w w w. h e l i n s . f i

insUudenmaan insinööri 1/2014

.

w w w. h e l i n s . f i

Liisa Katajala

kilpailuttaa hankkeet

.

Energianhallinnan ekspertit

Vuoden 2014 hallitus esittäytyy

Lätkää hyvällä sykkeellä

sisältö 1/2014Pääkirjoitus ................................................................3

Kilpailutuksen ammattilainen .......................................4

Ajankohtaista .............................................................6

Sanottua ...................................................................7

Nykäset.....................................................................7

Historian havinaa .......................................................8

Teknologiateollisuuden

sopimusteksteihin parannuksia .................................10

Välipalat ..................................................................12

Schneider Electricpanee energiankulutuskäyrät alas .......................14

Mieli musta kuin maa ...............................................18

Vuoden 2014 hallitus esittäytyy ................................20

Kirjat ja infot .............................................................22

Valtamerilaivan päivittäjä .....................................24

Insinööri, joka hallitsee mailatekniikan ................26

Metropolia mylläsi organisaationsa ............................28

Jäsentiedote ..................................................... 29–38

Kolumni: Markus Hyyppä .........................................39

2426

14

ins. 1/20142

päätoimittajalta

Insinöörien ammatillis-aatteellinen äänenkannattaja

ISSN 1796-1211JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 311 2631samu.salo@ilry.fi

ToimistoRatavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878www.helins.fi

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksettoimisto@helins.fi

KustantajaUnionimedia Oy(09) 4133 4400ins@unionimedia.fiMikonkatu 17 B00100 Helsinki

TuottajaMarjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fi

Ulkoasu Tomi Westerholm

Kannen kuva Markus Sommers

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenEsa KokkaJaana KälviäinenMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

Aikataulu 2014Numero Aineistot Ilmestyy2 27.2. 26.3.3 23.4. 21.5.4 12.6. 13.8.5 4.9. 1.10.6 30.10. 26.11.

Uudenmaan insinööri

ins..

Hyvät jäsenet,Tätä kirjoittaessani vuosi on juuri vaihtumassa ja olen aloittamassa tehtä-vääni Helsingin Insinöörien puheenjohtajana. Haluan kiittää vetäytynyttä puheenjohtajaa Arto Isomäkeä sekä vuoden 2013 hallitusta ja yhdistyksen jaoksia erittäin hyvästä työstä. Yhdistyksemme toiminnan tukijalat ovat lu-jasti maassa: talous on hyvässä mallissa, edustuksemme liittojen elimissä ovat kattavat, olemme päässeet jälleen eteenpäin jäsentemme edunvalvonnassa, yhdistyksemme strategia on valmis käyttöönotettavaksi ja vapaa-ajan toi-mintamme on vireää.

Vuonna 2014 tulemmekin keskittymään strategian käytäntöön saatta-miseen eli toimiin, joilla jäsentemme arkea voidaan entisestään parantaa. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin kaksi asiaa, joiden toivon erityisesti näkyvän jäsenillemme.

Jatkamme konkreettista edunvalvontatyötä yhdessä Tietoalan Toimihen-kilöiden kanssa Insinööriliiton Uudenmaan piirinä muun muassa vieraile-malla yritysyhdistyksissä, järjestämällä esittelyständejä eri yrityksiin tai nii-den yhteyteen sekä järjestämällä koulutuksia jäsenille ja luottamusmiehille. Kannustan jäseniä osallistumaan eri tilaisuuksiimme ja tulemaan rohkeasti juttelemaan kanssamme.

Toinen merkittävä askel on valmistumassa oleva viestintästrategiamme, jonka myötä uskon viestintämme selkenevän ja parantuvan. Viestintämme kulmakiviä ovat muun muassa visuaalisen ilmeen uudistuminen, sähköisen uutiskirjeen kehittäminen, sosiaalisen median parempi hyödyntäminen sekä internet-sivujemme uudistaminen.

Lähetämme myös kohdennettuja sähköisiä uutiskirjeitä esimerkiksi jäsen-rekisterissä olevan työpaikkatiedon tai luottamusmiesrekisterin perusteella. Onkin tärkeää, että jokaisen jäsenen yhteystiedot ovat kaikilta osin ajan ta-salla. Voit tarkastaa omat tietosi kirjautumalla Insinööriliiton jäsensivuille www.ilry.fi tai soittamalla liiton asiakaspalveluun numeroon 0201 801 801.

Toivon runsasta palautetta teiltä jäsenet, jotta voimme kehittää yhdistyk-semme toimintaa toiveidenne mukaisesti.

Helsingin Insinöörit toivottaa jäsenilleen hyvää alkanutta vuotta!

Päätoimittaja

Samu Salo

1/2014 ins. 3

4

HKR-Rakennuttaja vastaa esimerkiksi katujen, siltojen ja koulujen rakennutta-misesta Helsingissä. Hankkeiden kilpailu-tus on Liisa Kataja-lan työtä.

ins. 1/20144

insi

nöör

i työ

ssä

5

Liisa Katajala toimii Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajassa kil-pailutusinsinöörinä. HKR-Rakennuttaja on kaupungin sisäinen konsultti, kun rakenne-taan esimerkiksi kouluja, sairaaloita, teitä tai puistoja.

– Olen osastomme kilpailutusyksikön ve-täjä. Vastuullani on HKR-Rakennuttajan kil-pailuttamat hankinnat. Yksikkömme tekee so-pimukset kilpailuttamistamme hankinnoista.

Kilpailutus keskitettiin yhdelle yksikölle, kun Liisa Katajala aloitti toimessaan reilu vii-si vuotta sitten.

– Johdossa ajateltiin, että on selkeämpää, kun yksi porukka keskittyy kilpailuttamaan ja muu projektiväki voi keskittyä omaan teh-täväänsä.

Hankinnat koostuvat rakennus- ja infrau-rakoista sekä erilaisista palveluhankinnoista. Osa hankinnoista on puitesopimuksia. Han-kintatoimen kehittäminen on osa Liisa Kata-jalan työnkuvaa.

– Olen vastannut kilpailutusyksikkömme kehittämisestä nykyiseen muotoonsa ja luonut osastollemme mallit erilaisiin kilpailutustilan-teisiin ja arviointeihin.

HKR-Rakennuttajalla työskentelee noin 110 asiantuntijaa, muun muassa arkkitehtejä, insinöörejä, valvojia, kustannuslaskijoita, si-säilma- ja kosteustutkijoita sekä energia-asian-tuntijoita.

Iso vastuu

Liisa Katajala kertoo, että kilpailutusinsinöö-rin työ vaatii ääretöntä tarkkuutta. Helsingin kaupunki on suurimpia infrastruktuurin ra-kennuttajia Suomessa.

– Kilpailutamme joka vuosi vajaalla 200 miljoonalla eurolla suunnittelua ja urakoin-tia, Katajala sanoo.

Julkiset hankkeet pitää kilpailuttaa hankin-talain ja kaupungin hankintastrategian mu-kaisesti. Hankintadirektiiviuudistus on loppu-suoralla EU-parlamentissa.

– Odotamme mielenkiinnolla, mitä direk-tiiviuudistuksen mukanaan tuoma hankinto-jen osiin jakaminen tulee tarkoittamaan ra-kennusalalla.

Kilpailutuksen ammattilainenLiisa Katajala halusi pienenä opettajaksi, mutta päätyi insinöörikoulutukseen ja rakennusalalle.

Työ kilpailutusinsinöörinä vaatii tarkkuutta, mutta se on myös antoisaa.

Isojen rahojen ja tarkkojen määräysten li-säksi hankintoihin liittyy suuri määrä ihmisiä. Rakennusvirastossa on kaksi lakimiestä mui-den asiantuntijoiden apuna.

– Asia voi itsestä tuntua selvältä, mutta tar-joaja voi käsittää asian ihan eri tavalla. Hankin-tailmoitusta laatiessa saatamme miettiä kaksi päivää, miten joku lause voidaan tulkita. Jos pilkun laittaa väärään paikkaan, saa lause ihan erilaisen merkityksen, Katajala toteaa.

Jos päätöksestä valitetaan, urakka voi viiväs-tyä jopa vuoden, kun asiasta riidellään markki-naoikeudessa. Nykyisen hankintalain mukaan valittaminen markkinaoikeuteen on Katajalan mielestä liian helppoa.

– Välillä tuntuu, että hankintayksikkö jou-tuu kahden riitelevän tarjoajan kiistakapu-laksi.

Katajala kiittelee työnantajaansa siitä, että se kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan. Katajala on käynyt vuosittain hankinta-alan koulutuksissa.

Varma työpaikka

Insinööriksi opiskeleminen ei ollut Liisa Ka-tajalalle itsestään selvä valinta.

– Ajattelin koko alakouluajan, että minusta tulee opettaja. Lukioikäisenä se ei kiinnostanut enää. Mietin insinööriopintojen ja kädentai-topuolen välillä ja päädyin tekniselle puolelle. Ajattelin, että työtä ja harrastusta ei kannata sekoittaa.

Vihannista kotoisin oleva Katajala valmis-tui vuonna 2003 Keski-Pohjanmaan ammat-tikorkeakoulusta puutekniikan opintolinjalta.

– Puutekniikanalan töitä en ole tehnyt kos-kaan. Lähdin heti rakennuspuolelle, Katajala kertoo.

Hän aloitti insinööriuransa yksityisellä sek-torilla suunnittelutehtävissä. Seuraavissa työ-paikoissa työhön kuului laskentaa ja hankin-taa.

– Ennen Rakennusvirastoon tuloa olin edel-lisessä työpaikassani viimeiset puoli vuotta ko-ko ajan työmaalla, enkä tykännyt siitä.

Lisäksi vuonna 2008 tuli taantuma, ja ra-kennusala ajautui epävarmuuteen. Katajala päätti hakeutua julkiselle puolelle töihin ja on

valintaansa tyytyväinen.– Olen viihtynyt. Täällä on hyvä henki, ih-

miset auttavat toisiaan, ja meillä on reilut po-mot.

– Helsingin kaupunki on varma työnanta-ja. Kun lapset ovat pieniä, on tärkeää tietää, että palkka tulee ja työpaikka säilyy, Liisa Ka-tajala lisää.

Etätöitä ja työmaakäyntejä

Helsingin rakennusvirasto sijaitsee Kasarmi-torin kupeessa. Liisa Katajalan työpäivät ku-luvat pääasiassa toimistolla, mutta hän käy myös rakennustyömailla. Työhön kuuluu ura-koitsijoiden tilaajavastuuasioiden valvomista. Helsingin kaupunki on kiristänyt määräyksiä harmaan talouden torjumiseksi, mikä näkyy valvontakäyntien määrässä.

– Käymme työparini kanssa kolmen kuu-kauden välein tarkastamassa tilaajavastuupa-pereita työmaalla. Tarkistamme muun muassa kulkulupaluettelot ja että lähetettyjä työnteki-jöitä koskevia määräyksiä noudatetaan, Liisa Katajala kertoo.

Rakennusvirastolla on jatkuvasti meneil-lään useita kymmeniä urakoita.

Nurmijärvellä asuva Katajala tekee välillä myös etätöitä kotona, kun johonkin asiaan pitää syventyä ilman keskeytyksiä.

– Tai jos pitää vaikka viedä lapsi lääkäriin keskellä päivää. Työnantaja on siinäkin mie-lessä joustava.

Katajalalla on neljä kouluikäistä poikaa. He kaikki pelaavat jääkiekkoa, joten se on koko perheen harrastus.

– Muiden vanhempien kanssa olemme leik-kisästi pohtineet, mitä sitten teemme, kun ei tarvitse enää viettää aikaa jäähallilla tai talkois-sa. Ehkä alan sitten pelata itse, Katajala nauraa.

Lenkkeily on Katajalan oma harrastus, sa-moin käsi- ja pihatyöt – aina kun aikaa riittää.

– Nyt, kun lapset ovat isompia, voisin ryhtyä opiskelemaan lisää. Hankintatoimen ylempi amk-tutkinto kiinnostaa, Liisa Katajala sanoo.

Marjo Mikola

kuva Markus Sommers

1/2014 ins. 5

-lehden lukijapalauteins..Hyvät lukijamme! Palautetta lehden sisäl-

löstä voi lähettää toimitukseen osoitteella

ins@unionimedia.fi tai Unionimedia/Ins.,

Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki.

Myös juttuvinkit ovat erittäin toivottuja:

liitäthän mukaan yhteystietosi, jotta voim-

me tarvittaessa kysellä lisätietoja.

Ins.-lehdellä on 500 jäsenen lukijaraati,

joka on suurimmaksi osaksi koottu satun-

naisotannalla Helsingin Insinöörien jäsen-

luettelosta. Lukijat voivat myös itse ilmoittau-

tua sähköpostilla raadin jäseneksi. Tällä kertaa

arvoimme raatilaisten kesken palkinnon,

jonka saa Sami Vainio.

Hallituksenpäätöksiä

Kokous 13/2013Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio esitettäväksi yhdistyksen syyskokoukselle. Päätettiin esittää yhdistyksen jäsenmaksuksi Insinööri-liiton (IL) liittomaksu + 48 euroa. Hyväksyttiin syyskokouksen esityslista.

Päätettiin alustavasti ehdokkaista IL:n valiokuntiin ja sovittiin, että ehdo-kaslistaa täydennetään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Päätettiin joulukorttien lähettämisen sijaan lahjoittaa 500 euroa lastensai-raala 2017 hankkeelle.

Kokous 14/2013

Päätettiin ehdokkaista IL:n valiokuntiin.

Hyväksyttiin uudet jäsenet syyskaudelta 2013. Uusia jäseniä on yhteensä 191. Merkittiin eronneiksi tai muihin yhdistyksiin siirtyneiksi 88 jäsentä.

Kokous 1/2014

Kokouksen aluksi hallituksen uusi puheenjohtaja Samu Salo kertoi lin-jauksensa toimintavuodelle 2014 koskien muun muassa kokouskäytäntöjä, tiedottamista ja yhdistyksen strategian jalkauttamista.

Käsiteltiin normaalit uuden toimintavuoden asiat, kuten tilinkäyttövaltuu-det, postilähetysten kuittausoikeudet, nimenkirjoittajat, tositteiden hyväk-synnät ja jäsentietojen käyttöoikeudet. Vuodelle 2014 yhdistyksen talouden-hoitajaksi valittiin Pekka Laakso ja sihteeriksi Jaana Kälviäinen.

Päätettiin jaostojen ja ryhmien vastuujaosta sekä palkkioiden maksamis-perusteista vuodelle 2014.

Päätettiin hallituksen kokousaikataulusta vuodelle 2014.

Nimettiin vetäjät strategian neljälle painopistealueelle sekä alustavasti stra-tegiaryhmien kokoonpanot.

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Paljon aktiivista toimintaa tarjolla vuonna 2014Uudenmaan piirin toimintasuunnitelmaa täsmennettiin Hel-singin Insinöörien Työmarkkinajaoksen suunnitteluseminaa-rissa 10.–11. tammikuuta 2014.

Viimevuotiseen tapaan Insinööriliitto haluaa näkyä insinöö-rien ja it-alan ammattilaisten työpaikoilla. Järjestämme tänä vuonna 15 ständitapahtumaa eri puolilla Uuttamaata. Voit ehdottaa tapahtuman paikkaa ja ajankohtaa ottamalla yhteyt-tä alueasiamieheen: minna.anttonen@ilry.fi. Asiamies tulee myös mielellään tapaamaan yrityksenne henkilöstöedustajia tai pitämään infotilaisuuden työntekijöillenne.

