22015

Länsi-Suomen pilottihankkeella voitu jo suojata lapsia

Poliisiylijohtaja: "Medialta ei pysty piiloutumaan"

Salpausselän syyttäjänvirasto

palkittiin

SISÄLTÖ

Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle

Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi

Päätoimittaja Pilvi Isotaluspilvi.isotalus@oikeus.fi

ToimitussihteeriMaria Turkiamaria.turkia@oikeus.fi

Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi

2/20155.6.2015

KUVA

: PI

LVI I

SOTA

LUS

Poliisihallitus vieraili Valtakunnasyyttäjänvirastossa 13.4.2015. Vierailulla

poliistarkastaja Jenni Juslén ja valtionsyyttäjä Tea Kanganiemi luovuttivat

poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja valtakunnasyyttäjä Matti Nissiselle

esitutkinnan suunnittelutyöryhmän raportin ja suositukset. Mikko Paateron

eläköitymishaastattelu on tässä lehdessä sivulla 8.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Pääkirjoitus ……………………………………………………3

Pilottihankkeessa voitu jo suojata lapsia ……………………4

Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin ……………………7

Poliisiylijohtaja: "Syyttäjät menestyneet yleensä hyvin poliisirikosten tutkinnanjohtajina" …………………………8

EU:n tiedustelu vakaasti suomalaisissa käsissä …………… 10

Eurojust-päätöksen artikla 13; Ilmoittamiskynnys alas! … 12

Näin syntyi syyttäjälaitoksen strategiakartta …………… 13

Sihteerien Aslak …………………………………………… 14

Ravistelemalla tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin ……… 16

Akkusastoori uudistuu - ilmoittaudu toimituskuntaan … 18

Kirjaesittelyt ……………………………………………… 20

Ensikertalaisena OHK:n vuosikokouksessa ……………… 21

Henkilöstö ………………………………………………… 22

Kannen kuva: Valtiokonttori, kuvaaja: Lauri RotkoKuvassa Salpausselän syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo

Toivola, hallintosihteeri Aira Laari, kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Hä-meenlinna ja syyttäjänsihteeri Tuija Repo, Lappeenranta (vas.).

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

3

PÄÄTOIMITTAJALTA

Pilvi Isotalus

Leuka rintaan ja kohti uusia muutoksiaMikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Näin lohdutan ystäviäni, jotka kamppaile-

vat uuden edessä. Ja tottahan se on, muutoksia tapahtuu koko ajan, isoja ja pieniä. Eräs työkaverini jopa uskoo, että jos muutosta ei itse aktiivisesti etsi, elämä sysää eteen-päin joka tapauksessa. Muutoksia on ja tulee olemaan, hyvässä ja pahassa. Aina ei myös-kään voi tietää, vaikka jostakin ensin kielteiseltä tuntuvasta muutoksesta seuraisi jotain myönteistä. Toki muutos voi myös johtaa kriisiin, mutta siitäkin me nousemme.

Ihmismielellä on tapana sopeutua muutokseen pikku hiljaa. Tunteet tulevat järjen pe-rässä. Mietitäänpä vaikka uuden asunnon hankkimista. Aluksi voi olla todella vaikeaa

ajatella asuvansa jollain uudella asuinalueella. Pian Vantaa alkaa kuitenkin tuntua ihan yhtä hyvältä vaihtoehdolta kuin Pohjois-Helsinki. Kohta Vantaa tuntuukin oikeastaan juuri oikealta asuinpaikalta. Silti vielä muuttaessakin epäilyttää, että olikohan tämä nyt oikea ratkaisu, kun naapurit metelöivät ja seinässä on pieni halkeama. Lopulta viihdyt uudessa kodissasi, pidät naapureistasi ja olet täysin vantaalainen. Siellähän on paremmat lenkkimaastotkin!

Työelämä on nykyisin täynnä muutoksia, eikä vähiten syyttäjälaitos. Muutokset pe-lottavat ja epäilyttävät, ja joillekin meistä hyökkäys tuntuu olevan paras puolustus.

Muutosvastarinta on luonnollista, ja uudet asiat herättävät paljon kysymyksiä: Miten opin käyttämään uusia sähköisiä työvälineitä? Mitä tapahtuu, jos päällikkö vaihtuu? Pys-tynkö keskittymään työhöni uusissa toimitiloissa? Missä on paikkani uudessa organisaa-tiossa? Säilyykö asemani erikoissyyttäjänä? Kaikki tämä askarruttaa sinua tai työtoveriasi juuri nyt.

Kuitenkaan mikään organisaatio ei menesty pitkällä aikavälillä ilman kykyä uudis-tua. Maailma muuttuu koko ajan, ja meidän on pysyttävä siinä mukana. Digitalisaa-

tio edellyttää AIPAa, tehokkuusvaatimukset organisaatiouudistusta ja vesivahingot uu-sia toimitiloja. Muutokseen suhtautuminen etenee eri ihmisillä eri tavalla. Toiset alkavat nopeasti toivoa ja odottaa uutta, toisissa herää enemmän pelkoa ja ahdistusta. Ajan kulu-essa ja tiedon lisääntyessä tunteet etenevät yleensä hyväksymiseen, ja lopulta uusi tilanne nähdään mahdollisuutena parempaan.

Muutoksia kohdatessa on hyvä tiedostaa oma kykynsä sopeutua ja tapansa reagoida. Hyväksi havaitsemani tapa on myös käydä asiaa läpi muiden muutoksen kohtee-

na olevien kanssa. Avoimella keskustelulla ja ajatusten vaihdolla voi itsekin nähdä omien epäluulojensa taakse. Tai ehkä pystyt kääntämään toisen pelot toiveeksi valoisammasta tulevaisuudesta.

Annan myös oman panokseni siihen, että muutoksia tapahtuu. Siirryn Rikosseuraa-muslaitoksen viestintäpäälliköksi heinäkuussa ja näin ollen siirrän myös päätoimit-

tajan kapulan eteenpäin. Olen viihtynyt syyttäjälaitoksessa erinomaisesti, kiitos siitä ja lämmintä kesää kaikille! m

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

4

Lastenasiaintalo-toimintamalli käynnistyi maailmanlaajuisesti vuonna 1985 USA:n Alabamassa, jossa perustettiin ensimmäi-

nen National Children’s Advocacy Center. Sen perusti syyttäjä Robert E. Dramer. NCAC on kouluttanut työhön yli 54 000 ammattilaista ja hoitaa Yhdys-valloissa noin 250 000 hyväksikäyttötapausta vuo-sittain. USA:sta malli levisi ensin Islantiin vuonna 1998 ja sen jälkeen muualle Eurooppaan.

Varsinais-Suomessa on nyt pilotoitavana hanke, jota kutsumme LASTA-hankkeeksi. Se alkoi vuo-den 2012 loppupuolella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) neuvoteltua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa hankkeen toteuttamisesta erityisvastuualueella (ERVA). Tämän jälkeen hank-keeseen sitoutuivat paikallinen poliisilaitos, syyt-täjänvirasto, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, Turun yliopistollisen sairaalan TYKSin so-siaalipediatria sekä Turun, Kaarinan ja Raision las-tensuojelut. Kyseessä on sosiaali- ja terveysministe-riön, sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteinen poikkihallinnollinen hanke, jota koordinoi ja johtaa THL. Ylimpänä LASTAn organisaatiossa on oh-jausryhmä, sille raportoiva alueellinen johtoryhmä sekä suunnittelutyön tehnyt, pilotointityötä tekevä projektiryhmä.

Hankkeen päämääränä on lastenasiaintalotoi-minnan käynnistäminen Suomessa. Lastenasiain-

talotoimintaa pilotoidaan vuosina 2014‒2016 alu-eellisesti TYKSin erityisvastuualueella. Asukkaita alueella on noin 867 500 ja kuntia 60. Alue on maantieteellisesti haastava, koska se käsittää koko Varsinais-Suomen ja Satakunnan sekä Pohjanmaal-ta rannikkokaistaleen aina Vaasan pohjoispuolelle Pietarsaareen saakka.

Lopullisena tavoitteena on alueellisesta pilotoin-nista saatujen tutkimus- ja arviointitietojen perus-teella ottaa lastenasiaintalotoiminta valtakunnalli-sesti käyttöön vuonna 2017.

TAVOITTEENA TEHOKAS PROSESSI

Pilotoinnin suunnittelutyö valmistui keväällä 2014. Lähtökohtana on, että alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneisiin väkivaltarikos- ja seksuaali-rikosepäilyihin liittyvistä prosesseista vastuussa ole-vien viranomaisten toimintaa koordinoidaan ja kes-

Lastenasiaintalo vähitellen koko maahan

Pilottihankkeessavoitu jo suojata lapsiaSuomessa luodaan uuteen ajattelutapaan perustuvaa mallia, jolla autetaan ja tuetaan seksu-aalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn uhriksi joutuneita lapsia. Samalla toteutetaan epäillyn rikoksen tutkinta ja rikosprosessi. Hanketta pilotoidaan Varsinais-Suomessa.

m KihlaKunnansyyttäjä jouKo saario, länsi-suomen syyttäjänvirasto

Tavoitteena on ottaa lastenasiaintalotoiminta

valtakunnallisesti käyttöönvuonna 2017.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

5

kitetään. Viranomaisprosesseissa tarvittavia tietoja jaetaan ja arvioidaan moniammatillisessa yhteistoi-minnassa lapsen edun, oikeuksien toteutumisen ja oikeusturvan edistämiseksi.

Yksi projektin päätavoitteista on parantaa esi-tutkinnan laatua ja nopeutta viranomaisyhteistyöl-lä, esitutkintaa vaarantamatta ja lapsen etu huomi-oon ottaen. Toinen tavoite on varmistaa lapselle ja perheelle annettava tuki ja apu, jotta mahdollises-ta rikoksesta tai sen selvittämisestä aiheutuisi mah-dollisimman vähän haittaa. Kolmas tavoite on lasten somaattisten tutkimusten tekemiseen liittyvien käy-täntöjen selkeyttäminen siten, että pääsy korkeata-soisiin tutkimuksiin varmistuu ja näiden tutkimus-ten laatu on erotusdiagnostisesti korkeatasoista.

