1982:133

VANTAANJOEN JA KERAVANJOEN ALAJUOKSUN VEDENLAADUN ERI­TYISSELVITYS KESALLA 1981 KALATESTIT

FM Marja Ruoppa FK Tarja Nakari

V E S I H A L L I T U K S E N M 0 N I S T E S

1982:133

VANTAANJOEN JA KERAVANJOEN ALAJUOKSUN VEDENLAADUN ERI­TYISSELVITYS KESKLLA 1981 KALATESTIT

FM Marja Ruoppa FK Tarja Nakari

Helsinki 8.3.1982

Tekijat ovat vastuus is 1 siihen

3

S I S A L L Y S Sivu

2

3

4

5

6

PARAMETRIT

TULOKSET

.1 Veriarvoista 3.2 vaikuttavista

5

5

6

6

tekijoista 6 3.3 aineenvaihduntaan vaikut-

tavista tekijoista 7 3.4 ista 7 3.5 ista 8

TULOSTEN TARKASTELUA

4. Kuntokerroin .2 Hapenkuljetuskyky

4.3 Hiilihydraatt 4.4 Muut 4.5 Ionitasapaino 4.6 Kudosentsyymeista

8

8 9

9 1 0 10

4.61 Asetyyl liiniesteraasi 10 4.62 Vierasaineenvaihdunta 10

4.7 Plasmaentsyymeista 1 1

KIDUSTEN HISTOLOGINEN TARKASTELU 11

YHTEENVETO TULOKSISTA 12

KIRJALLISUUS

TAULUKOT - 5

LIITTEET - 9

KUVAT - 10

5

Sumputuskokeen tarkoituksena o se1vittaa Vantaanjoen veden-1aadun vaikutuksia ka1ojen e1intoimintoihin fysio1ogisten parametrien avu11a.

1 K 0 E J A R J E S T E L Y T

Koeka1oina kaytettiin 2-vuotiaita meritaimenia (Sabro Trutta), joita sumputettiin meta11iverkkosumpuissa ( 100 x 70 x 70 em) kahden kuukauden ajan. Kuhunkin sumppuun siirrettiin 30 ka1aa ja surnput sijoitettiin rantaveteen noin 1 rnetrin sy­vyyteen.

Koepisteita o1i ko1me. Vantaan Pitkakoski (V 12), Keravan­joki Si1tarnaki (K 8) ja Vanhankaupungin vesi1aitos (VO). Kontro11ipisteeksi va1ittiin Riihimaen Hirvijarvi, Vantaan­joen y1ajuoksu11a. Koepisteissa sijaitsivat rnyos vesiha11i­tuksen vedenlaadun autornaattiset mittausasernat.

Ka1oja ruokittiin kahdesti viikossa Evoksen kuivarehu11a. Sarna a poistettiin mahdo11isesti kuo11eet ka1at.

Ka1at siirrettiin sumppuihin 3.6.1981. Naytteenottokertoja o1i kaksi. Ensimrnaiset naytteet otettiin kuukauden ku1ut­tua sumputuksen a1oittamisesta 30.6.1981 ja toiset noin kah­den kuukauden ku1uttua 5.8.1981. Naytteenottoa ede1tavaksi vuorokoudeksi ka1at uitettiin kukin omaan putkisumppuunsa (1. mokki). Kahden kuukauden naytteet jouduttiin ottamaan mokittamattomista ka1oista, koska ka1at o1ivat Keravanjoessa ja Pitkakoske11a niin huonokuntoisia, etteivat ne o1isi taneet ylirnaaraista kasittelya. M tyksen tarkoituksena on saada nayte mahdo11isirnman normaaliti1assa olevasta ka1asta.

Jokaisesta ryhmasta otettiin ensirnmaise11a kerralla naytteet 10 ka1asta. Kahden kuukauden naytteenotossa o1i Keravanjo­essa e1ossa ainoastaan 2 kalaa ja Pitkakoske11a 4 ka1aa. Vanhankaupungin pisteessa ikki ka o1ivat elossa.

