Kiira Korvelle eväitä huipulle koululiikunnasta

Oppilasurheilukilpailuista kipinä pysyvään liikuntaharrastukseen

Pirkkahalli kasvoi ja vaihtoi nimeä

TEEMANA KOULULAISLIIKUNTA

1/2007Ta

mpe

reen

Liik

unta

sano

mat

Tam

pere

en L

iikun

tasa

nom

at

Liikunta-palvelujen

ajankohtais- lehti

2 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Y hteiskuntakeskustelu liikunnan mer-kityksestä ja terveysvaikutuksista on vilkastunut. Erityisesti huomio on vii-

me aikoina kiinnittynyt koululiikuntaan – sen nykytilaan ja mahdollisuuksiin hyvinvoinnin edistäjänä. Koulutuntien ulkopuolella tapahtuva liikunta on muuttanut muotoaan 60 vuodes-sa. Koululiikuntaliiton perustamisen aikoihin, vuonna 1946, oli selvä tilaus koulujen välisen kilpailutoiminnan kehittämiselle. Hyötyliikun-nasta ei edes puhuttu, sillä hyötyliikunnan puute ei ollut ongelma.

Koulujen välistä kilpailutoimintaa ei lueta huip-pu-urheiluksi, sillä koulujen piiri- ja mestaruus-tasokilpailut mahdollistavat kaikkien lasten ja nuorten osallistumisen. Hyvinvointikeskustelu ei ole viime aikoina katsonut koulukilpailutoi-mintaa erityisen suopealla kädellä. Tästä johtuen kaupungit ja kunnat ovat matkakustannussyistä karsineet lähetettävien kilpailijoiden määrää. Tämä on mielestäni lyhytnäköistä ylireagointia tilanteeseen. Painopisteenä on oltava kouluaika-na tapahtuva liikunta, mutta myös jo aktiivisesti liikkuvia tulee motivoida ja kannustaa. Positiivi-sena puolena näen suurten kaupunkien, kuten Tampere, Turku ja Oulu, poikkihallinnollisen yhteistyön koulu-, liikunta- ja nuorisotoimissa, joilla on lisätty liikunta-aktiviteetteja koulu-laisille.

Koulupäivän aikana tapahtuvalla liikunnalla on selvä kansanterveydellinen merkitys. Kou-lupäivän aikana tapahtuva liikunta lisää kou-luviihtyvyyttä, edistää oppimista, psyykkistä hyvinvointia ja motorisia taitoja. Lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna pitäisi pu-hua oikeudesta liikkua. On ensiarvoisen tärkeää oppia liikunnallinen elämäntapa nuoressa iässä – silloin, kun se tuottaa puhdasta mielihyvää ja on osa luontaista käyttäytymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuudella on positiivinen yhteys aikuisiän liikkumiseen.

Terveellisiä elämäntapoja ja harrastustapahtumiaLiikunta kulkee käsi kädessä terveellisten elä-mäntapojen kanssa. Tämä näkyy erilaisissa kam-panjoissa ja tapahtumissa, jotka saivat alkunsa 1980- ja 1990-luvuilla, kuten Non smoking Fun Club ja SPLÄSH-uintikampanja. Harrastelii-kunnan suuntaan painopiste siirtyi 1990-luvulla. Hyvänä esimerkkinä on suuri nuorisoliikun-tatapahtuma Power Mover. Tällä tanssiliikun-tahankkeella pyrittiin aktivoimaan erityisesti

tyttöjä. Samaan aikaan koulujen kerhotoiminta eli kukoistuksen aikaa.

Laman kourissa 1990-luvulla opettajavetois-ten kerhojen määrärahoja leikattiin. Kerhot on keksitty 2000-luvulla uudestaan, mutta toi-mintakulttuureiden palauttaminen on haaste, sillä kerho-osaamisen pedagogiikka ja rakenteet ovat lähes kadonneet. Koulukerhot ovat olleet osa koulujen työsuunnitelmaa ja opettajat ovat tarjonneet mielekästä tekemistä oman har-rastuneisuutensa pohjalta korvausta vastaan. Koululaisten kanssakäyminen yli luokkarajojen on lisääntynyt, oppilaiden ja opettajan keskus-teluyhteys on aktivoitunut, ja lisäksi lapset ovat saaneet tutun aikuisen vetäjän.

Kerhotoiminta osa koulun kehittämistäKoulut tavoittavat päivittäin kaikki noin 6-15-vuotiaat lapset ja nuoret. Tästä näkökulmasta voitaneen todeta, että koulukerhotoiminnan elvyttäminen on avainasemassa muun muassa lisäliikunnan tarjoamisessa. Koulun kerhotoi-mintaa ohjaavan perusopetuslain mukaan ker-hotoiminnalla on merkittävä osa koulun kehit-tämisessä, sillä koulupäivän päätyttyä tarjottava virikkeellinen toiminta tukee varsinaista opetus-työtä. Kerhotoiminnan on sijoituttava koulun alkuun tai loppuun, sillä kyse on harrastuksesta. Kokopäiväkoulu-ajattelu ei tue kerhotoimintaa, sillä se hajottaa oppitunnit, jolloin koulupäivän sisään rakennetuista kerhotunneista tulee lap-selle pakollisia.

Liikuntaan panostaminen ennaltaehkäisevääKoululaisten liikunnan edistämisen yhteistyö-verkosto tarjoaa tutkimustietoa ja malleja kou-lulaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistä-miseksi liikunnan avulla. Perussuositus on tunti

liikuntaa koulupäivän aikana. Selvityksestä käy ilmi, että kunta- ja koulutasot voivat omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, kuinka liikunta-myönteisyys näkyy koulun arjessa esimerkiksi opetuksen jalkauttamisessa luokkatilojen ul-kopuolelle.

Kansallisella tasolla liikunta nähdään hyvin-voinnin mahdollistajana. Kuntatasolla lasten- ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on usein painopistealueiden kärkipäässä, mutta käytännössä esimerkiksi liikuntaolosuhteiden parantaminen nähdään ylimääräisenä laatuna eikä ennaltaehkäisevänä työnä. Toisin sanoen, päättäjien on paljon helpompaa myöntää mää-rärahoja sellaisiin peruspalveluihin, joissa korja-taan terveyttä ja elinolosuhteita. Kuinka paljon järkevämpää olisi laittaa edes osa rahoista en-naltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja näin hidastaa pysyvästi terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta.

Suomessa liikutaan vieläkin hyvin vakavasti ja liikkumista usein perustellaan hyöty- tai ter-veyssyillä. Koulupäivän aikana liikkuminen on lapsille ja nuorille luontaista, ja parhaimmillaan se voi olla jonkin muun oppitunnin mukava ja nautittava sivutuote. Liikkuminen on lapselle ja nuorelle iloinen, luonnollinen asia!

KRISTIINA JAKOBSSON Koululiikuntaliitto KLL ry.toiminnanjohtaja

Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsena

Koululiikuntaliitto KLL r.y. on vuonna 1946 perustettu sitoutumaton liikuntajärjestö. Koululiikuntaliitto vastaa suomenkielisten peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden sekä OAJ:n jäsenten vapaaehtoisesta, oppituntien ulkopuolisesta liikunnan harrastus- ja kilpa-toiminnasta.

Lähteet:

• Asta Pietilä: Kerhotoiminta – näkökulmia koulun kerhojen kehittämiseen, OPM:n ja Kerhokeskuksen julkaisu 2004 www.kerhokeskus.fi

• OPM/ Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto: Koululaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla 2007

• Mikael Fogelholmin ja Sosiaali- ja Terveysministeriön tutkimus 31.1.2007

Schoolsport meets Olympia –kisojen vauhdikasta menoa vuodelta 2004. Kisat on järjestetty yhteistyössä EU:n ja kansainvälisen koululiikuntaliiton kanssa. KUVA: JANI KANGASNIEMI.

