2005 esteetön opiskelu yliopistoissa

Opetusministeriö

Undervisningsministeriet

Esteetön opiskeluyliopistoissa

Opetusministeriön julkaisuja 2005:6 Elina Laaksonen

Julkaisumyynti / Bokförsäljning

Yliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitet

puhelin / telefon (09) 7010 2363

faksi / fax (09) 7010 2374

[email protected]

www.yliopistopaino.helsinki.fi

ISBN 952-442-871-7 (nid.)ISBN 952-442-872-5 (PDF)ISSN 1458-8110

Esteetön opiskelu yliopistoissa

Opetusministeriön julkaisuja 2005:6

Elina Laaksonen

Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2005

Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2005

Opetusministeriö

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

PL 29, 00023 Valtioneuvosto

http://www.minedu.fi

http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/index.fi

Taitto: Teija Metsänperä, opetusministeriö

Kannen kuva: Teemu Vehmaskoski: Pergamon, 2004

Yliopistopaino, Helsinki, 2005

ISBN 952-442-871-7 (nid.)

ISBN 952-442-872-5 (PDF)

ISSN 1458-8110

Opetusministeriön julkaisuja 2005:6

Lukijalle

Tämän selvityksen on Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otukselta tilan-nut opetusministeriö. Selvityksen tekoa on ohjannut ohjausryhmä, johonovat kuuluneet ylitarkastaja Iiris Patosalmi, ylitarkastaja Turja Pesonen jakulttuurisihteeri Mervi Tiensuu-Nylund opetusministeriöstä, ylitarkastajaAini Kimpimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, sosiaalipoliittinen sihteeriTiia Aarnipuu HYY:sta, oik. yo Jukka Kumpuvuori Turun yliopistosta,Suomen Design for All -verkoston koordinaattorit projektipäällikkö PäiviTahkokallio ja suunnittelija Marjo Kivi Stakesista sekä toiminnanjohtajaJouni Lounasmaa Otuksesta. Lisäksi arvokkaita kommentteja ovat selvityk-sen eri vaiheissa antaneet muun muassa suunnittelija Annukka ÖljymäkiHelsingin yliopistosta sekä Suomen Design for All -verkostonjäsenorganisaatioiden edustajat suunnittelija Sami Virtanen Kuulon-huoltoliitosta, projektijohtaja Antti Raike Taideteollisesta korkeakoulustaja suunnittelija Hannu Puupponen Jyväskylän yliopistosta. Kiitos teillekaikille.

Helsingissä tammikuussa 2005

Elina Laaksonen

Tiivistelmä

Syrjinnän vastaisen lainsäädännön ja esteettömyyden toteutumisestasuomalaisissa yliopistoissa ei ole selvää kokonaiskuvaa. Tämän selvityksentarkoituksena on kartoittaa esteettömyyden toteutumista ja siihen liittyviäongelmia yliopisto-opiskelussa ja yliopistojen muussa toiminnassa. Selvitystoteutettiin syksyllä 2004 yliopistojen hallinnoille suunnattuna kyselynä.Kysely oli jaettu viiteen osa-alueeseen: opintoasiat, tilajärjestelyt, henkilös-tökoulutus, suunnittelutoiminta ja viestintä.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäris-tön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumattatoimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossakaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se onniille yliopistoyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät taikuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin. Tässä selvityksessärajaus on tehty vammaisryhmiin ja erilaisiin oppijoihin.

Selvitys osoittaa, että esteettömyydessä on huomattavia puutteita kaikillatarkastelluilla osa-alueilla. Selvästi eniten huomiota esteettömyysasioihinon kiinnitetty tilakysymyksissä. Yliopistoissa tehdyt kartoitukset ja suunni-telmat ovat koskeneet pääosin rakennettua ympäristöä. Lisäksi tiloihinliittyviä esteitä pidetään pääsääntöisesti suurimpina ongelmina ja esteettö-myys nähdään ennen kaikkea tiloja koskevana asiana. Opintoasioissa javiestinnässä esteettömyyttä ei ole pyritty aktiivisesti kehittämään kuinmuutamassa yliopistossa. Henkilöstökoulutus ja suunnittelutoiminta ovatavaintekijöitä esteettömyyden edistämisessä, mutta selvityksen mukaan

yliopistojen henkilöstökoulutus ei kuitenkaan yleensä sisällä esteettömyys-asioita. Esteettömyyskartoituksia ja -suunnitelmia on tehty muutamissayliopistoissa ja monessa niiden tekeminen on käynnistymässä. Suunnit-telutoiminnassa ei kuitenkaan vielä tehdä laaja-alaista yhteistyötä esi-merkiksi vammaisjärjestöjen kanssa.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että yliopistoissa tarvitaan esteettö-myyden kehittämistyötä kaikilla toiminnan alueilla. Jotta esteettömyyttävoidaan systemaattisesti edistää niin opintoasioissa, tilajärjestelyissä kuinviestinnässäkin, yliopistoissa tulee laatia kattavat esteettömyyskartoituksetja toimenpidesuunnitelmat sekä sisällyttää esteettömyys strategisiinsuunnitelmiin ja henkilöstökoulutukseen. Esteettömyyttä koskevienasioiden koordinointiin tarvitaan nimetty vastuuvirkamies kaikissa yli-opistoissa. Kehittämistyön tueksi yliopistoille tulisi tarjota tietoa, mallejaja apuvälineitä. Lisäksi olisi tarpeellista perustaa opetusministeriön,korkeakoulujen ja sidosryhmien yhteinen esteettömyyden kehittämis-toimikunta.

Sammandrag

Det finns ingen klar helhetsbild av hur lagstiftningen mot diskrimineringoch principen om tillgänglighet efterlevs i de finländska universiteten.Syftet med denna utredning är att kartlägga nuläget i fråga om tillgänglighetoch de problem som hänger samman med den i universitetsstudier och iuniversitetens övriga verksamhet. Utredningen gjordes hösten 2004 genomen förfrågan till universitetens förvaltning. Förfrågan var indelad i femdelområden: studieärenden, lokaler, personalutbildning, planerings-verksamhet och kommunikation.

Med tillgänglighet avses att den fysiska, psykiska och sociala miljön ärsådan att var och en, oavsett personliga egenskaper, skall kunna varaverksam på lika villkor. I universiteten gäller principen om tillgänglighetalla studerande och hela personalen, men speciellt viktigt är den för demedlemmar av universitetssamfundet som har något handikapp, för äldreeller för dem som hör till någon kulturell eller språklig minoritet. Dennautredning har begränsats till handikappgrupper och personer med ettannorlunda inlärningssätt.

Utredningen visar att det finns betydande brister i tillgängligheten påalla de granskade delområdena. Den avgjort största uppmärksamheten ficktillgänglighetsfrågorna i samband med rumsarrangemang. De kartläggningaroch planer som universiteten gjort har i huvudsak gällt den bebyggdamiljön. Rumsliga hinder ses därtill i regel som de största problemen ochtillgänglighet ses framför allt som något som berör lokalerna. Endast inågra universitet har man aktivt försökt utveckla tillgängligheten när det

gäller studieärenden och kommunikation. Personalutbildning ochplaneringsverksamhet befinner sig i en nyckelposition vid främjandet avtillgängligheten, men enligt utredningen tar universitetens personal-utbildning i allmänhet inte upp tillgänglighetsfrågor. Tillgänglighets-kartläggningar och -planer har gjorts i några universitet och i många hållersådana på att inledas. Inom planeringsverksamheten bedrivs det dockfortfarande inte något omfattande samarbete med t.ex. handikapp-organisationerna.

På basis av resultaten kan konstateras att det i universiteten behövsåtgärder för att utveckla tillgängligheten på alla områden av verksamheten.För att tillgängligheten systematiskt skall kunna främjas inom såvälstudieärenden, lokalfrågor som kommunikation, måste universitetenutarbeta heltäckande tillgänglighetskartläggningar och åtgärdsplaner samtinförliva principen om tillgänglighet i sina strategiska planer och i sinpersonalutbildning. För samordningen av frågor som gäller tillgänglighetbehövs en namngiven ansvarig tjänsteman i alla universitet. Till stöd förutvecklingsarbetet bör universiteten erbjudas information, modeller ochhjälpmedel. Dessutom skulle det behövas en kommission för utveckling avtillgängligheten. Kommissionen skulle vara gemensam för undervisnings-ministeriet, högskolorna och intressentgrupperna.

Sisältö

1 Johdanto 10

1.1 Selvityksen tausta ja tarkoitus 10

1.2 Lähestymistapoja esteettömyyteen 12

1.3 Selvityksen toteutus 14

2 Tulokset 16

2.1 Opintoasiat 16Opiskelijavalinta 16Opiskelu- ja opetusjärjestelyt 18

2.2 Tilat 20Esteettömyyden toteutuminen tilajärjestelyissä 20Esteettömyyskartoitukset 22

2.3 Henkilöstökoulutus 24Esteettömyyskoulutus 24Tasa-arvokoulutus 26

2.4 Suunnittelu 26Suunnitelmat ja kartoitukset 26Yhteistyö 30

2.5 Viestintä 31

3 Johtopäätöksiä 32

4 Toimenpidesuosituksia 35

Lähteet 39

Liite. Kyselylomake 41

10

1 Johdanto

1.1 Selvityksen taustaja tarkoitus

Suomen perustuslain 6.2 §:n mukaanketään ei saa syrjiä minkään henkilöönliittyvän syyn kuten alkuperän, kielen,terveydentilan tai vammaisuuden perus-teella. Yhdenvertaisuuslaissa (20.1.2004/21) syrjintäkieltoa täsmennetään niin,että se kieltää välittömän ja välillisen syr-jinnän, joka voi johtua esimerkiksi käy-tännöstä tai olosuhteista. Yhdenvertai-suuslaki velvoittaa koulutuksen järjestä-jän lisäksi ryhtymään kohtuullisiin toi-miin vammaisen henkilön koulutukseenpääsemiseksi ja koulutuksessa selviä-miseksi.

Edellä mainittujen lakien perusteellavammaisilla henkilöillä ja erilaisilla oppi-joilla tulisi olla muiden kanssa yhdenver-taiset mahdollisuudet opiskella ja toimiayliopistoissa. Yliopistolaitoksen piirissäon käyty keskustelua siitä, onko esteettö-myyteen liittyvät näkökulmat otettu riit-tävällä tavalla huomioon. Osa yliopistois-ta on ollut mukana muun muassa Design


11

for All -hankkeessa1 ja joissakin yliopis-toissa on käynnistetty kehittämistyö es-teettömyyden edistämiseksi. Aiempienselvitysten perusteella voidaan kuitenkintodeta, että yhdenvertaisuuden toteutu-misessa on paljon kehitettävää ja etteivammaisten henkilöiden toimintamah-dollisuuksien kehittämiseen ja yhden-vertaistamiseen ole yliopistoissa toistai-seksi suhtauduttu riittävän kokonais-valtaisesti (esim. Esteetön UTU -työryh-mä 2002).

Keskeiseksi yhdenvertaisuuden toteu-tumisen ongelmaksi yliopistoissa onnähty rakennetun ympäristön esteelli-syys. Lisäksi yliopistossa opiskeleva, työs-kentelevä tai vieraileva henkilö voivammansa tai sairautensa takia kohdatasosiaalisia ja asenteellisia esteitä. Esteitävoi aiheutua myös esimerkiksi opetus-järjestelyjen tai tiedotuksen puutteidentakia. (esim. Kuulonhuoltoliitto ry ym.2003; Kalela ym. 2003; Esteetön UTU-työryhmä 2002.) Syrjinnän vastaisenlainsäädännön ja esteettömyyden toteu-tumisesta suomalaisissa yliopistoissa eikuitenkaan ole selvää kokonaiskuvaa.

Tämän selvityksen tarkoituksena onkartoittaa yhdenvertaisuuden ja erityisestiesteettömyyden toteutumista yliopis-toissa. Selvityksessä tarkastellaan esteettö-myyden toteutumista ja siihen liittyviäkehittämistarpeita sekä yliopisto-opiske-lussa että yliopistojen muussa toimin-nassa. Tavoitteena on lisäksi tuottaasuosituksia esteettömyyden edistämisestä.Tarkoituksena on, että selvityksen tulok-

sia voidaan sopivalla tavalla hyödyntääyliopistojen ja opetusministeriön välisessäohjausprosessissa ja yliopistojen toimin-nan suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Esteettömyys koskettaa yliopistossakaikkia opiskelijoita ja koko henkilökuntaa,mutta erityisen tärkeää esteettömyydentoteutuminen on niille yliopistoyhteisönjäsenille, joilla on jokin vamma, jotkaikääntyvät tai jotka kuuluvat kulttuurisiintai kielellisiin vähemmistöihin.

