Tulevaisuuden rakentaja

SR

V

Tulevaisuuden rakentaja

Tulevaisuuden rakentajaSRV perustettiin vuonna 1987. Yhtiön 25 vuoteen mahtuu lukuisia innovatiivi-sia hankkeita. SRV loi suomalaiseen ra-kentamiseen uudenlaisia toimintamalle-ja, jotka nostivat yhtiön alansa eturiviin.

Toimitilaosaajasta on kehittynyt myös aluekehittäjä ja asuntorakentaja. Kau-pungistuva Suomi tarvitsee uusia, en-nakkoluulottomia ratkaisuja asumisen ja elinympäristön kehittämiseksi ja ra-kentamiseksi.

Juhlavuotenaan SRV katsoo tulevai-suuteen ja rakentaa seuraavaa 25 vuot-taan. Tämä futuriikki hahmottaa tule-vaisuuden rakentamiseen liittyviä kysy-myksiä SRV:n omien sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden opastamana.

ISBN 978-952-93-1236-8

KATSAUS 25 VUOTTA ETEENPÄIN

RAKENTAMISEN JA ELÄMISEN TULEVAISUUTEEN

Tulevaisuuden rakentaja

Tulevaisuutta rakentamassa

SRV:ssä on to tuttu juhli-maan onnistumisia ja merkkipaaluja työn

merkeissä. Nytkin haluamme yhdessä asi-akkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa katsoa tulevaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rakentajana on lohdul-lista todeta, että maailma ei ole vielä valmis. Kehitettävää ja rakennettavaa riittää.

On kuitenkin hyvä hetkeksi pysähtyä mietti-mään mennyttä neljännesvuosisataa ja laa-tia reseptejä tulevan maailman rakentami-seen. SRV on koko ikänsä ollut innovatiivi-nen edelläkulkija, emmekä aio luovuttaa tuota asemaa pois jatkossakaan.

Yhtiön historiassa on monia vaiheita, jois-sa sen vastuunkantajat ovat ottaneet iso-ja mutta harkittuja riskejä. Asiantuntevat ihmiset ovat toteuttaneet hankkeet tavalla, joka on jättänyt työn jäljiltä lukuisia tyyty-väisiä ihmisiä ja tahoja. Ongelmanratkaisu-kyky on ollut leimallista hankkeissa, joissa on useinkin puuttunut esikuvat. SRV ja sen väki ovat usein olleet juuri noita esikuvia.

SRV:n synty ja juuret ovat olleet mittavien toimitilahankkeiden kehittämisessä ja ra-kentamisessa. Osaaminen isojen hankkei-den toteuttamisessa on matkan varrella vain karttunut. Samalla rinnalle on kasva-nut toinen vahva kivijalka, asuntorakenta-minen. SRV on muutamassa vuodessa ki-vunnut yhdeksi pääkaupunkiseudun suu-rimmista asuntorakentajista. Tuotannosta löytyy niin omaa tuotantoa kuin toisten ta-seisiin tehtäviä asuntohankkeita.

Visiomme on parantaa elämisen laatua ra-kennetun ympäristön kestävillä ratkaisuil-la. Tämä tavoite haastaa meitä menemään anturavaluja pidemmälle miettimään, min-kälaiset ratkaisut todella parantavat yritys-toiminnan, yhteiskunnan ja yksilön elämän ja toiminnan laatua. Ratkaisuiksi kelpaavat vain mallit, jotka toteuttavat myös kaikkien osapuolten taloudelliset yhtälöt.

Olemme sangen tietoisia muutoksista, jotka haastavat yhdyskuntarakenteen Suomessa. Väestön rakenteelliset muutokset, muutto-liike ja elinkeinorakenteen muutokset sekä rakennuskannan ikääntyminen heijastu-

vat nopeassa tahdissa rakennettuun ym-päristöön kohdistuviin paineisiin. Asunnot ja elinympäristöt, työn tekeminen ja liiketoi-minnalliset konseptit tuovat kehittämiseen ja rakentamiseen vaatimuksen ymmärtää käyttäjien, rakennuttajien, sijoittajien ja po-liittisten vastuunkantajien tarpeita.

Yksittäisten rakennushankkeiden rinnalla näyttelevät yhä suurempaa roolia monita-hoiset aluekehityshankkeet. Onnistuminen niissä edellyttää mittavaa yhteistyötä kun-nallisten valmistelijoiden ja päättäjien, pää-omamarkkinoiden sekä SRV:n ja sen kump-paniverkoston välillä.

Vuoropuhelulla ja asiakkaan tarpeiden ym-märtämisellä on SRV:ssä pitkät perinteet. Kun orientoidumme seuraavaan neljän-nesvuosisadan jaksoon, sitoudumme uu-delleen näihin hyväksi havaittuihin periaat-teisiin jatkuvasti parantaen juoksuamme. Luotamme, että kykymme ennakkoluulot-tomiin ratkaisuihin auttaa meitä olemaan Suomessa ja lähialueiden kasvavilla mark-kinoilla lupauksemme mukaisesti ”Elämäsi rakentaja” – myös tulevaisuudessa.

Jukka HienonenSRV:n toimitusjohtaja

Alkusanat

Alkusanat: 3 Tulevaisuutta rakentamassa

Johdanto: 4–5 Yksi ylitse muiden

SRV:n historia: 6–11 Matka teurastamosta tornirakentamiseen

Kodin tulevaisuus: 12–15 Tulevaisuus yltää enintään haaveidemme tasolle

Kuluttajakansalaisuus: 16–17 Kuluttajakansalaiset tulevat!

Kodin merkitys: 18–21 Kotona kaiken aikaa

Tulevaisuuden asuminen: 22–25 Asumisen inspiraatio

Asumisen elämyksellisyys: 26–30 Kaupunkiasuminen vuonna 2037: Viihteellisyys ohjaa asumisen valintoja

Yhdyskuntarakenne: 31–33 Tulevaisuuden suomalainen kaupunkiasuminen

Tornirakentaminen: 34–37 Koti arjen yläpuolella

Aluekehitys: 38–41 Innovaatioilla kiinnostavia elinympäristöjä

Kaupunkisuunnittelu: 42–45 Asuntoja tiiviisti mutta harvasti

Kestävä kehitys: 46–49 Rakenteet ohjaavat kulutusmuutoksiin

Rakennusmateriaalit: 50–53 Kerrostalojen materiaalit monipuolistuvat

Loppusanat: 54–55 Maailma ei ole vielä valmis

3

Yksi ylitse muidenTaneli HassinenSRV:n viestintäjohtaja

Rakentamisen taustalla on aina mer-kitys, joka palvelee jotakin tarkoi-tusta. Tämähän on itsestään selvää.

Sen sijaan ajatukset hajaantuvat, kun ale-taan pohtia tarpeita, joita rakennetulla ym-päristöllä tyydytetään. SRV on koko histo-riansa ajan rakentanut fokusoituneeseen tarpeeseen. Tämän julkaisun tehtävänä on kertoa syvemmälle menevästä ajattelusta, jolla SRV on asettunut toimialan edelläkä-vijäksi.

Maailmaa on rakennettu siitä lähtien, kun ihminen on kasannut ensimmäisen kerran risuista kehikon ja vuorannut sen lehdillä. Infrarakenteiden virkaa ovat toimittaneet paljain jaloin poljetut polut ja puron yli kaa-dettu kelo.

Rakentamisen ratkaisuja löytyy tarvehie-rarkian jokaiselle tasolle. Ihminen on halun-nut suojata itsensä, läheisensä ja omaisuu-tensa tuulelta ja sateelta. Saalis tai sato on pitänyt laittaa talteen, ovatpa ne olleet maa-kellareita tai moderneja logistisia laitoksia. Taidon ja kauneuden tajun myötä rakennuk-set ovat alkaneet näytellä erilaisia rooleja ja ilmaista inhimillistä ajattelua ja kulttuuria. Mukavuus on saattanut tehdä tilaa tyylille ja näyttävyys taloudellisuudelle, joskin rat-kaisuja on tehty päinvastaisellakin logiikalla.

Johdanto SRV UUDISTI RAKENTAMISEN

Rakennetun ympäristön kehittäminen jat-kuu yhä edelleen. Neljännesvuosisata sit-ten rakentamisen historian virtaan luotiin SRV viiden kokeneen rakentajan rohkeu-della. Siitä lähtien SRV:n historiaa ovat lei-manneet toinen toistaan innovatiivisemmat rakennushankkeet. SRV on ollut rakenta-mista, jossa on mukana myös idea.

Maailma muuttuu yhä monimuotoisem-maksi asettaen rakennetulle ympäristöl-le uusia vaatimuksia. Puhutaanpa toimi- ja liiketilojen toimivuudesta, infrarakenteiden kestävyydestä tai asumisen viihtyvyydestä, kaikkeen liittyy yksilöiden, yhteisöjen ja yh-teiskunnan tarpeita sekä taloudellisuuden ja kestävän kehityksen vaatimuksia. Näistä muodostuu yhtälöitä, jotka vaativat meiltä toimialan kärkiyrityksenä osaamista alue- ja hankekehityksestä rakentamisen suun-nitteluun ja toteutukseen sekä hankkeiden kaupallistamisesta palvelun sujuvuuteen.

SRV:n projektinjohtomalli mullisti suoma-laisten rakennushankkeiden toteutusperi-aatteet. Yhtiön kyky tarkastella rakenne-tun ympäristön prosesseja kokonaisuutena on johtanut SRV:n toteuttamaan hankkeet ideasta rakentamiseen ja kaupallistami-seen. SRV:n kyky asettua asiakkaan puo-lelle on luonut sen maineen, jolta yhtiö pon-nistaa myös tulevaisuuteen.

FUTURIIKKI: IKKUNA TULEVAISUUTEEN

SRV:n historia on kunniakas ja täynnä sit-keää puurtamista ja tunnettuja maineteko-ja. Haluamme juhlavuonna tarkentaa näkö-kykymme kuitenkin tulevaisuuteen. Histo-riikin sijasta julkaisemme tämän futuriikin. Sen tehtävänä on nostaa esiin ja keskuste-luun näkökulmia tulevaisuuden asumiseen ja rakennettuun ympäristöön.

Haastamme itsemme ja sinut tämän kir-jan lukijana miettimään, mitkä ajurit ohjaa-vat rakennettuun ympäristöön liittyviä tar-peita seuraavien vuosikymmenien aikana. Olemme koonneet kirjoittajia ja näkemyk-siä asumisen, yhdyskuntarakenteen ja ra-kentamisen eri laidoilta. Haluamme ym-märtää, missä ovat tulevaisuuden rakenta-misen, kiinteistö- ja aluekehittämisen sekä ympäristön tarpeet ja sen myötä liiketoimin-tamahdollisuudet.

SRV:n tämän vuosikymmenen tornialue-hankkeet haastavat meidät miettimään asuin- ja elinympäristömme kysymyksiä monipuolisesti. Asumiseen meillä jokai-sella on suhde. Pyrimme ymmärtämään asumisen ja rakennetun ympäristön ky-symyksiä psykologisesta, sosiaalisesta, talou dellisesta ja ekologisesta sekä yhdys-kuntarakenteen näkökulmasta.

Toivon, että tämä julkaisu laajentaa omal-ta osaltaan keskustelua suomalaisesta ra-kentamisesta, asumisesta – ja ennen kaik-kea elämisestä, sitä vartenhan me tätä työ-tä teemme.

4 5

Matka teurastamosta tornirakentamiseen

SRV:n historia

Ilpo Kokkila (s. 1947)

Diplomi-insinööri Ilpo Kokkila tuli tunnetuksi lähtemällä Perusyhty-män johtajistosta yrittäjäksi pe-rustamaansa SRV Viitoset Oy:öön ja hankkimalla heti jättiurakan Neuvosto-Virosta. Hän on uudis-tanut rakennusalan käytäntöjä ja rakennuttanut voitollisesti suuria kiinteistöjä. Kokkila on löytänyt ai-empaa tehokkaampia menetelmiä, joissa avoin yhteistyö tilaajan kans-sa on keskeistä.

Kokkila oli SRV Viitoset Oy:n toimitusjohtaja ja alusta asti pää-omistaja. Hän luopui konsernin toi-mitusjohtajuudesta 2001, mutta on jatkanut hallituksen puheenjohta-jana ja pääomistajana. Emoyhtiö SRV Oyj listautui Helsingin pörs-siin 2007.

Kokkilalla on kolme poikaa. Van-hin poika Timo Kokkila on vuon-na 1979 syntynyt tuotantotalouden diplomi-insinööri ja SRV:n hallituk-sen jäsen vuodesta 2010. Hän on ol-lut SRV:n ja sen hankkeiden palve-luksessa vuosina 2004–2011.

Projektinhallinta ja projektin-johtourakointi sekä joustava toi-mintamalli mahdollistivat vahvan asiakaslähtöisyyden ja avoimuu-den. Siihen asti rakentaminen oli ollut Suomessa suljettu prosessi ja kommunikointi muodollista ja sopimusteknistä. Projektinjoh-tourakointi mahdollisti sen, että rakentaja oli asiakkaan kanssa samalla puolella pöytää. Avoin kommunikointi ja yhteinen pää-määrä loivat mahdollisuuden kehittää hankkeita tilaajan kans-sa yhdessä.

SRV oli aikaansaava toimitilara-kentaja ja rakensi runsaasti toi-mistotiloja etenkin Nokialle. Se, että Nokia valitsi toimintatavak-seen projektinjohtourakoinnin, sertifioi sen yhdeksi hyväksy-tyksi toimintamalliksi tehdä ra-kennuksia. Reilussa kymmenes-sä vuodessa SRV oli luonut alalle arvostetun toimintamallin, jota myös muut rakentajat ovat al-kaneet soveltaa.

Urakoiden jakaminen pienem-piin kokonaisuuksiin on synnyt-tänyt SRV:lle laajan kumppani-verkoston. Monenlaisten kump-paneiden kanssa toimiminen on edellyttänyt vahvaa seurantaa harmaan talouden torjumisek-si. SRV on kehittänyt oman Ver-kostorekisterin, jolla se pystyy hallitsemaan ja valvomaan, että

sen yhteistyökumppanit hoi-tavat yhteiskunnalliset velvoit-teensa.

KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTA EUROOPASTA JA LÄHIALUEILTA

SRV laajeni jo alkuvuosina, en-nen kaikkea Viron yhteisyri-tyksiin. Vuonna 1988 perustet-tiin Finest Hotel Group yhdessä Arctian ja Saimaa Linesin kans-sa. Yhteisyritys osti ja saneerasi Palace Hotellin Tallinnassa. Pa-lace Hotel oli kaupungin ensim-mäinen länsimainen hotelli.

Vuonna 1989 Turkuun perustet-tiin Turun Rakennusryhmä ja Joensuuhun Rakennusliike Pur-monen. Viroon perustettiin Eesti Ehitus ja Estconde. Vuotta myö-hemmin SRV perusti yhteisyri-tyksiä Viroon, Neuvostoliittoon, Jugoslaviaan ja Unkariin. Toi-minta kahdessa viimeksi mai-nitussa maassa jäi alkuasteelle, eikä niissä koskaan rakennettu yhtään kohdetta.

Suomen asuntomarkkinat yli-kuumentuivat 1990-luvun a lus-sa. Talouskriisi iski välittömästi rakennusalaan, myös SRV:hen. Tilauskanta romahti ja töitä oli vähän. Saksan rakennusmark-kinat vetivät silloin, ja SRV:kin lähti sinne. Ensimmäinen työ oli pieni saneerausurakka, mut-

Maija SaastamoinenJessi Luotola

SRV:n neljännesvuosisadan taival on huikea kehitystarina Neuvosto-Viron lihajalosta-mosta Suomen ensimmäisten urbaanien pilvenpiirtäjäkoko-naisuuksien kehittäjäksi ja ra-kentajaksi. Yhtiön toiminta-malli on taipunut kulloiseenkin markkinatilanteeseen ja asia-kastarpeeseen. Historiaa täp-littävät erinomaiset pelipaik-kojen hyödyntämiset ja yhtiön kokoa suuremmat hankkeet.

LIIKKEELLE LIHAA SÄÄSTÄMÄTTÄ

SRV Viitoset perustettiin kesä-kuussa 1987. Viisi perustajajä-sentä olivat Kari Filppula, Jor-ma Haapamäki, Ilpo Kokkila, Eero Nuutinen ja Kalevi Härkönen. Yh-tiö sai nimensä viiden perustaja-jäsenen mukaan, ja SRV tulee sa-noista Suomen Rakennusvienti.

Yhtiön ensimmäinen urakka oli Rakveren lihakombinaatti Vi-rossa, silloisessa Neuvostolii-tossa. Kyse oli suuresta urakas-ta, ja tahtotila SRV:llä oli alusta asti kova: tässä on menestyttävä. Jättihanke onnistuikin, ja urakka sai Suomessa paljon julkisuutta. Syksyllä 1987 Helsingin kaupunki solmi Viitosten kanssa sopimuk-sen Kampin palvelutalon raken-tamisesta. Suunta kohti kiinteis-töalan moniosaajaa oli otettu.

PROJEKTINJOHTO-URAKOINNIN PIONEERI

1980-luvun lopulla projektinjoh-tourakointi oli vielä uutta Suo-messa, ja SRV toimi sen edel-läkävijänä. Yhtiöllä ei ollut lain-kaan omia työntekijöitä, vaan kaikki tehtiin alihankintana. SRV Malliin haettiin oppia Ruotsista ja Yhdysvalloista asti.

6 7

ta seuraavaksi yhtiö tekikin jo mittavan 240 asunnon kohteen Rüdnitziin. Muutamia muita-kin hankkeita oli, mutta ne eivät lyöneet leiville. Kilpailu Saksas-sa kiristyi, ja saksalaiset suosi-vat joko omia urakoitsijoitaan tai halpatyövoimaa. Laatua te-kevälle suomalaiselle ei enää ol-lut tilaa.

Lähestyttäessä 1990-luvun puo-li väliä Suomi alkoi nousta la-masta. Virossa hallitus rupe-si yksityistämään valtion yri-tyksiä, ja vuonna 1994 SRV osti yhdessä paikallisten yhteistyö-kumppaneidensa kanssa huuto-kaupassa Viru-hotellin. Hotellia ryhdyttiin saneeraamaan ja osa siitä muutettiin kauppakeskuk-seksi. Viru-hotellia yritettiin tar-jota useammallekin operaatto-rille, mutta osapuolia tyydyttä-vään tulokseen ei päästy. Niinpä SRV toimi joitakin vuosia myös hotellioperaattorina. Viru olikin muutaman vuoden yhtiön par-haiten kannattava osa.

