taksien pysäköinnin sekä rautatien matkustajaliikenteen saatto- ja noutotoiminnot, kuten myös kävely ja pyöräily. Kaavoituksen pohjaksi laadituilla tarkemmilla ympäristösuunnitelmilla on autopaikoitusta jär-jestelty uudestaan ja kokonaisuudessaan uusilla järjestelyillä lisätään suunnittelualueen autopai-koituksen määrää merkittävästi. Katu- ja paikoitusalueita toteutettaessa rakenteilla, kuten kive-tyksillä ja muilla pinnoitteilla selkiytetään aseman edustan toimintojen sijoittumista. Kaavamuutosalueelle on osoitettu suunnitelmassa 8 taksipysäköintipaikkaa taksiasematilojen edustalle. Kaavamuutosalue rajautuu Rautatiekatuun: jatkossa aluetta toteutettaessa sen varteen osoitetaan lisäksi katuvarsipysäköintipaikat taksien käyttöön (lausunnossa esitetysti toimimaan ”ylivuototolppana”).

Ehdotusvaiheeseen tehdyt muutokset:

Ylivieskan asemajärjestelyt/ Ratasuunnitelmaa on tarkennettu ja on myös laa-dittu kustannusjakokartta (Liikennevirasto / Ramboll 20.10.2017), johon perus-tuen on alueen toimintojen, kuten katualueen, puistoalueen ja rautatiealueen rajauksia tarkennettu. Muutokset pinta-aloihin korjataan selostukseen kohtaan Mitoitus ja Aluevaraukset 5.1.1. Puistoalue, pinta-ala 0,2394 ha Katualue, pinta-ala 0,8179 ha Rautatiealue (LR-1) merkintä muutetaan LR- alueeksi, pinta-ala 0,7081 ha.

Asemarakennus, suojeltava rakennus sijoittuu ehdotusvaiheessa LR-alueelle. (Luonnoksessa LR-1 aluetta).

Kaavamääräys sr-3 tarkennetaan seuraavasti: Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde. Kohteen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauk-sissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Kohdetta koske-vista olennaisista korjaus- ja muutostoimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyy-tää museoviranomaisen lausunto.

sr-3

Kuva: Ote Suunnitelma Taksit 4 paikkaa 8 paikkaa

50

Ehdotusvaiheeseen aluemerkintänä: Maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sijoittuvan AP- korttelialueen uudisrakentamisessa ja piha-alueiden suunnittelussa sekä puistoalueen ja rautatiealueen pysäköintialueiden rakentamisessa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot.

Kaavaselostukseen, kohtaan 3.1.2 lisätään kaavamuutosalueelle sijoittuvat rakennukset inventointitietoineen (KIOSKI- tietokanta): entinen Kalajokilaakson Osuusliikkeen leipomorakennus (977 -1-7-5, Rautatiekatu 4) ja entinen E-huoltamo (977 -1-7-6, Rautatiekatu)

Ehdotusvaiheeseen em. paikallisesti arvokkaat rakennukset huomioidaan kaavamerkinnällä ja -määräyksellä:


Alla yhteenveto melua- ja tärinää koskevista määräyksistä kaavoituksen ehdo-tusvaiheeseen:

1.kaupunginosan korttelin 7 tonteilla 11-13 tulee huolehtia siitä, että piha-alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (1993/1992) mukaisia päivä ja yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla kortteli-alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dBA. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta.


Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa (uudisrakentaminen) saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95<0,30 mm/s) sekä jo olevien rakennusten osalta VTT:n suosituksen mukaisesti asuinalueiden tärinäluokka D (v,w95<0,60 mm/s).

Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee korttelialueilla varmistaa, että junaliikenteen aiheuttaman runkomelun osalta alitetaan runkomelutaso Lprm <30 dB asuinhuoneistoissa ja runkomelutaso Lprm <40 dB muissa tiloissa.


mkhar

sr-4

K-2

K-2

51

Kaavassa on merkintä osoittamassa alueen, jolla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden melua vastaan on oltava

vähintään 41 dBA.

Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee AP- korttelialueella uutta rakennettaessa varmistaa, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on määritetty.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on AP- korttelialueella uutta

rakennettaessa esitettävä selvitys, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on arvioitu mittaamalla.

Ehdotus on nähtävillä 1.2.2018 – 5.3.2018

Kuva: Kaavaehdotus

52

5 Asemakaavan muutoksen kuvaus

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset

Kaavamuutosalue on yhteensä noin 3,34 ha, josta osoitetaan: 1)Asuin- liiketalojen korttelialueet (AL), pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6308 ha (68,1 % asuntoalueista, jotka ovat 27,7 % koko kaava-alueesta). Tehokkuus: e= noin 0,68 Rakennusoikeus: 970 + 2200 + 860 + 200 =yhteensä 4230 k-m2 Kerrosluku: II Tonttien lukumäärä 4 Alueella on yksi sr-3 kohde: Vahtitupa

Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti ja kulttuurihisto-riallisesti tai historiallisesti arvokas rakennus

Alueella on kaksi sr-4 kohdetta: E-huoltamo ja entinen Kalajokilaakson Osuusliikkeen leipomo.

Suojeltava rakennus. Paikallinen, kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus.