Tässä selvityksessä rajaus on tehtyvammaisryhmiin ja erilaisiin oppijoihin.Erilaisilla oppijoilla tarkoitetaan tässäselvityksessä sellaisia henkilöitä, jotkaeivät pysty käyttämään kapasiteettiaantäydellisesti opiskelussa johtuen esi-merkiksi lukemis- tai kirjoittamisvaikeu-desta, matemaattisesta hahmottamisvai-keudesta, koordinaation tai tilanhahmottamisen vaikeudesta tai aivojentiedonprosessoinnin erilaisuudesta (ks.esim. www.lukihero.fi).

Selvityksessä tarkastellaan esteettömyy-den toteutumista yliopistojen toimin-nassa viidellä eri osa-alueella. Ensinnäkintarkastellaan opintoasioita, kuten opiske-lujärjestelyjä ja opiskelijavalintoja.Toiseksi tarkastellaan tilakysymyksiä elifyysisen ympäristön esteettömyyttä.Kolmas selvitettävä osa-alue on esteettö-myysasioiden sisältyminen henkilöstö-koulutukseen. Neljänneksi tarkastellaanesteettömyyden huomioon ottamista jasen edistämistä yliopistojen suunnittelu-

1 Design for All tarkoittaa sosiaalisesti vastuullista suunnittelua. Se merkitsee tuotteissa helppokäyttöisyyttä,ympäristöissä esteettömyyttä ja palveluissa saavutettavuutta ja toimivuutta. http://www.stakes.fi/dfa-suomi/

12

toiminnassa ja viidenneksi esteettömyy-den toteutumista viestinnässä.

1.2 Lähestymistapojaesteettömyyteen

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen,psyykkisen ja sosiaalisen ympäristöntoteuttamista siten, että jokainen yksilövoi ominaisuuksistaan riippumattatoimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.Esteettömyyden synonyymina ja erityi-sesti palveluista puhuttaessa käytetäänusein käsitettä saavutettavuus. Saavutet-tavuudella tarkoitetaan palveluidentoteuttamista siten, että ne ovat yhden-vertaisesti jokaisen saatavissa ja saavutet-tavissa riippumatta henkilökohtaisistaominaisuuksista. Esteetön ympäristö jasaavutettavat palvelut eivät siis hyödytävain henkilöitä, joilla on jokin vammatai sairaus, vaan ne ovat kaikille toimivia.(esim. Esteetön UTU -työryhmä 2002; www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/index.html.)

Esteettömyyteen läheisesti liittyviäkäsitteitä ovat inkluusio ja Design for All.Inkluusio tarkoittaa osallisuutta ja yhtei-syyttä – yhtäläisiä oikeuksia ja velvolli-suuksia (Murto 1999). Sen perustanaovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Yliopis-to-opiskeluun sovellettuna inkluusiotarkoittaa siis sitä, että opiskelujärjestelytja -ympäristöt ovat kaikille toimivat.Toisin kuin integraatioperiaatteessa,inkluusioajattelussa vammaisen opiskeli-jan ei siis tarvitse sopeutua opiskelu-ympäristöönsä, vaan päinvastoin. Designfor All on Euroopassa viimeisen kymme-nen vuoden aikana käyttöön vakiintunut

käsite. Sillä tarkoitetaan sellaisia suunnit-telustrategioita ja -keinoja, joilla ediste-tään ympäristöjen esteettömyyttä,palveluiden saavutettavuutta ja tuottei-den käytettävyyttä. (www.stakes.fi/Dfa-Suomi.) Sekä esteettömyyden, inkluusionettä Design for All -ajattelun lähtökoh-tana on siis pyrkimys sellaiseen ympäris-töön, jossa kaikilla on tasavertaisetmahdollisuudet toimia, opiskella ja työs-kennellä sekä sellaisiin palveluihin, jotkaovat kaikille yhdenvertaisesti saavutet-tavia.

Esteettömyys on konkreettisesti janäkyvästi havaittavissa fyysisessä ympäris-tössä. Rakennettuun ympäristöön ja tila-järjestelyihin voi liittyä paljon erilaisiaesteitä, jotka voivat haitata niin liikunta-,näkö- ja kuulovammaisia kuin tilapäi-semmistä liikkumisrajoitteista kärsiviäkuten lastenvaunujen kanssa tai kyynär-sauvojen avulla liikkuvia. Huomioonotettavia asioita esteettömyyttä arvioi-taessa ovat esimerkiksi kulkureitit kutensisäänkäynnit, ovet, kynnykset ja portaat,kuunteluolosuhteet kuten akustiikka jakuulovammaisille käyttäjille soveltuvatilojen äänensiirtojärjestelmä (mm.induktiosilmukka, infrapunajärjestelmä),valaistus ja opasteet sekä lattia- ja seinä-pintojen materiaalit ja värit (www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/rakennettu.html). Yliopistojen rakennetun ympäris-tön esteettömyyden nykytilasta onolemassa jonkin verran tietoa. Opiskeli-joille ja opiskelemaan hakeville suunnat-tuun Esteetön korkeakouluopiskelu -op-paaseen (Opetushallitus 2004) on koot-tu informaatiota yliopistojen kiinteistö-jen kulkukelpoisuudesta. Tiedot eivät ole

13

kuitenkaan kattavia koko fyysisen ympä-ristön osalta, eikä niihin sisälly esi-merkiksi mahdollisia kehittämissuunni-telmia. Yksittäisissä yliopistoissa on myöstehty kartoituksia esteettömyydestä(esim. Esteetön UTU -työryhmä 2002).

Fyysisen ympäristön lisäksi opetuksenja opiskelun järjestelyt ja käytännöt ovatkeskeisiä esteettömyyteen liittyviä asioitayliopisto-opiskelusta puhuttaessa. Ope-tuksen ja opiskelun järjestelyissä merkit-täviä kokonaisuuksia ovat opetustilantei-den järjestelyt sekä tenttijärjestelyt. Ope-tustilanteiden järjestelyihin liittyvät pait-si opetuksen muodot ja opetustavat,myös opettajan toiminta ja se, miten hänosaa ottaa huomioon vammaisten opiske-lijoiden ja erilaisten oppijoiden tarpeet.Esimerkiksi opettajan äänenkäytöllä voiolla ratkaiseva merkitys huonokuuloistenopiskelijoiden kannalta (Kalela ym.2003). Tenttijärjestelyissä niin tenttiinilmoittautuminen, tenttikysymysten muotokuin itse tenttitilanteen järjestelytkinovat tärkeitä huomioon otettavia asioita.

Opiskelujärjestelyihin liittyvät myösesimerkiksi opiskelumateriaalit, apuväli-neet, tukipalvelut sekä verkkopalvelut.Opiskelumateriaalien saatavuus soveltu-vassa muodossa voi olla merkittäväongelma esimerkiksi näkövammaisilleopiskelijoille. Erityisesti opiskelumateri-aalin saatavuuden hankaluudet korostu-vat graduvaiheessa ja jatko-opinnoissajohtuen muun muassa niissä tarvittavienmateriaalien määrästä ja laajuudesta.Tilannetta voidaan helpottaa tarjoamallaopiskelumateriaaleja sähköisessä saavu-tettavassa muodossa. Samoin opinto-oppaiden ja muun opiskelujärjestelyihin

liittyvän informaation tulisi olla saatava-na soveltuvassa sähköisessä muodossa.(Kokko 2003.) Suomessa vammaistenopiskelijoiden apuvälineet sekä avustaja-ja tulkkipalvelut ovat pääasiassa Kelan jakuntien sosiaalitoimen kustantamia. Yli-opistoilla ei näin ollen ole tällä hetkellävastuuta opiskelun apuvälineiden tarjoa-misesta, vaan vastuu on niitä tarvitsevallaopiskelijalla itsellään (Jokinen ym.2004). Osassa yliopistoista on kuitenkinnimetty yhteyshenkilö, joka hoitaavammaisten opiskelijoiden asioita jajohon voi ottaa yhteyttä esimerkiksi opis-kelujärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä(Opetushallitus 2004).

Fyysisessä ympäristössä ja opiskeluunliittyvissä järjestelyissä ilmenevien estei-den taustalla voi olla usein tietämättö-myyttä, välinpitämättömyyttä ja kielteis-tä suhtautumista. Yliopistossa ja kokoyhteiskunnassa vallitsevat asenteet paitsivaikeuttavat sosiaalista kanssakäymistä,myös estävät fyysisen ympäristön paran-tamista: fyysisten esteiden poistamisen eivälttämättä ymmärretä olevan riittäväntärkeää, jotta siihen käytettäisiin tarvit-tava määrä resursseja. (Haapala &Urhonen 2003.) Henkilöstön ja kokoyliopistoyhteisön asenteet ja suhtautu-mistavat ovatkin merkittävässä asemassayliopistojen esteettömyyden edistämi-sessä. Haapala ja Urhonen ovat määritel-leet kolme tasoa, joilla korkeakouluissailmeneviä asenne-esteitä voidaan poistaa.Ensimmäinen on rakenteellinen taso, kutenlainsäädäntö, joka on tärkeässä asemassasiinä, että esteettömyys otetaan vakavasti.Toinen taso on korkeakoulujen henkilö-kunnan tiedottaminen ja koulutus liittyen

14

esteettömyyteen, vammaisuuteen ja vam-maisten opiskelijoiden tukemiseen. Kol-mas taso on opiskelijajärjestöjen, opiske-lijatutorien ja ylipäänsä kaikkien opiske-lijoiden asennekoulutus (mt.).

Korkeakoulujen esteettömyys on esi-merkiksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassapidemmälle kehittynyttä kuin Suomessa.Ruotsissa vastuu esteettömyydestä onollut korkeakouluilla vuodesta 2002 asti.Silloin säädettiin laki, joka velvoittaakorkeakoulut laatimaan oman esteettö-myyssuunnitelman sekä varaamaan 0,15prosentin osuuden budjetista vam-maisten opiskelijoiden palveluihin.Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa korkea-koulut vastaavat näin ollen kaikistaesteettömyyden edistämiseen liittyvistätoimista ja opiskelussa tarvittavista tuki-palveluista, kuten tilojen muutostöistä,apuvälineistä, avustajista ja tulkkipalve-luista. Ruotsin mallissa esteettömyys onyksi korkeakoulujen toiminnan laatu-kriteeri. (Jokinen ym. 2004.)

Myös Iso-Britanniassa vastuu inkluusi-on edistämisestä on yliopistoilla. Syys-kuusta 2002 lähtien laki2 on velvoittanutkoulutuksen tarjoajat huolehtimaan siitä,että koulutus ja muut palvelut ovatkaikkien saavutettavissa. Esteettömyydenvaatimus on määritelty laaja-alaisesti:opetustilanteet, luennot, koulumatkat,kenttätyötilanteet, kirjasto-, vapaa-ajan-,asumis- ja ateriapalvelut. Syyskuusta2003 lähtien koulutuksen järjestäjienvelvollisuutena on ollut huolehtia muunmuassa opiskelijoiden ja opiskelemaan

pyrkivien henkilöiden tarvitsemista avus-tajista, tulkkipalveluista ja apuvälineistä.Vuonna 2005 vastuu laajenee vielä fyysi-seen ympäristöön, jolloin yliopistojen jakorkeakoulujen on tarvittaessa tehtäväympäristöä koskevat muutostyöt, kutenlisättävä esimerkiksi induktiosilmukoitaja luiskia.

1.3 Selvityksen toteutus

Selvityksen aineistona on yliopistojenhallinnoille marraskuussa 2004 tehtykysely. Kysely muodostui viidestä yliopis-tojen eri hallintotoimintoja koskevastaosasta ja vastaajat olivat pääosin kunkinhallintotoiminnon (opintoasiain-, kiin-teistö- ja henkilöstöhallinto, suunnitteluja viestintä) virkamiehiä.