1990-luvun puolivälissä perus-tettiin yhteisyrityksiä Latviaan ja Liettuaan. Kaikissa yhteis-yrityksissä oli aina mukana joku paikallinen yksityishenkilö. Sit-temmin SRV on lisännyt itsenäi-syyttään Venäjällä ja lähialueilla toimiessaan.

KOHTI ASUNTOJA

Jo 1990-luvun puolivälissä SRV:ssä alettiin miettiä, mis-tä rakennushankkeet lähtevät liikkeelle: mistä tarpeet synty-vät ja voiko tarpeisiin vaikuttaa. Yhtiössä otettiin määrätietoi-sia askeleita hankekehityksen suuntaan. Alkuun tämä tarkoit-ti institutionaalisten sijoittajien omistuksien kehittämistä. Jos taloja tai tontteja oli tyhjillään, SRV kehitti niihin hankkeita ja kaupallistettavia toimintoja.

Vielä 1990-luvun lopussa SRV oli toimitilarakentaja. Iso muu-tos tapahtui vuonna 1996, kun SRV osti Teräsbetoni Oy:n ja Te-horakentajat Oy:n liiketoimin-not. Teräsbetonin oston suurin syy oli sen Venäjän toiminnot. Moskovassa oli meneillään suu-ren Usadba-keskuksen raken-taminen. Tehorakentajien oston myötä SRV tuli mukaan asunto-rakentamiseen. Asuntoraken-tamista vahvisti edelleen vuon-na 1999 tehty talonrakennus-yhtiö Arvo Westerlundin osto. Alkuun asuntotuotanto oli ura-kointia omien pääomien vähäi-syyden takia. SRV teki sitä, mi-hin oli varaa ja kykyä.

SRV sai kaivattua pääomaa listautumalla pörssiin vuon-na 2007. Vuoden 2009 loppu-

puolella SRV otti reippaan aske-leen asuntotuotannossa, nimen-omaan perusteurakoinnissa, osti tontteja ja aloitti kohteita roh-keasti. Yhtiö laittoi alulle suuria aluekehityskohteita kuten Kei-laniemen ja Niittykummun. SRV lähti systemaattisesti suuntaa-maan toimintaansa asuntotuo-tantoon ja kehittämään siitä toista tukijalkaa vahvan toimi-tilarakentamisen rinnalle. Ko-timaan liikevaihdossa toimitilat ja asunnot näyttelevätkin yhtä suurta osaa.

SIIRTYMINEN RAKENTAMISEN RASKAASEEN SARJAAN

Vuonna 2001 tehtiin yhtiöjär-jestelyjä. SRV Yhtiöt Oy jakau-tui kahdeksi uudeksi yhtiöksi eli SRV Yhtiöt Oy:ksi ja Pontos Bal-tic Holding Oy:ksi. Vuonna 2005 perustajaosakkaat Kari Filppu-la, Jorma Haapamäki ja Eero Nuutinen myivät omistaman-sa 48 prosenttia yhtiöstä. Erilai-sia yhtiöiden sulautumisia ja ni-menmuutoksia on koko histori-an ajan tehty runsaasti.

Pörssilistautumisen jälkeen SRV:llä oli mielessä kolme asi-aa, joihin se halusi panostaa: aluetoiminta, Venäjän toiminta ja asuntotuotanto. Yhtiön kas-vaessa myös johdossa tapahtui

Kampin keskus sijaitsee kes-kellä vilkasta Helsinkiä Kampin alueella. Alueella oli aikaisem-min linja-autoaseman bussi-kenttä. Helsingin kaupungin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autoken-tän tehokkaampi hyödyntämi-nen, ja kaupunki järjesti alueen kehittämisestä ideakilpailun.

SRV:n innovaationa oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoter-minaalin ja tavara-aseman si-joittaminen maanalaisiin ti-loihin. Innovatiivisen konsep-

tin ansiosta SRV sai hankkeen vastuulleen vuonna 2002 ja keskus valmistui 2006. Kamp-piin rakennettiin kauppakes-kus, maanalainen kaukoliiken-neterminaali ja Espoon paikal-lisliikenteen terminaali, kolme asuinrakennusta, kolme toimis-torakennusta, tori ja aukioita.

Pelkästään kokoluokkansa puo-lesta Kampin rakentaminen vaati erityisen tarkkaa suunnit-telua, aikataulutusta ja järjes-telyjä. Laajan hankkeen kaikki moninaiset osat piti sovittaa saumattomasti yhteen. Keskei-

nen sijainti keskellä kaupunkia aiheutti omat vaatimuksensa logistisesti ja aikataulullisesti. Kamppia varten kehitettiin uusi järjestelmä, jonka kautta pys-tyi organisoimaan suuret ma-teriaalivirrat, ja rakentaminen jaksotettiin kaupungin elämän mukaan.

Kampin keskus voitti Suomen paras työmaa -tittelin vuonna 2003 uraauurtavan kalliora-kentamisen takia. Kamppi voitti myös Vuoden Betonirakenne -tittelin vuonna 2005 ammatti-taitoisesta arkkitehti- ja raken-

nesuunnittelusta sekä osaa-vasta toteutuksesta. Kampin keskus sai vuonna 2005 Hy-vin tehty -kunniakirjan Uuden-maan Näkövammaiset Ry:ltä siitä, että suunnittelussa oli alusta lähtien otettu huomioon myös näkövammaisten tur-vallinen ja itsenäinen liikkumi-nen. Myös Kampin tiedottami-sesta on myönnetty Rakennus-tietosäätiön RAKEVA-palkinto vuonna 2005.

KAMPIN KESKUS

8 9

muutoksia. Ilpo Kokkila oli ollut aina emoyhtiön toimitusjohtaja-na ja hallitusten puheenjohtaja-na. Vuonna 2001 Heikki Allonen aloitti ensimmäisenä ulkopuo-lisena toimitusjohtajana. Hän-tä seurasi vuonna 2004 Han-nu Mikkonen, vuonna 2006 Eero Heliövaara ja vuonna 2010 Juk-ka Hienonen.

Jukka Hienosen toimitusjohta-jakaudella SRV-konsernin ra-kennetta on selkeytetty edel-leen. Kotimaan liiketoiminnoissa SRV Toimitilat sekä SRV Asun-not ja alueliiketoiminta yhdistet-tiin yhdeksi tuotannosta vastaa-vaksi kokonaisuudeksi SRV Ra-kennus Oy:ksi. Pörssilistattuna emoyhtiönä on SRV Yhtiöt Oyj. Kansainvälinen toiminta koos-tuu pääosin Venäjän liiketoimin-nasta, jossa on myös tulevaisuu-den merkittävät kasvumahdolli-suudet.

INNOVAATIOILLA KÄRKEEN

Kampin keskuksen rakentami-nen toi SRV:n suurempaan jul-kisuuteen. Keskuksen kehittä-minen lähti Helsingin kaupungin aloitteesta ja alueen kehittämi-sen ideakilpailusta. Hyvän kau-pallisen konseptin ansiosta SRV sai hankkeen vastuulleen vuon-na 2002. Linja-autoliikenne sijoi-tettiin maan alle ja säästynyt tila käytettiin asuintaloihin, toimis-

toihin, kauppakeskukseen sekä toriin ja aukioihin. SRV onnistui keksimään jotain, jota muut ei-vät olleet osanneet edes ajatella.

Asuntorakentamisen suuntaa muokkasivat sekä Kampin kes-kukseen rakennetut asunnot että Eiran Kommodorin asun-not. Kumpikin projekti oli kes-kustaan rakennettu korkeata-soinen paljon julkisuutta saanut hanke. Erikoinen oli myös Kata-janokalle saneerattu Amiraali. SRV nousi nimekkääksi asunto-rakentajaksi pääkaupunkiseu-dulla ja myös Suomen suurim-missa kasvukeskuksissa.

Merkittäviä projekteja ovat ol-leet myös jo valmiit Musiikkita-lo ja Kaisa-talo sekä rakenteilla olevat Kalasataman keskus sekä Pietarin Baltic Pearl ja Septem City. Nämä ovat esimerkkejä sii-tä, että yhtiö on päässyt toteut-tamaan niin uudis- kuin sanee-rauskohteita kaupunkien pa-raatipaikoille. SRV on usein valikoitunut rakentajaksi uusi-en innovaatioiden ansiosta; mo-nesti yhtiö on pystynyt ratkaise-maan vaikeita ongelmia ja ra-kentamaan kohteita, jotka ovat olleet vähällä jäädä kokonaan toteutumatta.

Rakentamisen osaamista talos-sa on aina ollut. Nyt SRV:n haas-

teena on nostaa kuluttajamark-kinat yritysmarkkinoiden rin-nalle liiketoiminnan keskiöön. Yhtiön etu on se, että SRV:llä ei ole vanhoja painolasteja, vaan se on ketterä ja uudistamisha-luinen rakentaja. Tausta-aja-tuksena on avoimuus ja asiakas-keskeisyys sekä halu tehdä uut-ta ja olla toimialan edelläkävijä. SRV on myös asiantuntijaorga-nisaatio: talossa on vahva am-mattitaito ja asiantuntijuus. Kun kaikkeen tähän lisää yhtiön in-novatiivisuuden, on mahdollis-ta saada aikaan jotain uutta ja mennä eteenpäin.

Helsingin Musiikkitalo valmistui vuonna 2011 Helsingin keskus-taan, Kiasman viereen ja Edus-kuntataloa vastapäätä. Mu-siikkitalo rakennettiin kolmelle käyttäjälle: Helsingin kaupun-ginorkesterille, Radion sinfo-niaorkesterille ja Sibelius-Aka-temialle.

Kiristyneen taloustilanteen ta-kia Musiikkitalo uhkasi jäädä toteutumatta tilaajien pelä-tessä mahdollisia korkeita kus-tannuksia. SRV:n ehdottamat

ratkaisut suunnitelmiin mah-dollistivat kuitenkin rakennuk-sen taloudellisen ja tehokkaan toteutuksen kotimaisuudesta, laadusta, akustiikasta tai arkki-tehtuurista tinkimättä. Musiik-kitalo valmistui aikataulussa ja alle alkuperäisen kustannus-arvion. Talo on kansainvälisesti kiitelty erinomaisen laatunsa ja akustiikkansa ansiosta.

Musiikkitalo oli erittäin moni-puolinen ja haastava rakennus-projekti. Taloon toteutettiin eri-

laisia tiloja ja kokonaisuuksia ja erityishuomiota vaativia akus-tisia ratkaisuja. Myös sijainti keskellä vilkasta Helsingin kes-kustaa aiheutti haasteita työ-maan logistiikalle. Materiaa-livirtojen hallitsemiseksi työ-maalla oli käytössä SRV:n oma logistiikkajärjestelmä.

Musiikkitalon työmaa valittiin Suomen parhaaksi rakennus-työmaaksi vuonna 2010 Raken-nuslehden järjestämässä kil-pailussa. Raati kiitti perust luis-

saan erityisesti SRV:n vakaata tapaa toimia ja johtaa työmaata. Työturvallisuudeltaan Musiikki-talo oli valtakunnan parasta ta-soa. SRV on panostanut tosis-saan myös harmaan talouden torjuntaan. Musiikkitalo oli pi-lottikohteena SRV:n Verkosto-rekisterin käyttöönotossa.

MUSIIKKITALO

10 11

Christer HaglundSuomen Messujen toimitusjohtaja ja tulevaisuuden trendi-haistelija

Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneeseen

emme. Tulevaisuudessa vaihtoehtoja on lukemattomasti, ja muokkaamme sitä joka päivä pienillä ja suurilla valinnoillamme ja päätöksillämme.

Ennustaminen on vaikeaa, mutta perustel-lut näkemykset ja mahdollisia todellisuuk-sia avaavat skenaariot ovat tarpeellisia niin liike-elämän kuin yhteiskuntasuunnitte-lunkin näkökulmasta. Tulevaisuuden tren-dit ovat jo täällä, meidän ympärillämme, mutta harva meistä osaa tulkita niitä oi-kein. Vaikka uusia trendejä tunnistetaan-kin, niitä usein vähätellään.

Trendejä voi myös tietoisesti luoda ja ohjata siten tulevaisuutta haluamaansa suuntaan. Uusien ideoiden hyväksyminen tapah-tuu tavallisesti vaiheittain. Filosofi Arthur Schopenhauerin mukaan kaikki totuudet kulkevat kolmen vaiheen kautta. Ensiksi

niitä pilkataan, sen jälkeen niitä vastuste-taan voimakkaasti, kunnes ne lopulta hy-väksytään itsestäänselvyyksinä.

Asunto on ihmisen elämän tärkein tila, niin tärkeä, että sitä kutsutaan kodiksi. Kodit ovat pitkään täyttäneet samat totutut tar-peet. Siellä valmistetaan ruokaa, syödään, leikitään, levätään, vietetään vapaa-aikaa perheen kanssa, harrastetaan seksiä ja nukutaan. Koti tarjoaa myös suojaa, läm-pöä ja turvallisuuden tunteen. Tekniikka on ottanut yhä enemmän tilaa kodeissa, eikä perinteinen ydinperhe ole enää vält-tämättä ainoa perhemalli. Miten kodit ja käsitykset ihanteellisesta asumisympä-ristöstä tulevat muuttumaan tulevaisuu-dessa?

Asuntokannan massiivisuuden ja pitkäikäi-syyden takia emme voi kuvitellakaan, että laajamittaista muutosta asumisen kulttuu-rissa tapahtuu kovin nopeasti. Tietysti sitä-kin tärkeämpää on ottaa uusien kotien ra-

kentamisessa huomioon niitä tunnistettu-ja tarpeita, jotka ovat jo olemassa ja jotka vahvistuvat kaiken aikaa.

ONKO ÄLYTALOSSA ÄLYLLISTÄ ELÄMÄÄ?

Tekniikasta on puhuttu paljon asumisen yhteydessä, puhutaan älytaloista. Kodin-koneet ovat tuoneet mukanaan yhä uusia tilavaatimuksia: televisio siirsi aikoinaan perheen rintamasuunnan ja kalusteet ta-kan edustalta kohti Peyton Placen maa-ilmaa ja nyt tietokoneet ovat valloittaneet nurkan makuuhuoneesta tai hypänneet kissan lailla laptopin muodossa syliin.

Lehdissä esitellään silloin tällöin taloja, joissa kodinkoneet, telkkarit, tietokoneet ja valaistus kommunikoivat keskenään. Täl-laiset ratkaisut eivät tosin vielä ole saaneet kunnon jalansijaa asumisessa. Edellytyk-senä onkin, että järjestelmät toimivat vir-heettömästi ja helposti. Näinhän asian lai-ta ei vielä ole; lampun sammuttaminen voi

Tulevaisuus yltää enintään haaveidemme tasolle

Kodin tulevaisuus

1312

älytaloissa olla joskus ylivoimaisen vaike-aa. Usein hälytysjärjestelmät jäävät kyt-kemättä, koska ne ovat esimerkiksi lasten ja vanhusten kannalta liian monimutkaisia.

On selvää, että älykäs talotekniikka siir-tyy koteihimme, onhan radiolla, televisi-olla, tietokoneella ja valaistuksella paljon yhteistä integraation hengessä. Toisaal-ta tuskinpa leivänpaahtimella ja pyykkiko-neella on tulevaisuudessakaan paljon yh-teistä keskusteltavaa.

ELÄMÄNTILANTEET TESTAAVAT KODIN TOIMIVUUDEN

Työn ja vapaa-ajan rajat ovat jo nyt hälven-tyneet, ja sama kehitys tulee jatkumaan. Se asettaa taas uusia tarpeita. Ihminen on so-siaalinen olento ja haluaa olla toisten kans-sa tekemisissä. Jos ei tavata töissä, silloin pitää kodin läheltä löytyä paikka, jossa voi tavata muita. Syntyy uudenlaisia tilatar-peita. Kun käydään harvemmin työpaikal-la, konttori saattaa sijaita kauempana, jol-loin tarvitaan mahdollisuuksia yöpyä myös työpaikalla tai sen läheisyydessä.

Ydinperheiden lisäksi on tullut uusioper-heitä, sinkkuja, eläkeläispariskuntia, yksin eläviä vanhuksia ja niin edelleen. Erilais-ten perherakenteiden ja elämäntilanteiden vuoksi kotiin kohdistuu muuttuvia toiveita. Nykyistä huomattavasti avoimemmat ja

joustavammat asuntojen pohjat voivat tar-jota apua. Mallia voi ottaa esimerkiksi ja-panilaisesta asumisesta, jossa perinteinen huonejako onnistuu kätevästi siirtoseinillä. Näin saadaan sopivat tilat myös isommal-le viikonloppuperheelle. Japanissa tämä ikivanha tilojen joustavuus on myös saa-tu toimimaan hyvin yhteen nykytekniikan kanssa.

Suomalaisessa kerrostalorakentamisessa turhaudun kahdesta asiasta: pienistä keit-tiöistä ja eteisistä. Minulle mieluisin keittiö on integroitu joko olohuoneeseen tai ruo-kailutilaan, jolloin koko perhe ja mahdolli-set vieraat voivat kaikki seurustella toisten-sa kanssa. Toinen vaihtoehto on tarpeeksi iso keittiö, jossa kaikki viihtyvät.

Asunnon ensivaikutelma syntyy eteisessä, ja ahdas eteinen on paitsi epäkäytännölli-nen myös masentava jokapäiväinen pul-lonkaula. Kysyttäessä useimmat eivät ehkä halua maksaa näistä lisäneliöistä, mut-ta jos rakennusyhtiöt rohkeasti rakentavat tällaisiakin asuntoja, niille löytyy takuulla tyytyväisiä ostajia.

KODIN TULEE OLLA ELPYMISEN PAIKKA

Aivan uudentyyppisellekin huoneelle on ti-laus. Se on hyvänolon-huone: huone, jos-sa on suihku, kylpy, televisio, kuntopyö-

rä ja muut tarvittavat kuntoilulaitteet ja tilaa hemmotella itseään ja nauttia kynt-tilöiden valossa hiljaisuudesta, musiikista tai samppanjasta. Suomessa tämän huo-neen yhteyteen kuuluu tietysti sauna. Suo-malaisessa kulttuurissa aliarvioimme tur-han usein fyysisen ja henkisen palautumi-sen merkitystä.

Uskon myös, että niin uusissa kuin van-hoissakin asunnoissa tullaan satsaamaan nykyistä enemmän pintamateriaaleihin ja valaistukseen. Jo pelkästään oikealla va-laistuksella saadaan aikaiseksi halutun-laista tunnelmaa. Pintamateriaalien ja va-lojen yhdistelmällä voidaan luoda koko-naan uusi ulottuvuus. Tulevaisuudessa nähdään varmasti myös entistä enemmän itsevalaisevia julkisivuja piristämässä pi-meyden keskellä.

