Diabetes ja lääkäri...koski palkittiin Albert Renold palkinnolla (siitä enemmän sivulla 12). Minulla on monta vuotta ollut kunnia kirjoittaa pääkirjoitus juuri EASD kokouksen

• Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet

• Hoitokäytäntö ja jatkuva glukoosinseuranta

• HUSin munuaispotilaiden digihoitopolut

Diabetes ja lääkäri

4 ❘ 2019 ❘ joulukuu48. vuosikerta

Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi

Lihavuusleikatun ruokavalio:

pieniä annoksia säännöllisin väliajoin

Minua huolettaa, että saan...

Sydäninfarkti Sydänongelmat

ei top5 huolenaiheei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista

mahdollistahyvin mahdollista

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

53 %25 %

22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau-delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla

Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys

Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %7 % 13 %

10 %9 %

7 %8 %7 %

7 %

56 %

Tyypin 2 diabetesta sairastaa arvioiden mukaan jopa lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja diabeetikoidenmäärä lisääntyy jatkuvasti.1) Liitännäissairaudet, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, tunnetaan tyypin 2diabeetikkojen keskuudessa kuitenkin huolestuttavan huonosti. Tuore tutkimus osoittaa, etteivät diabeetikotole huolissaan liitännäissairauksista, vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat tyypin 2 diabeetikkojen yleisinkuolinsyy. Liitännäissairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla olisi merkittävät vaikutukset niin yksilöillekuin yhteiskunnallekin.

Diabeetikolla on ei-diabeetikkoon verrattuna jopa nelinkertainen

riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen, kuten valtimotautiin,

sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.2) Diabetespoti-

laat eivät kuitenkaan ole tietoisia tästä riskistä. Yli puolet (53 %)

diabetes potilaista ajattelee, ettei sydänsairauksilla ja diabeteksella

ole yhteyttä, mikäli verensokeriarvot ovat hallinnassa. (KUVA 1)

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten potilaiden tietoisuus

liitännäissairauksien riskeistä on alhaisempi kuin muissa maissa.

Tutkimus osoitti, että diabetespotilaat kaipaavat enemmän tietoa

sairauteensa liittyen. Vastaajista 59 prosenttia haluaisi lisää tietoa

liitännäissairauksista.3) Puutteellinen tietotaso voi johtaa siihen, että

liitännäissairaudet tulevat diabetespotilaalle täytenä yllätyksenä.

Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta

Hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneistä hoito-

muodoista huolimatta, sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä tyy-

pin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy. Tutkimuksen mukaan jopa

yli puolet (56 %) suomalaisista tyypin 2 diabetespotilaista ei kui-

tenkaan ole tietoisia siitä, että heillä on korkeampi riski sairastua

sydän- ja verisuonisairauksiin. Samaan aikaan puolella potilaista

on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesteroli-

taso. Sen sijaan verensokeriarvot ja painonhallinta huolestuttavat

potilaita enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Diabetes-

potilaista 62 % ei pidä sydän infarktia ja 56% sydänongelmia top

5 huolenaiheenaan. (KUVA 2) Pelkästä sokeritasapainosta huoleh-

timinen ei kuitenkaan anna riittävää suojaa sydäntapahtumilta.4)

Erityistä ennenaikaisen kuoleman riskiryhmää ovat tyypin 2 dia-

beetikot, joilla on todettu sydän- ja verisuonisairaus. Hyvä hoito

voi pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskejä.

Lähteet

1. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edition. Brussels, Belgium: International Diabetes Federation; 2015. Available from: www.diabetesatlas. org/(Last accessed: May 2016).

2. World Heart Federation. Diabetes as a risk factor for cardiovascular disease. Available at: www.world-heart-federation.org/cardiovascular- health/cardiovascular-disease-risk-factors/diabetes. Last accessed January 2017.

3. Diabetes patient market research Finland. GfK. December 2016.

4. Standards of Medical Care in Diabetes-2017: Summary of Revisions. Diabetes Care. 2017;40(Suppl 1):S75-S87.







53 %25 %

22 %




ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %7 % 13 %

10 %9 %

7 %8 %7 %

7 %

56 %

Diabetes ja lääkäri

Linkkejä lääketietoon

Sisältö

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, [email protected], LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, [email protected] ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, [email protected] ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Jussi Nousiainen, [email protected], toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, [email protected] ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: markkinointikoordinaattori Keiju Telford, p. 050 310 6621, [email protected] ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteeri Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, [email protected] ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen etu hinta 15 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma • PAINO: Arkmedia Oy ❘ 48. vuosikerta ❘ ISSN-L 1455-7827 ❘ ISSN 1455-7827 (Painettu) ❘ ISSN 2242-3036 (PDF)

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa uDiabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti. Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Sivun 3 kuvat: Shutterstock

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

4 Ajankohtaista: Diabetesbarometri 2019: Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa – yhä useampi siirtyy yksityislääkärin hoitoon

5 Pääkirjoitus: Sateen jälkeen on poutasää Carol Forsblom

6 Seuraamo

9 Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet – kysy, kuuntele ja tutki Sari Mäkimattila

14 Jatkuvan glukoosinseurannan tulee kuulua hoitokäytäntöön Markku Saraheimo ja Stig Attvall

18 Tukea pitkäaikaissairaan lääkeneuvontaan Päivi Kiviranta ja Katri Hämeen-Anttila

22 Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka on vuoden diabetesvaikuttaja

24 HUS rakensi Munuaistaloon laajan palvelukokonaisuuden – Omilla digipoluilla Virpi Rauta

28 Lihavuusleikatun ruokavalio: Tue muutoksissa, seuraa säännöllisesti Marjo Rantala

30 Koulutusta

Fimean sivuille on koottu terveydenhoidon eri ammattiryhmille kohdennettua lääketietoa pitkäaikaissairaiden potilaiden neuvonnan tueksi.







53 %25 %

22 %




ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %7 % 13 %

10 %9 %

7 %8 %7 %

7 %

56 %







53 %25 %

22 %




ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %7 % 13 %

10 %9 %

7 %8 %7 %

7 %

56 %

28

18 9 Outo oire?

Diabeteksen lisäsairauksien kirjo on laaja. Potilasta kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, kun hän kertoo uusista tai erikoisista oireistaan.

Pieninä annoksina Lihavuusleikatun ruokavalio muuttuu leikkauksen jälkeen. Syömisessä olennaista ovat pienet annokset ja säännöllinen ateriarytmi.

Ajankohtaista

Diabetesbarometri 2019:Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa – yhä useampi siirtyy yksityislääkärin hoitoon

Diabeetikoiden määrä ei kasva enää Suomessa hallitsemattomasti, mutta iäkkäiden diabeetikoiden määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Osa sairastuneista hakeutuu yksityiseen terveydenhuoltoon, koska julkiselta puolelta vastaanottoaikoja on vaikea saada.

Vuonna 2018 Suomessa oli 204 572 diabetesta sairasta-vaa eläkeikäistä, melkein 17 000 enemmän kuin vuonna 2016. Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Terveydenhuollon säästöjen seurauksena yhä useampi diabeetikko on siirtynyt käyttämään yksityisen diabetes-lääkärin palveluita, koska julkisesta terveydenhuollosta on vaikea saada vastaanottoaikoja.

Tiedot käyvät ilmi Diabetesliiton tekemästä Diabetes-barometri 2019 -selvityksestä. Julkaisuun pääsee sivulta www.diabetes.fi/diabetesbarometri.

- Jos terveyskeskus ei vedä, diabetesta sairastavat aikuiset joutuvat turvautumaan yksityisiin terveyspal-

veluihin tai jäävät ilman tarvittavaa ohjausta, hoitoa ja seurantaa. Diabeteksen hyvä hoito olisi kuitenkin ensi-arvoisen tärkeää kalliiden lisäsairauksien välttämiseksi, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.

Hyvä hoito tuo säästöjäDiabeetikolla itsellään on vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta. Monet kunnat ovat muun muassa rajoittaneet tyypin 2 diabeetikoiden tarvitsemien verensokerimit-tareiden ja -liuskojen saatavuutta entistä enemmän. Joillakin paikkakunnilla hoitotarvikkeita ei anneta tyypin 2 diabeetikoille enää lainkaan.

- Omahoidosta säästäminen on hyvin lyhytnäköistä. Tässä on kysymys suuren ihmisryhmän elämänlaadusta ja yhdenvertaisuudesta. Riittävä omahoidon tuki, oma-hoitovälineiden saatavuus muun tavoitteellisen hoidon rinnalla ovat tehokkaimmat keinot vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksia ja diabeetikoiden tarvitsemia ohjaus- ja seurantakäyntejä. Lisäsairaudet tulevat todella kalliiksi, Ilanne-Parikka sanoo.

Diabetesliiton opas äitiysneuvoloiden käyttöön. Tarkoitettu jaettavaksi raskausdiabetekseen sairastuneille.

Diabetesliiton julkaisemaan oppaaseen on koottu vastauksia yleisimpiin raskausdiabetesta koskeviin kysymyksiin. Painopiste on ruokavalio hoidossa. Ateriaesimerkkeihin on merkitty hiilihydraattipitoisuudet. Mukana on kymmenen grammaa hiilihydraattia sisältävien ruoka-annosten luettelo. Se auttaa päivän aterioiden koostamisessa, kun tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman hyvin hallinnassa.

Raskausdiabetes

Tilaukset: www.diabetes.fi/d-kauppa

– pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

• Koko A5, 24 sivua• Hinta 5 euroa

Raskausdiabetes– pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

5Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Pääkirjoitus

Sateen jälkeen on poutasääCAROL FORSBLOM

Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Barcelonassa Euroopan diabetestutkimusseuran (EASD) kokouksen aikana samana päivänä, jona Timo Otonkoski palkittiin Albert Renold palkinnolla (siitä enemmän sivulla 12). Minulla on monta vuotta ollut kunnia kirjoittaa pääkirjoitus juuri EASDkokouk sen jälkeen, ja palkintoja on vuosien varrella satanut. Pelkään kuitenkin, että lähivuosina on odotettavissa poutasäätä. Kyse ei ole pelkäs

tään ilmastonmuutoksesta, vaan siitä, että Suomessa on tällä hetkellä enää muutama tutkija, joka lähivuosina voi saada arvostetuimpia EASDpalkintoja. Sen jälkeen on valitettavasti hiljaisempaa.

Seuraavan sukupolven monet potentiaaliset diabetestutkijaseniorit siirtyivät muun muassa lääketeollisuuden pariin. He ovat luoneet myös diabetekseen liittyviä hienoja uria Suomessa ja ulkomailla. Ne kliiniset tutkijat, jotka ovat onnistuneet saamaan akateemisen viran, ovat juuttuneet byrokratian ja opetuksen rattaisiin klinikan lisäksi. Tutkimukseen ei ole aikaa (eikä ehkä rahaakaan). Monet ovat myös jääneet suurten kansainvälisesi tunnettujen huippututkijoiden varjoon, eikä uusia tutkimusryhmiä ole syntynyt entiseen tahtiin.

Kaikki eivät välttämättä halua tutkijoiksi. Moni nuorista tekee väitöskirjan saadakseen mahdollisuuden päästä haluamaansa erikoistumisohjelmaan, eikä enää sen jälkeen palaa tutkimuksen pariin. Hyvä näin! Niille kliinikoille, jotka haaveilevat tutkimusurasta, tulisi luoda oma reitti. Tutkimustyön tulisi olla luonnollinen osa erikoistumista kuten useissa naapurimaissamme. Laadukas tutkimus on aina kehittyvän ja paremman kliinisen hoidon tae.