3

Tampereen kaupunki siirtyi vuoden 2007 alussa uuteen toimintamal-liin. Kaupungin hallinnossa toimii tilaajaorganisaatio lautakuntineen

ja tuottajaorganisaatio johtokuntineen.

Liikuntatoimi on muuttunut liikuntapalve-luiksi, joka on yksi osa hyvinvointipalveluita. Hyvinvointipalvelut on tuotanto-organisaatio, joka toimii laajalla sektorilla kuntalaisten par-haaksi. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat so-siaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Kuntalaisen näkökulmasta liikuntapalvelut tuottaa edelleen laadukkaita liikuntapalveluja. Tärkein näkökulma liikuntapalvelujen tuotta-miseen on kuntalaisten tarpeet ja kaikenikäisten kuntalaisten innostaminen liikuntaan.

Lasten kiinnostus liikuntaan herää yleensä per-heen omasta liikunnallisesta aktiivisuudesta, kaveripiirin vaikutuksesta tai koulun liikunta-tuntien myötä. Koululiikunnalla on merkittä-

Liikuntatoimi vaihtui liikuntapalveluiksi

vä vaikutus lapsen liikuntamotivaatioon myös tulevaisuudessa. Ihminen liikkuu luonnostaan, mutta koululiikunta voi joskus huonoine ko-kemuksineen aiheuttaa negatiivisen asenteen liikkumista kohtaan.

Koululiikunnan asema on merkittävä lapsen kehityksen kannalta. On ensiarvoisen tärkeää, että jo ensimmäisten kouluvuosien aikana lap-sille opetetaan mahdollisimman monipuolisesti eri liikuntalajeja.

Liikuntaa ja vapaa-aikatoimintaa voi koulupäi-vän aikana harrastaa paljon. Itse liikuntatuntien määrä ei välttämättä ole riittävä lapsen luonnol-lisen liikunnan kannalta. Mutta kun otetaan huomioon välituntien hyödyntäminen ja kou-lupäivän jälkeinen mahdollinen kerhotoiminta, kouluissa voidaan parhaimmillaan luoda riittävä pohja lapsen vapaa-ajanharrastukselle.

Liikunnan osalta varsinaisen toimintavastuun hoitaa laaja seurakenttä. Kuntalaisten tulee kui-tenkin muistaa, että seurat toimivat talkooperi-

aatteella oman seuratoiminnan näkökulmasta käsin. Seuratoiminnan taustalla on aatteellista toimintaa, terveyttä edistävää kuntoliikuntatoi-mintaa, nuorten harraste- ja urheilutoimintaa tai huippu-urheiluun tähtäävää toimintaa.

Tampereellakin on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka koululiikunnan parista alkanut liikunta- ja urheiluharrastus on jatkunut menestykselli-sesti urheiluseurassa ja huipentunut aikuisten sarjojen MM- tai EM-tason mitaleille asti.

Liikunnallista kevättä kaikille!

PEKKA P. PAAVOLA

liikuntatoimenjohtajaTampereen kaupunki

Liikunnalla hyvinvointia kuntalaisille

Pääkirjoitus 30.3.2007

Julkaisija

Tampereen kaupungin liikuntapalvelutSuvantokatu 4, 33100 TAMPERE

PäätoimittajaPekka P. Paavola, p. 020 716 4831

ToimitussihteeriKari Vilkko, p. 040 760 2620kari.vilkko@ideatampere.com

Liikuntatoimen yhdyshenkilöLeila Lahti, p. 020 716 4820 leila.lahti@tampere.fi

TuottajaIdea-Tampere Petri Vilkko Oy, p. (03) 222 33 22

Lehti on luettavissa myös internetissä:

www.tampere.fi /liikunta/liikuntasanomat.html

Anna lehdestä palautetta:leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelutSuvantokatu 4, 33100 TAMPERE

www.tampere.fi

Kannen kuvassa: Terälahden koulun oppilas Vilma Kosola (edessä) ja Mirka Koivisto Atalan koulusta koulujenvälisien hiihtojen loppusuoralla Kaupissa maaliskuussa.

Tampereen Liikuntasanomat 1/2007PainopaikkaHämeen Kirjapaino Oy, Tampere

Painosmäärä 4.000 kpl

ISSN 1795-987X

Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on 11.5.2007. Lehti ilmestyy 1.6.2007.

4 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Millaisia muistoja Sinulla on ala-asteen lii-kuntatunneilta? Oliko liikunta suosikkiai-neesi tuolloin?

Todella hyviä muistoja. Liikunta taisi olla yksi suurimmista suosikkiaineista. Kävin Pellervon ala-astetta.

Piditkö pallopeleistä tai mikä oli mieliliikun-taasi ala-asteikäisenä (luistelun ohella)?

Pidin varmasti vähän kaikesta, erityisen paljon ehkä voimistelusta ja pesäpallosta.

Olitko normaalisti mukana yläasteen lii-kuntatunneilla, vai käytitkö tunnit omiin henkilökohtaisiin harjoituksiisi?

Olin ihan normaalisti mukana yleensä. Meillä oli erikseen aamutunteja, jotka sai käyttää omiin harjoituksiin.

Millaisia muistoja Sinulla on jäänyt noista tunneista?

Olin urheiluluokalla yläasteella, joten oli tunnit olivat tosi kivoja kun kaikki olivat niin moti-voituneita ja hyviä liikkujia.

Entä lukiossa, onko urheilulukio vastannut odotuksiasi koulunkäynnin ja harjoittelun onnistuneesta yhdistämisestä? Mihin olet ollut siinä erityisen tyytyväinen? Mitä pa-rannusehdotuksia Sinulla olisi?

On vastannut. Erityisen tyytyväinen olen aa-mutreenimahdollisuuksiin ja opettajien myön-teiseen suhtautumiseen urheilijoihin. Ehkä “ta-vallisia” liikuntatunteja ei urheilulukiolaisille

Opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistui

Kiira Korpi ponnisti urheilulukiosta Taitoluistelun EM-pronssille ja MM-kisojen fi naaliin yltänyt Kiira Korpi on Sammon keskuslukion urheilulinjan opiskelija, joka on onnistunut menestyksellisesti yhdistämään sekä lukio-opiskelun että harjoittelun. Lukion hän suorittaa monen muun urheilijan tavoin neljässä vuodessa ylioppilaslakin häämöttäessä keväällä 2008. Kyselimme MM-kisamatkalta Tokiosta juuri palanneelta Kiiralta koulun liikuntatunteihin liittyviä muistoja sekä sitä, mikä on hänen salaisuutensa koulunkäynnin ja urheilun onnistuneessa yhdistämisessä.

tarvitsisi enää pakollisina järjestää, koska oman lajin treeneihin menee jo niin paljon aikaa ja energiaa.

Onko koulu joustanut mielestäsi riittävästi siinä, että olet voinut osallistua harjoitus-leireille ja kilpailumatkoille? Onko jotakin korvaavaa opetusta yms. ollut tarjolla, jos et ole ehtinyt osallistua jollekin kurssille matkojen johdosta?

On joustanut. En tiedä onko varsinaisia kor-vaavia kursseja järjestetty, mutta tukiopetusta saa aina jos pyytää!

Onko vielä joitakin muita etuja, mitä urhei-lulukio tarjoaa huipulle tähtäävälle urheili-jalle ”tavalliseen” lukioon verrattuna?

Koulussa on paljon muita urheilijoita ja sa-manhenkistä porukkaa, joten siellä on helppo olla ja viihtyä.

Onko Sinulla koulukirjoja mukana ollessasi harjoittelu- ja kilpailumatkoilla?

Välillä. Nykyään ei juurikaan enää kisamat-koilla, koska aika ja keskittyminen eivät yk-sinkertaisesti riitä. Harjoitusleireillä sen sijaan pystyy yleensä vähän enemmän tekemään myös koulujuttuja.

Onko urheilulukiossa muita taitoluistelijoita tällä hetkellä, joiden kanssa harjoittelet?

Vain yksi, todella hyvä kaverini Niina Lak-sola.