Vaikka asunto on kaupungissa, ihmiset ha-luavat silti olla mahdollisimman lähellä luontoa. Tähän illuusioon päästään suuril-la ikkunoilla. Enenevässä määrin rakenne-taan myös parvekkeita ja viherhuoneita tai omia pieniä pihaosuuksia. Julkisivuja kehi-tetään istutuksilla ja valaistuksella viihty-vyyden parantamiseksi. Lasipintoja käyte-tään yhä useammin julkisivumateriaalina, jolloin lämmönsäätely ja energian talteen-otto on helpompaa.

KOHTAAMISIA YMPÄRI VUODEN

Urbaanissa ympäristössä liikutaan tule-vaisuudessa varmasti nykyistä enemmän polkupyörillä ja muilla kevyillä kulkuneu-voilla. Yhdyskuntarakenteessa tämän tu-lee näkyä fiksuina pyöräreittien verkostoi-na. Suomen ilmastossa ne on syytä ainakin osittain kattaa. Katemateriaali keräisi au-rinkoenergiaa.

Suomalaisten sosiaalisuus on aivan eri-laista kesällä kuin talvella. Tämä johtunee siitä, että talvella liikkuminen ja ihmisten kohtaaminen kaupungilla tapahtuu sään armoilla. Onko sittenkään mahdotonta aja-tella, että tulevaisuuden urbaanissa maise-massa on nykyistä enemmän julkisia tiloja ja väyliä, jotka mahdollistavat samanlaisen avoimuuden kuin kesäinen Espan puisto tai Kauppatori? Modernit kauppakeskuk-set ovat ottaneet tällaista roolia. Tarvitaan lisäksi myös rakenteita ja tiloja, jotka eivät ole yhtä intensiivisesti yhteydessä shoppai-luun.

PALVELUJA YMPÄRI VUOROKAUDEN

Uusien alueiden suunnittelussa tulee myös entistä enemmän kiinnittää huomiota pal-veluiden saatavuuteen. Enenevässä mää-rin suomalaisetkin ovat valmiita maksa-maan esimerkiksi silitetyistä paidoista, ca-tering-palveluista, remonttireiskan avusta, hieronnasta, kuntosalista ja jalkahoidosta,

kunhan nämä palvelut löytyvät lyhyen kä-velymatkan päästä tai ne tuodaan kotiin. Tämä edistää myös työllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja turvallisuutta.

Tavoitteena pitää mielestäni aina olla mah-dollisimman mukava elämä. Teknologia ja rakenteet sen tuottamiseen meillä jo on. Onko meillä kulttuurinen ja asenteellinen valmius?

14 15

Kuluttajakansalaiset tulevat!Tämän päivän suomalaiset kasvavat ku-luttajakansalaisiksi, joille oma tahto ja nautintokeskeinen kokemusmaailma ovat oleellinen elämäntapaa organisoi-va voima. Kuluttajakansalainen on itse-tietoinen, vaativa ja yksilöllinen. Hän ko-kee oikeudekseen tehdä valintoja ensisi-jaisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Kuluttajuudesta on tullut yhteiskunnan keskeinen mekanismi ja malli tavaroiden, palveluiden ja yleisemminkin hyvinvoin-nin jakamiselle kansalaisille.

KULUTTAJAKANSALAISEN SYNTY

Nykyisen ajanjakson henki on itsestään selvästi kuluttajuus. Historiallisessa kat-sannossa sen valtakausi on kuitenkin var-sin nuori. Kulutuksesta tuli tunnistettu ja tunnustettu talouden osa vasta 1900-lu-

vulla. Kuluttajakansalaisuuden synnyn mahdollistivat 1800-luvun lopun massate-ollisuuden, -jakelun ja liikenteen innovaati-ot, joiden myötä kulutusyhteiskunta levisi ja demokratisoitui.

Kuluttajakansalaisuus on kehittynyt pala palalta. Miljardien pienten kulutuspäätös-ten seurauksena runsaassa sadassa vuo-dessa Suomeen syntyi elinvoimainen ta-lous ja hyvinvoiva kansa, joka nykyään näkyy esimerkiksi maailman parhaan kou-lutuksen ja terveimmän nuorison muodos-sa. Nyky-yhteiskunnassa taloutta tai tek-niikkaa ei enää tarvita pelkästään puutteen tai ongelmien ratkaisuun.

Siirtymä traditionaalisesta moderniin ja modernista jälkimoderniin arvomaailmaan

voidaan tiivistää seuraavasti: ensiksi siir-ryttiin agraarista velvoiteyhteisöstä teol-liseen suoritetalouteen ja sittemmin suo-ritetaloudesta kohti elämysyhteiskuntaa. Ajattelu on voimakkaasti yksilöllistynyt yhä enemmän kohti ajattelua, jossa itseilmai-sulla ja myös tunteilla on tärkeä roolinsa.

ARKEA JA ELÄMYKSIÄ

Monien visionäärien mukaan elämykselli-syyden nousu yhteiskuntaa ohjaavaksi voi-maksi on ilmeistä. Elämysyhteiskunnasta puhuttaessa helposti kuitenkin ajatellaan, että elämykset ovat vastakohta arkiselle elämälle ja kodille. Vapaa-aikatutkimuk-sen tulokset kertovat toista: arkinen koti-elämä harrastuksineen on rikkaan elämän ytimessä. Arkinen elämä harrastuksineen ja itseohjautuvine ajankäyttötapoineen on

Mika PantzarTaloustieteilijä, kauppa tieteiden tohtori ja käyttäjä läheisten innovaatioiden tutkija

Ilkka HalavaTulevaisuuden tutkija, yritysvalmentaja ja sosiokulttuurisen muu-toksen asiantuntija

Kuluttajakansalaisuusrikkaan elämän ytimessä tulevaisuudessa vielä korostuneemmin kuin nykyään.

Myös suomalaiset arvostavat eniten taval-lista arkea: onnea on kävellä raittiissa il-massa ja katsoa televisiota, harrastaa lii-kuntaa, tavata ystäviä, kuunnella musiik-kia ja lukea lehtiä. Yhä useammalle meistä tärkeämpää kuin materian runsaus on se, että ei ole kiire, saa tehdä mitä haluaa ja voi olla oman aikansa herra. Koti on suoja vi-rikkeiltä. Siellä voi laiskotella ja eristäytyä perheen ulkopuolisesta sosiaalisesta kans-sakäymisestä.

Nykyään vapaa-aika on tärkeämpää kuin työ, ja ystävät voittavat arvostuksessa su-kulaiset. Perhearvot ovat pikemminkin vahvistuneet kuin heikentyneet, ja tämä näkyy myös Suomessa. Kysymys on ni-menomaan perheen ja lähiyhteisön arvos-tuksen kasvusta.

Jälkimodernissa elämässä yksilö ja elä-mykset korostuvat. Kuluttajakansalaisen halu ja kyky toteuttaa monimuotoista ja luovaa kuluttamista tulevat kasvamaan entisestään. Kuluttajakansalaisuuden si-sältö on jatkuvassa muutoksessa. Nyt al-kamassa olevan kauden sosiokulttuuriset tunnusmerkit liittyvät immateriaalisiin ar-voihin, henkisyyteen ja jopa spiritualiteet-tiin. Kulutuksessa leikki, taiteenomaisuus ja onnentavoittelu ovat hyväksyttyjä toi-mintatapoja.

KULUTTAJAKANSALAISEN ONGELMAT

Vapaa-ajan arvostus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana kaikissa ikäluo-kissa, kaikkein vahvimmin nuorten jou-kossa, samalla kun vapaa-ajan määrä on kasvanut. Ajankäytön arkkitehtuurin on-gelmista kertoo kuitenkin se, että samaan

aikaan, kun vapaa-aika on määrällisesti li-sääntynyt, kiireen kokemus ja tyytymättö-myys ajankäyttöön ovat voimistuneet. Kii-reestä on tullut monille meistä suurempia ongelmia kuin esimerkiksi ruuan tai läm-mön riittävyydestä.

Lisäksi tulevaisuudessa on enenevästi ih-misiä, joille ajan runsaus ja yksinäisyys ovat suurempia ongelmia kuin vapaa-ajan riittävyys. Raha ja onni eivät enää välttä-mättä asu saman katon alla. Kansainvälis-ten onnellisuustutkimusten mukaan kak-si tärkeintä ihmisen onnellisuutta ehdol-listavaa tekijää ovat sosiaalisten suhteiden toimivuus sekä rutiinien ja ennustettavuu-den mukanaan tuoma arkinen turvallisuus. Kolmas, erityisesti suomalaisessa kulttuu-rissa onnellisuuteen vaikuttava tekijä, on mahdollisuus toteuttaa itseään eli suuri autonomia.

ASUMISEN ERI UNELMAT

Kuluttajakansalainen miettii asumistaan tarkkaan. Etenkin nuoret ikäluokat tulevat muun muassa suosimaan sellaisia asu-misen vaihtoehtoja, jotka eivät sido velka-vankeuteen. On todennäköistä, että jo tä-män vuosikymmenen kuluessa vuokra-asumisen ja osaomistuksen suosio kasvaa merkittävästi. Velattomuus vapauttaa va-paampaan elämään.

Vaurastuessaan jokainen länsimaa on vuo-rollaan tullut tilanteeseen, jolloin kulutuk-sen painopiste siirtyy tarpeista haluihin. Esimerkiksi Suomen asuntokannan tilas-tot kertovat, että asuntojen perusvaruste-lutaso on jo huomattavan korkea. Silloin painopiste siirtyy sisustukseen, pihoille sekä puutarhoihin. Tv:n sisustus- ja muu-tostyöohjelmien suosio kasvaa merkittä-västi. Palvelujen, halujen, elämysten ja ko-kemuksellisuuden markkinoille aikovat

yritykset eivät voi vain vaihtaa tuotantolin-jojaan, vaan markkinaorientaatiomuutok-sen on näyttävä myös tavassa toimia.

Ihmisten unelmia ei ole tavattu ottaa yri-tyksissä vakavasti, vaikka ne ovat aina ol-leet tuotannollisen toiminnan liikkeellepa-neva voima. Tämän päivän unelmat ovat vastauksia huomisen kysymyksiin. Yritys-ten tuotekehitystoiminnan lähtöpisteenä on edelleen liian usein kuluttajan ongel-man ratkaiseminen, mikä ohjaa etsimään rationaalisesti parempia ratkaisuja aino-astaan tunnistettuihin tarpeisiin. Halujen ja elämysten markkinoilla tuote- ja kon-septikehityksen lähtökohdat ovat kuluttaji-en unelmissa, jotka voidaan toteuttaa tule-villa kaupallisilla ratkaisuilla.

502

1

16 17

Eija Hasu SRV:n asiakastutki-muspäällikkö sekä maisema-arkkitehti ja tutkija

Kodin merkitys

”Koti on siellä, missä läheiseni ovat.” Koti on kuin mielentila, joka kulkee kokijan-sa mukana. Koti on myös paljon muuta, se tekee asunnosta enemmän. Koti kiinnit-tää muistot ja elämän etenemisen. Vaik-ka muuttokuorma on jo aikaa sitten puret-tu omassa kämpässä, käydään aina välillä ”kotona”, lapsuudenkodissa. Koti jättää sy-vät muistijäljet.

Koti – oma identiteetti, minuuden elementti ja heijastuma, mielentila.

Mitä koti sinulle on?

Aikaa myöten kämppä muuttuu asunnok-si ja asunto kodiksi, joskus remontoimal-la, joskus asunnosta toiseen muuttamalla. Asukas muodostaa omia asumisen tapo-jaan sekä muokkaa asuntoa ja sen ympä-ristöä kuten pihaa tai parveketta. Asunto alkaa saada merkityksiä ja muuttua kodik-si. Asui sitten yksin tai kaksin, perheenä tai kommuunina, koti luo jokaiselle asukkaal-leen oman todellisuutensa ja omat merki-tyksensä.

Koti yhdistää asukkaansa ja rakentaa identiteettejä. Monissa

kulttuureissa koti yhdistää eri sukupolvet. Keitä sinun kotisi

yhdistää?

Kotona kaiken aikaa

1918

Tulevaa kotiaan etsiessään asukas pohtii, millaisen kodin hän ja mahdollinen perhe tarvitsevat. Toimiva pohja, keittiö, kodin-hoitohuone, vaatehuone, parveke, sijain-ti lähellä palveluita, energiatehokkuus... Moni laatii listan unelmiensa kodin omi-naisuuksista – ja hyvä niin. Sillä kodin han-kinta osoittautuu usein kompromissiksi, jossa yhdestä ominaisuudesta on joustet-tava, jotta saavutetaan jokin toinen ominai-suus. Aina ominaisuuslistan täyttyminen ei kuitenkaan tee asunnosta kotia. On tärke-ää, että asunto toimii arjessa. Silti ”se jo-kin” saattaa jäädä puuttumaan. Se jokin on tunne omasta kodista.

Kodin ottaminen omaksi on rituaalinomaista toimintaa. Teetkö

asunnostasi kodin hetkessä vai ajan kanssa?

Yksin tai yhdessä – koti on osa asukastaan, ”minuuden jatke”. Koti viestii asukkaistaan, heidän halustaan erottautua tai sulautua joukkoon. Eikä ole yhtä oikeaa tapaa vaan monia mahdollisuuksia. Asunnon arkki-tehtuuri, sijainti ja sisustaminen ovat osa kotia, mutta myös eri elämäntyylit ja tavat muokkaavat asuntoa omaksi kodiksi.

Millä tavoin sinä olet muokannut kotiasi? Vaihteletko sisustustyyliäsi

eri kodeissa? Millainen on kotisi äänimaailma, entä tuoksut?

Ovatko arki ja juhla läsnä kotonasi?

Kodilta edellytetään myös vaikuttami-sen mahdollisuutta. Sanotaan, että kodin muokattavuus tukee identiteetin kehitys-tä. Samalla kun koti tukee yksilön kehitys-tä, se muokkaa roolia yhteisön, kuten per-heen, jäsenenä. Mutta mikä on koti yhdelle, ei sitä välttämättä ole toiselle. Koti raken-

tuu sekä fyysisesti että kokemuksellises-ti. Siksi tulevaisuuden asuminen ja kotien rakentaminen edellyttävät entistä parem-paa asukkaiden tarpeiden ymmärtämis-tä ja kodin monien muotojen toteuttamis-ta. Parhaimmillaan tulevaisuuden koti on juuri sellainen, jollaiseksi kukin asukas sen muokkaa – tai joka muokkaa asukastaan sellaiseksi, kuin hän tulevaisuudessa ha-luaa olla.

Koti rakentaa identiteettiä. Kun koteja rakennetaan, ne voidaan

rakentaa muuttamaan asukkaita sellaisiksi, kuin he haluavat olla.

Miten sinä haluat, että koti muuttaa sinua?

Koti on yhdessäolon paikka. Avarat keit-tiö-olohuoneratkaisut mahdollistavat yh-dessäolon tekemisestä riippumatta. Koti on myös yksinolon paikka: hallittu, suljet-tu ja turvallinen. Koti onkin monelle turva-satama, se oma paikka maailmassa, jonne voi vetäytyä ja rauhoittua, yksin ja yhdessä.

Mikä tai missä omassa kodissasi on se soppi, kuten sohva, keittiönpöytä,

parvekkeen riippukeinu, sänky tai lempituoli, joka on sinulle kaikkein

turvallisin ja mieluisin?

Vain harvoilla on varaa maksaa nyt sellai-sista kodin ominaisuuksista, joiden hyöty tulee käyttöön vasta vuosien, ehkä vuosi-kymmenten kuluttua. Siksi monet tulevai-suuden asumistarpeita tukevat ratkaisut, kuten asuntojen muunneltavuus, eivät ole lisähintalapun vuoksi saaneet suosiota. Ennemminkin ajatellaan, että asutaan täs-sä nyt niin pitkään kuin voidaan. Kun elä-mäntilanne ja tarpeet muuttuvat, etsi-tään toinen asunto, toinen koti. Mutta onko

muunneltavuuden oltava elämänvaihei-siin liittyvää? Voiko esimerkiksi huoneiden käyttötarkoituksia ja ehkä kokoakin muut-taa tässä ja nyt?

Miten ja mihin käyttöön sinä haluat kotisi muuntuvan helposti?

Koti muuttuu myös ajassa ja paikassa. Ik-kunoista avautuvat näkymät, pihapiiri ja kulkureitit muuttuvat osaksi kodin koke-musta. Koti toimii näyttämönä arjelle ja juhlalle, niin pihalla kuin parvekkeellakin. Koti luo ja ylläpitää perhesuhteita, mutta myös naapurusto voi muuttua osaksi omaa kotikokemusta. Koti on turvallisuutta, jat-kuvuutta ja elämänhallinnan kokemista, kotona ja kotipiirissä.

Kodin ja maailman raja on läpäisevä. Miten avoin on sinun

kotisi – millainen haluat sen olevan ja mihin suuntaan?

Koti ei ole paikkaan tai asuntoon sidottu kä-site. Kodin ominaisuudet voivat ankkuroitua useampiin asukkaalle merkittäviin paikkoi-hin ja tekemiseen. Jos yksi arvostaa talo-yhtiön terassia ja sen saunatilaa, toinen voi viettää aikaa korttelin yhteisessä harraste-tilassa ja kolmas nauttia taloyhtiön gour-met-tason keittiöstä, joka kutsuu talon ku-linaristit yhteisen harrastuksen pariin. Yh-dessä tekeminen laajentaa kodin tilat osaksi suurempaa kokonaisuutta. Monet onnis-tuneet esimerkit viitoittavat tulevaisuutta, jossa vaihtoehtojen määrä kasvaa kodin ra-jojen muuttuessa ja laajentuessa.

Mitkä kaikki tilat asuntosi ulkopuolella tuntuvat sinusta kodilta

tai kotoisilta? Miksi?

Koti on asuntoa laajempi. Koti voi innos-taa, aktivoida ja tuoda uusia ulottuvuuk-sia asumiseen ja tekemiseen, jos tähän an-netaan mahdollisuus. Onko kaikilla oltava oma sauna tai työhuone, entä iso keittiö? Voiko osa kodin tiloista olla yhteisiä, sa-manhenkisten asukkaiden kodinomaises-sa käytössä?

Kenen kanssa sinä voit jakaa kodin tiloja? Miten?