2 K A Y T E T Y T P A R A M E T R I T

Ka1oista 1. punaso1ujen pitoisuus (Hb) seka keskirnaarainen Hb-pitoisuus.

i )-arvo osuus veresta, hemog1obiini-

1inen MCHC-arvo 1. so1ujen

Plasrnasta maaritettiin maitohappo- ja totsu~det, ~ro-t~-~inipi toisuus toisuudet ( Na , K , Ca + ,

Mg ) . in 1aktaa ttidehydrogenaa-si- s i- (ASAT) akti suudet ..

Kudosnaytteita aineenvaihduntaa maaritettiin en esteraasiaktiivisuus ja uridiinidifos aktiivisuudet. tettiin maksan ja maksan proteiini-

Kaikki

Kalojen pituuksien ja yksilolle kuntokerroin.

3 T U L 0 K S E T

s

3.1 VERIARVOISTA

Veren

3.2 IONITASAPAINOON VAIKUTTAVISTA

Kuukauden altistuksessa kitsevasti ainoastaan kuukauden kuluttua toi va ka issa ryhmissa.

+ Plasman Na ryhmissa, mutta ke!¢: ryhmissa. Na suus sita

en

K+-pitoisuus ei muuttunut ens toisen kissa

6

, jossa ni

la laskettiin kullek

antavina.

7

Plasman Mg++_pitoisuus muuttui samoin kuin Ca++_pitoisuus, mutta tilastollisesti merkitsevaa oli vain Pitkankos-ken kaloissa. Sen sijaan kahden kuukauden kuluttua lasku oli erittain merkitseva seka Pitkakosken Vanhankaupungin kaloissa.

Ionitasapainon voi havaita selvasti muuttuneen, mika on osoi­tus kidusten ja munuaisten toimintahairioista.

3.3 ENERGIA-AINEENVAIHDUNTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJOISTA

Maksan glykogeenipitoisuus laski ensimmaisen kuukauden aikana erittain merkitsevasti kaikissa ryhmissa. Toisen kuukauden jalkeen olivat glykogeenivarastot koeryhmien kaloilla kay­tetty loppuun.

Maksan lipidipitoisuus nousi kuukauden aikana merkitsevasti seka Pitkakosken etta Keravanjoen kaloissa. Kahden kuukauden kuluttua ei eroja kontrollien suhteen enaa havaittu.

Lihaksen lipidipitoisuus ei muuttunut kuukauden a sa, mutta toisen kuukauden jalkeen lihaksen oli laskenut merkitsevasti seka Pitkakosken etta pungin loissa.

Maksan proteiinipitoisuus oli kuukauden istuksen jalkeen noussut rnerkitsevasti kaikissa koeryhrnissa. Lihaksen prote­iinipitoisuus ei sen sijaan viela tana aikana merkitsevasti rnuuttunut. Kahden kuukauden altistus puolestaan laski seka maksan etta 1 sen proteiinipitoisuutta merki~evasti vain Pitkakosken kaloissa.

Plasrnan rnaitohappo- ja sokeripitoisuuksia voidaan pitaa lan stressipararnetreina. Kohonnut maitohappopitoisuus osoit­taa kalan artyneisyytta ja tama on ittavissa seka Pitka­kosken etta Keravanjoen kaloissa jo kuukauden altistuksen jalkeen. leen nousua oli havaittavissa kahden kuukauden kuluttua Pitkakosken ja Vanhankaupung ryhmissa, vaikka nousu ei ollut rnerkitseva.

Plasrnan soker s laski sa ryhrnissa seka ensirn­rnaisen etta toisen kuukauden jalkeen eniten Keravanjoen ka­loissa.

3.4 KUDOSENTSYYMEI

sen vaiheen ikaat ista i in BG- ja UDP-GT-aktiivisuudet.