Onko jotakin hyötyä siitä, että urheiluluki-ossa tapaa muiden lajien urheilijoita ja on mahdollisuus tutustua muiden lajien urhei-lijoiden harjoitteluun?

Toki. Muistakin lajeista voi oppia paljon.

Mitkä ovat mieliaineitasi koulussa?

Biologia ja kielet.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia Sinulla on opiskeluiden suhteen (pikkulinnut ovat kertoneet, että jopa lääkärin ammatista olisit urheilu-urasi jälkeen kiinnostunut)?

Lukion jälkeen haavenani olisi saada opiskelu-paikka esim. jostain yliopistosta. Se mitä halu-aisin opiskella on vähän vielä hämärän peitossa. Lääkis on tosi hankala yhdistää huippu-urhei-luun, joten sitä täytyy vielä miettiä.

Mikä on ”mottosi”, tunnuslauseesi urheilus-sa tai yleensä elämässä ja mitkä ovat terveisesi Tampereen Liikuntasanomien lukijoille?

Usko unelmiisi, silloin niillä on tapana toteutua. Aurinkoista kevättä ja kesän odotusta kaikille! Nautitaanhan liikkumisesta!

PETRI VILKKO

Kiira Korpi on tyytyväinen Sammon keskuslukion myönteiseen suhtautumiseen urheilijoita kohtaan.

5

maailman eliittiin

KU

VA: T

AP

PA

RA

N T

AIT

OLU

IST

ELIJ

AT

6 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Kihelmöivää jännitystä, onnistumiskoke-muksia, draamaa. Koko tunteiden kirjo oli aistittavissa Tampereen kaupungin koulujenvälisissä hiihdoissa Kaupissa maaliskuussa. - Tämäkin kisa on osoitus siitä, että oppilaiden kilpailutoiminta opettaa ryh-mässä toimimiseen ja sosiaalisuuteen unohtamatta liikkumisen iloa. Tavoitteena on, että kilpailutoiminnan avulla lapsi ja nuori löytäisi oman lajinsa ja siitä viriäisi koko elämän kestävä liikuntahar-rastus, liikunnanohjaaja Vesa Kanerva Tampereen kaupungin liikuntapalveluista kommentoi.

Liikunnanohjaaja Vesa Kanerva on ”Th e Man”, kun puhutaan tamperelaisesta peruskoulun, lukion ja ammattiopiston

oppilaiden kilpailutoiminnasta. Lähes 20 vuo-den kokemuksella hän toimii kaupungin palk-kalistoilla liikunnanohjaajana, jonka tehtävänä on vastata kilpailutoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja organisoinnista. Tukenaan hänellä on opettajajäsenistä koostuva oppilas-urheilutoimikunta sekä tiivis yhteistyö paikal-listen seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen ja tuomarikerhojen kanssa.

- Ilman näiden yhteistyökumppaneiden mer-kittävää panosta ei kilpailujen toteuttaminen olisi mahdollista, Kanerva toteaa.

Oppilaiden kilpailutoiminta Tampereella ei todellakaan ole mitään pientä piperrystä. Vuo-sittain oppilaskilpaluissa nähdään jopa 9.000 osallistujaa. Lajeja on viitisentoista ja erilaisia kilpailupäiviä kertyy vuosittain jopa 80 eli keskimäärin kaksi työviikkoa koh-den. Suosituimpia yksilölajeja ovat yleis- urheilu ja hiihto. Vankka

suosio on myös

eri palloilulajien turnauksilla. Joukkuelajeista suosituin on jalkapallo ja sen jälkeen tulee kak-kosena salibandy. Jääkiekossa joukkuemäärät näyttävät jostain syystä vähentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kilpailujen määrä on Vesa Kanervan mukaan vakiintumassa.

- Kilpailut sitovat opettajien työpanosta ja aihe-uttavat erityisjärjestelyitä koulutyössä. Opetta-jille tehdyn kyselyn mukaan kilpailutoimintaa toki halutaan, mutta sitä ei enää haluttaisi laajentaa nykyisestä. Kehitämmekin jatkuvasti toimintaa siihen suuntaan, että isotkin kilpailut voitaisiin viedä läpi mahdollisimman lyhyessä ajassa ja juohevasti.

Yhteistyöllä laadukkaat puitteet kisatapahtumilleKilpailuvuoden suunnittelu käynnistyy oppilas-urheilutoimikunnan pöydän ympärillä. Aikai-sempien vuosien perusteella ja saadun palautteen perusteella toimikunnassa päätetään seuraavan vuoden kilpailujen lajit, sarjat ja päivämäärät. Liikunnanohjaaja Kanerva hoitaa alkuvaiheen

työt: laatii kilpailutekniset suunnitelmat, lähettää

kilpailukutsut ja vas-taanottaa ilmoittau-

tumiset.

Varsinaisen kil-pailupäivän järjes-telyistä vastaavat

t a m -pe-

relaiset urheiluseurat. He huolehtivat lajiosaa-misellaan ja ammattitaidollaan, että kilpailuista tulee sekä tekniikaltaan että tunnelmaltaan on-nistuneet. Liikuntapalveluiden oma huolto-henkilöstö puolestaan huolehtii liikuntapaikat ensiluokkaiseen kilpailukuntoon.

Vaikka Vesa Kanervan vastuulla ovat hallinnol-liset asiat, on hän itse on tuttu hahmo myös kilpailupaikoilla.

- Osallistun itse kisoihin aina kun se on mahdol-lista. Kentällä saan parhaiten tuntuman kilpailu-toimintaan. Ja monesti kentän laidalla tarvitaan lisäkäsiä järjestelyissä. Toivoisin tietysti, että minulla olisi työpari, jonka kanssa voisimme vuorotella kentän ja toimistotyön välillä. Työpa-ri auttaisi myös innovoimaan oppilasurheiluun uutta. Olenhan miettinyt ja tehnyt tätä työtä pääosin yksikseni jo 19 vuotta.

Työ koululiikunnan parissa palkitsevaaLaajan työkentän lisäksi Kanervan vastuulle kuuluvat myös Koululiikuntaliiton (KLL) Tam-pereen piiriohjaajan tehtävät. Liiton kautta hän on myös itse saanut lisäkoulutusta ja uusia virikkeitä sekä päässyt näkemään koululiikun-ta-asioita koko valtakunnan näkökulmasta. Kanerva on huomannut, että oppilasurheilun ammattilaiselta vaaditaan hyvää pelisilmää niin kouluelämään kuin lasten ja nuorten liikun-takasvatukseenkin liittyvissä asioissa. Työssä korostuu yhteistyön merkitys eri toimijoiden välillä sekä oikeudenmukainen suhtautuminen kilpailuihin osallistuviin lapsiin ja nuoriin.

- Koen hyvin mielekkääksi oman työni lasten ja nuorten parissa. Yksi suurimmista anneista tässä työssä on ollut saada tutustua hieman syvemminkin eri urheilulajeihin ja samalla olen oppinut arvostamaan kunkin lajin vaativuutta. Näkökulma moneen asiaan on ehkä muuttunut “nuoruusvuosista”. Osa urheiluväestä kun tup-

Yhteishenkeä ja aitoa osallistumisen iloa…

Oppilasurheilukilpailuista kipinä pysyvään liikuntaharrastukseen

Liikunnanohjaaja Vesa Kanerva vastaa oppilaiden kilpailutoiminnan hallinnollisista tehtävistä. Hän on tuttu näky myös kilpailupaikoilla.

7

paa pitämään omaa lajiaan sinä “vaativimpana ja ainoana kunnon lajina”.

Kaikkein palkitsevimpana Kanerva kokee sen, kun hän vielä lukioikäisten oppilasurheilukil-pailuissa tapaa samoja nuoria, jotka hän muistaa nähneensä kisailemassa jo peruskoulun kolmas-luokkalaisten sarjoissa.

