Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen hyvinvoinnin edellytyksenä 16.10.2012

Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi

Mielenterveys ja asuminen -laadukkaalla, tarpeita vastaavalla asumisella edistetään hyvinvointia ja kuntoutumista

- ongelmia asumisessa esim. kotiin syrjäytyminen ja arjen asioiden hoitamattomuus, lääkehoidon laiminlyönti, häiriöt, vuokravelka jne. asunnottomuusriski - korostuu varhainen puuttuminen ja tuen saaminen - asumisneuvonnan kehittäminen

2

Asumisen tukeminen

-tuen tarve vaihtelee -> monenlaisia asumisratkaisuja ja monipuolisia asumista tukevia palveluja

- kokonaisvaltaista elämisen tukemista ja arjen asioissa auttamista -> arjessa selviytyminen ja asumisen onnistuminen

3

Mistä tukea?

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut - vertaistoimintaan ohjaamista

- verkostotyötä sekä yksilökohtaista tukea - ammattilaistuen ja vertaistuen yhdistäminen

-> laaja, monimutkainen palvelujärjestelmä -> palveluohjaaja, palveluasumis koordinaattori, tms, tukena

4

Toteutuuko laadukas, tarpeita vastaava asuminen?

-tavallisissa asunnoissa asuvat kuntoutujat, joilla riittämätön asumisen tuki -asunnottomat mielenterveyskuntoutujat ja –ongelmaiset, monesti liittyy päihde- ja muihin ongelmiin -sairaaloissa olevien asumistilanne tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja ja asumisen tukea - asumisyksiköissä olevat: asumistaso heikko peruskorjaustarve

5

Mielenterveyskuntoutujien asumisen ohjeistuksia STM: Asumista ja kuntoutusta - Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007) Valvira(Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto): Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012–2014. ARA: Palveluasumisen opas, 14.9.2012 Suunnitteluopas. Keskeisiä tavoitteita valtion tukemien asuntojen suunnitteluun, 17.9.2012

6

Mielenterveyskuntoutujien asumisen linjauksia

- laadukasta asumista, taajama-alueilla, palvelujen lähellä - erilaisia asumisen vaihtoehtoja - tavoitteena on turvata pysyvä asuminen omassa kodissa - asumisen ja kuntouttavien palvelujen tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, joka tukee itsenäistä elämää - yksilöllistä arjen tukea tavallisiin asuntoihin joustavasti

7

Vaatimuksia asumisratkaisuille/ YM, ARA,Valvira

-ei erityisryhmäkeskittymiä -pieniä yksiköitä: yksikössä enintään 15 asuntoa ja kerrostalossa enintään 15-20 asuntoa - ei sekakohteita - huone, jossa wc-pesutilat, vähintään 20 m2 (ARA 25 m2) - 2-hengen huone vähintään 30 m2 asukkaan halutessa, esim. pariskunnat - ryhmäkodeissa yhteisiä palvelu- ja muita tiloja - samat tilavaatimukset uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa - tilojen on oltava esteettömät ja turvalliset

8

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen

Työryhmä 18.10.2011- 30.3.2012. Mukana edustajat: YM, STM, ARA, THL,

VALVIRA, RAY, Kuntaliitto , Vantaan kaupunki, Suomen mielenterveysseura,

Mielenterveyden keskusliitto, Asumispalvelusäätiö ASPA ja Alvi ry.

- Tehtävänä arvioida kuntoutujien asumistilannetta ja asumisen tarpeita, erityisesti tukea asumiseensa tarvitsevien kohdalla, sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia.

- Rajattiin mielenterveyskuntoutujien asumiseen, esim. päihdeongelmat ja somaattiset sairaudet jätettiin pois.

Yhteys olemassa oleviin ohjelmiin: Kansallinen mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2009–2015 (Mieli –suunnitelma) sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO).

9

Kysely mielenterveyskuntoutujien asumisen laadusta Asumisyksikkökyselyn 2011 perusteella: - asumisyksiköt pääosin melko lähellä asutusalueita ja

palveluja - kaikilla oma huone noin 57 %, mutta pieni huone (alle 20 m2 noin 70%), vailla mukavuuksia tai jokin (wc, suihku, pesuallas, jääkaappi, keittolevy) - suurin osa sekakohteita: mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, mutta myös kehitysvammaisia ja muistisairaita henkilöitä

- Suuria eli yli 20 asukkaan yksiköitä oli noin 40% mt-kuntoutujien asumisolot eivät ole laadultaan muiden

asumisolojen tasolla.

10

Kysely psykiatrisiin sairaaloihin Vastaukset 12 sairaanhoitopiiristä: - asunnon puutteen vuoksi sairaalaan joutuneita 3 % - riittämättömän asumisen tuen vuoksi sairaalaan 15% - sairaalajakson aikana menettänyt kotinsa 6% Sairaalasta kotiuttamista - vaikeutti asunnon puute 10% - vaikeutti asumisen tuen puute 13% Sairaalassa >3kk ko ongelmien takia 104 potilasta – 370 euroa/shp -> yli 3,5 milj. euron kustannukset Jouduttiin kotiuttamaan v. 2011 aikana epätarkoituksenmukaisiin

asumisratkaisuihin 337 henkilöä (esim. tuen puute, sukulaisten luo, liian vahvan tuen kohteeseen, tk-vuodeosastolle).

