Metsässä on kiinni merkittä-vä omaisuus. Valitettavasti suuri metsänomistajajoukko on unohtanut tämän. Metsiä ei muisteta hoitaa ajoissa, huolehtii metsäpalveluyrittä-jä Jalo Karhu.

Hänen isännöimänsä met-sätoimisto on palvellut Puo-langalla pian 16 vuotta. Jalo Karhu on yksi Kainuun Met-sätoimistot -verkoston perus-tajista. Muut verkoston met-säpalveluyritykset ovat Ka-jaanissa, Kuhmossa ja Sotka-mossa.

Metsän uudistaminen huo-lehditaan ajoissa, koska met-sälaki niin velvoittaa. Jostain syystä taimikon varhaishoito jätetään tekemättä. Uudista-miskustannukset ovat karke-asti 1 100 euroa hehtaaria kohden. Viiden vuoden pääs-tä tehtävän taimikon varhais-hoidon hehtaarikustannus on enää noin 300 euroa.

Asennoituminen eri työla-jeihin vaihtelee. Varhaishoi-toa ei raskita tehdä sen kal-leuden vuoksi. Virheellisesti ajatellaan, että metsänomis-tamisesta on pelkästään ku-luja.

Joskus metsänomistajat perustelevat hoitotoimenpi-teiden laiminlyöntiä sillä, ett-eivät he itse hyödy niistä elin-aikanaan. Metsä uudistuu hi-taasti. Välissä voi olla suku-polvi, jonka osana on panos-taa metsänhoitotöihin. Vas-taavasti tuleva sukupolvi saa nauttia hakkuutuloja. Siksi olisi tärkeää, että metsistä löytyy eri-ikäisiä metsikkö-kuvioita. Jokaisen tulisi saa-

da myös tuloja metsästään.

Suurin osa kainuulaisista ti-laa talouspainotteisen metsä-suunnitelman tasaikäisra-kenteiseen metsäänsä. Am-mattilaiseen luotetaan ja hä-nelle annetaan vapaus ehdot-taa hoitotoimenpiteet ja hak-kuuajankohdat parhaaksi katsomallaan tavalla.

Uudistetut Hyvän metsän-hoidon suositukset tarjoavat runsaasti eri vaihtoehtoja se-kä metsänomistajan että metsäammattilaisen päätök-senteon tueksi. Hoitoehdo-tukset tehdään aina tapaus-kohtaisesti. Usein maasto-käynnillä selviää useita koh-teeseen sopivia käsittelyta-poja.

Metsäorganisaatioiden vä-linen verkostoituminen on li-sääntynyt. On tärkeää, että käytössä ovat nykyaikaiset ohjelmistot ja laitteet. Tähän asti jokaisella toimijalla on ollut oma metsäjärjestelmä, mikä on hankaloittanut yh-teistyötä.

Nyt metsätiedonsiirto on standardoitu. Markkinoille on tullut ohjelmisto, joka mahdollistaa sujuvat tiedon-siirron. Jalo Karhu on inves-toinut uuteen metsäjärjestel-mään. Tämä suunnittelukau-si aloitetaan uuden maasto-tallentimen kanssa. Yhteis-työsopimukset metsäsuun-nittelusta on tehty Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n kanssa.

Hannele KarhuKainuun Metsätoimistot

Kuuntele - metsässä humisee raha

Vain hyvin hoidettu metsä kasvaa rahaa. Tärkeintä olisi huolehtia taimikon varhaishoidosta, muistuttaa metsäpalveluyrittäjä Jalo Karhu.

Hannele KarHu

Uusi metsänhoitoyhdistysla-ki astuu voimaan vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2015. Viimeinen lakisääteinen metsänhoitomaksu kanne-taan vuoden 2014 lopussa ja se tilitetään metsänhoitoyh-distyksille tammikuun 2015 lopussa.

Uudistettu laki metsän-hoitoyhdistyksistä turvaa yh-distysten toiminnan jatku-vuuden ja antaa hyvät eväät toiminnan kehittämiseen. Vuodesta 1950 lähtien hyvin toiminut ”laki metsänhoi-

toyhdistyksistä” uusiutuu ko-konaan.

