12 13

perjantai 30. syyskuuta 2016 LOVIISAN SANOMAT LOVIISAN SANOMAT perjantai 30. syyskuuta 2016

”Huoneita on yhtä monta kuin vuodessa viikkoja”

MalMgård – Täällä on yhtä mon-ta huonetta kuin vuodessa viikkoja, eli kuinka monta, oppilaat vastaan-ottanut kreivi Johan Creutz kyseli vierailta.

Oikea vastaus, 52, löytyi pienen miettimisen jälkeen.

Koululaisten vierailu kuului Lo-viisan Taidekeskuksen Tukiyhdis-tyksen Kartanohankkeeseen. Hank-

keen keskeinen osa on koululaisille suunnattu ohjelma, jonka toivotaan välittävän kartanoiden kulttuuripe-rintöä kasvavalle sukupolvelle.

Yhdistys tarjoaa kouluille karta-

●● Kaksi bussilastillista koululaisia Tesjoelta kävi tutustumassa Malmgårdin kartanoon. Oppilaat kuulivat paikan historiasta ja saivat kysellä mitä halusivat. Linnamaisen rakennuksen huoneiden määrä oli yksi asia, joka kiinnosti.

Biljardisalissa. Kreivi Johan Creutz kertoi koululaisille kartanon historiasta. Kuva:EiJa KOsOnEn

Pihan vartija. Kartanon pihan leijona on vuodelta 1850. sitä ihaile-massa Tuuli Kiviranta, alexandra ivanova ja Miia Kanervo. Oikealla Kar-tanohankkeen hankevastaava Lotta suomalainen. Kuva:EiJa KOsOnEn

Kartanovierailut

● Tavoitteena oppia tunte-maan ja arvostamaan taide- ja kulttuurihistoriaa.

● Oppia ymmärtämään kar-tanoiden merkitystä ennen ja nyt.

● Vierailulle 3-4 koulua lukukaudessa.

● Ennen vierailua opetus-tuokio kartanoista koulutun-neilla.

● Vierailut kuuluvat Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdis-tykseen Kartanohankkee-seen.

MarMoria. samu Kinnunen totesi, että vanha marmori-istuin on kylmä ja kova. Kuva:EiJa KOsOnEn

hyvä Piano. Juliet Rahkonen sai soittaa kartanon pianoa. Kuva:EiJa KOsOnEn

jättiPuu. Kartanon pihan vanhat puut kiinnostivat lapsia. Kuva:EiJa KOsOnEn

novierailuja ja sen ohessa kartanoi-den merkitykseen perehdyttäviä op-pimistuokioita. Tesjoen koulujen li-säksi Malmgårdissa ovat vierailleet Koskenkylän molemmat koulut.

Tesjoen koulu ja Tessjö skola olivat liikkeellä keskiviikkona. Ennen vie-railua kartanoista oli puhuttu oppi-tunneilla. Lisää aihetta puidaan vie-railun jälkeen, kun oppilaat tekevät tehtäviä kokemastaan ja näkemäs-tään.

Malmgårdissa koululaisia pereh-dytti kartanon elämään kreiviksi, tai oikeammin vanhaksi kreiviksi itsen-

sä esitellyt Johan Creutz.Hän kertoi, että Malmgård on ol-

lut yhden suvun omistuksessa jo yli 400 vuotta.

– Minä olen kahdettatoista omis-tajasukupolvea. Nyt Malmgårdin omistavat poikani ja olen heille apu-na.

Malmgårdin linnamainen päära-kennus valmistui vuonna 1885. Se edustaa hollantilaista uusrenessans-sia. Kauniita yksityiskohtia on run-saasti. Esimerkiksi kattomaalauksia on kaikissa huoneissa ja jopa vaate-kaapeissa.

– Sukulaiset ovat seinillä, Creutz to-tesi lukuisista muotokuvista.