Kaikkien 20 yliopiston hallinnoillelähetettiin selvitystä koskeva ohjekirje,jossa pyydettiin nimeämään vastaajajokaiseen kyselyn osa-alueeseen. Yliopis-tojen vastaajiksi ilmoittamille henkilöillelähetettiin sähköpostitse linkki internetis-sä olevaan asianomaisen edustamaahallinnon osa-aluetta koskevaan kyselylo-makkeeseen. Kaikki viisi kyselyn osiotamuodostivat oman erillisen lomakkeensa,mikä jossain määrin hankaloitti tilannet-ta niiden vastaajien osalta, jotka halusi-vat hoitaa vastaamisen yhdessä ja yhteis-työssä muiden yliopistonsa vastaajienkanssa. Vastaajille tarjottiin kuitenkinmyös mahdollisuutta halutessaan käyttäätiedostomuotoista lomaketta.

2 Disability Discrimation Act 1995 Part 4. Code of Practice for providers of Post 16 education and relatedservices; Special Educational Needs and Disability Act 2001

15

Pääosin yliopistot ilmoittivat viisi vas-taajaa, yhden kuhunkin kyselyn osa-alueeseen. Vastaajien määrää ei ohje-kirjeessä ollut täsmällisesti rajattu, joteneräistä yliopistoista vastaajia ilmoitettiinjoihinkin kyselyn osiin useampikin jatoisissa yliopistoissa taas yksi vastaajasaattoi vastata kahteen tai useampaanosaan. Vastaukset saatiin opintoasioita jasuunnittelua koskeviin osioihin kaikista20 yliopistosta sekä tiloja, henkilöstökou-lutusta ja viestintää koskeviin osioihin 19yliopistosta.

Aineiston analysointi tapahtui pääosinlaadullisesti, sillä kyselylomake koostuivaltaosin avokysymyksistä. Lomakkeessaoli myös joitakin valinta- ja monivalinta-

kysymyksiä, joista esitetään jakauma-taulukoita; jakaumataulukoita on myösmuodostettu luokittelemalla joidenkinavokysymysten vastauksia. Varsinaisiatilastollisia analyyseja ei kuitenkaan tehtyjohtuen vastaajajoukon pienestä koosta.

Selvityksen eri vaiheissa tehtiin yhteis-työtä vammaisjärjestöjen (Kuulonhuolto-liitto ry, Näkövammaisten keskusliitto ryja Helsingin seudun erilaiset oppijatHero ry) sekä Suomen Design for All -ver-koston kanssa. Vammaisjärjestöjen sekäDfA-verkoston edustajien kanssa käy-dyistä keskusteluista saatiin taustatietoa,näkökulmia ja ehdotuksia muun muassakyselylomakkeen suunnitteluun ja toi-menpidesuositusten kokoamiseen.

16

2 Tulokset

2.1 Opintoasiat

Opiskelijavalinta

Opiskelijavalintaan liittyen kysyttiinensinnäkin valintakokeita koskevan tie-don saatavuutta eri muodoissa (kuvio 1).Vastauksista ilmeni että kaikissa yliopis-toissa valintakokeita koskevat tiedot ovatsaatavana painettuina. Vastausten mu-kaan tiedot ovat saatavilla lähes kaikissayliopistoissa myös verkkoviestintänä sekäpuhelimitse. Yhteensä 19 vastaajaailmoitti tietojen olevan saatavilla verkko-viestintänä. Puhelimitse tiedot ovat saata-vissa vastausten mukaan 18 yliopistossa.Viisi vastaajaa ilmoitti, että tiedot ovatsaatavissa myös jossakin muussa muo-dossa. Nimettyjä muotoja olivat lähinnähenkilökohtainen ohjaus sekä esittely-tapahtumat.

Valintakokeisiin osallistuvien on mah-dollista saada erilaisia tukijärjestelyjäsuurimmassa osassa yliopistoja. Kuviossa2. on havainnollistettu erilaisten saatavil-la olevien tukijärjestelyjen yleisyyttä.Yleisimmäksi järjestelyksi osoittautui


17

�

��

��

��

� � � ��

oma huone, joka on vastausten mukaansaatavilla 18 yliopistossa. Toiseksi ylei-simpiä järjestelyjä ovat vastausten mu-kaan tietokone kirjoitusvälineenä sekä li-sävalaistus, jotka ovat saatavilla 16 yli-opistossa. Myös lisäaika, mahdollisuustuoda avustaja tai tulkki valintakokee-seen sekä mahdollisuus saada tehtävätsuuremmalla fonttikoolla olivat melkoyleisiä. Annettujen vaihtoehtojen lisäksiosa vastaajista nimesi muita vaihtoehtoja,joita olivat esimerkiksi sänky tai lepo-paikka, avustajan tarjoaminen, suurenta-va lukutelevisio sekä mahdollisuus suo-rittaa valintakoe sairaalassa. Muutamavastaaja toi myös esiin, että kaikki erityis-järjestelytoiveet pyritään toteuttamaanmahdollisuuksien mukaan.

Edellä esitettyjen valintakokeiden tuki-järjestelyjen lisäksi suurimmassa osassayliopistoja ei ole käytössä erityisiä valinta-menettelyitä vammaisille hakijoille taierilaisille oppijoille. Yhteensä 15 yliopis-

ton vastaajat ilmoittivat, että mainittujatukijärjestelyjä lukuun ottamatta valinta-menettely on kaikille sama. Neljässä yli-opistossa on vastausten mukaan käytössämenettely, jossa tiedekunta tai rehtori voikäyttää harkintavaltaa ja valita opiskeli-jaksi sellaisen hakijan, joka vammansaaiheuttaman haitan vuoksi ei ole yltänythyväksytyksi tulemiseksi edellytettyynpistemäärään, mutta jonka voidaanvalintakokeen tai ylioppilastutkinnonperusteella olettaa selviytyvän yliopisto-opinnoista. Jos hakija haluaa vedotavammaansa, on hänen liitettävä hake-mukseen lääkärintodistus, josta käy ilmivamman laatu sekä sen vaikutus suoriu-tumiseen valintakokeessa ja alan opin-noissa. Lisäksi yhden yliopiston vastauk-sessa todettiin, että valinnoista voidaanpäättää tapauskohtaisesti ja joustavasti.

Opiskelijavalintoihin liittyen kysyttiinmyös, onko yliopistojen tiedekunnissayhtenäistä ohjeistusta valintojen käytän-

Kuvio 1. Valintakokeita koskevan tiedon saatavuus eri muodoissa (N=20).

painettuna

verkkoviestintänä

puhelimitse

muussa muodossa

18

�

�

��

�

��

�

�

�

��

� � ��

nöistä koskien edellä esitettyjä vammaisiahakijoita ja erilaisia oppijoita koskeviaasioita. Vastausten mukaan yhdeksässäyliopistossa on yhtenäinen ohjeistus tie-dekunnille kyseisistä asioista. Seitsemässäyliopistossa ei nähtävästi ole yhtenäistäohjeistusta; osassa näiden yliopistojenvastauksista tätä ei suoraan sanottu, mut-ta ei myöskään ilmoitettu että yhteinenohjeistus olisi olemassa. Lopuissa vastan-neista eli yhteensä neljässä yliopistossa eiole tiedekuntia ja valinta hoidetaan kes-kitetysti.

Opiskelu- jaopetusjärjestelyt

Vastaajia pyydettiin antamaan yleisluon-toinen arvio esteettömyyden toteutumi-sesta eräissä opiskelun ja opetuksen jär-jestelyissä. Taulukossa 1. on esitetty arvi-oiden jakautuminen. Valtaosin arviotkeskittyivät annetun asteikon vaihtoeh-toihin '0 = ei hyvin eikä huonosti' sekä'+1 = melko hyvin'. Positiivisimminarvioitiin opinto-oppaita: niiden osalta13 yliopiston vastaajat katsoivat esteettö-

Kuvio 2. Valintakokeiden tukijärjestelyjen saatavuus yliopistoissa (N=20)

oma huone

tietokone kirjoitusvälineenä

lisävalaistus

lisäaika

avustajan tai tulkin (esim. viittoma- taikirjoitustulkki) tuominen valintakokeeseen

tehtävät suuremmalla fontiikoolla

muut järjestelyt; mitkä?

tehtävät pistekirjoituksella

kuulemista vaativat valintakoetehtävätvaihtoehtoisessa muodossa

19

myyden toteutuvan melko tai erittäinhyvin omassa yliopistossaan. Selvästinegatiivisimmin arvioitiin opetuksenapuvälineitä: niiden osalta puolet vastaa-jista arvioi esteettömyyden toteutuvanyliopistossaan melko tai erittäinhuonosti.

Arvioita tarkasteltaessa on huomattava,että kyse on pääosin yliopistojen yksit-täisten edustajien henkilökohtaisista käsi-tyksistä, jotka saattavat perustua myösvaillinaisiin tietoihin. Jotkut vastaajattoivatkin esiin arvioinnin hankaluuden.Järjestelyt ja niiden esteettömyys myös-kin vaihtelevat usein tiedekuntien,osastojen ja laitosten välillä, mikä osal-taan vaikeuttaa koko yliopistoa koskevienyleisarvioiden tekemistä.

Opiskelu- ja opetusjärjestelyihin liit-tyen kysyttiin myös keinoja, joilla opiske-

lijat voivat vaikuttaa esteettömyydentoteutumiseen näissä järjestelyissä. Ylei-simpiä vastauksissa mainittuja vaikutus-kanavia olivat yhteydenotto opinto-neuvontaan tai opetus- ja hallintohenki-lökuntaan sekä toimiminen opiskelija-jäsenenä yliopiston eri hallintoelimissä.Useita kertoja esiin tulleita vaikutuskana-via olivat myös aine- ja opiskelijajärjestötsekä ylioppilaskunnat. Muutamia mai-nintoja saivat lisäksi vammaisjärjestötsekä esteettömyyshankkeet. Ylipäänsävastauksissa korostui opiskelijan omavastuu ja aktiivisuus siinä, että hän tuoaktiivisesti esiin tarpeitaan ja saa esimer-kiksi tarvittavat tukijärjestelyt.

Kysyttäessä sitä, kenen vastuulla yli-opistossa on tehdä opiskelutilanteestasaavutettava kaikille opiskelijoille, valta-osa vastaajista oli sitä mieltä, että vastuu

-2 1 0 Ei +1 +2Erittäin Melko hyvin eikä Melko Erittäin

huonosti -huonosti huonosti hyvin hyvin

opiskelumateriaali (vaihtoehtoisetmuodot esim. verkossa, pistekirjoi-tuksena, selkokielisenä) 1 4 10 5 0

opinto-oppaat 0 3 4 10 3

tenttikysymykset 0 2 8 8 2

tenttiin ilmoittautuminen 0 1 7 8 4atk-laitteet (esim.fyysinenlähestyttävyys, apulaitteet) 0 3 6 11 0

opetuksen apuvälineet(esim. induktiosilmukat) 3 7 6 3 1

Taulukko 1. Vastaajien arviot esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisesta eräissäopiskeluun liittyvissä järjestelyissä (N=20).

20

�

� � ��

��

��

opetustilanteen saavutettavuudesta onensisijaisesti tiedekunnilla, laitoksilla taiosastoilla. Yleisesti myös opettajien jahallinnon nähtiin olevan vastuussa ope-tustilanteen tekemisestä saavutettavaksikaikille opiskelijoille. Joitakin maininto-ja sai myös opintoneuvonta. Muutamavastaaja tyytyi vastauksessaan toteamaan,ettei saavutettavuutta ole määriteltykenenkään tehtäväksi. Ainoastaan yhdes-sä vastauksessa nähtiin vastuu opetus-tilanteen saavutettavuudesta laajemmineli yhtäläisesti kaikille yliopistossa toimi-ville kuuluvana asiana.

Vastausten mukaan yhteensä 14 yli-opistossa on vammaisten opiskelijoidenasioiden hoitamiseen nimetty vastuu- taiyhdyshenkilö (kuvio 3). Näistä kolmenyliopiston vastaajat kertoivat että kysees-sä on virka. Useimmiten kyseiset tehtävätovat osa johonkin virkaan kuuluvia tehtä-viä; usein tehtävistä vastaa esimerkiksiopintoneuvoja. Joissakin yliopistoissa teh-täviä hoidetaan luottamustoimena.Vastuu- tai yhdyshenkilöt ohjaavat janeuvovat opiskelijoita tarpeen mukaan

kaikenlaisissa opintoihin liittyvissä asiois-sa, kuten tentti-, luento- ja valintakoe-järjestelyissä.