AL-korttelialueella on autopaikkoja rakennettava vähintään: - 1 autopaikka asuntoa kohti - 1 autopaikka työpaikkaa kohti - 1 autopaikka asiakas- ja vieraspaikoitusta varten 2) Asuinpientalojen korttelialue (AP), pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2950 ha. (31,9 % asuntoalueista) Rakennusoikeus: 450 k-m2 + 450 k-m2 = 900 k-m2 Tehokkuudeksi muodostuu e= noin 0,30 Kerrosluku: II Tonttien lukumäärä 2 - AP-korttelialueen tontilla on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. 3) Puistoalueet (VP) 0,2394 ha Kivikukonpuistikko. Puistoalueelle sijoittuu kivikukko, joka on maakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tai historiallisesti säilytettävä rakennus. 4) Liikennealueet (L), pinta-alaltaan yhteensä noin2,1740 ha (65,1 % koko kaava-alueesta) - Huoltoaseman korttelialue (LH), pinta-alaltaan noin 0,1510 ha. Tehokkuus: tehokkuudeksi muodostuu e= noin 0,17 Rakennusoikeus: 250 k-m2 Kerrosluku: I Alueella on yksi sr-4 kohde.

Suojeltava rakennus. Paikallinen, kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus.

sr-3

sr-4

sr-4

53

LH-korttelialueella on autopaikkoja rakennettava vähintään: - 1 autopaikka työpaikkaa kohti - 1 autopaikka asiakaspaikoitusta varten - Henkilöliikenneterminaalin korttelialue (LHA-1), jolle voi toteuttaa liike- ja toimistoja matkustajatiloja, pinta-alaltaan noin 0,4969 ha. Tehokkuus: tehokkuudeksi muodostuu e= noin 0,20 Rakennusoikeus: 994 k-m2 Kerrosluku: II LHA-1 korttelialueella on autopaikkoja rakennettava vähintään seuraavasti: -1 autopaikka työpaikkaa kohti -5 autopaikkaa asiakaspaikoitusta varten -Rautatiealue (LR), pinta-alaltaan noin 0,8429 ha, joka on 38,8 % liikennealueista (L). Alueen osina kaavamuutoksella osoitetaan: - LR- alueella on yksi sr-3 kohde: Asemarakennus

Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti ja kulttuurihisto-riallisesti tai historiallisesti arvokas rakennus.

- Katuaukio, LR- alueen osa. Alueelle sijoittuu Feriatis-patsas (s-2) historiallinen

muistomerkki. - LR-alueesta osa osoitetaan ohjeellisena rautatien matkustajaliikenteen lyhytaikai-

seen pysäköintiin.

LR- alueelle sijoittuu suunnitelman mukaan noin 108 pysäköimispaikkaa Kiviku-konpuistikkoon ja rautatiehen rajoittuen. Paikoitusalueelle osoitetaan ajoyhteys Asemakadulta ja paikoitusalueen kautta osoitetaan ajoyhteydet AP- korttelialueen 7 tonteille 12 ja 13 sekä korttelin 7 AL- tontille 11. LR- alue merkintä on *) Päällekkäin kaavamerkinnän ma-pp / maanalainen kevyelle liikenteelle varattu alueen osa kanssa

-Kadut noin 0,8179 ha, 15,5 % liikennealueista (L) Asemakatu 0,3372 ha Ajoneuvoliikenteen katu/ Aseman edusta saatto- nouto- ja henkilöliikenne. Nykyisten taksin tilojen ollessa käytössä sallitaan taksien pysäköinti (8 kpl taksipaikkoja)

Asemakadulla linja-autorakennuksen/ taksiaseman edustalla. Rautatiekadun osa 0,0116 ha -Kevyen liikenteen kadut 0,3460 ha, 15,9 % liikennealueista (L). Ratavartijankatu 0,3460 ha

Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tai tie (pp) -Radan alitus/Feriatisväylä 0,1347 ha, pituus noin 67 metriä

Alitus on esitetty kaavamerkinnällä Maanalainen kevyelle liikenteelle varattu alueen osa. ( *)Päällekkäin kaavamerkinnän rautatiealue ( LR) kanssa)

p

sr-3

54

Radan alitukseen on kaavamerkinnällä esitetty välilaiturille pääsy:

Maanalainen tila, johon saa sijoittaa maanalaisista tiloista maan pinnalle tai rakennukseen johtavan porras- ja hissiyhteyden

( *)Päällekkäin kaavamerkinnän rautatiealue (LR) kanssa)

Yleismääräyksiä korttelialueita koskien: Asemakaava-alueella tulee olla erillinen tonttijako. Korttelialueiden tonteilta tulee hulevedet johtaa yleiseen sadevesijärjestelmään ja suunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Alin rakentamiskorkeus pysyvien rakenteiden osalta on: Kortteli 7 tontit 1-3 ja 9-13 + 56.55 (N2000) Kortteli 27 tontti 2 + 56.55 (N2000) Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta on näköyhteys ulos Muutoksia voimassaolevaan nykyiseen tilanteeseen: Alueella on voimassa useita asemakaavoja (Ak 22.8.1974, Ak 6.3.1979, Ak 30.5.1991, Ak 25.11.1976 ja Ak 26.1.1982.)

Henkilöliikenneterminaalin korttelialuetta (LHA) rajataan osittain Asemakadun katualueeseen. LHA-1 korttelin tontille sallitaan rakentamista noin 994 k-m2, joka on noin 54 k-m2 enemmän kuin aikaisemmin.

Huoltoasemarakennuskorttelin (LH) ja ALK- korttelin osat osoitetaan asuinpien-talojen korttelialueen (AP) ja asuinliiketilojen korttelialueen (AL) osaksi. (Rakennusliike ostanut määräalan liikennevirastolta ja kyseiset korttelin osat eivät ole nykyisen asemakaavan mukaan toteutuneet.)

Korttelin 7 kaavamerkinnät ajantasaistettu. AL- korttelialueet (aikaisemmin ALK) Lisäksi kortteliin on osoitettu uutta asumista / kaksi AP- tonttia ja yksi asuinliike-rakennusten tontti (AL).