- Yksi tärkeä tavoite onkin, että oppilaslii-kunnan ja –kilpailuiden avulla lapsi ja nuori löytäisi oman lajinsa. Lukuisten urheiluseurojen puuhaihmiset ovat todenneet, että koululaiskil-pailut ovat olleet monelle ratkaiseva kimmoke jatkaa lajiaan seuratoiminnan parissa. Hyvä esi-merkki tästä on MM-mitaleille asti ponkaissut Evilän Tommi. Hänet muistan innostuneena oppilaskisojen osallistujana jo kolmannelta luo-kalta lähtien.

Peruskoulun, lukion ja ammattiopiston oppilaiden kilpailutoiminnan järjestävät yhdessä kaupungin liikuntapalvelut sekä kasvatus- ja opetustoimiala. Toiminnan rahoituksesta vastaa kasvatus- ja opetus-toimiala ja käytännön järjestelyistä liikun-tapalvelut yhdessä koulujen kanssa.

Kilpailutoiminta on jaettu ikäluokittain kol-meen osaan: 1) 3.-6.-luokkalaiset, 2) 7.-9.-luokkalaiset ja 3) lukiolaiset ja ammatilliset opiskelijat. Kilpailuihin voivat osallistua myös ne 1. ja 2. luokilla olevat oppilaat, joiden syntymävuosi on sama kuin 3.-luokkalaisten ikäluokalla. Yläikäraja lukion ja ammattiopiston kilpailuissa on 20 vuotta.

3.-6.-luokkalaisten ohjelmassa ovat palloilula-jeista jalkapallo, jääkiekko, koripallo, pesäpallo ja salibandy. Yksilölajeissa kilpailuja järjestetään hiihdossa, maastojuoksussa, yleisurheilussa, suunnistuksessa, uinnissa ja suurpujottelussa. 7.-9.-luokkalaisten sekä lukioikäisten ohjel-massa ovat palloilulajeista jalkapallo, jääkiekko (vain 8.-9.-luokkalaisille), koripallo, lentopallo,

Kielo Isomäki Härmälän koulusta (vas.) ja Maaria Mäkinen Takahuhdista kisailivat sulavasti vapaalla tyylillä Kaupissa maaliskuussa järjestetyissä koulujenvälissä.

pesäpallo ja salibandy. Yksilölajeissa kilpaillaan hiihdossa, maastojuoksussa, suunnistuksessa, uinnissa ja suurpujottelussa.

Tampere on yksi Koululiikuntaliiton (KLL) 25 piiristä ja muodostaa oman “kaupunkipii-rinsä”. Tamperelaisia oppilaita kilpailee vuo-sittain 250-300 KLL:n mestaruuskilpailuissa ja palloilusarjoissa. KLL:n Tampereen piirin urheiluohjaajana toimii liikuntapalveluiden liikunnanohjaaja.

Lisätietoja: liikunnanohjaaja Vesa Kanerva, 050 587 6819; vesa.kanerva@tampere.fi

Oppilasurheilun tapahtumia voi seurata kaupungin internet-sivuilta osoitteesta: www.tampere.fi /liikunta/oppilasurheilukilpailut/

Oppilasurheilukilpailut - mitä ja kenelle?

TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO

8 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Koiviston mukaan oppilasurheilutapah-tumat ovat tärkeitä juttuja oppilaille. Oman koulun edustaminen saattaa

olla jopa suurempi asia kuin oman seuran edus-taminen. Suuremmissa tapahtumissa oppilas saa mahdollisuuden päästä kisaamaan hyvinkin suuren yleisön eteen.

- Pitkin vuotta ripoteltuina kilpailutapahtumia ei ole liikaa. Homma pelaa mielestäni hyvin: yhteistyö Vesan kanssa sujuu, ja kisojen järjes-telyt ovat toimineet mallikkaasti. Myös oppilaat saavat kokemusta toimitsijan tehtävistä. Samoin opettajille nostan hattua - he suhtautuvat kilpai-luihin hyvin, vaikka ne voivat aiheuttaa heille paljonkin lisätyötä ja erillisjärjestelyjä.

Iloa tuottava laji löydettäväLiikuntapainotteiseen luokkaan karsinta on kova, ja mukaan valikoituu keskimääräistä lahjakkaampia liikkujia eli urheilijoita joille liikunta on elämäntapa.

- Liikuntapainotteisen ryhmän kanssa on mah-

dollisuus tehdä myös vaativampia juttuja. Silti tykkään ehdottomasti työskennellä myös taval-listen ryhmien kanssa, koska minulle kaikki op-pilaat ovat arvokkaita ihmisinä, olivat he sitten täyden kympin liikkujia tai sitten pienemmän arvosanan osaajia, Koivisto toteaa.

Haasteita liikunnanopetuksessa riittää. Koivis-ton mukaan koululaisten lihaskunto, kestävyys ja perusliikuntataidot ovat selvästi heikenty-mään päin. Vaikka oppilas ei olisi ylipainoinen, yhden leuan vetäminen tai puolentoista metrin ylittäminen pituushypyssä voi olla tavalliselle seiskaluokkalaiselle ylivoimainen tehtävä.

Hän muistuttaa, etteivät seiskaluokkalaiset vielä miellä liikunnan järkiperäistä merkitystä terveydelle. - He liikkuvat, koska se on kivaa. Onnistumisen elämyksillä – pienilläkin - saisi huolestuttavan, kansanterveyttäkin uhkaavan kehityksen käännettyä positiiviseen suuntaan.- Päättäjien on jossain vaiheessa herättävä. Lii-kuntaa pitää saada enemmän kouluihin ala-as-teelta lukioon. Kouluissa tarjottavalla liikunnal-la pystytään vielä tavoittamaan suuret massat.

Kansanterveydellisesti ja kansantaloudellises-tikin pitäisi huomata, että juuri kouluiässä voidaan asioihin vaikuttaa.

Koivisto toivoisi myös resurssien lisäämistä si-ten, että saataisiin koulutettuja liikunnanopet-tajia jo ala-asteelle.

Kaikesta huolimatta liikunta edelleen kiinnos-taa lapsia ja nuoria. Yläasteella peräti 80 pro-senttia pojista valitsee sen valinnaisena aineena pakollisten liikuntatuntien lisäksi. Haasteena on saada vähemmän liikkuvat nuoret liikkeelle.

- On herännyt ajatus jopa omasta tukiryhmäs-tä heille. He ehkä nauttisivat liikunnasta, jos saisivat liikkua vain oman tasoisessa ryhmäs-sään ilman vertailemista parempiinsa, Koivisto puntaroi.

Opettajatkin pitävät oppilaskilpailuja tarpeellisina

”Liikuntataidot opittava jo kouluikäisenä”Oppilasurheilukilpailuihin osallistuminen on yksi tärkeä osa liikunnanopetusta Sammon yläasteella, missä liikunnanopettaja Arto Koivisto opettaa sekä liikuntapainotteisia että tavallisia luokkia.- Lähes kaikkiin kilpailuihin, mitä liikunnanohjaaja Vesa Kanerva Tampereen kau-pungin liikuntapalveluista meille tarjoaa, riittää koulustamme innokkaita osallistujia.

Sammon yläasteen liikunnanopettaja Arto Koivisto opettaa sekä liikuntapainotteisia että tavallisia luokkia.

9

Osmo Virtanen:

”Koululiikunnan pitäisi opastaa monipuolisesti eri lajeihin”Peruskoulunopettaja Osmo Virtasella on pitkä ura liikunnallisena kasvattajana sekä opettajien- että oppilasliikunnan parissa. Lisäksi hänellä on meriittinään pitkäaikaiset luottamustoimet Koululiikuntaliitossa KLL:ssä, missä hänet on nimitetty kunniapu-heenjohtajaksi. Hyhkyn ala-asteen virkapaikaltaan eläkkeelle jäänyt konkari pitää edelleenkin tuntumaa kouluelämään tekemällä opettajan sijaisuuksia.