Lain perusperiaatteisiin kuuluu, että tärkeää työtä metsänomistajien eteen te-kevien metsänhoitoyhdistys-ten toimintaedellytykset tur-vataan. Samalla lakiin kirja-taan aikaisempaa selvem-min, että metsänhoitoyhdis-tysten tehtäviin kuuluu met-säneuvonnan ja palveluiden järjestämisen lisäksi myös metsänomistajien edunval-vonnan hoitaminen. Edun-valvonta korostuu entises-

Metsänhoitoyhdistys-laki uudistuu - mikä muuttuu ?

tään, onhan metsänomistaja-organisaatio ainoa metsän-omistajien etujen puolustaja kannolta Brysseliin mm. aina uhkana olevan metsien kiin-teistöveron vastustajana.

Uuden lain myötä nykyi-nen metsänhoitomaksu muuttuu jäsenmaksuksi, ja sen suuruuden päättävät metsänomistajat itse. Jäsen-edut paikallis- ja valtakun-nantasolla tulevat olemaan merkittäviä.

Kaikkia metsänomistajia kuitenkin aina palvellaan. Metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuu-toksesta huolimatta.

Lain yksi perustavaa laa-tua oleva muutos on myös se, että kaikki toiminnan rajoit-teet poistuvat. Niinpä yhdis-tykset voivat vapaasti päättää

palveluiden ja edunvalvon-nan laajuudesta ja valikoi-masta, ilman että siihen voi mikään ulkopuolinen taho vaikuttaa. Metsänomistajat päättävät jatkossa täysin su-vereenisesti siitä, millaiseksi uuden lain mukainen oma metsänhoitoyhdistys raken-netaan.

Metsänomistajien sieluis-ta ja varsinkin rahoista taiste-levat nykyisin useat tahot, joiden tarkoituksena on vain tehdä tulosta omalle organi-saatiolleen. Metsänhoitoyh-distys ei tule tulevaisuudes-sakaan olemaan puolueeton, vaan on aina metsänomista-jan puolella.

Kari Paavilainentoiminnanjohtaja

Metsänhoitoyhdistys Ylä-KainuuMetsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuun järjestämään lakikoulutuk-seen osallistui yli 40 metsänomistajaa.

15.5.2014

Metsä

Metsälakiin vuodelta 1997 tu-li oleellisia muutoksia tämän vuoden alussa. Yleinen muu-tossuunta näyttää olevan, et-tä puunkasvatus ei ole kovin tärkeää, mutta metsäluon-non monimuotoisuutta tulee vaalia entistä tarkemmin.

Uudistushakkuun järeys- ja ikärajoitukset ovat poistu-neet eli myös nuoria hyvä-kasvuisia metsiä saa hakata uudistushakkuulla.

Uudistamisvelvoite on edelleen voimassa, mutta myyntipuuta tuottavaa met-sää ei vaadita lailla. Esimer-kiksi kuusentaimikko karulla kankaalla tai haapavesakko millä hyvänsä kasvupaikalla täyttää uudistamisvelvoit-teen, vaikka markkinapuuta ei voisikaan myydä tulevai-suudessa.

Eri-ikäisrakenteisen met-sän kasvatushakkuut eli jat-kuva kasvatus on nyt sallit-tua, samoin pienaukkohak-kuut, jotka rinnastetaan kas-vatushakkuuseen.

Metsälain erityisen arvok-kaiden elinympäristöjen joukkoon on lisätty muun muassa metsäkortekorpi ja muurainkorpi.

Elinympäristöjen kielletyt ja sallitut toimenpiteet on kirjattu entistä täsmällisem-min lakiin. Esimerkiksi suo-elinympäristöjä ja lehtoja saa hakata vain maan ollessa jäässä, ja Kainuussakaan ei ole routaa kaikkina talvina.