Maaliskuussa suosittu Työelämän pelisäännöt -koulutussarja saa jatkoa. Osan 2 teema on Työaika. Tulossa on myös Uralou-nas-tapahtumia sekä koko päivän kestävä Sosiaalinen media ja LinkedIn työnhaussa -koulutus. Kutsut koulutuksiin tulevat sähköpostilla, joten pidäthän jäsentietosi ajan tasalla.

Syksyn suurtapahtuman ajankohdaksi valittiin viikko 44. Tarkempi päivämäärä sekä tilaisuuden luonne täsmenty-vät lähiviikkojen aikana. Seuraa liiton tapahtumakalenteria, www.ilry.fi/tapahtumat.

ins. 1/20146

ajan

koht

aist

a

7

nykäset

sanottua

Yrityksen nimi kannattaa vaihtaa vain pakon edessä, to-detaan Markkinointi ja mainonta -lehdessä (21/2013). Dosentti ja bränditutkija Kirsi Lindeberg-Repo Vaasan yliopistosta sanoo, että Pöyry on esimerkki siitä, että perisuomalaisellakin nimellä voi pärjätä maailmalla.

– Perustajan nimi herättää luottamusta. Se kertoo, että yrityksellä on pitkät perinteet. Kun yritys onnis-tuu voittamaan asiakkaan luottamuksen, ollaan jo tun-netasolla. Ja niillä tunteilla yritys saa asiakkailta pree-mionsa eli hintaeron.

Keravan Energian hallituksen puheenjohtaja, kansan-edustaja Eero Lehden (kok) mielestä Fortum olisi saa-nut sähköverkoistaan enemmän, jos se olisi paloitellut ne alueellisille energiayhtiöille. Eero Lehti sanoo Ta-louselämä-lehdessä (46/2013), että Fortumin verkkojen kaupankäyntimalli perustui ”luontaiseen laiskuuteen”.

– Fortumin verkkojen ympärillä on useita naapu-riyhtiöitä. Tämä on valtiolta ja Fortumilta vähintään satojen miljoonien eurojen moka. Kauppasumma olisi paloittain myytynä ollut ainakin kolme miljardia euroa.

Suomessa on keskusteltu korkeakoulujen lukukausi-maksuista ja kehitysmaiden opiskelijoiden stipendeistä. Kehitysministeri Pekka Haavisto esittää Ulkoasianmi-nisteriön Kehitys-lehden joulukuun numerossa, että Suomi voisikin olla aktiivinen kehitysmaiden oppilai-tosten kehittämisessä:

– Monissa kehitysmaissa korkeakoulut ja ammatti-koulut ovat jämähtäneet. On ihmisten ajan hukkaamis-ta, jos käytössä oleva oppimateriaali on 1960-luvulta. Tähän on saatava muutos, jotta kehitysmaihin saadaan koulutettu joukko viemään yhteiskuntaa eteenpäin.

Työelämän tuntijat arvioivat Taloussanomien (2.1.2014) haastattelussa, että työelämä muuttuu rennommaksi ja pomot joustavammiksi, ehkä jo tänä vuonna. Johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä puhuu innostuksesta tuot-tavuustekijänä. Työnantaja pohtii yhä enemmän sitä, miten ihmiset saa sitoutumaan organisaatioon. Työn-tekijälle se tarkoittaa parempia mahdollisuuksia räätä-löidä omia työtapojaan ja työehtojaan, mutta samalla myös vaatimukset lisääntyvät.

– Ihmisten rooli innovoinnissa ja kehittämisessä ko-rostuu edelleen, Alasoini arvelee.

1/2014 ins. 7

8

Yrjö Blåfield tiesi jo pikkupoikana haluavansa yrittäjäksi insinööriyrittäjäisänsä ja apteekka-ri-isoisänsä jalanjäljissä. Blåfield lähti Helsin-kiin opiskelemaan elektroniikkainsinööriksi vuonna 1960.

– Lahden radioaseman johtaja Arvi Hauvo-nen kuuli tästä ja kielsi minua. Hän sanoi, että Lahdessa on vain yksi elektroniikkainsinöörin paikka, ja se on hänen. Arvelin, että voin kyl-lä järjestää itselleni töitä, Blåfield naurahtaa.

Blåfield valmistui vuonna 1964. Hän tiesi ryhtyvänänsä yrittäjäksi, mutta kommellukset piti ensin tehdä muiden piikkiin.

– Olin ensin Länsi-Berliinissä Siemens &

Elektroniikan ja yritys­maailman asiantuntijaElektroniikkainsinööri Yrjö Blåfield on pitkän linjan yrittäjä.

Hän on todistanut suomalaisen elektroniikkateollisuuden

suurimpia saavutuksia ja fiaskoja. Valco Oy on yksi jälkimmäisistä.

Hanskella, jossa oli 40 000 työntekijää. Sitten olin Sveitsissä Autophonella, jossa oli 4 000 ih-mistä. Machineryssä oli 400 työntekijää, ja lo-pulta olin Havulinna Oy:ssä, jossa oli vain 40.

Blåfield kertoo oppineensa, miten asioita ei pidä tehdä. Hän lähti vuonna 1967 osakkaaksi Euroka Oy:hyn, joka oli tuolloin vientinäytte-lyitä Saksaan rakentava yhden miehen yhtiö. Osakepääomaa nostettiin ja yhtiöön perustet-tiin elektroniikkaosasto.

– Olin kehittänyt lentokentille sumunäky-vyyslaskinta. Ilmatieteen laitos sanoi, etteivät he voi tilata yksityishenkilöltä, vaan minulla pitäisi olla firma.

Mikroprosessorien edelläkävijäMikroprosessorit keksittiin 1970-luvun alus-sa, ja Euroka Oy päätti olla edelläkävijä. Yrjö Blåfield perusti M6800-klubin.

– Kehitimme viiden eri yrityksen insinöö-reistä ja projektipäälliköistä koostuvassa tii-missä mikrotietokoneen teollisuuden käyt-töön.

Suomen valtio suunnitteli perustavan-sa väritelevisioiden kuvaputkia valmistavan yrityksen. Kuvaputkissa käytettäisiin japani-laisen Hitachin tekniikkaa. Suomen valtiolla olisi 60 prosentin osuus, Hitachilla ja Salora Oy:llä kummallakin 20 prosenttia. Kun Valco

Yrjö Blåfield on ollut kehittämässä monia keksintöjä, joista merkittävimmiksi hän mainitsee Valco Oy:n kuvaputkirobotit, lentokenttien sumunäkyvyyslaskimen ja pystytuuliturbiinin toteutuksen.

ins. 1/20148

hist

oria

n ha

vina

a

9

Oy perustettiin vuonna 1976, sopivia robot-teja ei ollut olemassa, kuten ei automatisoitua kuvaputkitehdastakaan.

– Siihen bisnekseen oli päästävä. Saimme Valcolta 50 robotin tilauksen. Rosenlew teki robottien kädet, ja me teimme elektroniikan.

Ajatus hyvä, toteutus ei

Valco Oy lähti Yrjö Blåfieldin mukaan siitä, et-tä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ha-lusi sulan hattuunsa ottamalla elektroniikka-alan haltuunsa.

– Ajatus, että Suomeen saadaan huippu-elektroniikkaa, oli hieno. Poliitikkojen lyhyt-jänteisyys ei soveltunut toteuttamiseen.

Tehdas piti saada nopeasti pystyyn, eikä eh-ditty ajattelemaan, mitä automatisoitu tehdas tarkoittaa käytännössä.

– Tehtaan piirustukset nähtyäni totesin, et-tei se voi toimia. Robotit olivat kaikki yhtenä ketjuna, eikä niiden välillä ollut välivarastoa. Koko ketju pysähtyisi heti, jos esimerkiksi put-ki hajoaisi välissä.

Blåfield sanoi, ettei Valco Oy saisi robotte-jaan, jos ketjua ei järkeistetä. Valco tilasi Kone Oy:ltä kuljettimet.

Kaikki pieleen alusta asti

Kuljettimien asennus lykkäsi tehtaan käynnis-tymistä puolella vuodella. Yrjö Blåfield kävi Hitachin pääkonttorissa keskustelemassa ja-panilaisten insinöörien ja pääjohtajan kanssa. Hän halusi tietää, missä tehdas tulisi kohtaa-maan todennäköisimmät ongelmansa. Japa-nilaiset kysyivät, mitä tehtaan tuleva henkilö-kunta oli tehnyt aikaisemmin.

– Imatralla oli oikeastaan vain puuteolli-suutta. Vastasin, että he ovat pistäneet lautoja tapuliin. Pääjohtaja sanoi, että tehtävään hy-väksytään vain kolmannen sukupolven teol-lisuustyöntekijöitä, jotka tietävät, miten vas-tuullisesti työtä pitää tehdä.

Tehdas käynnistettiin elokuussa vuonna

1978. Loppuvuoden tavoite oli noin 100 000 kuvaputkea, mutta tulos jäi noin tuhanteen. Aluksi yhtäkään kuvaputkea ei saatu toimi-maan. Tehdas hylkäsi robotit ja laittoi ihmi-set töihin.

– Elektronitykki on kapeassa lasiputkessa, joka piti asentaa juuri oikein, jotta kuva on hyvä ja yhtä kirkas joka suunnasta. Tämä vaati kahden vuoden opettelun.

Poliittisia ongelmia

Poliitikot hermostuivat tehtaan vaikeuksista. Kunnollista tuotosta ei tullut, ja esimerkiksi Saloran tehdas oli vaikeuksissa. Valco Oy ei myöskään ottanut huomioon elektroniikan nopeaa kehitystä.

– Kuvaputken koko suureni jatkuvasti. Tu-levaisuuteen ei satsattu, Yrjö Blåfield sanoo.

Kuvaputkitehdas sijaitsi Imatralla, mutta elektronitykkejä valmistanut komponentti-tehdas Sotkamossa.

– Kun ohutpeltiset häkkyrät kuljetettiin Imatralle, niissä tapahtui muutoksia, eivätkä ne enää toimineet määränpäässä. Insinöörit saivat matkustaa kahden tehtaan väliä koko ajan.

Blåfield kertoo, että kosteuden ja lämpötilan olisi pitänyt pysyä täysin samana, eikä tärinää olisi saanut olla lainkaan.

– Komponenttitehdas haluttiin siirtää Imat-ralle, mutta siihen ei suostuttu. Poliitikot vaa-tivat, että Sotkamossa piti olla töitä.

Valtava jälkipyykki

Tehtaan toiminta parani, ja lopulta robotit kohdistivat elektronitykin kuvaputken kau-laan.

– Automatisaatiossa onnistuttiin niin hy-vin, että tehdas teki maailman parasta saantoa viimeiset kaksi viikkoa, ennen kuin poliitikot pysäyttivät tehtaan – kesken päivän, Yrjö Blå-field sanoo.

Tehtaassa oli 5000 puolivalmista kuvaput-kea, joita ei saatu tehdä loppuun.

– Salora teki jättitappiot, kun kuvaputkia ei enää tullut. Niitä jopa haettiin Saksasta yksi-tyislentokoneella.

Hallitus pyysi eduskunnalta takausta Val-con 150 miljoonan markan lainoille kevääl-lä 1979. Elokuussa yhtiön velat olivat jo noin 250 miljoonaa markkaa. Syksyllä henkilökunta sai ensin lomautusvaroitukset ja viikkoa myö-hemmin potkut.

Valco Oy siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi ja toimi vähän aikaa FinnValco nimellä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sund-qvist päätti joulukuussa 1980, että pillit pan-naan pussiin lopullisesti. Yli 500 ihmistä me-netti työpaikkansa. Valcon tappiot olivat noin 800 miljoonaa markkaa.

Valcon hallituksen jäsenet saivat syytteet muun muassa yhteistoimintalain sekä neu-vottelu- ja tiedotusvelvollisuuden rikkomi-sesta. Kaikki syytteet ja tuomiot kuitenkin kumottiin.

Paljon opittavaa

Yrjö Blåfield toivoo, että asioista opittaisiin. Valco Oy:n tapauksesta opetus olisi, että teol-liseen tuotantoon ei pidä sotkea politiikkaa.

– Teollisuus vaatii pitkäjänteisyyttä, asioi-ta ei voi tehdä vuoden tai kahden tähtäimellä.

Blåfield sanoo, että poliitikot puhuvat posi-tiivisesti, mutta mitään ei tapahdu. Sen sijaan sääntöjä ja vaatimuksia lisätään jatkuvasti.

– Suomella on negatiivinen asenne yrittä-jiin. Turhia virkamiehiä ja lakeja tulisi vähen-tää.

Blåfieldin mukaan suunta on niin pielessä, ettei ole ihme, että Suomesta katoaa teollisuus.

– Veronkevennyksilläkään ei ole aktivoivaa vaikutusta, koska nykyolosuhteissa ei saa tu-losta aikaiseksi. Veroa maksetaan vasta, jos saa-daan tulosta.

Yrjö Blåfield on ollut parissakymmenessä yrityksessä mukana. Niistä on muutama edel-leen pystyssä. Lisäksi Blåfield vuokraa tiloja muille yrityksille.

– Yrittäjä on yrittäjä vielä kuollessaankin. Purjehtiminen on suuri ilo yrittäjän arjen kes-kellä. Saan keinua vapaasti.

Teksti ja kuva Antti Halonen

Yrjö Blåfieldl Synt. 1937 Helsingissä.

l Ylioppilas, Lahden lyseo, 1959.

l Radioinsinööri, Helsingin teknillinen opisto,

1964.

l Myynnin, markkinoinnin, johtamisen,

yritysjuridiikan, rahoituksen ja elektroniikan

kursseja.

l Lukuisia hallituksen puheenjohtajuuksia,

muun muassa Cypress Wind Turbines Oy,

Amertronics Oy .

l Nykyiset suurimmat työllistäjät: Euroka Oy,

Vandernet Oy, GreenBiit Oy.

Järjestötoimintaal Helsingin teknillinen opisto, oppilaskoulutuspäällikkö 1960–1963.

l AEL, Elektroniikka-alan koulutustoimikunnan puheenjohtaja 1968–1992.

l Elektroniikkainsinöörien seura ry, EIS varapuheenjohtaja 1992–1994 ja 1995–1998.

l FINEL ry. sähkö- ja elektroniikka- ja automaatiojärjestöjen katto-organisaatio:

perustaja, hallituksen jäsen 1992, puheenjohtaja vuosina 1995, 1998 ja 2004.

Varapuheenjohtaja vuodesta 2005.

l Stadian insinöörikoulutuksen tukisäätiö,

perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, 1999. Puheenjohtaja 2009–2010.

l Metropolian tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010.

1/2014 ins. 9

Palkkaratkaisuun täysi perälauta

Palkkaratkaisun taso tuli keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sopimuk-seen saatiin täysi perälauta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos paikallisesti ei muuta sovita, kuu-kausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan vä-hintään 20 euron yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal-kanmaksukauden jälkeen.