Aseman edustalla on muutettu osa linja-autoaseman korttelialueesta (LHA) ja osa rautatieliikenteen (LR) alueesta Asemakadun katualueeksi.

Kaavamuutosalueen kerrosalaksi muodostuu yhteensä noin 6374 k-m2 eli kerrosalan määrä lisääntyy alueella noin 114 k-m2, aluetehokkuudeksi muodos-tuu e = 0,19.

Puistoalueet vähenevät nykyisestä noin 0,07 ha ja Rautatiealue (LR) vähenee noin 0,49 ha.

Autopaikkojen määrää lisääntyy nykyisestä 67 autopaikasta 133 autopaikkaan. Aseman edustalle on katusuunnitelmassa osoitettu yhteensä 25 autopaikkaa, joista 14 autopaikkaa saatto- ja noutoliikenteelle, 8 taksipaikkaa ja 3 inva- auto-paikkaa. Autopaikkoja ennen muutosta on ollut 31. Rautatieliikennettä palvelevalle autopaikoitus alueelle on osoitettu 108 ap, (aikaisemmin ollut 36 autopaikkaa).

Korttelialueille uutta rakennettaessa alin rakentamiskorkeus on +56.55 (N2000).

55

5.1.2 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset

56

57

58

5.1.3 Palvelut

Suunnittelualue sijoittuu keskeiselle paikalle kaupunkirakenteessa, josta palvelut ovat hyvin saavutettavissa eri puolilta kaupunkia. Kaavamuutosalueelle sijoittuu henkilö-liikennettä palvelevia rakennuksia.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Asemakaavan muutoksella (Radan alitus, kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle, pysäköintialueiden lisäys radan länsipuolelle) edistetään elinympäristön viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta sekä hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Liikenneympäristön turvallisuutta parannetaan, suunnitelmassa on esitetty alitukseen erilliset kaistat sekä valaistus ja opasteet.

Kuva: Kaavaluonnosvaihe, johon on sovitettuna suunnitelma asemajärjestelyistä (Liikennevirasto/ Ramboll) sekä liikennesuunnitelma Aseman edustalta VR-Track Oy:n laatimana.

59

Havainnekuvia:

Kuva: Näkymä asemalaiturilta, Ramboll Ratasuunnitelma (yleisötilaisuus 20.9.2017)

Kuva: Näkymä Asemalle, Ramboll Ratasuunnitelma (yleisötilaisuus 20.9.2017)

60

Kuva: Jalankulkuväylän leikkaus, ratasuunnitelma Ramboll 20.9.2017/Aihio Arkkitehdit 23.8.2017

5.3 Kaavan vaikutukset

5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Alikulkuyhteyden rakentamien aiheuttaa merkittäviä muutoksia asemanseudun liikenneratkaisuihin ja paikoitukseen ja ratkaisut muuttavat ydinkeskustan kaupunki rakennetta ja kaupunkikuvaa. Kuva: Havainnekuva: Aseman edusta/(VR-Track Oy 31.8.2017

61

Yhdyskuntarakenne Jäsentymätön rautatie- ja linja-autoaseman alue keskellä ydinkeskustaa jäsentyy toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kevyen liikenteen alikulku saadaan sijoitettua kaupunkikuvaan hienovaraisesti. Uusi kevyen liikenteen yhteys Feriatisväylä ja Ratavartijakatu parantavat kevyen liikenteen yhteyksiä keskustan ja radan itäpuolen välillä.

Kuva: Havainnekuva kevyen liikenteen alituksesta / Aihio Arkkitehdit 23.8.2017

Kuva: Havainnekuva kevyen liikenteen alituksesta/ Aihio Arkkitehdit 23.8.2017

62

Palvelut Parantaa alueelle sijoittuvien matkustajaliikenteen palveluja tarjoavien toimijoiden saavutettavuutta. Parantaa rautatieliikennettä palvelevaa pysäköintiä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on jatkossakin keskustapalveluiden aluetta. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen työpaikkamäärään mutta kaavamuutos tukee muutoin alueen elinkeinotoimintaa esim. palvelujen saavutettavuuden kautta (liikennejärjestelyt eli paikoitus ja kevyen liikenteen yhteydet paranevat). Suunnittelualueelle sijoittuu keskustapalveluja: rautatieasema, taksiasema, linja-autoasema sekä matkahuollon palvelut. Edellisten lisäksi alueella on erikoiskaupan kivijalkamyymälöitä, apteekki, kahvila ja pitseria sekä lääkärikeskus.

Virkistys Kaavamuutoksella alueelle on osoitettu toteutettavaksi katuaukio, jolle sijoittuu Feriatis-patsas istuskelupaikkoineen. Aukiolle lisätään pyöräparkki ja istutusalueet.

Kuva vuodelta 5.5.2012/Jukka Voudinmäki. Rautatien rakentamisen 100- vuotismuistomerkki Feriatis -patsas (Antonio da Cudan 1986). Patsaan nimi viittaa juhlistamiseen/juhlintaan. Feria on latinaa ja tarkoittaa festivaaleja/juhlapäivää/ markkinoita.