Vähäpuustoisten elinym-päristöjen puustovaatimuk-set on kuvattu uusissa nor-meissa entistä väljemmin ja siksi kohteita voi löytyä ai-empaa enemmän.

Metsäkeskukseen saapu-neiden käyttöilmoitusten pe-rusteella metsänomistajat ovat suhtautuneet lakimuu-tokseen rauhallisesti.

Nuorien metsien uudista-mishakkuuaikomuksia on tullut Ylä-Kainuussa vain muutamia. Eri-ikäisraken-teisen metsän kasvatushak-kuuilmoituksia on tullut huhtikuun loppuun mennes-

sä kolme kappaletta.Väljentyneet hakkuunor-

mit eivät näin ollen ole tuo-neet tähän mennessä mainit-

tavasti lisää puuta markki-noille.

Pentti KanniainenSuomen metsäkeskus

Metsälaki muuttui – miten käytännöt

Kuluvana vuonna metsäteol-lisuusyritykset ovat ilmoitta-neet mittavista investoin-neista Suomessa sijaitsevaan metsäteollisuuteen. Teolli-nen puuraaka-aineen tarve on kääntynyt kasvuun. In-vestoinnit suuntautuvat kas-vaville sellu-, kartonki- ja sa-hatavaramarkkinoille.

Myös aivan uudet puun käyttömuodot vaate- ja lää-keteollisuudessa sekä poltto-nesteiden valmistuksessa ovat nostamassa puun käyt-töä ja sen mukana myös puun arvostusta ekologisena raaka-aineena.

Yksityismetsistä on alku-vuoden aikana myyty puuta Kainuussa 320 000 kuutiota, mikä on selvästi enemmän

kuin edellisvuosina vastaa-vaan ajankohtaan mennessä. Metsänhoitoyhdistykset ovat kampanjoineet vilkkaan puukaupan puolesta ja teh-neetkin puunmyyntisuunni-telmia yli 250 000 kuutio-metrin määrästä (78 % myyntimäärästä).

Paras kysyntä on kesällä korjattavista leimikoista ja niitä kannattaakin nyt laittaa myyntiin.

Kysymällä tarjouksen kai-kilta ostajilta metsänomista-ja varmistaa parhaat ehdot puukaupalleen ja samalla turvaa kaikille puunhankki-joille ostomahdollisuuden.

Puun kantohinta on viime vuosina ollut korkeimmil-laan kevätkesällä, jolloin puukauppaa käydään pää-

asiassa kesäkorjuukohteista. Kainuun keskikantohinnat näyttävät muodostuvan edellisen vuoden tasolle, jot-ka päätehakkuuleimikoissa

olivat vuonna 2013 mäntytu-killa 54,54, kuusitukilla 53,71, mänty-kuusikuitu-puulla 18,78 ja koivukuitu-puulla 17,51 euroa/m3. Kan-tohinnat vaihtelevat leimi-koittain.

Hintaakin tärkeämpi teki-jä tukkileimikoissa on osta-jan käyttämät puutavaralaji-en laatu- ja mittavaatimuk-set. Yleensä parhaan talou-dellisen tuloksen metsän-omistaja tekee sellaisen puu-nostajan kanssa, joka ottaa tukkipuun tarkasti talteen.

Hyödynnetään metsien kasvavat mahdollisuudet!

Heikki Rahkoaluejohtaja

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Puunjalostus lisääntyy

Metsä

Monimuotoisuus huomioidaan myös talouskäytön yhteydessä. Lahopuujatkumoa männyn viljelytaimikossa.

Puukauppa on käynyt vilk-kaana Ylä-Kainuun alueella alkuvuoden ja koko kevään ajan. Metsänomistajien myynti-innon pysyminen hy-vällä tasolla ennustaa tasai-sen puukauppatahdin jatku-van.

Kotimaisella puulla on vahva kysyntä ja Stora Enson ostotarve loppukeväälle ja kesälle on korkealla tasolla. Positiiviset uutiset metsäte-ollisuuden investoinneista vahvistavat myönteisiä puu-kaupan tulevaisuuden näky-miä.