Ennen maaliskuun alkua saatu meriitti- tai muu korotus voi pitää sisällään 20 euron ko-rotuksen, jos asia otetaan erikseen esille me-riittikorotuksesta ilmoitettaessa. Vuoden 2014 palkkaratkaisu toteutetaan kuten vuoden 2013 korotus, mutta korotusosa on 0,4 prosenttia ja se tulee voimaan viimeistään 1.3.2015.

Edellisten vuosien tapaan palkoista voidaan sopia myös paikallisesti. Paikallisessa sopimi-sessa on otettava huomioon yrityksen tilaus-kanta sekä talous- ja työllisyystilanne. Työnan-tajan on toimitettava luottamusmiehelle riittä-västi tietoa edellä mainituista asioista hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista. Pai-kallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaa-

Teknologiateollisuuden sopimusteksteihin parannuksiaVaikka työehtosopimusneuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa käynnistyivät nihkeästi,

on YTN tyytyväinen viime syksyn neuvottelukierrokseen. Marraskuun 1. päivänä 2013 voimaan

tulleen sopimuksen teksteihin saatiin sisällytettyä kaksi merkittävää uutta kirjausta: työaika­

pankki ja etätyö. Myös luottamusmiehen asema vahvistui.

va palkkaratkaisu, joka tukee kannustavuutta ja oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä ottaa huomioon tuottavuuden kehittymisen.

Työaikakysymyksissä selkeää edistystä

Työehtosopimus tarkentaa säännöllisen työ-ajan määrittelyä. Työehtosopimuksen mukaan säännöllisen työajan pituus sovitaan työsopi-muksella ja järjestetään työaikalain mukaan.

Työehtosopimukseen tuli maininta yri-tys- tai työpaikkatasolla käyttöön otettavasta työaikapankista. Työaikapankin tarkoitus on ottaa huomioon ylempien toimihenkilöiden yksilölliset työaikatarpeet sekä tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Neuvotteluissa osapuolet laativat myös yhteisen ohjeen etätyöstä sopimiselle ja sen käytöstä. Osapuolet kannustavat yrityksiä ot-tamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä.

Henkilöstöedustukseen parannusta

Työehtosopimus kohentaa neuvottelujärjestel-män ja henkilöstöedustuksen asemaa. Luot-

tamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun kor-vaukset nousevat viisi prosenttia ja kuukausi-korvauksiin tulee uusi porras 101–200 edus-tettavan kohdalle.

Palkkatietojen saanti parani siten, että uu-den sopimuskauden alusta työnantajan vel-vollisuus on antaa keskiarvopalkkatieto myös EK:n tilastonimikkeittäin jaoteltuna. Tilasto-nimikkeet ovat: toimintojen johtaminen, eri-tyisasiantuntijat ja asiantuntijat.

Luottamushenkilön vaalin ajoista ja pai-koista sovitaan työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalia. Jos yrityksessä on tarve nopeampaan menettelyyn esimerkiksi luottamushenkilön puuttumisen takia, on tä-hän mahdollisuus.

Työpaikoilla on säännöllisesti keskusteltava neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuu-desta. Ensimmäinen keskustelu käydään kahden kuukauden kuluttua luottamushenkilön toimi-kauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain.

Työehtosopimuksessa on myös kirjaus luot-tamushenkilön tiedonsaannista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luottamushenkilö saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tie-toa työpaikan ylempiä toimihenkilöitä suo-

Pixhill

ins. 1/201410

työm

arkk

inaj

aos

Metropolia Master’s - A Certifi ed Degree for Your Professional Career

Have you completed your Bachelor of Engineering Degree at least three years ago?

And have you gained three years of working experience in the fi eld since your graduation?

Then you would be a perfect candidate for ourMaster of Engineering Programs• Industrial Management• Information Technology • Business Informatics

Metropolia Master’s degree is an offi cial international degree on level 7 in the European Qualifi cations Framework (EQF7), the same level as Master of Science (DI).

This is a unique opportunity for your professional growth and for your employer’s increased competitiveness.

Check the details at www.metropolia.fi /mastersand move forward in your professional career!

Business, Culture, Health Care and Social Services, Technology

Application period3 March – 8 April 2014 metropolia.fi /apply

CLOSER TO NEW WORKING LIFE

201_Metropolia_Ins_lehti_105x303.indd 1 30.12.2013 14.00

raan tai välillisesti koskevista asioista.

Huomiota ikääntyneisiin työntekijöihin

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mainitaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpi-tämiseen tähtäävän toiminnan olevan jatku-vaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Liitot antavat yh-teistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämi-sestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla.

Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntynei-den työntekijöiden työkykyyn ja kuormituk-seen. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun toimenpiteistä, jotka tuke-vat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.

Tukeakseen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sopijapuolet järjestävät yhteistä koulutusta vuosittain tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja palkkakartoituksen tekemisestä. Erillinen liittojen asettama työryhmä käsittelee yleisellä tasolla perhevapaalta palaavien asemaa ja perhevapaalta paluuseen liittyviä kysymyksiä.

Matka-aikaan ei muutoksia

Uusi työehtosopimus ei suoraan tuo muutok-sia matka-ajan korvaamiseen. Liitot kuiten-kin asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on edistää yrityskohtaisia matka-ajan korvaamis-ta koskevien asioiden käsittelyä ja yrityskoh-taisten sopimusten syntymistä.

Jatkuvan neuvottelun periaate

Työsuhdeasioiden kehittämiseksi osapuolet asettavat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti toimivan työryhmän.

Osapuolet korostavat, että hyvät neuvotte-lusuhteet ja yhteistoiminnan lujittaminen liit-tojen välillä ovat molempien etujen mukaista. Tavoitteena on parantaa keskinäistä arvostus-ta, jatkaa sopimustekstien selkeytymistä ja en-nen muuta parantaa työehtosopimuksen ra-kennetta ja luettavuutta.

1/2014 ins.

12

koonnut Tuomo Tarvas

VekottimetTarpeellista vai turhaa? Sinä päätät.

Kunnon kamerasetilleMitä tekee kunnon kameralla laadukkaine

putkineen, jos ei ole hyvää kameralaukkua?

Lowepron Nova Sport 35L AW syö sisäänsä

parikin DSLR-runkoa, 2–4 objektiivia, sala-

man ja onpa siinä myös osasto 13-tuumai-

selle läppärillekin. Hinta on noin 130 euroa.

www.lowepro.com

Kädetöntä valonsäätöäPetzl Tikka R:n etu muihin otsalamppuihin on

valmistajan mukaan se, että se säätää valon

voimakkuutta sen mukaan mikä on valon

tarve. Käyttäjän ei tarvitse led-valaisimen

säätöihin kajota. Noin 80 euroa maksava

Petzl toimii usb-ladattavalla li-ion-akulla ja

sille saa kolmen vuoden takuun.

www.petzl.com

Tyylipuhdas reissusoitinTivoli on arvostettu retroradiobrändi. SongBookissa on

digitaalisen FM-virittimen lisäksi myös kello, jossa on herä-

tystoiminto, jos kaipaa vaihtoehtoa kännykkäherätykselle.

Kumipäällysteisen kotelon luvataan kestävän kovia sääoloja.

Kuvetta on kaivettava noin 250 euron verran.

www.tivoliaudio.fi

Tablettimarkkinoiden tarjokasNokia yrittää kahmia osuuksia tablettimarkkinoilta

uudella Lumia 2520:llaan. Mukana tulee Windows 8.1

RT -käyttöjärjestelmä ja muita Microsoftin ohjelmia.

Full HD -näyttö on 10,1-tuumainen, ja suorituskykyä

riittää. Kaupat syntyvät noin 650 eurolla.

www.nokia.fi

ins. 1/201412

välip

alat

Inssi, testaa tietosi

Vastaukset: 1.a 2.a 3.b 4.c 5.a

!1. Mikä yritys tunnettiin aluksi nimellä Mittari Oy?a) Vaisala Oyb) Suunto Oyc) Vision Systems Oy

2. Mikä oli vuonna 2013 googlatuin kuinka-haku?a) Kuinka ymmärtää naisia?b) Kuinka rikastua?c) Kuinka estää flunssa?

3. Minkä joukkuelajin suomalaisedustajia kilpailee ensim-mäistä kertaa talviparalympialaisissa Sotshissa?a) Kelkkajääkiekkob) Pyörätuolicurlingc) Pyörätuolijääpallo

13

Sudoku 1/2014

4. Minä vuonna perustettiin Valco Oy, jonka piti valmistaa väritelevisioiden kuvaputkia?a) 1971b) 1974c) 1976

5. Kuinka monta jäsentä on Helsingin Insinöörit HI ry:n hal-lituksessa?a) 11b) 12c) 13

Tämä ristikko on suojattu tekijänoikeuslailla eikä sen kopioiminen tai osittainenkaan käyttö ole sallittua ilman Sudoku Finland Oy:n lupaa.

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 27.2.2014

mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera

osoitteeseen Ins/Unionimedia, Mikonkatu

17 B, 00100 Helsinki. Voi myös skannata

ja lähettää vastauksesi osoitteeseen

ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden

kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettä-

neistä arpa suosi Marko Sutista.

Inssivisa

29 6 8

1 8 42 4

8 6 7 5 34

5 86 7 4 8 5 2

2 9 1 5

4 2 5 8 1 9 6 3 71 6 3 2 7 5 4 8 99 7 8 6 4 3 1 2 56 9 7 1 2 4 3 5 83 8 1 9 5 6 7 4 22 5 4 3 8 7 9 6 17 3 9 5 6 8 2 1 48 1 6 4 9 2 5 7 35 4 2 7 3 1 8 9 6

1/2014 ins. 13

14

Kulutuskäyrät alasYritykset haluavat pienentää energiankulutustaan,

mutta osaamista ei aina löydy oman talon sisältä.

Silloin apuun tulevat asiantuntijayritykset, kuten Schneider

Electric. Yrityksessä on töissä monta HI:n jäsentä.

Schneider Electric on yksi suurimmista Suo-messa toimivista energianhallinnan asiantun-tijayrityksistä. Sen Suomen pääkonttori on Espoossa. Asiakkaina on muun muassa infra-struktuuri-, automaatio- ja energia-alan yri-tyksiä ja julkisen sektorin toimijoita. Schneider Electricin Suomen yli tuhannesta työntekijästä iso osa on insinöörejä.

E-palvelupäällikkö Kirsi Hämäläinen on kiinteistöjen etäkäytön ekspertti. Tuotantota-lousinsinööri Hämäläinen johtaa tiimiä, jonka e-palveluasiantuntijat huolehtivat, että asiak-kaille toimitetut talotekniikkajärjestelmät toi-mivat ja niitä käytetään energiataloudellisesti.

Schneider Electric toimittaa asiakkailleen eri kokoisia taloautomaatioratkaisuja. Niihin

ins. 1/201414

tekn

iikka

15

Tuomas Koittola vastaa UPS-järjestelmien myyn-nistä, Antti Paavilainen myy kiinteistöjen energiatehok-kuuteen liittyviä taloteknisiä ratkaisuja ja Kirsi Hämäläi-nen johtaa e-palveluasian-tuntijoiden tiimiä.

1/2014 ins. 15

16

opis

kelij

atH

I ry

90 v

uott

a

Schneider ElectricSchneider Electric on energianhallinnan asiantuntijayritys, joka

toimii yli 100 maassa. Asiakkaita ovat muun muassa energia- ja

verkkoyhtiöt, teollisuusyritykset, it-yritykset, kiinteistönomistajat ja

rakennusliikkeet.

Yhteensä Schneider Electricillä on maailmalla yli 140 000 työn-

tekijää, heistä reilu tuhat Suomessa. Suomessa Schneider Electric

toimii yli 20 paikkakunnalla.

kuuluu usein esimerkiksi rakennusautomaa-tiojärjestelmät, ilmanvaihtokoneiden säätämi-nen, sähkönjakelun komponentit sekä palo-, kulunvalvonta- ja videovalvontajärjestelmät. Toimitukseen voivat kuulua myös energian- ja vedenmittausjärjestelmät.

Schneider Electric on rakentanut tekniset yhteydet ja toimittanut etäkäyttöohjelman. Mahdollisesta automaatioviasta tulee heti il-moitus Schneider Electriciin asiakkaan gsm-robottipuhelimen kautta. Päivystävä e-palve-luasiantuntija välittää hälytyksen sille Schnei-der Electricin työntekijälle, jonka asiakkuus on kyseessä.

– Hän ottaa sitten yhteyttä asiakkaaseen ja huolehtii, että asia hoidetaan kuntoon, Hämä-läinen kertoo.

Energia-asiat kiinnostavat

Kirsi Hämäläinen arvioi, että asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia erilaisista energian-säästöpalveluista. Se, minkä verran energian-kulutusta voidaan vähentää nykytilanteeseen verrattuna, riippuu Hämäläisen mukaan täy-sin kohteesta ja asiakkaan tarpeista.

Hämäläinen on työskennellyt Schneider Electricilla kymmenen vuotta. Hän tuli taloon assistentiksi, vaihtoi sitten ensin projektipääl-liköksi ja sitten huoltopäälliköksi. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut kolme vuotta.

Hämäläisen tiimiin kuuluu 12 asiantunti-jaa, ja hän on toinen tiimin esimiehistä. Asiak-kaina on muun muassa yrityksiä, sairaaloita ja suuria asunto-osakeyhtiöitä. E-palveluasian-tuntijan vastuulla on muun muassa johtaa tii-miä ja seurata sen taloutta.

Nurmijärveltä kotoisin oleva Hämäläinen viihtyy Schneider Electricilla paitsi mukavan työn myös työkavereiden ansiosta.

– Täällä on ihania ihmisiä, jotka ovat vuoro-vaikutustaitoisia. Heidän kanssaan on helppo olla tekemisissä.

Häiriötöntä virransyöttöä

Myyntipäällikkö Tuomas Koittola tuli Schnei-der Electricin palkkalistoille vasta keväällä. Koittola on elektroniikka- ja tietotekniikan insinööri Vaasan ammattikorkeakoulusta. Li-säksi hän on suorittanut ylemmän ammatti-korkeakoulututkinnon teollisuuden palvelu-liiketoiminnasta.

Koittolan vastuulla on UPS-järjestelmien myynti. UPS (Uninterruptible Power Supply) tarkoittaa varmennettua sähkönsyöttöä, jonka tarkoituksena on taata häiriötön virransyöttö ilman käyttökatkoksia esimerkiksi it-konesa-leille, teollisuuslaitoksille ja sairaaloille.

– Asiakkaitani ovat muun muassa it- ja ter-veydenhuoltoalan yritykset, valmistava teolli-suus ja julkishallinto, Koittola kertoo.

Ennen Schneider Electriciä Koittola työs-kenteli yhdeksän vuotta samankaltaisissa tehtävissä toisessa yrityksessä ja pari vuotta myyntipäällikkönä sähkötarviketukussa. Sit-ten veri veti takaisin energianhallintabisnek-seen.

Sellaisetkin asiakkaat, jotka eivät ennen ole olleet lainkaan kiinnostuneita energiansääs-töstä, ovat Koittolan mukaan viime aikoina kyselleet sen perään.

– Aiemmin on ehkä katsottu vain teknistä suorituskykyä ja muita kriteereitä, mutta nyt

Onnistuneet ”caset” ovat Antti Paavilaisen mielestä työn suola. Energiatehokkaita ratkaisuja myydessä työn tulokset näkyvät aika nopeasti.

ins. 1/201416

tekn

iikka

17

hyötysuhteisiin kiinnitetään aiempaa enem-män huomiota.