Maksan ivisuus laski kuukauden kitsevasti vain Vanhankaupungin kaloissa, mu

tapahtunut muutoks tus sen koe

8

Kuukauden alti ssa kalajen maksan BG-aktiivisuus nau­si eritt~in merkitsevMsti sek~ Keravanjaen ett~ Vanhankau-pungin kalaissa kun taas kalaissa aktiivisuus laski jankin verran. Kahden stus aiheutti aktiivisuuden laskua kaikissa

3.5 PLASMAENTSYYMEISTA

Kudasvauriaita man ASAT- ja pitaisuudet. sman ett~ kahden kuukauden kuluttua ali merkitsev~ ainaastaan kuukauden kuluttua.

ssa. Muutas in ryhmassa kahden

Plasman LDH-aktiivisuus laski vanjaen ett~ Pitk~kasken aktiivisuudet sen kahaaminen ei al

ku ssa seka Kera­ssa. Taisen kuukauden aikana ivat kaikissa ryhmissa, mutta

AchE­aikana,

kuukauden istus nasti

s kaeryhmiss~.

ssa etta sessa k

4 T U L 0 S T E N T A R K A S T E L U A

Sumputuskakeen aikana ke sa 1981 Vantaanjaessa ali vetta narmaalia runsaammin. virtausnapeudet ivat narmaalia suuremmat. Veden autamaattiset ei-vat rekisteroineet ojen yl laatua voitaneen narmaal j tasaisena. Toisaa ja fasfariyhdisteita erityisanalyyseja ei

Veden laatu

4.1 KUNTOKERROIN

Kaekalaista kuntakertaimet. sen kuukauden

liitteesta 10. Maa-

sen kuukauden jalkeen laskeva suunta edelleen. takertoimissa tadettiin erittain merkitsevaa sa kaeryhmissa kako sen lojen laihtuminen seka mahdal se nossa.

9

4.2 HAPENKULJETUSKYKY

Veren hematokriitti-arvot suudet lestaan na aneemisiksi. kentynyt ja kudosten saannin estymista kuvaavat mai toisuudet.

4.3 HIILIHYDRAATTIAINEENVAIHDUNTA

seka hemoglobi ja MCHC-pitoi-kalojen muuttuneen kokeen

ljetuskyky ali i vaikeutunut. Kalojen hapen-

osaltaan plasman kohonneet

Hiilihydraattiaineenvaihduntaan li in kalo­maksan

energiasta nopeammin

maksan glyko­

jen plasmasta sokeri- ja maitohappopitoisuudet s glykogeeni-pitoisuus. Elimistoon varastoituneesta osa on sitoutunut glykogeeniksi, josta se kuin rasvoista ja proteiineista. ku geenin joutuessaan rasitukseen. sen sijaan ei ole todettu olevan merkittavaa vaikutusta glykogeen suuteen ..

Tuloksista ilmenee, etta koeryhmien kalat glykogeenivaraston taysin loppuun sumputuksen aikana. Samaln olivat plasman sokeripi toisuudet alentuneet ti keen kuluessa, mika viittaa ikaiseen ras man maitohappopitoisuudet sen sijaan olivat kahden aikana j onkin verran kohonneet, mika on osoi b.:ls stressista.

Laktaattidehydrogenaasi on entsyymi, joka katalysoi tin muuttumista maitohapoksi. Aerobisissa olosuhteissa tio on nen (maitohapon poisto). i sissa ei 2 ryhmissa todettu me ttavia muutoksia.

Tulokset osoittavat muutoksia hiil nassa.

ineenvaihdun-

4.4 MUUT ENERGIAVARAT

ssa.

Tu

si pid ovat jallisuudessa on myos tetaan ennen maksan 1 tata olettamusta.