Tällä hetkellä halutuimpia kohteita ovat kesällä korjatta-vissa olevat harvennushak-kuut ja mäntytukkivaltaiset kohteet. Nyt kannattaakin tuoda kesäleimikoita tarjolle, sillä puukaupparahat saa

niistä nopeasti käyttöön tai esimerkiksi Stora Enson Tähtitilille kasvamaan 4,5 %:n korkoa jopa viideksi vuo-deksi.

Stora Enson kautta voitte tilata myös metsänhoitopal-veluja metsänuudistamisesta taimikonhoitoon – ”avaimet käteen” periaatteella.

Puukaupan yhteydessä kannattaa sopia metsänuu-distamisesta sillä Stora Enso myy koko paketin muokka-uksesta taimiin ja istutustyö-hön kiinteällä päivän hinnal-la, toteutusajankohdasta riip-pumatta.

Simo Kinnunen

hankintaesimiesStora Enso Metsä

Puuta liikkeelle Ylä-Kainuun metsistäA

Hintaakin tärkeämpi tekijä tukki- leimikoissa on ostajan käyttämät puutavaralajien laatu- ja mitta-vaatimukset.”

Suomussalmen parhaat tontitLaatumaa myy ja vuokraa tontteja upeilta paikoiltaSuomussalmi Kiantajärven eteläosa, kohde joka kuuluu Kiantajärven hienoon ja isoon vesistöalueeseen. Hinnat alk. 25 000 €.Suomussalmi Korvuanjärvi, erinomainen virkistysjärvi Vaarakainuun maisemissa, tontit vain vuokrattavissaSuomussalmi Hossa, jossa tontit rajautuvat rantaviivaltaan valtakunnallisesti tunnettuun Hossan retkeilyalueeseen. Hinnat alk. 14 500 €.Suomussalmi Merkkivirta, tontit Hietajärvestä läh-tevän Merkkivirran rannalla Ämmänsaaren kuntakes-kuksen palveluiden läheisyydessä. Hinnat alk. 20 000 €.Suomussalmi Haukiperä, Sinulle, joka haluat korkea-laatuisen tontin ison veden ääreltä. Hinnat alk. 26 000 €.

Kohteita myös mm. Puolangalla ja Hyrynsalmella, katso lisää nettisivuiltamme www.laatumaa.fi

Metsähallitus LaatumaaTapio Ojala puh. 0400 386 476tapio.ojala@metsa.fi

Aina on hyvä sää tehdäpuukauppaa.Simo Kinnunen, p. 040 028 7301,osto ja metsäpalvelut: Suomussalmi

Heikki Alasalmi, p. 040 016 2749,osto ja metsäpalvelut: Hyrynsalmi

www.storaensometsa.fi

Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.*Tule asiakkaaksemme Suomussalmen konttoriin. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Hän neuvoo sinua ja perhettäsi tärkeissä talouden kysy-myksissä. Katso lisää nordea.fi/tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen.

Teemme sen mahdolliseksi* Nordea on Global Finance –lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013.

SuomussalmiKeskuskatu 160200 3000nordea.fi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Maastokauden käynnistymi-nen lisää liikettä Metsähalli-tuksen metsätalousmetsissä. Kun taimia laitetaan maahan Ylä-Kainuun alueella 2,7 mil-joonaa kappaletta ja taimi-koita hoidetaan 4450 hehtaa-ria, tietää se työtä paitsi Met-sähallituksen vakituiselle henkilöstölle, niin myös ura-koitsijoille ja lähes 40 nuorel-le.

Kesän aikana määräaikai-sia työntekijöitä tarvitaan metsänhoitotöiden lisäksi myös erilaisissa projekteissa. Metsähallituksessa on me-neillään kulttuuriperintökoh-teiden inventointihanke, jon-ka puitteissa viime kesänä kartoitustyötä tehtiin valtion metsätalousmailla Etelä-Suomussalmella ja tänä vuonna työ jatkuu Pohjois-Suomussalmella, Hyrynsal-mella, Ristijärvellä ja Puolan-galla.