Nykyisin vaatii suurta uskallusta lähteä tutkijaksi. Syyt ovat muun muassa taloudellisia, eikä kliinisiä akateemisia tutkijavirkojakaan ole pilvin pimein. Saa nähdä, mihin yliopistojen pyrkimykset nopeuttaa väitöskirjan tekemistä johtavat. Toivottavasti ei käy niin, että väitöskirjojen määrä nousee ja taso laskee, eikä saada luotua edes selkeämpää tutkijanpolkua. ”Lääkiksien tutkijalinjat” ovat jo askel eteenpäin. Jonkin asteinen ”vanhojen gurujen” vetämä mentorointiohjelma ei myöskään olisi haitaksi. Se auttaisi nuorta postdoctutkijaa välttämään pahimmat karikot ja luomaan kansainvälisiä verkostoja. Ehkä Suomi voisi järjestää EASDkokouksen tuomaan inspiraatiota. Oma ohjaajani esitteli minut alusta asti kokousten aikana maailman johtaville diabetestutkijoille. Se inspiroi minua ja antoi kasvot lukuisille julkaisuille, joita vuosien varrella luin.

Olen kuitenkin myös optimisti. Barcelonan EASDkokouksessa oli yli 40 abstraktia Suomesta, ja monet nuoret tutkijat debytoivat siellä. Jos heille luodaan mahdollisuudet, olen varma, että saamme heistä tulevaisuuden mitalisateentekijöitä.

Kuva: Shutterstock

6 Diabetes ja lääkäri joulukuu 2019

Liian matalat verensokerit kuriin neuvonnalla

● Tyypin 1 diabeteksen vaarallisin akuutti komplikaatio on liian matala verensokeri eli vaikea hypoglykemia. Brittitutkijat ovat tehneet tärkeän HypoCOMPASS-tutkimuksen, jossa on selvitelty vaikealle hypoglykemialle al-tistavia tekijöitä ja keinoja sen välttämi-seksi. Tutkimukseen otettiin 96 iältään 18–74-vuotiasta tyypin 1 diabeetikkoa, joiden hypoglykemiaan liittyvät oireet olivat vaimentuneet. Alkutilannetta kartoitettaessa kävi ilmi, että uusien hypoglykemioiden riski oli suurentunut erityisesti niillä, joilla oli tahdonalaisten ääreishermojen sairaus eli perifeerinen neuropatia tai joilla oli usein ollut vaikeita hypoglykemioita tai jotka pel-käsivät hypoglykemiaa (1). Tutkimus

tehtiin kaksi kertaa kaksi -satunnais menetelmällä, ja neljä ryhmää olivat: monipis-toshoito tai insuliinipumppu, jatkuva glukoosinseuranta tai glukoosin sormenpää-mittaukset. Kaikille potilaille annettiin henkilö kohtainen koulutus, jossa korostettiin neljää seikkaa (katso tau-lukko 1). Aktiivinen tutkimus kesti 24 viikkoa.

Tämän jälkeen potilaat olivat tavanomaisessa hoi-dossa kaksi vuotta. Rutii-

nihoidon aikana vaikeiden hypoglyke-mioiden ilmaantuvuus pieneni selvästi (keskimäärin 8,9 episodia/potilasvuosi 12 kuukauden aikana ennen tutkimusta vs. 0,4 episodia/24 kuukauden aikana aktiivitutkimuksen jälkeen (p<0.0001). Samanaikaisesti myös HbA1c aleni 66 vs. 61 mmol/mol (p<0.003). Hoitotasa-paino siis parani, ja vaikeat hypogly-kemiat vähenivät samanaikaisesti. Ei ihme, että myös tyytyväisyys hoitoon parani ja hypoglykemioiden pelko vä-heni. Hoito- tai seurantamuodot eivät vaikuttaneet tulokseen (2).

Tämä tulos osoittaa yksilöllisen strukturoidun hoidon ja ohjauksen suuren merkityksen: vaikeat hypo-glykemiat vähenivät samalla tavoin

hoitoteknologiasta riippumatta. Tämä on hyödyllinen tieto diabetestiimeille, jotka antavat hoidonohjausta tyypin 1 diabeetikoille ja heidän perheilleen.

Veikko Koivisto

1. Flatt AJS, ym. Predictors of recurrent severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes and impaired awareness of hypoglycemia during the HypoCOMPASS study. Diabetes Care, online September 4, 2019.

2. Little SA, ym. Sustained reduction in severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes complicated by impaired aware-ness of hypoglycemia: two-year follow-up in the HypoCOMPASS randomized clinical trial. Diabetes Care 2019;41:1600-1607.

Seuraamo

Kuva: Shutterstock

Taulukko 1. Hypoglykemiaan liittyvän potilas-ohjauksen keskeinen sisältö:

1) Älä viivytä alkavan hypogly - kemian hoitoa.

2) Ennakoi ne tekijät ja hetket, jolloin hypoglykemian riski lisääntyy.

3) Pyri havaitsemaan lievätkin hypoglykemiaoireet.

4) Ole varuillasi ja pyri estämään hypoglykemiat yöllä.

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito – pistoksin tai pumpullaKäytännönläheinen opas tarjoaa monipistos- tai pumppuhoitoa käyttäville aikuisille tyypin 1 diabeetikoille neuvoja ja rohkaisua joustavan insuliinihoidon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ammattilaista opas auttaa hahmottamaan omahoidon kokonai-suutta, merkitystä ja monimuotoisuutta. Oppaassa on paljon potilasesimerkkejä.

Oppaan lääketiedot on päivitetty ajan tasalle syksyllä 2019.2., päivitetty painos 2019, B5, 80 sivuaHinta: 15 €

Tutustu tuotteisiin, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa

Tyypin 1 diabetes ja

joustava insuliinihoito

– pistoksin tai pumpulla

Kirsi Ikuli – Eija Ruuskanen – Kristiina Salonen

2016

| A

M 1

0 20

19

ISBN 978-952-486-230-1

Lisätietoa tyypin 1 diabeteksesta ja hypoglykemian ehkäisemisestä saat Diabetesliiton lääkäreille suunnatusta koulutuksesta, katso sivu 31.


Seuraamo

Jatkuvan glukoosinseurannan tavoitteet ja opetukset

Aika tavoitealueella Aika hypoglykemiassa Aika hyperglykemiassa

Diabetestyyppi% mittauksistaaika päivässä

tavoite% mittauksistaaika päivässä

tavoitealueen alapuolella

% mittauksistaaika päivässä

tavoitealueen yläpuolella

Tyypin 1 / tyypin 2 > 70 % 3,9–10,0 mmol/l < 4 % < 3,9 mmol/l < 25 % > 10,0 mmol/l

> 16 h, 48 min < 1 h < 6 h

< 1 % < 3,0 mmol/l < 5 % > 13,9 mmol/l

< 15 min < 1 h 12 min

Taulukko. Glukoositasapainon tavoitteet jatkuvaa glukoosinseurantaa käyttävillä potilailla. Jokainen 5 %:n lisäys tavoitealueen (time in range, TIR) sisällä parantaa kliinisesti merkitsevästi pitkän ajan ennustetta. Iäkkäillä ja suuren hypoglykemiariskin potilailla tavoitteet ovat vähemmän tiukat, esimerkiksi aika tavoitealueella vain > 50 % (Battelino ym.).

● Jatkuva tai jaksoittainen glukoosin-seuranta eli sensorointi yleistyy erityi-sesti tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa. Arvovaltainen asiantuntijajoukko on hiljattain julkaissut glukoosin tavoitear-vot sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabee-tikoille (1). Niitä on käsitelty hiljattain myös Duodecimin pääkirjoituksessa (2). Taulukossa on esitetty tavoitearvot niille potilaille, joilla on glukoosisensori vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Tavoitteita tulee soveltaa yksilöllisesti: esimerkiksi raskauden aikana ne voivat olla tiukemmat, iäkkäillä tai suuren hy-poglykemiariskin potilailla löysemmät. Mitä pitempään glukoositaso pysyy tavoitealueella (time in range, TIR), sitä vähemmän ilmaantuu lisäsairauksia.

Kuva: Shutterstock

Hyvän hoitotasapainon mikrovasku-laarisilta komplikaatioilta suojaava vaikutus on osoitettu toistuvasti DCCT-tutkimuksen raporteissa. Hiljattain tämän on vahvistettu koskevan myös kardiovaskulaarisairauksia (3).

Jatkuvaa glukoosinseurantaa on hyvä tarkastella myös toisesta, poti-laan näkökulmasta. Sitä ei ole kovin paljon harrastettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Mahdollisuudella seurata, miten ihon alainen glukoosipi-toisuus muuttuu erilaisten aterioiden,

välipalojen tai liikunnan yhteydessä, on suuri opetuksellinen arvo. Run-saan 50 diabetesvuoden jälkeen en tiennyt, miten nopeasti lasillinen appelsiinimehua nostaa glukoosiarvoa esimerkiksi aamiaista aloittaessa, kun verenkierrossa on niukalti insuliinia. Nousu on paljon pienempi, jos mehua juo 1–2 tuntia ateriainsuliinin ottamisen jälkeen. Nyt olen nähnyt sen näytöltä. Tämä on yksi esimerkki sensoroinnin opetuksellisesta arvosta. Sensorointi opettaa myös arvioimaan liikunnan vaikutusta verensokeriin ja siten vält-tämään hypoglykemioita. Kun potilas tuntee käyttämiensä insuliinien farma-kokinetiikan ja on hoitoonsa motivoi-tunut, sensorointi auttaa joustavassa pikainsuliinien käytössä.

Veikko Koivisto

1. Battelino ym. Clinical targets for continuo-us glucose monitoring data interpretation: Recommendations from the international consensus on time in range, Diabetes Care 2019;42:1593-1603.

2. Koistinen H, Cederberg-Tamminen H. HbA1c:n tuolle puolen – aika glukoo-sitavoitteessa ja insuliininpuutosdiabe-teksen hoidon optimointi. Duodecim 2019;135:1677-8.

3. Riddle MC, Gerstein HC. The cardiovascu-lar legacy of good glycemic control: clues about mediators from the DCCT/EDIC study. Diabetes Care 2019;42:1159-1162.

Novo Nordiskin mobiilihiilihydraattikäsikirja

UUSI MOBIILIAPPLIKAATIO!

• Digitaalinen hiilihydraattikäsikirja Android- ja iPhone-puhelimiin.

• Tukee elämää diabeteksen kanssa.

• Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista (hakusanoilla Novo Nordisk ja mobiilihiilihydraattikäsikirja).

Tekninen toteutus Into-Digital Oy (www.into-digital.fi)

FI/D

B/0

218/

0004 Lisätietoa ja linkit

kotisivuillamme www.novonordisk.fi

App Store: Google Play:


Kirjoittajalla on kaksi ohjetta diabeetikoita hoitaville lääkäreille: Pidä mielessä lisäsairauksien laaja kirjo. Kuuntele potilasta tarkalla korvalla, kun hän kertoo uusista tai erikoisista oireistaan.