Koti mahdollistaa itsenäisyyden, turvan, jatkuvuuden ja elämänhallinnan. Koti on elettyä elämää, mahdollisuuksia ja koke-muksia. Koti on paikka, josta lähdetään ja jonne palataan. Se on tukikohta, joka sitoo elettyyn maailmaan.

Millaista elämää haluat kotisi rakentavan?

20 21

Tulevaisuuden asuminen

Asumisen inspiraatio

Miten asukkaat koke-vat asumisen tekni-set, taloudelliset tai

toiminnalliset ratkaisut? Mistä asukkaat haluavat maksaa, ja kuinka sitä tuotetaan? Kuinka asuminen tarjoutuu niin, että voimme hyödyntää täysin asu-misen mahdollisuuksia?

Tulevaisuuden asuminen on in-tuitiivista, inspiroivaa ja inhi-millistä. Inspiroivaa ekologi-suutta, inhimillistä tehokkuut-ta ja intuitiivista käytettävyyttä. Osaamme käyttää intuitiivi-sesti asumisen teknologioita ja palveluita. Asuminen tarjoutuu käytettäväksemme niin, että voimme täysin hyödyntää sen mahdollisuudet. Asuminen on inspiroivaa, tarjoutuu arkeem-me meitä motivoiden, erilaisia tavoitteitamme ja tehtäviäm-me tukien. Tarjoaa yllätykselli-siä yhteisesti jaettuja elämyk-siä tutussa ympäristössä. Asu-minen on inhimillistä. Se tukee

inhimillisiä tarpeitamme hyvän olon ja vuorovaikutuksen kan-nalta. Asuminen sijoittuu ym-päristöön, jossa voimme to-teuttaa itseämme erilaisin arvojemme mukaisin arjen va-linnoin.

Asumisen tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset arvot muuttu-vat vihdoin käyttäjilleen koetta-viksi, asumisen lupaus lunas-tetaan. Tulevaisuuden asumi-nen käyttää jaettuja resursseja entistä enemmän hyödyksi. Se edellyttää sijoittumista moni-puoliseen ja palveluiltaan rik-kaaseen ympäristöön sekä uu-denlaisia palvelu- ja liiketoi-mintamalleja.

INHIMILLINEN LÄHIYMPÄRISTÖ

Asuminen sijoittuu yhteisöi-hin, joissa arjen palvelut ovat saavutettavissa lähietäisyydel-lä. Asumisen arki muodostuu erilaisesta vuorovaikutukses-

ta läheistemme, työyhteisöm-me ja harrastustemme kesken. Asunto itsessään on käyttö-liittymä ympäristöömme, jon-ka älykkyys mitataan kyvyssä palvella tarpeitamme. Naapu-ruston palveluvalikoima mah-dollistaa jopa tehokkaampia asuntoja, kun kaikkea ei tarvit-se mahduttaa omien seinien si-sälle. Voimme käyttää erilaisia työn tekemisen sekä harraste- ja vapaa-ajan tiloja joustavasti tarpeittemme mukaan.

Lähiympäristön palvelut tarjou-tuvat arjen reittien varrelle. Ke-vyt liikenne on suunniteltu kuten autoliikenne aiemmin, jatkuvina väylinä, joiden viitoitus ja kään-tösäteet on mitoitettu esimer-kiksi pyöräilijän vauhtiin, vih-reä aalto sovitettuna tähän. Lä-hialueiden liikennelogiikka on suunniteltu lähiliikkumisen eh-doilla. Osaamme vihdoin käyt-tää monipuolisia reitistöjä, ja asumisen lähiympäristön pal-

velut tarjoutuvat joustavan lä-hiliikkumisen kautta entistä pa-remmin käyttöömme.

Asuminen ja sen lähiympäristö tarjoavat vihdoin mahdollisuuk-sia nauttia urbaanista elämäs-tä sen kaikissa vivahteissaan. Itse tekemisen tilat ovat uusissa autotalleissa, puistot ovat kor-vautuneet lähipuutarhoilla, ja parkkipaikat ovat alustoja pop up -palveluille ja -komponen-teille. Entiset parkkipaikat ovat uudessa käytössä mahdollista-en joustavan palveluiden saata-vuuden ja ympäristön inspiroi-vuuden ja inhimillisyyden.

INTUITIIVINEN ASUNTO

Asunto itsessään muodostuu yhä tehokkaammista ja älyk-käämmistä yksiköistä, joita asu-misen ympäristöt ja palvelut tu-kevat. Tulevaisuuden työympä-ristöissä halutaan maksimoida sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi horisontaaliset yhteydet,

Jarmo SuominenAsiakaslähtöiseen suunnitteluun erikois-tunut Aalto-yliopiston taideteollisen korkea-koulun professori

22 23

kun taas asuntoyksiköt voivat sijoittua päällekkäin. Tulevai-suuden asuminen sijoittuukin rakennuksiin, jotka mahdollis-tavat asuntomme ytimen pysy-vyyden, mutta joustavat muu-ten muuttuvien tarpeittemme mukaan. Tämä edellyttää, että asuminen sijoittuu ympäristöi-hin, joissa on luontevia mahdol-lisuuksia erilaisille palveluille ja niiden kannattavalle ylläpidolle.

Asuminen koostuu myös paik-kojen verkostoista. Urbaani asu-minen muodostaa arjen ytimen, käyttöliittymämme ympäristöön ja paikan myös rauhoittumiselle ja levolle. Inspiraatiota saatam-me hakea vapaa-ajanasunnos-ta, joka kuitenkin on täysin ver-kottunut asumisen palveluihin. Työntekoa varten työhuone voi sijaita naapuruston co-working hubissa, jossa teemme työtä sosiaalisessa ympäristössä lä-hellä asumista.

Keittiö on muuttunut kodin yti-meksi, Do it Yorself -tilaksi, joka toimii yhteisen tekemisen alus-tana. Keittiö sijoittuu niin, että asumisen muut palvelut, ku-ten tilausten kotiinkanto, satun-

naisten ystävien tapaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus ym-päristön kanssa, tukevat sitä. Passiiviset olemisen tilat ovat muuttuneet elämyksellisem-miksi ja sosiaalisia kokemuksia vahvistaviksi. Asukkaiden yksi-tyiset huoneet tukevat rauhoit-tumista ja henkilökohtaista hy-vää oloa. Tulevaisuuden asunto sisältää erilaisia syklejä. Raken-nusrunko voidaan nähdä mah-dollistavana infrana, joka tukee pitkän ajan kestävyyttä. Asunto itsessään kokee tiiviimpää muu-tossykliä, ja asumisen ratkaisut sisällä vaihtuvat nopeammin asumisen trendien mukaisesti.

INSPIROIVAT PALVELUT

Elämisen arki monipuolistuu ja erilaistuu. Asumisen ratkaisu-jen tulisi palvella yhä useampaa toimintaa. Työnteko ja harras-tukset nähdään asumisen olen-naisena osana. Uudet teknolo-giat ja palvelut mahdollistavat uusia tapoja käyttää ja kulut-taa arkeamme. Teemme työtä, kulutamme ja käytämme pal-veluita uusin tavoin. Kodissa tehdään paljon muutakin, kuin levätään seuraavan päivän työ-rupeamaa varten.

Miten asuminen vastaa muut-tuviin tarpeisiin? Muutos on jat-kuvaa, mutta asumisen ratkai-sut ovat usein staattisia ja ei-responsiivisia. Tulevaisuuden asunto mukautuu käyttäjien-sä erilaisiin tarpeisiin tilanteen mukaan. Avoimuus ja sulkeu-tuneisuus ovat säädettävis-sä eri tilojen välillä tarpeittem-me mukaan. Käytämme asun-toa entistä intuitiivisemmin niin ikään tilanteiden mukaisesti.

Asumisen palvelut pelillistyvät. Valintamme tuottavat välitön-tä palautetta ja ovat haluttaessa jaettavissa ystäviemme kesken. Kestävät valinnat ovat osana ar-kipäiväämme, houkuttelevam-pina valintoina kuin ympäristöä kuluttavat ratkaisut. Yhteisölli-syys ja paikan merkitys korostu-vat, haluamme tukea juuri oman kylämme menestystä. Yhteisöl-liset valinnat helpottuvat, sosi-aalinen tiheys kasvaa, olemme entistä enemmän vuorovaiku-tuksessa muitten kanssa, ja tie-toisuus valinnoistamme ja nii-den seurauksista vahvistuu.

Suostuttelevat viihteelliset käyttöliittymät houkuttelevat

meitä säästämään energiaa tai käyttämään lähipalveluita pelillisesti. Näemme tekojem-me seuraukset positiivisena tai seurauksia konkreettisesti il-mentävänä palautteena. Voim-me kerätä asumisen bonus-ta omilla valinnoillamme. Tätä bonusta voimme käyttää itsem-me, ystäviemme tai lähiympä-ristön hyväksi.

MAHDOLLISTAVAT TEKNOLOGIAT

Asumisen palveluilla on yhä suurempi merkitys. Voimme keskittyä siihen, mikä meille on olennaista ja merkityksel-listä. Uudet teknologiat mah-dollistavat jo nyt teknisesti, ta-loudellisesti ja toiminnallisesti erilaisten etäpalveluiden ja ku-luttamisen käytännöt. Tekno-logia muuttuu kuitenkin entistä intuitiivisemmaksi ja arjen va-linnoissa läsnä olevaksi. Medi-an kuluttaminen fragmentoituu erilaisille alustoille, mutta sosi-aalisen yhdessäolon tarpeet tu-kevat yhä jaettujen kokemusten haluttavuutta. Televisio uutena leirinuotiona kokoaa asukkaat edelleen yhteen.

Asunnon sisällä ja sen ulkopuo-lella syntyy uudenlaista jous-tavuutta uusien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa käy-tämme yhä enemmän jaettu-ja resursseja, joustavuus ei ole pelkästään fyysistä. Uudenlai-set käyttöliittymät mahdollis-tavat palveluiden tilaamisen ja käyttämisen joustavasti. Erilai-set pop up -palvelut ja -ratkai-sut mahdollistavat myös vuo-denaikojen ja elämänvaiheiden mukaisen jouston. Parkkipai-koista tulee uusien palveluiden alusta, johon kesällä parkkee-rataan uima-allas ja kaupun-kipuutarha ja talvella suksite-lineet ja nuotiokatos. Lähiliik-kumisen kehittyneisyyden takia autot voivat sijaita keskitetym-min joukkoliikenneyhteyksien sol mukohdissa.

Pop up -palvelut ja -tapahtu-mat mahdollistavat joustavan tarpeiden mukaan kehittyvän asumisratkaisun. Parkkihalli on muuttunut erilaisten palvelui-den ja ominaisuuksien alustak-si ja parkkipaikat vapaasti erilai-siin toimintoihin vuokrattaviksi tiloiksi, jotka joustavat erilaisiin tarpeisiin. Tilapäinen päiväkoti

tai kaupungin palvelupiste saat-taa syntyä kadun varteen kesä-lomaksi tai muuttuneiden tar-peiden mukaan.

ASUMINEN YKSILÖLLISTYY

Haluamme entistä enemmän sitä, mikä meille on tärke-ää. Tunnemme entistä enem-män olevamme yksilöitä erilai-sine yksilöllisine tarpeinemme. Asumisesta tulee entistä enem-män myös itseilmaisun väline. On tärkeää, kuinka haluamme itse asua, kuinka itse pystym-me hyödyntämään asumisen mahdollisuuksia. Asumisen ja sisustamisen media keskittyy kuvaamaan entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja asukkait-tensa erilaisiin tarpeisiin.

Asumisen kokemus muuttuu jaetuksi. Omasta asunnosta tulee itseilmaisun väline ja elä-misemme ydin ja siihen liitty-vistä palveluista ja ratkaisuis-ta tilannesidonnaisten tarpeit-temme mahdollistajia.

24 25

Asumisen elämyksellisyys

Marja KuosmaSRV:n asuntojen myynnin ja markki-noinnin johtaja

Johanna Talvela

Kaupunkiasuminen vuonna 2037: Viihteellisyys ohjaa asumisen valintoja

Tulevaisuuden kaupunkikoti on enem-män kuin neliönsä: paikka, joka muuntuu asujansa tarpeiden ja mieltymysten mu-kaan. Samalla koti ja kodin ympäristö su-lautuvat osaksi yksilöllistä elämäntapaa ja arjen elämyksellisyyttä.

Omakotitaloasuminen on kehittynyt valta-vasti viimeisen parin vuosikymmenen aika-na. Samaan aikaan kun suomalaiset toteut-tavat yksilöllisiä asumisen unelmiaan oma-kotitaloissaan, kerrostaloasunnot näyttävät lähes samalta kuin 25 vuotta sitten.

”Kerrostalojen pohjaratkaisut ovat muut-tuneet hämmästyttävän vähän. Omakoti-taloja suunnitellaan hyvinkin yksilöllisesti, mutta kerrostaloasunnoissa ihmiset ovat tottuneet suhteellisen yhdenmukaiseen tarjontaan”, SRV:n myyntijohtaja Marja Kuosma kommentoi.

Kaupunkilaiskaksio hyvien liikenneyhte-yksien varrella on ollut jo pitkään asunto-markkinoiden menestystuote, mutta tut-tujen ja hyväksi todettujen asuntoratkai-sujen menekin perusteella ei voi päätellä,

26 27

mitä ihmiset toivovat asumiselta 25 vuo-den päästä.

”Selkeät signaalit, kuten uusien asiakas-lähtöisten loft-hankkeiden erinomainen menestys, kertovat siitä, että suomalaisten asumiseen liittyvät ihanteet ovat selväs-ti monipuolisempia kuin nykyisten asunto-tarjonnan perusteella voisi olettaa. Ihmis-ten asumiseen liittyviä tarpeita ja unelmia ei kuitenkaan ole perusteellisesti selvitet-ty”, Kuosma analysoi.

VIIHTEELLISYYS OHITTAA TURVALLISUUDEN

SRV:n asiakaskyselyt ja alustavat selvityk-set ovat myös antaneet viitteitä suomalais-ten asumiseen liittyvien arvojen murrok-sesta. Kun SRV tutki Tampereen Asunto-messujen kävijöiden asumismieltymyksiä kesällä 2012, aineistosta erottui kasvava joukko lapsiperheitä ja vanhempia paris-kuntia, jotka etsivät ensisijaisesti viihteel-listä asumisratkaisua kaupungista.

Omakotitalotyyppinen, turvalliseksi miel-letty asuminen puhutteli suurta osaa vas-taajista, mutta viihteellisyyden ja elämyksel-lisyyden merkitys kiri suomalaisten unel-ma-asumisen kriteereissä ekologisuuden ja jopa turvallisuuden edelle. Kuosma oli tuloksista varovaisen yllättynyt.

”Vastaukset kertovat, että asumisen tur-varatkaisujen oletetaan sisältyvän jo asu-misen perusvarusteluun, joten ihmiset al-kavat painottaa kodin viihdeteknologi-an ratkaisuja ja elämisen helppoutta yhä enemmän. Sama pätee ekologisuuteen:

esimerkiksi energiatehokkuutta ja kier-rätystä pidetään lähtöoletuksena uusissa kerrostaloissa.”

Viihteellisyys näkyy esimerkiksi keittiön ja kylpyhuonetilojen koon ja varustelun sekä asunnosta avautuvien hyvien näkymien korostumisena ostopäätöksen perusteina. Viihteellisyydeksi ymmärretään myös mo-nipuoliset teknologiset ja digitaaliset val-miudet, kuten kaikkialle kotiin kantava lan-gaton verkko, sekä mahdollisuus seurata esimerkiksi asunnon lämpötilaa, energi-ankulutusta ja varashälyttimiä vaikkapa mökkilaiturilta matkapuhelimen välityk-sellä.

”Viihteellinen tai elämyksellinen asuminen merkitsee nimenomaan omaan elämän-tyyliin sopivaa asumista, vaivattomuutta ja sosiaalisuutta. Tämä avaa mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuden rakentamiseen.”

OMAEHTOISIA ELÄMYKSIÄ

Kuosma uskoo, että tulevaisuudessa oma koti on yhä useammalle asukkaalle paikka, jossa voi rauhoittua ja rentoutua omalla yksilöllisellä tavallaan. Joillekin rentouden tunne syntyy siitä, että voi kotiin tullessaan katsella tornitalon ikkunoista avautuvaa näkymää kauas horisonttiin, toiselle esi-merkiksi sitä, että kotona voi kylpeä joka päivä kauniisti sisustetussa ja valaistussa kylpyhuoneessa.

”Olennaista on se, että tulevaisuuden koti kertoo asujansa tarpeista ja mieltymyksis-tä. Ihmiset hakevat asunnoiltaan omannä-köistään toimivuutta”, Kuosma painottaa.

Yksi haluaa rakentaa keittiöstä ja olohuo-neesta suuren keitaan illalliskutsuja var-ten, toinen taas haluaa käyttää ylimääräis-tä tilaa rakentaakseen komean varasto-huoneen urheiluvälineilleen tai vaatteilleen. Joillekin koti on hotellimainen paikka, jossa käydään nukkumassa, tai ensisijainen työ-paikka ja konttorin jatke.

Viihteellinen ja yksilöllistyvä asuminen edellyttääkin asunnoilta muuntojousta-vuutta, sillä yhdessä elämäntilanteessa so-piva tilajako voi olla toisessa riittämätön.

”25 vuoden päästä toivonkin näkeväni asuntoja, jotka joustavat ihmisten henki-lökohtaisten tarpeiden ja muuttuvien elä-mäntilanteiden mukaan ilman mittavia ta-loteknisiä remontteja.”

HUOLENPITOA JA HELPPOA ARKEA

Kuosma ennustaa, että taloyhtiöiden kes-kitetyt palvelut tekevät tuloaan vaivatto-muutta ja asumisen helppoutta arvostavien kaupunkilaisten keskuuteen. Tulevaisuu-den kerrostalojen lähettyviltä saattaakin löytyä herkkukaupan myyntipiste sekä pe-sula-, siivous- ja lastenhoitopalvelut, joita voi varata ja ostaa yhdestä paikasta. Ehkä lähistöltä löytyy fillarivuokraamokin.

Yhdysvaltojen korkeissa asuintaloissa on jo totuttu siihen, että auloissa asukkaita ter-vehtii talon turvallisuudesta huolehtiva au-lapalvelija eli concierge. Suomalaiset eivät vielä ilmaise kaipaavansa aulapalveluita, mutta tulevaisuudessa tämäkin asia saa-tetaan nähdä toisin.