KOORDINAATTORI KANNATTELEE LASTA JA PERHETTÄ

Pilotointi tehdään ottamalla LASTA-hankkeen mallin mukaisesti hoidettavaksi todellisia poliisin tietoon tulleita, uusia rikosepäilyjä. Poliisi tuo pro-jektiryhmän rinnalla toimivan LASTA-työryhmän viikoittaiseen kokoukseen edellisen viikon aika-na poliisille ilmoitettuja tapauksia. Poliisi ja syyttä-jä ovat voineet etukäteen neuvotella niiden ohjau-tumisesta hankkeeseen. Alussa tapaukset on rajattu niihin, joissa uhrina oleva lapsi tai nuori asuu Turun, Kaarinan tai Raision alueella. Työryhmään kuuluu lastentautien erikoislääkäri (sosiaalipediatri), Turun sosiaalipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä, oi-keuspsykiatrian tutkimusyksikön psykologi, jutun tutkinnanjohtaja tai hänen sijaisenaan tutkija, syyt-

täjä sekä kolme hankkeeseen palkattua LASTA-työntekijää, joita kutsutaan myös koordinaattoreiksi (ammateiltaan sosiaalityöntekijä, perheterapeutti ja psykologi). Rikosepäilyistä on aina tehty lastensuo-jeluilmoitus, ja kokoukseen on kutsuttu myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. LASTA-hank-keella on TYKSissä omat toimitilat, joissa koor-dinaattorit työskentelevät ja viranomaiskokoukset pidetään.

Lapsen tilannetta ja rikosepäilyä käsitellään ko-koukseen saatavan laajahkon tiedon pohjalta. Tietoa tuovat sosiaaliviranomainen, TYKSin sosiaalipedi-atria, poliisi ja syyttäjä ‒ kukin omista tiedostois-taan. Mahdollisuus käsitellä lapsen ja hänen per-heensä tietoja on järjestetty niin, että työryhmän asema on rinnastettu oikeuspsykiatristen yksiköiden viranomaisverkostoon. Kokouksessa sovitaan alus-tavasti esitutkintatoimista, mahdollisista somaat-tisista tutkimuksista, lastensuojelun toimista niin, etteivät ne vaaranna esitutkintaa jne. Jos poliisi ja syyttäjä ovat heti jutun tultua poliisille päättäneet, että lapsen kuuleminen on tehtävä oikeuspsykiat-rian yksikössä, poliisi tekee virka-apupyynnön suo-

LASTAn projektiryhmä. Videoyhteydessä puheen-

johtaja, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä, edessä

lastatyöntekijät Arja Ahonen, Aini Nybergh ja Terhi

Punna, takana lastensuojelun juridinen asiantuntija

Eeva Valjakka, psykologi Johanna Pirinen, syyttäjä

Jouko Saario ja kokouksessa vieraillut aluejohtoryh-

män pj, ylilääkäri Jussi Mertsola. Kuvasta puuttuvat

poliisin ja sosiaaliviranomaisen edustajat.

Esitutkinnan laatua ja nopeutta halutaan parantaa.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

6

raan yksikköön, ja sen verkostoneuvotteluun kutsu-taan LASTA-työntekijä.

Kun juttu saapuu hankkeeseen, koordinaattori ottaa sen hoitaakseen. Koordinaattorin tehtävä on kannatella lasta tai nuorta ja hänen perhettään ri-koksen esitutkinnan, siihen kuuluvien toimenpi-teiden ja oikeusprosessin läpi. Hän myös vähentää sitä hämmennystä, joka lapselle ja perheelle aiheu-tuu erilaisista toimista, kun mahdollisesti useatkin viranomaiset seuraavat rikosepäilyä ja lapsen suoje-lun tarvetta. Lisäksi koordinaattori välittää tietoa vi-ranomaisten välillä ja edesauttaa niiden välistä kon-sultaatiota. Koordinaattorin tehtävä ei ole käsitellä lapsen tai perheen kanssa itse rikosepäilyä. Hän pyr-kii välttämään siitä keskustelemista, eikä hän aina-kaan ota kantaa epäilyyn eikä neuvo lasta ja huolta-jia asiassa.

39 JUTTUA, MONESSA USEITA LAPSIA

Hankkeeseen on loppusyksystä 2014 alkaen otettu 39 eri juttua (tilanne huhtikuun 2015 alussa). Mo-nessa näistä on ollut asianomistajan asemassa enem-män kuin yksi lapsi. Noin kymmenessä tapaukses-sa on ollut kyse jonkinasteisesta seksuaalirikoksesta. Muut ovat olleet pahoinpitelytapauksia.

Suuri osa pahoinpitelyistä on perhepiirissä ta-pahtuneita väkivaltaepäilyjä, ja niissä väkivalta on pääosin ollut suhteellisen lievää. Näissäkin jutuissa on viranomaiskokouksessa kuitenkin monessa tapa-uksessa kuultu lapsen elinympäristön erittäin huo-lestuttavista piirteistä. Erityisesti lastensuojelu on päättänyt puuttua niihin riippumatta siitä, mihin esitutkinta johtaa. Siten työ on ollut lapsen edun kannalta tärkeää, kun otetaan huomioon, että pro-sessi on edennyt hyvin nopeasti rikosilmoituksen kirjaamisesta. Lapsen turvallisuuden varmistaminen ja hänen suojaamisensa mahdollisilta tulevilta vaka-vilta teoilta on tärkeysjärjestyksessä ykkösenä.

HAASTEENA ETÄISYYDET JA RESURSSIT

Pilotoinnissa on paljon haasteita edessä. Jotta han-ke voidaan ottaa valtakunnalliseksi toimintamal-liksi, sitä on kokeiltava TYKSin koko ERVA-alu-eella. Alue on maantieteellisesti mittava. Kuntia on otettava mukaan niin paljon, että pitkien etäisyyk-sien mahdollinen ongelma nähdään ja ratkaistaan. Alueella on useita puhtaasti ruotsinkielisiä kuntia, ja kielikysymys tuo omat haasteensa.

Edellä kuvattu tapa hoitaa epäiltyä rikostapausta on osoittautunut pilotoinnissa hyväksi. Sen kääntei-senä puolena on syyttäjän ja poliisin ajankäytön on-gelma, koska kuvattu tapa on vaatinut huomattavas-ti työaikaa. Syyttäjänvirastosta on tähän mennessä ollut kokouksissa mukana vain tämän jutun kirjoit-taja. Hankkeen laajentumisen myötä työ edellyttää useamman syyttäjän osallistumista.

Hankkeen ohjausryhmä otti hiljattain kantaa resurssiongelmaan. Ohjausryhmän mukaan viran-omaiskokoontuminen ei ole mahdollista jokaisessa tapauksessa, koska voimavarat ovat rajalliset. Toi-mintatapoja on myös muutettava esimerkiksi niin, että kokouksia hoidetaan videoitse.

Projektilla ja sen pilotoinnilla on vielä pal-jon työtä edessään. Mallin toimivuus tulee varmis-taa, ennen kuin sitä voidaan soveltaa koko maassa. Haasteisiin pitää vastata, ja mallista pitää saada sel-lainen, että se mahdollisimman pitkälle ajaa lapsen etua. m

Lisäksi koordinaattori välittää tietoa viranomaisten välillä.

Lapsen turvallisuuden varmistaminen ja hänen suojaamisensamahdollisilta tulevilta

vakavilta teoiltaon tärkeysjärjestyksessä ykkösenä.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

7

Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin

Toimiva keskustelukulttuuri ja mutkaton vuorovaikutus

Systemaattinen kehittämistyö lämpimän ja tu-loksellisen työkulttuurin luomiseksi toi tänä

vuonna Valtiokonttorin myöntämän Kaiku-palkin-non Salpausselän syyttäjänvirastolle. Kaiku-palkin-to on tunnustus sellaiselle valtion organisaatiolle tai työyhteisölle, joka on suunnitelmallisesti ja tuloksia tuottavasti kehittänyt työhyvinvointia ja työsuojelua.

Voittaja saa tunnustuspalkinnoksi kuvanveistäjä Juhani Saksan suunnitteleman Kaiku-pöllön, joka symboloi elämänviisautta, tietoa ja kokemusta. Li-säksi voittaja saa 10 000 euroa työhyvinvoinnin tai työsuojelun jatkokehittämiseen organisaatiossaan.

Perusteluissaan Valtiokonttori listaa, että Sal-pausselän syyttäjänvirasto on onnistunut systemaat-tisella kehittämistyöllä luomaan lämpimän ja tulok-sellisen työkulttuurin, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Viraston toiminta raken-tuu keskustelukulttuurin ja kaikkia toimijoita kos-kevan mutkattoman vuorovaikutuksen varaan. Vi-rastossa korostetaan, että minkään asian hoitaminen ei ole kiinni muodollisuuksista vaan arjen toimivuu-desta. Palkintoraadin mielestä erityisen arvokasta on

ollut yhdessä toimimisen kulttuurin rakentaminen käytännönläheisesti.

Lisäksi viraston johtamisessa ymmärretään kuuntelemisen ja henkilökohtaisen vuorovaikutuk-sen merkitys. Johto arvostaa omaa henkilöstöään ja luottaa siihen. Esimiehet työskentelevät kuukausit-tain aluetoimistoissa paneutuen kyseisen toimipis-teen asioihin täysipainoisesti.

Arvostavalla johtamisella ja pienten, arkisten työhyvinvointitekojen politiikalla on onnistuttu käynnistämään vahva positiivinen kierre, joka näkyy sekä toimintaa että henkilöstöä kuvaavien tunnus-lukujen erinomaisena tasona ja kehittymisenä. Sal-pausselän syyttäjävirastossa työhyvinvointi on mu-kana tulostavoitteissa, johtamisen vuosikellossa ja raporteissa. Johtoryhmä käsittelee henkilöstö-, työ-hyvinvointi- ja työsuojeluasioita säännöllisesti.