Diabeteksen lisäsairaudet ahdistavat potilaita. Ne heikentävät oleellisesti sairastuneen elämänlaatua ja ennustetta, ja niiden hoito kuormittaa terveydenhuoltoa suuresti. Diabeetikoita kohdatessaan lääkärin on hyvä tunnistaa myös harvinaisempien lisäsairauksien mahdollisuus erikoisten tai uusien oireiden aiheuttajana. Osa lisäsairauksista on alidiagnosoituja, vaikka ne eivät olisi kovin harvinaisiakaan. Tässä tiiviissä katsauksessa on poimintoja näistä harvinaisena pidetyistä, usein alidiagnosoiduista lisäsairauksista.

Diabeteksen hoidossa tulisi pyrkiä sairauden tyypin ja vaikeusasteen tunnistamisen lisäksi ehkäisemään lisäsairauksia tehokkaasti (1). Lisäsairauksien ilmaantumisriskin perusteella on laadittu kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia tavoiteltavasta sokeritasapainosta, lääkityksistä, seurantakäyntien väleistä, tutkimusmenetelmistä ja elintavoista.

Tietoa lisäsairauksista käytetään elinajanodotteen ja hoidon kustannusten laskemiseen. Sairastumisikä, taudin kesto, potilaan sukupuoli, geneettinen ja etninen tausta sekä muut mahdolliset sairaudet hoitoineen ovat sellaisia lisäsairauksien riskiä lisääviä tai vähen

Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet – kysy, kuuntele ja tutki

Dosentti, LT, endokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

Osastonlääkäri

HUS, HYKS, Vatsakeskus, Endokrinologian klinikka

Jorvin sairaala, endokrinologian poliklinikka ja Espoon [email protected]

SARI MÄKIMATTILA täviä tekijöitä, joihin ei voida vaikuttaa. Hyvä ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus, painonhallinta ja muut terveelliset elintavat suojaavat yleensä lisäsairauksilta, mutta eivät niitä täysin estä. Lääkehoidoilta odotetaan nykyisin aiempaa enemmän apua myös lisäsairauksien ehkäisyyn.

Verisuonisairaudet vähenevät

Diabeteksen lisäsairaudet ja häiriöt jaetaan perinteisesti äkillisiin, sokeripitoisuuden ääripäistä aiheutuviin, kuten hypoglykemia, ketoasidoosi ja hyperosmolaarinen hyperglykeeminen tila, ja kroonisiin pienten tai suurten verisuonten vaurioitumisesta johtuviin elinsairauksiin. Pienten verisuonten sairauksia ovat silmänpohjasairaus eli retinopatia, munuaissairaus eli nefropatia ja hermovaurio eli neuropatia.

Tyypin 2 diabeetikoilla elinmuutoksia voi esiintyä jo ennen diabeteksen toteamista, varsinkin jos diagnoo

si on viivästynyt. Tyypin 1 diabeteksessa niitä ilmaantuu aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua sairastumisesta. Lisäsairauksien ilmaantumisen riski on kuitenkin eri diabetestyypeissä ja jokaisella yksilöllä omanlaisensa.

Vaikka sairastuvuus diabetekseen on lisääntynyt, elinajanodote on

pidentynyt ja diabetekseen liittyvä sydän ja verisuonikuolleisuus vähentynyt. Myös aivohalvauksien, amputaatioiden ja muiden diabetekselle ominaisten verisuonikomplikaatioiden odotetaan vähentyvän, kun niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon panostetaan.

Miksi diabetes tuo mukanaan muita sairauksia?

Eliniän pidentyessä kaikenlainen sairastuvuus voi lisääntyä. Diabeteksen lisäsairauksiksi voidaan lukea nykyisin sellaiset sairaudet, joiden ilmaantuvuus on selvästi lisääntynyt diabetesta sairastavilla muuhun väestöön verrattuna (2). Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein liikapaino, joka altistaa esimerkiksi uniapnealle, monille syöpäsairauksille ja rasvamaksalle. Diabeetikkojen kuolleisuus syöpäsairauksiin on viime vuosina vähentynyt, mutta se ei näyttäisi koskevan liikapainoisia (3).

Lääkehoidoilta odotetaan aiempaa

enemmän apua myös lisäsairauksien

ehkäisyyn.

Diabeteksen lisä -sairauksiksi voidaan lukea nykyisin sellaiset sairaudet, joiden ilmaantuvuus on selvästi lisääntynyt diabetesta sairastavilla muuhun väestöön verrattuna.


Tyypin 1 diabeteksessa lisäsairauksille altistavina tekijöinä ovat yleensä kohonnut verensokeri eli hyperglykemia ja immuunivasteen muutokset. Vakavien infektioiden, sairaalainfektioiden, tuberkuloosin ja trooppisten tautien määrä onkin lisääntynyt diabetesta sairastavilla (2).

Tyypin 1 diabetekseen liittyy jo lyhyen taudinkeston jälkeen osteoporoosille altistava luuntiheyden pieneneminen (> 30 %). Sen taustalla on arveltu olevan Cpeptidin väheneminen, joka vaikuttaa suoraan osteoklasteihin, sekä keliakia, Dvitamiinin puute ja naisilla varhainen kuukautisten lakkaaminen vaihdevuosina (menopaussi) tai miehillä testosteronin puutos (hypogonadismi) (4).

Hoitoväsymys vai lisäsairaus?

Silmänpohjakuvaukset kuuluvat rutiinitutkimuksiin, mutta kuulotutkimuksia tehdään todennäköisesti tarvetta harvemmin. Kuuloluiden pienten suon

ten vaurioituminen ja hermoja suojaavan myeliinin väheneminen johtavat lievään kuulon heikkenemiseen. Se voi korostua ikääntymiseen liittyvän kuulonaleneman myötä (5).

Krooninen sairaus kuormittaa, joten on riski, että toimintakyvyn lasku tulkitaan virheellisesti hoitoväsymykseksi. Muistisairaudet ja muut kognitiiviset häiriöt liittyvät pienten suonten vaurioitumiseen tai verensokerien heittelyyn. Ahdistuneisuus, syömishäiriöt erityisesti nuorilla, skitsofrenia ja yleinen toimintakyvyn lasku ovat tavallisempia diabetesta sairastavilla kuin muulla väestöllä (2). Nämä oireet ja tilat tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain pysyvän toimintakyvyn laskun ehkäisemisseksi.

Ihosairaudet diabeetikoilla tavallisia

Joka kolmannella diabeetikolla todetaan ihomuutoksia. Hyperglykemia vaikuttaa paitsi verisuonten endoteeliin ja hermoihin, myös ihon uloimman kerroksen keratinosyytteihin ja sidekudoksen fibroblasteihin (6). Ihopolyyppien (esiintyvyys 70:100), ihon ja kyn

Kuvat: Shutterstock

Joka kolmannella diabeetikolla todetaan ihomuutoksia.


sien kellastumisen, kutinan (3–49:100) sekä punajäkälän (137:100) lisäksi ihon ja limakalvojen yleisimpiä komplikaatioita ovat bakteeriinfektiot, kuten karvatupen tulehdukset, paiseet ja ruusu eli erysipelas, sekä sieniinfektiot. Viimemainituista ylävartalolla useimmiten ilmenevä hiivasienitulehdus savipuoli eli pity-riasis versicolor on harvinainen.

Diabetekseen liittyvistä säärten etupinnoilla ilmenevistä ihomuutoksista läiskäinen sidekudosrappeuma eli necrobioisis lipoidica (3:1 000) on nuorilla naisilla esiintyvä, herkästi infektoituva kollageenipuutos. Traumaperäinen dermopatia (40:100) näkyy säärien etupinnoilla ruskeina tai punertavina, epämääräisinä laikkuina. Tämä enintään kosmeettista haittaa aiheuttava muutos on kivuton, ja sitä esiintyy lähinnä vanhemmilla miehillä retino, nefro ja neuropatioiden yhteydessä.

Diabeettiset rakkulat (bulla, 5:1 000) voivat olla hyvinkin näyttäviä jaloissa ja käsissä, mutta paranevat itsestään, mikäli eivät tulehdu. Diabetekseen liittyviä harvinaisia sidekudoksen kollageenihäiriöitä ovat hankinnainen perforoiva kollagenoosi ja kroonisen, vaikeahoitoisen ihon kovettumataudin ylävartalolle, kasvoille ja käsiin aiheuttava Buchken skleroderma (6).

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla tavataan usein autoimmuunipohjaista valkopälveä eli vitiligoa ja pälvikaljuisuutta, mutta myös psoriaasia (7). Psoriaasilla ja tyypin 2 diabeteksella on geneettisiä yhteneväisyyksiä, ja taustalla on usein liikapainoa, insuliiniresistenssi ja krooninen lievä tulehdustila (8).

Autoimmuunisairaudet kasaantuvat

Tyypin 1 diabeetikoilla on huomattavasti muuta väestöä useammin muitakin autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta, keliakia, mahan limakalvon sairaus atrofinen gastriitti ja B12vitamiinin puute, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta (Addisonin tauti) tai hypogonadismi. Autoimmuunisairauksien esiintymistä samalla potilaalla kutsutaan joskus myös autoimmuunipolyendokrinopatia 2:ksi (Autoimmune polyendocrinopathy syndrome 2, APS2), Smithin oireyhtymäksi (Addisonin tauti + tyypin 1 diabetes tai kilpirauhassairaus) tai APS3:ksi (tyypin 1 diabetes ja kilpirauhassairaus).

Autoimmuunisairaudet komplisoivat diabeteksen hoitoa. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja keliakia lisäävät hypoglykemian ja kilpirauhasen liikatoiminnan riskiä. Addisonin tautiin voi liittyä toistuvia hypoglykemioita

vähentyneen glukoosin uudismuodostuksen ja lisääntyneen insuliiniherkkyyden vuoksi sekä toisaalta hyperglykemiariski liian suuren glukokortikoidikorvaushoidon vuoksi. Siksi autoimmuunisairauksien säännöllistä kartoitusta suositellaan myös oireettomille diabeetikoille.

Autoimmuunisairauksien kertymistä samoille potilaille on selitetty ympäristötekijöillä, perimällä ja immunologisilla tekijöillä. Perimän ja ympäristön vaikutusten merkitystä patogeneesissä tukee havainto, että Suomessa on maailmanlaajuisesti suuri tyypin 1 diabeteksen ja keliakian ilmaantuvuus. Molempien ilmaantuvuus on myös tasoittunut samanaikaisesti viime vuosina (9, 10).

Autoimmuunisairaudet ovat yleisempiä naisilla, mikä johtunee sukupuolten välisistä eroista immuunivasteessa, kudosherkkyyksissä, sukupuolihormoneissa ja mahdollisesti isänpuoleisesta

eli paternaalisesta perimästä ja epigenetiikasta (11). Monet autoimmuunisairaudet esiintyvät lievinä tai

jäävät diagnosoimatta. Nykyisen Diabeteksen Käypä hoito suosituksen mukaan kilpirauhassairauksia tulee seuloa aktiivisesti tyypin 1 diabeetikoilta mittaamalla TSHpitoisuus diagnoosivaiheessa ja myöhemmin 3–5 vuoden välein. Se tulee tutkia myös potilailta, jotka saavat aiempaa enemmän hypoglykemioita (1). Keliakiavastaaineiden mittaamista suositellaan kaikilta tyypin 1 diabeetikoilta diagnoosivaiheessa ja viiden vuoden välein kahdenteenkymmenenteen ikävuoteen asti sekä silloin, kun potilas saa keliakiaan sopivia oireita, kuten ripulitaipumus, laihtuminen ja anemia. Addisonin tautia epäiltäessä suositellaan tarkastamaan kortisolipitoisuus. Addisonin taudin oireita ovat hypoglykemiataipumus, laihtuminen, hyperpigmentaatio, pahoinvointi sekä veren kohonnut kalium ja alhainen natrium.