Oppilasurheilukilpailuista hänellä on selvät näkemykset:- Ne ovat tarpeellisia ilman muuta

ja niihin edelleenkin löytyy osallistujia mer-kittävä määrä, kunhan heitä siihen kouluissa innostetaan. On hyviä esimerkkejä siitä, että juuri koulujenvälisissä ”maallikko” on saatta-nut näyttää kyntensä yllättämällä ”seurajyrät”. Tämä maallikko on saattanut löytää menestyk-sensä myötä kipinän ja usein häntä kosiskellaan mukaan seuratoimintaan.

”Koululiikunnan painoarvoa nostettava”Virtasen mukaan koululiikunnan pitäisi opas-taa monipuolisesti eri lajeihin, jotta oppilaalle kirkastuisi se oma leipälaji. Lajitaidot pitäisi oppia jo ala-asteella, jotta liikkumisen ilo ja onnistumisen kokemukset voisivat jatkua koko elämänkaaren ajan.

Virtanen on kuitenkin huolissaan siitä, että vaikka liikuntapaikkojen ja välineiden laatu paranee, oppilaiden suoritustaso laskee. Sen huomaa jo esimerkiksi Spar-kisojen pituushy-pyn joukkuetuloksen keskiarvon putoamisella muutamassa vuosikymmenessä lähes puolella metrillä. Hänen mukaansa nuoret opettajat ei-

vät ole enää niin liikunnallisia kuin aikaisempina vuosikymmeninä ja opettajien oma urheilukil-pailutoimintakin on hiipunut merkittävästi.

- Opettajakoulutuksessa ei saa nykyään sellaisia liikuntataitojen opettamisvalmiuksia kuin ai-kaisemmin. Jos opettaja ei ole ollut ennen opet-tajakoulutustaan itse liikunnallinen, se saattaa heikentää liikunnan opetuksen laatua.

Toinen huolestuttava seikka on Virtasen mu-kaan se, että liikunnan opetuksen ryhmäkoot ovat liian suuria eikä silloin perustaitoja ehditä opettaa hyvin. Myös koulujen liikuntakerhojen lopettaminen oli hänen mukaansa virhe.

Ongelmat ehkäistävä ennaltaVirtanen näkisi mielellään koululiikunnan pai-noarvon viimeinkin nousevan - jo ennalta ehkäi-sevän terveydenhoidonkin näkökulmasta.- Luulisi päättäjien ymmärtävän, että on hel-pompi toimia ennalta, kuin korjata vaurioita. Liikunnanopettajien kautta kulkee koko ikä-luokka. On vaikea löytää myöhemminkään mitään iloa liikunnasta, jos taitoja ei ole jo lapsena liikuntatunnilla oppinut.

- Asenteet liikuntamyönteisemmiksi. Opettajil-le parempaa liikuntakoulutusta, ala-asteellekin liikuntaan erikoistuneet opettajat. Pienemmät oppilasryhmät ainakin lajiopetuksen yhtey-dessä. Liikuntatuntimäärää ei ainakaan enää vähennettäisi, koulujen liikuntakerhot takaisin ja välituntiliikuntaa varten olosuhteet kuntoon, Virtanen luettelee tärkeimmät reseptinsä pitkän kokemuksen tuomalla äänenpainolla.

Peruskoulunopettaja Osmo Virtasella on pitkä ura liikunnallisena kasvattajana sekä opettajien- että oppilasliikunnan parissa.

Linda Lehtiniemi Koiviston koulusta ponnisti 11-vuotiaiden sarjassa neljänneksi koulujen välisissä hiihdoissa Kaupissa maaliskuussa. Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua yleisöineen ja kannustuksineen. Tampereen Pyrintö huolehti kisajärjestelyistä ammattimaisesti ja mallikkaasti. TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO

10 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Liikunnanohjaaja Juho Nousiainen opastamassa oppilasryhmää pelastusharjoituksissa.

”Pääsääntöisesti lähes kaikki oppivat uimaan”

11

L iikunnanohjaajien Tommi Liimatan ja Marko Jokisen mielestä uinti on moni-puolinen ja elinikäinen laji.

- Ehkä jopa kaikkein tärkein koululiikuntalaji, Liimatta napauttaa.

Eri luokka-asteilla on uimaopetuksessa omat tavoitteensa. Näistä tavoitteista muodostuu harkittu kokonaisuus. Liikunnanohjaaja Tuula Paavolan ja uimaopettaja/valvoja Päivi Heleni-uksen mukaan koululaisopetuksen periaatteena on se, että kaikki koululaiset tottuvat veteen. Lisäksi uintireissu kokonaisuutena ja uimahallin käyttäytymissääntöjen oppiminen ovat koulu-laisille tärkeitä kokemuksia.

- Pääsääntöisesti lähes kaikki oppivat uimaan Paavola kiteyttää.

Tiukkaa treeniä ja vapaa-aikaaUintitunnit ovat yleensä noin 30 minuutin pituisia. Ensimmäisellä luokalla totutellaan ve-teen, opetellaan vesimyyrää (entinen koirauinti) ja harjoitellaan delfi inisukellusta. Toisella luo-kalla opitaan mm. selinkelluntaa ja alkeisselkä-uintia. Kolmannella luokalla opetukseen kuuluu vanhan kertauksen lisäksi jo vapaauintia 25 met-riä ja selkäkroolia 25 metriä. Neljännellä luo-kalla vapaauinnin ja selkäkroolin lisäksi kuvaan mukaan tulevat alkeisrintauinti ja rintauinti. Viidennellä luokalla jollain uintityylillä uidaan jo 150 metriä, ja tehdään myös pelastusharjoi-tuksia. Kuudesluokkalaisten tunneilla uidaan 200 metrin testiuinti ja treenataan hyppyjä ja sukelluksia. Opitun kertaus on olennainen osa kaikkien luokka-asteiden tunteja.

Tuula Paavolan mukaan uintiopetuksen varaa-minen käy niin, että liikuntapalvelut lähettää tietyt ajanjaksot kouluille, ja koulut/luokat

merkkaavat ajanjaksoihin oman aikansa.

- Aikoja pyritään kierrättämään siten, että sama koulu ei aina ole vuorossa samaan aikaan, Paavola selventää.

Liimatan ja Jokisen mukaan opetustunnit alkavat yleensä leikillä. Kuudesluokkalaiset kuitenkin aloittavat tuntinsa uimataitotestillä. Seuraavana on vuorossa tunnin tekninen osuus, jonka jälkeen isommat luokat uivat matka-uintia. Lopputunnista on vuorossa oppilaille mieluisin osuus: vapaa-aika.

- Vapaa-aikaa kysellään yleensä jo tunnin alussa, Liimatta ja Jokinen naurahtavat.

Paavolan ja Heleniuksen mukaan uimaope-tuksessa saattaa keväisin olla aikaa myös tu-kitunneille.

- Uiminen on ihan kivaa, mutta täällä joutuu opetteleen uimista, ja siinä menee koko aika, kommentoi koululainen Ville Tiainen altaan reunalla.

- Uiminen sinänsä kivaa, mutta tunnit on liian lyhyitä, sanoo puolestaan Tia Stranius.

Uintitunteja myös taaperoilleLiikuntapalvelut järjestää uinninopetusta myös alle kouluikäisille tamperelaisille. Alle kou-luikäisten uimaopetus alkaa vauvauinnista, jota järjestetään 3-5 kk:n ikäisille vauvoille. Vauvauinnin jatkoryhmä on tarkoitettu 1,5-3 –vuotiaille vauvauinnissa olleille lapsille. Naperouinti taas on suunnattu samanikäisille lapsille, jotka eivät ole olleet vauvauinnissa. Lisäksi järjestetään perheuintia 3-5 kk:n ikäisille vauvoille ja heidän 1,5- 3 –vuotiaille vauvauin-nin käyneille sisaruksilleen. Vesipeuhula on

vuorostaan tarkoitettu 3-5 –vuotiaille lapsille, joilla pitää olla mukana toinen vanhemmista. Tenavauimakoulussa polskuttelee niin ikään 3-5 –vuotiaita lapsia, jotka ovat olleet mukana vauva- ja perheuinnissa.