Ei mikään tennishalliKartanon katoissa on myös arvok-kaita kattokruunuja. Niistä kreivil-lä oli hauska tarina kerrottavanaan.

– Kun poikamme olivat pieniä, he pelasivat luvatta tennistä kartanon isossa salissa. Pallo osui hienoon kat-tokruunuun ja lasinsirpaleita oli pit-kin lattiaa. Pojat pelästyivät kama-lasti, eivätkä uskaltaneet kertoa va-hingosta kenellekään. He tunnusti-vat vasta parin päivän päästä.

– Pojilla oli kuitenkin hyvä tuuri, sillä ullakolta löytyi arkku, jossa oli kattokruunun varaosia. Kruunu saa-tiinkin taas ehjäksi. Sen jälkeen sa-liin ei saanut tuoda tennismailoja, eikä varsinkaan palloja!

Presidentti hirvijahdissaKreivi esitteli oppilaille aluksi karta-non ison salin, josta matka jatkui bil-jardihuoneeseen. Siellä on ison bil-jardipöydän lisäksi runsaasti met-sästykseen liittyvää aineistoa, kuten

jatkoi, että talja on aito ja se on tiet-tävästi peräisin Afrikasta.

Seeprojen sijaan kartanon mailla on aina ollut hevosia. Nykyisin tilal-la elelee yksi hevonen ja yksi poni.

Kirjastosta vieraat siirtyivät karta-non alasalonkiin, missä oppilaat sai-vat jatkaa kysymysten esittämistä.

– Onko täällä kummituksia?– On täällä kummitus, mutta sii-

tä en kerro enempää, kreivi vastasi.

Ulos kuvaamaanKun kartanon sisäkierros oli ohi, op-pilaat siirtyivät tutkimaan pihapii-riä. Koska kartano on yksityiskoti, ei sisällä saanut ottaa valokuvia. Ulko-

na kännykät kaivettiin esille ja kuvi-en räpsiminen alkoi.

Suosituin kuvauspaikka oli karta-non edustalla oleva Ceasarin istui-men mallilla tehty marmorituoli, jo-hon sai istahtaa.

– Vähän tämä on kylmä ja kova, tuolia kokeillut Samu Kinnunen tuumasi.

Koululaiset totesivat retken päät-teeksi, että kivaa oli. Myös kreivi Creutz piti vierailua antoisana ja toivotti oppilaat tervetulleeksi tois-tekin.

Eija Kosoneneija.kosonen@lovari.fi

täytettyjä eläimiä.– Malmgårdissa on käynyt metsäs-

tämässä niin presidenttejä kuin ku-ninkaallisia. Presidentti Svinhufvud oli täällä hirvijahdissa 17.10.1940, kreivi mainitsi esitellessään presi-dentin käyttämää keppiä, joka on yk-si kartanon aarteista.

Kallis vai halpa kirja?Oppilaiden matka jatkui kamari-herran huoneen läpi kartanon kir-jastoon. Siellä oppilaille esiteltiin luonnontieteilijä Carl von Linnén kirjaa 1700-luvulta.

– Kirjan sisäkanteen on tuon ajan tapaan kirjoitettu mistä ja milloin kirja on ostettu ja mitä se maksoi. Ruotsista ostettu kirja maksoi yhden riikintaalerin. Eli oliko se kallis vai halpa, Creutz kyseli oppilailta.

– Halpa! Kallis! kuuluivat vasta-ukset.

Todellisuudessa kirja oli varsin kal-lis, sillä yhdellä riikintaalerilla olisi voinut ostaa hevosen.

Kummituskin onKirjaston lattialla ollut seeprantalja herätti huomiota.

– Onko tuo oikea seepra, kysyttiin oppilaiden joukosta.

– On se. Meidän metsissä juoksen-telee seeproja, kreivi yritti juksata ja

sanottua

Presidentti Svinhufvud oli täällä hirvijahdissa 17.10.1940.Johan CrEUtzKreivi