Diabetes kajoaa keuhkoihin

Krooninen matalaasteinen tulehduksellinen tila sekä hyperglykemian aiheuttamat keuhkojen pienten suonten ja hermojen vauriot jopa kaksinkertaistavat tyypin 1 diabetesta sairastavien keuhkosairauksien riskin ja lisäävät merkittävästi myös tyypin 2 diabeetikkojen riskiä (12).

Diabeteksen pitkä kesto ja huono hoitotasapaino lisäävät selvästi astman, keuhkoahtaumataudin eli COPD:n, kroonisen keuhkoputkentulehduksen eli bronkiitin ja keuhkolaajentuman eli emfyseeman ris

Autoimmuunisairauksien säännöllistä kartoitusta

suositellaan myös oireettomille diabeetikoille.


kiä tupakoimattomillakin diabeetikoilla muuhun väestöön verrattuna.

Lapsilla astman ja diabeteksen yhteys on erilainen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan astmaan sairastuneilla lapsilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla astman riski on sen sijaan vähentynyt (13).

Yksilöllinen diabetes –yksilölliset lisäsairaudet

Lisäsairauksien ilmaantumisen riski on jokaisella omanlaisensa. Suositusten mukaisen perusseurannan ohella lääkärin on hyvä pysyä valppaana – kysyä, kuunnella ja tutkia myös epätyypillisten tai uusien oireiden taustaa. Vähentämällä lisäsairauksien taakkaa voimme vaikuttaa oleellisesti potilaan elämänlaatuun ja ennusteeseen.

1. Diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Dia-betesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suo-malainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 13.10.2019). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

2. Harding JL, Pavkov ME, Magliano DJ, ym. Global trends in dia-betes complications: a review of current evidence. Diabetologia 2019;62:3–16.

3. Harding JL, Andes LJ, Gregg EW, ym. Trends in cancer mortality among people with vs without diabetes in the USA, 1988-2015. Diabetologia 2019 doi: 10.1007/s00125-019-04991-x.

4. Pujia A, Gazzaruso C, Montalcini T. An update on the potential role of C-peptide in diabetes and osteoporosis. Endocrine 2017;58:408–412.

5. Teng Z-P, Tian R, Xing F-L, ym. An association of type 1 diabetes mellitus with auditory dysfunction: a systematic review and meta-analysis. Laryngoscope 2017;127:1689–1697.

6. Lima AL, Illing T, Schliemann S, Elsner P. Cutaneous Mani-festations of Diabetes Mellitus: A Review. Am J Clin Dermatol 2017;18:541–553.

7. Luisa Di Costanzo L, Fattorusso V, Mozzillo E, ym. Psoriasis in children with type 1 diabetes: A new comorbidity to be consid-ered? Acta Diabetol 2017;54:803–804.

8. Lønnberg AS, Skov L, Skytthe A, ym. Association of psoriasis with the risk for type 2 diabetes mellitus and obesity. JAMA Dermatol 2016;152:761–767.

9. Harjutsalo V, Sund R, Knip M, Groop P-H. Incidence of Type 1 Diabetes in Finland. JAMA 2013;310:427–428.

10. Virta LJ, Saarinen MM, Kolho K-L. Declining trend in the inci-dence of biopsy-verified coeliac disease in the adult population of Finland, 2005-2014. Aliment Pharmacol Ther 2017;46:1085–1093.

11. Ngo ST, Steyn FJ, McCombe PA. Gender differences in autoim-mune disease. Front Neuroendocrin 2014;25:347–369.

12. George C, Ducatman AM, Conway BN. Increased risk of respira-tory diseases in adults with Type 1 and Type 2 diabetes. Diab Res Clin Pract 2018; 142:46–55.

13. Metsälä J, Lundqvist A, Virta LJ, ym. The association between asthma and type 1 diabetes: a paediatric case-cohort study in Finland, years 1981-2009. Int J Epidemiol 2018;47:409–416.

EASD palkitsi Timo Otonkosken Euroopan diabetestutkimusseura (European Association for the Study of Diabetes, EASD) myönsi professori Timo Otonkoskelle Albert Renold -tiedepalkinnon.

Timo Otonkoski

Otonkoski sai palkinnon merkittävästä Langerhansin saarek-keisiin liittyvästä tutkimuksesta. Hän on ryhmineen tutkinut erityisesti insuliinia tuottavien saarekesolujen kehittämistä kantasoluista. Tällaisia soluja voidaan käyttää sairausmeka-nismien tutkimukseen ja uusien hoitomenetelmien kehittä-miseen insuliinin puutokseen.

Otonkosken tutkimusryhmä on hyödyntänyt kanta-soluteknologian ja genomin muokkauksen edistyneimpiä mahdollisuuksia. Ryhmä on selvittänyt näitä menetelmiä käyttäen useita yhdestä geenistä johtuvia beetasolujen toimintahäiriöitä.

Otonkosken palkintoluentoa kuunteli 15 000 EASD:n vuosikokouksen osallistujaa syyskuussa Barcelonassa. Otonkosken artikkeli ”Mitä hyötyä kantasolututkimukses-ta ja geenien räätälöinnistä on diabeetikolle?” on julkaistu Diabetes ja lääkärissä 4/2017, https://issuu.com/diabetes-jalaakarilehti/docs/diab_ ja_laak_4_2017

Kuva: Annika Rauhala


SAFI

.DIA

.18.

04.0

214a

Diabeteshaaveita

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en

tunnollisesta omahoidosta huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata

diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi

hoitaa vähemmän.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

Jospa joskus joku kysyisi, miten voin,

miten jaksan.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

minävoin.fiUutta voimaa elämään diabeteksen kanssa


ILKKA TIKKANEN JA TUULA TIKKANEN

Kaksi diabetesalan pohjoismaista vaikuttajaa, Markku Saraheimo ja Stig Attvall, ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa he kannustavat lääkäreitä ottamaan jatkuvan glukoosin-seurannan osaksi diabeteksen hoito-käytäntöä. Menetelmän tulisi heidän mukaansa kuulua jokaisen tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitoon, ja se on tarpeen myös osalle tyypin 2 diabetesta sairastavista.

Monen diabetesta sairastavan hoitokäytäntöön kuuluu edelleen verensokerin seuranta sormenpäästä verensokeriliuskoja ja verensokerimittaria käyttäen. Verensokerin seuranta 4–10 kertaa päivässä on hyvän verensokeritasapainon edellytys varsinkin, jos ihmisellä on joustava insuliinihoito pistoksin tai pumpulla.

Jatkuva glukoosinseuranta (sensorointi, continuous glucose monitoring, CGM) on kehittynyt viime aikoina sellaiselle tasolle, että se on korvannut sormenpäämittaukset tyypin 1 ja joidenkin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon olennaisena osana. Ruotsin terveysministeriö (Socialstyrelsen) on tunnustanut tämän. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim päivitti diabeteksen Käypä hoito suosituksen vuonna 2018. Suo

MARKKU SARAHEIMO STIG ATTVALL

Jatkuvan glukoosinseurannan tulee kuulua diabeteksen hoitokäytäntöön

LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

Sisätautipoliklinikka, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto

[email protected]

MD, PhD, apulaisprofessori

Diabeteskeskus, Sahlgrenska Universitetssjukhuset, Göteborg, Ruotsi

[email protected]

situksessa todetaan, että jatkuvaa glukoosinseurantaa tulee tar jota niille tyypin 1 diabetesta sairasta

ville, joilla on toistuvia liian matalia ja liian korkeita verensokereita eli hypo ja hyperglykemioita.

Jatkuvaa glukoosinseurantaa käyttävät tarvitsevat hyviä verensokeriliuskoja ja tarkkoja mittareita edelleen niitä tilanteita varten, jolloin verensokeri on hyvin matala tai korkea tai kun sensoroinnissa ilmenee teknisiä tai digitaalisia ongelmia. Suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista käyttää yhä verensokeriliuskoja.

Jatkuvaan glukoosinseurantaan liittyvä ohjeistus on Ruotsin hoitosuosituksissa keskeinen, ja menetelmän merkitystä painotetaan voimakkaasti myös Suomen hoitosuosituksissa. Me kannatamme vahvasti jatkuvan glukoosiseurannan käytön lisäämistä Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka insuliinihoitoista diabetesta sairastava mittaisi verensokeria sormenpäästä säännöllisesti, ajoittainen mittaaminen paljastaa vain pienen osan verensokeripitoisuuden vaihtelusta ilman pitoisuuden muutosta ja sen suuntaa osoittavia nuolia (”trendejä”) tai varoituksia matalista ja korkeista verensokereista. Menetelmä ei huomioi verensokerin muutoksia mittausten välillä, ja sen takia insuliinimäärän arviointi ennen ruokailua tuottaa diabetesta sairastaville toistuvasti ongelmia. Sormenpäästä mittaaminen on myös hankalaa

Keskustelua

Me kannatamme vahvasti jatkuvan glukoosiseurannan käytön lisäämistä Suomessa ja Ruotsissa.


Vaikka insuliinihoitoista diabetesta sairastava mittaisi verensokeria sormenpäästä säännöllisesti, ajoittainen mittaaminen paljastaa vain pienen osan verensokeripitoisuuden vaihtelusta.

ja tuottaa kipua, minkä takia monet välttelevät tiheää verensokerin mittaamista sormenpäistä (1,2).

Kaksi menetelmää

Jatkuvaan glukoosinseurantaan on saatavilla kaksi erityyppistä menetelmää: 1) reaaliaikainen sensorointi (real-time continuous glucose monitoring, rtCGM) ja 2) ajoittainen sensorointi, jossa käyttäjä lukee kudosglukoosipitoisuuden lukijalaitteella (intermittently scanned

continuous glucose monitoring, isCGM). Reaaliaikaisessa rtCGMseurannassa sensori mittaa glukoosia kudoksesta ja näyttää glukoosiarvoja viiden minuutin välein. IsCGMlaite näyttää glukoosipitoisuuden minuutin välein käyttäjän pyyhkäistessä lukijalaitteella ja ilman pyyhkäisyjä 15 minuutin välein (3).

Molemmat menetelmät antavat tietoa senhetkisestä ja aiemmasta glukoositasosta koko vuorokauden ajalta. Ne myös näyttävät trendinuolien avulla, mihin suuntaan ja miten nopeasti glukoosipitoisuus on muuttumassa. IsCGM tarjoaa informaatiota, kun käyttäjä aktiivisesti skannaa sensoria lukijalaitteella tai puhelimellaan, johon on asennettu sovellus tätä varten. Reaaliaikaisessa menetelmässä (rtCGM) informaatio tallentuu ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.

Jatkuvan glukoosinseurannan käyttäjä pystyy tarvittaessa tekemään nopeasti päätelmiä laitteen näyttämän glukoosipitoisuuden ja muutoksen suuntaa osoittavien nuolien perusteella ja muuttamaan insuliiniannoksiaan. Näin hän pystyy välttämään sekä hypo että hyperglykemioita.