___________________________________

+ ARAn asuntomarkkinakysely

11

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen kansallisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille

2012–2015: "Mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asumista kehitetään osana

pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa sekä osana kansallista

mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa 2009−2015. Tuetaan

mielenterveyskuntoutujien asumishankkeiden käynnistymistä sekä

uudisrakentamis- ja peruskorjaamishankkeita."

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli -suunnitelma) 2009-2015: "Psykiatrinen sairaalahoito ja päihdehuollon laitoshoito eivät saa

johtua asumisongelmista. Jos aikuispsykiatrinen sairaalahoito kestää

yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta eikä hoitava taho arvioi psykiatrista

sairaalahoitoa enää tarvittavan, velvoitetaan kunta järjestämään asiakkaalle

avohoito ja palveluasuminen."

12

Valtioneuvoston periaatepäätös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisestä vuosina 2012−2015

"Ohjelman toteuttamiseen osallistuvissa kaupungeissa laaditaan

pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen toimeenpanosuunnitelmat.

Toimeenpanosuunnitelma on kokonaissuunnitelma, johon sisältyvät

sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttö asunnottomien asuttamisessa,

pitkäaikaisasunnottomille kohdennettujen asumisratkaisujen ja tuen tarve,

ennaltaehkäisevät toimet sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen ja niissä toteutettavat rakenteelliset

muutokset. Suunnitelmiin sisältyy yksilöity aikataulu käynnistettävistä

hankkeista ja muista toimenpiteistä."

13

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen, työryhmän raportti 31.3.2012

14

Työryhmän toimenpide-ehdotukset: 1. Toiminta kansallisella tasolla - mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämisen hanke

vuosina 2012−2015. 2. Kuntien ja kuntayhtymien yhteistyö ja suunnittelu -> mielenterveyskuntoutujien asumisen järjestäminen pitkällä tähtäimellä on

selkeästi osana kuntien suunnitelmia

3. Asumisratkaisujen tarjonnan monipuolistaminen ja laatutason parantaminen

- sekä lyhytaikaista tuki- ja palveluasumista, jossa tavoitteena on muuttaminen

itsenäiseen asumiseen, että pysyvää ja pitkäaikaista tuki- ja palveluasumista

- uusia asumisyksiköitä; peruskorjaamista

15

4. Asumisen turvaaminen ja asumista tukevien palvelujen tarjonta - sopeutumis- ja asumisvalmennusta sekä asumisneuvontaa mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Turvataan asuminen

yksilöllisesti räätälöidyllä ja joustavalla tuella

- järjestöjen toiminta; vertaistukea kuntoutujan arjen tukemisessa.

5. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen valvonta ja seuranta - Edistetään asumisyksiköiden valvontaa ja seurantaa sekä

omavalvontana, kuntien toimintana että aluehallintovirastojen kautta.

Kehittämistä jatketaan

-> koordinaatioryhmä: edistää mielenterveyskuntoutujien asumista, tiedon välittämistä, koordinointia -> käynnissä olevan Mieli –suunnitelman toimeenpanoon liitetään mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske -> yhteys Mielen Tuki –hankkeeseen ja Arjen Mieleen -> yhteys pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan -ohjausryhmä: YM, THL, ARA, MTKL, kokemusasiantuntija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/Jyväskylä, Espoo, Mikkeli -> ajalla 1.9.2012—30.4.2015 - kokouksiin kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita, STM

16

Mielen Aske, tehtävät

1) Asumisen vahvistaminen kuntien suunnittelussa ja yhteistyössä

- tavoitteena, että pitkällä tähtäimellä

mielenterveyskuntoutujien asumisen järjestäminen on selkeästi osana kuntien suunnitelmia

2) Asumisen kehittäminen pilottikuntien kanssa - tavoitteena on raportin toimenpide-ehdotusten

jalkauttaminen alueelliset ja paikalliset tarpeet huomioon ottaen

- pilottikuntien kanssa kehitetään ja jaetaan toimivia malleja, myös suunnitelmien mallintaminen

17

3) Informaation, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen kerääminen ja levittäminen - seminaarit yhteistyössä: Mielen Tuki, PAAVO - hyvät käytännöt ja toimintamallit -> mahdollisesti selvitys? 4) Selvitys kansainvälisestä kehittämistyöstä - kartoitetaan muutaman maan mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja: ongelmat, ratkaisut, toimijat, keinot - mikä on tilanne mtk-asumisen suhteen, millaisia asumisyksiköitä on, millaista tukea ja mistä saatavilla asumiseen - miten muiden maiden ratkaisuja voidaan soveltaa meillä

18

Mitä tarvitaan laadukkaan asumisen toteutumiseksi?

- asumisen kehittämisen suunnitelmallisuus - laajaa, poikkihallinnollista yhteistyötä - kuntoutujien ja omaisten näkemyksien huomioon ottaminen -kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, asumisen painopiste tavallisiin asuntoihin + kotiin vietävää tukea ja palvelua; tukiasuntoja -> riittävän intensiivistä, yksilöllistä, joustavaa ja pitkäkestoista

-> turvaa asumisen jatkumisen

-hyvälaatuisia ja pieniä asumisyksiköitä tavallisen asutuksen yhteydessä ja lähellä palveluja: oma huone wc-suihkutilalla

- ei sekayksiköitä; eril. asumisvaihtoehtoja - lisää palveluasuntoja, myös mielenterveyskuntoutujien erityisryhmille -> kuntoutujalle löydetään tarpeita vastaava ratkaisu, oikea-aikaisesti 19

Kiitos!

20