– Konesaleissa voidaan puhua megawattien tehoista. Silloin pienikin energiatehokkuuden parannus tarkoittaa isoa rahansäästöä.

Viihtyisyys ei saa karata

Jos kauppakeskus, asuinkiinteistö, myymä-lä tai vaikkapa toimistotila haluaa saada alas energian kulutuslukujaan, Antti Paavilainen tarttuu toimeen. Automaatiotekniikan in-sinööri myy kiinteistöjen energiatehokkuu-teen liittyviä taloteknisiä ratkaisuja ja palve-luita. Kalenteri täyttyy tapaamisista vanhojen ja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa.

Kun sopimukseen asiakkaan kanssa on päästy, Schneider Electricin asiantuntijat te-kevät kiinteistöön kartoituksen. Se kestää muutamista päivistä viikkoihin ja sen aikana selvitetään kiinteistön nykytilanne ja energian-säästömahdollisuudet.

Yritys toimittaa järjestelmän mutta myös valvoo, että asiakas pääsee niihin energian-säästötavoitteisiin, joihin se on pyrkinytkin. Työviihtyvyyteen eivät energiansäästöt saa vaikuttaa.

– Emme ikinä lähde säästämään olosuh-teiden kustannuksella. Monesti työolosuhteet parantuvat, kun kiinteistön tekniikkaa opti-moidaan, Paavilainen toteaa.

Palkitsevinta työssä ovat Paavilaisen mu-kaan ”onnistuneet caset”.

– Myös se palkitsee, että tulokset näkyvät aika nopeasti. Puolen vuoden päästäkin on ta-vallisesti saavutettu selviä säästöjä.

Suunnittelu turvaa tulevaisuutta

Antti Paavilainen on toiminut tehtävässään kolme vuotta ja talossa vajaan vuosikym-menen. Hänen mukaansa viime vuosina on yleistynyt jonkin verran se, että asiakas ostaa samalla laajemman palvelupaketin, johon on

integroitu muun muassa paloilmoitinjärjes-telmä ja kulunvalvonta.

Paavilaisen mukaan kiinteistöjen korjaus-suunnittelussa ei pidä keskittyä vain tähän het-keen: tehdyt investoinnit vaikuttavat kiinteis-tön toimintaan vuosikymmenten ajan. Kor-jaustyöt maksavat yleensä takaisin esimerkiksi keventyneenä energialaskuna.

Antti Paavilainen on opettanut Metropolias-sa lukukaudessa yhden kurssin rakennusauto-maatiotekniikkaa.

– Työnantaja on suhtautunut opetustehtä-viin myönteisesti, koska niiden ansiosta meille on rekrytoitu monta uutta työntekijää, Paavi-lainen kertoo.

Tuomo Tarvas

kuvat Markus Sommers

Tuomas Koittola on huomannut, että energiansäästöstä on kiinnostuttu yhä useammissa yrityksissä.

1/2014 ins. 17

18

opis

kelij

atH

I ry

90 v

uott

a

Mieli musta kuin maaInsinööri Tossavainen puursi pitkän ja pimeän syksyn, kärsi univaikeuksista

ja toi töitä kotiin. Eräänä sunnuntaiaamuna hän ei jaksanutkaan nousta ylös.

Hänen mielensä oli musta kuin lumeton maa.

Insinööri Tossavainen on ehkä sairastunut työ-uupumukseen tai masennukseen. Niiden oi-reet muistuttavat toisiaan. Mieliala on synkkä ja toivoton, kehossa tuntuu epämääräisiä sär-kyjä, joille ei löydy syytä, eikä väsymys helpo-ta nukkumalla. Masentumisen ensioireita on usein myös lyhentynyt pinna: tiuskiminen tai ärtyminen tilanteissa, joihin henkilö on aikai-semmin reagoinut asiallisesti.

Pimeä syksy ja talvi aiheuttavat kaamosma-sennusta, jota noin joka kymmenes masennus-potilaista sairastaa. Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksel-ta on perehtynyt vuodenaikojen vaihtelun sekä valon ja unen terveysvaikutuksiin.

– Ellei kyse ole kaamosmasennuksesta, voi-vat kevät ja sen myötä lisääntyvä valo puoles-taan pahentaa vakavimmin sairaiden masen-nustilaa, hän sanoo.

Ilmiö on Partosen mukaan samanlainen eri puolilla maailmaa. Masentuneen elimistö rea-

goi valon lisääntymiseen ja lämpötilan nou-suun. Keväällä voi myös olla raskasta verrata omaa toivottomuuttaan luonnon ja muiden ihmisten mielialan virkoamiseen.

Ylilääkäri Teija Kivekäs Työterveyslaitok-selta kertoo, että masennuksen taustalla on monia syitä, kuten perintö- tai persoonalli-suustekijöitä sekä varhaislapsuuteen liittyviä kuormitustekijöitä.

– Usein joku opiskeluun, työhön tai yksi-tyiselämään liittyvä ajankohtainen ongelma laukaisee sairauden.

Liiallinen työmäärä, huono johtaminen tai riitaisa työilmapiiri voivat johtaa työuu-pumukseen. Silloin ”hoitokin” tulisi kohdis-taa näihin asioihin, kun masennuksen hoito kohdistuu enemmän sairastuneeseen itseensä. Toisaalta masennus voi olla seurausta hoita-mattomasta työuupumuksesta, ja henkilö voi potea molempia yhtä aikaa.

Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi.

Asialla on merkitystä, jos sairausloma jatkuu palkanmaksun omavastuuosuuden jälkeen. Silloin työnantaja hakee Kelalta päivärahaa, ja tällaisessa tilanteessa Kela ei sitä välttämät-tä maksa.

Synkkään tilastoon hyvä käänne

Masennuksen sairastaa noin 200 000 suoma-laista vuosittain. Määrä ei ole juuri muuttunut pitkälläkään historiallisella jaksolla. Niin sa-notun tietotyön lisääntymisen myötä masen-nus alkoi kuitenkin entistä useammin johtaa sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kun työn henkiset vaatimukset lisääntyivät, ei masentuneena niistä enää suoriuduttukaan.

Teija Kivekkään mukaan synkkään tilastoon on kuitenkin tullut käänne. Masennuksen ai-heuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttö-myyseläkkeet ovat alkaneet vähentyä vuoden 2007 huippuvuoden jälkeen. Mistä hyvä ke-hitys johtuu?

ins. 1/201418

työ

ja te

rvey

s

19 19

tekn

iikan

his

tori

a

Liikkuva istuinTuoli ja pyörä ovat keksinnöistä varhaisimpia. Ensimmäinen henkilökohtaiseen käyttöön tehty ”invalidituoli” tehtiin Espanjan kuningas Filip II:lle vuonna 1595. Tuolissa oli jalkatuki ja säädettävä selkänoja. Vuonna 1655 alaraajahalvaantunut saksalainen kelloseppä Stefan Farfler rakensi itselleen käsikammilla varustetun kolmipyöräisen pyörätuolin. Pyörätuoli oli ensimmäinen, jota käyttäjä pystyi itse liikuttamaan.

Pyörätuolin käyttömukavuuteen ryhdyttiin kiinnittämään huomiota 1700-lu-vulla. Tuoleissa oli säädettävät jalkatuet ja alas kipattava selkänoja. Ensimmäisessä nykypäivän pyörätuolia muistuttavassa tuolissa oli isot puiset kuljetuspyörät edessä sekä yksi pieni tukipyörä takana.

Ensimmäisen kaupallisen pyörätuolin, Bathin tuolin, kehitti John Dawson vuon-na 1783. Tyypillisesti tuolissa oli kolme pyörää, ohjaustanko ja pään ylle ulottuva kankainen laskettava kuomukatto. Pyörätuoli liikkui takaa työntämällä tai edestä aasin tai pienikokoisen hevosen vetämänä.

1800- ja 1900-luvun taitteessa pyörätuolit kokivat monia uudistuksia. Muun mu-assa puiset pyörät korvattiin rautaisilla. Myös ilmakumirenkaat otettiin käyttöön ja pyöriin lisättiin kelausvanteet. Lontoossa valmistui ensimmäinen motorisoitu pyörätuoli vuonna 1916.

Nykyaikaisten pyörätuolien kehitys alkoi, kun insinööriystävykset Harry Jen-nings ja Herbert Everest rakensivat kasaan taittuvan, metalliputkirunkoisen pyö-rätuolin vuonna 1932. E & J:n luoma kasaan taittuva ristikkorunko kuuluu edelleen alan standardeihin. He kehittivät myös ensimmäisen sähköpyörätuolin 1950-luvul-la. Tuolissa hyödynnettiin transistorikontrolloitua moottoria. 1980-luvulta lähtien sähköpyörätuoleissa on hyödynnetty mikroprosessoriteknologiaa.

Pyörätuoliurheilua ryhdyttiin harrastamaan 1950-luvulla. Lajin kehittyessä syn-tyi tarve valmistaa uudenlainen pyörätuoli aktiivikäyttöön. Vuonna 1976 saksalai-nen Errol Markheim, yhdysvaltalainen Jeff Minnebraker ja sveitsiläinen Rainier Küschall tarttuivat haasteeseen. Heidän tavoitteenaan oli luoda kevytrunkoinen alumiininen pyörätuoli, jossa on monipuoliset säätömahdollisuudet. Heidän pio-neerityönsä myötä pyörätuolien kehityksessä otettiin suuri harppaus eteenpäin. Pyörätuoliin soveltuva jousitus kehitettiin 1990-luvulla.

Kirsi Goodchild

Tim

o H

uvili

nna

/Hel

sing

in y

liop

isto

mus

eo

Ulkokäyttöön tarkoitettu koripunontainen pyörätuoli rautavantein.

– Ongelmaan havahduttiin 2000-luvun alussa, ja sen ratkaisemiseksi on tehty paljon töitä työpaikoilla ja terveydenhuollossa. Lain-säädäntöäkin on kehitetty.

Myös suomalaisten myyttisen korkeat itse-murhaluvut ovat 1990-luvun jälkeen pienen-tyneet selvästi. Tätä kehitystä edesauttoi ma-sennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö. Silloin sairauslomat kuitenkin olivat pitkiä. Masen-tuneiden oli nykyistä vaikeampaa saada kes-kusteluapua, ja moni heistä joutui tyytymään vain lääkitykseen.

– Nyt työterveyslääkäri, -hoitaja tai psyko-logi tapaa potilasta mahdollisimman usein heti ensimmäisinä sairausviikkoina ja kuukausina. Sairastuneen tilaa seurataan tiiviisti, hän saa keskusteluapua ja tarvittaessa lääkitystä, Ki-vekäs sanoo.

Hoidossa käydään läpi elämäntilanne: selvi-tetään mahdollinen päihteiden käyttö ja uni-vaikeudet sekä pohditaan, voisiko liikuntaa li-sätä. Mietitään myös, mitkä tekijät sairaudessa liittyvät työhön. Niistä kannustetaan keskus-telemaan esimiehen kanssa.

– Työterveysneuvottelussa työntekijä se-kä työnantajan ja työterveyshuollon edusta-ja miettivät, voisiko työtä räätälöidä työkykyä vastaavaksi, ja miten työkykyä voisi muuten tukea. Työntekijä voi ottaa neuvotteluun tuek-seen esimerkiksi luottamusmiehen, Kivekäs sa-noo.

Masennus ei ole kuin flunssa

Pitkän sairausloman aikana elämänlaatu las-kee, ammattitaito kärsii ja suhteet työyhtei-söön etääntyvät. Sairauden pitkittyminen ai-heuttaa epävarmuutta toimeentulosta ja työ-kyvyn palautumisesta.

– Masennus ei ole kuin flunssa, jonka ai-kana lepo on välttämätöntä eikä töihin saisi mennä muita tartuttamaan. Työskenteleminen voi olla jopa hyväksi, edellyttäen kuitenkin, et-tä masennus ei ole vakavassa vaiheessa, Teija Kivekäs sanoo.

Hänen mukaansa nykyisin pyritään tuke-maan pikaista töihin palaamista joko koko-naan tai Kelan osasairauspäivärahan turvin. Työssä jaksamista sairaudesta huolimatta kan-nustetaan, koska mitä pidempi sairausloma on takana, sitä korkeampi on töihin palaamisen kynnys.

– Valtaosa masennusdiagnoosin saaneista on päivittäin työelämässä. Lääkityskään ei es-tä työskentelyä, vaan päinvastoin voi mahdol-listaa sen.

Tiina Pelkonen

kuva Pixhill

1/2014 ins. 19

20

Samu Salo (pj.)

1. Olen tuotantotalouden insinööri, työsken-

telen aluepäällikkönä Eltel Networks Oy:ssä.

2. Toimin vuonna 2014 HI:n puheenjohtaja.

3. Mitä suurempi on jäsenmäärä, sitä suu-

rempi vaikutusvalta meillä on asioihin, joilla

pyritään parantamaan jäsenten arkea.

Noora Lindholm

1. Olen biotekniikan insinööri, valmistuin

EVTEK:stä vuonna 2002. Tällä hetkellä olen

töissä Tamrossa asiakkuuden hallintaan ja

asiakaskokemukseen liittyvissä kehitysteh-

tävissä.

2. Olen hallituksen jäsen. Hallituskauden

tavoitteena on luoda jäsenyyden elinkaaren

eri vaiheita palveleva jäsenpitosuunnitelma.

Jäsenyys voi kestää opiskelijasta eläkeikään

asti, ja HI:n jäsenyyden on tarjottava merki-

tyksellistä palvelua elämän eri vaiheissa.

3. Jäsenmaksulle saa taatusti vastinetta.

Rope Sidebras

1. Olen mediatekniikan insinööri, asun

Helsingissä ja toimin projektipäällikkönä

julkishallinnossa.

2. Viestintää kehitetään edelleen ja pyritään

hallituksen kanssa tämän vuoden aikana

ottamaan HI:n strategian mukainen sanoma

myös viestinnässä huomioon. Uutta visuaa-

lisuutta tuodaan vuoden aikana mukaan eri

medioihin.

3. Kontaktoidu, verkostoidu ja ole aktiivi-

nen, näin takaat paremmat mahdollisuudet

työmarkkinoilla. HI voi auttaa kaikilla näillä

osa-alueilla.

Hallitus esittäytyyHelsingin Insinöörit HI ry:n käytännön toiminnasta vastaa syyskokouksen valitsema

hallitus. Pyysimme vuoden 2014 hallituksen jäseniä kertomaan hiukan itsestään

ja vastuualueestaan sekä arvioimaan yhdistyksen merkitystä jäsenille.

1. Kuka olet?

2. Mitä tehtäviä ja tavoitteita

hoidat HI:n hallituksessa?

3. Miksi insinöörin kannattaa liittyä

HI:n jäseneksi?

Marjo Lehtinen

1. Olen muovitekniikan insinööri ja työs-

kentelen Etteplanilla. Vapaa-aikani kuluu

kuntosalin ja matkustelun parissa.

2. Toimin hallituksen jäsenenä ja lähden vetä-

mään opiskelija-asioihin liittyvää jaostoa.