Glukoosikäyriä on mahdollista tarkastella yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa, mikä helpottaa ratkaisujen löytämistä hoidon ongelmakohtiin. Tämä voidaan tehdä myös etäyhteydellä. Yhdessä tarkastelu auttaa potilasta optimoimaan verensokeritavoitteessa

Omat kriteerit

Tarkkoja lukuja siitä, miten paljon Suomessa on nykyisin jatkuvan glukoosinseurannan eli senso-roinnin käyttäjiä, on vaikea ellei mahdoton saada. Diabetesliiton julkaiseman diabetesbarometrin 2019 mukaan sen saavat lapset pääsääntöisesti aina ja myös valtaosa tyypin 1 diabeetikoista. Raskausdiabeetikoista tai tyypin 2 diabeetikoista sensorointia käyttää vain pieni osa.

Monella sairaanhoitopiirillä ja hoitoyksiköllä on omia kriteerejä jatkuvan sensoroinnin myöntämi-seksi, mutta käytännöt vaihtelevat eivätkä perustu Käypä hoito -suosituksen myöntämiskriteereihin. Sensorointipäätöksen tekee lääkäri yksilöllisen harkinnan mukaan.

- Viitteitä maantieteellisestä epätasa-arvosta on, sanoo Diabetesbarometrin kokoaja, kehittämis-päällikkö Sari Koski Diabetesliitosta. Myöntämättä jättämisen perusteluina on käytetty muun muassa sitä, että hoitotasapaino on jo riittävän hyvä tai että diabeetikko ei hyötyisi sensorista. Muita perusteluja ovat sensoroinnin kallis hinta tai käytettävissä ole-vien sensoreiden rajallinen määrä hoitoyksikössä. Perusteluksi on myös mainittu asuinkunnan tai hoitoyksikön käytäntö olla myöntämättä sensoria.

Lähteet: Sari Kosken haastattelu ja Diabetesbarometri 2019, www.diabetes.fi/diabetesbarometri


vietetyn ajan, vähentämään verensokerin vaihtelua ja lyhentämään hypoglykemian kestoa. Nämä kaikki tekijät liittyvät vahvasti toisiinsa, ja niillä on suuri vaikutus diabetesta sairastavan elämänlaatuun.

Reaaliaikainen ja ajoittain pyyhkäisten luettava sensorointi kuuluvat edellä mainituista syistä hyvään insuliinihoitoon. Tätä puoltaa myös tutkimusnäyttö, jonka mukaan hypoglykemialla ja verensokerin vaihtelulla on suuri merkitys diabeteksen lisäsairauksien ja diabetekseen liittyvän kuolleisuuden riskitekijöinä riippumatta HbA1ctasosta (4,5).

IsCGM ja rtCGMmenetelmät pystyvät molemmat tuottamaan objektiivisia mittaustuloksia “diabeetikon hoidon kolmion” osatekijöistä. Tulosten avulla on mahdollista asettaa tavoitteet tärkeille glukoositasapainon indikaattoreille (HbA1c, hypoglykemiat ja glukoosipitoisuuden vaihtelu eli variabiliteetti). Lisäksi laitteet näyttävät ajan, jonka verensokeri on tavoitteessa (time in range, TIR), sekä HbA1carvion (eHbA1c). TIR ilmoitetaan prosentteina tai tunteina vuorokaudesta.

Sekä isCGM että rtCGMmenetelmissä on mahdollista jakaa tietoa läheisille ja hoitohenkilökunnalle älypuhelimella. Tämä on osoittautunut tärkeäksi, kun kyseessä on lapsi tai yksinään asuva aikuinen, jolla on tyypin 1 diabetes.

Jatkuvan sensoroinnin kustannukset

Sormenpäämittauksessa käytettävien mittausliuskojen hinta on vähäisempi kuin sensoroinnin hinta, käytettiinpä sitten rtCGM tai isCGMmenetelmää. Jatkuvan sensoroinnin menetelmistä isCGM maksaa noin kolmasosan rtCGM:n kustannuksista.

Paremman sokeritasapainon hyödyt ovat ilmeiset sekä tyypin 1 diabetesta sairastavan ihmisen päivittäisen hyvinvoinnin että elinmuutosten ehkäisyn kannalta. IsCGMsensorointilaite on kalibroitu tehtaalla, mikä helpottaa elämää sen kanssa. RtCGMsensorointilaite pitää kalibroida sormenpäämittauksin päivittäin, jotta se toimii luotettavasti. Uusi rtCGMmenetelmä Dexcom G6 on poikkeus edellä mainitusta. Se kalibroidaan sensorin asennuksen yhteydessä koodilla.

IsCGMmenetelmä (FreeStyle Libre laite) sekä rtCGMmenetelmä (Dexcom G5 ja G6laitteet) on hyväksytty EU:ssa insuliinin annostelun arvioimiseen ilman sormenpäämittauksella varmistamista. Myös Yhdysvaltain ylin lääkeviranomainen (Food and drug administration, FDA) on hyväksynyt ne.

Jatkuvan sensoroinnin menetelmät eroavat siinä, että rtCGMlaitteen voi ohjelmoida hälyttämään sekä matalista että korkeista verensokereista. Tätä ominaisuutta ei ole ainoassa saatavilla olevassa isCGMmenetelmässä.

Hälytysten vaikutuksista käydään keskustelua. Tutkijat ovat raportoineet potilaiden kokemasta ”hälytysväsymyksestä” (alarm fatigue), jonka seurauksena osa potilaista on keskeyttänyt laitteen käytön (6). Hälytysväsymystä on esiintynyt, vaikka hälytystoiminto on mahdollista kytkeä käytöstä tarvittaessa tietyksi ajaksi.

Hälytystoiminto on tarpeellinen erityisesti niille, joilla on suuri hypoglykemian riski. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla hypoglykemian oireiden tunnistaminen on heikentynyt (7). Myös pienet lapset, raskaana olevat ja ne diabetesta sairastavat, joilla päivittäinen glukoosinvaihtelu on suurta, hyötyvät hälytyksistä.

Päätös sensoroinnin aloittamisesta ja tietyn sensorointilaitteen hankkimisesta perustuu huolelliseen yksilölliseen tarvearvioon. Eri laitteita toisiinsa vertailevia tutkimuksia tarvitaan lisää, ja niitä on tulossakin.

Markku Saraheimon ja Stig Attvallin kirjoitus on julkaistu englanniksi Ruotsin diabetesliiton verkko-julkaisussa Dagens diabetes 29. toukokuuta 2019.

Kirjallisuus

1. Polonsky WH, Fisher L, Hessler D, ym. What is so tough about self-monitoring of blood glucose? Diabet Med 2014;31:40-46.

2. Ong WM, Chua SS ja Ng CJ. Barriers and facilitators to self-monitoring of blood glucose in people with type 2 diabetes using insulin: a qualitative study. Patient preference and adherence 2014;8:237-246.

3. Ajjan RA. How Can We Realize the Clinical Benefits of Continu-ous Glucose Monitoring? Diabetes Technol Ther 2017;19:S27-S36.

4. Rayman G. Glycaemic control, glucose variability and the Triangle of Diabetes Care. Br J Diabetes 2016;16(Suppl1):S3-S6.

5. Hirsch IB. Glycemic Variability and diabetes complica-tions: Does it matter? Of course it does! Diabetes Care 2015 Aug; 38(8):1610-1614.

6. Shivers JP, Mackowiak L, Anhalt H ja Zisser H. ‘Turn it off!’: diabetes device alarm fatigue considerations for the present and the future. J Diabetes Sci Technol 2013;7:789–794.

7. Reddy M, Jugnee N, El Laboudi A, ym. A randomized controlled pilot study of continuous glucose monitoring and flash glucose monitoring in people with Type 1 diabetes and impaired aware-ness of hypoglycaemia. Diabet Med 2018; 35: 483–490.


Potilaasi voivat tarkistaa glukoosiarvonsa vaivattomasti puhelimellaan, ilman rutiininomaisia sormenpäämittauksia.1,2

Lue lisää osoitteesta freestylediabetes.fi1. Sormenpäästä on otettava pistonäyte verensokerimittarilla, kun verensokeritasot muuttuvat nopeasti, koska silloin soluvälinesteen glukoositasot eivät vastaa

todellisia verensokeritasoja, tai jos mittausjärjestelmä varoittaa hypoglykemiasta tai lähestyvästä hypoglykemiasta, tai jos oireet eivät vastaa järjestelmän mittaamia lukemia.

2. FreeStyle LibreLink -sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä LibreView-palveluun, jonka toimittavat Abbott ja Newyu Inc. 3. Data on file, Abbott Diabetes Care, Inc. 4. FreeStyle Libre -suorituskykytaulukko

FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. Tuotekuvia käytetään vain havainnoillistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellista hoitohenkilökuntaa, potilaita eikä potilastietoja. ADC-14693 v 1.0 06/19.

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

www.freestylediabetes.fi · 0800 555 500Abbott Oy, Diabetes Care · Linnoitustie 4 · 02600 Espoo

Potilaasi saavat entistä tarkemmat tulokset päivittämällä FreeStyle Libre -lukulaitteensa ja FreeStyle LibreLink -sovelluksensa!3,4

Lue lisää: FreeStyleLibre.com/update

Entistä tarkempi


Lääkärit kuuluvat edelleen internetin aikakaudella farmasian ammatti laisten ohella potilaan tärkeimpiin lääketiedon lähteisiin. Neuvonnan helpottamiseksi lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattiryhmille on koottu laadukkaita lääketiedon lähteitä Fimean sivuille.

Suomalaistutkimusten mukaan terveydenhuollon ammattilaiset – erityisesti lääkärit ja farmasian ammattilaiset – ovat edelleen internetin aikakaudellakin väestölle tärkeimpiä lääketiedon lähteitä (13). Ammattilaiset tarvitsevat lääkeneuvonnan tueksi tietoa lääkkeistä. Lääkeinformaatioverkosto on listannut ammattilaisten tueksi eri ammattiryhmille suunnatut lääketiedon lähteet (taulukko 1, sivu 20).

ILKKA TIKKANEN JA TUULA TIKKANEN

PÄIVI KIVIRANTA KATRI HÄMEEN-ANTTILA

FT, kehittämissuunnittelija

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

[email protected]

Dosentti, FaT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkäri ja farmasian ammattilainen ovatpotilaan tärkeimmät lääketiedon lähteet

Tukea pitkäaikaissairaan lääkeneuvontaan

Tutustu lääkeneuvonnan materiaaleihin Fimean sivustollaKansallinen lääkeinformaatioverkosto on julkaissut terveydenhuollon ammattilaisten tueksi materiaaleja, joiden tavoitteena on edistää pitkäaikaissairaiden lääkehoidon onnistumista ja lääkitysturvallisuutta. Materiaaleja on eri ammattiryhmien tarpeisiin: lääkäreille, hoitajille ja farmasian ammattilaisille.

Materiaalit löytyvät osoitteesta: www.fimea.fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/laadukas-laakeinformaatio.

Kuva: Shutterstock


Kuva 1. Lääkeinformaatioverkoston yhteistapaamiseen elokuussa 2019 Helsingin Säätytalolla osallistui yli neljä-kymmentä verkoston jäsentä.

Tiedetään, että lääkeinformaatio on vaikuttavinta, kun sitä annetaan potilaalle sekä kirjallisesti että suullisesti (4). Potilaan kanssa keskustelu lääkkeiden käytöstä, lääkehoidon tavoitteista sekä lääkitykseen liittyvistä ajatuksista ja huolista luo pohjan turvallisen lääkehoidon toteuttamiselle. Lääkeinformaatioverkoston kuvaus terveydenhuollon ammattilaisten ja pitkäaikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa tekee myös potilaan oman, tärkeän roolin näkyväksi (taulukko 1).