Erot 1 jen ten johtunevat eroista ruokinnassa. ja ruokitaan useasti vuoro­sen sijaan vain muutamia ker-

10

Lihaksen ja maksan proteiinipitoisuuksissa eika maksan dipitoisuuksissa sen sijaan havaittu eroja kontrolli- ja koeryhmien valilla. Taman perusteella voidaan havaita, kaloilla oli viela jaljel Kalojen huono kunto ja kuoleminen Pitkakoskel oessa eivat siten johdu ravinnon puutteesta. lessa normaa-lia suurempi koko sumputuksen ajan, ka rasitusta on ehka osaltaan lisannyt j uinti, py-ritty sijoittamaan rantaveteen, jossa v

. On myos lista, etta sameus on osaltaan kalat eivat ole nahneet ruokaa.

4.5 IONITASAPAINO

oen veden suuri stumista, koska

Kalojen ionitasapainoon li analysoitiin plasmasta Na+-, K+-, ca++_ ja Mg++-pitoi . Tulosten mukaan voidaan ionisaatelyssa todeta muutoksia, j osoittavat kidusten ja munuaisten toiminnassa. proteiinien

liittynee osaltaan ionis ssa tapahtuneisiin muubo~iin.

Plasman Ca++_pitoisuuden lasku saattaa osaksi johtua munuais­ten aktiivisen ionikuljetuksen plasman ca++-pitoisuus aiheuttaa ja jatkuvaa lihasten stimulointumista merkitsevan nousun.

. Alentunut yliartyvyytta

ittaa AChE:n

K+-ionit vaikuttavat myos lihas- ja hermotoimintoihin. Kohm-nut pitoisuus viittaa kudosvaur . K+-pitoisuus nousi erittain merkitsevasti kahden kuukauden altistuksessa.

Kidusten hairiintyneeseen ionikulj kahden kuukauden t pitoisuuden nousu Pitkakosken

Ionikuljetushairioita osoittaa ku plasman Mg+ toisuudessa selvemmin viela kuukauden

4.6 KUDOSENTSYYMEIST~

viittaa myos merkitseva

erit merkitseva las-naytteenottokertona,

4.61 A s e t y y 1 i k o 1 i i n i e s t e r a a s i

Aivojen ja valkean 1 suus liittyy hermoimpulssin toisuudet kahden den kalojen aivojen riintynytta hermoimpulssin seen aktiivisuuden p1asman ca+ toi

iiniesteraasiaktiivi­. Lihaksen kohonneet

seka Pitkakoskella ol

4.62 V i e r a s a in e e n a i h d u n t a

1

rasaineiden poistokykya voidaan epasuoras mitata maaritta-malla detoksikaatioon liittyvien ent akti ia.

UDP-GT voi joko kohota alentua erilaisten vierasainei-den vaikutuksesta. Aktiiv kohoaminen kuvastaa miston suurentunutta kykya vapautua 1 ista neista. Entsyymiaktiivisuuden pieneminen puolestaan kuvaa alentunutta kykya poistaa naita aineita ( inhibi tio tai vahentynyt proteiinisynteesi). Tulosten mukaan UDP-GT-aktiivisuus oli alentunut jo ensimmaisen aikana ja er sevasti kahden kuluttua seka Pitkakosken etta Vanhankaupugin

BG-aktiivisuuden kohoaminen puolestaan ilmentaa soluvau ta ja a suurempaa kykya vapautua haitallisista ai-neista. Tulosten mukaan BG-aktiivisuus kohosi ensimmaisen koekuukauden aikana merki tsevasti muttaaleni sen jalkeen sa­moin tilastollisesti merkitsevasti.

Kalojen vierasaineenvaihdunta on merkitsevasti rnuuttunut, joka on osoitus vedessa olevista tunnistamattomista, aina­kin kaloille haitallisista aineista.

4.7 PLASMAENTSYYMEISTA

Maaritetyissa plasmanASAT- ja LDH-akti suuksissa oli LDH:n osalta havaittavissa 1 kk:n jalkeen rnerkitsevaa laskua (Pi~

kakoski ja Keravanjoki). Kahden kuukauden jalkeen aktiivisu~ sissa ei enaa havaittu muutoksia. ASAT-aktiivisuus ei 1 kk

stuksessa muuttunut. Kahden kuukauden sessa sen sijaan on tapahtunut rnerkitsevaa laskua Vanhankaupungin massa. Aktiivuuksien lasku saattaa johtua muutoksista mak-san ssa.