Valtiokonttorin tiedotteessa sanotaan, että vi-rasto on oman sloganinsa ”Salpausselän syyttäjän-virasto – pykälää parempi” arvoinen. Toimintatavat rakentavat sitoutuneisuutta ja työn mielekkyyden tunnetta koko henkilöstölle. m

Valtiokonttorin pää-

johtaja Timo Laitinen

jakoi Kaiku-palkinnon

19.5.2015 Valtio Expo

-tilaisuuden yhteydessä

Helsingissä. Palkintoa

olivat vastaanottamassa

johtava kihlakunnan-

syyttäjä Jarmo Toivola

(vas.), hallintosihteeri

Aira Laari, apulaispääl-

likkö Mirva Hilander,

Kouvola, kihlakunnan-

syyttäjä Jyri Nikander,

Hämeenlinna ja syyttä-

jänsihteeri Tuija Repo,

Lappeenranta. KUVA

: VA

LTIO

KON

TTO

RI, K

UVA

AJA

, LAU

RI R

OTK

O

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

8

”Oikeastaan käsittämättömän hyvin”, arvioi poliisiylijohtaja Mikko Paatero syyttäjä-tutkinnanjohtajien menestymistä poliisirikos-jutuissa yleensä. Hän perustelee vastaustaan sillä, että syyttä-jätutkinnanjohtajilla ei välttämättä ole varsi-naista tutkinnanjohtajan koulutusta, kuten vastaavia tehtäviä hoitavilla poliiseilla.

”Syyttäjätutkinnanjohtajat voisivat kuitenkin vielä enemmän erikoistua juuri poliisirikoksiin. He voi-sivat silloin kouluttautua nimenomaan tutkinnan-johtajan tehtäviin nykyistä enemmän”, Paatero lisää.

Hän tietää, mistä puhuu. Paljon on ehtinyt muuttua siitä, kun Paatero yli 40 vuotta sitten aloitti nimismiehenä. Poliisin ja syyttäjän tehtävien eriy-tyminen alkoi 1990-luvulla, ja nykyisin yhteistyö syyttäjien ja poliisin välillä on hyvin systemaattista.

”Näkemykseni mukaan yhteistyö on hyvis-sä kantimissa. Myös poliisi tekee työtä oikeuden-käyntiä varten. Poliisin näkökulmasta on äärimmäi-sen tärkeää, että syyttäjä on mukana jo esitutkinnan aikana.”

Paatero toivoo, että aluejaot poliisilaitosten ja syyttäjänvirastojen kesken olisivat yhteiset. Muun muassa sitä kautta yhteistyötä voitaisiin tehdä te-hokkaasti ja taloudellisesti ‒ nykyisin nimenomaan taloudellisesti.

”Oikeusprosessia pitäisi pyrkiä lyhentämään kaikilla mahdollisilla keinoilla.”

ISOISSA POLIISIRIKOSJUTUISSA KEHITETTÄVÄÄ

Paatero näkee poliisirikosten tutkintajärjestelmässä myös kehitettävää.

”Haasteet tulevat vastaan isoissa jutuissa, kuten nyt ovat olleet Aarnion tapaus ja Epriin (epäilty-jen rekisteri) liittyvä juttu. Isojen juttujen kohdalla järjestelmää tulisi kehittää niin, että tutkinnanjoh-tajilla olisi omaa henkilöstöä, jota voisi käyttää jut-tujen tutkintaan. Ei niin, että tutkijat tulevat josta-kin toisesta poliisiorganisaatiosta aina erikseen yhtä juttua varten, kuten nyt tapahtuu. Kyllä nämä ju-tut osoittavat, että järjestelmää ei ole mietitty tar-peeksi tällaisia juttuja varten, mikä näkyy erityisesti Epri-jutussa.”

”Nyt kannattaisi kiihkotta miettiä, mitä isojen juttujen kanssa pitäisi tehdä.”

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero:

"Syyttäjät menestyneet yleensä hyvin poliisirikosten tutkinnanjohtajina"mviestintäpäälliKKö pilvi isotalus

CURRICULUM VITAENimi: Paatero, MikkoVirkanimike: PoliisiylijohtajaSyntymäaika: 01.06.1948Virkaura: Nimismies, Noormarkun nimismiespiiri 1972–1979

Nimismies, Piikkiön nimismiespiiri 1980–1984

Nimismies, Kaarinan nimismiespiiri 1985–1992Lääninpoliisineuvos, Turun ja Porin lääninhallitus

1992–1997Lääninpoliisijohtaja, Länsi-Suomen lääninhallitus

1997–2008

Poliisiylijohtaja 15.8.2008–Harrastukset: Golf, koripallo, tennis

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

9

Kehitettävää olisi Paateron mie-lestä myös siinä, miten etenkin iso-jen poliisirikosjuttujen tutkinta al-kaa ja toisaalta siinä, kuinka pieniä juttuja menee syyttäjätutkinnanjoh-tajien käsiteltäväksi. Vaikka poliisiri-kosasioissa syyttäjät ovatkin hänestä menestyneet tutkintaa johtaessaan, olisi Paateron mielestä suuri virhe, jos tutkinnanjohtajuus siirrettäisiin eurooppalaisen mallin mukaan syyt-täjille kaikissa rikosasioissa.

”Miksi meidän pitäisi katsoa mallia muista maista, jos nykyinen systeemi toimii? Jos syyttäjistä teh-täisiin tutkinnanjohtajia kaikkiin juttuihin, tulisi lisää kustannuksia, rikosten selvittämistulokset puto-aisivat aivan varmasti, enkä näe sii-nä muutenkaan mitään järkeä. Myös syyttäjien riippumattomuus kärsisi.”

MEDIALTA EI PYSTY PIILOUTUMAAN

Paatero tunnetaan siitä, että hän on aina tavoitettavissa ‒ mediallekin.

”Se on ollut ihan tietoinen valin-ta. Mielestäni poliisin kannalta on hyvä, että lausutaan tuoreeltaan, ei-vätkä väärinkäsitykset pääse leviä-mään esimerkiksi sosiaalisessa me-diassa. Pyrin tällä myös helpottamaan muuta poliisikuntaa. Media ei ole ollut ainakaan pahoillaan tästä käytännöstä. Kiitosta olen saanut siitä näihin päiviin saakka.”

Vuosien varrella median kanssa toimiminen on tullut tutuksi, ja pääasiassa kokemukset ovat olleet myönteisiä.

”Sen olen oppinut, että medialta ei pysty piilou-tumaan, eikä kannatakaan. Mediaa ei pysty hallit-semaan. Median kautta voi kuitenkin nostaa esille positiivia asioita.”

VASTAKKAINASETTELUSTA OPPII ENITEN

Paatero kokee oppineensa kaikista vastaan tulleista kriiseistä. ”Vastakkaisasettelusta oppii eniten. Se saa aina pohtimaan, onko oma kanta varmasti se oikea.

On hyvä, jos työpaikalla tuodaan ja uskalletaan tuo-da julki myös eriäviä mielipiteitä.”

Seuraajalleen poliisiylijohtaja vinkkaa, että teh-tävässä menestyy, jos on hyvä paineensietokyky. ”Jos provosoituu, on jo hävinnyt.”

”Toivon uuden poliisiylijohtajan keskustelevan ja kiertelevän yksiköissä. Tärkeitä ovat myös hyvät sidosryhmäverkostot ja kansainvälinen yhteistyö.”

Paateron viimeinen työpäivä oli 3. kesäkuuta. Kesäkuun alussa häneltä ilmestyi vielä 10-sivui-nen muistio ”Näkökulmia poliisin tilasta ja tulevai-suudesta”. Varsinaiset eläkepäivät alkavat elokuussa. Hän sanoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin, vaikka isoja juttuja on ilmassa. Nyt jää aikaa rakkaille har-rastuksille, golfille ja tennikselle ‒ ehkä myös Twit-terille ja sisäistä turvallisuutta pohtiville taustaryh-mille, hän lupaa. m

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero jää

virallisesti eläkkeelle elokuun alussa,

mutta lupaa jatkossakin osallistua sisäistä

turvallisuutta pohtiviin taustaryhmiin.KU

VA:

PILV

I ISO

TALU

S

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

10

EU:n tiedusteluanalyysikeskus EU INT-CEN sijaitsee Brysselin keskustassa osoit-teessa, jota ei juuri luetteloista löydy. Ra-

kennuksen seinistä on myös turha etsiä nimilaattaa. Vain talon ulkopuolella kiertelevät rynnäkkökivää-rimiehet viittaavat siihen, että sisätiloissa harjoite-taan EU-toimintaa – mutta tällaisia rakennuksia on Brysselissä paljon.

Taksikuski löytää kuitenkin helposti perille. Turvatoimet ovat tiukat. Puhelimet, tietokoneet ja muistitikut jäävät aulaan säilöön. Saattaja johdatte-lee vierailijat läpi lukittujen ovien, viraston suoma-laisen johtajan huoneeseen.

TIEDUSTELUTIEDON ANALYYSIKESKUS

Ilkka Salmi, Suojelupoliisin virkavapaalla ole-va päällikkö, on johtanut EU INTCENiä kevääs-tä 2011 lähtien. Keskus on osa EU:n ulkosuhde-hallintoa (EEAS), ja sen tehtävänä on tuottaa ja välittää tiedustelutietoa EU-maiden päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Kyse on muun muassa ter-rorismin, verkkouhkien ja konfliktialueiden seuran-nasta sekä niihin liittyvien ilmiöiden analysoinnista. Keskuksen johtaja raportoi suoraan ulkosuhdehal-linnon ylimmälle johdolle ja EU:n ulkoministerille, italialaiselle Federica Mogherinille.