”Kaksi kertaa vuodessa ei oikein riitä”Tuula Paavolan mielestä koululiikuntaa on nykyisin liian vähän. Myös opettajan rooli on hänen mielestään muuttunut:

- Opettaja on nykyisin koululiikunnassa enem-män organisoija kuin opettaja. Usein opettaja vain vie porukan jonnekin liikuntapaikkaan. Uimahallissa on oikeasti johdetut tunnit, mutta monessa muussa liikuntapaikassa oppilailla on enemmän vapaa-aikaa.

Liimatan ja Jokisen mielestä uintitunteja tar-vittaisiin lisää:

- Kaksi kertaa vuodessa ei oikein riitä. Määrä pitäisi tuplata tai kolminkertaistaa.

Suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät haastateltavien mielestä siihen, miten uintiope-tus saadaan pyörimään edes nykyisellä tasollaan. Kun Pyynikin uimahalli poistuu käytöstä, on haaste saada kaksi-kolme opetuskertaa järjes-tetyksi kaikille oppilaille. Tilaa tulee olemaan liian vähän. Toisaalta vuorojen ”tyhjäkäynti” on yksi ongelma.

- Toiveena on, että kaikki koulut käyttäisivät omat vuoronsa, Paavola lisää.

TEKSTI JA KUVA: LILLIMARI LEHMIJOKI

Uimaopetus

on tärkeä osa koululiikuntaa

Tampereen kaupungin liikuntapalvelut tuottaa kaupungin hallinnoimien koulujen 1.-6. luokkien oppilaille uinninohjauksen maksutta. Syyskaudella 2006 Tampereen uintikeskuksessa on käynyt pulikoimassa lähes 4 500 oppilasta. Vuoden 2005 aikana ohjattui-hin koululaisuinteihin osallistujia kaikissa halleissa oli yhteensä 35 272. Valtakunnallinen suositus on kuusi uimaopetuskertaa koululaista kohti lukuvuodessa, mutta Tampereellakin uimaopetuskerrat jäävät kahteen tai kolmeen, sillä osallistujia suhteessa hallien määrään on paljon.

12 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Pirkkahalli on siirtynyt historiaan – ni-menä. Nyt hallikokonaisuutta kutsutaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksek-si, englanniksi lyhenteellä TESC. Uutta tilaa valmistui hallikompleksiin 7000 neliömetriä. D-hallin pinta-ala on 5000 neliömetriä sisältäen 500 hengen audi-torion ja kabinetti- ja kokoustilat hallin toisessa kerroksessa. Lisäksi valmistui uutta aulatilaa. - Pääsisäänkäynti on nyt näyttävä eikä mikään ”tuulikaappi”, TESC:n kehityspäällikkö Teuvo Peltola hymyilee.

Uusi yhtiö, Tampereen Messu- ja Ur-heilukeskus Oy, vuokraa ja kehittää tiloja. 66 prosenttia yhtiöstä omistaa

Tampereen kaupunki ja loput Tampereen Mes-sut Oy. Tiloja vuokrataan tiloja tarvitseville, ku-ten esimerkiksi kaupungin liikuntapalveluille.

Aikarajat ja liikuntapalvelujen käytössä olevat päivät ovat entiset. Liikuntapalvelut jakaa vuo-rot eri lajien kesken. Hallikeskuksen laajennus helpotti salibandyn ja futsalin harrastajien ti-laongelmia: D-hallissa on neljä kenttää, kaksi salibandylle ja kaksi futsalille. Sadat tampere-laiset telinevoimistelun harrastajat saivat tilat B-hallista.

Liikuntapalvelut vuokraa tiloja noin 170 vuo-rokaudeksi vuodessa. Määrästä sovitaan vuo-sittain. Tilojen käyttöasteen halutaan tietenkin olevan mahdollisemman korkea. Peltola kertoo, että melko hyvin tässä on onnistuttukin; nyt käyttöaste on noin 80 prosenttia.

- Nyt on mahdollista järjestää yhtä aikaa montaa tapahtumaa. Vaikka pelata C-hallissa Veikkaus-liigan jalkapalloa ja pitää samaan aikaan A-hal-lissa messuja sekä D:ssa salibandy-turnausta.

Liikkujat autoilevat Kehityspäällikkö Peltola mainitsee, että tule-vaisuuden suunnitelmissa on rakentaa vielä yksi halli lisää. Uutta hallia on kaavailtu mo-nitoimihalliksi jollekin tietylle urheilulajille ja esimerkiksi tapahtuma- ja konserttikäyttöön. -Nykyisen kaavoituksen mukaan alue on kui-tenkin jo melko täyteen rakennettu, Peltola muistuttaa realiteeteista.

Moni hallinkäyttäjä on autoilija. Keskuksen py-säköintialue on ongelmallinen etenkin suurten tapahtumien aikaan. Esimerkiksi pysäköinti-talon rakentaminen ei kuitenkaan ole ehkä perusteltua muutaman vuosittaisen suuren tapahtuman vuoksi.

Paikalle pääsee kahdella TKL:n bussilla. Ta-pahtumien aikaan on kuitenkin yleistä järjestää hotelleilta bussikuljetus messu- ja urheilukes-kukseen. Mielessä on myös ollut hotellin raken-taminen messu- ja urheilukeskuksen alueelle.- Näin suureksi keskukseksi tämä on lähellä keskustaa, vain muutaman kilometrin päässä, Peltola ynnäilee hyviä puolia.

Laajentuneen Pirkkahallin nimi on nyt Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Uutta tilaa valmistui hallikompleksiin 7000 neliömetriä. D-hallin (oikealla) pinta-ala on 5000 neliömetriä. KUVA: KARI VILKKO

13

Huhtikuussa hektistäMessujen ja urheilun yhteensovittaminen on ongelmallinen yhtälö - kuinka jakaa aika ja tilat niitä tarvitseville tasapuolisesti. Syksyn kuukau-det ovat tärkeää messuaikaa. Hankaluudet koit-tavat erityisesti huhtikuussa, kun urheilijoilla on menossa erityisen tärkeä harjoitteluaika kesän kisoja varten, ja messutkin vaativat tilaa.

- Silloin on mietittävä mikä on oikein. Meil-lä ei ole varaa pelkkään messukeskukseen tai pelkkään urheilukeskukseen. Yhteiskäyttöön on sopeuduttava, Peltola muistuttaa.

Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen käyt-töpäällikkö Matti Kaario toivoo, että keväisin harjoittelukautta hallin sisätiloissa saisi jatket-tua.

- Huhtikuussa se on sellaista, että otetaan mattoa pois ja laitetaan takaisin tarpeen mukaan.

Vahtia ja paljon muutaLiikuntapalvelujen palveluksessa jatkoi kuusi urheilulaitoksenhoitajaa, jotka toimivat myös keskuksen vahtimestareina. Urheilulaitoksen-hoitaja Timo Silvasti antaa esimerkin siitä, ettei TESC, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ole vielä nimenä tuttu tamperelaisille.

- Kun vaikka vastaan puhelimeen tällä uudella nimellä, on moni soittaja kysynyt, että onko Pirkkahallilla, vai soitinko väärään numeroon.Silvastin mukaan yhtiöittäminen ei hänen työ-hönsä sinänsä vaikuttanut, sillä urheilulaitoksen hoitajat pysyivät liikuntapalveluiden työnteki-jöinä ja muun muassa entiset edut säilyivät. Urheilun ja messujen yhdistyminen tekee työstä monipuolisen vaihtelevaa.

- Joskus tuntuu vahtihommissa, että olisi oltava silmät selässäkin, Silvasti hymyilee.