Opintoasioita koskevaan kyselynosioon vastanneet henkilöt nimesivätyleisimmin suurimmaksi esteettömyydenongelmaksi tila-asiat. Tilaongelmiin liit-tyvänä seikkana mainittiin useasti vanhatrakennukset. Kaksi vastaajaa nimesi asen-teet sekä tiedon puutteen suurimmiksiongelmiksi. Kahdessa vastauksessa tuo-tiin esiin myös opiskelualan fyysiset edel-lytykset. Yhteensä viiden yliopiston vas-taajat esittivät, ettei heidän yliopistossaanole ongelmia esteettömyyden suhteen taine eivät ole tulleet esiin.

2.2 Tilat

Esteettömyydentoteutuminen tilajärjestelyissä

Tilojen esteettömyyttä koskevassa osiossapyydettiin arvioimaan esteettömyyden jasaavutettavuuden toteutumista kulku-

Kuvio 3. "Onko yliopistossanne vammaisten opiskelijoiden asioiden hoitamiseen nimettyvastuuhenkilö?" (N=20)

21

reittien, seinä- ja lattiapintojen materiaa-lien ja värien, valaistuksen, kuunteluym-päristön, opasteiden, wc-tilojen sekäparkkipaikkojen osalta.

Kulkureittien osalta esteettömyydentoteutuminen on yliopistoissa varsinvaihtelevaa. Erot johtuvat suurelta osinrakennusten iästä: vanhoissa rakennuksis-sa on selvästi enemmän ongelmia kulku-reittien suhteen, vaikka peruskorjauksiaonkin yleisesti tehty. Vanhoissa raken-nuksissa hankaluuksia tuottavat paitsiarkkitehtuuri ja tilojen suunnittelu itses-sään, myös suojelumääräykset, jotkavaikeuttavat muutosten tekemistä. Uusis-sa rakennuksissa esteettömyys on yleensäjossain määrin huomioitu, mutta puut-teita tuotiin esiin myös niiden osalta.Esteettömyyssuunnittelu ei siis ole syste-maattista myöskään uudisrakennus-kohteissa. Kulkureittien ongelmakohtia,joita yleisimmin mainittiin, olivatportaat ja kynnykset sekä sisäänkäynnit janiissä erityisesti oviautomatiikan puuteuudemmissakin rakennuksissa.

Pyydettäessä arvioimaan seinä- jalattiapintojen materiaaleja ja värejäesteettömyyden kannalta saatiin enim-mäkseen vastauksia, joissa kerrottiinkäytetyistä materiaaleista ja väreistä varsi-naisesti arvioimatta niiden esteettömyyt-tä. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiinongelmakohtia, kuten kontrastien puu-tetta erityisesti portaissa sekä lattiamate-riaalien liukkautta. Vastauksista kuiten-kin oli havaittavissa, että kyseisiinasioihin ei luultavasti ole kiinnitetty yli-opistoissa huomiota samassa määrin kuinkulkureitteihin, joita vastauksissa arvioi-tiin selvästi yksityiskohtaisemmin.

Valaistuksesta kysyttäessä noin kaksikolmasosaa vastaajista totesi sen olevanhyvä tai normien mukainen. Kolmasosavastaajista arvioi, että valaistus on osittainpuutteellinen, useimmiten erityisestivanhojen rakennusten osalta, tai ettäsiihen ei ole lainkaan kiinnitetty huo-miota. Yleisesti ottaen valaistuksestapuhuttiin varsin suppeasti ja vain muu-tama vastaaja arvioi sitä yksityiskohtai-semmin.

Pyydettäessä arviota kuunteluympäris-töstä ilmeni, että muutamassa yliopistos-sa ei ole ollenkaan induktiosilmukoita taion vain joitakin siirrettäviä induktiosil-mukoita. Lisäksi suurin osa vastaajistailmoitti, että induktiosilmukoita on vainjoissakin, useimmiten suurimmissa taiuusimmissa, luentosaleissa. Akustiikkaarvioitiin suurimmassa osassa vastauksiamelko hyväksi tai normien mukaiseksi.Opasteet arvioitiin monissa vastauksissaepäselviksi, liian pieniksi tai pieniteksti-siksi. Suurin osa vastaajista mainitsi opas-teissa olevan ainakin jonkinlaisia puut-teita ja ainoastaan muutaman vastaajanmukaan opasteet olivat pääosin kunnos-sa. Useissa vastauksissa tuli esiin, ettäopasteiden uusiminen on meneillään taisuunnitteilla. Muutamassa vastauksessatodettiin, että opasteisiin ja niiden esteet-tömyyteen ei ole lainkaan kiinnitettyhuomiota.

Kaikissa yliopistoissa on ainakinjoitakin wc-tiloja, joissa esteettömyys onhuomioitu; useimmiten tällaisia onkuitenkin vain yksi rakennusta kohden.Vanhat ja peruskorjaamattomat raken-nukset ovat tässäkin suhteessa ongelmal-lisia eikä niissä aina ole asianmukaisia

22

wc-tiloja. Ylipäänsä monissa vastauksissatuli esiin, että esteettömiä wc-tiloja onliian vähän ja niitä tulisi lisätä. Näissäwc-tiloissa ei aina myöskään ole hälytys-järjestelmää: ainoastaan kahdessa vasta-uksessa mainittiin että hälytysjärjestelmäon joissakin wc-tiloissa.

Suurimmassa osassa yliopistoja onliikuntaesteisille tarkoitettuja pysäköinti-paikkoja; useimmiten nämä sijaitsevatpääsisäänkäyntien läheisyydessä. Määrä eikuitenkaan ole kaikissa yliopistoissa taikaikkien rakennusten yhteydessä riittäväja muutama vastaaja ilmoittikin määrääpyrittävän lisäämään. Muutamassa yli-opistossa ei ole lainkaan liikuntaesteisillesopivia parkkipaikkoja tai ylipäänsä pysä-köintimahdollisuutta. Eräässä vastaukses-sa tuotiin myös esiin ongelmana riittämä-tön valaistus pysäköintialueilla.

Kokonaisuudessaan tilajärjestelyjensuurimpina puutteina esteettömyydensuhteen nähtiin yleisimmin kulkureittei-hin liittyvät ongelmat; kulkureiteistä janiihin liittyvistä ongelmista myös puhut-tiin selvästi enemmän kuin muista kysy-tyistä tilajärjestelyistä. Kaksi kolmasosaavastaajista mainitsi yhden tai useampiakulkureitteihin liittyviä tekijöitä suurim-pina puutteina. Eniten mainintoja saivatsisäänkäynnit ja ovet, kynnykset japortaat. Usein kulkureittien ongelmatovat yhteydessä rakennusten ikään jamonissa vastauksissa vanhat rakennuksetnimettiinkin itsessään suurimmaksi tila-järjestelyjen esteettömyysongelmaksi.Yksittäisiä mainintoja saivat akustiikka,valaistus ja värit, yliopiston toimintavuokratiloissa sekä kokonaisvaltaisenesteettömyyskartoituksen puute. Lisäksi

yhdessä vastauksessa tuotiin suurimpanapuutteena esiin se, ettei esteettömyyttätiedosteta riittävästi.

Esteettömyyskartoitukset

Tilojen esteettömyyttä on vastaustenmukaan kartoitettu yhteensä 11 yliopis-tossa (kuvio 4) Kartoitusten tekemisenajankohdat vaihtelivat pääosin vuodesta1998 vuoteen 2004. Yhdessä yliopistossakartoitus on tehty 1980-luvulla. Kartoi-tusten sisältö ja laajuus ei selvinnytvastauksista. Tiloja kartoittaneista yli-opistoista yhdeksässä oli kartoitus tehtyyhteistyössä jonkin muun tahon kanssa.Mainittuja yhteistyötahoja olivatvammaisjärjestöt (Kuulonhuoltoliitto ry,Näkövammaisten keskusliitto ry, Kynnysry, Tampereen näkövammaiset ry),kaupunkien vammaisneuvostot sekä ky-seisten yliopistojen vammaiset opiskelijat.

Kuudessa kartoituksia tehneessä yli-opistossa kartoitusten tulokset ovat opis-kelijoiden ja työntekijöiden käytettävissä.Kahdessa näistä yliopistoista tulokset onjulkaistu painettuna raporttina sekä verk-kosivuilla. Yhdessä yliopistossa tuloksetovat toistaiseksi vain taulukoina, yhdessäpohjapiirustusten muodossa ja yhdessäyliopistossa tulosten julkaisemisen muotoei ollut vielä selvillä. Niissä yliopistoissa,joissa tulokset eivät ole opiskelijoiden jatyöntekijöiden käytettävissä, syyksimainittiin enimmäkseen se, ettei tulok-sista ole olemassa valmista raporttia.

Kysymykseen, miten esteettömyyttä to-teutetaan perusparannuksissa ja uusientilojen suunnittelussa, saatiin epämääräi-siä ja epäselviä vastauksia, mikä johtui

23

�

��

� � � ��

��

��

�

nähtävästi siitä, ettei yliopistoissa valta-osin ole suunnitelmia esteettömyydentoteuttamisesta (ks. luku 2.4). Osassavastauksista todettiin yleisesti että esteet-tömyys otetaan huomioon kaikissakorjauksissa ja suunnitelmissa. Osassavastauksista viitattiin ulkopuolistenasiantuntijoiden käyttämiseen ja osassakerrottiin tehdyistä kartoituksista.Kahdessa vastauksessa tuotiin esiin ra-kentamista koskevat määräykset ja lait,

joita noudatetaan.Tilojen esteettömyyteen liittyen kysyt-

tiin myös, konsultoidaanko esteettömyys-suunnittelussa vammaisjärjestöjä taimuita ulkopuolisia asiantuntijoita (kuvio5). Vastausten mukaan kahdeksassa yli-opistossa käytetään tai on käytetty ulko-puolisia asiantuntijoita apuna esteettö-myyssuunnittelussa. Pääasiassa mainittiinvammaisjärjestöjä. Muita mainittujaolivat paikallinen vammaisneuvosto sekä

Kuvio 4. "Onko yliopistonne tilojen esteettömyyttä kartoitettu?" (N=19).

Kuvio 5. "Konsultoidaanko esteettömyyssuunnittelussa vammaisjärjestöjä taimuita ulkopuolisia asiantuntijoita?" (N=19).

��

�

� � � ��

��

��

�

24

��

�

� � ��

��

��

�

arkkitehdit. Mainittuja syitä, joiden takiaulkopuolisia asiantuntijoita ei oltu kon-sultoitu, olivat lähinnä tiedon ja yhteys-tietojen puute, sekä se, että asiaa ei oltuehditty tai huomattu ajatella. Useissavastauksissa tuotiin kuitenkin esiinaikomus tulevaisuudessa paremminhyödyntää erityisesti vammaisjärjestöjenasiantuntemusta.

2.3 Henkilöstökoulutus

Esteettömyyskoulutus

Henkilöstökoulutusta koskeviin kysymyk-siin saatiin vastaukset yhteensä 19 yli-opistosta. Vastausten mukaan 11 yliopis-tossa tarjotaan henkilökunnalle jonkin-laista tietoa tai koulutusta vammaisuu-teen tai vammaisten opiskelijoiden jaerilaisten oppijoiden huomioon ottami-seen liittyen (kuvio 6). Kyseinen koulu-tus tai tiedon jakaminen ei missään yli-

opistossa vaikuta olevan systemaattista jamuodot ovat vaihtelevia. Vastaustenmukaan kahdessa yliopistossa koulutustaannetaan muun koulutuksen yhteydessäja kahdessa yliopistossa kyseisiä aiheitakäsitellään tasa-arvotyössä. Kaksi vastaa-jaa ilmoitti koulutusta annettavan tarvit-taessa tapauskohtaisesti yksiköittäin.Kolmessa yliopistossa ei varsinaisestianneta koulutusta, mutta tietoa tarjotaanoppaassa tai tiedotuslehdissä. Muistavastauksista ei selvinnyt tiedon tai koulu-tuksen tarjoamisen muoto.

Vammaisten työntekijöiden huomioonottamisen sisällyttäminen henkilöstökou-lutukseen osoittautui harvinaisemmaksi(kuvio 7). Vain viidessä yliopistossa tarjo-taan vastausten mukaan tietoa taikoulusta myös vammaisten työntekijöi-den huomioon ottamisesta. Kahdessa yli-opistossa tämä tapahtuu tasa-arvokoulu-tuksen tai syrjinnän vastaisen koulutuk-sen yhteydessä. Yhdessä yliopistossaannetaan tietoa sellaisten yksiköiden

Kuvio 6. "Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tietoa tai koulutusta vammaisuudesta javammaisten opiskelijoiden sekä erilaisten oppijoiden huomioon ottamisesta?" (N=19).