63

Kaavamuutoksella osoitetaan viheryhteys kevyen liikenteen väylineen aseman saavutettavuuden parantamiseksi. Liikenne sekä melu ja tärinä Autoliikenne ja liikennemäärät Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia ydinkeskustan liikenteeseen, keskusta-alueen sisäinen liikenne aseman ympäristössä selkiytyy kaavamuutoksen toteutuessa. Alueelle lisätään rautatien matkustajaliikenteen autopaikoitusta, josta alueella on ollut puutetta. Rautatieasemalle suuntautuva saatto- ja noutoja henkilöliikenteen lisäys vaikuttaa alueen liikennöintimääriin. Kaavamuutoksella parannetaan alueen liikenneympäristöä. Ylivieskan liikennejärjestelyjen yleissuunnitelmassa vuodelta (Vuonna 2006 Liidea Oy/Plaana Oy) on vuosia sitten todettuna, että liikennevalot toteutetaan ydinkeskustan kaikkiin vilkkaimpiin katuliittymiin, jollaisia ovat mm. Asemakadun ja Rautatiekadun sekä Kauppakadun ja Rautatiekadun risteykset, jotka rajautuvat kaavamuutosalueeseen. Kuva: Ote Ylivieskan liikennejärjestelyjen yleissuunnitelmasta vuodelta 2006 / Ydinkeskustan pääkatujen liittymiin liikennevalot. Liikennemäärät ovat olleet Asemakadun ja Rautatiekadun risteyksessä suuruusluokaltaan noin 500 ajon /vrk ja nykyisellään 616 ajon/vrk ja Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä noin 850 ajon/vrk = kokakuu 2017 liikennelaskennassa 4269 ajon/vrk.

64

Liikennemäärät Rautatiekadulla suunnittelualueen kohdilla lokakuussa 2017: Meluselvityksessä on huomioitu myös ajoneuvoliikenteen melu:

Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu kaavamuutoksen myötä jonkin verran uutta asumista (kaavamuutos mahdollistaa uutta pientaloasumista noin 900 k-m2 eli noin 11-18 asuntoa kooltaan noin 50-80 k-m2), mutta kaavamuutoksella osoitettu rakentamisen määrä ei lisää merkittävästi alueen liikennemäärää (1 autopaikka / asunto ja muutama vieraspaikka). Koskipuhdontiellä, joka rajoittuu kaavoituksella osoitettuun asuin-liikekortteliin, on ajoneuvoliikenteen määrä ollut vuonna 2006 keskimäärin noin 6100 ajon/vrk ja vuoden 2001 tavoitetieverkon liikenne-ennusteeksi on merkitty vuodelle 2020 Koskipuhdontiellä 8500 ajon/vrk. Meluselvityksessä (29.12.2017) on Koskipuhdontien nykyliikennemääränä käytetty KVL 8000 (raskaita 5 %), ja ennusteliikennemääränä v 2035 KVL 13 000 (raskaita 5%). Rautatiekadulla nykyliikennemääränä on käytetty KVL 4269 (raskaita 5 %). Nopeutena Koskipuhdontiellä ja Rautatiekadulla 40 km/h. Kaavamuutos ei vaikuta Koskipuhdontien liikennemääriin. Kuva Nykyverkon liikennemäärät vuonna 2006 (ajon/vrk) Lähde: Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma.

Koskipuhdontien liikennemäärä vuonna 2006 oli 6100 ajon /vrk ennuste 2020 on 8500 ajon/vrk Kaavamuutosalue. Kaavamuutosalue

65

Vuoden 2001 tavoitetieverkon liikenne-ennuste vuodelle 2020 on merkitty Koskipuhdontiellä olevan 8500 ajon/vrk. Vuoden 2010 tavoitetieverkon liikenne-ennuste vuodelle 2030 on 12600 ajon/vrk Meluselvityksessä 29.12.2017 on käytetty 2035 ennusteena 13 000 ajon/vrk.

Raideliikenteen melu ja tärinä huomioidaan kaavamääräyksissä: Raideliikenteen meluja tärinäselvitykset on laadittu kaavoituksen ehdotusvaiheeseen. Kuva: 7: Ennustetilanne 2035 Raideliikenne Päiväajan keskiäänitaso

Koskipuhdontien liikennemäärä ennuste vuodelle 2030 on 6900/6700 eli 12 600 ajon/vrk ja 2035 arvio on 13 000 ajon/vrk Kaavamuutosalue

66

Kuva 8: Ennustetilanne 2035, Raideliikenne Yöajan keskiäänitaso

Meluselvityksessä todetusti kaava-alueen yöajan melu ylittää ohjearvon 50 dBA siten, että piha-aluilta ei löydy sen alittavia vyöhykkeitä ja selvityksessä todetaan, että (50 dBA on mahdollista soveltaa, koska alueella on ollut jo aiemmin asutusta. Kaavaehdotuksessa ei määräyksessä enää esitetä: ”Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo 22-7) saa ulkona ylittää 45 dBA”. Julkisivuihin kohdistuva melutaso:

Ehdotusvaiheeseen muutetaan luonnosvaiheen merkintä 41 dBA:n

suuruisena , koska selvityksessä on todettuna: Yöajan junaliikenteen aiheuttama enimmäistaso on 86 dBA, mikä edellyttää julkisivulta 41 dBA äänitasoeroa junamelua vastaan (L= 41 dBA). Tällöin sisällä ei ylitetä 45 dBA tasoa. Selvityksessä 29.12.2017 on julkisivun kohdistuvasta melutasosta todettu seuraavaa: Kaava-alueen rakennuksiin kohdistuva katuja raideliikenteen yhteismelutaso päivällä on esitetty meluselvityksen kuvassa 17 A. Melutaso on rautatiekadun puolen julkisi-vuissa enintään 64 dB. mikä edellyttää julkisivulta 29 dB äänieristystä (äänierotaso