Kesän 2013 tuloksena do-kumentoitiin noin 500 koh-detta ja metsätalouden suun-nittelijoita koulutettiin huo-mioimaan työssänsä esimer-kiksi peurakuopat, tervahau-dat ja sotahistorialliset raken-teet. Työ kulttuuriperintöm-me parissa työllistää kolme arkeologia ja kolme harjoitte-lijaa sekä lisäksi käytetään paikallista apua tarpeen mu-kaan.

Tulevan kesän ja syksyn mittaan selvitetään metsätei-den käyttöä valtion moni-käyttömetsissä Kainuussa. Metsähallituksella on omia metsäteitä Suomussalmella 2250 km, Hyrynsalmella 460 km ja Puolangalla 820 km. Nämä tiet palvelevat paitsi metsätaloutta, niin myös kuntalaisia, marjastajia, met-sästäjiä ja vaikka geokätköili-jöitäkin.

Metsähallituksen tiestön käytöstä ei ole toistaiseksi ol-lut tutkimustietoa ja nyt on-kin tarkoitus selvittää, kuin-ka laajaa metsätiestön käyttö on ja minkälaiset käyttäjä-ryhmät näitä metsätalouden käyttöön rakennettuja teitä hyödyntävät. Tietoa tienkäy-töstä hankintaan liikennelas-kureiden ja haastattelujen avulla. Tehtävä selvitys työl-listää harjoittelijan ja opin-näytetyön asiasta tekevän metsätalousinsinööriopiske-lijan.

Lopputyötään Metsähalli-tukselle tekee myös suomus-salmelaissyntyinen A k i Heikkinen, joka opiskelee neljättä vuotta metsätiedettä Itä-Suomen yliopistossa Jo-ensuussa. Aiemmin Heikki-nen on ollut parina kesänä harjoittelijana Metsähallituk-sessa.

Nyt työn alla olevan pro gradu -tutkielmassa tutki-muksen kohteena on uusien kokonaismassojen mukaisen kaluston hyödynnettävyys puutavaran kuljetuksissa. Tutkimus valmistuu syksyn aikana.

– Opiskelemaan lähdin suoraan lukion ja armeijan jälkeen, eikä päätös ainakaan vielä ole kaduttanut. Vaikka metsäala onkin kokenut suu-ria mullistuksia viime vuosi-kymmenten aikana, ainakin vielä uskon sen työllistävään vaikutukseen myös tulevai-suudessa, Aki Heikkinen ker-too Metsähallituksen Suo-mussalmen toimiston työ-pöytänsä ääressä.

Ulla Lehtonen

Lisätietoja ja linkkejä Metsähallituksen muihin

verkkopalveluihin www.metsa.fi.

Valtion monikäyttömetsä työllistää monipuolisesti

Metsä

Suomussalmelainen Aki Heikkinen tutkii lopputyössään uusien kokonaismassojen mukaisen kaluston hyödynnettävyyttä puuta-varan kuljetuksissa. Metsähallituksella on Ylä-Kainuussa omia metsäteitä noin 3 500 kilometriä.

Metsähallituksen metsätalouden Suo-mussalmen metsätii-miin on valittu suun-nittelijaksi metsänhoi-taja Lauri Hyytiäi-nen. Hän on aloittanut työt maaliskuussa suunnittelualueena Puraksen suunta. Ka-jaanista kotoisin oleva innokas metsä- ja ka-lamies harrastaa va-paa-aikanaan aktiivi-sesti myös liikuntaa. Uudet työtehtävät vai-kuttavat erittäin mie-lenkiintoisilta, ja hä-nestä on hienoa päästä osaksi merkittävää työnantajaa. Metsähallituksen suunnittelija Tero Toivanen on siirtynyt puolestaan Suomus-salmen alueelta Hy-rynsalmelle, jossa hän on aloittanut maalis-kuussa.

OTSO-metsäpalvelui-den Ylä-Kainuun tii-missä on aloittanut toukokuussa metsä- talousinsinööri Jouni Juntunen. Juntunen toimii met-säsuunnittelu-, met-sänhoito- ja puukaup-patehtävissä.Hän toimii sijaisena Paula Kemppaisen äi-tiysloman ajan.