5. K I D U S T E N H I S T 0 L 0 G I N E N T A R K A S T E L U

ssa otettiin ka sta rnyos kidusnayt­teet rakenneanalysointia varten. Tulokset nakyvat liitteena o sta sta.

Mikro sen tarkastelun perusteella in kidus ssa eroja kontro in ja koeryhmien kesken.

Kontroll jen et ol j verran l mutta rnuuten normaalit.

Pitkakosken en kiduslamellien epiteeli din in irronnut tukisolusysteemista a lit olivat . Kiduksiin li verran loisia.

Keravanjoen kalojen kidukset tee lin

ivat ol

ittuneet

ja in muissa

12

vesilaitoksella olle ssa teelin

altis ia, j osaltaan va

en vaihtoon ja hapenkuljetu

6. Y H T E E N V E T 0 T U L 0 K S I S T

Kahden sumputuskuukauden huomattavasti. imeista (1 kk 3 vk) Keravanjoen ja viikon aikana lahes kaikki. sailyi hengis koko kokeen

Tutkittaessa kalojen elinto todettiin hapenku etuskykya, taa, ionis seka muuta

ainevaihdunnassa

Koeryhmien kalojen kiduksissa tunut lisia muutoks kalojen kaasujen va ja

koeryhmien lo en rakenteellisia

ka jen

en kunto heikkeni edeltavalla vi kalat kuolivat

ryhma sen sijaan

merkitsevia muutoksia ineenvaihdun­

ku-

Kalojen kuolema Keravanjoessa vedenlaadun s olleen huonompi kuin Pitkakoskessa tai Vanhankaupungin laitoksella. io isten parametrien mukaan Vanhankaupun-

kohdalla kalat selv kuin sa muussa koepisteess $

Vedesta mitatut fosfori, ki ja

ssa tapahtuneita

Vedessa on sest a aineita tai yhdi , joista muutokset

Edella esitetyn perus voidaan oen ve-denlaadun olleen inakuussa 1981 Pitkakoskella ja

etteivat taimenet

K I R J A L L I S U U S

t esterases

13

Cannon, D.C., Olitzky, I. & Inkpen, J.A., 1974: Determi~on of total protein in serum or plasma. in: Henry, R.J., Cannon, D.C. & Winkelman, J .. w., . , 1974: Clinical Chemistry. and s. -Harper & Row. New

Cockburn, A.G., Griggs, R.W. ja Lloyd, P.J., 1980: The equ~ table approach to pollution control management in the Thames estuary. - Water Res 1 1119-1124.

Dave, G., Johansson-Sjobeck, M-L., Larsson, A., Lewander, K. ja Lidman, U., 1975: Metabolic andhanatological effects of starvation in european eel, Anguilla anguilla L. -I. Carbohydrate, lipid, protein and inorganic ion metabolism. - Comp. Biochem. Physiol. 52 (A), 423-430.

Harris, R.C., Hultman, E. & Nordesjo, L.O., 1974: Glycogen, glycolytic intermediates and high-energy s-phates determined in biopsy samples of musculus quadriceps femoris in man at rest. Methods and variance of values. - Scand. J. clin. Lab. Invest .. 33, 109-120.

Hickey, Jr., C.R., 1976: Fish hematology, its uses and significance. -N.Y. Fish Game J. 23, 170-175.

Joshi, B.D., 1974: Effect of starvation on blood glucose and nonprotein nitrogen levels of the fish C batrachus. - Experientia 30, 772-773.

Lowry, Q.H., Rosebrough, N.J., Farr, A.L. & Randall, R.J., 1951: Protein measurements with the Falin phenol reagent. - J. biol Chern. 193, 265-275.

Love, M. R. , 1 97 4: The Chemical Biology of Fishes. - Academic Press, London 1-547.