3. Jos insinöörit eivät ota kantaa omiin

asioihinsa, joku muu ottaa. HI tarjoaa hyvän

vaikutuskanavan sekä monipuolista toimin-

taa jäsenilleen.

Kirsi Kemppinen

1. Olen koulutukseltani rakennusinsinööri

ja toimin tällä hetkellä Finnmap Consulting

Oy:ssä rakennesuunnittelijana.

2. Olen hallituksen jäsen ja mukana työ-

markkinajaoksessa sekä opiskelija-asioihin

liittyvässä jaostossa.

3. Työntekijöiden järjestäytyminen kannattaa,

koska ovathan työnantajatkin järjestäyty-

neitä. Mitä enemmän meitä järjestäytyy, sitä

enemmän voimme saada aikaan.

Lasse Laurikainen

Tommi Immonen Samu Salo

Risto HeinoNiklas Dahl

Kirsi Kemppinen

Marjo Lehtinen

ins. 1/201420

yhd

isty

s

21

Lasse Laurikainen

1. Olen hyvinvointiteknologian insinööri ja

Nokia Solutions Networks vanhempi ratkais-

ukonsultti. Vapaa-ajalla käyn mökillä perheen

kanssa.

2. Vastuullani on Helsingin Insinöörien edun-

valvonta.

3. Vain toimimalla yhdessä, samassa rinta-

massa, voimme vaikuttaa tehokkaasti ja näin

saavuttaa päämäärän.

Niklas Dahl

1. Opiskelen Metropoliassa mediatekniikkaa.

Vapaa-ajalla pyöräilen ja purjehdin.

2. Olen hallituksessa opiskelijoiden edustajana.

3. Kun on tarpeeksi väkeä ovat neuvottelu-

valtit kohdillaan.

Tommi Immonen

1. Olen sähköinsinööri ja Helsingin Hihna

Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö. Harras-

tan lukemista.

2. Olen yrittäjäryhmän puheenjohtaja.

3. HI auttaa insinöörejä verkottumaan ja

tarjoaa eri jaostensa ja ryhmiensä kautta

monipuolista toimintaa.

Pekka Laakso

1. Olen koneinsinööri, eläkkeellä.

2. Tulen edistämään työmarkkinatoimintaa ja

yhteistyötä Insinööriliiton jäsenyhdistysten

kanssa. Hallitusvastuuseni kuuluvat myös

yhdistyksen talousasiat.

3. Suomi on sopimusyhteiskunta. Työnantajat

ovat järjestäytyneet. Vastavuoroisesti myös

insinöörien on järjestäydyttävä. Sopimustoi-

minnassa vain jäsenet vaikuttavat.

Tuomas Hara

1. Olen ohjelmistotekniikan insinööri ja vara-

pääluottamusmies Digialla.

2. Vedän HI:n henkilöstöstrategiatyöryhmää.

3. Yhdessä suurella joukolla on helpompi

vaikuttaa kuin yksin, ja HI:n painoarvo on

jäsenten määrä.

Risto Heino

1. Olen koneinsinööri Fortumilla Keilaniemes-

sä, jossa toimin myös ylempien toimihenki-

löiden luottamusmiehenä.

2. Toimin hallituksen varapuheenjohtajana.

Kuulun myös Insinööriliiton ja Ylemmät

Toimihenkilöt YTN ry:n hallituksiin. Työmark-

kinatoiminta on ominta aluettani.

3. Ammatillisten, koulutuksellisten ja palk-

kauksellisten etujen ajaminen onnistuu sitä

paremmin mitä enemmän HI:ssä on jäseniä.

Rope SidebrasNoora Lindholm

Pekka Laakso

Marjo Lehtinen

Tuomas Hara

1/2014 ins. 21

22

Koonnut Ins.-lehden toimitus

Irvikuvassa RollaritMauri Kunnaksen tyyliä ei voi jäljitellä, ja hän on vaurastunut kädenjälkensä ansiosta. Kunnaksen edellisen aikuisten sarjakuva-albumin pääosassa oli The Beatles, tällä kertaa Rolling Stonesin kaltainen bändi.

Albumin tyyli ei tosin ole puolidokumentaarinen kuten Piitleseissä vaan surrealistinen Nyrok Cityn tyyliin. Mitä tekemistä on esimerkiksi kadulla hyp-pivillä murhanhimoisilla tekohampailla?Mauri Kunnas:

Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus.

Otava 2013.

Syvälle SaamenmaahanMonessa aikatasossa liikkuvat, sa-maan aihepiiriin liittyvät romaa-nit ovat selvä 2000-luvun trendi. Tällä rakenteella toimii myös Päi-vi Alasalmen Joenjoen laulu.

Romaani yhdistää kolme saamelaisten tarinaa, joista yk-si sijoittuu 1500-luvulle, toinen 1800-luvulle Lars Levi Laesta-diuksen ja Kautokeinon kapinan tapahtumiin ja kolmas nykypäi-vään, etelässä asuvan inarilaisen elämän juurettomuuteen. Ala-salmen kieli on kaunista ja kieh-tovaa.Päivi Alasalmi:

Joenjoen laulu.

Gummerus 2013.

Tuhoisan aatteen juuretJos ei kavahda lukutuolissaan riipiviä, vaativia aiheita, kannattaa napata käsiin-sä Fasismin lumous. Emeritusprofessori Tarmo Kunnaksen lähes 700-sivuinen kirja valottaa juurta jaksaen miljoonien ihmisten joukkotuhoon kärjistyneen ideologian historiallisia ja filosofisia taustoja.

Fasismi ei sokaissut ainoastaan Adolf Hitleriä vaan myös muun muassa no-belistit Knut Hamsunin ja Luigi Pirandellon. Tiiliskiven lukeminen vaatii pal-jon aikaa ja vahvat käsivarret. Tarmo Kunnas:

Fasismin lumous.

Atena 2013.

ins. 1/201422

kirj

at ja

info

t

23

Kuningas VantaaltaTuomas Kyrö osaa pitää Suomen kansaa näpeissään lakoni-sella huumorillaan. Viimeistään Mielensäpahoittajat räjäytti-vät pankin.

Kunkku suuntaa eri laduille: pääosassa on kuvitteellinen Suo-men kuningas Kalle XIV Penttinen Vantaalta, ja kerronnas-sa on hirtehishuumoria ja sadunomaisuutta. Kokonaisuutena Kunkku ei pysy yhtä hyvin kasassa kuin Mielensäpahoittajat, vaikka vaihtoehtoisen monarkin toilailut ovatkin hauska idea.Tuomas Kyrö: Kunkku. Siltala 2013.

Nimimerkki PrinsessaTanskan dekkarikuningattaren Sara Blædelin luoma etsivä Louise Rick selvittää tapausta, jossa psykopaatti etsii uhreja netin treffipalstoilla. Pääs-täkseen raiskaajan ja murhaajan jäljille etsivä luo oman profiilinsa deit-tipalstalle. Tarina pitää kyllä otteessaan, mutta ratkaisu jää hieman pan-nukakuksi.Sara Blædel: Nimimerkki Prinsessa. Karisto 2013.

Alkuperäisteos: Kald mig Prinsesse. Suom. Elina Uotila.

VR:n Oulun varikko palkittiin VR:n Oulun varikko on valittu vuoden 2013 parhaaksi rakennusteoksi Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Suomen rakennusalan järjestöjen edustajista koostuva raati pe-rusteli valintaansa sillä, että projektissa on kiinnitetty huomiota laaduk-kaaseen työympäristöön ja rakennuksessa on käytetty energiaa säästäviä ratkaisuja, kuten maalämpöä ja led-valaistusta.

Ins-lehti kertoi VR:n Oulun varikon rakentamisesta viime numerossa (6/2013). Lue tekniikkajuttu täältä: http://www.digipaper.fi/ins/117008/

Uuden johtamisen opitEnnen pomo käski ja muut tottelivat – mutta ei enää. Nykyään johtajalta vaaditaan luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja kykyä innostaa muita, eli niin kutsuttua jaettua johtajuutta. Näin to-teaa muun muassa Johtamistaidon opistossa vaikuttanut val-tiotieteiden tohtori ja johtamisen ja organisaatioiden professori Pauli Juuti. Jaetun johtajuuden taito -teos avaa aiempaa kes-kustelevampaa ja ihmislähtöisempää näkemystä johtajuudesta.Pauli Juuti: Jaetun johtajuuden taito.

PS-kustannus 2013.

1/2014 ins. 23

Freeportin kuivatelakalla Bahamassa aurinko paahtaa kirkkaalta taivaalta ja mittari näyttää yli 30 plusastetta. Telakan pohjalla kävelevä Mikko Turunen näyttää kääpiöltä, sillä hänen päällään on tonneittain rautaa. Turunen tar-kastelee monta sataa metriä pitkän ja kymme-niä metriä korkean valtamerilaivan potkureita. Niitä pyörittää ABB Marinen suunnittelema Azipod-sähköpropulsiojärjestelmä. Siihen on tehty anturi- ja ohjausjärjestelmämuutoksia, joita Turunen on lentänyt Suomesta tekemään.

Laivaan on asennettu myös uusi etädiag-nostiikkaa käyttävä kunnonvalvontajärjestel-mä. Sen ansiosta aluksen kuntoa pystytään tarkkailemaan satelliittiyhteyden kautta, kun laiva on merellä.

Turunen ei ole ensimmäistä kertaa 25. le-veyspiirillä, vaan hän käy siellä useita kertoja vuodessa. Matkapäiviä kertyy 100–150 vuo-dessa, Karibian lisäksi esimerkiksi Saksaan, Italiaan, Venäjälle ja Japaniin.

Turunen hoitaa työmatkoillaan esimerkiksi järjestelmätestauksia, alusten merikoeajoja ta-kuuhuoltoja ja ohjelmistopäivityksiä.

– Ohjelmistopäivitykset tehdään yleensä satamassa. Merellä testataan muutosten toi-miminen. Merikokeet kestävät useita päiviä ja niiden jälkeen alus on valmis luovutettavaksi.

Hälytys maailman toiselle puolelle voi tulla pikavauhtia.

– Aamulla tulee sähköposti tai puhelinsoitto ja iltapäivällä istun jo lentokoneessa, Turunen selittää.

Aivot syntyvät tiimityönä

Tänään Mikko Turunen ei kuitenkaan ole Kari-bialla vaan avokonttorissa Helsingin Vuosaares-sa, ABB Marinen tehtaalla. Viisi vuotta ABB:lla työskennelleen Turusen käyntikortissa lukee Software Engineer eli ohjelmistosuunnittelija.

– Suunnittelen laivojen propulsiosäätöjen ohjausjärjestelmiä aluksiin, joissa käytetään ABB:n Azipod-ruoripotkureita. Ohjausjärjes-telmä on laivan aivot, Turunen kuvailee.

Turusen työ alkaa noin kaksi vuotta ennen

Valtamerilaivan päivittäjäMikko Turunen osaa suunnitella ohjelman, jota tottelee

valtamerilaivakin. Kesken työpäivän hän saattaa saada

lähtökäskyn Karibian­risteilijälle.

aluksen luovutusta. Silloin hän saa tietää, mikä on laivan käyttötarkoitus ja millaisia laitteisto-ja rakenteilla oleva alus käyttää.

– Ohjausjärjestelmissä on yhteisiä periaattei-ta, mutta ne suunnitellaan aina aluskohtaises-ti. Joka projekti on erilainen, Turunen kertoo.

Miehistö seuraa ohjausjärjestelmän toimi-vuutta komentosillalla operointiasemilta eli pienistä monitoreista. Niistä näkyy esimer-kiksi, mitkä kaikki sähkögeneraattorit ovat käytössä, mitkä ovat laitteistojen lämpötilat ja potkurimoottorien kierrosluvut ja toimii-ko jäähdytys- ja voitelujärjestelmä.

Päästövähennykset tavoitteena

Azipod-järjestelmää käytetään etenkin ristei-lijöissä ja jäisillä alueilla kulkevissa aluksissa. Dieselsähköä käyttävässä aluksessa voimalai-tos tuottaa sähkögeneraattorilla energiaa säh-köjakeluaseman kautta muuntajiin. Ne muun-tavat jännitteen 11 kilovoltista 3,3 kilovolttiin. Muuntajista virta siirtyy taajuusmuuttajiin, jotka säätävät potkureita pyörittävän Azipod-yksikön sähkömoottorin nopeuden optimaa-liseksi. Myös laivan muut sähkölaitteet kuten ilmastointi ja valaistus saavat sähkönsä suo-raan sähkönjakeluasemasta.

Mikko Turusen mukaan Azipodin etu on siinä, että se säästää paljon polttoainetta ja vä-hentää näin myös päästöjä.

– Sähköisen järjestelmän laitteistot voi myös sijoittaa vapaammin aluksen sisälle kuin pe-rinteisessä aluksessa.

Etädiagnostiikka auttaa huoltoa

Mikko Turunen aloitti ABB Marinella vuon-na 2008. Hän tuli taloon Steris Finn-Aquasta, joka valmistaa puhdasvesilaitteita lääketeolli-suuteen. Turunen sai automaatiotekniikan in-sinöörin paperit EVTEK-ammattikorkeakou-lusta Vantaalta vuonna 2001.

ABB:lla Turusen toimenkuva on pysynyt periaatteessa samana, mutta työ on monipuo-listunut vuosi vuodelta.

– ABB:n nykyiset tuotteet kehittyvät jatku-

Automaatiotekniikan insinööri Mikko Turu-nen suunnittee laivo-jen propulsiosäätöjen ohjausjärjestelmiä aluksiin, jossa käyte-tään ABB:n Azipod-ruoripotkureita.

ins. 1/201424

tekn

iikka

24

25

vasti ja ABB Marinen tuoteperhe on laajentu-nut vuosien varrella erilaisiin laivasegmenttei-hin ja uusiin tuotteisiin. Niitä ovat esimerkiksi komentosillan järjestelmät, sähköiset kääntö-laitteet ja etädiagnostiikat.

Azipod-ruoripotkureita voi kääntää 360 astetta. Kääntölaitteisto on kehittynyt siten, että se toimii nykyään taajuusmuuttajaohja-tuilla sähkömoottoreilla hydraulimoottorien sijaan. Kääntölaitteiston ansiosta laivoja on aiempaa helpompi ohjata ahtaissa satamissa, ja hätäpysäytyksissä laivan ohjattavuus säilyy paremmin kuin perinteisissä akseli-peräsin-tekniikkaa käyttävissä aluksissa.

– Azipod kehitettiin alun perin jäämurtaja-käyttöön. Jäänmurtajissa laivaa vasten painautu-neet jäät voi hajottaa tai puhaltaa laivan alta pois kääntämällä potkurilaitetta 90 astetta sivuun.

– Etädiagnostiikan avulla pystymme enna-koimaan laitteistojen huoltoajankohdat. Vi-katilanteessa voimme auttaa miehistöä löytä-mään ja korjaamaan viallisen komponentin, Turunen jatkaa.

Ei potkuja vaan kasvua

ABB Marine on synkän yt-vuoden piristävä poikkeus: se ei ole joutunut irtisanomaan ke-tään. Päinvastoin, yritys on palkannut uutta henkilöstöä koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2013 aikana Suomen ABB sai 180 miljoonan dollarin arvosta tilauksia kuuteen risteilijään. Se miellyttää myös Mikko Turusta.