Metsänhoitoyhdis-tys Ylä-Kainuussa on aloittanut huhtikuussa uutena toimihenkilö-nä 23-vuotias metsäta-lousinsinööri Perttu Kemppanen Pudas-järveltä. Kemppasen t o i m e n k u v a n a o n kunnostusojitusten ja metsäteiden peruspa-rannusten suunnittelu ja toteutus koko yhdis-tyksen alueella. Har-rastuksina metsästys ja kalastus toimivat Kemppasen työnteon vastapainona.

Uusia toimihenkilöitä

Lauri Hyytiäinen

Jouni Juntunen

Perttu Kemppanen

www.metsa.fi

Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut on nyt OTSO

www.otso.

Tule käymään toimistollamme!Keskuskatu 3, Suomussalmi

Kiviöntie 12, HyrynsalmiKajaanintie 5, Puolanka

Peto metsässäMetsänomistamisen kuuluu olla

helppoa, nautinnollista ja tuottavaa. OTSO on metsäpalvelujen kokenut

konkari, jolta saat kaiken, mitä metsääsi tarvitset.

Metsänomistaja voi olla ih-meissään nykypäivän metsä-organisaatioiden tarkoituk-sesta ja niiden laajasta palve-luvalikoimasta. Kaikkien or-ganisaatioiden nimet viittaa-vat metsään, mutta mikä metsäasia kuuluu toimittaa mihinkin konttoriin?

On olemassa valtionmet-siä hoitava Metsähallitus ja metsälain valvoja Metsäkes-kus. Lisäksi on Metsänhoi-toyhdistys ja Otso metsäpal-velut, puunostoon keskitty-neet metsäfirmat sekä monet muut pienemmät metsäpal-veluyritykset.

Tiivistettynä ohjeena: kun on kyse esimerkiksi valtion-maalta kaatuneiden poltto-puiden ostosta, käy Metsä-hallituksessa. Kun olet myy-mässä metsästäsi puuta, suunnista metsäfirmoihin (esimerkiksi Metsä Group, Kuhmo Oy, Stora Enso, UPM tai Pölkky).

Toki puukaupan voi hoitaa myös Otson tai metsänhoi-toyhdistyksen kautta helpos-ti valtakirjalla. Jos kyseessä on puolestaan taimikonhoi-to, johon haluat hakea oma-toimisesti valtion kemera-tu-kea, päätökset rahoituksesta tekee metsäkeskus.

Viime aikoina laajasti näky-nyt uusi metsäalan toimija Otso metsäpalvelut, on mo-nelle vielä tuntematon - aina-kin nimeltään. Tai ainakin niin kauan kun on vieraillut toimistossa, ja löytänyt sieltä vanhan tutun metsäkeskuk-sen tai piirimetsälautakun-nan aikaisen työntekijän.

Otso sai alkunsa kun Suo-men metsäkeskus jakautui kahtia vuonna 2012. Jaossa

muodostui viranomaispuoli, jonka nimenä säilyi Metsä-keskus sekä liiketoiminta-puoli, joka sai viime marras-kuussa nimen Otso.

Metsäkeskuksen tärkeim-mäksi tehtäväksi jäi metsäta-louden kehittäminen valtio-budjettisesti sekä viran-omaisasiat, eli käytännössä metsälainvalvonta ja kemera-rahoituksien myöntäminen. Metsään.fi palvelusta on mo-ni kuullut, ja tämä on metsä-keskuksen julkisin varoin hallinnoima puustovaratieto.

Otso on puolestaan metsä-palveluliiketoimintaan eri-koistunut täyden palvelun lii-ketoimintayksikkö, joka toi-mii valtakunnallisesti koko Suomen alueella. Palveluver-kostoon kuuluu yli sata toi-mipistettä ympäri maata, joissa työskentelee yhteensä 300 metsäalan ammattilais-ta.