EU INTCEN ei ole operatiivinen tiedusteluelin vaan tiedustelutiedon analyysikeskus. Operatiivi-nen toiminta on jäsenmaiden vastuulla. Keskuk-sella on kuitenkin toimivat yhteydet jäsenmaiden tiedusteluviranomaisiin, Suomessa muun muassa. Suojelupoliisiin.

EU INTCEN ei toimi sotilastiedustelun alalla. Sitä varten EU:lla on oma elimensä, EUMS Intelli-gence Directorate, jolla silläkin on suomalainen johta-ja, kontra-amiraali Georgij Alafuzoff. EU:n tiedus-telu on siis vakaasti suomalaisissa käsissä.

HISTORIA ALKAA 1990-LUVUN LOPULTA

Keskuksen historia juontaa juurensa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muodostamiseen sekä korkean ulko- ja turvallisuuspoliittisen edustajan tehtävän perustamiseen 1990-luvun lopulla. Kor-kean edustajan Javier Solanan toimiston yhteyteen perustettiin vuonna 2002 EU:n tilannekeskus Sit-cen. Sitä vahvistettiin vuonna 2006 jäsenmaiden tur-vallisuuspalveluista lähetetyillä terrorismin torjun-nan asiantuntijoilla. Tämä mahdollisti muun muassa jäsenmailta saatuun tiedustelutietoon perustuvien uhka-arvioiden laatimisen päättäjien käyttöön.

Vuonna 2007 aloitettiin yhteistyö sotilastiedus-teluviranomaisten kanssa ja siihen liittyvä yhteisten raporttien laatiminen.

EU:n tiedustelu vakaasti suomalaisissa käsissäBrysselissä on osoitteita, joita ei luetteloista löydy. Yhdessä niistä torjutaan turvallisuusuhkia monien lukittujen ovien takana.

m valtionsyyttäjä juha-miKKo hämäläinen

Tällä hetkellä painopiste onterrorismin ja

kyberuhkien torjunnassa.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

11

Kun Lissabonin sopimus tuli voimaan, kes-kuksen toiminta siirrettiin ulkosuhteiden kor-kean edustajan alaisuuteen. Aluksi tehtävää hoiti Lady Catherine Ashton ja nyttemmin siis Federica Mogherini. Vuodesta 2011 kes-kus on ollut osa ulkosuhdehallintoa ja rapor-toinut ulkosuhteiden korkealle edustajalle.

500 SALAISTA RAPORTTIA VUOSITTAIN

Nykyisin keskus tuottaa vuosittain vajaat 500 luottamukselliseksi tai salaiseksi luokiteltua raporttia. Kyse voi olla keskipitkän tai pit-kän aikavälin tiedusteluarviosta, räätälöidystä briefing-raportista, tiettyyn teemaan liittyväs-tä raportista, yhteenvedosta tai uhka-arviosta.

Raporttien sisältö perustuu jäsenmail-ta saadun tiedustelutiedon, julkisista lähteis-tä saadun tiedon sekä vierailujen yhteydessä omakohtaisesti saadun tiedon yhdistelyyn ja analysointiin.

Tällä hetkellä painopiste on terrorismin ja kyberuhkien torjunnassa. Myös Ukrainan tilanne on viime aikoina työllistänyt keskusta. m

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja valtionsyyttäjä

Juha-Mikko Hämäläinen tutustuivat EU:n tiedustelu-

analyysikeskukseen johtaja Ilkka Salmen (oik.) johdolla.

KUVA

: MAT

TI N

ISSI

NEN

Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelman

suorittaneita juhlittiin 6.5.2015 Valtakunnan-

syyttäjänvirastossa. Tilaisuudessa piti puheen

apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Todistus jaettiin seuraaville kihlakunnansyyt-

täjille: Maija Aarto, Kaisa Ahla, Sami Asikainen,

Mirva Hilander, Tanja Kalliola, Hanna Kankaala,

Pia Kuittinen, Matleena Laakso, Marjo Leppänen,

Jenni Louhenperä-Kivinen, Niklas Lundqvist,

Esa Luomala, Niina Merivirta, Virpi Niemelä,

Sini Paavola, Matti Poikonen, Matti Päivärinta,

Tiia Rinne, Päivi Salminen, Minna Salonen,

Heidi Savurinne ja Noora Virta – osa heistä

kuvissa.

Todistuksenosaamisestaansaivat…

KUVA

T: M

ARI

A T

URK

IA

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

12

KUULUMISIA EUROJUSTISTA

Eurojust-päätöksen artikla 13

Ilmoittamiskynnys alas!Eurojust-päätöksen artikla 13 koskee syyttäjän tiedonsiirtovelvollisuutta Eurojustille.Tietojen siirtymisestä hyötyvät Eurojustin lisäksi syyttäjät ja esitutkintaviranomaiset.

m suomen Kansallinen jäsen harri tiesmaa

Eurojust-päätöksen vaikealukuinen artik-la 13 on ehkä hieman unohtunut syyttäjän työn lukuisien velvoitteiden ja priorisointien

keskellä. Ilmoituskynnyksen voi kuitenkin huoletta pitää matalalla.

Ilmoituksen voi tehdä merkittävissä, monen-keskisissä kv-liitynnäisissä asioissa silloinkin, kun artiklan tarkoittamaa velvollisuutta ei ole. Syyttäjän näkökulmasta on tärkeää tehdä ilmoitus esitutkin-nan varhaisvaiheessa, koska Eurojustin tietokannas-ta (CMS) löydetyt liittymät muissa jäsenvaltioissa oleviin tutkintoihin auttavat

• rajaamaan ja kohdentamaan tutkintaa• arvioimaan esitutkinnan ja syyteharkinnan

siirtämistä• ehkäisemään oikeudellisten konflik-

tien syntymistä (ne bis in idem, kaksois-rangaistavuus, positiiviset ja negatiiviset toimivaltaristiriidat)

• arvioimaan yhteisen tutkintaryhmän perus-tamisen tarvetta.

Eurojustin näkökulmasta ilmoitusten tekeminen on tärkeää, koska

• ilmoitus toimii varhaisena hälytyksenä mahdollisesta Eurojustiin saapuvasta jutus-ta ja vähentää kiireen riskiä jatkossa

• ilmoitusten kautta Eurojustin tietokantaan kirjautuu automaattisesti henkilötietoja, joiden määrän kasvaessa mahdollisuus link-kien löytymiseen kasvaa ajan myötä

• vain tekemällä ilmoituksen Eurojus-tin tietokantaan saadaan tietoa toistuvista oikeudellisista ongelmista täytäntöönpa-noissa. Kun Eurojustin deskien henkilöstö

vaihtuu, ongelmista ei jää pysyvää muisti-jälkeä Eurojustiin. ”Todistettu” ongel- mien toistuvuus on edellytyksenä esimer-kiksi kollegion kirjallisen, ei-sitovan, mut-ta poliittisesti painavan oikeudellisen mie-lipiteen antamiselle (EJ-päätöksen 7 [2] artikla)

• yhteisten tutkintaryhmien tuloksista ilmoit-taminen parantaa Eurojustin asiantunte-musta parhaista käytännöistä ja oikeudellis-ten ristiriitojen selvittämisestä.

Tärkeimpiä ilmoitettavia kv-liityntäisiä asioita ovat • törkeä ihmiskauppa• törkeä huumausaineiden salakuljetus• törkeä rahanväärennys• törkeä rahanpesu• valvottu läpilasku• jutut, joissa voidaan olettaa syntyvän

toimivaltaristiriitoja• toistuvat täytäntöönpano-ongelmat jonkin

jäsenvaltion kanssa.

Jos kyseessä on JR-juttu, kvalifiointia ei tarvita. Laki listaa muitakin rikoksia, mutta niissä suomalaiset rangaistusmaksimit ovat niin alhaiset, että ilmoi-tusvelvollisuus ei laukea. Sen sijaan erityisen vaka-vat EU-intresseihin kohdistuvat rikokset kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin riippumatta rangais-tusmaksimeista ja -nimikkeistä. Tulkintatilanteissa Eurojustiin voi aina olla yhteydessä ilman muodol-lisuuksia. m

Kaavake ja ohjeita intrassa: Kv-asiat > 7. Eurojust > Artikla 13 -ilmoitus

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

13

Näin syntyi syyttäjälaitoksen strategiakartta

Syyttäjälaitoksen strategiatyöpaja järjestettiin

4.–5.5.2015. Tarkoituksena oli 13 hengen voimin

tiimityönä rakentaa pohja syyttäjälaitoksen strate-

giakartalle. Valtionhallinnon organisaatiot luovat

omat kartat nyt ensimmäistä kertaa liittyen valtion

tulosohjausmallin uudistamiseen.

Strategiakarttoja hyödynnetään visualisoinnin, pri-

orisoinnin ja johtamisen välineinä. Työpajan jälkeen

luonnos syyttäjälaitoksen strategiakartaksi toimitet-

tiin oikeusministeriölle. Karttaluonnos löytyy intrasta

VKSV:n johtoryhmän pöytäkirjan 7/2015 liitteistä.

Tarkoitus on, että syyttäjänvirastoissa ei enää

tehdä omia karttoja. Yhteinen koko syyttäjä-

laitoksen strategiakartta riittää. Hyvin suun-

nitellun työpajan aikana tehtiin ryhmätöitä,

keskusteltiin ja visioitiin tulevaa.

Ylhäällä työn touhussa johtava kihlakunnan-

syyttäjä Jarmo Toivola (vas.) ja valtionsyyt-

täjä Jukka Rappe. Oikealla strategiakarttaa

täyttävät johtava kihlakunnansyyttäjä Tove

Myhrberg ja valtionsyyttäjä Olavi Lippu.