25

�

��

� � � ��

��

��

�

��

� � � ��

��

��

�

työntekijöille, joissa työskentelee vam-maisia henkilöitä. Yhdessä yliopistossatietoa tarjotaan painetun oppaan muo-dossa3.

Esteettömyydestä tai saavutettavuudes-ta tarjotaan koulutusta seitsemässä yli-opistossa (kuvio 8).

Kahdessa yliopistossa tämä tapahtuuosana yleistä henkilöstökoulutusta.Yhdessä yliopistossa tietoa tarjotaan op-paan muodossa ja yhdessä on annettuhenkilöstölle tietoa peruskorjauksissatehdyistä esteettömyyttä edistävistä rat-kaisuista.

3 Missä täällä on induktiopiiri? Opas avoimen yliopiston erityisopiskelijoiden ohjauksesta, opetuksesta ja tuki-palveluista vastaaville. Jyväskylän avoin yliopisto 1997.

Kuvio 7. "Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tietoa tai koulutusta vammaistentyöntekijöiden huomioon ottamisesta?" (N=19).

Kuvio 8. "Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tietoa tai koulutusta esteettömyydestätai saavutettavuudesta?" (N=19).

26

��

�

� � ��

��

��

�

Tasa-arvokoulutus

Edellä mainituista poiketen tasa-arvo-koulutus osoittautui vastausten perus-teella varsin yleiseksi; vastausten mukaantasa-arvokoulutusta tarjotaan henkilöstöl-le yhteensä 17 yliopistossa. Vastaajia pyy-dettiin myös kertomaan tarkemmin millätavoin koulusta tarjotaan; yleisimmintähän vastattiin koulutuksen olevan tasa-arvotoimikunnan järjestämää tai tasa-arvosuunnitelman mukaista. Muutamatvastaajat kertoivat selkeämmin koulutuk-sen muodoista: mainittuja olivat tasa-arvoseminaarit, luentotilaisuudet sekätasa-arvokoulutuksen sisältyminen esi-mieskoulutukseen tai muuhun yleisem-pään henkilöstökoulutukseen. Muuta-massa vastauksessa todettiin ainoastaan,että yliopistossa on tehty tasa-arvosuunni-telma tai että tasa-arvoasiat pyritään yli-päänsä huomioimaan yliopiston toimin-nassa; näin ollen näyttää siltä, että kaikis-sa niissä yliopistoissa, joiden vastaajat

aluksi ilmoittivat järjestettävän tasa-arvo-koulutusta, ei todellisuudessa tarjotakaanvarsinaista koulutusta. Tässä on myöshuomioitava, että yliopistojen tasa-arvo-suunnitelmat keskittyvät valtaosin suku-puolten väliseen tasa-arvoon, joten se onluultavasti myös tasa-arvokoulutuksenpääsisältö.

2.4 Suunnittelu

Suunnitelmat ja kartoitukset

Suunnittelua koskeviin kysymyksiin saa-tiin vastaukset kaikista 20 yliopistosta.Yhteensä neljässä yliopistossa on vastaus-ten mukaan laadittu kartoitus esteettö-myyden nykytilasta ja kuudessa se onsuunnitteilla. Kymmenessä yliopistossakartoitusta ei ole laadittu eikä sellaistaole suunnitteillakaan. Tehdyt kartoituk-set on toteutettu vuosina 2002–2004 janiiden toteuttajia ovat kahdessa yliopis-

Kuvio 9. "Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tasa-arvokoulutusta taisyrjinnän vastaista koulutusta?" (N=19).

27

��

�

�

� � � ��

��

��

��

�

��

� � � ��

��

��

��

�

Kuvio 10. "Onko yliopistossanne laadittu kartoituksia esteettömyyden jasaavutettavuuden nykytilasta?" (N=20).

Kuvio 11. "Onko yliopistossanne laadittu esteettömyyden ja saavutettavuudenparantamiseen tähtäävä suunnitelma tms.?" (N=20)

28

�

��

� � ��

��

��

�

tossa olleet tasa-arvotoimikunnat, yhdes-sä tasa-arvotoimikunnan asettama työ-ryhmä ja yhdessä rehtorin asettama työ-ryhmä. Yhdessä yliopistossa kartoitus olikoskenut rakennettua ympäristöä, yhdes-sä rakennetun ympäristön lisäksi viestin-tää ja palveluita. Kahdesta yliopistosta eisaatu tietoa kartoituksen sisällöstä.

Lisäksi kysyttiin onko yliopistoissa teh-ty esteettömyyden ja saavutettavuudenparantamiseen tähtäävää suunnitelmaa.Jonkinlainen suunnitelma oli vastaustenmukaan tehty ainoastaan kahdessa yli-opistossa. Nämä suunnitelmat oli tehtyvuosina 2003 ja 2004. Toimenpiteitä,joihin suunnitelmat olivat johtaneet, oli-vat tiedon ja tiedottamisen esteettömyy-den kirjaaminen viestintäohjelmaan japyrkimys antaa tukea ja koulutustaviestintää toteuttaville yksiköille. Kah-deksassa yliopistossa on aikomus tehdäsuunnitelma tulevaisuudessa, pääosinvuoden 2005 aikana. Kymmenessä yli-

opistossa suunnitelmaa ei ole tehty eikäole varsinaisesti suunnitteillakaan tehdä.Yksi näiden yliopistojen vastaajistailmoitti, ettei esteettömyyteen liittyviäsuunnitelmia tarvitse erikseen tehdä, silläkyseiset asiat ovat mukana automaatti-sesti kaikessa suunnittelussa.

Lähes kaikissa yliopistoissa on tasa-arvosuunnitelma tai syrjinnän vastainensuunnitelma; ainoastaan yhdessä sellaistaei vielä ole, mutta on suunnitteilla.Tähän liittyen kysyttiin myös, onkosuunnitelmassa huomioitu vammaisetopiskelijat ja työntekijät sekä erilaisetoppijat. Viidessä yliopistossa tähänvastattiin myöntävästi. Kolmessa yliopis-tossa on tekeillä tai suunnitteilla uusitasa-arvo- tai syrjinnän vastainen suunni-telma, johon on tarkoitus sisällyttää myösvammaiset sekä erilaiset oppijat. Yhdek-sän yliopistoa vastasi kieltävästi kysymyk-seen ja loput kolme eivät vastanneetlainkaan, mikä voitaneen tulkita samoin

Kuvio 12. "Onko yliopistossanne tasa-arvosuunnitelma tai syrjinnän vastainensuunnitelma?" (N=20).

29

�

� � ��

��

��

�

kielteiseksi vastaukseksi.Suunnittelua koskevassa osiossa kysyt-

tiin myös, mainitaanko esteettömyys yli-opiston yleisessä strategiassa. Ainoastaanneljä yliopistoa vastasi, että esteettömyysmainitaan yleisessä strategiassa (kuvio13).

Kysyttäessä tapoja, joilla opiskelijat jatyöntekijät voivat vaikuttaa esteettömyy-den ja saavutettavuuden parantamiseen,esiin tuotiin ensinnäkin yhteydenotot eritahoihin, kuten yliopiston hallintoon,tasa-arvotoimikuntaan tai -vastaavaan jaesimiehiin. Opiskelijoiden osalta opiske-lijajärjestöt ja ylioppilaskunnat tulivatmyös mainituiksi. Niissä muutamassayliopistossa, joissa on käynnissä jokinesteettömyyteen liittyvä hanke, tuotiinkyseinen hanke esiin tärkeänä vaikut-tamiskanavana. Yleisimmin vastauksissakuitenkin todettiin, että ylipäänsä aloit-teiden ja ehdotusten tekeminen ja asioi-den esillä pitäminen ovat tärkeitä vaikut-

tamistapoja.Suunnittelutoimintaan liittyen kysyt-

tiin myös, minkä tahon vastuulla on syr-jinnän vastainen toiminta yliopistossa.Yleisimmin syrjinnän vastaisesta toimin-nasta ilmoitettiin vastaavan tasa-arvo-toimikunnan, -työryhmän, -asiamiehen,tai -yhdyshenkilön. Samoin syrjinnänvas-taisuuden nähtiin varsin yleisesti olevanyliopiston hallinnon vastuulla; erityisestinimettiin rehtorit sekä laitosten tai yksi-köiden johtajat. Muita tässä yhteydessämainittuja vastuutahoja olivat työsuojelu-ja henkilöstöasioita hoitavat tahot sekäopintopalvelut tai vastaavat. Muutamavastaaja ilmaisi myös ajatuksen, että vas-tuu syrjinnän vastaisesta toiminnasta onkoko yliopistolla ja jokaisella henkilös-töön kuuluvalla.

Kuvio 13. "Mainitaanko esteettömyys yliopistonne yleisessä strategiassa?" (N=20).

30

�

�

�

�

��

� � � ��

�

Yhteistyö

Suurin osa yliopistoista tekee yhteistyötäjoidenkin muiden tahojen kanssa esteet-tömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissäasioissa. 15 yliopistoa mainitsi vähintäänyhden yhteistyötahon; viidellä yliopistollaei joko ole yhteistyötä esteettömyys-asioissa tai vastaajalla ei ollut siitä tietoa.Selvästi yleisimpiä, kolmentoista vastaa-jan ilmoittamia yhteistyökumppaneitaolivat ylioppilaskunnat. Vammaisjärjestö-jen kanssa yhteistyötä on vastaustenmukaan kuudella yliopistolla ja paikalli-sen vammaisneuvoston kanssa kolmellayliopistolla. Samoin kolme yliopistoailmoitti toimivansa yhteistyössä SuomenDesign for All -verkoston kanssa.Kahdella yliopistolla on yhteistyötäalueen muiden oppilaitosten kanssa.Muita tahoja mainittiin yhteensä viidessä

vastauksessa; näitä olivat Helsinginseudun erilaiset oppijat ry (HERO),UNICA-verkosto, paikallinen opiskelija-asuntosäätiö sekä kaupungin liikunta-virasto.

Suurimmiksi ongelmiksi esteettömyy-den ja saavutettavuuden toteutumisessamyös suunnitteluosion vastaajat nimesi-vät tiloihin ja kiinteistöihin liittyviä seik-koja. Vanhojen rakennusten liikunta-esteet, kuten kynnykset, portaat ja hissienpuute olivat useammissa vastauksissamainittuja asioita. Muutama vastaajaesitti esteettömyyteen liittyvien kielteis-ten asenteiden olevan suurin ongelma.Myös esteettömyyttä koskevien kokonais-suunnitelmien puuttuminen ja opetus-henkilökunnan koulutuksen puutteelli-suus mainittiin. Kahden vastaajan

Kuvio 14. Yliopistojen yhteistyötahot

ylioppilaskunnat

vammaisjärjestöt

muut tahot

vammaisneuvosto

DfA-verkosto

alueen muut oppilaitokset

31

mukaan heidän yliopistoissaan ei ongel-mia ole tullut esille tai niitä ei ole koet-tu kovin suuriksi.

2.5 Viestintä

Viestinnän osalta kysyttiin esteettömyy-den ja saavutettavuuden toteutumistayliopiston sisäisessä ja ulkoisessa viestin-nässä sekä erikseen verkkopalveluissa.Lisäksi kysyttiin esteettömyyteen liitty-vien asioiden tiedottamisesta yliopistonopiskelijoille ja opiskelijoiksi hakeville.Vastauksista syntyi vaikutelma, että yli-opistoissa ei pääsääntöisesti ole kiinni-tetty paljoakaan huomiota viestinnänesteettömyyteen eikä esteettömyysnäkö-kulmaa ole viestintään liittyvissä kysy-myksissä kovin hyvin tiedostettu. Vainharvoissa vastauksissa tosin todettiin kier-telemättä, että esteettömyyttä ei ole riit-tävästi huomioitu. Sen sijaan suuressaosassa vastauksia puhuttiin valtaosinmuista asioista kuin varsinaisesta esteet-tömyydestä. Ainoastaan muutamassa yli-opistossa on vastausten perusteella pyrit-ty aktiivisesti toteuttamaan esteettömyyt-tä myös viestinnässä.