”Sitä mitä ei ole nähty, ei vielä osata kai-vata. Uskon, että varsinkin iäkkäämmät asunnon ostajat arvostavat yhä enemmän erilaisia sosiaalisia kontakteja ja arkea helpottavia palveluita ikkunoiden pesusta kaupassakäyntiin. Yksin asuvia taas saat-taa ilahduttaa se, että esimerkiksi aulassa odottaa aina joku, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumiset.”

KOTI SULAUTUU YMPÄRISTÖÖNSÄ

Viihteellisyyden arvostus kertoo kodin ja asumisen käsitteiden laajenemisesta. Ih-misille on yhä merkityksellisempää se, mitä voi tehdä ja kokea kodin lähiympäristössä.

”Kun SRV:n Asuntomessujen 2012 kyselys-sä vastaajilta kysyttiin, mihin he haluaisivat käyttää kodissaan ylimääräiset neliöt, olo-huoneiden koossa oltiin valmiita tekemään kompromisseja kaikkein vähiten. Ihmiset kaipaavat selvästi tiloja, missä voi oleilla ja tehdä asioita yhdessä muiden kanssa. Us-kon, että sosiaalisuus ja yhdessä tekemisen merkitys tulevat kasvamaan entisestään.”

Sosiaalisuutta ja yhdessä tekemistä hae-taan myös muualta kuin oman kodin seini-en sisältä. Kuosma on vakuuttunut, että ih-miset kaipaavat julkisia olohuoneita ja tilo-ja toistensa kohtaamiseen ja yhteisen ajan viettämiseen.

”Tulevaisuuden kaupunginosassa etätöi-tä tekeville henkilöille voitaisiin tarjota uu-denlaisia paikkoja, joihin voisi mennä työs-kentelemään ja tapaamaan muita ihmisiä. Perheet todennäköisesti kaipaavat esimer-kiksi turvallisia pihoja, joille voi päästää

28 29

Suomalaista kaupunkia ja kaupunkiasu-mista on kehitetty, tutkittu ja visioitu vas-ta varsin lyhyen aikaa. Aluepoliittinen katse on ollut muualla, eikä kaupungistu-misen kiireissä kunnianhimoisilla uusilla asumiseen liittyvillä avauksilla ole juuri-kaan kilvoiteltu.

SUOMALAINEN ASUNTOKANTA

Useat eurooppalaiset kaupunkiseudut ovat saaneet ihastuttavan ominaisluonteensa jo 1900-luvun alkupuolella – aikakautena, jol-loin Suomen kaupungistuminen oli vasta aluillaan. Esimerkiksi nykyisellä Helsingin seudulla, jolla asuu pian 1,5 miljoonaa asu-kasta, asui tuolloin vain 138 000 asukasta.

Tulevaisuuden kaupunkiasumisen peilaa-minen menneisyyteen on siten vailla pe-rustaa, eikä kaupunkiemme fyysisen ker-rostuneisuuden varaan voi samalla tavalla rakentaa uutta suomalaista kaupunkiasu-mista. Meiltä esimerkiksi puuttuu lähes ko-konaan ihastuttava vanha viktoriaaninen asuntokanta, joka mahdollistaa asumisen muutoksia ja moninaistumista aivan omal-la erityisellä tavallaan.

Sen sijaan meillä on vahvasti yliedustettu-na 1970-luvun asuntokanta, jonka teknis-taloudellisista, visuaalisista tai käyttäjä-lähtöisistä näkökulmista on vähintäänkin haasteellista suunnata tulevaan suomalai-seen kaupunkiasumiseen. Nopeasti kau-pungistuva Suomi kaipaa kiireesti uusia asumisen avauksia.

LÖYTYYKÖ UUDEN ASUMISEN IHMINEN?

Asumista on kautta aikojen peilattu tule-vaisuuden asukkaiden oletettujen ominai-suuksien ja toiveiden pohjalta. Kuvauksis-sa päädytään usein johonkin aivan uuden-laiseen ihmiseen, jonka arvomaailmasta tai ajatuksista meillä ei tosiasiassa ole aa-vistustakaan. Tämän nykyihmisen ajatus-maailmalle täysin vieraan olennon ajatel-laan yllättäen selittävän todellisuudesta ir-taantuneet idealistiset kaupunkirakenteen ja asumisen suunnitelmat.

Julkissektorivetoisen ja kestävästä kehi-tyksestä huolissaan olevan suunnitteli-jajoukon ideaalimaailmasta on peräisin luonnehdinta globaalista kahviloissa hen-

Yhdyskuntarakenne

Mari VaattovaaraHelsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori ja yhdys-kuntasuunnittelun kärkinimi

Tulevaisuuden suomalainen kaupunkiasuminen

lapset leikkimään, tai mahdollisuutta saa-da naapureiden apua lastenhoitoon. Ken-ties julkisissa tiloissa nähdään enemmän myös kulttuuria ja taidetta tai järjestettyä ohjelmaa lapsille”, Kuosma maalailee.

Kun kodista ja kodin ympäristöstä tulee tu-levaisuuden kaupunkilaiselle osa elämää, ei välttämättä enää riitä, että asunto on hyvä ja näkymät kauniit. Myös ympäröivän alueen on oltava onnistunut. Kuosma en-nustaakin, että vuonna 2037 alueiden yksi-löllisen imagon merkitys tulee kasvamaan.

”Näemme jo nyt Arabianrannassa, että alue, joka muodostaa toimivan kokonai-suuden kerhotiloineen harrastusmahdol-lisuuksineen sekä viihtyisine pihoineen, on vetovoimainen. Ihmiset eivät osta sieltä ai-noastaan ihanneasuntoa, vaan tietynlais-ta trendikästä miljöötä ja yhteisöllisyyttä. Tornitaloasujien keskuudesta taas erot-tuu joukko, jolle oman asuinalueen on olta-va urbaani, edistyksellinen ja rohkea. Eri-laiset asuinalueet puhuttelevat erilaisia asukkaita.”

ASIAKASLÄHTÖISYYS KANNUSTAA TUTKIMAAN

Ihmisten tarpeiden ymmärtäminen on tu-levaisuuden rakentamisen ytimessä. SRV aikookin syventää viihteellisyyteen liittyviä kysymyksiä uusissa kyselyissä sekä koh-taamisissa asiakkaiden kanssa.

”Viihteellisyys on mielenkiintoinen tutki-muksen alue, sillä ihmiset eivät ole todelli-suudessa kiinnostuneita ensisijaisesti sei-nistä ja neliöistä, vaan asumisen elämyk-sellisyydestä.”

Voisiko siis asuntojakin suunnitella kuin uusinta ja parasta matkapuhelinmallia eli miettien ensisijaisesti käytettävyyttä ja asiakaslähtöisiä sovelluksia teknisen toi-mivuuden lisäksi?

”Miksei? Mehän toimimme palvelualal-la. Pidän erittäin tärkeänä, että lähdem-me aidosti kehittämään asiakaslähtöistä asumista ja kuuntelemme asunnonostaji-en tarpeita. Tulevaisuuden koti on yhä use-ammalle enemmän kuin oman kodin neliöt. Siinä riittää tutkittavaa.”

30 31

gaavasta kalliokiipeilijästä, joka on irtau-tunut lähes kaikesta olevaisesta – pää-määränään uusi urbaani elämä. Tällaiseen retoriikkaan suunnitelmiensa perustan ra-kensi myös kaupunkirakenteen voimalli-sen muutoksen synnyttänyt Le Corbusier. Hänen uusi ihmisensä eli hämmentynee-nä vanhassa kaupunkiympäristössä, joka esti häntä kulkemasta rauhassa kohti ra-tionaalista tavoitettaan.

KOKONAAN UUDEN MAAILMAN SIJASTA KERROSTUMIA

Olettamus uusien ihmisten ja erilaisten asukkaiden uudesta tulemisesta on vä-hintäänkin kyseenalainen. Todellisuudes-sa ihmisten ajattelutavat, arvot ja asenteet ovat yhteiskunnan hitaimmin muuttuva osa. Ristiriidat syntyvät, kun muut tekijät muuttuvat. Tällaisia nykyään megatren-deiksi kutsuttavia muutoksia löytyy niin ta-louden, tekniikan kuin poliittisten hallinto-järjestelmien alueilta.

Toisinaan nopeastikin muuttuvat raken-teelliset tekijät toimintaympäristössäm-me saavat aikaan jännitteitä törmätessään kulttuurisiin, varsin perinteisiin ajatteluta-poihin ja tottumuksiin. Ajan kuluessa ajat-telutavat muuntuvat, mutta eivät varsinai-sesti muutu. Pikemminkin kysymys on sii-tä, että vanhoihin kulttuurisiin rakenteisiin syntyy ikään kuin uusia kerroksia, ja tästä syntyy nykyinen kulttuurinen rakenne, jon-

ka näkökulmasta ihmiset asuin- ja elinym-päristöään arvioivat.

Jos ihmisten ajattelutapa on yhteiskunnal-lisen kehityksen jähmein elementti, elin-ympäristön kehittämisessä ja kaupunki-asumisen tulevaisuuden hahmottelussa on syytä ottaa tämä elementti suunnitel-mien lähtökohdaksi. Jos onnistutaan tar-joamaan kehitysmahdollisuuksia tähän ajattelutapaan, mahdollisuudet nopeisiin muutoksiin ristiriitojen ja kasvavan eriar-voistumisen sijaan ovat olemassa.

TOIMIVIA YHDYSKUNTIA MUUTTUVIIN TARPEISIIN

Yhdyskuntarakenteen ja asumisen suun-nittelussa korostuvat nykyisin lähinnä tek-niset ja taloudelliset seikat. Koko asumi-sen kehittämisen sanasto vilisee käsittei-tä asumisesta konseptina tai testialustana, parhaimmillaan kai asumistoimintojen ko-konaisratkaisuna. Sen sijaan kysymykset asumisesta inhimillisenä itsensä ilmaise-misen muotona tai kotina ovat jääneet lä-hinnä naistenlehtien toimittajille.

Samanlaiset ihmiset toki ratkovat saman-kaltaisia ongelmia varsin yhdenmukaises-ti. Mutta ei riitä, että asumiseen liittyvät perustarpeet on kutakuinkin tyydytetty. Suunnittelukoneistolta on jäänyt huomaa-matta, että asuntokysyntä moninaistuu kaiken aikaa, kun väestörakenne muuttuu,

muuttoliike kiihtyy, tuloerot kasvavat ja vä-estö monikulttuuristuu.

Tulevaisuudessa haasteet eivät ainakaan vähene. Kaupungistumisaste Suomessa on edelleen hyvin alhainen, vain 66 %. Kau-pungistuminen ja siihen kiinteästi liittyvä esikaupungistuminen jatkuvat, joten toi-mivien yhdyskuntien rakentamisella on ky-syntää. Lähtökohdaksi tulisi ottaa ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen käyttäytymi-nen, ei niiden kyseenalaistaminen tai ylen-katsominen.

KAUPUNKIPOLITIIKKAA TEHTÄVÄ KOKONAISUUTENA

Sosiaalipoliitikko Pekka Kuusi korosti jo vuonna 1968 keskeisiä asumiseen liittyviä kysymyksiä, jotka edelleen ovat ajankoh-taisia. Kuusi korosti asunto-ongelmamme ydinkohtina asuntotuotannon pienasunto-valtaisuutta ja sen rakentamisen kunnian-himottomuutta. Ilmeinen virhe hänen mu-kaansa jo tuolloin oli vastata vain ajassa oleviin asumisen haasteisiin. Yhteiskunta-poliittisesta näkökulmasta viisasta Kuusen mukaan oli etsiä ratkaisuja, joita asukkaat ”huomenna pitävät välttämättömänä ja yli-huomenna kenties riittämättömänäkin”.

Kaupunki on riippuvainen yhteiskunnan ja talouden kehityksestä. Samalla se on kui-tenkin myös dynaaminen järjestelmä, jon-ka kaavoitus- ja asuntopoliittisilla linjauk-

silla on keskeinen vaikutus alueen sosiaali-siin ja taloudellisiin muutoksiin.

Aikaisemmin lähdettiin asuntopolitiikas-sa vastaamaan ennen muuta asuntopu-laan. Nyt on mahdollista kehittää, tutkia ja toteuttaa uusia asumisen ja asuinalue-suunnittelun suuntia – sen sijaan että vain jäädään puolustamaan, perustelemaan ja toteuttamaan vanhaa. Tulevaisuuden asuinalueiden kehittämisellä pitää – yksit-täisten ongelmien ratkaisemisen sijasta – luoda toimintaympäristöä, joka on otolli-nen laajemmalle positiiviselle kehitykselle ja elinvoimaisuudelle.

Tulevaisuuden suomalaista kaupunkiasu-mista ei voida kehittää irrallaan ihmisten ajattelutavoista, arvoista ja asenteista. Väes-tön sisäistämiä kulttuurisia rakenteita tulee käyttää hyväksi: pitää kehitellä malleja, jot-ka sopivat olemassa olevaan ajattelutapaan.

TOIVEENA ALAN KEHITTYMINEN

Tulevaisuuden asumiseen ja rakennetun ympäristön kehittämiseen tarvitaan uu-distuksia. Kansainvälinen ja kansallinen kilpailu kaupunkiseutujen välillä on todel-lisuutta. Vetovoimaisuuden eräänä keskei-senä tekijänä ovat rakennettu ympäristö ja asuntokannan houkuttelevuus.

Kansainväliset vertailut Helsingin seudun houkuttelevuudesta osoittavat selvästi tar-

vetta asuntokannan kehittämiseen. Eräs kansainvälinen huippuosaaja arvioi asun-tokantaamme vailla luonnetta oleviksi le-gopalikoiksi, jotka muistuttavat toinen tois-taan niin sisältä kuin ulkoakin.

Kaiken sen mukaan, mitä nyky-yhteiskun-nasta tiedämme, maailma muuttuu nope-asti tavalla, jonka suuntaa on vaikea en-nakoida. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja kokeilevia ratkaisuja tulevaisuuden en-nakoinnissa – myös kerrostaloasumisen osalta.

Kun tarkastellaan kolmen viimeisen vuosi-kymmenen kehitystä asuntomarkkinoilla, on selvästi nähtävissä, kuinka suurimmat muutokset ja vaihtoehtojen kirjo löytyvät pientalorakentamisen alueelta. Kerros-taloasuntojen osalta kehitys on ollut vaa-timatonta. Upeita uusia avauksia löytyy toistaiseksi lähinnä kaikkein kalleimmas-sa hintaluokassa.

Tulevaisuudessa asuntorakentajien tulee pystyä kilpailemaan ja kehittämään alaa eteenpäin useilla segmenteillä. Rakenne-tun ympäristön ja asumisen kulttuurin tu-lee päästä kehittymään asiakaslähtöisen tuotekehityksen avulla. Vastuu tarjonnan moninaistumisesta toimivilla asuntomark-kinoilla tulisi olla pääsääntöisesti alan yri-tyksillä. Heikon asumisen ylläpitämisellä ei voiteta mitään.

32 33

Koti arjen yläpuolella

Jessi Luotola

Suomalaisessa kaupunki-suunnittelussa ja asumisessa puhaltavat uudet tuulet. Tor-nitalot ovat olleet toistaisek-si harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta ne ovat jo herättäneet paljon mielen-kiintoa ja odotuksia. Tornita-lojen katsotaan kuuluvan ny-kyaikaan. Asuminen tarvitsee erilaisia muotoja ja tapoja, ja tämä on toistaiseksi puuttu-nut Suomesta.

TAIVAANRANNAN KOKOINEN MAISEMATAULU

Torniasumisessa suomalaisia viehättävät uutuus ja kehityk-sen kärjessä oleminen. Kau-pungin yläpuolella asuminen tuo statusta ja kansainvälisen tason metropolitunnun.

Torniasumisen houkuttavin te-kijä on kuitenkin näköala; joil-lekin nimenomaan merinäkö-ala on tärkeä. Kauas katsoes-sa silmä lepää. Korkealla on mahdollista sisustaa koti vaik-kapa meren saaristolla ja tai-vaanrannassa siintävällä au-ringonlaskulla. Maisema tuo asuntoon valoa ja ilmavuuden ja avaruuden tunnetta.

Kaikille luonnon läheisyys ei ole tärkeää, mutta kodin ympäris-töstä halutaan viimeistelty. Jos koti ei sijaitse keskustassa, sinne pitää päästä helposti ja alueen on oltava urbaanin eikä erillisen lähiön oloinen. Oikean maaseudun ja oikean kaupun-gin välimaasto ei suomalaisia houkuttele.

HISSIMATKA PALVELUJEN ÄÄREEN

Tornirakentaminen tuo alueelle enemmän työpaikkoja ja asun-toja – siis ihmisiä. Tämä puo-lestaan johtaa siihen, että alu-een julkiset, kaupalliset ja kult-tuurilliset palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat. Palvelu-tarjonta voi lähimmillään sijai-ta vain hissimatkan päässä ko-tiovelta. Palvelujen läheisyys tekee tornitaloista hyviä koti-paikkoja myös vanhetessa.

Mitä tiiviimmin ja tehokkaam-min rakennetaan, sitä lähem-pänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymi-siin käytettävä energia mini-moituu ja luonnonvaroja, luon-toa ja aikaa säästetään. Te-hokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten lii-kennevälineiden käyttöä. Näi-den ansiosta asukkaiden elä-mänlaatu paranee.

KAUPUNGIT NYKYAIKAAN

Helsingin kaupunki on lähtenyt rohkeasti kehittämään kanta-kaupungissa ja sen läheisyy-dessä vanhoja telakka- ja sata-ma-alueita asumisen käyttöön. Muutos on suurin kaupunkiku-vallinen muutos sen jälkeen, kun Helsingistä tuli pääkau-punki 1812. Kiinnostavaa onkin seurata kaupunkilaisten suh-tautumista korkearakentami-seen: halutaanko pääkaupunki jättää rakennushistorian mu-seoksi vai kehittyykö kaupun-kiin uusia urbaaneja kokonai-suuksia luoden samalla uu-denlaista kaupunkilaisuutta. Asenteet ovat muuttuneet vii-me vuosina nopeasti myöntei-siksi korkearakentamiselle.

Parhaillaan mietitään, miten uusien alueiden potentiaalia voi parhaiten hyödyntää. Korkeal-la rakentamisella on mahdol-lisuus luoda omaleimaisia ur-baaneja paikallisidentiteettejä. On myös hyvä huomata, että Helsingin silhuetti ei ole suora tai muutenkaan tasainen: ho-risontissa on erilaisia mäkiä, kirkontorneja ja muita torne-ja, nostureita ja paljon muuta.