KUVA

: MAT

TI N

ISSI

NEN

KUVA

: PIL

VI IS

OTA

LUS

KUVA

: PIL

VI IS

OTA

LUS

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

14

Sihteerien Aslak

Kuntoa, vertaistukea javerkostoitumistaKymmenen sihteerin porukka syyttäjälaitoksesta osallistui noin vuoden mittaiseenAslak-kuntoutukseen, joka päättyi kuluneena keväänä. Neljällä viikon mittaisellakylpyläjaksolla kokeiltiin monenlaista liikuntaa ja rentoutumista, testattiin ja mitattiin,käytiin antoisia keskusteluja sekä hiottiin kehittämiskohteita konkreettisiksi suunnitelmiksi.

m syyttäjänsihteeri seija pihl, sisä-suomen syyttäjänvirasto

Pitkien matkojen ja vaatimattomien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi muutama kuntou-tuja joutui tulemaan Siuntioon jo sunnuntai-

iltana, jotta ehti maanantaiaamun tunnille. Ensim-mäiselle jaksolle tulo olikin mielenkiintoinen, kun kolme sihteeriä poistui matkalaukkuineen junasta Siuntiossa. Ei ollut asemaa, ei taksia eikä edes tak-sin puhelinnumeroa. Parin lenkkeilijän opastamina pääsimme onnellisesti perille taksilla, joka oli sattu-malta lähistöllä.

Osa sihteereistä oli toisilleen vanhoja tuttuja, ja elleivät olleet, tulivat kyllä tutuiksi. Ryhmähenki oli mahtava, ja se vain parani vanhetessaan. Kävimme antoisia keskusteluja muun muassa tehtävistämme, työoloistamme ja niiden kehittämisestä.

Työfysioterapeutti kävi tarkastamassa kunkin osallistujan työpisteen. Paikka kuvattiin ja mitattiin, ja kuvia analysoitiin ryhmänohjaajan kanssa.

SAIMME MYÖS YKSILÖLLISTÄ OHJAUSTA

Kaikilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaa-miseen esimerkiksi työfysioterapeutin, psykologin, lääkärin ja ravintoterapeutin kanssa. Monenlaista liikuntaa oli tarjolla. Saimme tutustua esimerkik-si kuntonyrkkeilyyn, kahvakuulaan, keppi- ja pallo-jumppaan, jousiammuntaan, vesijuoksuun ja tans-

siin. Kehonhuoltoakaan ei unohdettu. Erilaiset rentoutusmenetelmät tekivät tehtävänsä, eikä nuk-kumatti ollut niillä tunneilla kaukana.

Marraskuun jakson yhteistyöpäivään oli kutsuttu osallistujien esimiehet, ja suurin osa heistä noudat-ti kutsua. Päivän aikana käsittelimme ryhmätyönä kurssin aikana ilmenneitä kehittämiskohteita ja hi-oimme niitä konkreettisiksi suunnitelmiksi.

Koska kurssin tavoitteeksi on määritelty muun muassa työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen paraneminen, päätimme virkistää esimiesten muistia esittämällä ”Aslak-räpin” Chee-kin Kuka muu muka -kappaleen sävelin.

EDISTYMISEN SEURANTA PALKITSI

Kurssin alussa ja lopussa mitattiin elämänlaatua, työkykyindeksiä, terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja stressiä sekä arvioitiin unettomuuden haitta-astet-ta. Kuntotestit saivat useimmilla aikaan ainakin hi-kipisaroita ja huohotusta, ja jälkeenpäin jopa kävely tuotti joillekin tuskaa muutaman päivän ajan. Yli-määräisenä ohjelmana kävimme vielä maksullises-sa InBody-testissä eli kehon koostumusanalyysissä.

Aslakin päätteeksi oli kiinnostavaa ja palkitsevaa verrata tuloksia vuoden takaisiin. Selvisi, että pie-nikin liikunnan lisääminen ja ruokailutottumusten

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

15

parantaminen näkyivät tuloksissa. Moni oli kiinnit-tänyt huomiota siihen, mitä syö ja että syö riittävästi.

SAIMME AIKAA KESKITTYÄ ITSEEMME

Vaikka kurssijaksot olivat nopeatempoisia, meillä oli aikaa myös rauhoittua ja keskittyä itseemme. Ei ollut huolta arkirutiineista. Ennen kaikkea olimme tehneet työtä oman mielemme kanssa.

Kädentaitojakin pääsimme harjoittamaan, kun viimeisellä jaksolla kävimme omalla ajallamme hel-mikurssilla. Luovuus kukoisti, ja parissa tunnissa jo-kainen valmisti omannäköisensä helmet.

Vähäisimpänä kurssin antina ei voi pitää verkos-toitumista, sen tuomaa vertaistukea ja merkitystä ar-jessa. On ihan eri asia kilauttaa toiseen virastoon tu-tulle kuin ventovieraalle.

Kuntoutuskurssit muuttavat muotoaan. Toivot-tavasti kuitenkin saman laitoksen henkilökunta pää-see jatkossakin keskenään samaan kuntoutukseen. Jatkokurssia odotellessa. m

Aslak-räp

”Kuka on aina paikalla? SIHTEERI!Kuka osaa kaikki ohjelmat? Kuka muu muka, kuka muu muka, SIHTEERI!Kuka hoitaa tornit ja saavit? SIHTEERI!Kuka keittää kahvit? Mieti sitä!Kuka hoitaa kaikki asiakkaat? SIHTEERI!Kuka pitää huolta kunnostaan? SIHTEERI!Kuka siivoaa keittiön? Mieti sitä!Kuka jaksaa aina kuunnella? SIHTEERI!Kuka on yleismies Jantunen? SIHTEERI!Kuka tarvii lisää liksaa? SIHTEERI!Kuka pitää viraston pystyssä? Kuka muu muka, kuka muu muka, SIHTEERI!Kuka haluaa elävänä eläkkeelle? SIHTEERI!Kuka tarvii arvostusta? ME!”

Osallistujia sihtee-

rien Aslakissa oli eri

syyttäjänvirastoista

ja Valtakunnansyyt-

täjänvirastosta.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

16

MIETEKYNNYS

Ravistelemalla tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin”Olet hakenut Aslak-kuntoukseen. Tänä vuonna 2014 hakijoita oli 24, joista valitsimme 10.Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun”. MITÄ ¤%())(&/%#¤ tämä on??!!!Olin raivoisa.

m marianna semi, länsi-uudenmaan syyttäjänvirasto

Minua ei valittu Kelan kuntoutukseen. Olin päätöksen saatuani paitsi tyrmis-tynyt, myös välittömästi työhön kykene-

mätön. Olin saanut neuvoja Aslakin käyneiltä ja sen jälkeen suurennellut hakemukseen vaivojani ja tun-teitani. Olin käyttänyt hakemukseeni kallista työ-aikaa. Siellä olivat Kelassa lukeneet minun yksityi-syyttäni ja sitten päättäneet, että juu, ei oteta tätä, liian terve. Ja kuultuani, KETKÄ sinne olivat pääs-seet, katsoin päätöksen olevan väärä. Olin katkera.

Päätös olisi kannattanut lukea loppuun, sillä se jatkui: ”Koska ran-nalle jääneitä hakijoita oli niin pal-jon, on Terveystalo yhdessä Kelan kanssa päättänyt hakea teille paik-kaa TYK-kuntoutuksessa.” HÄH? Kelan sivuilta löytyi asiasta niukat tie-dot, mutta sen verran selvisi, että tykki-läinen on todella sairas ihminen. Töissä vihjail-tiin, että jos niin sairas olet, pystytkö edes tekemään tätä työtä. Prosessi eteni etanan vauhtia. Vuoden lo-pussa ei paikkaa vielä ollut, ja kyseltiin jo, täytyykö minulle pitää kuntoutusviikkoja vapaana kalenteris-sa, että aiotko lepäillä muuten vaan vai? Sitten soitti syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja ja kysyi, pääsinkö minä. Hän oli päässyt. Olin kateellinen.

Tarina kärsimyksistäni voisi jatkua, mutta lopul-ta sain päätöksen, jossa minut oli hyväksytty TYK-kuntoutukseen. Kesto kuusi viikkoa puolentoista vuoden aikana. Tämä oli elämäni lottovoitto, muuta ei enää tulisi. Soitinpa syyttäjäyhdistyksen puheen-johtajallekin kehuakseni onneani. Hän ilmoitti, että ymmärrätkö sinä nyt sitä, että tälle kurssille on hy-

väksytty vain niitä, joiden parasta ennen -päivä on jo mennyt, mutta yrittävät vielä ravistelemalla saa-da vähän tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin. Pöh. Olin välinpitämätön.

Tänä vuonna ovat menossa historian viimeiset Aslakit ja TYKit. Tilalle tulee Aura, lyhyempikes-toinen kuntoutusmuoto. Auran suunnittelu on vielä alussa, mutta saattaa olla, että Auraan päässyt työn-tekijä on aamupäivän töissä ja kuntoutuu iltapäi-

vän. Yöpymiset ovat muutaman päivän ker-rallaan. Esimiehen on tarkoitus sitoutua

tiiviiseen yhteistyöhön Aurassa olevan alaisensa kanssa.

Aslak- ja TYK-kurssit sisältävät nytkin esimiespäivän. Omani käsit-ti luokassa istumista: kuuntelimme

muutaman luennon, teimme ryhmä-työn ja opimme kaikkea työtekijän hy-vinvoinnin edistämisestä. Paikalla oli

Terveystalon työterveyden ylilääkäri, VKSV:sta Christer Lundström ja tietysti minun päällikköni. Olin tyytyväinen.

Nykyajan haasteet niille, joilla on työpaikka, ovat moninkertaistuneet. Työntekijän jaksamista täytyy seurata varsin tarkasti, koska on totisinta totta, että uupumisen huomaaminen sen varhaisessa vaiheessa ehkäisee poissaoloja.

Jos joku uupuu työssään monen kuukauden ajan esimiehen sitä huomaamatta, sellaisen työntekijän saaminen takaisin riviin on pitkän sairausloman ta-kana. Tilastoja seurataan, koska jonkin jutun, hiljal-leen yhä useamman, viipyminen työlistalla voi tar-koittaa monia asioita: juttuun ei saa tartuttua, ei ymmärrä, ei jaksa, ei osaa.