). Radan puolella uusiin rakennuksiin kohdistuu enintään 63 dB, mikä edellyttää 28 dB äänieristystä. Alle 30 dB:n äänieristävyyksiä ei yleensä merkitä kaavaan. Yöajan yhteismelutaso on esitetty meluselvityksen kuvassa 17 B. Rautatiekadun puolen melu edellyttää julkisivulta 27 dB äänieristystä, ja radan puolella rakennuksiin kohdistuva raideliikennemelu 63 dB edellyttää 33 dB äänieristystä. Yöajan junaliikenteen aiheuttama enimmäistaso LAFmax on esitetty kuvassa 17C. Suurin enimmäistaso on 86 dB, mikä edellyttää julkisivulta 41 dB äänitasoeroa junamelua

67

vastaan . Tällöin sisällä ei ylitetä suositeltua 45 dB tasoa (mm Uudenmaan ELY-keskuksen opas 02/2013). Kaava-alueen melusuojaus:

Kaava-alueen yöajan melu ylittää ohjearvon 50 dB siten, etä piha-alueilta ei löydy sen alittavia vyöhykkeitä (50 dB on mahdollista soveltaa, koska alueella on ollut asutusta), uusilla alueilla sovelletaan 45 dB. Selvityksessä on todennettuna: kun kaava-alueen radanpuoleiselle sivulle toteutetaan 3- kerroksisen talon korkuinen (11 m) massa tai 4 kerroksista taloa vastaava massa: Molemmissa tilanteissa saadaan talon suojan puolelle hiukan alle ohjearvon 50 dB olevia vyöhykkeitä. Melua työntyy kuitenkin pihalle edelleen päätyjen kautta. Selvityksen johtopäätöksessä on todettuna meluvaikutuksista seuraavasti:

” Kaupungin kaavahankkeen alueella yöajan melutilanteen hallinta edellyttää melun-torjunnan jatkosuunnittelua. Kaavaluonnoksen massoittelu ei yksin riitä melun saami-seksi pihoilla päiväaikaan alle 55 dB. ja yöaikaan alle 50 dB. Massoittelulla voidaan muodostaa suojaisia sisäpihoja, mutta niiden pitää olla yhtenäisiä ja riittävän korkeita. toinen vaihtoehto on torjua melua radan lähelle sijoitettavalla meluesteellä. Näiden vaikutus on suositeltavaa tarkistaa melumallilla suunnittelun edetessä” ”Kaavaa varten tarvittava ulkovaipan äänitasoero voidaan määrittää lasketun melutason ja sisällä suositeltavan äänitasonerotuksena Rautatiekadun puolelle ei ole välttämätöntä esittää kaavamääräystä, koska vaadittava äänitasoero on alle 30 dB. Koska rataa lähinnä olevien rakennusten radan puolen ulkovaippaan kohdistuu enimmillään 86 dB enimmäismelutaso, edellytetään äänitasoeron 41 dB toteutumista, jotta sisällä ei ylity suositeltu 45 dB LAFmax taso. Muiden julkisivujen osalta lukuarvo voidaan laskea vastaavalla tavalla.” ” 41 dB:n äänitasoeron saavuttamien voi edellyttää erityisratkaisuja, kuten luhtikäy-tävärakenteen radan puolelle tai erityisen hyvin ääntä eristävät ikkunat joiden koko on rajoitettu. Rakenteiden äänieristysarvot on myös mitoitettava erillisin laskelmin (pelkkä kaavamääräysarvo ei riitä rakenteiden valintaan). ”Selvityksessä ei ole radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttamaa kolinaa. Tunnetaan tapauksia, joissa vaihekolina on muodostunut erityisen häiritseväksi asuntoihin sisään kuuluvaksi meluksi. Vaihdekolinan määrä on mahdollista ja suositeltavaa arvioida mittaamalla kaavan asuinrakennusten kohdalla.” Runkomelu- ja tärinäselvityksen (7.12.2017) johtopäätöksessä on todettuna tärinävaikutu-ksista seuraavasti:

”Mitattu maaperän tärinä ja sen perusteella arvioitu rakennuksissa esiintyvä tärinä asettuu pääosin luokkaan D, vw,95 < 0,6 mm/s. Erityisesti vaakavärähtely, joka rakenteessa esiintyy rakennusrungon tärinänä, on merkittävää. Tulos on riittävä nykyisten asuinkäytössä olevien rakennusten suhteen, mutta uudisrakentamisen yhteydessä tulisi ryhtyä toimiin tärinän vähentämiseksi. Tärinän vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet tulee suunnitella tapauskohtaisesti rakennussuunnittelun yhteydessä.”

68

”Uusille ja oleville liike- tms. rakennuksille, joissa ei ole tärinäherkkiä toimintoja, luokan D täyttyminen on riittävää eikä niille välttämättä tarvita erityisiä tärinän vähentämistoi-menpiteitä. ” ”Oleville rakennuksille ei selvityksen perusteella vaadita erityisiä toimenpiteitä. ” ”Samat johtopäätökset pätevät kauttaaltaan koko suunnittelualueelle. Vaikka tärinä vaimeneekin hieman etäisyyden kasvaessa, tämä ei muuta tärinän luokitusta. Voidaan kuitenkin sanoa, että rakentamista noin alle 25 m etäisyydelle radasta tulee mahdolli-suuksien mukaan välttää.” ”Aseman raidejärjestelyjen uusimisen seurauksena tärinä saattaa suurentua nykytilan-teesta junien nopeuksien ja akselipainojen noustessa. Kvantitatiivista vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida ilman toimenpiteiden jälkeen toistettavia mittauksia. Tässä kuitenkin oletetaan, että muutokset eivät vaikuta tärinän luokitukseen ja sitä kautta tehtäviin johtopäätöksiin. Suunnittelualueen kaavoituksessa ja muussa maankäytössä tulee edellyttää asuinraken-nuksille luokan C, vw,95 < 0,3 mm/s täyttymistä, ja liike- ym. rakennuksille luokan D, vw,95 < 0,6 mm/s täyttymistä. Tärinää voidaan torjua sen lähteessä (ratarakenteessa), lähteen ja rakennusten välissä tai rakennuksissa. Eri toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida maaperän väräh-telyn suuruus ja taajuussisältö sekä rakenneosien ominaistaajuudet ja vaimennusomi-naisuudet. Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä tärinän vaimentamiseksi ovat: - Radan vaimennus esimerkiksi tukikerroksen (tai vaihtoehtoisesti ratapölkkyjen tai kiskojen) alle asennettavilla vaimennusmatoilla. Teknisesti mahdollista aseman raidejärjestelyihin liittyvän rakennekerrosten uusimisen yhteydessä. Luultavimmin raiteiden 1 ja 2 eristäminen on riittävää, sillä niiden kohdalla junien kulkunopeus on suurin.