Okari, A., Lonn, B.-E., Nyholm, K., Vuorinen, M., Soivio, A. & Vuorinen, P.J., 1978: Kalojen laktaattidehyd­rogenaasin kayttamisest~ ymparistomyrkkytutki-muksissa seka tysmenetelmien tarkistaminen kirjolohella. - PuPro-moniste, Helsinki elokuu 1978, julkaisematon.

Oikari, A. , P.J., Vuorinen, M .. , Soivio, A., Nyholm, , M., 1978: Kalojen iin steraa-

ympari imuksissa tysmenetelmien istaminen

ste, Helsinki

Poels, C.L.M., Van Gaag, M.A. ja Van 1980: An Inves of

4 I

14

Railo, E., 1980:

Soivio, A., Nyholm, K. & Westman, K., 1973: crit determinations

on haemato­Salmo

Soivio, A, Nyholm, K., Vuorinen, H., 1978: Kalojen

Vuorinen, M. & Oksa, , glykogeeni- ja

ymparistOmyrkkytutkimuk-sissa istaminen

olohella. - PuPro-moniste. Helsinki kesa­kuu 1978, julkaisematon.

Soivio, A. & Oikari, A., 1976: 1 stress on a teleost, Esox lucius Biol. 8, 397-411.

of - J. Fi

Soivio, A., Oikari, A., Ruoppa, M. & Miettinen, 978: Experimental field toxico ; tran , water temperature ssure as affecting some cl 1 parameters of fish. 249-259 in: Toxicitetstester. ortonde Symposiet om ing. Alborg, 1 1978. - NORDFORSK, Mil Publ 1978:2.

Taulukko 1.

kesa-heinakuussa 1981 , kuntokerroin seka veren

Hkr-arvot. Kunkin parametr1n ! keskihajonta (x ± SO) suluissa tutkittujen

kalojen maara. Tilasto11inen testaus on suoritettu Students'in t-testilla omaa kontrolliryhmaansa vastaan.

NS p > 0 I

0 p < 0,1 X P < 0,05 XX P < 0,01 XXX P ( 0,001

1. kuukausi

---------- -------~---------------------1

pit~ul em x - SO (n)

pa±n~ g X- SD (n)

kuntoker-

X- (n)

Hb - + g/1 X- SD (n)

!:!kf X- SD (n)

2. kuukausi

pa~ X- SD (n)

, kuntoker-

X - (n)

Hb -g/1 + SD (n) X -

tiY~ X - SD (n)

20, ,8 (10)

78,7.!22,3 (10)

XX o,ag.:!:o,oa (10)

55,01 ,2~~ (9)

2541 (9)

KERAVANJOKI

20, , 3 (10)

+ 1\JS 27·1 I ·H2-22 ,681

---------------------~-----------------------

KERAVAN.JOKI -----------

20,3.:!:3,2 (2)

(4) 61.:!:37 (2

(2)

38,81 (4) 50, (2)

14 21 ,o.:!:o, 7

(4) 240, , , 15 (2l

VA!JHAKAU PUNK I

20,9.!0,9 (llil

65, 5 (10)

+ XXX 0, 71-0,07 (10)

+ NS 52,415-12,318 (9)

NS 19, s!4, 6 1 1 o 1

t 270,619- (9)

HIRVIJARVI

1 9 1 3.! 1 1 7 (1 0)

11 (10)

-----------r-------

HIRVIJ):\RVI

20,0:.1,2 (10) 21 I s! 1 , 4 ( 1 o)

8 (10) ( 10)

XXX 0,99.:!:0,06 ( 10) 0 ,12 (10)

47 0 ( 10) 61 ,508.:!:8,214 (9)

16' 23, 9 (9)

NS 268, 109.:!:28, 195 286,464.:!:17 ,514 (10) (8)

Taulukko 2.