Tälle kurssille on hyväksytty vain

niitä, joiden parasta ennen -päivä on jo

mennyt.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

17

MIETEKYNNYS

Henkilöllä itsellään voi olla päinvastainen kä-sitys töidensä rästiytymisestä, ja hän syyttää sii-tä esimiestään, työkaveria tai järjestelmää käsittä-mättä, että on vain uupunut tai tarvitsee työssään mentoria, joka ruotii vaikealta tuntuvasta jutusta yksinkertaisemman.

Minun TYK-kurssini on tässä tapauksessa ku-ten Aslak, paitsi paljon parempi. Myös ryhmäläiset ovat parempia kuin Aslak-ryhmäläiset, jorka aloit-tivat samoihin aikoihin ja kuuluvat siis siihen ryh-mään, johon minua ei huolittu. Aslak-ryhmä kutsuu meitä Öky-Tykyksi. Öky, koska meillä on hienom-pia ihmisiä ja siksi, että Aslak kestää vain vaivaiset neljä viikkoa, kun me tykkiläiset nautimme kuntou-tusta kuusi viikkoa. Olen myös kuullut, että minun ryhmäni kuntoluokitus on erinomainen, kun taas aslakkilaiset ovat kovan työn edessä, ennen kuin li-haskuntotestissä pärjäävät. Tsemppiä heille, tarvit-sevat sitä!

Kuusi viikkoa vain minulle! Kaksi viikkoa olen tänä vuonna suorittanut. Täysihoitoa, mitä minulle nyt kuuluu -kertomuksia psykologille, kuntotestiä, lääkäriä, ohjattua vesiliikuntaa, salitreeniä, venytys-tä, ulkoilua, itsetuntemusta enneagrammien avul-la. Hyvää ruokaa, ainoana miinuksena se, että pitää itse viedä astiat kärryyn. Keskellä päivää hyppytun-teja, jolloin pitää kahdestikin kävellä ulkona aurin-gossa, maata pötköttää puistonpenkillä ja ihmetellä. Olen rentoutunut.

Olen luvannut olla kirjoittamatta ryhmästämme nimillä.

Meillä on Vantaalta johtava kihlakunnansyyttäjä. Hän on niin hyvässä kunnossa, että ei saanut sykettä kohoamaan ollenkaan polkupyöräergometritestissä. Hän myös venyy hyvin – vantaalainen ilmiö, kos-ka myös Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja venyy.Välillä ihmettelen, mihin he tarvitsevat kuntoutusta. Olen venymätön.

Sitten meillä on yksi tamperelainen, hän osa-si jo ensimmäisellä viikolla ottaa jalkahoidon, me muut vasta toisella viikolla. Mainitsen sen täs-sä, koska keskellä päivää on ylellistä hoidattaa jalkojaan. Tamperelainen oppi kuntoutuspaikkam-me pohjapiirustuksen heti ja osaa johdattaa meidät aina oikeaan paikkaan. Hän tekee lisäksi maailman herkullisimman näköiset aamiaisleivät – liian mon-ta noin energiapitoisuutta arvellen, joten aion kol-mannella viikolla pyytää yhden itselleni. Olen arvostava.

Sitten on sellainen pitkä mies Helsin-gistä, leveät har-tiat, niistähän minä aina tyk-kään. Hän on vähän itsekäs, tarjouduin nimit-täin tukihenkilök-si hänen henkilökoh-taiselle psykologin käynnilleen, mutta hän ei halunnut. Eikä halun-nut uskoutua minulle käynnin jälkeenkään. Olin kummissani.

Lahdesta tulee sellainen pitkä ja vaalea nainen. Hän on kova tyttö nukkumaan, mutta jaksaa pelata tennistä ja sulkapalloa määrättömästi. Hän ei myös-kään osallistu meidän muiden asiattomiin puheisiin kuntoutuspaikan vetäjistä (miehistä), mikä on mi-nusta esimerkillistä. Mainitsen senkin, että miehet eivät myöskään puhu asiattomia. Olen asiaton.

Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajakin kuntou-tuu. Hän oli kanssani lihaskuntotestissä ja veteli kai-ken erinomainen-luokkaan ilman, että hikipisaraa-kaan valui. Perään lähdimme vielä cross fit -tunnille – sehän on oppikoulusta nykypäivään hilattu kär-simysnäytelmä, jossa jumppasaliin on vieri viereen laitettu pisteitä, joissa tehdään minuutin ajan kai-kenlaista rasittavaa sydämen hakatessa 190 lyöntiä minuutissa. Ensin askelkyykkyä, siihen perään hyp-pynaruhyppelyä, sitten jännehyppyä, sitä sadistista liikettä, jossa ponnistetaan kyykystä hypäten täyteen pituuteen kädetkin vielä ojentamalla. Syyttäjä, joka lähinnä hilaa sähköpoytäänsä yläasennosta alas ja vaihtaa lennossa satulatuolista ergonomia-asennet-tuun tuoliin, ei ole niitä sähäkämpiä jännehyppää-jiä. Ei syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajakaan kovin vieterinä jännehypellyt. Olimme huonoja.

Sitten on vielä toinen lahtelainen syyttäjä, joka juoksee kylpylän maastossa kahden kilometrin met-sälenkkiä niin, että kun itse lenkkiä kävelee, hän tulee kolmesti vastaan ensimmäisellä kierroksella. Epäilen hänen oikaisevan jostakin, koska hän hoi-taa niin isoja huumejuttuja, ettei ehdi kuin istua, jo-ten kunto ei voi olla kovin hyvä. Olen epäilevä.

Ryhmämme on hitsautunut yhteen. Lounaan ja päivällisen jälkeen istumme kahvikupit kädessä ja juttelemme. Illalla samaa takkatulen ja Jaffan seu-rassa kiireettömästi, aikaan pysähtyen. Jopa Pepsi

Hän on niin hyvässä kunnossa, että ei

saanut sykettä kohoamaan ollenkaan polkupyöräergometri-

testissä.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

18

MIETEKYNNYS

Maxia juodaan. Rentoutustunnilla me kaikki nu-kumme. Se on helppoa, kun alle saa patjan ja päälle tyynyn ja peiton. Rentoutus on yksi suosikkiteke-misistämme. Psykologin tunnilla meidän piti valita omat persoonallisuustyyppimme enneagrammeista, joista keskusteltiin. Tyypeillä oli numerot, ja kut-suimme toisiamme numeroilla. Olen seitsemän.

Seitsemän on kelpo ihminen, joka innostuu ja on viehättävä. Muutakin positiivista löytyy. Muut nu-merot ovat sitten sitä sun tätä. Suosittelen tutustu-mista enneagrammeihin, Googleen vaan.

Aslak-kuntoutuksen hyödyllisyydestä tehtiin muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tuloksena havaittiin, ettei Aslakista niin paljon hyötyä ole. Elämäntapamuutokset kestävät viikoista kuukau-siin, sitten ihminen palaa entiseen. Tämän tutki-muksen vuoksi Aslak varmaan lopetetaan, ja tilalle tulee tiiviimpi Aura. Kuitenkin, kun entisiä aslakki-laisia ja tykkiläisiä jututtaa, jokainen muistaa kurs-sin positiivisena: sai rauhassa keskittyä omaan itseen asiantuntijoiden opastuksella ja ryhmäytyä niin, että

jotkut kokoontuvat vieläkin. Kurssilta oli saatu elä-mäntapaoppeja, ruokavalistusta ja liikuntaohjeita, joista jokaiselle oli jäänyt jotakin matkaan. Aina-kin tietämys oli kasvanut, ja tuntui, että saadut opit oli aina välillä otettu käyttöön, rentouduttu omassa tiiviissä elämässä tai otettu vyötäröltä senttejä pois. Hakijoita riittää, joten tarvettakin on kuntoutuksel-le ollut.

Itselläni on jäljellä vielä neljä viikkoa TYK-kun-toutusta. Tieto näistä neljästä ylellisestä viikosta ilahduttaa, odotan seuraavaa jaksoa innolla. Ohjel-massa on melonta- ja pyöräilyretki, jotka teemme it-seohjautuen. Samalla viikolla mitataan sisäiset ras-vat ja polkaistaan pyörätestissä, jotta nähdään, onko kesällä saatu kohotettua kuntoa. Kaksi laihinta ai-koo laihduttaa muutaman kilon, en sano, ketkä. Toi-nen siksi, että olisi kevyempi pyöräilijä, toinen siksi, että näyttäisi nuoremmalta. Kaiken kaikkiaan sanoi-sin, että olen tykkiläinen onnentyttö ja otan kuntou-tuksesta irti kaiken, iloisena ja tyytyväisenä siitä, että minä sinne pääsin. Olen onnellinen. m

Akkusastoori-lehti on tarkoitus uudistaa tämän vuoden aikana. Lehti siirtyy pääasiassa verk-

kolehdeksi, mutta siitä julkaistaan kerran vuodessa painettu ja laajempi versio.

Päätös pohjautuu lehdestä tehtyyn ulkopuoli-seen arvioon ja viime vuoden lopulla toteutettuun lukijakyselyyn. Asia on ollut esillä myös Valtakun-nansyyttäjänviraston johtoryhmässä ja syyttäjälai-toksen yt-kokouksessa.

Suunnitelmana on, että verkkolehti ilmestyy en-simmäisen kerran ensi vuoden alussa julkisessa ver-kossa. Sähköinen lehti ilmestyy neljä kertaa vuodes-sa. Sitä markkinoidaan intran ja sähköpostin lisäksi Valtakunnasyyttäjänviraston Twitter-tilillä.

Akkusastoorissa ei enää ensi vuonna julkaista henkilöstö- yms. pikku-uutisia, vaan ne julkaistaan ainoastaan intrassa.