Materiaaleja voi hyödyntää laajasti

Materiaaleja toivotaan hyödynnettävän tietolähteinä ja työkaluina terveydenhuollon ammattilaisten työssä sekä perus ja täydennyskoulutuksessa. Ne soveltuvat myös terveydenhuollon toimintayksiköihin ja potilasjärjestöjen kehittämistyöhön. Erilaisiin yhteistyömalleihin voi tutustua yhteenvedossa, johon on koottu käytössä olevia ja kokeiltuja lääkeneuvonnan yhteistyömalleja (taulukko 1, sivu 20).


Materiaalit Tavoite

Koosteet eri terveydenhuollon ammattilaisten lääke-tiedon lähteistä ja työkaluista:

• Lääkäreiden lääketiedon lähteet ja työkalut

• Hoitajien lääketiedon lähteet ja työkalut

• Sairaalafarmasian ammattilaisten lääketiedon lähteet ja työkalut

• Apteekissa työskentelevien farmasian ammattilaisten lääketiedon lähteet ja työkalut

• Lisätä eri ammattilaisille suunnattujen lääketiedon lähteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta. Tavoit-teena on, että työnantaja varmistaisi näiden tieto-lähteiden saavutettavuuden ja koulutuksen niiden käyttöön.

• Luetteloihin on koottu suomenkielistä, virallisia hoito-ohjeita tukevaa, luotettavaa lääketietoa (ilmaisia ja maksullisia).

Kuvaus terveydenhuollon ammattilaisten ja pitkä-aikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa

• Tehdä näkyväksi eri terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa lääkehoitoprosessin kaikissa vaiheissa.

• Tukea moniammatillista yhteistyötä.

• Tukea pitkäaikaissairaan osallisuutta omassa lääkehoito prosessissa.

Yhteenveto käytössä olevista tai kokeilluista yhteistyö-malleista apteekkien ja muun terveydenhuollon välillä

• Esitellä käytänteitä ja toimintatapoja lääkeinformaatio-toiminnassa.

• Lisätä yksityisten apteekkien ja muun terveyden-huollon toimintayksiköiden yhteistyötä.

Materiaalit täydentyvät vuoden 2020 aikana. Tarkoituksena on muun muassa julkaista potilaille suunnattu selkokielinen turvallisen lääkehoidon opas. Siihen kootaan potilaille suunnatut lääketiedon lähteet. Lääkeinformaatioverkosto toivoo palautetta materiaaleista, joita päivitetään säännöllisesti.

Mikä Lääkeinformaatioverkosto?

Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto perus tet tiin edistämään vuonna 2012 julkaistun lääkeinformaatiostrategian tavoitteita ja toimenpideehdotuksia (5). Verkostossa toimii viisi moniammatillista työ ryhmää ja näiden lisäksi viestintätiimi. Mukana on myös useita lääkkeiden käyttäjiä edustavia järjestöjä, kuten Diabetesliitto. Fimea koordinoi Lääkeinformaatioverkoston työtä, jossa toimii noin 120 jäsentä noin 60 eri organisaatiosta (kuva 1, sivu 19). Lääkeinformaatioverkoston työ on avointa ja julkista.

Lisätietoja:

Laadukas lääkeinformaatio -materiaali: www.fimea.fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/laadukas-laakeinformaatio

tai https://www.innokyla.fi/web/hanke167840

Seuraa Lääkeinformaatioverkoston toimintaa tilaamalla Lääkeinformaatioverkoston uutiskirje www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/uutis-kirjetilaus

Kirjallisuus

1. Närhi U, Helakorpi S. Sources of medicine information in Fin-land. Health Policy 2007;84:51–57.

2. Hämeen-Anttila K, Aarnio H, Airaksinen M, Ojala R, Pohjanoksa-Mäntylä M. Lääkeneuvonnan ja potilaille suunnatun kirjallisen lääkeinformaation vaikuttavuus: Katsaus. Dosis 2019;1: 70–88.

3. Mononen N, Airaksinen MSA, Hämeen-Anttila K, Helakorpi S, Pohjanoksa-Mäntylä M. Trends in the receipt of medicines information among Finnish adults in 1999–2014: a nationwide repeated cross-sectional survey. BMJ Open 2019;9:e026377

4. Hämeen-Anttila K, Jyrkkä J, Enlund H, Nordeng H, Lupattelli A, Kokki E. Medicines information needs during pregnancy – A multinational comparison, BMJ Open 2013;3:e002594

5. Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön: Lääkeinformaatiotoi-minnan nykytila ja strategia vuoteen 2020. www.julkari.fi/hand-le/10024/126291

Taulukko 1. Materiaalia pitkäaikaissairaan lääkeneuvonnan tueksi (www.fimea.fi)

Huomaatko potilaassasi hoitoväsymystä, uuden diagnoosin aiheuttamaa hämmennystä tai vaikkapa elintapojen muuttamisen tarvetta? Ehdota hänelle Diabetesliiton verkkokursseja.

Tyyppi 1 tasapainoileeOman diabeteshoitajan ja -lääkärin antamaa ohjausta tukeva verkkokurssi aikuisille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on jo kokemusta diabeteksen kanssa elämisestä. Hinta 20 euroa.

Tyyppi 2 tutuksiVastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot voivat perehtyä rauhassa ja omaan tahtiinsa kurssin monipuoliseen sisältöön kuuden kurssi-viikon aikana. Hinta 20 euroa.

Raskausdiabeteksen jälkeenVerkkovalmennus raskausdiabeteksen aiemmin sairastaneille, uusi kurssi käynnistyy kahden kuukauden välein. Maksuton.

Hyvää oloa odotukseenKurssilla odottava äiti saa syömiseen, liikkumiseen, lepoon ja rentoutumiseen liittyviä vinkkejä. Uusi kurssi alkaa kuukauden välein. Maksuton.

Katso myös muut verkkokurssimme:

www.diabetes.fi/kurssit

Ohjaa asiakkaasi D-opiston verkkokurssille


Pirjo Ilanne-Parikka

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikkaon vuoden diabetesvaikuttajaSuomen Diabetestutkijoiden ja diabetologien yhdistys on valinnut vuoden diabetesvaikuttajaksi Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan.

Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Pirjo Ilanne-Parikka on pitkäaikainen diabetesvaikuttaja, jolla on laaja-alainen ja syvällinen näkemys diabeteksen hoidosta ja sen uudis-tamisesta.

Hän on tehnyt pitkään läheistä yhteistyötä diabetes-ammattilaisten, diabetesta sairastavien ja järjestöjen kanssa. Hän on välittänyt diabetestietoa niin alan perus-teoksen, Diabetes-kirjan, päätoimittajana ja kirjoittajana kuin keskustelijana mediassakin. Hän on kokenut diabetes-kouluttaja ja arvostettu luennoitsija diabetesalan kokouk-sissa. Hän on ansioitunut myös diabetestutkimuksessa.

Ilanne-Parikka itse sanoo, ettei ole yhtä yksittäistä saa-vutusta, jota hän itse pitäisi uransa kohokohtana.

- Vuosien saatossa eri asiat ovat olleet merkityksellisiä ja tärkeitä. Olen saanut olla mukana monessa diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa kehittävässä hankkeessa ja verkostoitua alan huippuosaajien kanssa. Toisaalta diabeteksen hoito on kehittynyt valtavasti lähes neljänkymmenen vuoden lääkärinurani aikana.

Asiakaslähtöisyyden puolestapuhuja

Jo opiskeluaikoina Ilanne-Parikka oli kiinnostunut sekä kansanterveystieteestä että sairauksien ehkäisyn ja hoi-don kokonaisuudesta. Nämä mielenkiinnon kohteet hän yhdisti syventävissä opinnoissa, jotka hän teki lääketieteen psykologiasta. Hän on soveltanut kokonaisvaltaisen ja asiakas lähtöisen hoidon periaatetta sekä moniammatillista

työotetta Diabetesliitossa niin potilaille suunnatuilla kurs-seilla kuin ammattilaisten koulutuksessakin.

- Edelleenkin tapaan ihmisiä, jotka muistelevat lämmöllä vuosien takaisia kohtaamisia ja niissä tapahtuneita merki-tyksellisiä asioita, Ilanne-Parikka sanoo.

- Myös pitkäaikaiset, useat yli kahdenkymmenen vuoden pituiset potilassuhteet yksityislääkärinä ja niissä koetut haasteet, onnistumiset – ja joskus epäonnistumi-setkin – ovat olleet merkityksellisiä omassa työssäni ja kehittymisessäni.

Osallistuminen suomalaiseen, uraa uurtaneeseen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimukseen eli Diabetes Prevention Study (DPS) -tutkimukseen tutkijana ja siitä poikinut väi-töskirja olivat tietysti iso henkilökohtainen asia ja saavutus Ilanne-Parikan uralla.

DPS-tutkimus ja hieman myöhemmin julkaistu US Diabetes Prevention Program DPP loivat perustan ei vain Suomen, vaan usean muunkin maan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmille. DPS-tutkimuksesta poikivat myös suo-malainen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma toteutta-mishankkeineen. Nyttemmin tyypin 2 diabeteksen ehkäi-syn tutkimus on jatkunut Stop-Dia-hankkeessa, joka vie ehkäisyn käytäntöjä digiaikaan ja perusterveydenhuoltoon.

Diabetesrekisteri syntymässä vihdoin

Ilanne-Parikka on viime vuosina edistänyt digitaalisten työkalujen, kuten Diabetestalon ja diabetesrekisterin kehittämistä. Kahdenkymmenen vuoden kypsyttelyn jäl-keen näyttää siltä, että rekisteri saadaan aikaiseksi osana terveydenhuollon kansallista laaturekisteriä.

- Onhan se käsittämätöntä, että diabeteksen hoidon resurssit, järjestäminen ja kehittäminen perustuvat enem-män mutu-tuntumaan kuin tiedolla johtamiseen, vuoden diabetesvaikuttaja ihmettelee. Hän on huolissaan myös Käypä hoito -järjestelmän rahoituksen ja toiminnan jat-kuvuudesta.

Vuoden Diabetesvaikuttaja -palkinto jaettiin Valtakun-nallisena diabeteskoulutuspäivänä marraskuussa. Kysees-sä on järjestyksessä toinen Vuoden diabetesvaikuttaja -palkinto.

Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry on Diabetes-liiton ammatillinen jäsenyhdistys.

Kuva

: Jan

ne V

iinan

en


SAFI

.DIA

.19.

05.0

226a

Sanofi Oy, p. 0201 200 300, sanofi.fi

Diabeteselämää.fi on potilasmateriaalien koti.

Diabeteselämää.fi

Diabeteselämää.fi-sivulta tilaat käden käänteessä potilasoppaat hoidon- ohjauksen tueksi.

Potilasmateriaalien lisäksi löydät sivulta tuoreinta tietoa työsi avuksi. Tervetuloa tutustumaan!