Tilanne näyttäisi kuitenkin siltä osinhyvältä lähes kaikkien yliopistojen suh-teen, että viestinnässä käytetään useita erikanavia. Niin sisäisessä kuin ulkoises-sakin viestinnässä tieto on suurimmassaosassa yliopistoja saatavissa sekä sähköi-sessä että painetussa muodossa ja useim-miten myös puhelimitse. Tosin se, ettätieto on saatavissa useampien kanavienkautta ei vielä sinänsä takaa sen esteettö-myyttä. Kysyttäessä esteettömyyden

toteutumista yliopiston verkkopalveluissailmenikin, ettei läheskään kaikissa yli-opistoissa ole kiinnitetty asiaan huo-miota. Monissa vastauksissa tuotiin esiininternetsivujen yleistä toimivuutta jaajantasaisuutta sekä eri kielivaihtoehtoja.Kuitenkin vain muutamassa vastauksessakerrottiin että verkkosivujen toteutuk-sessa on otettu huomioon myös sellaisiaesteettömyyteen keskeisesti liittyviä näkö-kohtia kuten sivujen soveltuminen esi-merkiksi näkövammaisten käyttöön.Samoin ainoastaan muutamassa vastauk-sessa myönnettiin – tai tiedostettiin –verkkosivujen puutteet esteettömyydensuhteen.

Noin puolet vastaajista kertoi yliopis-tossaan tiedotettavan esteettömyyteenliittyvistä asioista opiskelijoille ja opiske-lijoiksi hakeutuville. Yleisimmin tämätarkoitti opinto-oppaisiin sisältyviä tieto-ja opintoihin ja valintakokeisiin liittyvis-tä erityisjärjestelyistä. Muita tässä yhtey-dessä mainittuja tiedottamiskanaviaolivat verkkosivut sekä tietojen antami-nen puhelimitse tarvittaessa.

Vastaajista noin kolmasosan mukaanesteettömyysasioista ei erikseen tiedoteta;osa tästä vastaajajoukosta kuitenkin täy-densi, että esteettömyydestä tiedotetaanmuiden asioiden ohessa. Muutamanvastaajan antamat tiedot olivat epäselviätai epätarkkoja eikä niistä selvinnyt yli-opiston tilanne esteettömyydestä tiedot-tamisen osalta.

32

3 Johtopäätöksiä

Selvityksen tavoitteena oli tarkastellaesteettömyyden toteutumista yliopistois-sa ja niiden toiminnassa viidellä eri osa-alueella. Tarkastelun kohteena olleet osa-alueet olivat opintoasiat, tilat, henkilös-tökoulutus, suunnittelu ja viestintä.Selvitys osoittaa, että kaikilla näillä osa-alueilla on huomattavia puutteita.

Tulosten perusteella voidaan todeta,että esteettömyysasioihin on kiinnitettyselvästi eniten huomiota tilakysymyksissä.Ensinnäkin tilojen esteettömyyttä koske-viin kysymyksiin saatiin yksityiskohtai-sempia vastauksia. Toiseksi tehdyt kartoi-tukset ja suunnitelmat ovat koskeneetpääosin nimenomaan rakennettua ympä-ristöä. Vaikuttaa myös siltä, että tilakysy-myksistä puhuttaessa esteettömyydenmerkitys ja esteiden olemassaolo tiedos-tetaan paremmin kuin muilla toiminnanosa-alueilla. Tilojen osalta esteettömyysja esteet ovat konkreettisia ja siten hel-pommin havaittavia. Samoin esteidenpoistaminen on tila-asioissa ainakin joil-takin osin yksinkertaisempaa kuin muillaosa-alueilla. Vastauksissa tuli esiin, että


33

tiloihin liittyviä esteitä pidetään pääsään-töisesti myös suurimpina ongelmina japuutteina esteettömyyden toteuttamises-sa. Tämä kuvastaa ennen kaikkea sitä,että useimmissa yliopistoissa esteettömyy-den nähdään koskevan ensisijaisesti tilo-ja. Tila-asioissa on erityisesti korostunutkulkuväylien merkitys, ja muut tekijätkuten valaistus, värit ja kuunteluolosuh-teet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Opintoasiat ovat tiloja moniulottei-sempi kokonaisuus, jossa esteettömyydenhuomioon ottaminen ei vaikuta olevanyhtä yleistä kuin tila-asioissa. Opinto-asioissa esteettömyyttä ei nähdä riittävänkokonaisvaltaisesti eikä sitä ole vieläpyritty aktiivisesti kehittämään monissa-kaan yliopistoissa. Opiskeluun liittyvissäjärjestelyissä korostuvat lähinnä erilaiseterityisjärjestelyt, ja esimerkiksi valinta-kokeissa tukijärjestelyjä onkin laajastisaatavilla. Monissa yliopistoissa ei myös-kään nähdä esteettömyyteen liittyvänvastuun laaja-alaisuutta eli sitä, ettäesteettömyyden edistämisen tulisi ollakoko yliopistoyhteisön tehtävä. Opiskelu-

tilanteen saavutettavuus ei voi olla pel-kästään yksittäisen opettajan vastuulla.Inkluusioperiaatteen mukaisesti vastuunei tulisi olla myöskään vain opiskelijallaitsellään; nyt vastauksissa tuli usein esiinajatus, että opiskelijan on itse aktiivisestihuolehdittava siitä, että hän saa tarvitse-mansa palvelut ja järjestelyt.

Viestintää voi pitää jossain määrin tila-asioita muistuttavana konkreettisenakokonaisuutena esimerkiksi verkkopalve-lujen osalta. Vastausten perusteella kui-tenkin näyttää siltä, että viestinnänesteettömyyteen on kiinnitetty yllättävän-kin vähän huomiota, selvästi vähemmänkuin tilojen ja opiskelujärjestelyjenesteettömyyteen. Ainoastaan muutamanyliopiston vastauksissa tuli selvästi esiin,että esteettömyyttä oli pyritty toteutta-maan viestinnässä. Tässäkin on suureltaosin kyse tiedosta ja tiedostamisesta.Tosin viestinnän osalta myös resurssienpuute tuli useammin esiin kuin muidenalueiden osalta; vaikka tiedostetaan, ettäsaavutettavat verkkopalvelut olisivattoteutettavissa tietyin teknisin ratkaisuin,

34

ei tarvittaviin muutoksiin välttämättä oletaloudellisia mahdollisuuksia. Kysymyson kuitenkin myös resurssien kohdenta-misesta ja painopisteiden valinnasta.

Henkilöstökoulutusta koskevat kysy-mykset puolestaan osoittivat, että esteet-tömyyteen liittyviä asioita käsitelläänvarsin harvojen yliopistojen henkilöstö-koulutuksessa. Lisäksi on huomattava,että niissäkin yliopistoissa, jotka ilmoitti-vat tarjoavansa henkilöstölle koulutustaesteettömyyteen tai vammaisuuteen liit-tyvistä asioista, koulutukseen osallistumi-nen on yleensä täysin vapaaehtoista jakiinni työntekijöiden omasta aktiivisuu-desta. Näin ollen varsin pieni osa yliopis-tojen henkilöstöstä saa yliopiston taholtatietoa tai koulutusta koskien esteettö-myyttä. Kuitenkin juuri henkilöstönkouluttaminen on yksi avaintekijä esteet-tömyyden edistämisen kannalta. Jos hen-kilöstö ei tiedosta ongelmien olemassa-oloa tai heillä ei ole valmiuksia ottaahuomioon vammaisia opiskelijoita jatyöntekijöitä, on esteettömyyden toteut-taminen niin opiskelujärjestelyissä, tila-asioissa kuin viestinnässäkin käytännössämahdotonta. Useissa vastauksissa tuotiin-kin esiin juuri tiedon ja tiedostamisenpuute suurimpina ongelmina esteettö-myyden edistämisessä ja toteutumisessa.

Suunnittelutoiminnalla on henkilöstö-koulutuksen ohella merkittävä asemakäytännön toimenpiteiden taustalla. Esi-merkiksi esteettömyyden kartoittaminenantaa välttämätöntä tilannetietoa, jottaparannuksia voidaan tehdä. Kartoitustenpohjalta tehdyt toimenpidesuunnitelmattaas ovat oleellisia systemaattisessa kehit-tämistoiminnassa. Vastausten mukaan

kartoituksia ja suunnitelmia on viimevuosina tehty muutamissa yliopistoissa jamonessa niiden tekeminen on käynnisty-mässä. Joissakin yliopistoissa kartoituksiaja suunnitelmia tehdään yhteistyössä esi-merkiksi vammaisjärjestöjen kanssa.Yhteistyö ei kuitenkaan ole vielä kovinlaaja-alaista eikä suurimmalla osalla yli-opistoista ole ollut kontakteja vammais-järjestöihin ja -neuvostoihin. Muutamavastaaja toi esiin, että ulkopuolistenasiantuntijoiden konsultointia ei vain olehuomattu ajatella. Yhteistyön lisäämises-säkin siis tiedolla ja tiedostamisella ontärkeä rooli.

Kokonaisuudessaan voidaan todeta,että suuressa osassa yliopistoja ei esteettö-myyteen ole tila-asioita ja joitakin opis-keluun liittyviä järjestelyjä lukuun otta-matta kiinnitetty paljoakaan huomiota.Joukosta erottuu kuitenkin muutamiaedelläkävijäyliopistoja: Jyväskylän yli-opisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi,joissa esteettömyyden tiedostaminen jatoimenpiteet sen edistämiseksi ovatselvästi muita pidemmällä. Vastauksistamyös ilmeni, että niissä yliopistoissa, jois-sa esteettömyyteen on kiinnitetty laajem-min huomiota ja on toteutettu kartoi-tuksia, hankkeita ja suunnitelmia, tuotiinmyös selvemmin esiin puutteita ja ongel-mia. Näissä yliopistoissa myös eri osa-alueita koskeviin kysymyksiin vastanneethenkilöt vaikuttivat pääosin olevantietoisia esteettömyysasioista ja pitävänniitä tärkeinä. Sen sijaan niiden yliopis-tojen, joissa esteettömyyteen ei vielä olekiinnitetty huomiota, vastauksissa todet-tiin useammin, ettei ongelmia ole tai ettäne ovat vähäisiä.

35

4 Toimenpide-suosituksia

nitelmat, joiden tulisi sisältää ainakinkaikki edellä mainitut toiminnan osa-alueet. Kartoitusten ja suunnitelmienlaatimisessa on perusteltua hyödyntää yli-opistoissa jo toteutetuista tai käynnissäolevista hankkeista saatuja kokemuksia.Kartoitukset on tarpeen tehdä yhdessäyliopistoyhteisön jäsenten ja asiantuntija-tahojen kanssa, ja niiden tulosten tuleeolla kaikkien opiskelijoiden ja henkilö-kunnan käytettävissä.

Kartoitusten pohjalta laaditaan esteet-tömyyden parantamiseen tähtäävä toi-menpidesuunnitelma, jonka toimeen-panoa seurataan johdonmukaisesti.Suunnitelma voi olla joko erillinen koko-naisuus tai se voidaan sisällyttää yliopis-ton muihin strategisiin suunnitelmiin,sen mukaan, mikä on kunkin yliopistonkannalta toimivinta. Esteettömyys olisisyytä sisällyttää myös tasa-arvosuunnitel-miin, jotka nyt koskevat pääsääntöisesti

Selvityksen perusteella suositellaan seu-raavia toimenpiteitä esteettömyyden jatasavertaisuuden edistämiseksi yliopis-toissa. Toimenpidesuositusten kattamatosa-alueet ovat suunnittelutoiminta,henkilöstökoulutus, opintoasiat, tila-asiatja viestintä. Toimenpidesuositukset kos-kevat yliopistojen lisäksi muun muassaopetusministeriötä ja muita sidosryhmiäkuten opiskelijajärjestöjä ja vammaisjär-jestöjä.

Yliopistojensuunnittelutoiminta

Yliopistojen suunnittelutoiminnassa ontärkeää, että esteettömyyden näkökulmavahvistetaan nykyistä selkeämmäksiosaksi yliopistojen strategista toimintaa.Tämä edellyttää, että yliopistot laativatkattavat esteettömyyskartoitukset ja -suun-


36

vain sukupuolten tasa-arvoa. Sekä kartoi-tusten että suunnitelmien laatimisessayliopistojen tulisi konsultoida myös ulko-puolisia asiantuntijoita, kuten vammais-järjestöjä. Kaikissa yliopistoissa nimetäänvastuuvirkamies, joka koordinoi esteettö-myyttä koskevia asioita yliopistossa. Täl-lä edistetään esteettömyyden huomioonottamista ja tiedostamista jatkuvasti kokoyliopiston toiminnassa.