Sähköisen lehden lisäksi ilmestyy laadukas, vi-suaalisesti täysin uudistettu painettu Akkusastoo-ri kerran vuodessa. Painetun lehden ilmestymisaika

Akkusastoori uudistuu- ilmoittaudu toimituskuntaan

on aina alkuvuodesta (helmi-maaliskuu), ja painettu lehti korvaa jatkossa esitteen ja painetun toiminta-kertomuksen niin, että sen sisällössä tarjotaan toi-mitettujen juttujen lisäksi perustietoa syyttäjälaitok-sesta ja ajankohtaista, valikoitua tilastotietoa.

Ensimmäisen paperisen lehden ilmestymisen jälkeen toteutetaan lukijakysely, jolla mitataan uu-distuksen onnistumista. Ehdotus uuden lehden si-sällöstä ja ulkoasusta käsitellään syyttäjälaitoksen johtoryhmälssä ennen vuodenvaihdetta 2016. Jat-kossa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä on tarkoitus vielä pohtia, miten paikallisvirastojen roolia lehden teossa voitaisiin aktivoida.

Tavoitteena on kasata syyttäjälaitoksesta vapaa-ehtoisuuteen perustuva Akkusastoorin toimitus-kunta, jota vetäisi VKSV:n viestintäpäällikkö. Toi-mituskunnan tehtävänä olisi avustaminen juttujen ideoinnissa, kirjoittamisessa ja kuvittamisessa.

Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua vaikka heti: tiedotus.vksv@oikeus.fi m

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

19

AJANKOHTAISTA

Laki valtion vahingonkorva-ustoiminnasta (978/2014)

tuli voimaan 1.1.2015. Näin kes-kitettiin valtion viranomaisten aiheuttamien vahinkojen kor-vaamista Valtiokonttoriin. Lakia sovelletaan valtioon kohdistu-van vahingonkorvausvaatimuk-sen käsittelyyn, kun vaatimus tai kanne perustuu valtion vi-ranomaisen virheeseen tai lai-minlyöntiin tai toimintaan, josta valtio vastaa riippumatta mah-dollisesta tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.

Samalla kumottiin syyttäjälai-toksesta annetun lain (439/2011) 31§, jonka mukaan syyttäjälaitos-ta koskevat vahingonkorvausasiat käsitteli Valtakunnansyyttäjänvi-rasto. Ennen uuden alain voi-maantuloa valtion viranomaiselle esitettyyn vahingonkorvausvaati-mukseen sovelletaan vielä silloin voimassa olleita säännöksiä.

Kaikki Valtakunnansyyttäjänvi-rastoon tai suoraan paikalliseen syyttäjänvirastoon vuodenvaih-teen jälkeen tulleet vahingonkor-vausvaatimukset siirretään Valtio-

konttoriin. Sillä on yksinomainen toimivalta syyttäjälaitosta kos-kevissa vahingonkorvausasiois-sa. Ennen vahingonkorvausasi-an ratkaisemista Valtiokonttorin tulee varata sille viranomaiselle, jonka toimialalla vahinko on ai-heutettu, tilaisuus tulla kuulluk-si, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta.

Valtiokonttorin ja VKSV:n te-kemän sopimuksen mukaan Valtiokonttori lähettää kaikki lausuntopyynnöt Valtakunnan-syyttäjänvirastoon. VKSV hank-kii tarvittaessa lausunnon asiaa hoitaneelta paikallissyyttäjältä. Valtiokonttorin ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla. Rat-kaisuun tyytymätön voi nostaa kanteen valtiota vastaan käräjä-oikeudessa riita-asioista sääde-tyssä järjestyksessä. Tällaisessa oi-keudenkäynnissä valtiota edustaa Valtiokonttori.

Lisätietoja:Valtiokonttori.fi: Oikopolut - Korvaukset - Valtion vastuuseenperustuva vahingonkorvaus -Tietoa viranomaisille m

Vahingon- korvausasiatValtiokonttoriinValtiokonttorilla on nyt yksinomainen toimivalta myössyyttäjälaitosta koskevissa vahingonkorvausasioissa. Sen on kuitenkin varattava Valtakunnansyyttäjänvirastolle tilaisuus tulla kuulluksi. VKSV voi puolestaan pyytää paikallissyyttäjää lausumaan asiassa.

m neuvotteleva virKamies virpi jalKanen

Syyttäjälaitoksen johtoryhmä-käytäntö uudistuu syksyllä Syyttäjälaitoksen johtoryhmä-käytäntö uudistuu syksyllä 2015. Taustalla on syyttäjänvirastojen aiempaa tiiviimpi osallistuminen päätöksentekoon.

"Tärkein syy uudistukseen on virastojen päälliköiden osallisuu-den lisääminen koko syyttäjä-laitosta koskevaan päätöksente-koon", valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen perustelee.

Ensimmäinen uusi syyttäjä-laitoksen johtoryhmä kokoontuu 17.9.2015. Siinä on suppeam-man Valtakunnansyyttäjänviras-ton edustuksen lisäksi jäseninä neljä johtavaa kihlakunnansyyt-täjää, jotka kukin edustavat omaa, eri paikallisvisratoista koostuvaa "pooliaan".

VKSV:n asiat käsitellään jat-kossa omassa johtoryhmässä eril-lään koko syyttäjälaitosta kos-kevista asioista. Lisäksi kaikki päälliköt kokoontuvat kerran vuodessa koulutus- ja neuvotte-lupäivään, seuraavan kerran mar-raskuussa 2015. m

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

20

AJANKOHTAISTA

Kirjaesittelytm tietopalvelupäälliKKö Kirsti jaKobsson

Juha Peltomäki ja Kati Nappa:

Rikos meni verkkoon – näkökulmia

kyberrikollisuuteen ja verkko-

turvallisuuteen

Palvelunestohyökkäys, urkinta, laiton lataaminen, identiteettivarkaus… Ky-berrikollisuus kasvaa nopeasti, koska voitot ovat suuria ja niihin suhteutet-tuina riskit pieniä.

Myös moni suomalainen yritys on ollut palvelunestohyökkäysten koh-teena, ja aivan tavallinen ihminen voi joutua taloudellista etua tavoittelevi-en kyberrikollisten uhriksi. Haittaoh-jelmat ujuttautuvat arkeemme pää-telaitteidemme kautta. Sen myötä käyttäjätunnuksista ja salasanoista on tullut kauppatavaraa.

Selkeä perusteos käsittelee kyber-rikollisuutta ja -turvallisuutta. Se kuvaa maailman nopeaa muuttu-mista, työnteon siirtymistä verkkoon ja sitä, miten rikolliset hyödyntävät yhteiskunnan muutosta. Siinä arvioi-daan kyerrikollisuuden kehittymistä ja Suomen mahdollisuuksia edellä-kävijänä – ”puhtaiden verkkojen maana”. Teokseen on myös koottu lainsäädäntöä ja esimerkkejä todelli-sista verkkorikoksista.

Tekijät pyrkivät kuvaamaan, mistä ky-berrikollisuudessa on kyse, millaiset vaikutukset sillä on yhteiskunnan ja yksilön turvallisuuteen sekä miten siihen pitää suhtautua.

Uhan tiedostaminen ja siihen va-rautuminen kannattaa. Varovainen verkkokäyttäytyminen ja riittävä suo-jautuminen ovat ensisijaiset ja tehok-kaat keinot torjua kyberrikollisuutta.

ISBN 978-952-14-2395-6,

Talentum Media Oy 2015, 179 s.

Marko Forss:

Fobban sosiaalisen

median selviytymisopas

Nettipoliisi Marko Forss

kertoo: ”Sain tutkittavakseni

juttuja, joissa nuoret olivat

nimitelleet ja uhkailleet

toisiaan IRC-Galleriassa ja

ottaneet myöhemmin yhteen

kadulla. Nuoret myös kertoivat

tunnistaneensa esimerkiksi

pahoinpitelyyn syyllistyneen IRC-

Gallerian profiilista. Näin syntyi tarve

käydä palvelussa tsekkaamassa, mitä

nuoret siellä oikein puuhasivat, jonka

seurauksena keksin idean poliisipro-

fiilista.”

Forssin teos on uraauurtava läpileik-

kaus verkon pimeään puoleen. Siinä

käsitellään muun muassa nettikiusaa-

mista, koulu-uhkauksia, viharikoksia,

identiteettivarkauksia, petoksia, sek-

suaalirikoksia ja tekijänoikeusrikoksia.

Kirja on selviytymiskartta kaikille

somen peruskäyttäjille. Siitä löytyy

asioita selventäviä tosielämän esi-

merkkejä. Teos on myös käyttökelpoi-

nen työväline niin syyttäjille, poliisille

kuin tuomareillekin.

ISBN 978-952-289-142-6

Crimetime 2014, 300 s.

Harto Pönka:

Sosiaalisen median käsikirja

Sosiaalinen media on keskustelua,

verkostoitumista ja omaehtoista yh-

teisöllisyyttä. Tyypillistä sille on matala

julkaisukynnys, avoimuus ja käyttäjä-

lähtöisten ilmiöiden syntyminen.

Sosiaalisen median käsikirja kertoo,

mistä somessa on kyse: mitä käsit-

teellä tarkoitetaan, mitä sosiaalisen

median palvelut ovat, millaisia ilmiöitä

sosiaalisissa verkostoissa esiintyy ja

miten somessa kannattaa toimia. Kirja

käy läpi yleisimmät sosiaalisen median

palvelut, esimerkiksi Facebookin Twit-

terin, YouTuben, WhatsAppin, blogit,

wikit ja keskustelufoorumit.

Sosiaalisen median käsikirja on yleis-

teos kaikille somesta kiinnostuneille.

Mukana on asiantuntijoiden haastat-

teluja, joissa asiaa tarkastellaan eri

näkökulmista.