Vantaanjoessa kes~-hein~kuussa 1981 sumputettujen meritaimenien piasman ionipitoisuudet. Keskiarvo ! keskihajonta, tutkittujen kalojen ma~ra, t-testi

NS P > 0,1 0 p < 0,1 X P. < 0,05 XX P < 0,01 XXX P ( 0,001

1. kuukausi

- + rrm::>l/1. X - SD (n)

- + X- so (n}

- + , x - SD (n)

so (n)

2. kuukausi

PITK~KOSKI

0 147,18!7,69 (9)

+ NS 4,831-0,528 (9)

0 1,636!0,358 {9)

XX 0,697!0,100 (9)

-----------------~--~-----------------

PARA~ETRI PITKAKOSKI

- + X - SD

X 5 ,495 (4)

rmol/1, - + (n) X - SD

ca2+ + x..xx 1,135-0,2-14 (4)

rmol/1, - + SD (n) X -

~2+ + XXX (4)

- + 0,617-0,146

rrrrol/1, X- SD (n)

X 144,00.:4,30 (9)

5

X 1,54i!:o ,298 (9}

0

1132

4,

0

NS ,540 (9)

NS 11 (3)

NS 102 (10)

(7)

(9)

XXX 370 (9)

XXX 129 (10)

1 ,892!0,235 (9)

0,995.:0,230 (9)

HIRVIJARVI

3,943.:0,461 (10)

2,175.:0,176 (9)

0,978!0,054 (10)

NS

X XX XXX

ukko

kuukausi

PARAMETRI

kuukausi

198 enGrgia-aineenvaihduntaa

Keskiarvo ~ keskihajonta,

23 22

X ,20 (10)

(9) 47, 75i!:21 (10)

(9) XXX

0,444:!:0,044 (1 0)

(9) + NS

24,138-2,087 (10)

4' 1 ,1 (2)

oxxx (2)

NS (2)

X NS ,04 (4) ,04 (2)

X

,272 ,311 (2)

0

----------------

23 (10) 23 ,5 (9)

0 (10) (10)

(10) 2 (10)

(10) 0 (10)

39, (10) 35,641.!4,430 (9}

0 0 137 (10) o,6G1.!o, 144 (9)

25, 10) 24 ,705 (9)

.,. _________

,32 ( 10)

NS 3 ,201 (1 0) ,25 (10)

10) ,82 {10)

,22 (10)

(10) ,09 (10)

136 (10) ,377 (10)

0 ,053 (10)

5,71 (10)

Taulukko 4.

Vantaanjoessa kesa-heinakuussa 1981 surnputettujen ku.~os-:- ja p1asrnaentsyymit.

kesk~ha]Onta, tutkittujen kalojen maara,

NS p > 0,1 0 p < 0 1 1 X p < 0,05 XX p < 0,01 XX :X: < 0,001

1. kuukausi

BG, mak.sa 1_!~1/g kudosta X - SD (n)

UDP-GT, maksa 12~1/g kudosta X - SD {n)

kudosta (n)

2. kuukausi

AChE, aivot ~1/g kudosta X - SD (n)

AChE, lihas ~11 g kudosta X - SD (n)

(n)

ASi\T.L U/1 x - SD

PITKi\.KOSKI

NS 15,583:!::6, 731 (7)

+ NS 23,106-2,697 (10)

20, NS

,579 (10)

0 1 38 1 3.! 13 1 4 ( 9)

.f. XX.,'{

(4)

10,630-5,180 (4)

+ X 36 ' 117-3, 914 ( 4)

X 29, 561.! 3, 76 7 ( 4)

NS 1206::340 ( 4.)