Ylä-Kainuun alueella otso-laisia on 8 kokoaikaista toi-mihenkilöä, ja lisäksi muuta-ma kausityöntekijä. Perintei-sinä työlajeina ovat jo metsä-keskus-ajoilta tutut metsä-suunnittelu, suometsänhoi-to, luonnonhoito ja tienkorja-us.

Uusina palveluina Otso tarjoaa myös metsänhoito-työt, puukauppapalvelua, metsäomaisuuden hallinta- ja metsäkiinteistönvälitys-palvelun. Otso ei peri jäsen-maksuja, vaan on sitoutuma-ton ja puolueeton metsäpal-veluiden tuottaja.

Ylä-Kainuun Otson toi-mistot ovat Suomussalmella Osuuspankin talossa, vanhan apteekin tiloissa sekä Puo-

langan keskustassa pääka-dun varressa. Hyrynsalmella otsolaiset työskentelevät vie-lä samoissa tiloissa metsä-keskuksen kanssa.

Vaikka Otso onkin tunnus-lauseensa mukaan peto met-sässä, ei sen lähestymistä metsänomistajan kannata pelätä.

Otso haluaa kannustaa asi-akkaitaan metsänomistami-sessa tekemällä siitä helppoa ja tuottavaa. Kaikki metsän-omistajan palvelut löytyvät saman katon alta.

Paula Kemppainen

Metsänomistajaa palvellaan laajemminMetsä

Paula KemPPainen

Otson metsäammattilaisista osa on toiminut tehtävissään jo 1970-luvun alusta – uusia toimihenkilöitä on aloittanut organisaatio-muutoksen myötä. Kuvassa Ylä-Kainuun otsolaisia.

L&T Biowatti ostaa energiapuutaL&T Biowatti ostaa Kainuus-sa energiapuuta pysty- ja hankintakaupalla Puolangan, Paltamon ja Vaalan kuntien alueelta. Tällä hetkellä han-kinnan painopiste on keme-ra-kelpoisilla energiapuuhar-vennuksilla, jotka ovat kor-jattavissa sulan maan aikana. Tämäntyyppisten kohteiden hoidattamisessa ei kannata aikailla, sillä nykyinen tukita-so on varmuudella voimassa vain tämän vuoden loppuun asti.

Maanomistajien, joilla on nuorten metsien hoitotarpei-ta, kannattaa nyt ottaa roh-keasti yhteyttä paikalliseen metsäpalveluasiantuntijaan. Tällöin kohde on mahdollista saada tulevan kesän ja syk-syn korjuuseen.

Energiapuuharvennuksil-ta korjaamme pääasiassa kar-sittua rankaa ja kokopuuta. Jos kohteelta kertyy tukkia korjuuteknisesti eroteltava määrä, niin se korjataan omana tavaralajina. Mikäli sinulla on suunnitel-missa myydä energiapuuta hankintakaupalla, on tärkeää

Arvannostajana toimi Hannu Polojärvi, arvontaa valvoi Paula ja Väinö Kemppainen.

– Metsä Group hankkii jäsen-tensä puuta strategiansa mu-kaisesti koko maasta. Näin toimimme myös Kainuussa, jossa puunhankintaamme tukee alueen vahva jäsen-kunta. Tarjoamme jäsenel-lemme täydellisen metsäpal-velupaketin, sanoo piiripääl-likkö Jarkko Parpala Metsä Groupista.

M e t s ä G r o u p i n p u u -kaupan ja metsäpalveluiden metsäasiantuntija Juha Kyl-lösen ostoalueena ovat Suo-mussalmen laajat maat. Kyl-lösen mukaan kuluvan vuo-den puukauppa on käynyt hyvin sekä pysty- että han-kintakaupoilla.

Kelirikkoaika alkaa kohta olla käsillä ja se rajoittaa sekä korjuuta että kuljetuksia. Toiminnot keskittyvät kanta-vien teiden varsille ja koville maille. Uusia, heti korjattavia leimikoita ei enää kevään korjuuseen mahdu, vaan kes-kitymme olemassa olevaan varantoon, kertoo Kyllönen.