- Lamellisyvästabilointi tai suihkuinjektointi radan tai rakennusten väliin

- Erityiset tärinänvaimennuselementit maahan radan ja rakennusten väliin

- Ponttiseinän asentaminen maahan radan ja rakennusten väliin

- Pehmeän pintamaakerroksen vaihtaminen karkearakeisiin kerroksiin rakennusten ympärillä (saattaa torjua pinta-aaltoja)

- Tärinäeristeet, esim. jouset tai eristematot rakennusten perustuksissa

- Rakennuksen perustusten ja rungon värähtelysuunnittelu siten, että rakenneosien välillä on riittävä vaimennus ja niiden ominaistaajuudet poikkeavat maassa esiintyvän värähtelyn taajuuksista.” Runkomelu ”Selvityksen perusteella 35 dBA suositus runkomelun raja-arvosta voidaan ylittää suunnittelualueella. Runkomeluun pätevät samat johtopäätökset kuin tärinään. Oleville rakennuksille ei selvityksen perusteella vaadita erityisiä toimenpiteitä. Uusien rakennusten osalta tarvitaan hankekohtaisia toimenpiteitä runkomelun huomioimiseksi. Liikennetärinän torjumiseksi tehtävät toimenpiteet torjuvat myös runkomelua.” Yhteenveto Olevien rakennusten osalta arvioitu liikennetärinä ja runkomelu eivät aiheuta erityisiä toimenpiteitä. Suunnittelualueen kaavoituksessa ja muussa maankäytössä tulee

69

edellyttää asuinrakennuksille luokan C, vw,95 < 0,3 mm/s täyttymistä, ja liike- ym. rakennuksille luokan D, vw,95 < 0,6 mm/s täyttymistä. Kaavamääräyksiin on sisällytetty vaatimus hanke/tonttikohtaisesta tärinäsuunnittelus-ta, jossa on määritelty tärinänvaimennustoimenpiteet niin, että rakennusten tärinä täyttää värähtely-luokan C vaatimukset raideliikenteen ennustetussa tilanteessa. Vaikka mitattu tärinä ylittää nykytilanteessa uusilta asuinrakennuksilta vaadittavat raja-arvot, riittävillä toimenpiteillä voidaan vähentää tärinää ja runkomelua rakennuksissa riittävän alhaiselle tasolle. Tärinä ja runkomelu eivät siten aseta erityisiä rajoitteita maankäytölle suunnittelualueella, kunhan ne huomioidaan suunnittelussa riittävän hyvin. Rakentamista alle 25 m etäisyydelle radasta tulee kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välttää. Todetaan, että korttelin 7 AP-tonteille on osoitettuna ohjeelliset rakennusalat noin 36 metrin etäisyydelle lähimmistä raiteista. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä. Nykyinen alueella oleva ja mahdolli-sesti kaavaa toteutettaessa poistettava puusto voidaan korvata uusilla istutuksilla. Matkustajaliikennettä palvelevan paikoitusalueen suunnittelussa on huomioitu, että osa olevasta puustosta voidaan säilyttää. Alueelle asumista toteutettaessa asuntokorttelin rajaaminen istutuksilla parantaa piha-alueiden viihtyisyyttä ja ulko-oleskelualueiden melutasojen tulee noudattaa valtioneuvoston ohjearvoa. Rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa piha-alueen melun vähenemiseen. Asema-alueen kevyen liikenteen turvallisuus paranee ja asemanseudun autopaikkamäärä lisääntyy 66 autopaikan verran. Suunnittelualue sijoittuu pohjoisosassa kokoojakatuna väylänä toimivan Koskipuhdon-tien varteen, jonka liikennemääräksi on arvioitu noin 6100 ajon/vrk). Nopeusrajoitus keskusta-alueella on 40 km/h. Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelmaan vuodelta 2012 on kirjattuna, että nopeusrajoitusta keskusta – alueella voidaan harkita alennet-tavaksi 30 /km /h:ssa. Koskipuhdontien ajoneuvojen liikennemäärä vuorokaudessa on tulevaisuudessa sidottu ratkaisuun, jolla toteutetaan ajoneuvoliikenteen alitus ydin-keskustan ja radan itäpuolisen alueen välillä. Meluselvityksessä on Koskipuhdontien nykyliikennemääränä käytetty KVL 8000 (raskaita 5 %), ja ennusteliikennemääränä v 2035 KVL 13 000 (raskaita 5%). Rautatiekadulla nykyliikennemääränä on käytetty KVL 4269 (raskaita 5 %). Nopeutena Koskipuhdontiellä ja Rautatiekadulla 40 km/h. Selvityksiin perustuen on kaavaehdotukseen esitetty meluja tärinämääräykset seuraavasti:

1.kaupunginosan korttelin 7 tonteilla tulee huolehtia siitä, että piha-alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia päivä- ja yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta.