HUS rakensi Munuaistaloon laajan palvelukokonaisuuden

Omilla digipoluilla

Nefrologi, LT, EMBA, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys

Projektipäällikkö Munuaistalo, Terveyskylä

HUS tietohallinto, sähköiset asiointipalvelut

[email protected]

VIRPI RAUTA HUS on luonut Munuaistaloon maailmanlaajuisestikin katsoen poikkeuksellisen laajan digitaalisen hoitopolkuverkoston munuaispotilaita varten. Poluille ohjataan munuaisklinikalta, ja palvelut ovat toistaiseksi vain HUSin potilaiden käytössä

Digitaalisia sovelluksia käytetään paitsi potilaiden omaseurannassa, myös yhä enemmän erikoissairaanhoidossa tukemaan potilaan hoitoa, helpottamaan potilaan ja ammattilaisten välistä viestintää ja parantamaan potilasturvallisuutta. Munuaispotilaille on maailmalla tarjolla toistaiseksi ollut lähinnä ruokavalioon liittyviä sovelluksia ja potilasjärjestöjen tai terveydenhuoltoorganisaatioiden yleiseen tiedon levittämiseen tarkoitettuja sivustoja.

Terveyskylä (www.terveyskyla.fi) on Suomessa yliopistosairaaloiden yhdessä luoma erikoissairaanhoidon palvelu, jossa on kaikille avointen sivustojen ohella ammattilaisten palveluportaali (TerveyskyläPRO) sekä potilaiden hoitoon tarkoitetut digitaaliset hoitopolut.

Kotidialyysiyksikkö edelläkävijänä

HUSin vatsakeskuksen kotidialyysiyksikössä on jo vuodesta 2016 alkaen käytetty digitaalisia palveluita osana kotidialyysipotilaiden hoitoa. Potilailla on ollut mahdollisuus etävastaanottoihin, ja vatsakalvodialyysipotilaiden dialyysikoulutuksen apuna on käytetty 4Gyhteydellä toimivaa, potilaille lainattavaa tablettitietokonetta. Siihen on ladattu vatsakalvodialyysin hoidon yksityiskohtaiset ohjeet. Näistä ensimmäisistä sähköisistä terveydenhuoltopalveluista (eHealth) saatiin hyvää kokemusta, ja sen perusteella pidettiin tärkeänä kehittää laajamittaisempia eHealthpalveluita.

Terveyskylän Munuaistalon (www.munuaistalo.fi) kaikille avoimet sivut julkaistiin viiden yliopistosairaalan yhteistyönä keväällä 2018. HUSissa päätettiin aloittaa Munuaistalon digitaalisten hoitopolkujen rakentaminen heti sen tultua mahdolliseksi. Ensimmäiset HUSin Munuaistalon digitaaliset hoitopolut avattiin käyttöön loppuvuodesta 2018.

Munuaispotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja kasvavan potilasmäärän tutkimusten ja seurannan järjestäminen nykyisin henkilöstöresurssein vaatii uudenlaisia toimintamalleja. Potilaiden ohjaaminen yksilöllisesti parhaaseen dialyysihoitoon vaatii sekä potilaalta että henkilökunnalta runsaasti aikaa ja toistoa. Elinsiirto on niihin soveltuville potilaille paras mahdollinen loppuvaiheen munuaissairauden hoito.

Kuva: Shutterstock


Suomessa on viime vuosina panostettu paljon munuaissiirtojen lisäämiseen myös eläviltä luovuttajilta. Digitaalisten palvelujen ajateltiin sopivan predialyysi ja dialyysipotilaiden, munuaisen luovuttajien ja elinsiirtopotilaiden seurantaan erityisen hyvin (taulukko 1).

Dialyysihoitomuodon valinnan ohjauksen ja kotidialyysipotilaiden polkujen kokonaisuus (DiaMyn, kuva 1) sisältää kaiken dialyysihoitomuotoihin liittyvän potilaan tarvitseman tiedon. Potilaan käytössä on dialyysihoitomuodon valinnan avuksi navigaattori, joka antaa potilaan vastausten perusteella alustavan arvion potilaalle sopivista hoitomuodoista.

Polulla on useita videoita, joilla kotidialyysihoidossa olevat potilaat kertovat omista dialyysihoitomuodoistaan. He vastaavat videolla kysymyksiin, miksi päätyivät valitsemaan kyseisen hoitomuodon, mikä dialyysin aloittamisessa oli vaikeaa ja kuinka he sopeutuivat hoitoon. Vertaistarinoiden lisäksi ammattilaiset, muun muassa psykoterapeutti ja ravitsemusterapeutti, antavat katsojalle ohjeita. Poluilta löytyy kaikki potilaan tarvitsema tieto munuaispotilaan sosiaalietuuksista, ravitsemuksesta, laboratorionäytteiden ottamisesta ja tulkinnasta sekä vastaanottokäynneille valmistautumisesta. Lisäksi poluilla on oirekyselyitä ja tietoturvattu viestikanava hoitohenkilökunnan ja potilaiden yhteydenpitoa varten. Lisäksi etävastaanotoille pääsee polkujen kautta helposti.

HUSin Munuaistalon digitaalisille hoitopoluille potilas ohjataan aina munuaispoliklinikalta. Polut, toisin kuin Munuaistalon avoimet sivustot, eivät siis ole nähtävissä muille käyttäjille. Poluille potilas pääsee ohjauksen jälkeen kirjautumaan vahvan tunnistautumisen kautta mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.

Potilaat kiittävät

Ensimmäiset potilastyytyväisyyskyselyt DiaMynpolkujen käyttäjille tehtiin elokuussa 2019, ja palaute oli kiittävää. Erityisen hyväksi on nähty, että polut ovat käytettävissä milloin tahansa, sisältöihin voi tutustua toistuvasti, tiedot ovat poluilta helposti löydettävissä,

Potilaskäytössä olevat polut:• Munuaisen luovuttajan polku• Keskushemodialyysipotilaan polku• DiaMyn – dialyysin digihoitopolku

- Dialyysihoitomuodon valinnan polku - Kotihemodialyysin polku - Vatsakalvodialyysin polku

Valmisteilla olevat polut:• Elinsiirtoon valmisteleva polku• Elinsiirron saaneen potilaan polku

Taulukko 1. Terveyskylän Munuaistalon digitaaliset hoitopolut HUSissa:

Kuva 1. DiaMyn - kotidialyysin digihoitopolut. Copyright HUS


kieli on ymmärrettävää ja sisältö on monipuolista. Dialyysihoitomuodon valinta on useimmille potilaille vaikeaa. Erityistä kiitosta potilaat ovat antaneet siitä, että he voivat tutustua hoitomuodon valintaan liittyviin videoihin ja muuhun materiaaliin yhdessä läheistensä kanssa ja halutessaan useita kertoja.

Kun potilas on lopulta yhdessä nefrologin kanssa vastaanotolla valinnut hoitomuotonsa, potilaalle avataan vastaava polku. Sillä hän pääsee tutustumaan tulevaan hoitomuotoonsa vieläkin syvällisemmin. Poluilla on muun muassa yksityiskohtaiset, vaihe vaiheelta etenevät ohjeet kotidialyysilaitteen käytöstä ja kotidialyysin tekemisestä kuvin ja tekstein. Näihin potilas pääsee tutustumaan jo ennen varsinaisen dialyysihoidon aloittamista. Näin hän on jo valmistautunut ja saanut käsityksen lähikoulutuksen sisällöstä saapuessaan dialyysikoulutusjaksolle.

Munuaisen luovuttajan polku on myös ollut käytössä loppuvuodesta 2018 alkaen. Tämä polku palvelee kaikkia niitä, jotka harkitsevat toisen munuaisensa luovuttamista munuaissairaalle potilaalle.

Viimeisimpänä on käyttöön otettu keskushemodialyysipotilaiden polku. Tämän polun myötä kaikilla HUSalueen dialyysipotilailla on mahdollisuus päästä digitaalisille poluille käytön laajetessa HUSalueen kaikkiin dialyysiyksiköihin vuoden 2020 alussa.

Rutiinit uusiksi

Digitaalisten palvelujen käyttöön ottaminen edellyttää sairaalassa toiminnan muutosta. Munuaispotilaiden polkujen kehittämisessä on alusta lähtien ollut mukana sekä potilaita että henkilökunta, joka palvelua sairaalassa lopulta käyttää. Digipalvelut täydentävät sairaalassa annettavaa potilasohjausta ja vähentävät puhelinsoittojen ja vastaanotolla tapahtuvien kontrollikäyntien määrää. Digitaalisilla poluilla tehtävä seuranta on uudenlaista toimintaa, joka on istutettava osaksi jokapäiväistä työtä. Samalla on luovuttava osasta vanhoja rutiineja.

Vaikka munuaispotilaiden polut on saatu hyvin myös iäkkäiden potilaiden käyttöön, menee vielä aikaa, ennen kuin kaikkien potilaiden voidaan olettaa olevan digitaalisten palvelujen käyttäjinä – siksi perinteisiä potilasseuranta ja ohjausmalleja tarvitaan edelleen. Hoitohenkilökunnan ei tarvitse huolehtia ohjausmateriaalin ajantasaisuudesta ja jakamisesta digitaalisia polkuja hyödyntäville potilaille. He voivat olla varmoja, että kaikki tarvittava tieto on potilaan käytettävissä.

Munuaispotilaita varten suunnitellut digitaaliset hoitopolut toimivat myös uuden hoitohenkilökunnan perehdyttämisessä erinomaisesti.

Olemme vasta alkumatkassa

Digitaaliset polkumme ovat olleet käytössä vajaan vuoden ajan. Polkuja kehitetään potilaiden ja henkilökunnan palautteen perusteella jatkuvasti. Käyttäjien tyytyväisyys polkuihin on hyvä. Polkujen käytöstä on selviä hyötyjä sekä potilaille että ammattilaisille erikoissairaanhoidossa (taulukko 2). Vasta pidemmän seurannan jälkeen näemme, tuottavatko polut myös muita toivottuja vaikutuksia: ohjaavatko polut dialyysihoitomuodon valintaa, vähenevätkö päivystyskäynnit, komplikaatiot ja akuutit dialyysin aloitukset ja voisiko dialyysikoulutukseen käytettyä aikaa lyhentää.

Digitaaliset palvelut ovat tulleet erikoissairaanhoitoon jäädäkseen, ja niiden edelleen kehittäminen potilaiden ja henkilökunnan yhteistyönä on tärkeää. Munuaistaloon rakennetuista digitaalisista hoitopoluista voisi olla hyötyä muillekin sairaanhoitopiireille Suomessa.

Taulukko 2. Digitaalisten polkujen hyötyjä. Hyödyt potilaalle:• tasalaatuinen tieto kaikille potilaille• kaikki tarvittava tieto samassa paikassa• tieto monipuolisessa muodossa: videoita,

tekstejä, linkkejä, testejä, kyselyitä• ajasta ja paikasta riippumatta saatavilla,

tarvittaessa toistuvasti• mahdollisuus tutustua tietoon yhdessä

läheisten kanssa• omaan hoitoon ja seurantaan osallistuminen• helppo yhteydenpitokanava hoitavaan

henkilökuntaan.

Hyödyt ammattilaisille:

• potilaan täyttämät esitieto- ym. lomakkeet• varmuus siitä, että potilaalla käytettävissä

kaikki tieto• tasalaatuinen tieto kaikille potilaille• paperilla olevan tiedon jakamisen

väheneminen• soittojen väheneminen• toimii myös henkilökunnan perehdyttämisen

välineenä.