– Viihdyn täällä oikein hyvin. Talon sisällä voi vaihtaa työpaikkaa ja on myös mahdollista päästä parin vuoden ulkomaan komennuksel-le, hän sanoo.

Turusta polttelisi erityisesti pesti ABB Mari-nen Miamissa sijaitsevassa huoltokonttorissa. Sinkkumiehelle päätös lähteä pariksi vuodeksi kesäiseen Floridaan olisi helppo, mutta Mik-ko Turusen kotona asuvat myös avopuoliso ja puolitoistavuotias poika.

– Siksi ei ole kiva olla työmatkoillakaan pois kotoa pitkiä aikoja. Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

1/2014 ins. 25

26

Tapio Potilalla on pitkä kiekkotausta ja kokemusta myös SM-liigasta. Nykyään hän pelaa Espoo Coolersin riveissä.

”Tämä on hauskanpitoa

ja yhdessäoloa, aikuisten

miesten leikkimistä.”

ins. 1/201426

vap

aa­a

ika

27

Raumalaislähtöinen sähkövoimatekniikan in-sinööri Tapio Potila on pitänyt jääkiekkotai-tonsa ja luistimensa terässä lapsesta saakka.

– Olin neljävuotias, kun vedin ensimmäisen kerran luistimet jalkaan. Pian pelattiinkin ju-niorijoukkueissa, 49-vuotias Potila muistelee.

Tampereen insinööriopintojen jälkeen Poti-lan luistimet johdattivat hänet alempien sarjo-jen kautta SM-liigaan. Mies pelasi hyökkääjänä Rauman Lukossa kaudella 1982–1983. Maaleja kertyi 30 ottelussa kaksi ja syöttöpisteitä neljä.

Ammattitasolta jääkiekko palasi harrastuk-seksi ja Potila keskittyi insinööritöihin. Mies muutti reilut kymmenen vuotta sitten työn pe-rässä Espooseen ja on nykyään Eltel Network-sin hankintajohtaja.

Kaveriporukan oma joukkue

Tapio Potila pelaa jääkiekkoa aktiivisesti kak-si kertaa viikossa kavereidensa kanssa Espoon Barona-areenalla. Joukkueen nimi on HC Es-poon Coolers, eli jäähdyttelijät.

– Espoon Bluesilla oli 2000-luvun puoli-välissä yhteistyökumppaneilleen ”Blues for Business” -jäävuoro. Tästä porukasta koostui Coolersin runko. Joukkueeseen kerääntyi vielä pelaajien kavereita ja kaverinkavereita, Potila kertoo.

Tiimi on pitänyt omaa yksityisvuoroa Ba-

Insinööri hallitsee myös mailatekniikanHC Espoon Coolersin Tapio Potila tietää, että lätkän pelaaminen kaveriporukalla on hauskaa,

se tuo insinöörin arkeen urheilullisen irtioton ja pitää tietysti hyvässä kunnossa.

rona-areenalla viimeiset viisi vuotta. Joukkueringissä on reilut 30 pelaajaa. Har-

joituksissa kiekkoillaan omalla porukalla pu-naiset ja valkoiset paidat päällä, eikä Coolers järjestä pelejä muita tiimejä vastaan.

– Joukkuekokoonpanot ovat aika pitkälti samat. Tasoitamme aina sen verran, että kum-mallakin puolella on saman verran vaihtope-laajia. Se riippuu siitä, miten jengiä on paikalla.

Pelaajat samalla tasolla

Tapio Potilan mukaan vuodet ovat hioneet joukkueiden ja pelaajien tason sopivaksi. Suu-ria sisäisiä tasoeroja ei ole. Potila itse pelaa pää-sääntöisesti puolustajana jommalla kummalla laidalla.

– Totta kai eri-ikäisistä pelaajista osa on pa-rempia ja osa vähän hidasliikkeisempiä. Jouk-kueen keski-ikä on 40–45 vuotta.

Jokaisella Coolersin pelaajalla on kiekko-tausta. Osa on pelaillut juniorijoukkueissa omaksi ilokseen, osa A-sarjassa, ja osa on kiek-koillut jopa ammattilaistasolla. Esimerkiksi Ti-mo Blomqvist on entinen Leijonien kapteeni ja pelannut NHL:ssä Washington Capitalsissa ja New Jersey Devilsissä.

– Meitä on aika kirjava porukka. Minun lisäksi joukossa on muutama muu insinöö-ri. Suurin osa jengissä on suomalaisia, mutta

ringissä on kolme venäläistä, yksi amerikkalai-nen ja ruotsinkielisiä pelaajia.

Hauskanpitoa hyvällä sykkeellä

Tapio Potila kehuu joukkuettaan. Tiimillä on hyvä liike ja meininki. Välillä joukkue järjestää asiaankuuluvia saunailtoja, ja kesäisin pelaajat tapaavat satunnaisten grillijuhlien merkeissä.

– Ryppyotsaisia ihmisiä ei ole mukana. Tä-mä on hauskanpitoa ja yhdessäoloa, aikuisten miesten leikkimistä. Emme osaa pysyä poissa kaukalosta, vaan haluamme jatkaa edelleen, Potila hymyilee.

Sarjapeleihin HC Espoon Coolers ei siis edes pyri. Potila vitsailee, että joukkue vanhe-nee koko ajan.

– Voisi sanoa, että pelaajat ovat liigakiekkoi-lijoiksi oikean painoisia, mutta väärän mallisia.

Hauskanpidon lisäksi Potila nostaa esiin kiekkoilun hyötypuolen. Monille lätkä tuo hy-vää liikunnallista vastapainoa toimistotyölle. Kaukalossa ei ehdi pohtimaan työasioita.

– Ajatukset ovat vain kiekossa ja pelissä. Sii-nä rentoutuu ja purkaa stressiä aika mukavasti. Siinä saa fyysistä liikuntaa, kunto paranee ja joskus kilotkin pikkuisen karisevat.

Teksti ja kuvat Antti Halonen

1/2014 ins. 27 27

28

ajan

koht

aist

a

Metropolia Ammattikorkeakoulussa tapahtui vuodenvaihteessa isoja muutoksia. Uusi am-mattikorkeakoululaki ja rahoituslaki pakot-tivat kaikki ammattikorkeakoulut hakemaan toimilupaansa uudestaan.

– Aiemmin opetusministeriö määritteli aloituspaikkojen määrän. Nyt meillä on sen sijaan puhtaasti tulosmittareihin perustuva rahoitusjärjestelmä, mikä muuttaa toiminta-kenttää aika dramaattisesti, Metropolian vara-rehtori Vesa Taatila kertoo.

Aiemmin 70 prosenttia rahoituksesta tuli opiskelijoiden määrästä ja 30 prosenttia tuo-tetuista tutkinnoista. Uudessa tulospohjaisessa rahoitusmallissa toimintaa mitataan kahdel-latoista mittarilla, joista merkittävimmin ra-hoitukseen vaikuttavat tutkintotuotto (46 %), 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoi-den määrä (24%) sekä ulkopuolisen TKI-ra-hoituksen määrä (8%).

Paine tutkintojen tuottamiseen kasvaa

Vesa Taatilan mukaan uusi rahoitusmalli aset-taa eri alat hieman eri asemaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla on opintoja, joissa ammattipätevyyden takia pi-tää olla tutkinto.

– Vastaavasti meillä on monia aloja, missä tutkinnosta on hyötyä, mutta se ei välttämättä ole työllistymisen ehto. Esimerkiksi pelialalla koodarit palkataan pätevyyden, ei pelkän tut-kintopaperin perusteella.

Jos opiskelijat katoavat kesken opintojen työelämään, jää osa rahoituksesta saamatta. Taatila kuitenkin lupaa, ettei rahoitusmallin muutos tarkoita esimerkiksi läsnäolopakkoon siirtymistä.

– Meillä niin suuri osa opiskelijoista käy töissä opiskelujen ohella, ettei sellaista voi teh-

Metropolia muutosten kourissaTuloksiin perustuva uusi rahoitusmalli asettaa insinöörikoulutuksen haasteiden eteen.

Metropolia ratkaisi asian mylläämällä koko organisaationsa uusiksi.

dä. Lisäksi läsnäolopakko ei ole kovin tehokas osaamisen kannalta. Se, että on fyysisesti pai-kalla ei tarkoita, että on henkisesti läsnä.

Rahoituksen väheneminen useilla miljoo-nilla euroilla pakotti Metropolian käymään viime vuonna yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää yli sata henkilötyövuotta, jotka hoi-detaan irtisanomisten lisäksi muun muassa eläkejärjestelyin ja määräaikaisten työnteki-jöiden määrää vähentämällä.

Oppijan polku selkeyttää tarjontaa

Uuden lain myötä ammattikorkeakouluissa siirrytään puhumaan koulutusvastuista. Met-ropolia sai toimilupapäätöksensä yhteydessä rakennusarkkitehdin koulutusvastuun, minkä lisäksi se aloittaa suomenkielisen ympäristö-tekniikan koulutusohjelman englanninkieli-sen rinnalla. Hammasteknikon ja teatteri-il-maisun ohjaajan koulutusohjelmat lakkaavat.

Myös Metropolian koko organisaatiomal-li on uusittu. Opettajat sijoittuvat jatkossa 22 osaamisalueeseen, joiden henkilöstö tarjoaa opetusta kaikille niille tutkinnoille, joissa si-tä tarvitaan. Tanskasta Metropoliaan on tuotu Oppijan polku -konsepti, joka selkeyttää sir-paleista koulutustarjontaa.

– Siinä meidän uusille tutkinto-ohjelmil-lemme tehdään modulaarinen, isommista ko-konaisuuksista koostuva opetussuunnitelma eli Oppijan polku. Siinä on pääaine- ja sivuai-nelogiikka, joka on yliopistopuolella ollut jo pitkään käytössä. Opiskelija voi siis selkeäm-min ottaa opintoihinsa jotain muuta kuin oman pääaineensa kokonaisuutta, ja polkuun rakennetaan valmiiksi erilaisia etenemisvaih-toehtoja, Vesa Taatila kertoo.

Oppijan polkuun on yhdistetty olemassa-olevia ohjelmia niin, että esimerkiksi tieto- ja

viestintätekniikan useat erilliset ohjelmat ovat jatkossa yhden ohjelman sisällä olevia pääai-nevaihtoehtoja.

Opiskelijan valinnanvapautta laajenne-taan myös aikatauluttamalla opinnot niin, et-tä opiskelijat voivat sujuvammin käyttää eri opintomahdollisuuksia koko Metropoliassa.

Uusi tapa opiskella

Toinen varsinkin tekniikan alan opiskelijoille konkreettisesti näkyvä uudistus on opiskeluta-pa, josta Vesa Taatila käyttää nimeä Kädet sa-vessa -opiskelu. Siinä opintojen alkuun lisätään oman ammattialan opintoja niin, että opiskelija pääsee heti kiinni tulevaan ammattiinsa.

– Meille hakevilla opiskelijoilla on erittäin kova motivaatio. Haluamme vahvistaa sitä niin, että heti alusta heille tulisi oman alan kokemusta mahdollisimman paljon. Uskom-me, että sitä kautta he saavat myös motivaa-tion ymmärtää, minkä takia perusaineita on syytä hallita.

Taatila kertoo, että jatkossa isommat opet-tajaryhmät suunnittelevat ja toteuttavat yh-dessä toisiinsa saumattomasti niveltyviä ko-konaisuuksia. Esimerkiksi kieliä integroidaan entistä enemmän opetukseen niin, että kieltä opiskellaan oman alan käyttöä ja erikoissanas-toa varten.

Insinöörikoulutuksen ongelmana olleeseen opintojen keskeytymiseen ja pitkittymiseen on paneuduttu ottamalla yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnot eivät ole jostain syystä edenneet.

– Saimme toissa vuonna 55 opintopisteen mittarilla jo huomattavan parannuksen näillä aktiivisilla toimenpiteillä. Samaten tutkintoja tuli vuonna 2013 ennätysmäärä, Taatila kertoo.

Jenni Meronen

ins. 1/201428

1/14

1/2014 ins. jäsenliite 29

Piirros Ulla Vaajakallio

Teatteri Hevosenkenkä

H.C. Andersenin Lumoava Lumikuningatar lastenteatterissaEsitykset Palmusunnuntaina

13. huhtikuuta 2014 klo 14 ja 16

Teatteri Hevosenkenkä,

Juhannusmäki 2, Espoo

Ohjaus: Kirsi SirenNuket ja lavastus: Mimmi ResmanMusiikki: Tommi LindellValosuunnittelu: Veijo LindellRooleissa: Eero Ahre, Outi Haaranen ja Sari Kortesmäki

H.C. Andersenin Lumikuningatar on yksi niitä suuria satuja, jotka valloittavat lapset ja aikuiset sukupolvesta toiseen. Lumikuningattaressa pie-ni tyttö Gerda lähtee etsimään ystäväänsä Kaita, joka on joutunut Lumikuningattaren lumoihin. Kuten hienossa tarinassa aina katsoja kohtaa ar-voituksen. Mikä on Lumikuningatar? Satu vastaa sadun tavalla.

Lumikuningatar on jännittävä ja hauska satu kaikenikäisille. Juhannusmäen näyttämöllä näh-dään Lumikuningattaren palatsi Huippuvuorilla, arkielämää kodin turvallisessa lämmössä ja pal-jon hauskoja ja kiehtovia hahmoja – näyttelijöi-nä ja nukkeina.

Kesto noin 45 minuuttia.

Esitystä suositellaan lapsille 3-vuotiaista ylös-päin. Mukaan voivat tulla pienemmätkin, 1-vuo-tiaasta alkaen. Kaikille katsojille tulee kuitenkin tehdä lippuvaraus.

Olemme varanneet kaksi koko näytöstä, klo 14 ja klo 16. Ilmoita varausta tehdessäsi kumpaan näytökseen haluat ensisijaisesti osallistua. Liput jaetaan näytöksiin ilmoittautumisjärjestyksessä.

Esitys on maksuton HI:n jäsenille perheineen.Lippuun sisältyy kahvi tai tee ja jäätelö.

Ilmoittaudu viimeistään 15. maaliskuuta 2014 osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

Metropolia muutosten kourissa

30

Tomi Westerholm

HI:n hallitus 2014

ins. jäsenliite 1/2014

Työttömyyskassat

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien TyöttömyyskassaRatavartijankatu 2 B, 4. krs., 00520 Helsinkiwww.iaet.fi

PuhelinpalveluPäiväraha-asiat: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen hake-miseen ja maksamiseen liittyvät asiat.

Jäsenyysasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14Kassaan liittyminen ja kassasta eroaminen, kas-san vaihtaminen ja yhteystietomuutokset.

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassapuh. (09) 2535 3100, faksi (09) 2535 3131palvelulinja 0800-9-0888 (maksuton)asiakaspalvelu@ayt.fiRatavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki

Insinöörin tärkeät osoitteet

Helsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

HI:n toimisto on Pasilassa!

Osoitteemme onRatavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk ses sa si

Toimistosihteeri Ritva Karvinen040 150 3878toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Puheenjohtaja Samu Salo040 311 2631samu.salo@ilry.fi

Päivitä jäsentietosi!

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työ-paikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriimme säh-köpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi tai numerossa 0201 801 801.

Työpaikkatietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää muun muassa edunvalvonnan ja tutki-musten takia. Myös sähköpostiosoite kannat-taa päivittää, koska osa tiedotuksesta tapahtuu sähköpostitse. Kotiosoitteen muuttuessa saam-me pienellä viiveellä uuden osoitteesi automaat-tisesti väestötietojärjestelmästä sinne tekemäsi muuttoilmoituksen johdosta. Mikäli kotiosoit-teesi on muuttunut hiljattain, jäsenlehdet saat-tavat tulla vielä vanhalla osoitteella.

Jäsenpalvelu

HI:n jäsenrekisterin teknisenä hoitajana toimii Insinööriliiton asiakaspalvelu. Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramark-kinointikiellot yms. voi osoittaa joko Helsingin Insinöörien toimistolle tai IL:n asiakaspalveluun.

Liiton asiakaspalveluInsinööriliitto on uudistanut asiakaspalvelunsa. Asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä jokaisena arkipäivänä klo 9-16 numerossa 0201 801 801 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

Marjo Lehtinen050 527 3978marjo.lehtinen@etteplan.com

Pekka Laakso0400 623 412pekka.k.laakso@gmail.com

Tuomas Hara050 532 5789tuomas.hara@gmail.com

VarapuheenjohtajaRisto Heino040 723 9885risto.heino@fortum.com

Tommi Immonen040 715 7785immosentommi@gmail.com

Lasse Laurikainen040 502 5205lasse.laurikainen@nsn.com

Noora Lindholm040 529 3052noora.lindholm@yahoo.com

Kirsi Kemppinen040 738 2585kemppinenkirsi@gmail.com

Rope Sidebras050 355 5946rope@iki.fi

Niklas Dahl050 373 9161niklas.dahl@uio.fi

AjankohtaistaOlemme uusineet taloushallinnon

järjestelmämme. Saat jatkossa

halutessasi Kuluttajaverkkolas-

kun (e-laskun) HI:n järjestämien

tapahtumien yhteydessä. Uudis-

tuksesta johtuen myös laskujen

maksuehdot muuttuvat vallalla

olevien käytänteiden mukaisiksi.

31 1/2014 ins. jäsenliite

HI:n hallitus 2014 Toiminta HI:ssä HI:n jäsenyhdistykset

Rautateiden Insinöörit VRI ry

Teijo Virtanen, puheenjohtajateijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot

Mika Paananen, varapuheenjohtajamika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257

Aki Härkönen, sihteeriaki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 020 637 3885

Erkki Ryynänen, taloudenhoitajaryynaer@gmail.comlaskutus@vri.fi, laskutusasiat

Muut hallituksen jäsenet:

Esa KaskelinEsa.Kaskelin@corenet.fi, puh. 040 862 6949

Irja Koskelairja.koskela@corenet.fi, puh. 040 862 1560

Harri Ovaskainenharri.ovaskainen@vr.fi, puh. 040 862 2013

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry

Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmieskaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314

Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmiesjukka.vaananen@finavia.fipuh. 040 559 9442

Osmo Leppänen, jäsenosmo.leppanen@finavia.fipuh. 040 766 0040

Seppo Sakaranaho, jäsenseppo.sakaranaho@finavia.fipuh. 0400 869 677

Nuoret Insinöörit

HI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle puh. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi.

Historia-työryhmäRope Sidebras

Huvila ja huoltoryhmäPertti Mattila

InsinööriklubityöryhmäRaimo Nummi

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/Metropolia-työryhmäSamu Salo

KulttuurijaostoTuula Alho

LastentapahtumatToimihenkilöt

Lehden toimitusneuvostoSamu Salo

LiikuntajaostoTuomas Hara

Nuoret InsinööritBari Beshar ja Valtteri Pakkanen

OpiskelijatoimintaMarjo Lehtinen

PalkitsemistyöryhmäRisto Heino

SenioritRisto Pakaste

TyömarkkinajaosAki Härkönen

ValokuvauskerhoMika Balk

Viestinnän kehittämisprojektiRope Sidebras

YrittäjäryhmäTommi Immonen

Alkaneen vuoden tulevista tapahtumista tulee tietoa osoitteeseen helins.fi/Tapahtumat, kun tapahtumien ajankohdat varmistuvat.

***S-postilista: hinuoret@gmail.comFacebook: www.facebook.com/hinuoretGoogle kalenteri: hinuoret@gmail.comIRC: #helins @ IRCnet

ins. jäsenliite 1/201432 32

Jäsenetusi

Rope Sidebras

On aika kääntää katseet tulevaan kesään!

Helsingin Insinöörien omatoimihuvila Vartiosaaressa

Vesille mieleni vie.

Vådötorp on Helsingin Insinöörien kaupungilta vuokraama kesäpaik-ka Vartiosaaressa, 80 hehtaarin luonnonkauniissa saaressa, jossa on aurinkokallioita, näköalapaikkoja ja merenrantaa. Vartiosaaren luon-topolku on myös mielenkiintoinen tapa tutustua saareen – saatat yl-lättäen löytää itsesi eläintalliyhdistyksen kuttujen laiduntaman niityn reunasta. Saaresta löytyy myös metsäkirkko ja lato tansseille.

Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–12.10.2014. Huvilasta voi vuokra-ta yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmallekin seurueelle. Huvila piha- ja ranta-alueineen sopii hyvin myös työyhteisöjen tii-mipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin.

Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuode-paikkaa sekä muutama lisävuode ja pinnasänky. Yhteiskäyttötiloina huvilassa on keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on puuläm-mitteinen sauna 7–8-hengelle, sekä erillinen, varsin pidetty grillikatos.

Saari on myös mukava päiväretkeilykohde. Huvila-alueelle ovat ter-vetulleita kaikki jäsenet päiväsaikaan viettämään kaunista kesäpäivää vaikka aurinkoa ottaen, grillaten, saunoen ja uiden.

Saareen pääsee Reposalmen laiturista kaupungin vesiliikennereitillä

kulkevilla aluksilla tai vuokralaisten käyttöön varatuilla soutuveneillä. Kaupungin reittiliikenteen kulkiessa, alus lähtee Hakaniemestä ja ottaa matkustajia myös Reposalmen Yliskylän puolelta ja tuo salmen yli.

Omalla veneellä tai esimerkiksi taksiveneellä on mahdollista ran-tautua suoraan mökin laituriin.

Huvila on toiminut omatoimihuvilaperiaatteella viime kesäkaudes-ta lähtien. Kaikki huvilan vuokraajat sekä saunan ja grillin käyttäjät huolehtivat yhdessä siitä, että jokainen tulija kokee olevansa tervetul-lut ja kaikkien on mukava vierailla huvilalla. Huvilan ja piha-alueen siisteydestä huolehditaan käyttäjien toimesta. Jokainen myös hoitaa osansa perushuoltotehtävistä, esimerkkinä pilkkomalla omat polt-topuunsa.

Lisätiedot ja huvilan varaustilanne:www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Vådötorp-huvilatorppa@helins.fipuh. 040 150 3878/HI:n toimisto.

33 1/2014 ins. jäsenliite 33

Helsingin Insinöörien (HI) jäsenmaksu on 396 euroa vuonna 2014. Tästä Insinööriliiton (IL) liittomaksuosuus on 348 euroa (sisältää IAET-työttömyyskassan jäsenmaksun 78 euroa) ja HI:lle jäävä osuus 48 euroa.

Jäsenmaksun maksaminenJäsenmaksun voi maksaa joko itse Insinöörilii-ton lähettämällä laskulla, työnantajaperintänä tai e-laskulla. Itse maksava voi maksaa jäsen-maksunsa joko kuukausierittäin (396 euroa / 12), kvartaaleittain (396 euroa / 4) tai kerralla, jolloin koko maksun on oltava maksettuna 28.2.2014 mennessä. Työnantajaperintävaltakirjan alle-kirjoittaneen työssäkäyvän jäsenen jäsenmaksu suoritetaan valtakirjan voimassaoloaikana pal-kanmaksuerissä.

ValmistuneetInsinööriopiskelijaliitosta jäseneksi siirtyvä maksaa siirtymisen jälkeen 18 kuukauden ajan alennettua liittomaksua. Vuoden 2014 alennus on 14 euroa kuukausijäsenmaksusta. Alennuk-set myönnetään automaattisesti valmistumisil-moituksen (jäsenen tehtävä itse) saavuttua IL:lle.

EläkeläisetPysyvästi eläkkeellä olevan jäsenmaksu on 50 euroa jäsenelle, joka on suorittanut HI:n jäsen-maksun kymmeneltä vuodelta ennen eläkkeelle siirtymistään. Alle kymmenen vuotta jäsenenä olleen pysyvästi eläkkeelle siirtyneen jäsenmaksu on 98 euroa. Eläkeläisen jäsenmaksuun ei sisälly IAET-kassan jäsenmaksua.

Muutoksia jäsenmaksuihin

Vuoden 2014 jäsenmaksut ja alennusperusteet

Liittomaksusta vähennettävä työttömyyskassan maksuJäsen, joka ei ole IL:n kautta IAET-kassan jäsen, saa liittomaksusta IAET-kassan jäsenmaksun suuruisen alennuksen. IAET-kassasta voi erota vain toimittamalla kassalle kirjallisen ilmoituk-sen erosta.

Edellytys kassamaksun vähentämiselle liitto-maksusta on, että Insinööriliitto ei ole velvolli-nen maksamaan jäsenen työttömyyskassan jä-senmaksua.

Kesken vuotta jäseneksi liittyvän jäsenmaksuKesken vuotta jäseneksi liittyvältä peritään liitto-maksu vuodesta jäljellä olevilta kokonaisilta kuu-kausilta. Mikäli lainsäädännölliset syyt vaativat, kassamaksu peritään liittymiskuukaudelta erik-seen (6,50 euroa). Näin menetellään myös HI:n jäsenmaksuosuuden suhteen.

JäsenmaksualennuksetAlennus liittomaksusta (14 euroa kuukausijä-senmaksusta) voidaan hakemuksen perusteella myöntää koko jäsenmaksuvuoden jäsenenä ol-leelle jäsenelle. Alennus myönnetään niiltä kuu-kausilta, joille jäsenellä on osoittaa alennusperus-te. Alennus myönnetään kerrallaan vain yhdellä alennusperusteella. Perättäisillä alennusjaksoilla voi olla eri alennusperusteet.

Alennusperusteet vuonna 2014: A) Kun jäsenellä ei ole jäsenmaksuvuonna palk-ka-, yrittäjä- tai niihin verrattavaa tuloa vähin-tään kolmen täyden kuukauden ajalta.Alennukseen oikeuttavat syyt:l työttömyys/lomautusl varusmiespalvelul äitiys-, isyys- tai vanhempainloma tai hoito-vapaa *l pitkäaikainen sairausl eläkkeelle siirtyminenl vuorotteluvapaal muu vastaava syy

B) Vaikka jäsenellä olisikin tuloja, mikäli yhteen-sä vähintään kolmen täyden kuukauden aika jä-senmaksuvuonna täyttyy seuraavista syistä:l ulkomailla oleskelul päätoiminen opiskelu l erityisen alhaiset tulot, kokonaisharkinnan pe-rusteella

C) Mikäli edellä kohdissa A) tai B) mainituis-ta syistä kertyvä kolmen täyden kuukauden aika ei jäsenmaksuvuonna 2013 täyttynyt, voidaan jäsenmaksualennus myöntää vuoden 2014 liit-tomaksusta, jos kolmen kuukauden aika on yh-täjaksoinen, mutta täyttyy vasta vuoden 2014 puolella.

D) Mikäli edellä kohdissa A) tai B) mainituista syistä kertyvä kolmen täyden kuukauden aika ei jäsenmaksuvuonna 2014 täyty, voidaan jäsen-maksualennus myöntää vuoden 2015 liittomak-susta, jos kolmen kuukauden aika on yhtäjaksoi-nen, mutta täyttyy vasta vuoden 2015 puolella.

* Perhevapaiden osalta voidaan myöntää 20 eu-ron alennus kuukausijäsenmaksusta.

Alennus hakemuksen käsittelyJäsenmaksualennushakemus lähetetään Insinöö-riliiton asiakaspalveluun. Alennus myönnetään sille ajanjaksolle, jolle hakemus osoittaa alennus-perusteen kestävän.

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyk-sessä.

Alennushakemuksia ei käsitellä joulu- eikä tammikuussa tilinpäätös- ja verotuskiireiden vuoksi.

Alennushakemus tulee lähettää postitse, säh-köpostitse tai verkkosivujen sähköisellä lomak-keella heti, kun jäsen voi alennukseen oikeutta-valla syyllä osoittaa vähintään yhteensä kolmen kuukauden ajanjakson täyttyvän. Vuoden 2014 jäsenmaksua koskeva alennushakemus on lähe-tettävä kuitenkin viimeistään 31.12.2014.

Alennusta ei voida myöntää jäsenelle, jolla on maksamattomia jäsenmaksuja edelliseltä jäsen-maksuvuodelta.

Poikkeuksellinen jäsenmaksu-alennusInsinööriliiton hallitus tai hallituksen määrää-mä toimielin voi myöntää liittomaksusta jäse-nelle erityistapauksessa poikkeavan alennuksen.

LisätiedotKaikkia jäsenmaksuihin ja alennuksiin liittyviä asioita voi tiedustella Insinööriliiton asiakas-palvelusta. Jäsenmaksualennushakemus löytyy osoit teista www.helins.fi ja www.ilry.fi. Loma-ketta voi myös tilata HI:n ja IL:n toimistoilta.

Helsingin Insinöörit HI rypuh. 040 150 3878toimisto@helins.fiwww.helins.fi

Insinööriliitto IL ryAsiakaspalvelupuh. 0201 801 801asiakaspalvelu@ilry.fiwww.ilry.fi

ins. jäsenliite 1/201434

Työnhakuboosterista potkua työllistymiseen

Pixhill

Tarvitsetko lisäpontta työnhakuun ja parannusta työnhakutaitoihisi? Tai kirkastusta omaan osaamiseen ja uratoiveisiin?Työnhakuboosteriprojekti aloitti syksyllä 2012, minkä jälkeen on käynnistynyt 16 työllistymis-tavoitteista vertaisryhmää. Osallistuneista jo puolet on työllistynyt, päässyt koulutukseen tai perustanut yrityksen. Toiminnan toteuttaa Oma-ehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry, jossa myös Helsingin Insinöörit on mukana. Ilmoittaudu uusiin ryhmiin OTTYn sivuilla www.otty.fi.

Kevään asiantuntijaluentoja

LinkedIn - työpaja aloittelijoilleTiistaina 4. helmikuuta 2014 klo 9.Insinöörit–Ekonomit-toimitalon Seminaari-luokka, Ratavartijankatu 2, 3 krs. kävelytaso.

Aamupäivän työpaja klo 9–12 on tarkoitettu hen-kilöille, joilla ei vielä ole aiempaa käyttökokemus-ta LinkedInista. Omaa profiilia ei vielä edellytetä. On kuitenkin hyvä, että käyt jo tutustumassa ja

Asiantuntijaluentojen lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi

rekisteröidyt valmiiksi LinkedIn-sivustolle.Työpajassa tehdään oma profiili ja työstetään

sitä eteenpäin asiantuntijan avustuksella. Lisäksi käydään läpi LinkedInin perusasioita ja millaista tietoa profiiliin kannattaa laittaa. Ota mukaan kannettava tietokone sekä CV:si. CV:n avulla on helpompi lähteä työstämään profiilia.