70

Kaavassa on merkintä osoittamassa alueen, jolla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden melua vastaan on oltava vähintään 41 dB.

Rakennuksen seinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloihin aiheuttaman äänitason erotus on vähintään 41 dBA.

Radan lähisyyteen pientalokortteleissa rakennettaessa kahteen kerrokseen parvekkeet tulee varustaa parvekelasituksin. Parvekkeet tulee sijoittaa pääosin rakennuksen meluttomalle puolelle. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta. Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee korttelialueilla varmistaa, että junaliiken-teen aiheuttaman runkomelun osalta alitetaan runkomelutaso Lprm <30 dB asuinhuo-neistoissa ja runkomelutaso Lprm <40 dB muissa tiloissa. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys värähtelyluokkien vaati-muksen mukaisesta täyttymisestä sekä perustusten lisäeristyksen tarpeesta koskien runkomelua. Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee AP- korttelialueella uutta rakennettaessa varmistaa, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on määritetty.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on AP- korttelialueella uutta rakennettaessa esitettävä selvitys, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on arvioitu mittaamalla. Tärinää koskeva kaavamääräys muutetaan huomioimaan myös olevat rakennukset:

Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa (uudisrakentaminen) saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95<0,30 mm/s) sekä olevien rakennusten osalta VTT:n suosituksen mukaisesti asuinalueiden tärinäluokka D (v, w95<0,60 mm/s). Tärinä- ja runkomeluhaittojen ehkäiseminen, esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä ovat (selvitys 7.12.2017): - Radan vaimennus esimerkiksi tukikerroksen (tai vaihtoehtoisesti ratapölkkyjen tai kis-kojen) alle asennettavilla vaimennusmatoilla. Teknisesti mahdollista aseman raidejär-jestelyihin liittyvän rakennekerrosten uusimisen yhteydessä. Luultavimmin raiteiden 1 ja 2 eristäminen on riittävää, sillä niiden kohdalla junien kulkunopeus on suurin.

- Lamellisyvästabilointi tai suihkuinjektointi radan tai rakennusten väliin

- Erityiset tärinänvaimennuselementit maahan radan ja rakennusten väliin

- Ponttiseinän asentaminen maahan radan ja rakennusten väliin

- Pehmeän pintamaakerroksen vaihtaminen karkearakeisiin kerroksiin rakennusten ympärillä (saattaa torjua pinta-aaltoja)

- Tärinäeristeet, esim. jouset tai eristematot rakennusten perustuksissa

71

- Rakennuksen perustusten ja rungon värähtelysuunnittelu siten, että rakenneosien välil-lä on riittävä vaimennus ja niiden ominaistaajuudet poikkeavat maassa esiintyvän värähtelyn taajuuksista. ”Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on yleensä hankalaa ja kallista. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamis-vaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita siten, että reso-nanssissa värähtelyjää asetettua värähtelyrajaa pienemmäksi. Rakennuksissa esiintyviä runkomeluhaittoja voidaan ennaltaehkäistä rakentamisvai-heessa katkaisemalla värähtelyn siirtyminen maaperästä rakennukseen riittävän jous-tavalla perustuksella. Eristäminen toteutetaan yleensä levyeristyksellä tai erillisillä kumi- tai teräsjousivaimentimilla.” (Todettuna raideliikenteen meluja tärinäselvityksessä 3.8.2016, Ramboll Toivonpuisto/ Salmiperä asemakaavoituksen yhteydessä). Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto

72

5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Kaupunkirakenne

Kaavamuutosalue liittyy tiiviisti olevaan ydinkeskustan kaupunkirakenteeseen ja toteuttaa tavoitteita maankäytön toiminnallisuudesta. Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvaan ja liikennemelun kantautumiseen korttelin piha-alueelle. Luonnonolot Kaavamuutosalue sijaitsee 1. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä eikä kohdealueella ole merkittävää luonnonympäristöä. Rautatiealueen ja Kivikukonpuistikon oleva istutettu puusto inventoidaan ja osa alueen puustosta säilyy. Istutusalueita lisätään Asemakadulle sekä rautatiealueen katuaukiolle. Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Tmi Arto Hautala/ Ympäristö- ja kala-talouspalvelut 2007) on todettuna seuraavaa: ”4.4. Yhteenveto Selvityksessä ei löytynyt sellaisia harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, jotka yksittäisesiintymi-nä tarvitsisivat erityishuomiota. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet (kappale 5.1 ovat alueelle erittäin harvinaisia lehtoja, joissa lajistokoostumus on siten niin ikään alueelle harvinainen.”

Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu 30.10.2017 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Alueen kasvillisuutta kartoitettiin 25.10.2017. Luontoselvitys 2017 Kasvillisuus ja linnusto (ympäristösuunnittelija Katja Polojärvi ja ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho) on selostuksen liitteenä. Alueella ei havaittu erityisiä kasvillisuuskohteita tai luontotyyppejä. Alueelta ei löytynyt rauhoitettuja, tiukkaa suojelua edellyttäviä tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei havaittu. Rakennetussa ympäristössä viheralueilla on kuitenkin tärkeä merkitys maiseman monimuotoisuuden säilyttämisessä. Alueen linnusto on kuitenkin vähäistä niin lajistoltaan kuin parimääriltäänkin. Alueella ei ole varsinaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita. Alueelta ei todettu sellaisia luontoarvoja tai lajiesiintymiä, jotka rajoittaisivat alueen maankäyttöä tai suunniteltua kaavoitusta.