Ekologisessa kaupunkiraken-tamisessa puhutaan paljon tii-vistämisestä, mutta monimuo-toisuus on vähintään yhtä tär-keä asia. Jotta ihminen pystyy asumaan jossain, hän tarvitsee monenlaisia asioita. Monimuo-

Tornirakentaminen

34 35

toisuutta on muun muassa se, että voi asua korkealla tai ma-talalla tai talossa, jossa on sa-massa yhteydessä pysäköinti, kahvila, palveluja ja vähän yh-teistilaakin kuten sauna.

KOHTI KUNNOLLISTA KESKUSTELUA

Kaupunkisuunnittelusta ja ark -kitehtuurista käytävä keskuste-lu on tällä hetkellä olematonta ja usein jumittunut asemaso-daksi arkkitehtuurin traditio-nalistien ja uudistajien välillä. Keskustelu tornirakentamisen vaikutuksista on hyvin tunnela-tautunutta, ja yleinen mielipide on joko vastaan tai puolesta.

Monet arkkitehdit puoltavat tornitalojen rakentamista pai-koille, joille ne hyvin sopivat. Tornitaloihin myönteisesti suh-tautuvat arkkitehdit korostavat kuitenkin, että korkealle raken-taminen ei ole mikään itseisar-vo eikä se ole koskaan raken-nusprojektin lähtökohta. Täy-tyy tutkia tarkkaan erilaisia paikkoja ja selvittää minkälai-nen ja kuinka korkea rakennus voisi olla mahdollinen. Korke-at rakennukset näkyvät kau-as ympäristöönsä, joten niiden arkkitehtuurilta ja toteutuksel-ta vaaditaan erityisen korkeaa laatutasoa.

Todellista dialogia eli erimielis-ten päätä kääntävää keskuste-lua ei ole arkkitehtikunnassa

käyty uudenlaisten ratkaisu-jen löytämiseksi. Arkkitehtuu-rin piirit ovat pienet, ja mo-net alalla toimivat pelkäävät joutuvansa marginaaliin tuo-dessaan mielipiteitään esiin. Alalla kaivataan analyyttisem-paa ja ennakkoluulottomam-paa poh dintaa. Tarvitaan lisää keskus telua, johon toivotaan arkki tehtien lisäksi osallistuvan mui takin asiantuntijoita sekä tavallisia kaupunkilaisia.

TULEVIA TORNIASUNTOJA

•

Helsingin itäiseen kantakau-punkiin rakentuu Kalasata-man keskus, joka muodos-tuu kuudesta asuintornista

sekä hotelli- ja toimistotornis-ta. Torneissa on 23–33 kerros-ta, ja korkein niistä nousee 126 metriin. Tornien yhteyteen ra-kennetaan monipuolinen kau-

pallinen keskus.

•

Espoon Keilaniemeen nou-see neljä asuintornitaloa. Kor-

keimmasta tornitalosta tu-lee 40-kerroksinen. Talolla on korkeutta merenpinnasta las-kettuna 127 metriä, eli valmis-tuttuaan se on Suomen kor-kein asuintornitalo. Kahden

muun talon kerroskorkeus on 36 ja matalimman 32.

•

Oulun Länsi-Toppilaan kohoaa kaupungin maamerkiksi Sata-marannan torni, 16-kerroksi-

nen asuintalo. Valmistuessaan yli 50-metrinen tornitalo on

Oulun korkein asuinrakennus.

Mikä tahansa voi olla mahdol-lista, kun suuri määrä ihmisiä asuu palveluntarjoajien ulot-tuvilla. Keilaniemen tornitalot tarjoavat tulevaisuudessa ko-din 2 000 asukkaalle, joille on suunnitteilla ainutlaatuisia pal-veluja. Keilaniemen asumisen ja työympäristön yhteen sovit-taminen kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti on mielenkiin-toinen kehityshanke, jonka lop-putulos on parhaimmassa ta-pauksessa kansainvälisestikin merkittävä esimerkkihanke.

Keilaniemeen luodaan asukkai-ta ja työntekijöitä palveleva hy-vinvointia ja virkistäytymistä tukevien toimijoiden verkosto. Erityisesti huomiota on kiinni-tetty toimintojen vuoroittaisuu-teen, jotta saavutetaan ympä-ri vuoden toimiva, aktiivinen asuinalue. Keilaniemen palve-lut jakaantuvat kolmelle avain-alueelle: tornien juureen synty-vään kansipuistoon, tornien ja-lustan rajaamaan katutilaan ja Keilaniemen rantareittiin.

Keilaniemen kansipuisto tarjo-aa alueen asukkaille viheralu-een, jolla on paljon toimintoja. Alue saa monitoimikentän pe-laamiseen ja tapahtumien jär-jestämiseen sekä amfimai-sen katsomon ja grillikatoksen oleskeluun. Puistoon sijoite-taan kuntoilulaitteita, ja alueel-la voi talvisin hiihtää tai luistel-la. Puistoon voidaan sijoittaa myös viljelypalstoja, citykanala sekä led-tekniikkaa hyödyntävä valotaideteos.

Tornien juurelle syntyvä pal-veleva katu on asukkaiden ja työntekijöiden kohtaamispaik-ka, jonka varrella olennaisim-mat palvelut sijaitsevat. Ruoan ystäviä palvelee laadukas take-away-kahvila, ruokakassiauto-maatti sekä lähi- ja luomuruo-kapainotteinen päivittäis ta va-rakauppa. Tornien kivi jalkoihin sijoittuu hyvinvointipalveluita sekä taidelainaamo ja galleria. Tornien muutamassa kerrok-sessa palvelee pitkäaikaiseen majoittumistarpeeseen vastaa-

va hotelli alueen yrityksien vie-railevia työntekijöitä varten.

Keilaniemen rannalta avau-tuu hienoja näkymiä ympä-röiville vesialueille ja Helsinkiin asti. Urbaani ranta tarjoaa ti-laa rauhoittumiselle. Alueelle sijoitetaan aktiivinen tapahtu-ma- ja uimakeskus sekä pieni ”day spa” -kylpylä ja saunalai-turi. Uimakeskus muuntuu tal-vella pieneksi luisteluareenak-si ja saunalaituri avantouinti-paikaksi. Tapahtumakeskuksen yhteyteen tulee ravintola, joka toimii päivisin lounas- ja iltaisin illanviettopaikkana.

Tornitalojen asukkaille on suun-nitteilla valmiita palvelumalle-ja, joilla Keilaniemen palvelui-ta voidaan kytkeä asumiseen ja työntekoon. Tornien asukkail-le voidaan esimerkiksi tarjo-ta kauneus- ja terveyspalvelui-ta yhtiövastikkeeseen sisältyen tai koko alueen työntekijöille ja asukkaille voidaan kehittää yh-teinen hyvinvointietuseteli. Ta-

loyhtiöt voivat lainata asukkail-leen yhtiövastikkeeseen kuulu-via kodin käyttötavaroita kuten porakoneita ja tikkaita. Alueel-le kehitetään lisäksi vuokratta-viksi kokous- ja etätyöhuoneik-si sekä asukkaiden kohtaamis- ja tapahtumapaikoiksi puisia kontteja, joita on rantareitin yhteydessä, tornien jalustassa ja puistossa.

Alueelle kehitetään internet-portaali, joka yhdistää palve-luntarjoajat ja asiakkaat. Asi-akkaat löytävät palvelut por-taalin kautta ja voivat varata palveluaikoja alueen yrityksis-tä ja seurata alueen tapahtu-mia ja tarjouksia. Portaali voi-daan ottaa käyttöön jo suun-nittelu- ja rakennusvaiheessa, ja se voi toimia markkinointi- ja kommunikaatiokanavana tule-ville asukkaille ja yrityksille.

KEILANIEMI

3736

Aluekehitys

Innovaatioilla kiinnostavia elinympäristöjä

asiat. ”Ihmiset kaupungistuvat ja kaipaavat sosiaalista elämää ja kontakteja, palveluja, yhdessä tekemistä. Yhä enemmän men-nään sellaiseen yhteiskuntaan, jossa elä-mä on viihteellistä ja yhteisöllistä”, SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen kuvai-lee. ”Myös asuinalueille tulee oma brän-dinsä ja yhteisöllisyytensä, joista asukkaat ovat ylpeitä ja joita he ovat valmiita kehit-tämään edelleen. Nukkumalähiöt eivät ole enää nykyaikaa.”

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Kun ih-minen vanhenee, liikkuminen vaikeutuu ja asuintaloksi valikoituu kerrostalo lähellä palveluita ja liikenneyhteyksiä. Asuinalueen ominaisuuksia suunniteltaessa pitää miet-tiä, miten alue palvelee eri-ikäisiä asukkai-ta lapsesta vanhukseen. ”Tämä muuttaa ajattelutapaa. Aiemmin on ollut kauhean kategorista: on tehty asuintaloja nimen-omaan lapsiperheille tai vaikka vanhuksil-le. Nyt nämä kaikki erilaiset ihmiset asuvat samalla alueella ja jopa samassa kiinteis-tössä”, SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen huomauttaa.

SRV pyrkii tulkitsemaan megatrendejä ja toimimaan ennakoivasti. ”Ihmisten tulevia tarpeita kartoittaessamme haemme jat-kuvasti heikkoja signaaleja. Suomessa on myös äärettömän hyvää tutkimusaineis-toa kaupunkisuunnittelusta ja kulutustot-tumuksista. Katsomme myös, mitä ulko-mailla tapahtuu”, Nieminen selittää lähtö-kohtia.

”Tulevaisuudessa otamme rakennusliik-keenä kantaa yhdyskuntasuunnitteluun ja kilpailemme alueista ja niiden toteutta-

misesta yhä enemmän”, Jouko Pöyhönen kertoo. ”Siinä pitää sitten oma rooli miet-tiä: haluammeko olla peesaamassa vai ke-hittämässä jotain uutta. SRV:ssä olemme uuden luojia ja kehityksen kärjessä suun-nannäyttäjinä. Esimerkeiksi käyvät työn alla olevat kärkihankkeemme Kalasataman keskus ja Keilaniemen tornit”, Timo Niemi-nen lisää.

IHMISET JA PALVELUT RATOJEN VARSILLA

SRV:n aluekehitys keskittyy yhä enem-män kaupunkiratojen ja -asemien yhtey-teen. Väki siirtyy taajamiin ja kaupunkei-hin ja hakeutuu asumaan ja töihin alueille,

jotka ovat ratojen läheisyydessä ja joissa on hyvät liikenneyhteydet. Myös kunnalliset ja kaupalliset palvelut keskittyvät yleensä asemien yhteyteen. ”Tulevaisuus on kau-punkiratojen asemilla. Niihin ja niiden seu-tujen aluekehitykseen panostamme”, Pöy-hönen kertoo. ”Tämä on myös kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntaraken-tamista ja -kehittämistä”, Nieminen huo-mauttaa.

Rakentamisen trendi on menossa kohti hyb ridikortteleiden ja isompien asuinalu-eiden kehittämistä, myös maailmalla. Tu-levaisuudessa yhä useampi iso hanke on kaupunkien keskustojen sekakäyttöalu-

Timo Nieminen SRV:n varatoimitus-johtaja ja pitkän linjan aluekehittäjä

Jouko PöyhönenSRV:n hankekehitys-johtaja sekä kokenut alueiden kehittäjä ja rakennuttaja

SRV:n aluekehitys lähtee siitä, että alue suunnitellaan alusta alkaen vetovoimaiseksi, toteuttamiskelpoi-

seksi ja kustannustehokkaaksi. Hankeke-hityksen on pystyttävä ennakoimaan tule-vat trendit, joiden mukaan asuinalueet ke-hitetään vastaamaan tulevia tarpeita.

Liikkeellä on oltava ennen muita ja asioi-ta on ajateltava eri tavalla kuin muut. Me-nestyksekkään hankekehityksen perusta-na on avoin mieli; aina on mietittävä, mitä voisi tehdä toisin. Alueiden kehittämiseen kuuluu myös identiteetin luonti, mikä hel-pottaa alueen asukaspotentiaalin määrit-telyä ja oikein kohdennettua markkinointia.

YHTEISKUNNAN KEHITYKSEN MUKANA

Aluekehitys elää yhteiskunnan rinnalla. Aina kun yhteiskunta ja yhteiskunnan ar-vot muuttuvat, se heijastuu aluekehityk-seen. Yhteiskunta ei pysähdy koskaan, vaan muuttuu ja kehittyy koko ajan. Alue-kehityksessä on jatkuvasti seurattava tu-levaisuuden megatrendejä. Toisaalta inno-vatiivisella aluekehittämisellä vaikutetaan osaltaan myös yhteiskunnan virtauksiin ja voidaan istuttaa uusia trendejä.

Aluekehityksen tämänhetkisiä mega tren-dejä ovat kaupungistuminen, väestön ikään-tyminen ja vaurastuminen sekä ympäristö-

Jessi Luotola

38 39

Kalasataman keskus on yksi merkittävimmistä hankkeis-ta tällä vuosikymmenellä niin SRV:lle kuin koko kaupunkira-kentamiselle Helsingissä. Han-ke on koko Suomen mittakaa-vassa vertaansa vailla. Kalasa-taman keskus on ensimmäinen torniasumisen aluehanke, jos-sa luodaan suomalaisiin oloihin aivan uutta urbaania elämisen kulttuuria.

Keskus muodostuu kuudes-ta asuintornista sekä hotelli- ja toimistotornista. Torneissa on 23–33 kerrosta, ja korkein niis-tä nousee 126 metriin. Kalasa-taman keskuksen kohdalla Itä-

väylä ja metro katetaan laajal-la viherkannella, jolla sijaitsevat myös asuinrakennusten piha-alueet. Tornien yhteyteen ra-kennetaan monipuolinen kau-pallinen keskus ja tilat suurel-le sosiaali- ja terveysasemalle. Keskuksesta on suora yhteys metroon ja muihin julkisiin lii-kennevälineisiin.

Kalasataman keskus oli Helsin-gin kaupungin järjestämä kil-pailutyö, jonka SRV voitti vuon-na 2011. Alun perin kaupungin tarkoitus oli rakennuttaa kes-kukseen valtavasti toimistoti-laa ja vain vähän asuntoja. SRV ei nähnyt aluetta toimistopaik-

kana, ja kaupungin suunnitelma vaikutti todella kalliilta ja vaike-alta toteuttaa.

Nykyinen ratkaisu perustui in-novaatioon, jossa alueen hal-kaiseva Itäväylä katetaan puis-tokannella ja toimistojen sijaan alue vapautetaan asumiseen. Suunnitelma mahdollistaa lii-ketilojen rakentamisen liiken-neväylän ympärille ja metro-aseman yhteyteen sekä hotelli-, toimisto- ja asuntotornien ra-kentamisen puistokannen pääl-le. Näin SRV mahdollisti paljon sellaista, mitä alkuperäisessä suunnitelmassa ei ollut.

Keskuksen julkisten tilojen, kunnallisteknisten rakenteiden ja kaupallisen keskuksen sekä ensimmäisen asuntotornin ar-vioidaan valmistuvan vuonna 2016. Loput valmistuvat vaiheit-tain vuoteen 2021 mennessä. Kalasataman aluekehittäminen ja rakentaminen ovat vasta al-kaneet. Alueella on monipuoli-set kaupalliset palvelut ja jouk-koliikenneyhteydet, upeat mai-semat ja ulkoilumahdollisuudet, ja meri on aina lähellä. SRV on halukas jatkamaan alueen ke-hittämistä ja rakentamista jat-kossakin.

KALASATAMA

eita, joissa on moninaista rakentamista. ”Ei suunnitella puhtaasti asuintaloa, vaan rakennetaan hybridikortteleita, joissa on asumista, toimistoja, hotellia, kauppakes-kusta ja niin edelleen”, Jouko Pöyhönen kartoittaa.

SUUNNITELMAT TOTEUTUSKELPOISIKSI

Aluekehityshankkeita mietittäessä on myös varmistettava, että suunnitelmat ovat toteutettavissa. Hankkeissa tehdään talou-dellista tarkastelua ja analyyseja samalla, kun sisältöä ja ajatusta luodaan. Taloudel-linen tarkastelu muodostaa oleellisen osan kehityshankkeissa. On olennaista tietää, mitä pystytään toteuttamaan järkevästi ja taloudellisesti.

Monipuolinen ja asiantunteva työyhteisö takaa SRV:n menestyksen aluekehitykses-sä. ”Meillä on ihmisiä, jotka seuraavat eri aloja: kauppaa, toimistokehittämistä, pää-kaupunkiseudun toimintaa sekä kysyntä-maailmaa ja sen tarpeiden kehittymistä. Etsimme alueita, joissa tarpeet ja kustan-nukset yhdistyvät toteuttamiskelpoisiksi ideoiksi”, Nieminen kertoo.

”Meillä on aluekehittämisestä runsaas-ti kokemusta, joka nojautuu hyviin näyttöi-hin. Meillä on samaan aikaan myös erittäin tehokas rakentamisyksikkö. Olemme pys-tyneet yhdistämään aluekehittämisen ja rakentamisen”, Jouko Pöyhönen kuvailee SRV:n vahvuuksia. ”Aluekehittämisen ja rakentamisen yhdistyminen luo mahdol-lisuuden tehdä jotain uutta ja isoa”, Timo Nieminen mukailee.

TULEVAISUUS TUO MUKANAAN HAASTEITA

Muuttuva maailma luo aluekehitykselle paljon haasteita. Aluekehittäminen muut-tuu yhä monimuotoisemmaksi. On peilat-tava sitä, mitä yhteiskunta tarvitsee ja mi-ten se kehittyy. Palveluiden saaminen uusil-le asuinalueille käy haasteelliseksi. Palvelut ovat olleet tähän mennessä kuntien tuotta-mia; tulevaisuudessa tämä saattaa muut-tua. Kun kunnat kamppailevat talousongel-mien parissa, täytyy keksiä uusia palvelun-tuottamismuotoja. Tämä pitää huomioida myös yhdyskuntasuunnittelussa.

Asumistarpeiden monimuotoisuus puoles-taan edellyttää asuntotuotannon asiakas-lähtöisyyttä. Tuotantolähtöisyydestä pitää päästä eroon. Asunnonosto on suuri talou-dellinen panostus ihmiselle. Täytyy löytää sellaiset menetelmät ja toimintatavat, joil-la tulevat asukkaat saadaan mukaan suun-nitteluun. Tätä kautta saadaan asunnon laatu paremmaksi.

INNOVAATIOILLA ALUEKEHITYKSEN KÄRKEEN

SRV:n halu luoda uutta näkyy monessa aluekehityshankkeessa. Kalasataman kes-kus on ensimmäisiä suuria korkean raken-tamisen kohteita, ja Kampissa SRV laittoi linja-autot maan alle, mitä ei pidetty edes mahdollisena.