VARPU KIVIRANTA

Urheilulaitoksenhoitaja Timo Silvasti työnsä ääressä. KUVA: VARPU KIVIRANTA

D-halli helpottaa jalka-palloilijoiden tilaongelmia. KUVA: VARPU KIVIRANTA

Telinevoimistelijat pääsivät B-hallin avariin tiloihin. KUVA: VARPU KIVIRANTA

14 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM-kilpailut11. – 22.4.2007, Tampereen jäähalliLisätietoja verkosta: http://www.u18mm2007.fi /

Taido-kilpailut31.3.2007, Hervannan vapaa-aikakeskusJärjestää: Tampereen Taido ryhttp://www.tampereentaido.fi /

Nyrkkeilyn Pyynikki –turnaus6. – 8.4.2007, Hervannan vapaa-aikakeskusJärjestää: Tampereen Nyrkkeilijät ry

Junioreiden SM-sarjapelit14. – 15.4.2007, Tammelan kouluJärjestää: Tampereen Pyrintö ry

35. kansainvälinen Pyynikki-juoksu29.4.2007, Tampereen stadionJärjestää: Tampereen Urheilijat –38 ryLisätietoja verkosta: http://www.freewebs.com/pyynikkijuoksu/

21. kansainvälinen nyrkkeilyn Pirkka-turnaus5. – 6.5.2007, Hervannan vapaa-aikakeskusJärjestää: Tampereen Voimailuseura ryLisätietoja verkosta: http://www.boxing-tvs.fi /

Likkojen Lenkki26.5.2007, Pyynikin kenttäLisätietoja verkosta: http://www.likkojenlenkki.fi

46. Tampereen kansainväliset soudut30.6. – 1.7.2007, Kaukajärven soutu- ja melontastadionJärjestää: Takon Soutajat ryLisätietoja verkosta: http://www.takonsoutajat.fi /kaukajarvi2007/

Jalkapallon Veikkausliiga 2007 Tampereen stadion26.4.2007 Tampere United – FC KooTeePee10.5.2007 Tampere United – FC Viikingit20.5.2007 Tampere United – FC Inter28.5.2007 Tampere United – FC Lahti17.6.2007 Tampere United – FF Jaro Lisätietoja verkosta: http://www.tampereunited.com/

Jalkapallon Ykkönen 2007 Tammelan stadionilla29.4.2007 TPV – GBK13.5.2007 TPV – Atlantis17.5.2007 TPV – PP-7027.5.2007 TPV – JJK16.6.2007 TPV – RoPsLisätietoja verkosta:http://www.tpv.fi /edustus/

Jalkapallon Naisten Liiga 2007 Tampereen stadion28.4.2007 Ilves – TiPSIlves – FC HonkaIlves – KMF Kuopio13.6.2007 Ilves – Åland UnitedLisätietoja verkosta:http://ilves-naiset.sporttisaitti.com/

Tulevia liikuntatapahtumia:

Uintikeskuksen laajennusosan ja vanhan puolen tekniikan liittäminen vaatii viikon sulkemisen ajalla 30.7-5.8. Uusitun hallin virallinen käyt-töönotto tapahtuu sitten viikolla 32. Urakan valmistumisen jälkeen aloitetaan van-han puolen peruskorjaussuunnittelu, jonka mukaan uudistetaan pesuhuoneet ja saunat. Peruskorjaus toteutunee mahdollisesti jo vuon-na 2008.

Pyynikin halli palvelee vielä syksyn ajanPyynikin uimahalli on suljettu kesällä 4.6-29.7. Tämän jälkeen halli on avoinna nykyisten au-kioloaikojen mukaisesti 21.12.2007 saakka. Pyynikin uimahallin mennessä peruskorjauk-seen vuoden vaihteessa laajennetaan Tesoman uimahallin aukioloa niin, että halliin pääsee myös torstaisin kello 13.00-19.45.

Uintikeskuksen laajennus-urakka valmistumassaUintikeskuksen laajennusremontti etenee suunnitelmien mukaisesti. Alkuperäisestä aikataulusta ollaan hieman jäljessä, mutta näillä näkymin urakka valmistuu toukokuun lopussa tai kesäkuun alkupuolella. Kesän ajan laajennusta koekäytetään, ja asiakkaita päästetään käyttämään uusia tiloja rajoitetusti. Vuoden tauon jälkeen myös hyppy-torneja päästäneen kesän aikana käyttämään.

Hervannan uimahallin remontit ovat onnelli-sesti ohi, ja halli on kesällä suljettuna vain nor-maalien vuosihuoltojen ajan 18.6-5.8. Tesoman halli on vastaavasti suljettuna 2.7-29.7.

Koko kesän ajan hallit toimivat niin, että vä-hintään yksi halleista on avoinna.

Muutoksia aukioloajoissa

Juhlapyhinä ja aattopäivinä uimahallit ovat avoinna seuraavasti:

Vappu30.4. maanantaiTesoma, Pyynikki ja Uintikeskus avoinna 6.00-16.45 (18.00)Hervanta suljettu 1.5. tiistai Kaikki hallit suljettu

Helatorstai16.5. keskiviikko Tesoma avoinna 6.00-16.45(18.00)Muut suljettu 17.5. torstai Kaikki hallit suljettu

Juhannus21.6. torstai Uintikeskus avoinna 6.00-16.45(18.00), muut hallit suljettu22.-24.6. Kaikki hallit suljettu

Muutokset normaaleihin aukioloaikoihin kilpailujen ym. takia ovat nähtävillä internet- osoitteessamme http://www.tampere.fi /liikunta/uimahallit

15

LiikuntapalvelutSuvantokatu 4. ................. (03) 5656 4888fax .................................. (03) 5656 4889

Tiedustelut ja varaukset

5656 4888 AsiakaspalveluSisäliikuntapaikat, ulkoliikuntapaikat,jäähallit, uimahallit, ampumaradat,tenniskentät, vesiurheilualueet, ulkoilu- ja retkeilyalueet

Ampumaradat Osmonmäki, Ainonkatu ............5656 4888

AvustuksetLiikunta-avustukset, projektit ..................................5656 4831

HiihtoTiedustelut .............................5656 4888Kunnossapito ..........................5656 4837

HiihtokeskuksetKauppi ...............................050 5545812Lamminpää ........................040 7535075Suolijärvi ................................5654 2790

Jäähallit, tekojääradatHervannan jäähalliRuovedenkatu 5 ..................040 7294255Tesoman jäähalliTuomarinkatu 7 ...................050 3093874Tampereen jäähalliKeltinkatu 2 Hakametsä .......050 3474094Koulukadun tekojäärataKoulukatu 20 ......................040 7594978Sentteri ..............................050 5969057

Kuntoliikunta ks. Sisäliikuntapaikat

LaskettelurinteetHervantaTurtolankatu 50 ......................5654 2804MustavuoriNokiantie 150 .........................5654 2805

OhjaustoimintaTiedustelut .............................5656 4874

SisäliikuntapaikatTiedustelut .............................5656 4888Ajokin liikuntatilat ...................5656 4827Hervannan ammattioppilaitoksen liikuntatilat ..............................5656 7358Hervannan vapaa-aika-keskus. ..............................040 5760610Kaukajärven vapaa-aikatalo 040 5761188Pyynikin palloiluhalli ................5656 7683Nääshalli ............................040 8380662Tampereen stadionin liikuntatilat ..........................040 5756840Tesoman jäähallin kuntosali .....5654 6824

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus PirkkahalliIlmailunkatu 20. ..................050 5967565 ...................................... ja 0400 383558

Soutu- ja melontaharjoitteluTiedustelut .............................5656 4888Kaukajärven soutu- jamelontastadion .......................5654 2798

TalviuintiTiedustelut .............................5656 4888Kaukajärven uimalaTampereen Uimaseura ry .... (03) 364 0427Kaukajärven Riihiniemi (ei saunaa)Kaukajärviseura ry ............. (03) 363 1231Kaupinojan saunaTampereen Talviuimarit ry ... (03) 261 4572Mältinrannan uimapaikka (ei saunaa)Avantouintiseura NorppaRauhaniemen uimalaTreen Työväen Uimarit ry..... (03) 261 4371Suomensaaren saunaLielahden Kipinä ry ............. (03) 346 0088Suolijärven talviuintipaikka (ei saunaa)Tampereen Pyrintö ry .........0400 623 975

Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusTiedustelut .............................5656 4888Moottorikeskuksentie 229

TenniskentätAvoinna kesäisinTiedustelut .............................5656 4888Hervanta ............................040 7595227Kaukajärvi ..........................040 5693950Kauppi ...................................5654 2781

UimahallitHervannan uimahalliTorisevanraitti 7 ..................040 7529610Pyynikin uimahalliKortelahdenkatu 26 .................5656 6863Tampereen uintikeskusJoukahaisenkatu 7 ..................5656 4812Tesoman uimahalliTuomarinkatu 7 ...................... 5654 6800

Ulkoilu- ja leirintäalueetTiedustelut ja varaukset ...........5656 4888Ihala Lepäistentie 825 Uusikaupunki ......................050 3540541Kristilla Kangasalantie 92 ........5654 2797Lamminpään urheilumajaVelodromintie 45 .....................5654 2801Niihaman ulkoilumajaPikku Niihamantie 80 ................362 0810Peltomäki Säynäväjärventie 38 ............040 5068414Pulesjärvi Itäniementie 63 ...0400 382550Rantakaira Timisjärventie 36 Posio ..................................050 5263180Suolijärven ulkoilualueSuolijärvenkatu 7 ....................5654 2790Suomensaari ............................346 0088

Urheilu- ja pallokentätAhvenisjärven kenttä ...........040 7595227Hervannan keskusurheilu-kenttä ................................040 7530694Kaukajärven kenttä .............040 5693950Kaupin pallokentät ..............050 5545812Lamminpään urheilukenttä ..040 7535075Pyynikin urheilukenttä ja luistinrata ...........................040 7595339Raholan urheilukenttä ..........040 7594710Sorsapuiston urheilukenttä ja jääkiekkorata ...................040 7595223Tammelan stadion ...................5654 2793Tampereen stadion, urheilulaitokesenhoitajat ......040 5756840Tampereen stadion, kenttämiehet ......................050 5114016Vehmaisten urheilukenttä ....040 5968102

Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen yhteystiedot

www.tampere.fi /liikunta

Sähköposti:etunimi.sukunimi@tampere.fi

Kolu

mni

Kolu

mni

Tampereen Liikuntasanomat 1/2007

Koululiikunta on tunteita ja mielikuvia herättävä keskustelunaihe. Pettymyk-set ja sankarikokemukset liittyvät usein liikuntaan, äidinkielen tunneilta sanka-ruuskokemuksia metsästävät pojat ovat harvemmassa. Lieneekö sukupuolen merkitystä sitten sekin, että pojat pär-jäävät huonommin äidinkielessä, mutta ovat liikuntaharrastuksissaan tyttöjä ak-tiivisempia. Mistä mahtaa johtua, että liikuntaan usein liittyy niin voimakkaita tunnelatauksia – vielä vuosia koulun päät-tymisen jälkeenkin?

Koululaisliikunta ei tietenkään ole lähtökohtaisesti mitenkään sukupuolisidonnainen asia – samat opetussuunnitelman tavoitteet koskevat niin tyt-töjä kuin poikiakin. Uskaltaisin silti väittää, että jotakin perin sukupuoliroolittunutta liittyy juuri liikuntaan ja ylipäätään fyysiseen suoriutumiseen. Fyysinen kyvykkyys ja taito on poikien joukossa varsin arvostettua – luokan kingiksi ei juurikaan selviydy matemaattisilla tai kielellisillä menestyk-sillä. Annas olla, jos menestyt pituushypyssä, pika-juoksussa tai jalkapallossa – kiekosta nyt Mansessa puhumattakaan. Tytöille riittäisi riittävän useam-man tyyppinen menestys. Tai kuten sukupuolten roolimallien tutkijat ovat todenneet: miehuus pitää saavuttaa, naiseus on synnynnäistä.

Ihmistaimen kasvu aikuisuuteen tapahtuu tiettyjen vaiheiden kautta. Jossakin vaiheessa fyysinen kehi-tys ja siihen liittyvät mielenliikkeet täyttävät lähes koko elämän – murrosikä tästä hyvänä esimerkki-nä. Koko itsetunnon kehitys saattaa murkkuvai-heessa olla riippuvainen nimenomaan fyysisestä kehityksestä – ja meillä itsetunto-ongelmaisiksi leimatuilla suomalaisilla ajattelu lähtee useimmiten fyysisiin puutteisiin liittyvistä seikoista. ”Ripakint-tu, rillipiru, läski” – leimat jäävät polttomerkitään liian usein ihmisen sielun syövereihin.

Ennen suurempien pirujen maalailua, pitäisi var-maankin katsoa, mistä koululaisliikunnassa itse asiassa on kyse? Selvitys tähän löytyy opetussuun-nitelmasta. Siellä liikunta-oppiaineen tavoitteista sanotaan mm. näin:

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan ter-veydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikun-nallinen elämäntapa.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa ede-tään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomi-oon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.

Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisölli-syyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanope-tus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. (Opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus 2004)

Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadit-tu Tampereen kaupungin perusopetuksen ope-tussuunnitelma liittää näihin päämääriin vielä painotuksia, jotka lähtevät Tampereen omista päämääristä.

Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kehittyä aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi omien erityistaipumustensa ja edelly-tystensä mukaisesti.

Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tuntea koulutyössään oppimisen elämyksiä, peruskou-lun päättävällä nuorella on hyvät edellytykset liikunnan harjoittamiseen ja koulu on keskeisessä asemassa kasvattamassa oppilasta sosiaalisesti että kulttuurisesti kestävien ratkaisujen tekoon.

Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kas-vun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnan-opetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luo-daan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrasta-miseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia lii-kunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä

ilmaisua. (Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2004).

Opetussuunnitelmien tasolta pettymysten syitä on turha etsiä. Päinvastoin – voidaankin todeta, että opetussuunnitelman tavoitteet ja periaatteet sopivat erinomaisen hyvin yhteen lapsen ja nuoren kokonaiskasvun tavoitteiden kanssa. Elämykset – myös liikuntaelämykset kuuluvat koulun ja koulun jälkeisen elämän arkeen. Vahvojen tunnelatausten liittyminen liikuntaan voidaan itse asiassa nähdä oppiaineen vahvuudeksi – tunteiden vahva merki-tys liikkumisessa on juuri sitä, mitä myös moniin muihin oppiaineisiin kaivattaisiin. Ihmisen suhde omaan kehoonsa on pohja myös ihmisen tervey-delle. ”Sielu elää ruumiissa”, joten sielun kodista on syytä pitää hyvää huolta. Koululaisliikunnan kannalta tähän liittyy varsinkin tavoite elinikäisten liikuntatottumusten kehittämisestä.

Ehkä edellä kirjatuista rinnastuksista ja kärjis-tyksistäkin voi päätellä, että kirjoittaja liputtaa vahvasti liikunnallisen ja terveen elämäntavan puolesta. Minut tuntevat tietävät, että joskus on tullut hurahdettua vähän liiaksikin jonkin liikuntamuodon harrastamiseen. Nimimerkillä ”verenmaku suussa alle kolmen ja puolen tunnin marotonilla”, on näin viisaampana (voidaan lu-kea myös ”vanhempana) jotakin mitä muistella. Nykyisin siis viisastuneena – oma näkemykseni liikunnan ja fyysisen olemuksen merkityksestä on palannut antiikin aikana koeteltuihin ideaaleihin : ”mens sana in corpore sano” - Terve sielu terveessa ruumiissa. Ei tainnutkaan olla aivan sattumaa, että fi losofi Platon oli myös painija. Ja antiikin jälkeen ajattelijathan ovat tehneet vain reunahuomautuk-sia olemassaoleviin ajatuksiin.

VELI-MATTI KANERVA

Kirjoittaja on Tampereen kaupungin perusopetuksen kehityspäällikkö.

Koululiikunnasta ja sen merkityksestä