73

Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia.

5.4 Ympäristön häiriötekijät

Kaavamuutoksen myötä alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksen ratkaisut lieventävät osittain ydinkeskustan häiriötekijöitä. Alueelle toteutetaan rautatiematkustajien noutoja saattoliikenteen alue ja lisätään autopaikoitusta sekä kevyen liikenteen yhteyksiä, joten kaavamuutoksen toteuttaminen parantaa alueen kevyen liikenteen ympäristöä ja liikkumista ydinkeskustassa. Alue rajautuu rautatien liikennealueeseen. Nykyajan rakentamismääräyksien mukaan uutta rakennusta toteutettaessa, tulee huomioiduksi, etteivät katuja raideliikenteen äänet kantaudu sisätiloihin. Rautatieliikenteen tärinä ja runkomeluhaittojen ehkäiseminen ”Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on yleensä hankalaa ja kallista. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamisvaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita siten, että resonans-sissa värähtelyjää asetettua värähtelyrajaa pienemmäksi. Rakennuksissa esiintyviä runkomeluhaittoja voidaan ennaltaehkäistä rakentamisvaiheessa katkaisemalla värähtelyn siirtyminen maaperästä rakennukseen riittävän joustavalla perustuksella. Eristäminen toteutetaan yleensä levyeristyksellä tai erillisillä kumi- tai teräs-jousivaimentimilla.” (Raideliikenteen meluja tärinäselvitys 3.8.2016 Ramboll Toivonpuisto/ Salmiperä asemakaavoituksen yhteydessä).

Raideliikenteen tärinän kantautumisen vaikutuksia kaavassa on ohjeistettu huomioi-tavaksi seuraavasti: Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa (uudisrakentaminen) saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95<0,30 mm/s) sekä jo olevien rakennusten osalta VTT:n suosituksen mukaisesti asuinalueiden tärinäluokka D (v,w95<0,60 mm/s). Raideliikenteen melun kantautumisen vaikutuksia kaavassa on ohjeistettu huomioita-vaksi seuraavasti: Piha-alueiden melutasot eivät saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia päivä- ja yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla kortteli-alueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys piha-alueille kantautuvan melun osalta. Radan vaihteiden aiheuttaman mahdollisen kolinan vaikutuksia kaavassa on ohjeistettu huomioitavaksi seuraavasti: Rakennushankkeen jatkosuunnittelussa tulee AP- korttelialueella uutta rakennettaessa varmistaa, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on määritetty.

74

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on AP- korttelialueella uutta rakennettaessa esitettävä selvitys, että radan vaihteiden mahdollisesti aiheuttama kolina on arvioitu mittaamalla.

5.5 Nimistö

Kaavoituksella nimetään radan alikulkutunneli Feriatis- patsaan mukaan Feriatisväyläksi. Rautatien rakentamisen 100- vuotisjuhlamuistomerkki Feriatis-patsas Antonio da Cudan vuodelta 1986. Patsaan nimi viittaa juhlistamiseen/juhlintaan. Feria on latinaa ja tarkoittaa

festivaaleja/ juhlapäivää/ markkinoita. Nimi Feriatis on johdettu latinan kielestä ja tarkoit-taa Feria (monikko Ferias) markkinat, messu, juhla. Uusi kevyen liikenteen katuyhteys Koskipuhdon kaupunginosan puolella nimetään Ratavartijankaduksi rakennetun kulttuuriympäristökohteen mukaan samoin myös Kivikukonpuistikko.

Feriatis-patsas (Antonio da Cudan vuosi 1986)

5.6 Kaavatalous

5.6.1 Yleistä

Suunnittelualue on keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa ja parantaa ydinkeskustan maankäytön toiminnallisuutta ja kaupunkikuvaa.

5.6.2 Rakentamiskustannukset

Merkittävä-investointi näkyy kaupungin taloudessa. Kaavamuutos toteutuu valtion ja kaupungin yhteishankkeena ja on arvoltaan kokonaisuudessaan noin 5,4 miljoonaa euroa. Kaupungin kustannusosuus on noin 2,0 - 3,0 miljoonaa euroa käsittäen Asema-kadun ja aseman edustan liikennejärjestelyt, osan radan alituksesta, sekä kevyen liikenteen väylän radan alitse Koskipuhtoon Ratakadulle. Liikenneviraston kustannus-osuuteen kuluu osa radan alituksesta (esteetön pääsy välilaiturille) sekä matkustajalii-kenteen autopaikoitusalue. Alueelle suunnitellun asuinpientalokorttelin osalta kaupun-ki- ja maanomistaja neuvottelevat kaavoitussopimuksen, jossa sovitaan maanomistajan kaavoitusmaksu sekä yhdyskuntarakentamisen kustannusosuus.

Vahtitupa (v. 1986)

Kivikukko (v. 1940)

75

6 Asemakaavan muutoksen toteutus

Kaavamuutos toteuttaa keskustan ja radan itäpuolen yhdistämistä, jalankulkuympä-ristön ja asema-alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavamuutoksen vahvistumisen jälkeen. Liikennevirasto toteuttaa ratasuunnitelman ja kaupunki katusuunnitelman. Tavoite on, että toteutus aloitetaan keväällä 2018. Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p. 044-4294 232 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 [email protected] Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/Kaavoitus LIITTEET

mailto:[email protected]

http://www.ylivieska.fi/Kaavoitus

Documents

1 Perus- ja tunnistetiedot - Ylivieska · paikoitukseen tarvitaan lisäalueita. Rautatien välilaiturille tarvitaan esteetön ja turvallinen pääsy. Kuva: Sijainti kaupunkirakenteessa