– Kesäkorjuukohteet ovat nyt mielenkiinnon kohteena: kesä- ja kelirikkokelin pääte-hakkuut ja harvennukset

ovat ostoslistan kärjessä. Ympärivuotiset korjuuolo-suhteet tuovat metsänomis-tajalle paksumman tilipussin ja metsäkoneurakoitsijalle ta-saisemman työllisyyden, jo-ten niillä on laajempaa, alue-taloudellista merkitystä, Kyl-lönen kertoo.

Teollisuuden ennustetaan käyttävän normaalit määrät puuta. Hintakehitys on ollut viimeisen vuoden ajan harvi-naisen tasainen. Nämä kaksi tosiasiaa antavat hyvät edel-lytykset puukaupoille: puulla on hyvä kysyntä ja hintojen tasaisuus helpottaa metsän-omistajien myyntipäätöksiä.

– Metsäenergian tarve Ylä-Kainuun alueella on laskeva. Puun kilpailukyky voimalai-tosten polttoaineena on hei-kentynyt, ja lämmin talvi las-ki puun kulutuksen määrää lämmöntuotannossa. Aines-puista poiketen metsäenergi-an ostotarpeet ovat Ylä-Kai-nuun alueella Metsä Groupil-la pienet, valottaa tilannetta Jarkko Parpala.

Metsä Group on vahva toi-

mija myös metsänhoitopal-veluissa ja viljelymateriaalin kaupassa. Nyt keväällä alkaa viljelytöiden ”ruuhkakausi”. Suurin osa metsänviljelytöis-tä kuten istutukset ja äeskyl-vöt toteutetaan touko-kesä-kuun aikana.

Vain pieni osa istutuksista jää syksyyn. Syysistutuspo-tentiaalin parempi hyödyntä-minen olisi resurssien käytön kannalta järkevää. Joillakin työmailla voi olla jopa mah-dollisuus ns. kuumaan ket-juun, jolloin talvihakkuun jäl-keen tehdään maanmuokka-us ja syksyllä istutus. Näin saadaan metsä heti tehok-kaasti uudelleen kasvukun-toon.

– Puukaupan yhteydessä on järkevää suunnitella myös metsänhoitotoimet, tämä helpottaa kustannusten hal-lintaa ja auttaa hahmotta-maan kokonaisuuden parem-min. Tämä on kokonaisval-taista metsäomaisuuden hoi-toa, kertoo Juha Kyllönen.

Jarkko ParpalaMetsä Group, piiripäällikkö, Kemin

hankintapiiri

Metsä Group Ylä-Kainuussamuistaa pari asiaa. Energia-puupinon täytyy olla puhdas-ta puuta ja sen on oltava ajo-neuvoyhdistelmällä liiken-nöitävän tien varressa riittä-

vän tilavalla varastopaikalla. Kun nämä asiat ovat kunnos-sa, myös hankintakaupalla myytävälle energiapuulle on kysyntää.

Otso metsäpalveluiden avoi-mien ovien päivissä kävi Va-pun aikaan toista sataa met-sänomistajaa. Munkkikahvi-en lomassa sai osallistua ar-vontaan, jossa kaikkien vas-taajien kesken arvottiin vesi- ja pikkulintujen pönttöjä. Ar-paonni suosi seuraavia met-sänomistajia, jotka pääsevät nyt asentamaan pöntöt lintu-jen kesäkodiksi: Martti Här-könen, Jouko Kemppainen, Timo Mikkilä, Taisto Heikki-nen ja P. Laatikainen.

Otso palkitsi linnunpöntöillä

PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUJA

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Nyt on paras aika tehdä kaupat kesäkorjuukohteistasi ja sopia metsänhoitotöistä. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi:

HYRYNSALMI, PUOLANKA, RISTIJÄRVI

Pekka Heikurap. 0500 295 124pekka.heikura@metsagroup.com

SUOMUSSALMI

Juha Kyllönenp. 0500 295 125 juha.kyllonen@metsagroup.com