+ NS 196,85-36,95 (4)

KERAVANJOKI

9,

35,

182

,029

XX (10)

(8)

,036 (2)

NS 12 (2)

(2)

146,

NS ,oaa:!:s,s6o ( 10)

147,

12,

i 35,

NS tlO)

XXX ,364 (7)

0 ,951 ( 1 D)

XX 29,084.!4,802 {10)

85,

NS (10)

0)

-------~------- ---------------------------------·---------

19,966!4,951 (10)

21,656:!::3, 111 (10)

(9)

33,260!7,073 (10)

29,919.!4,951 (10)

Taulukko 5. laatu sumputuskokeen aikana

Hirvijarvi Pitkakoski Keravanjoki ~anhakaupunki

heinakuu kesakuu heinakuu kesakuu heinakuu kesakuu -

6.9 6.8 6.4 7. 1 6.8 6.7

16.2 1 4. 1 16.5 1 4. 0 17.4 18.2

9.1 mgl1 91.8 % 92.2 % 89 .. 5 % I 89.3 % 7.0 mg/1

, mS/m l 6.5

I FTU

19 .. 2

I 18.7

I 1 7. 4

I 1 7. 1

I I 15 .. 2

62.7 58.2 96.2 172.0 45.5

1 1 • 5

1 580

I )lg I 1 1 7

1 ?gil 11 5

1 1 3

I ?gil 2

Liitteet 1 ja 2

HEMOGLOBII N! PI TOI SUUS MCHC

l.KUUKAUSI 2.KUUKAUSI KUUKAUSI 2.KUUKAUSI

9/1

!10

so

20

10

)(

H P K V

HEMATOKRIITTI

1.KUUKAUSI 2. KUUKAUSI

w

(.!)

:::£ >

M _J

(1) -1-l ·rl ·rl ...:!

(f)

(f)

(f)

0 r-CL

z

t-­o

0:..

U')

:X::

:X:: .

0 0 0

Liite 4

SA ROTEII NIT Ll A ROT II Nf

1.KUUKAUSI 2.KUUKAUSI 1.KUU USt 2.KUUKAUSI

%

2 20

I !

10 10

U1

w

I -~--~----··-----

_J 0 0 0

?!2. 1..0 "'t (V) "' 0 0 0 a·

U1

N

\.0

(1) .jJ ·r-! ·r-!

U1

w

z <:(

&-&-<'( <( 1-~ <( _J

z <'(

L (f)

_j

ID ~ ~ M N -

0 0 0 0 0 0

<3-----

U1

:J U)

........

0 0 0 0 M --E

0 N

0

------------------~---------------------~------------------1-------

1------+------t

0

~·-·-----...-.'

(/)

::> <( ::X:: ::> ::>

_J ::X::

N

~

_J

co

1----

1--

0 ('I')

0 0

0

1------

0 0

Kuva 1 . Kontrollikidus. 1 kuukauden altistus

Hirvijarvi. 174x.

Kuva 2. 1 kuukauden altistus Vanh-3nkaupunqin vesilaitos.

Kidusepiteelit irt_oamassu. l74x.

Kuva 3. 1 kuukauden altistus Pitkakoski.

Kidusepiteelit irronneet. 174x.

Kuva 4. 1 kuukauden altistus Pitkakoski.

K i d u k s i in k i i n t l y t t y 11 c dt t ; i l r J i s i u . J 7 4 x .

Kuva 5. 1 kuukauden altistus Keravanjoki.

Kiduslarnellit taipuneet ja jonkin verran lirnoittuneet 174x.

Kuva 6. 2 kuuJ<:auden al t_is Lu s Keravanjoki.

K i. d u s l am e ll 1_ t i. a 1 p 11 n e c::: t . l 7 4 "~ .

Kuva 7. Kontrollikidus. 2 kuukauden altistus Hirvijarvi.

Kidukset hiukan limoittuneet. 174x.

Kuva S. 2 kuukaudc"n (llti.stus Vanhankaupungin vesilaitos .

.K i d n s e pi t c c l j p (l. i k o in i 1· 1- on n u t . 1 ) 4 x .

•

Kuva 9. 2 kuukauden altistus Pitkakoski.

Kidusepiteelit jonkin verran irronneet ja taipuneet.l74x.

Kuva 10. 2 kuukauden aLtistus Pitkakoski.

1~ -L d u s r a k c n 11 c ! J a j k o i n t 1 1 h o u t. u n u t . l 7 4 x .