ISBN 978-952-291-090-5, Docendo Oy

2014, 230 s.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

21

Syyttäjänsihteeri Tanja Salin Länsi-Uuden-maan syyttäjänvirastosta osallistui OHK:n vuosikokoukseen ensimmäistä kertaa. Hän

oli kuullut OHK:sta jo vuonna 2008, mutta vasta 2014 hän tajusi liittyä yhdistykseen.

”Kokouksen kulku oli jouhevaa ja keskustelevaa, ilman suurempaa dramatiikkaa”, Salin kertoo.

Parasta päivien aikana oli hänen mielestään tu-tustuminen uusiin oikeushallinnon ihmisiin, eten-kin pääluottamusmies Pirjo Lappalaiseen ja syyttä-jänsihteeri Seija Paljakkaan. Salin tunsi, että hänet otettiin hyvin vastaan uutena osallistujana.

”Toivottavasti OHK voi vaikuttaa mahdollisim-man paljon kansliahenkilökunnan asemaan tässä jatkuvassa muutoksessa”, Tanja sanoo ja lisää, että hän haluaa antaa oman panoksensa ei vain yhdis-tyksen vaan koko työyhteisön puolesta. Tanja kiit-tää kaikkia vuosikokouksen järjestämiseen ja orga-nisointiin osallistuneita henkilöitä.

Lauantaina vuosikokousväellä oli mahdollisuus tutustua Tukholmaan. Jotkut nousivat turistibussiin, osa meni metrolla keskustaan. Kolea oli vielä ruot-salainen kevättuuli.

Tanja Salinilla arpaonni osui kohdalleen: hän voitti viikon Levin lomamaja Ohkelossa halu-amanaan ajankohtana vuonna 2016.

Seuraavassa vuosikokouksessa varmasti taas näh-dään! m

EnsikertalaisenaOHK:n vuosikokouksessaOikeushallinnon henkilökunta OHK ry:n vuosikokous pidettiin 20.2. - 2.3.2015Silja Serenadella. Ajankohtaisia katsauksia kuultiin sekä oikeushallinnosta ettäSuomen poliisipäällystöyhdistyksestä. Osanottajille oli tarjolla aamupalaa,buffet-tarjoilupöytää ja iltaruokailua.

m pirKKo hannele Kauppinen, oiKeushallinnon henKilöKunta ohK ry

Syyttäjänsihteeri Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjän-

virastosta on yksi OHK ry:n aktiiveista – toivottavasti

jatkossakin.

AK

KU

SAST

OO

RI

2/20

15

22

HENKILÖSTÖ

22

AK

KU

SAST

OO

RI

2|2

015

Nimitykset

ValtakunnansyyttäjänvirastoViestintäpäällikkö Virve Streng jatkaa hoitovapaalla 31.7.2016 saakka.Ma. viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus on nimitetty Rikos-seuraamuslaitoksen viestintäpäälliköksi 20.7.2015 lukien. Valtioneuvosto on nimittänyt Piia Vottosen valtionsyyt-täjäksi (Suomen kansallinen jäsen Eurojustissa) 1.8.2015–31.7.2019.Korkeakouluharjoittelijat:Noora Mäki 4.5.–3.7. ja 3.8.–2.9.2015 Mikko Teppola 1.6.–31.8.2015Milla Korkeakoski 4.5.–3.8.2015.

Helsingin syyttäjänvirastoKaisa Ahla ma. kihlakunnansyyttäjä 1.8.–31.12.2015Satu Pomoell ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Toni Pörsti ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7. –31.12.2015Sonja Varpasuo ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Elina Karvo ma. kihlakunnansyyttäjä 1.8.–31.12.2015Miska Kuoppamäki ma. kihlakunnansyyttäjä 1.9.–15.12.2015Krista Mannerhovi ma. kihlakunnansyyttäjä 9.9.–31.12.2015Patrik Voss-Lagerlund ma. kihlakunnansyyttäjä 1.6.–31.10.2015Hannes Salovaara ma. apulaissyyttäjä 1.5.–31.10.2015Gita Jafari ma. apulaissyyttäjä 1.8.2015–31.1.2016 ja syyt-täjänsihteeri 1.6. – 15.7.2015Riina Karma ma. syyttäjänsihteeri 1.4.–30.6.2015Noora Väätäinen ma. syyttäjänsihteeri 1.9.–31.12.2015Magdaleena Hillner ma. syyttäjänsihteeri 1.9.–31.12.2015

Sisä-Suomen syyttäjänvirastoHeidi Nieminen ma. kihlakunnansyyttäjä 18.7.–31.12.2015Lauri Tammiaho ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.2015–29.2.2016Alma Elonheimo ma. kihlakunnansyyttäjä 18.7.–31.12.2015

Itä-Suomen syyttäjänvirastoJuha Aarnio ma. apulaissyyttäjä 1.5.–31.10.2015.

Oulun syyttäjänvirastoSuvi Kangas ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015

Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoJuha Hannila ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Marina Aalto ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Sonja Buddas ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Antero Olli ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Kati Lindholm ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Maija Päivinen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.4.–31.12.2015

Eeva Ahola ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Katri Heinonen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.6.–31.12.2015Pieti Kannala ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Pauliina Vikki ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015.Virva Ylén ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Annukka Juntunen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Johanna Tauriainen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015Anna-Maija Kulmala ma. apulaissyyttäjä 1.5.–30.10.2015Catharina Skog ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016Niina Keinänen ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016Elina Hintsala ma. syyttäjänsihteeri 1.4.–31.12.2015Susanna Hartikainen ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016

Virkavapaudet

Helsingin syyttäjänvirastoKihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala 1.8.2015–25.7.2016Kihlakunnansyyttäjä Satu Pomoell 1.7.–31.12.2015Kihlakunnansyyttäjä Janne Pitkävirta 1.7.–30.9.2015Kihlakunnansyyttäjä Tarmo Tanner 1.7.–31.10.2015Kihlakunnansyyttäjä Jussi Kivi 1.5.–30.6.2015Kihlakunnansyyttäjä Anneli Parkkonen 1.8.–18.12.2015 ja 1.4.–6.11.2016Syyttäjänsihteeri Tuula Hiltunen 1.8.–31.10.2015, 1.5.–30.9.2016 ja 9.4.–31.7.2017

Oulun syyttäjänvirastoKihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen 16.9.–31.12.2015

Vuorotteluvapaat

Salpausselän syyttäjänvirastoJohtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola24.7.–31.10.2015 ja 22.2.–31.5.2016

Oulun syyttäjänvirastoRiitta Kauppila 1.5.–9.8.2015, sijaisena Tiina Veteläinen

IrtisanoutuminenAhvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoMaakunnansyyttäjä Frida Isaksson 14.7.2015 lukien

EläkkeelleItä-Uudenmaan syyttäjänvirastoSyyttäjänsihteeri Anja-Riitta Menna 1.9.2015Itä-Suomen syyttäjänvirastoSyyttäjänsihteeri Merja Parviainen 1.8.2015Syyttäjänsihteeri Marja-Leena Mäenharju 1.9.2015Sisä-Suomen syyttäjänvirastoKihlakunnansyyttäjä Pentti Hiidenheimo 1.5.2015Syyttäjänsihteeri Margit Santakallio 1.5.2015 Syyttäjänsihteeri Anneli Tammela 1.8.2015Syyttäjänsihteeri Terhi Viikki 1.6.2015

AK

KU

SAST

OO

RI

2/2

015

23

HENKILÖSTÖ

23

AK

KU

SAST

OO

RI

2|20

15

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kävi 30.3.2015

Kuopiossa, jossa kihlakunnansyyttäjä Veli-Matti Heiskaselle

luovutettiin Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki.

Syyttäjälaitoksen yhteinen päihdeohjelma on hyväksytty ja löytyy intrasta

Syyttäjälaitoksen yhteinen päihdeohjelma on hyväksytty 20.5.2015, ja se tulivoimaan 1.6.2015. Ohjelman tavoit-teena on turvallinen ja terveellinen työpaikka jokaiselle työntekijälle. Päihdeohjelman on laatinut syyttäjälaitoksen työhyvin-vointi- ja työsuojelutoimikunta. Se on käsitelty syyttäjälai-toksen yhteistoimintakokouksessa.Päihdeohjelma löytyy intrasta: Etusivu » Henkilöstöasiat » Työhyvinvointi ja työsuojelu » Päihdeohjelmat » Syyt-täjälaitoksen päihdeohjelmaOhjelmaan liittyvät lomakkeet löytyvät syyttäjälaitoksen lomakkeista intrasta.

***

Työtyytyväisyyskysely syyttäjälaitoksessa

Syyttäjälaitoksessa seuraava tytötyytyväisyyskyselytoteutetaan 9.–26.10.2015. Kyselyssä jokaisella syyttäjälaitoksen työntekijällä on mahdollisuus antaa arvionsa mm. syyttäjälaitoksen joh-tamisesta, oman työnsä sisällöstä ja haasteellisuudesta, palkkauksesta, saamastaan kehittymisen tuesta, työilma-piiristä ja yhteistyöstä, työoloista, tiedonkulusta ja syyttä-jälaitoksen työnantajakuvasta.Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johta-misen ja kehittämisen väline, jolla seurataanvuosittain työyhteisön tilaa ja kehitystä.

Syyttäjälaitoksesta

osallistui tänä vuon-

nan kaksi joukkuetta

yritysmaratonviestille

22.5.2015: Salpausse-

län syyttäjänviraston

joukkue (kuvassa) tuli

maaliin ajassa 3:14:42

ja Valtakunnansyyttä-

jänviraston joukkue

ajassa 3:35:54..Kuvas-

sa Salpausselän jouk-

kueesta 6/10: Mikko

Koli (vas.), Hanna Kan-

kaala, Matti Päivärin-

ta, Anu Lahtela, Kaisa

Hallenberg-Roine ja

Minna Riski. KUVA

: MA

RIA

TU

RKIA

Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi

PL 333, 00181 HELSINKI

vksv.fi

ISSN-L 2242-7384ISSN 2242-7384 (Painettu)ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)

Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 31.8.2015