Esteettömyyteen liittyvien kysymystentulee olla esillä myös opetusministeriönja yliopistojen tulosohjausprosessissa jastrategisessa suunnittelussa riittävän kat-tavalla tavalla. Esteettömän opiskelunkehittämistyön tueksi ja vuoropuhelunturvaamiseksi olisi tarpeellista perustaakehittämistoimikunta, johon kuuluisivatesimerkiksi opetusministeriön, yliopisto-jen ja ammattikorkeakoulujen edustajat,opiskelijajärjestöt (SYL ja SAMOK),käyttäjäryhmät (mm. vammaisjärjestöt)sekä Design for All -verkosto. Lisäksi olisimääriteltävä, mitä tarkoitetaan yhdenver-taisuuslaissa (20.1.2004/21) mainituilla'kohtuullisilla toimilla', joihin koulutuk-sen järjestäjä velvoitetaan ryhtymäänvammaisen henkilön koulutukseen pää-semiseksi ja koulutuksessa selviämiseksi.

Kartoitusten ja suunnitelmien tekemis-tä varten muun muassa vammaisjärjestötvoivat tarjota yliopistoille työvälineitä jakoota esteettömyyden edistämistä koske-via tietoja yliopistojen saataville. Kartoi-tuksia ja -suunnitelmia varten toteute-taan joissakin yliopistoissa pilottihanke,jonka tulokset tarjoavat esteettömyyskar-toituksen toimintamallin kaikille yliopis-toille.

Esteettömyyden kehittämiseksi on

tärkeää turvata yliopistojen tarvitsematresurssit. Jotta esteettömät ympäristöt,joustavat valintakoe- ja opetusjärjestelyt,riittävät tukipalvelut ja henkilöstönkoulutus voidaan turvata, tulisi niihinkohdentaa resursseja. Varsinkin alku-vaiheessa tarvitaan uusien työntekijöidenlisäksi rahoitusta hankkeille, joilla esteet-tömyyden periaatteet muutetaan osaksiyliopistojen johtamis-, opetus- ja tutki-muskäytäntöjä.

Henkilöstökoulutus

Henkilöstökoulutukseen on tarpeen sisäl-lyttää koulutusta esteettömyysasioista.Lisäksi opetushenkilökunnan osaamisenturvaamiseksi esteettömyysasioita on tar-peen sisällyttää myös yliopisto-opettajienpedagogiseen täydennyskoulutukseen.Myös muu henkilöstö tarvitsee koulutus-ta esteettömyyden huomioon ottamisek-si yliopistojen toiminnassa. Opiskelijajär-jestöjen ja ylioppilaskuntien tulee omal-ta osaltaan huolehtia esteettömyyteenliittyvästä koulutuksesta ja informaatiosta.

Opintoasiat

Opintoasioiden näkökulmasta on kes-keistä, että opiskelu- ja opetusjärjestelyton toteutettu siten, että myös erilaisetvammaisryhmät ja erilaiset oppijat saavattarvitsemansa opiskelua koskevan tuen.Riittävän tuen saamiseksi yliopistoissatulee olla vammaisten opiskelijoidenopintoasioista vastaava henkilö. Opinto-jen ohjauksessa henkilökohtaisten opin-

37

tosuunnitelmien (HOPS) käyttöönottoon tärkeää myös esteettömyyden kehittä-misen kannalta. Opintosuunnitelmiinvoidaan sisällyttää myös opiskelijantarvitsemat tukipalvelut, jolloin niitävoidaan hyödyntää esteiden ennakoin-nissa ja suunnittelutoiminnassa.

Opetustilanteiden esteettömyydenedistämistä voidaan tukea myös opetus-henkilökunnalle laadittavalla ohjeistuk-sella, johon on koottu luennoilla jamuussa opetuksessa huomioon otettaviaasioita esteettömyyden turvaamiseksi.Opiskelijavalintojen osalta tulee varmis-taa, että yliopistojen kaikissa tiedekun-nissa on yhtenäinen ohjeistus vammaisiaopiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskien.

Tila-asiat

Tila-asiat ovat keskeisessä roolissaesteettömyyden toteuttamisessa yliopis-toissa. Esteettömyyden huomioon otta-minen kaikessa toiminnassa edellyttääesteettömyyskartoitusten ja -suunnitel-mien laatimista ja tilojen systemaattistakehittämistä ja rakentamista niiden poh-jalta. Esteettömyyden näkökulman tuleeolla aina esillä osana rakennussuunnit-telua ja toteutusta, ja rakennussuunnit-telua varten tulee olla esteettömyys-tavoitteisto. Huomiota on kiinnitettäväkulkuväylien lisäksi myös muihinasioihin kuten opetuksen apuvälineisiin(esim. induktiosilmukat), akustiikkaan,valaistukseen, väreihin ja kontrasteihinsekä pintojen materiaaleihin.

Viestintä

Viestinnässä esteettömyyden näkökulmaon yliopistoissa vielä varsin puutteelli-sesti otettu huomioon eikä sitä vieläluontevasti kytketä osaksi yliopistojenviestintätoimintaa. Yliopistojen tulee var-mistaa viestinnässään, että tieto on saata-vissa saavutettavassa muodossa eri kanavi-en kautta. Tiedon saavutettavuuteen onkiinnitettävä erityistä huomiota verkko-palvelujen ja painetun viestinnän osalta.Esteettömyyden toteuttamisesta viestin-nän eri muodoissa tulisi laatia kattavaohjeistus. Kehittämisen pitkäjänteisyy-den turvaamiseksi esteettömyyden näkö-kulma tulisi sisällyttää myös yliopistojenviestintästrategioihin.

38

Taulukko 2. Toimenpidesuositukset esteettömyyden edistämiseksi yliopistoissa.

Suunnittelu

- esteettömyyskartoitus- toimenpidesuunnitelma- esteettömyyden sisällyttäminen strategioihin- yhteistyön laajentaminen- työvälineet ja mallit yliopistoille- kehittämistoimikunta

Henkilöstökoulutus

- esteettömyys osaksi henkilöstökoulutusta ja opettajienpedagogista täydennyskoulutusta

- koulutus opetushenkilöstön lisäksi muulle henkilöstölle,yo-kunnille, opiskelijajärjestöille

Opintoasiat

- vastuuvirkamiehen nimeäminen- yhtenäinen ohjeistus opiskelijavalinnoista- ohjeistus opetustilanteita varten- opintojen ohjaus, HOPS

Viestintä

- sama tieto monikanavaisesti- verkkopalvelujen ja painetun viestinnän saavutettavuus- ohjeistus

39

Lähteet

Kirjallisuutta

Haapala, Susanna. Vammaisen yliopisto-opiskelijan identiteetti. Suomen ylioppilas-kuntien liitto ry. 1/2001.

Haapala, Susanna & Urhonen, Anna-Maria:Asenteet suomalaisessa yhteiskunnassa.Julkaisussa Esteetön opiskelu kuuluukaikille. Muistio ja toimenpideohjelmavammaisten aseman parantamiseksikorkeakouluissa. Kuulonhuoltoliitto ry,Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry,Suomen Ammattikorkeakouluopiskelija-yhdistysten Liitto SAMOK ry, Suomenylioppilaskuntien liitto ry. 2003.

Jokinen, Markku & Lehtomäki, Elina &Puupponen, Hannu: Kohti esteetöntäopiskeluympäristöä. Sysäys 1/2004,www.join.fi/seis/lehti.shtml.

Kalela, Esa & Koivisto, Heidi & Köyste,Anneli & Virtanen, Sami: Huonokuuloinenkorkeakouluopiskelija – käytänteitä jakokemuksia. Kuulonhuoltoliitto. 2003.

Kankaanpää Regina: Huonokuuloinenammattikorkeakoulussa. Turun ammatti-korkeakoulu. 2003.

Kokko, Sari: Näkövammaisena korkea-koulussa. Julkaisussa Esteetön opiskelukuuluu kaikille. Muistio ja toimenpide-ohjelma vammaisten aseman parantami-seksi korkeakouluissa. Kuulonhuoltoliitto ry,Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry,Suomen Ammattikorkeakouluopiskelija-yhdistysten Liitto SAMOK ry, Suomenylioppilaskuntien liitto ry. 2003.

Kumpuvuori, Jukka: Juridinen esiselvitysvammaispalvelulain ja kehitysvammalainyhteensovittamisesta. Turun yliopisto,oikeustieteellinen tiedekunta. Sosiaali- jaterveysministeriön selvityksiä 2004:14.

Könkkölä, Kalle. Tunne oikeutesi, pidäpuolesi, auta muitakin. Vammaistenihmisten ihmisoikeusopas.Valtakunnallinen vammaisneuvosto. 2003.

40

Murto, Pentti: Yhteinen koulu kaikille –onko inkluusio tarua vai totta? Jyväskylänyliopiston täydennyskoulutuskeskus. 1999.

Opetushallitus: Esteetön korkeakoulu-opiskelu. Ammattikorkeakoulut jayliopistot. 2004.

Puupponen, Hannu (toim.): Missä täällä oninduktiopiiri? Opas avoimen yliopistonerityisopiskelijoiden ohjauksesta,opetuksesta ja tukipalveluista vastaaville.Jyväskylän avoin yliopisto 1997.

Pääkkölä, Eija: Kohti esteetöntä yliopistoa.Opiskelijoiden kokemuksia Jyväskylänyliopiston opiskeluympäristöstä. Erityis-pedagogiikan pro gradu -tutkielma,Jyväskylän yliopisto 2004. www.jyu.fi/oot/epgradu.rtf; www.jyu.fi/oot/epgradu.pdf

Raike, Antti: Inkluusio – opintiet auki kaikille.Opintoluotsi: www.opintoluotsi.fi/puimuri/artikkelit/sivu.asp?id=993.

Turun yliopiston esteetön UTU-työryhmänmuistio. Turun yliopisto 2002.

Internet-lähteitä

Design for All -verkosto: www.stakes.fi/Dfa-Suomi

Esteetön UTU-hanke, Turun yliopisto:www. utu.fi/esteeton_UTU/

Esteetön yliopisto-hanke, Jyväskylän yliopistohttp://www.jyu.fi/oot/eyjy.htm

Helsingin seudun erilaiset oppijat HERO ry:www.lukihero.fi

Invalidiliiton esteettömyyssivut:www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/index.html

Kulttuuria kaikille, Valtion taidemuseo:www.kulttuuriakaikille.fi/

Kynnys ry: www.kynnys.fi

Teknillisen korkeakoulun Erilaiset oppijat –opas: www.dipoli.hut.fi/ok/p/erilaisetoppijat/index2.html

ÅA utan hinder, Åbo Akademi: www.abo.fi/personalinformation/funktionshinder/AA_utan_hinder_rapport_2004.pdf

41

Kyselylomake

Esteettömyys ja saavutettavuus kosket-tavat yliopistossa kaikkia opiskelijoita jakoko henkilökuntaa, mutta erityisen tär-keää esteettömyyden ja saavutettavuudentoteutuminen on niille yliopistoyhteisönjäsenille, joilla on jokin vamma, jotkaikääntyvät tai jotka kuuluvat kulttuuri-siin tai kielellisiin vähemmistöihin. Tässäkyselyssä rajaus on tehty vammaisryh-miin ja erilaisiin oppijoihin. Erilainenoppija ei pysty käyttämään kapasiteetti-aan täydellisesti opiskelussa. Sen taustal-la voi olla muun muassa lukemis- taikirjoittamisvaikeus, matemaattinen hah-mottamisvaikeus, koordinaation tai tilanhahmottamisen vaikeus tai aivojen tie-donprosessoinnin erilaisuus.

Tarvittaessa lisätietoja selvityksen to-teutuksesta antaa tutkija Elina Laakso-nen ([email protected], puh. 09 -4369 0852).

Liite

Tämä on yliopistoille suunnattu kyselyesteettömyyden toteutumisesta yliopisto-opiskelussa ja muussa yliopistojen toi-minnassa. Kyselylomake on jaettu viiteenosioon, jotka käsittelevät yliopistojensuunnittelutoimintaa, opintoasiainhallin-toa, viestintää, kiinteistö- ja henkilöstö-hallintoa. Kysely tehdään opetusministe-riön toimeksiannosta.