”Uuden luomisessa haluamme olla kärki-joukoissa. Mahdollistamme uutta ja kat-somme asioita eri suunnasta, ei niin to-tutusti. Jos katsoisimme maailmaa kuin muutkin, tekisimme samaa mitä muutkin.

Nyt mietimme, voiko tämän asian tehdä tai ratkaista jollakin toisella tavalla”, Timo Nieminen kuvailee. ”Olemme aluekehi-tyshankkeissamme keksineet jotain, mitä muut eivät ole keksineet, ja uskaltaneet tuoda ideamme esille”, Pöyhönen lisää.

Hankekehitys tarvitsee ideoita, joita on hel-pompi kehittää, kun tuntee alan. ”Meillä on tuntemusta kaupasta, työpaikoista, asu-misesta, kaupunkikehittämistä ja liiken-teestä. Tieto ei yksistään riitä, vaan tar-vitaan nimenomaan innovaatioita. Sitten tarvitaan voimaa ja kykyä tehdä innovaa-tioista lopullisia tuotteita eli rakennuksia ja asuntoja ihmisten käytettäväksi”, Niemi-nen esittää.

SRV haluaa toimia innovatiivisessa alue-kehityksessä keulakuvana ja edelläkävijä-nä. Innovatiivisuudessa SRV on parhaim-millaan. ”Kilpailutuksissa kilpaillaan nyky-ään liikeidealla tai toteutusmallilla, kuten Kampissa ja Kalasatamassa kilpailtiin. Me-hän ne kilpailut voitimme”, Jouko Pöyhönen lausuu.

4140

KaupunkisuunnitteluSuomen kaupunkien leimallisimpia piir-teitä ovat suhteellisen matala asukastihe-ys ja kauas keskustasta hajalleen raken-netut lähiöt. Suomessa on 2000-luvul-la ryhdytty kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että uudet kaupunginosat kytkeytyisivät vanhaan kaupunkirakenteeseen, eikä niitä enää hajasijoitettaisi kauas ja erilleen kanta-kaupungista.

IHANNEKAUPUNKIA ETSIMÄSSÄ

Toimiva kaupunki on tiivis mutta harva ja pienimittakaavainen. Tämä tarkoittaa sitä, että asuinalueet rakennetaan tiiviis-ti, mutta niiden väliin tulee jäädä kunnolli-sia viheralueita. Kaupunki on siis yhtä ai-kaa tiivis ja harva. Tiiviin rakenteen ansi-osta asuinalueiden sisäinen liikkuminen voi perustua kävelyyn. Kävellen pääsee kaup-paan, kouluun ja ehkä töihinkin – vähintään kuitenkin asemalle. Tällä tavalla kansan-edustaja Osmo Soininvaara kuvaa ihanne-kaupunkiaan vuonna 2012 julkaistussa kir-jassaan Vihreä politiikka.

Monet kaupunkilaisista pitävät nykyään tiivistä kaupunkia ja sijaintia tärkeämpänä kuin väljyyttä. Ihmiset haluavat asua tiiviis-ti rakennetussa kaupungissa hyvien pal-velujen äärellä. Vähiten halutaan syrjäis-tä kerrostalolähiötä huonojen yhteyksien päässä. Asunnoissa maksetaan sijainnis-ta, ei seinistä. Soininvaara painottaakin, ettei kerrostalovaltaisia nukkumalähiöitä enää pidä rakentaa.

Toimivan kaupungin rakentaminen on tut-tu haaste Helsingin kaupungille. Helsingin seudun asukasluvun oletetaan kasvavan

Asuntoja tiiviisti mutta harvastiJessi Luotola

42 43

HENNA

runsaalla 400 000 hengellä vuoteen 2035 mennessä. Samanaikaisesti asumisväl-jyyden oletetaan jatkavan kasvuaan, joten Helsinkiin ja sen ympäristöön pitäisi saa-da mahtumaan suunnilleen niin paljon uut-ta asuinpinta-alaa kuin Helsingin kaupun-gin alueella on tällä hetkellä.

Helsingin kaupunki vastaa haasteeseen suunnittelemalla pääkaupungista tiiviin mutta urbaanin ja viihtyisän. Kaupungin tavoitteena on suunnittelun avulla luoda edellytykset riittävän suurelle ja laaduk-kaalle asuntorakentamiselle, hyville lähi-palveluille ja monipuolisille elinkeinoille.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN VIITOITTAMA SUUNTA

Osmo Soininvaara on tiiviin ja ehyen kau-punkirakenteen voimakas puolestapuhuja: tiivis kaupunkirakenne säästää energiaa, aikaa sekä rahaa. Tiivis kaupunki on mer-kittävä ympäristöteko ajatellen maapallon kestokykyä.

Tiivis kaupunki toimii paremmin kuin laa-jalle alueelle hajautunut. Se säästää ener-giaa sekä liikenteessä että kaukolämmön ansiosta lämmityksessä. Palvelutaso on paljon parempi, koska asiakkaiden kan-nalta palvelut ovat lähellä ja yrittäjän kan-nalta lähellä asuu tarpeeksi paljon asiak-kaita. On myös taloustieteellinen tosiasia, että kaupunkirakenteen hajanaisuus ja pit-kät matkat nostavat asumisen hintaa kai-killa etäisyyksillä keskustasta.

Soininvaara muistuttaa, että laajalle levin-nyt kaupunkiasuminen aiheuttaa paljon lii-kennettä, eikä kyse ole vain energiankulu-tuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Paljon liikennettä tarkoittaa paljon melua, paljon asfaltin alle uhrattua pinta-alaa, rahanme-noa ja ajanhukkaa – ja tympeää ympäristöä.

Yksi SRV:n ainutlaatuisimmis-ta aluekehityskohteista on Hen-nan alue Orimattilassa Lahden oikoradan varressa. Junat alka-vat pysähtyä Hennan asemalla vuonna 2015. Alueelle kaavoite-taan uusi, noin 20 000 asukkaan vähähiilinen kaupunki. Kehitys-hanke antaa mahdollisuuden luoda Suomessa täysin uuden-laisen kaupunkikokonaisuuden, jossa voidaan toteuttaa yhtei-söllisyyttä sekä kestävää elä-mäntapaa tukevat rakenteet ja järjestelmät.

Alue suunnitellaan siten, että se kuluttaa vähän uusiutumat-tomia luonnonvaroja ja energi-aa. Hennasta tehdään omava-rainen ja elinvoimainen pikku-kaupunkimainen yhteisö. Tämä näkyy muun muassa alueen rakenteessa, rakentamises-sa sekä raide- ja kevyttä liiken-nettä suosivissa liikenneratkai-suissa. Palvelutarjonnan mo-

nimuotoisuus vahvistaa alueen sisäistä dynamiikkaa ja luo työ-paikkoja.

Hennan alueen tiimoilta on to-teutettu InTo-tutkimushanke, jossa selvitettiin erilaisia kon-septeja nykyaikaisen kaupun-kirakenteen toteuttamiseksi. InTo-konseptin tavoitteena on toteuttaa niin ympäristön, ih-misten kuin taloudenkin kan-nalta kestäviä, vetovoimaisia, eläviä ja uudistumiskykyisiä alueita, kaupunkeja.

Orimattilan kaupunki ja SRV solmivat Hennan kehittämises-tä yhteistyösopimuksen vuon-na 2007. Alueen toteuttaminen kestää 15–20 vuotta. SRV haluaa olla mukana synnyttämässä uu-sia kaupunkiyksiköitä, jotka ovat yhteisöllisiä ja joissa ihmiset voi-vat kokea viihtyvänsä. Hennasta hyötyy SRV:n tutkimus, tuoteke-hitys ja rakentaminen.

Henkilöautoriippuvuutta vähentää hyvä seudullinen joukkoliikenne. Ihmiset myös hakeutuvat mielellään asumaan ja töihin alueille, jotka ovat ratojen läheisyydessä ja joissa on hyvät liikenneyhteydet. Tämä luo suuntaa myös kaupunkisuunnittelulle.

Avainasemassa on raideliikenteen kehit-tämisen ja maankäytön yhteen nivominen. Tähän myös Helsingin kaupunki pyrkii. Poi-kittaisia raideyhteyksiä pyritään kehittä-mään, jotta Helsinkiin saadaan mahdolli-simman tehokas liikenneverkko ja urbaa-neja solmukohtia kaupunkirakenteeseen. Maankäytön tehostaminen on edellytys sil-le, että uudet poikittaisyhteydet voidaan to-teuttaa raiteina.

YHTEISÖLLISYYDEN KAIPUU

Monille vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa luo miellyttävän arjen. Ihmisillä on luontainen tarve kuulua johonkin, olla osa jotakin ryhmää. Yhteisöllisyyden ajatukse-na on, että ihmisen on hyvä elää runsaassa vuorovaikutuksessa ystäviensä, sukulais-tensa ja naapureidensa kanssa.

Osmo Soininvaaran mukaan asuinyhteisö-jen toiminnallisuus on heikentynyt. Sosiaa-linen kyläyhteisö on urbaanissa kaupunki-rakenteessa menetetty. On tullut muodiksi muuttaa eriytyneisiin onneloihin vain oman perheen kanssa. Toisaalta naapuruston vuorovaikutus kerrostaloissa on muuten-kin vähentynyt aiemmasta. Suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mikä Soinin-vaaran mukaan liittyy usein yksinäisyyteen ja yhteisöllisyyden puuttumiseen.

Yhteisöllisyyden määrä ei riipu vain henki-lökohtaisista ratkaisuista. On monia tapo-ja vaikuttaa siihen, myös rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla. Kuten Soininvaara tähdentää, kaavoituksella voi-

daan luoda – tai olla luomatta – paikkoja, joissa ihmiset kohtaavat luonnollisesti.

Esimerkiksi kerrostalojen asukkaat ta-paavat toisiaan enemmän niissä taloissa, joissa portaisiin tullaan pihan kautta, kuin niissä, joissa kadulta pääsee livahtamaan suoraan sisään. Ennen vanhat omakoti-taloalueet rakennettiin kanssakäymisen edistämiseksi, nykyään irrallisissa omako-titaloryppäissä tiet rakennetaan siten, että alueelta pääsee pois sujuvasti ketään ta-paamatta.

Soininvaara arvostelee eritoten nykyis-tä asukaslähtöisyyden puutetta. Ennen asunto-osakeyhtiöt perustettiin asukas-lähtöisesti, jolloin joukko samanmielisiä ja toisensa ennalta tuntevia liittyi yhteen. Ny-kyään pankki tai rakennuttaja perustaa asunto-osakeyhtiön, eivätkä tulevat asuk-kaat tunne toisiaan. Arava- ja Hitas-asun-not päätyvät arvoilla usein sattumanvarai-sille henkilöille, jolloin ei voi hakeutua ystä-vien kanssa samalle alueelle. Vastaiskuna tälle Helsinkiin on viime aikoina syntynyt joitain ryhmärakentamiskohteita, jotka toimivat vanhan, asukaslähtöisen asunto-osakeyhtiön konseptilla.

ASUINALUEIDEN TULEVAISUUS

Kaupunkisuunnittelu määrää, mitä alueel-la tulevaisuudessa tapahtuu tai ei tapah-du, miten palvelut toimivat ja kuinka viih-tyisä alueesta tulee. Laadukkaalla kaupun-kisuunnittelulla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

Soininvaara korostaa, että uudet asuinalu-eet kannattaa rakentaa hyvin, koska lop-putuloksen kanssa joutuu elämään vuo-sikymmeniä. Mitä rakennetaan, rakenne-taan kunnolla sen sijaan, että arvokkaita alueita rakennetaan puolinaisesti. Uudet

alueet Soininvaara haluaisi rakentaa tii-viisti.

Tiiviys on myös Helsingin kaupungin aie. Helsinki rakentaa tulevaisuudessa pää-osin kerrostaloja ja vahvistaa joukkoliiken-teeseen tukeutuvaa kaupunkirakennet-ta. Uusia vetovoimaisia alueita on suun-nitteilla muun muassa Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Keski-Pasilaan. Lisäksi tavoitteena on suunnitella asuntojen täydennysrakenta-mista ja palveluiden kehittämistä jo ole-massa oleville alueille.

Koska kerrostaloasuminen on tiiviin ra-kentamisen olennaisin olomuoto, kerros-taloasumista kehitetään määrätietoises-ti vetovoimaisemmaksi vaihtoehdoksi vas-taamaan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Kerrostaloasumisen toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta on monipuolistettava. Tämä koskee talotyyppien monipuolisuutta, asun-tojen muunneltavuutta, pihojen viihtyisyyt-tä ja toimivuutta, kohtuuhintaisuutta, asu-kaslähtöisyyttä ja energiatehokkuutta.

4544

Rakenteet ohjaavat kulutusmuutoksiin

Kestävä kehitys

Tänä vuonna maailman uusiutuvat luon-nonvarat oli kulutettu loppuun jo 22. elo-kuuta*. Kulutamme enemmän kuin maa-pallon maa- ja merialueet ehtivät luon-nonvaroja tuottamaan tai käsittelemään päästöjä ja jätteitä. Ihmiskunta tarvitsi-si jo noin puolitoista maapalloa, jotta ny-kyinen kulutustaso pystyttäisiin tyydyttä-mään. Mikäli jokainen maapallon ihminen eläisi kuin suomalainen, maapalloja tarvit-taisiin jo lähes viisi. Lisäksi ylikulutuspäivä aikaistuu vuosi vuodelta.

Suomessa tämän hetkisiä sosiaalisen kes-tävyyden haasteita ovat esimerkiksi työt-tömyys, syrjäytyneisyys sekä sosiaalisten erojen kasvu. Sosiaalisesti kestävässä yh-teiskunnassa kansalaiset kokevat pysty-vänsä vaikuttamaan heitä koskevaan pää-töksentekoon. Se auttaa integroitumaan yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. Sosiaalinen kestävyys ilmenee esimerkiksi yhteisöllisyyden vaalimisena yksilökeskei-syyden sijaan tasa-arvona, oikeudenmu-kaisuutena ja myötätuntona.

Jokainen vähänkään sivistynyt ym-märtää, että länsimainen elämän-tapa kuluttaa maapallon resursseja

yli sen kestokyvyn. SRV tutki Asuntomes-suilla 2012 muun muassa ihmisten ajatuk-sia asumisratkaisujen kestävyydestä. Val-taosa ihmisistä, erityisesti urbaanit vastaa-jat, asettivat viihteellisyyden ekologisuuden edelle.

Tutkimustulos yhdistettynä yleiseen tietoon kuluttajakäyttäytymisestä viestii ihmisten halusta olla kyllä ekologisia, kunhan se ta-pahtuu helposti. Rakennetun ympäristön ratkaisuista vastuussa olevien toimijoiden on mahdollista luoda rakenteita ja teknolo-gioita, joilla ihmisten toimintaa voidaan oh-jata kestävämpään suuntaan.

TAUSTALLA YMPÄRISTÖONGELMAT JA IHMISTEN ERIARVOISUUDEN LISÄÄNTYMINEN

Kestävän kehityksen lähtökohtana on huo-li elämän perustan muodostavien ekosys-teemien elinvoimaisuuden ehtymisestä ja ihmisten välisen eriarvoisuuden lisäänty-misestä. Maapallon luonnonvarojen kulu-tus kiihtyy muun muassa väestönkasvun ja globaalin kaupungistumiskehityksen myö-tä ja on jo saavuttanut kestävän kulutuk-sen rajan.

KESTÄVÄ KEHITYS PERUSTUU KOHTUUTEEN

Kestävä kehitys on kehitystä, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet vaaranta-matta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää tarpeensa. Se sisältää kolme ulot-tuvuutta: ekologisen, taloudellisen sekä so-siaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Kes-tävällä kehityksellä tarkoitetaan näiden ulottuvuuksien ja vastuiden yhtäaikaista ja tasapainoista hallintaa. SRV:n aluekehi-tys- ja rakennushankkeissa kestävä kehitys on nostettu suunnittelua ja toimintaa ohjaa-vaksi periaatteeksi, joka huomioidaan joh-donmukaisesti hankkeen kaikissa vaiheissa.

Anne TiainenSRV:n ympäristöä säästävää rakenta-mista kehittävä ympäristöpäällikkö

*Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kertoo, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen. Maailman ylikulutuspäivänä (Earth Overshoot Day) ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä jätteitä ja päästöjä.

KIRISTYVÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VAATIMUKSET

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä asuin- ja työpaikka-alueiden muodostamilla yh-dyskunnilla rakennuksineen ja liikenneyh-teyksineen on ratkaiseva merkitys. Ra-kennukset kuluttavat kaikesta Suomessa käytetystä energiasta noin 40 % ja aiheut-tavat noin 30 % Suomen kasvihuonekaa-supäästöistä. Liikenne mukaan lukien ra-kennetun ympäristön energiankulutus on jo noin 60 % ja kasvihuonepäästöt noin 55 %.

Kansainväliset ja EU:n toimet ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi ovat vaikutta-neet siihen, että Suomen rakentamismää-räysten energiatehokkuusvaatimuksia ki-ristettiin merkittävästi vuoden 2010 alussa ja jälleen heinäkuussa 2012. Energiate-hokkuusdirektiivin vaatimusten mukai-sesti Suomessa siirrytään asteittain koh-ti lähes nollaenergiarakentamista vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaa energia-tehokkuusvaatimusten kiristymistä myös jatkossa.

Rakennetun ympäristön energiatehokkuu-den parantamiseksi on oleellista kiinnittää huomiota rakennusten energiatehokkuu-teen ja niissä kuluvan energian määrään. Kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmaston-muutoksen hillitsemisen kannalta on myös mietittävä sitä, miten rakennuksissa kulu-tettava energia tuotetaan. Uusiutuvien ja päästöttömien tai vähäpäästöisten ener-giamuotojen käyttöönottoa tulee edistää aina kun mahdollista.

Rakennusten energiatehokkuuden ohella tulee kuitenkin kiinnittää huomiota myös siihen, mihin ja millaisia uusia asuin- ja työympäristöjä suunnitellaan. Olemas-sa olevan infran tehokas hyödyntäminen ja joukkoliikenteeseen tukeutuminen vähen-tävät rakentamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Palveluiden oikealla sijoittamisella ja hyvillä kevyen liikenteen väylillä tuetaan lisäksi ihmisten autotonta liikkumista.