Työpajan asiantuntijana ja vetäjänä toimii Tom Laine.

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään torstaina 30.1.2014 klo 17 mennessä.

HUOM! Työpajaan mahtuu max 25 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

LinkedIn- työpaja, palvelua jo käyttäneilleTiistaina 4. helmikuuta 2014 klo 13.Insinöörit–Ekonomit-toimitalon Seminaari-luokka, Ratavartijankatu 2, 3 krs. kävelytaso.

lltapäivän työpaja klo 13–16 on tarkoitettu sinul-

le, jolla on jo käyttökokemusta LinkedInistä ja haluat syventää tietämystäsi LinkedIn- profiilin käytöstä. Työpajassa käydään läpi toimintatavat ja kanavat sekä luodaan asiantuntijuutta koros-tava profiili LinkedIniin ja tutustutaan muihin potentiaalisiin kanaviin käytännönläheisesti.

Työpajassa työstät omaa profiiliasi, joten ota mukaan kannettava tietokone ja oma CV:si.

Työpajan asiantuntijana ja vetäjänä toimii Tom Laine. Ilmoittaudu työpajaan viimeistään torstai-na 30.1.2014 klo 17 mennessä. HUOM! Työpa-jaan mahtuu max 25 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Hyvinvointi työnhaussaTiistaina 11. helmikuuta 2014 klo 9.Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään torstaina 6.2.2014 klo 17 mennessä.

1/2014 ins. jäsenliite 35

Kulttuurimatka maalaustaiteeseen

Helsingin Insinöörien

Taidekurssi 1.­3. elokuuta 2014

Puolarmaarin siirtolapuutarhassa Espoossa

Anna luovuuden tulvia valtoimenaan kesäisenä vii-konloppuna inspiroivassa ympäristössä taitavan opettajan ohjauksessa!

Oletpa jo mestarillinen taiteilija tai ensimmäistä kertaa siveltimen varressa, olet tervetullut taidekurs-sille siirtolapuutarha Puolarmaarin maisemiin, jon-ne on hyvät liikenneyhteydet.

Nettisivuilta www.puolarmaari.fi löytyy lisää tie-toa Puolarmaarista.

Opettajana toimii taiteilija Alina Sinivaara, www.alinasinivaara.fi.

Voit maalata oman halusi mukaan esimerkiksi akvarelli-, akryyli-, öljyväri-, pastelli tai vaikkapa lyijykynätekniikalla. Maalaustelineet ovat valmiina paikalla käytettävissä.

Kurssiaikataulu:pe 1.8. klo 17–20, la 2.8. klo 10–17 ja su 3.8. klo 10–17.Kurssin hinta on 60 euroa.Maksimi osallistujamäärä kurssille on 15 henkilöä.Ilmoittautumiset 15. kesäkuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878 HI:n toimistolle.

Pixhill

ins. jäsenliite 1/201436

Helsingin Insinöörit, Insinööriliiton Uuden-maan piiri ja Tietoalan toimihenkilöt ry. järjes-tävät yhteistyössä kulttuurimatkan Savonlinnan oopperajuhlille 5.–6. heinäkuuta 2014Madama Butterflyn ensi-iltaan.

Matkan aikataulu on suunniteltu seuraavasti:La 5.7. lähtö bussilla Helsingistä Kiasman edes-tä klo 9.30.Tauko Mäntyharjulla noin 11.30–12, perillä Sa-vonlinnassa noin klo 14.Majoittuminen esim. Kesähotelli TottRuokailu klo 16.Kohti linnaa klo 18.15 alkaen, ooppera alkaa klo 19.

Su 6.7. lähtö Savonlinnasta klo 11.30.Pysähdys Taidekeskus Salmelassa noin 13.30–15.Perillä Helsingissä noin klo 17.

Tarkemmat tiedot löydät kotisivultamme www.helins.fi/Tapahtumat

Vappumatinea

Kulttuurimatka Savonlinnaan

Savonlinnan oopperajuhlille! 5.–6. heinäkuuta 2014

Madama Butterflyn ensi­iltaan

Helsingin kaupungin­orkesterin perinteinen Vappumatinea torstaina 1. toukokuuta 2014 klo 14 Musiikkitalossa.

Jäsenhinta 20 euroa/lippu.

Esiintyjinä Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Jaakko Kuusisto sekä lauluyhtye Rajaton.

Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

Ennakko ­ ilmoitus

37 1/2014 ins. jäsenliite

Tule laulamaan ja esiintymään!

Perjantaina 21. helmikuuta 2014 klo 19

Boris Pasternakin menestysromaaniin perustuva suurmusikaali

Tohtori Zivago

Insinöörilaulajat esittelyssä

Keijo Leppävuori

Keijo LeppävuoriInsinöörilaulajien nuorta polvea edustaa yk-kösbassoa laulava Keijo Leppävuori. Riviin hän liittyi vuosituhannen vaihteessa saatuaan vihjeen tulevalta kuorokaveriltaan Kimmo Heikkiseltä. Musiikillista perimää hänellä oli jo lapsuuden-kodissa, jossa Karjalasta tullut äiti hyräili kirkko-kuoronsa lauluja kotitöitä tehdessään. Kun mo-lemmat sisaruksetkin toivat musiikkiluokaltaan vaikutteita, oli laulun siemen kylvetty. Armei-jan kuorot Pohjan prikaatissa Hiukkavaarassa ja RUK:ssa Haminassa tulivat tutuiksi. Opiske-luaika ja sen jälkeinen työelämän alku tuottivat musiikillisen tyhjiön, mutta se täyttyi Insinöö-rilaulajien jäsenyydellä. Keijo onkin ollut jo 13 vuotta harjoitusten vakiokävijänä.

Laulaminen ei ole ainut ajanviete, sillä leijo-nanosan Keijon vapaa-ajasta vie meneillään oleva omakotitalon rakennusprojekti. Työ etenee am-mattitaitoisten urakkamiesten ansiosta hyvää vauhtia, ja harjakaisia päästiin viettämään aika-taulun mukaan alkutalvella. Musiikkimiehiä ei timpurien joukossa kuitenkaan ole, joten laula-minen jää edelleen maanantai-iltaisten harjoi-tusten varaan.

Rakennusprojektin kestäessä Keijo ei hingu In-sinöörilaulajien repertuaariin uusia kappaleita. Nykyinen leppoisa harjoitustahti sopii hyvin, ja bassostemmojen sointikulussa saa joka tapauk-

sessa olla hereillä.Keijon omalle suosikkilistalle kuuluvat monet

Suomipopin edustajat, kuten Eput, J. Karjalai-nen ja Kolmas nainen. Kuuntelussa ovat lisäksi suomalaiset A cappella -yhtyeet, kuten Club for Five ja Rajaton – neljällä stemmalla kuten Insi-nöörilaulajissakin.

Hanki itsellesi uusi harrastus. Tervetuloa koelauluun!Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Itä-Pasilan Insinöörit–Ekonomit-talossa maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2, Helsin-ki. Ohjelmistossa on hyväntuulisia ja pe-rinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on ravintoloista vanhainkoteihin.

Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insi-nöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä sähköinen yhteydenottolomake nettiosoitteessa ww.insinoorilaulajat.fi.

Tule tutustumaan harjoituksiimme, ja eh-kä löydät itsellesi uuden harrastuksen!

Helsingin Kaupunginteatteri/Charlotte Estman-Wennström

Helsingin Kaupunginteatteri

Klassikkoromaani ja yksi maailman rakastetuim-mista elokuvista saa vihdoin ensi-iltansa myös näyttämöllä. Uusi suurmusikaali kertoo unoh-tumattoman tarinan, joka on yhtä aikaa kiihkeän romanttinen ja purevan poliittinen, sydämellisen lämmin ja riipaisevan koskettava.

Tsaarinvallan kaatuminen ja vallankumous ajavat Venäjän kaaokseen, tyrannia vaihtuu uu-teen mielivaltaiseen poliittiseen johtoon. Kaikki kansankerrokset joutuvat uusiin asemiin ja sään-nöt voivat muuttua silmänräpäyksessä. Tuona myrskyisänä mullistusten aikana kolme intohi-moista miestä kilpailee viettelevän ja arvoituk-sellisen Laran rakkaudesta. Eeppinen musikaa-li kauniin, voimakkaan musiikin siivittämänä, taustanaan raakalaismaiset kansannousun ta-pahtumat, kertoo näiden henkilöiden taistelus-ta unelmien, rakkauden ja ihmisyyden puolesta.

Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapah-tumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

Anna-Maija Jalkanen ja Tuukka Leppänen

Kari O

ikkonen

38 ins. jäsenliite 1/2014

Kiinnostaako sinuakin valokuvaus?Jukka Kari

Valokuvauskerho on toiminut vuoden 2001 alusta Helsingin Insi-nöörien jäsenten valokuvaukseen liittyvien intohimojen kanavoi-jana. Olemme vuosittain kokoontuneet mm. valokuvauskilpailun, luontokuvanäyttelyn ja digikuvauksen perusteiden tiimoilla.

Kerhon ideana on saattaa samanhenkiset Helsingin Insinöörien jäsenet yhteen jakamaan yhteistä kiinnostusta. Tule mukaan ker-hon toimintaan, meitä on täällä kaiken näköisiä, kokoisia, tasoisia ja ikäisiä valokuvauksesta kiinnostuneita!

Valokuvauskerho järjesti syksyllä 2013 kuvakilpailun. Kilpailussa oli kolme sarjaa: 1. Suomalainen kesäinen rantamaisema, 2. Kesäi-nen peltomaisema eli maalaismaisema ja 3. Erikoiskuvaustekniikka kameralla toteutettuna.

Erikoiskuvaustekniikka kameralla toteutettuna -sarjan voitti Jukka Kari vieressä olevalla kuvalla Suurkirkko.

Kevään kokoontumisajat

10.2. Koulutussessio, aiheena Lightroom

10.3. tai viikko 11 Näyttelykäynti. Paikka, aika ja näyttely tarken-tuvat talven aikana.

7.4. tai viikko 15 Kuvausaiheena lentokoneet. Paikkana Helsingin lentoasema, Vantaa.

12.5. Kuvakilpailu. Aiheet tarkennetaan myöhemmin. HI:n toimisto.

Kesätapaamisesta päätetään porukalla myöhemmin.

Helsingin Insinöörien valokuvauskerho

Insinööriklubi

Syksy

15.9. Syksyn aikataulun ja sisällön tarkentaminen, sekä vuoden 2015 toiminnan suunnittelu. HI:n toimisto.

13.10. Aihe ja paikka auki.

17.11. Aihe ja paikka auki.

Vk 51 Pikkujoulutapaaminen ja vuoden paketointi. Paikka ja tarkempi ajan-kohta auki.

Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi/valokuvauskerho/ Kerhon uusi vetäjä Mika Balk, mika.balk@kolumbus.fi, puh. 041 576 5456.

Torstaina 24. huhtikuuta 2014 klo 17.30

Ravintola Cantina West, Kasarminkatu 23, Helsinki

EU­vaalit toukokuussa 2014

Suurkirkko

Tule kuulemaan ja kyselemään EU-vaaleihin osallistuvien puolueiden edustajaehdokkailta heidän näkemyksiään EU:n tulevaisuuden suun-taviivoista ja Suomen vaikutusmahdollisuuksista EU-parlamentin päätöksenteossa. Paneelikeskus-telua vetää Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki.

Ilmoittautuminen 22. huhtikuuta 2014 men-nessä www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878/ HI:n toimisto.

Pixhill

kolu

mni

39

Päivittäin, viikoittain, kerran kuukaudessaOletko muistanut käyttää astianpesukonetta tyhjänä kerran kuukaudessa kuumimmalla pe-suohjelmalla, jotta kone puhdistuu? Sama olisi tehtävä pyykinpesukoneelle. Entäpä kahvin-keitin? Kahvinkeittimen kalkinpoisto tulisi tehdä laimennetulla väkiviinaetikalla tai kalkin-poistoaineella kerran tai pari vuodessa. Myös asunnon raitisilmaventtiilin suodatin kuuluu vaihtaa vähintään joka vuosi, missä se liekään.

Onkos sellainen ammattikunta kuin nuohoojat vielä olemassa? Nimittäin tulisijan hormi on nuohottava vuosittain. Samoin sähköliesi ja jääkaappi vedetään pois paikaltaan vähintään kerran vuodessa ja niiden taustat ja lattia puhdistetaan.

Uusissa asunnoissa asuvista harva tietänee, että sähkökaapin vikavirtasuojien toiminta on tarkistettava kaksi kertaa vuodessa. Jos semmoinen kaappi löytyy, niin väitänpä, että tes-taamisen on laiminlyönyt 99 prosenttia asukkaista.

Mikroaaltouunista olisi käyttöohjeen mukaan hyvä poistaa hajut seuraavalla tavalla. Se-koita kupillinen vettä, yhden sitruunan mehu ja raastettu kuori. Kuumenna seosta mikrossa viiden minuutin ajan mikroaaltouunin kestävässä kulhossa. Sen jälkeen uuni on pyyhittävä huolellisesti ja kuivattava pehmeällä liinalla. Tarpeellistako? Enempihän haisee liesikuvun rasvasuodatin, jonka peseminen on varmaan monelta kokonaan unohtunut.

Polkupyörän ohjeessa sanotaan, että ketjut on hyvä rasvata ennen talviteloille laittamista. Vanha rasva on poistettava ensin asianmukaisesti! Jarrupalat ja vanteiden pinnojen kireys tarkistetaan samalla.

Puutarhakalusteet on erään valmistajan ohjeiden mukaan käsiteltävä vähintään kerran kuukaudessa puuöljyllä (talvellakin?).

Viikoittain on tarkistettava kissan korvat, kattokaivojen puhtaus, vesimittari, palovaroi-tin, lasten kynsien pituus, pesukoneen nukkasihti, tietokoneen virukset ja kaasugrillin letkujen kunto.

Ohjeiden mukaan päivittäin on tarkistettava Zetor-merkkisen traktorin öljyt, jos jollakulla sellainen on tallissa. Päivittäin on myös pidettävä kuulokoje ja akvaarion suodatin puhtaana ja tarkistettava, että joulukuusen jalassa on vettä ja että lapsissa ei ole punkkeja tai täitä. On myös tarkistettava moottoripyörän renkaiden ilman-paine ja mankelin sormisuoja.

Meiltä insinööreiltähän nämä määräaikaishuollot luonnistuvat, vaan toisten huomioiminen, kuten puolison, lapsien ja työtoverien kehuminen kerran päi-vässä saattaa helposti unohtua.

Markus Hyyppä

markus.hyyppa@gmail.com

Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri.

kuva Olli Häkämies

1/2014 ins. 39 39

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta: www.ilry.fi

Liiton jäsenyydessä on järkeä

Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan.

Turvanasi ovat kattavat vakuutukset.

Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä.

Käytössäsi on valikoima rahanarvoisia etuja.

Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

Jäsenyytesi liitossa

Työttömyyskassan jäsenyys

Parempi työpäivä

Jäsenmaksu

Verovähennys

Asiakaspalvelu

0201 801 801

asiakaspalvelu@ilry.fi