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyyk-kisen ja sosiaalisen ympäristön toteutta-mista siten, että yksilö ominaisuuksistaanriippumatta voi toimia yhdenvertaisestimuiden kanssa. Saavutettavuus tarkoittaapalveluiden toteuttamista siten, että neovat yhdenvertaisesti jokaisen saatavissa jasaavutettavissa.

Lisätietoa käsitteistä: http://www.kulttuuriakaikille.fisaavutettavuus. htmlja http://www.stakes.fi/dfa-suomi/tieto/index.html.

yliopistoille

42

Osa 1. Opintoasiat

Taustatiedot

Yliopisto:Tehtävä, jossa toimitte:

1 Opiskelijavalinta

1.1 Ovatko yliopistonne opiskelijavalintoja koskevat tiedot saatavissa vaihto-ehtoisissa muodoissa? Valitkaa sopivat vaihtoehdot.

painettunapuhelimitsesaavutettavana verkkoviestintänämuussa muodossa; missä?

1.2 Millaisia tukijärjestelyjä on vammaisten tai erilaisten oppijoidenmahdollista saada yliopistonne valintakokeissa?Valitkaa sopivat vaihtoehdot.

lisäaikaoma huonelisävalaistustehtävät suuremmalla fonttikoollatehtävät pistekirjoituksellatietokone kirjoitusvälineenäkuuloon perustuvat valintakoetehtävät vaihtoehtoisessa muodossatulkin/avustajan tuominen valintakokeeseen (esim. viittomakielentulkki, kirjoitustulkki)muut järjestelyt; mitkä?

1.3 Millä tavoin valintaperusteita sovelletaan yliopistossannevammaisiin hakijoihin ja erilaisiin oppijoihin?

1.4 Onko yliopistonne tiedekunnissa yhtenäistä ohjeistustaopiskelijavalintojen käytännöistä (ks. kysymykset 1.1–1.3) ?

43

2 Opiskelu-/opetusjärjestelyt

2.1 Miten yliopistossanne toteutuu esteettömyys/saavutettavuusseuraavissa asioissa? Arvioikaa asteikolla -2...+2 ja antakaa tarvittaessa lisä-tietoja alla olevaan vastaustilaan.

-2 -1 0 +1 +2 ei hyvin

erittäin melko eikä melko erittäinhuonosti huonosti huonosti hyvin hyvin

- opiskelumateriaali (opiskelu-materiaalien tuottaminenvaihtoehtoisissa muodoissaesim. verkossa, pistekirjoi-tuksena, selkokielisenä)

- opinto-oppaat- tenttikysymykset- tenttiin ilmoittautuminen- atk-laitteet (esim.fyysinen

lähestyttävyys, apulaitteet)- opetuksen/ opiskelun apuvälineet- muut; mitkä?

Lisätietoja:

2.2 Millä keinoin opiskelijat voivat yliopistossanne vaikuttaatasavertaisuuden toteutumiseen opiskelu-/opetusjärjestelyissä?

2.3 Kenen/keiden vastuulla yliopistossanne on tehdäopetustilanteesta saavutettava kaikille opiskelijoille?

44

3 Tuki- ja neuvontapalvelut

3.1 Onko yliopistossanne vammaisten opiskelijoidenasioiden hoitamiseen nimetty vastuuhenkilö?

kyllä; onko kyseessä luottamustoimi vai virka?ei

3.2 Millaisissa asioissa yliopistonne henkilökunta tai vammaistenopiskelijoiden asioiden hoitamiseen nimetty vastuuhenkilö ohjaa tai neuvoovammaisia opiskelijoita?

4 Yleiskuva

4.1 Mitkä ovat suurimmat ongelmat esteettömyyden jasaavutettavuuden toteutumisessa yliopistossanne?

4.2 Mitä muuta haluatte kertoa kyselyn teemoihin liittyvistä asioista?

4.3 Pyydämme toimittamaan kaikki saatavilla olevat aihepiiriinliittyvät suunnitelmat/ohjeet toimenpideohjelmat/strategiat/selvityksettms. asiakirjat, joita yliopistossanne on tehty. Jos ne ovat saatavissasähköisenä, pyydämme ilmoittamaan niiden www-osoitteet. Jos neovat saatavissa ainoastaan painettuna, pyydämme toimittamaanyhden kappaleen kutakin.

45

Osa 2. Tilat

Taustatiedot


1 Tilat

1.1 Miten esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat yliopistonnetiloissa? Arvioikaa seuraavia tilajärjestelyjä kutakin erikseen.Antakaa tarvittaessa lisätietoja muista tilajärjestelyistä käyttäenlistan alla olevaa vastaustilaa.

kulkureitit (sisäänkäynnit, ovet, kynnykset, portaat, luiskat, hissit,vastaanottotiskit jne.)seinä- ja lattiapintojen materiaalit ja värit (liukastuminen, kontrastit)valaistuskuunteluympäristö (akustiikka, induktiosilmukat)opasteetwc-tilatparkkipaikat

Lisätietoja:

1.2 Mitkä ovat yliopistonne tilajärjestelyissä suurimmat puutteetesteettömyyden suhteen?

1.3 Onko yliopistonne tilojen esteettömyyttä kartoitettu?

kyllä; milloin ja miten?ei

1.4 Jos tilojen esteettömyyttä on kartoitettu, onko kartoituksettehty yhteistyössä muiden tahojen kanssa (esim. vammaisjärjestön)?

kyllä; minkä tahojen?ei

46

1.5 Jos tilojen esteettömyyttä on kartoitettu, ovatko tuloksetopiskelijoiden ja työntekijöiden käytettävissä?

kyllä; missä muodossa ne ovat saatavana?eivät; miksi eivät?

1.6 Millä tavoin esteettömyyttä toteutetaan perusparannuksissaja uusien tilojen suunnittelussa?

1.7 Konsultoidaanko esteettömyyssuunnittelussa vammaisjärjestöjätai muita ulkopuolisia asiantuntijoita?

kyllä; keitä?ei; miksi ei?

2 Yleiskuva




47

Osa 3. Henkilöstö

Taustatiedot

Yliopisto:Tehtävä, jossa toimitte

1 Henkilökunnan koulutus

1.1 Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tietoa tai koulutustavammaisuudesta ja vammaisten opiskelijoiden sekä erilaistenoppijoiden huomioon ottamisesta?

kyllä; miten?ei

1.2 Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tietoa taikoulutusta vammaisten työntekijöiden huomioon ottamisesta?

kyllä; miten?ei

1.3 Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tietoa tai koulutustaesteettömyydestä ja saavutettavuudesta (esim. rakennettu ympäristö,viestintä, oppimisympäristöt, opetustilanteet)?

kyllä; miten?ei

1.4 Tarjotaanko yliopistonne henkilökunnalle tasa-arvokoulutusta/syrjinnän vastaista koulutusta?

kyllä; millä tavoin? sisältääkö myös vammaisuuden/esteettömyyden/saavutettavuuden?ei

48

2 Yleiskuva




49

Osa 4. Suunnittelu

Taustatiedot


1 Toiminnan suunnittelu

1.1 Onko yliopistossanne laadittu kartoituksia esteettömyydenja saavutettavuuden nykytilasta?

kyllä; milloin? Kuka kartoitukset on laatinut? Millä alueilla (rakennettu ympä-ristö, viestintä, palvelut, oppimistilanteet, opetuskäytännöt, opetussisällöt)?eion suunnitteilla; milloin?

1.2 Onko yliopistossanne laadittu esteettömyyden ja saavutettavuudenparantamiseen tähtäävä suunnitelma tms.?

kyllä; milloin? kuka sen on laatinut? Millä alueilla (rakennettu ympäristö,viestintä, palvelut, oppimistilanteet, opetuskäytännöt, opetussisällöt)?eion suunnitteilla; milloin?

1.3 Jos yliopistossanne on laadittu esteettömyyden ja saavutettavuudenparantamiseen tähtäävä suunnitelma tms., millaisiin toimenpiteisiin seon johtanut ja miten sen toteutumista seurataan?

1.4 Onko yliopistossanne tasa-arvosuunnitelma/ syrjinnän vastainensuunnitelma?

kyllä; onko siinä huomioitu myös vammaiset opiskelijat ja työntekijät sekäerilaiset oppijat?ei

1.5 Mainitaanko esteettömyys/saavutettavuus yliopistonne yleisessästrategiassa?

kylläei

50

1.6 Otetaanko yliopistossanne opiskelijoiden ja työntekijöidenrekrytoinnissa huomioon vammaiset/erilaiset oppijat?

kyllä; millä keinoin?ei; miksi ei?

1.7 Millä tavoin yliopistonne opiskelijat ja työntekijät voivatvaikuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseen?

1.8 Minkä tahon vastuulla on syrjinnän vastainen toimintayliopistossanne?

2 Yhteistyö

2.1 Tekeekö yliopistonne yhteistyötä saavutettavuuteen liittyvissäasioissa seuraavien tahojen kanssa? Valitkaa sopivat vaihtoehdot.

paikallinen vammaisneuvostovammaisjärjestötmuut järjestöt; mitkä?muut alueenne oppilaitoksetylioppilaskunnatSuomen Design for All -verkostomuut tahot; mitkä?

3 Yleiskuva



3.3 Pyydämme toimittamaan kaikki saatavilla olevat aihepiiriinliittyvät suunnitelmat/ohjeet toimenpideohjelmat/strategiat/selvityksettms. asiakirjat, joita yliopistossanne on tehty. Jos ne ovat saatavissasähköisenä, pyydämme ilmoittamaan niiden www-osoitteet. Jos neovat saatavissa ainoastaan painettuna, pyydämme toimittamaan yhdenkappaleen kutakin.

51

Osa 5. Viestintä

Taustatiedot


1 Viestintä

Viestinnällä tarkoitetaan tässä opiskelijoille suunnattua tiedotusta ja neuvontaa,henkilökunnalle suunnattua sisäistä viestintää sekä ulkoista viestintää.

1.1 Miten esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat yliopistonnetiedotuksessa? Onko tieto saatavissa useampien kanavien kautta(painettuna, puhelimitse, verkkoviestintänä jne.)?

1.2 Tiedotetaanko opiskelijoille ja opiskelijoiksi hakeutuvilleyliopistonne esteettömyyteen liittyvistä asioista? Millä tavoin?

1.3 Miten esteettömyys/saavutettavuus toteutuu yliopistonneverkkopalveluissa?

1.4 Miten esteettömyys/saavutettavuus toteutuu yliopistonnesisäisessä viestinnässä (ml. verkkopalvelut ja painettu viestintä)?

1.5 Miten esteettömyys/saavutettavuus toteutuu yliopistonneulkoisessa viestinnässä (ml. verkkopalvelut ja painettu viestintä)?

2 Yleiskuva

2.1 Mitkä ovat suurimmat ongelmat esteettömyyden ja saavutettavuudentoteutumisessa yliopistossanne?


52

2.3 Pyydämme toimittamaan kaikki saatavilla olevat aihepiiriin liittyvätsuunnitelmat/ohjeet toimenpideohjelmat/strategiat/selvitykset tms. asiakirjat,joita yliopistossanne on tehty. Jos ne ovat saatavissa sähköisenä, pyydämmeilmoittamaan niiden www-osoitteet. Jos ne ovat saatavissa ainoastaanpainettuna, pyydämme toimittamaan yhden kappaleen kutakin.

Opetusministeriön julkaisuja -sarjassa vuonna 2005 ilmestyneet

1 Kohti tutkimuslähtöisen yrityksen määritelmää2 Opetusministeriön tulossuunnitelma 20053 ESR-hankkeet alueellisen osaamisen

kehittämisessä – vaikutukset Satakunnan,Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa.Väliraportti II

4 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–20095 Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin arviointi

Julkaisut sähköisenä osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut

Opetusministeriö

Ministry of Education

Esteetön opiskeluyliopistoissa

Opetusministeriön julkaisuja 2005:6 Elina Laaksonen

Julkaisumyynti / Bokförsäljning

Yliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitet

puhelin / telefon (09) 7010 2363

faksi / fax (09) 7010 2374

[email protected]

www.yliopistopaino.helsinki.fi

ISBN 952-442-871-7 (nid.)ISBN 952-442-872-5 (PDF)ISSN 1458-8110

Documents

2005 esteetön opiskelu yliopistoissa