Energiatehokkaiden rakennusten ja alu-eiden toteuttaminen on tärkeää, mutta

46 47

ne eivät yksin ratkaise sitä, kuinka paljon energiaa rakennuksissa tai rakennetus-sa ympäristössä todella kuluu. Yksittäisen ihmisen, asukkaan tai toimitilan käyttäjän kulutustottumukset ovat avainasemassa. Tästä syystä on tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön sellaisia ratkaisuja, jotka tuke-vat asukkaiden omaehtoista toimintaa esi-merkiksi energian säästämiseksi tai jät-teen hyötykäytön parantamiseksi.

Energian ohella rakennuksissa kuluu mer-kittäviä määriä muitakin luonnonvaroja, joista monet ovat uusiutumattomia. Ra-kentamisessa kuluvien materiaaliresurs-sien ja niiden valmistamisesta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentä-miseksi on oleellista parantaa myös raken-tamisen materiaalitehokkuutta ja vähentää syntyvän jätteen määrää.

Myös rakennusten ja rakennusosien käyt-töikäsuunnittelu, rakennusten muunto-joustavuus ja ratkaisujen huollettavuus ja korjattavuus vähentävät materiaalien kulu-tusta. Materiaalien valinnassa tulee suosia sellaisia materiaaleja, jotka ovat kierrätet-tyjä, valmistettu uusiutuvista luonnonva-roista, elinkaarensa päässä tai ympäris-tölle haitattomia ja kierrätettävissä uusik-si tuotteiksi.

SRV KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄJÄNÄ

SRV:n näkökulma rakennusten ja raken-nettujen ympäristöjen toteuttamisessa on niiden koko elinkaari. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman vetovoimai-sia asuin- ja työskentely-ympäristöjä, jotka energiatehokkuuden ohella suunnitellaan muutoinkin kestävää kehitystä kunnioit-

taen, esimerkiksi nostamalla yhteisöllisyy-den synnyttämisen tärkeäksi suunnittelu-tavoitteeksi. Lisäksi näiden ympäristöjen tulisi kannustaa käyttäjiä ekologiseen elä-mäntapaan esimerkiksi raideliikennettä suosimalla.

Kestävien kaupunkiympäristöjen ratkai-suja on kehitetty useissa tutkimus- ja ke-hityshankkeissa. Lisäksi SRV on voimak-kaasti mukana Länsimetron ja Kehäradan asemien seutujen kehittämisessä. Myös oikoradan varteen Orimattilan Hennaan suunnitellaan 20 000 ihmiselle uutta kau-punkia, jossa keskeisiä suunnittelun lähtö-kohtia ovat olleet kestävän kehityksen pe-riaatteet.

SRV:ssä on tehty pitkäjänteistä työtä oman toiminnan kannalta välittömien ympäristö-vaikutusten vähentämiseksi. Työmaiden jä-tehuoltoa kehitetään jatkuvasti siten, että mahdollisimman suuri osa syntyvästä jät-teestä pystyttäisiin ohjaamaan hyötykäyt-töön joko aineena tai energiana. Hyötykäyt-töön ohjautuvan jätteen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta; viime vuonna 88 % kokonais-jätemäärästä saatiin hyötykäytettyä.

Työmaat laativat projektin alkaessa työ-maakohtaisen ympäristösuunnitelman ja jätehuoltosuunnitelman, joiden tavoitteena on tunnistaa ja kuvata kyseisen työmaan ympäristönäkökohdat sekä määrittää ta-voitteet ja toimenpiteet haitallisten vaiku-tusten vähentämiseksi. Suunnitelmien ta-voitteena on muun muassa vähentää syn-tyvän jätteen määrää, tehostaa jätteiden lajittelua ja kierrätystä sekä ehkäistä po-tentiaaliset ympäristövahingot ja minimoi-da vahinkojen vaikutukset.

Jätkäsaareen Helsingin kes-kustaan suunnitellaan raken-nettavaksi vähäenerginen ja yhteisöllisyyttä tukeva Low-2No-kortteli. Kortteli raken-netaan terveelliseksi ja viih-tyisäksi elinympäristöksi, joka kannustaa kestäviin elämänta-poihin ja luo monipuolista ja yh-teisöllistä kaupunkiympäristöä.

Hankkeessa tavoitellaan mah-dollisimman pientä hiilijalan-jälkeä pitämällä päästömää-rät matalina ja energiankäyttö vähäisenä. Korttelissa on tar-koitus kokeilla uutta talotek-niikkaa, joka auttaa käyttäjiä seuraamaan ja vähentämään omaa energiankulutustaan.

Korttelin rakenteet ja palve-lutarjoama tukevat yhteisölli-syyttä ja kestävää elämänta-paa. Kehitystyön myötä syntyy

uudenlaista urbaania kaupun-kikulttuuria sekä uusia toimin-tamalleja asumiseen ja elä-miseen. Kortteliin sijoitetaan erityyppisiä toimintoja, jotka ovat kaikkien alueella toimivi-en ja asuvien käytössä. Yhtei-söllisyys saa korttelissa uusia muotoja.

Tavoitteena on muuttaa asuin-alueisiin liittyviä käsityksiä ja luoda uusia rakentamisen ja asumisen puitteita. Syntyviä ratkaisuja voidaan tulevaisuu-dessa hyödyntää laajemmin myös muissa kohteissa. Hank-keessa SRV:n kumppanina on VVO ja asiantuntijana Sit-ra. Kansainvälistäkin mainet-ta saanut ekokortteli osoittaa, että sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole ristiriidassa taloudellisten realiteettien kanssa.

LOW2NO

4948

Kerrostalojen materiaalit monipuolistuvat

Puu on Suomessa perinteinen rakennus-materiaali – siitä tehtiin ennen niin ko-dit kuin kirkotkin. Puu oli käytännöllis-tä ja edullista, mutta sen arvostus hiipui 1950-luvulta alkaen, kun kaupunkien lä-hiöitä alettiin rakentaa tiilestä ja betonis-ta. 2000-luvulla puu on tehnyt uuden tu-lemisen ja noussut jälleen arvoonsa.

RAKENTAMISEN MUUTTUNEET MATERIAALIT

Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta, mutta myös luonnonkiveä ja tiiltä on käytetty. Muut materiaalit, kuten lasi ja metallit, olivat ennen kalliita ja usein ulko-mailla valmistettuja. Rakennusmateriaalit hankittiin aikoinaan rakennuspaikan lähel-tä. 1900-luvun kuluessa paikallisten luon-nonmateriaalien käytöstä siirryttiin vähi-tellen teollisesti valmistettuihin tuotteisiin.

Sodan jälkeen rakennettujen asuintalojen rungot olivat tiilimuurien, teräsbetonin ja kevytbetonin sekarakenteita. 1960-luvulla alkoi betonirakenteiden teollinen valmis-tus. Nykyisin suurin osa kerrostaloista ra-kennetaan betonielementeistä, mutta uu-sia rakennusmateriaaleja kehitetään kiih-tyvässä tahdissa.

Rakentamisessa myös kestävä kehitys on noussut yhdeksi rakennusmateriaalin va-lintakriteeriksi. Hiilijalanjäljen kannalta rakennuksen energiatehokkuus on huo-mattavasti tärkeämpää kuin rakentamis-vaiheen päästöt. Materiaaleista puun hii-lijalanjälki on noin viidenneksen pienem-pi kuin betonin, mutta rakennuksen käytön aikaiset päästöt ovat ratkaisevia. Sadan vuoden elinkaaren aikana tarkasteltuna puu- ja betonirakenteisten kerrostalojen päästöissä ei ole merkittävää eroa.

KESTÄVÄ JA LUJA BETONI

Betoni on maailman käytetyin rakennus-materiaali. Se on kestävä ja kantava pe-rusrakennusmateriaali, jota käytetään lu-juutta vaativassa rakentamisessa. Betonin suosio rakennusten runkomateriaalina pe-rustuu sen edulliseen hintaan, kosteuden kestoon, lujuuteen ja jäykkyyteen, turvalli-suuteen sekä muokattavuuteen.

Kestävyytensä, muotoiltavuutensa ja pin-nan vaihtelumahdollisuuksiensa ansios-ta betonia käytetään rakennuksen rungon ja julkisivujen materiaalina sekä ympä-ristöön liittyvässä rakentamisessa. Beto-nia voidaan valmistaa erilaiset laatuvaati-mukset täyttävinä eri käyttötarkoituksiin.

Laatuvaatimukset voivat kohdistua betoni-massan tai valmiin rakenteen ominaisuuk-siin kuten massan käsiteltävyyteen, raken-teen lujuuteen ja säilyvyyteen.

Betoni on kokonaiselinkaarta tarkastelta-essa luonnonmukainen ja ympäristöystä-vällinen rakennusmateriaali. Sen pääraa-ka-aineet ovat sementti, vesi ja kiviaines, joita saadaan maaperästä. Betoni on myös kierrätettävä materiaali. Murskattua beto-nijätettä käytetään pääasiassa täyttömaa-na sekä teiden kantavassa kerroksessa.

Betonirakenne vähentää massiivisuutensa avulla käytönaikaista energiantarvetta ja lisää asumisviihtyvyyttä. Rakenne on pit-käikäinen ja vähän huoltoa vaativa; se kes-tää vuosisatoja ilman suurempaa huoltoa. Nämä ominaisuudet tekevät betonista eko-tehokkaan materiaalin.

LÄMMIN JA UUSIUTUVA PUU

Puu on monipuolinen ja helposti työstet-tävä, ympäristöystävällinen rakennusai-ne, jota on Suomessa saatavilla runsaas-ti. Yleisimmin rakentamisessa käytetyt puulajit Suomessa ovat perinteisesti män-ty, kuusi ja haapa. Puulla on monipuoliset rakennustekniset ominaisuudet: puu eris-

Rakennusmateriaalit

Jessi Luotola

50 51

tää ja kuitenkin myös varaa lämpöä. Se on luja, mutta helposti työstettävä materiaali. Puulla on myös hyvä kosteusvastus ja silti paljon kosteuskapasiteettia.

Puu on ekologisesti, esteettisesti ja ekono-misesti erinomainen raaka-aine, kunhan sitä käytetään oikein. Sen rakenne ja omi-naisuudet pitää tuntea ja huomioida raken-teita ja rakennusta suunniteltaessa. Puu on luontaisesti altis sään ja lahottajasien-ten vaikutuksille. Puu elää myös kosteuden mukaan: se turpoaa ja kutistuu eri suuntiin eri tavoin.

Verrattaessa rakentamisen aikaisia pääs-töjä puu on ylivertainen rakennusmate-riaali. Se on uusiutuva materiaali, jonka käyttö kerrosrakentamisessa alentaa hiili-dioksidipäästöjä perinteisempiin ratkaisui-hin verrattuna. Puu on myös täysin kierrä-tettävää. Käytöstä poistetut puutuotteet voidaan usein käyttää uudelleen sellaise-naan. Vaihtoehtoisesti ne voidaan jatko-jalostaa johonkin toiseen muotoon tai vii-me kädessä polttaa, jolloin puuhun sitou-tunut energia saadaan uudelleen käyttöön. Lisäksi puurakenteet toimivat hiilinieluina koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Puun ja puupohjaisten ratkaisujen ja kon-septien käytön merkittävät edut voidaan-kin kiteyttää helposti – tiiviitä, palonkes-

täviä ja pitkäikäisiä rakennuksia lyhyessä ajassa ja kustannustehokkaasti. Pikkuhil-jaa perinteinen puu onkin palaamassa ra-kennusmateriaaliksi.

PUUN KÄYTÖN TULEVAISUUS

Modernissa kaupunkiympäristössä avain-asemassa on muunneltavuus. Asukkaiden tarpeet voivat muuttua niin nopeasti, ettei-vät pysyvät rakenteet pysy tahdissa muka-na. Puulla voi olla tässä mielessä ratkaise-va rooli, sillä se mahdollistaa käyttäjämuu-tokset aivan toisella tapaa kuin esimerkiksi teräs ja betoni.

Vetovoimaa puulla riittää muutenkin. Ih-miset ovat tunnetasolla kiintyneitä puu-hun. Puu koetaan pehmeänä, luonnollise-na, vihreänä ja miellyttävänä materiaalina. Puumateriaalin voi nähdä myös perinteis-tä kaupunkikuvaa piristävänä elementtinä.

Pitkälle kehitetyt elementit ja standardit tekevät puusta yhä varteenotettavamman vaihtoehdon uudisrakennusprojekteihin. Ne vaativat kuitenkin runsaasti PR-työ-tä niin materiaali- ja rakennusteollisuuden puolella kuin myös kiinteistökehitykses-sä ja suunnittelussa. Puun laaja-alaisem-pi käyttö rakennusmateriaalina edellyttää uutta arkkitehtien, rakennuttajien ja mui-den osaajien sukupolvea.

Rakentamisen materiaalien ja teknologioi-den monipuolistuminen lisää joustavuutta suunnitella ja rakentaa elämisen ympäris-töjä uudella, kestävällä tavalla. Puuratkai-sut eivät ole enää pelkästään erikoiskohtei-ta varten. Määräysten kehittyminen mah-dollistaa puun aiempaa joustavamman käytön kerrostalorakentamisessa, erilai-sissa asumisen, kaupan ja toimistokoh-teissa.

Jätkäsaareen rakennetaan yksi Helsingin keskustan uusista asuinalueista. SRV suunnitte-lee yhdessä Stora Enson kanssa sisääntulon viereen ainutlaatui-sen puukorttelin, Wood Cityn, jossa kestävä kehitys ja materi-aalit on otettu huomioon erityi-sellä tavalla.

Alueelle toteutettavien raken-nusten suunnittelussa ja raken-tamisessa kiinnitetään erityis-huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Kort-teli saavuttaa ympäristötavoit-

teet muun muassa rakennus-materiaalien vähäisten hiili-dioksidipäästöjen ja alhaisen valmistuksenaikaisen energi-ankäytön sekä rakennusten pie-nen energiankulutuksen avulla. Puurakenteissa käytetään Stora Enson kehittämää uutta puule-vyihin ja -elementteihin perus-tuvaa konseptia.

Tavoitteena on toteuttaa maa-ilmanluokan kaupunkikortteli, joka edustaa uudenlaista urbaa-nia puurakentamista ja loppu-käyttäjän tarpeisiin mukautuvaa

kerrosrakentamista. Wood Ci-tylle pyritään löytämään korkea-tasoinen, kansainvälisesti kiin-nostava ja edistyksellinen suun-nitelma kutsukilpailun kautta. Alueelle on tulossa asuntoja, toi-mistoja ja hotelli. Valmistuttuaan Wood City toimii merkittävä-nä ilmastonmuutosta hillitsevän rakennustavan sekä suomalai-sen ympäristöystävällisen ra-kennusteknologian näyteikku-nana myös maailmalle.

WOOD CITY

5352

Tämän futuriikin ulkopuolelle jää suuri osa siitä arkisesta tekemi-sestä, jota SRV:n eri hankkeissa

tehdään joka päivä. Olemme keskittyneet tässä avaamaan joitakin niistä juonteista, joiden mukaan rakennettua ympäristöä ke-hitetään tulevina vuosina. Tulevaisuuteen voi varautua tai sen voi tehdä.

SRV ei ole toimija, joka seuraisi toisten asettamia trendejä, vaan on itse edelläkul-kija, joka tunnistaa asiakkaidensa ja yhteis-kunnan moninaiset tarpeet. Se luo kiinteis-tökehittämisen ja rakentamisen ratkaisuja, jotka vievät toimialan kehitystä eteenpäin ja parantavat elinympäristöämme. SRV:n ta-voitteena on asettaa innovatiivisuus asiak-kaan käyttöön.

Jokaiselle ihmiselle tärkein on koti. Sen vuoksi ei ole yhdentekevää, millaiseksi asu-miskokemuksemme muodostuu. Myös työn tekemisen paikka kiinnostaa meitä. Vietämme ison osan valveillaoloajastam-me työtä tehden. Yrityksille niiden toimi- ja

tuotantotilat ovat koko liiketoiminnan mah-dollistajia.

Meille tulevaisuuden rakentaminen asettaa monenlaisia vaatimuksia. Ensinnäkin mei-dän on vastattava asiakkaidemme tarpei-siin kehittämällä, suunnittelemalla ja ra-kentamalla toimivia rakennuksia ja ympä-ristöjä.

Lainsäädäntö ja eettiset vaatimukset vä-hemmän luonnonvaroja kuluttavaan ra-kentamiseen ja rakennuksiin vaativat meil-tä jatkuvaa kehittymistä. Lisäksi meillä on yhteiskuntavastuun tuomat vaateet. Lä-pinäkyvyys yhtiön toimintaperiaatteena tuo raikkautta rakennusalan käytänteisiin. SRV on jo vuosia uudistanut omilla toimil-laan harmaan talouden torjuntaa koko alal-la. Työturvallisuus ei SRV:ssä ole vain peri-aate vaan toimivaa arkea.

Me vietämme valtaosan ajastamme raken-netussa ympäristössä. Kaiken aikaa sitä tarvitaan joko lisää, tai tarvitsemme sen

Loppusanat

Maailma ei ole vielä valmis

kehittyneempänä, laadukkaampana ja mo-nipuolisempana. Asuntojen, toimitilojen ja ympäristön rakentamisen perusteena ei voi olla pelkkä rakennustoimialan ansain-ta. Rakentamisella on aina tarkoitus käyt-täjille ja omistajille mutta myös yhteiskun-nallinen rooli.

Koemme SRV:ssä vastuumme myös yh-dyskuntarakenteiden kehittämisestä, jotta työmme kestää tarkastelun vielä vuosien ja vuosikymmentenkin päästä. Tulevien käyt-

täjien ottaminen mukaan suunnitteluun raivaa tietä uusille, elämisen arkea helpot-taville innovaatioille. Tutkimusten tekemi-nen ja julkinen keskustelu auttavat meitä muotoilemaan lopputuloksen, joka palve-lee parhaiten kaikkia sidosryhmiä.

Ennen kaikkea haluamme ottaa vastaan haasteen muuttaa toimialaamme kohti ai-empaa asiakaslähtöisempää toimintata-paa. Rakentaminen on nimittäin palvelu-bisnestä.

SRV KIITTÄÄ

Asiakkaita, omistajia ja sidosryhmäkumppaneita yhteistyöstä vuosien varrellaHenkilöstöä yhtiön menestyksen hyväksi annetusta panoksestaTähän futuriikkiin artikkelin kirjoittaneita Christer Haglundia, Ilkka Halavaa, Mika Pantzaria, Jarmo Suomista ja Mari Vaattovaaraa sekä SRV:n omia asiantunti-joita ja teoksen koonneita Jessi Luotolaa ja Viestintätoimisto Milttonia

54 55

Julkaisija: SRV Yhtiöt OyjKonsepti ja suunnittelu: Miltton OyPaino: Libris Oy