Sinulle ammattilainen

Hyvän hoidon muistilistat ja ohjauslehtiset

Käytännönläheisiä aineistoja ohjaustyösi tueksi

Tutustu myös muihin tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:

www.diabetes.fi/d-kauppa

Aikuisten diabeteksen

hyvän hoidon avaimet

9091

| A

M 3

20

19

Kakkostyypin

ehkäisyn avaimet

Pysäytä esidiabetesja ehkäise tyypin

2 diabetesta

9097

| A

M 3

20

19


9090

| A

M 3

20

19

Lasten ja nuorten diabeteksen

Pidä itsestäsi huolta ja ole esimerkkinä

lapsellesi

9094

| A

M 3

20

19

Hyvän hoidon avaimet

raskausdiabeteksenjälkeen

ISBN 978-952-486-225-7

Lapsen diabetes

– Opas perheelle

Lapsen diabetes – Opas perheelle

2013

| AM

2 2

019

p. 03 2860 [email protected]

ISBN 978-952-486-218-9

Jalkojen OMAHOITO

DIABETES ja

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan

– ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa

Liisa Heinonen

www.diabetes.fi

Jalkojen riskiarvio Tämä lomake auttaa sinua ja hoitohenkilökuntaa arvioimaan ja tunnistamaan jalkaongelmien

riskitekijöitä. Niiden perusteella määritetään jalkojen riskiluokka. Se ennustaa, millainen riski

sinulla on saada jalkoihin pitkäaikainen haava.

Tutkimalla jalkojen kosketustunto saadaan selville, kuuluvatko jalkasi vähäisen riskin luokkaan 0

vai johonkin kohonneen riskin luokista 1-2-3. Jos jalkojesi tuntoa ei ole tutkittu, ota tämä lomake

mukaan hoitopaikkaan ja pyydä tutkimusta. Riskiluokka 0 – pieni riski

Kuulut pienen riskin ryhmään, jos sinulla ei ole

todettu jaloissa tunnon heikentymistä.Onko sinulla muita, hoitoa vaativia ongelmia?

Kyllä, mitä vaikeus hoitaa jalkoja itse kynsiongelmia tai -sairauksia

ihosairaus kovettumia tai känsiä jalkaterän tai nilkan nivelten asentovirheitä

varpaiden tai nilkan nivelten jäykkyyttä

katkokävely muu diabeteksen lisäsairaus ___________________________________

nivelreuma muita liikuntaelinsairauksia ___________________________________

muu ____________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________Toimintaohjeet

riskiluokkaan 0 kuuluville:Jos sinulla ei ole todettu jaloissa diabeteksen aiheut -

tamia ongelmia ja pystyt itse huolehtimaan jalkojen

päivittäisestä huollosta, et tarvitse säännöllisiä jalka-

terapiapalveluita. Jos sinulla on jaloissa muita, hoitoa vaativia

ongelmia, tarvitset terveydenhuollon ammattilaisen

arvion tilanteesta. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin arvio vastaan-

ottokäyntien tarpeesta: ___________ kuukauden välein.

- Riskiluokka 1

– kohtalainen riski

diabetesta sairastaville

Kuulut tähän riskiryhmään, jos jalkojesi tunto on

heikentynyt.Onko sinulla muita, hoitoa vaativia ongelmia?

Kyllä, mitä vaikeus hoitaa jalkoja itse kynsiongelmia tai -sairauksia ihosairaus reuma, mutta ei reuman aiheuttamia

nivelmuutoksia muu ___________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________Toimintaohjeet riskiluokkaan 1 kuuluville:

Tutki jalkasi päivittäin. Jos se ei onnistu, mieti,

voisiko joku auttaa sinua. Ota asia esiin myös

hoitopaikassa. Diabeteksen takia on tärkeää, että jalkatera-

peutti tutkii jalkojesi terveydentilan vähintään

kerran vuodessa. Jos sinulla on jaloissa muita, hoitoa vaativia


arvion tilanteesta. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin arvio vastaan -

otto käyntien tarpeesta: ___________ kuukauden välein.

Diabetes ja jalat

3061

| A

M 1

/20

19

Pienetkin

valinnat

vaikuttavat�� Maustamatonta jugurttia

(rasvaa 2,5 %)

�� Juustossa rasvaa 30 %

�� Leivällä voi-kasviöljyseosta

(rasvaa 75 %)

�� Perunamuusissa kevytmaitoa

(rasvaa 1,5 %) ja voita

(rasvaa 80 %)

�� Lihapullien jauhelihassa

rasvaa 17 %


(rasvaa 75 %)

�� Jälkiruuassa maitorahkaa

ja kuohukermaa (rasvaa 35 %)

�� Piirakka:

- pohjassa voita (rasvaa 80 %)

- täytteessä ruokajugurttia

(rasvaa 10 %) ja

tuorejuustoa (rasvaa 28 %)

�� Keitossa sulatejuustoa

(rasvaa 22 %)


�� Leivillä voi-kasviöljyseosta

(rasvaa 75 %)



(rasvaa 75 %)

Näillä valinnoilla:

● kovaa rasvaa 7 %

energiasta (noin 15 g)

● noin 1 800 kcal

�� Rasvatonta maustamatonta

jugurttia

�� Jugurtissa yksi saksanpähkinä


�� Leivällä kasvimargariinia

(rasvaa 60 %)

�� Kasviksissa 2 tl öljyä

�� Perunamuusissa rasvatonta

maitoa ja kasvimargariinia

(rasvaa 60 %)


rasvaa 7 %


(rasvaa 60 %)

�� Jälkiruuassa maitorahkaa ja

maustamatonta jugurttia

(rasvaa 2,5 %)

�� Piirakka:

- pohjassa kasvimargariinia

(rasvaa 60 %)

- täytteessä jugurttia (rasvaa 2,5 %)

ja kevyttuorejuustoa (rasvaa 13 %)

�� Keitossa kasvirasvasekoitetta

(rasvaa 15 %)


�� Leivillä kasvimargariinia

(rasvaa 60 %)



(rasvaa 60 %)

● pehmeä eli tyydyttymätön rasva

● kova eli tyydyttynyt rasva




● noin 2 100 kcal

Oppaat ja käsikirjat

Perusopas ◆ Tyypin 2 diabetes

● Tomaatti leipien päälle

● Porkkanasuikaleita ja kaaliraastetta lämpimällä aterialla

Vihreä vaihtoehto ● Sulata pakasteparsakaalia noin puoli tuntia huoneenlämmössä tai hetki mikroaaltouunissa. Kypsennä öljyssä pannulla.

3075

| A

M 1

0/20

18

● Marjoja iltajugurttiin

● Marjoja aamupuuroon

Puoli kiloa kasviksia päivässä – helposti ja halvalla

Helpoista helpoin kaaliraaste800 g keräkaaliaKastike:½ dl omena- tai valkoviinietikkaa½ dl vettä

½ dl öljyä2 tl sokeriaripaus mustapippuria

Raasta kaali esimerkiksi juustohöylällä. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää kaaliraasteen joukkoon. Anna maustua muutama tunti jääkaapissa. Säilyy jääkaapissa 2–3 päivää.

... tai kalliimmalla

● Hedelmät välipalana ja/tai jälkiruokana

kg½

kg½

Sinulle ammattilainen

Hyvän hoidon muistilistat ja ohjauslehtiset

Käytännönläheisiä aineistoja ohjaustyösi tueksi

Tutustu myös muihin tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:


Aikuisten diabeteksen


9091

| A

M 3

20

19

Kakkostyypin

ehkäisyn avaimet

Pysäytä esidiabetesja ehkäise tyypin

2 diabetesta

9097

| A

M 3

20

19


9090

| A

M 3

20

19

Lasten ja nuorten diabeteksen

Pidä itsestäsi huolta ja ole esimerkkinä

lapsellesi

9094

| A

M 3

20

19

Hyvän hoidon avaimet

raskausdiabeteksenjälkeen

ISBN 978-952-486-225-7

Lapsen diabetes

– Opas perheelle

Lapsen diabetes – Opas perheelle

2013

| AM

2 2

019

p. 03 2860 [email protected]

ISBN 978-952-486-218-9

Jalkojen OMAHOITO

DIABETES ja

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan

– ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa

Liisa Heinonen

www.diabetes.fi

Jalkojen riskiarvio Tämä lomake auttaa sinua ja hoitohenkilökuntaa arvioimaan ja tunnistamaan jalkaongelmien

riskitekijöitä. Niiden perusteella määritetään jalkojen riskiluokka. Se ennustaa, millainen riski

sinulla on saada jalkoihin pitkäaikainen haava.

Tutkimalla jalkojen kosketustunto saadaan selville, kuuluvatko jalkasi vähäisen riskin luokkaan 0

vai johonkin kohonneen riskin luokista 1-2-3. Jos jalkojesi tuntoa ei ole tutkittu, ota tämä lomake

mukaan hoitopaikkaan ja pyydä tutkimusta. Riskiluokka 0 – pieni riski

Kuulut pienen riskin ryhmään, jos sinulla ei ole

todettu jaloissa tunnon heikentymistä.Onko sinulla muita, hoitoa vaativia ongelmia?

Kyllä, mitä vaikeus hoitaa jalkoja itse kynsiongelmia tai -sairauksia

ihosairaus kovettumia tai känsiä jalkaterän tai nilkan nivelten asentovirheitä

varpaiden tai nilkan nivelten jäykkyyttä

katkokävely muu diabeteksen lisäsairaus ___________________________________

nivelreuma muita liikuntaelinsairauksia ___________________________________

muu ____________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________Toimintaohjeet

riskiluokkaan 0 kuuluville:Jos sinulla ei ole todettu jaloissa diabeteksen aiheut -

tamia ongelmia ja pystyt itse huolehtimaan jalkojen

päivittäisestä huollosta, et tarvitse säännöllisiä jalka-

terapiapalveluita. Jos sinulla on jaloissa muita, hoitoa vaativia


arvion tilanteesta. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin arvio vastaan-

ottokäyntien tarpeesta: ___________ kuukauden välein.

- Riskiluokka 1

– kohtalainen riski

diabetesta sairastaville

Kuulut tähän riskiryhmään, jos jalkojesi tunto on

heikentynyt.Onko sinulla muita, hoitoa vaativia ongelmia?

Kyllä, mitä vaikeus hoitaa jalkoja itse kynsiongelmia tai -sairauksia ihosairaus reuma, mutta ei reuman aiheuttamia

nivelmuutoksia muu ___________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________Toimintaohjeet riskiluokkaan 1 kuuluville:

Tutki jalkasi päivittäin. Jos se ei onnistu, mieti,

voisiko joku auttaa sinua. Ota asia esiin myös

hoitopaikassa. Diabeteksen takia on tärkeää, että jalkatera-

peutti tutkii jalkojesi terveydentilan vähintään

kerran vuodessa. Jos sinulla on jaloissa muita, hoitoa vaativia


arvion tilanteesta. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin arvio vastaan -

otto käyntien tarpeesta: ___________ kuukauden välein.

Diabetes ja jalat

3061

| A

M 1

/20

19

Pienetkin

valinnat

vaikuttavat�� Maustamatonta jugurttia

(rasvaa 2,5 %)



(rasvaa 75 %)

�� Perunamuusissa kevytmaitoa

(rasvaa 1,5 %) ja voita

(rasvaa 80 %)


rasvaa 17 %


(rasvaa 75 %)

�� Jälkiruuassa maitorahkaa

ja kuohukermaa (rasvaa 35 %)

�� Piirakka:

- pohjassa voita (rasvaa 80 %)

- täytteessä ruokajugurttia

(rasvaa 10 %) ja

tuorejuustoa (rasvaa 28 %)

�� Keitossa sulatejuustoa

(rasvaa 22 %)



(rasvaa 75 %)



(rasvaa 75 %)




● noin 1 800 kcal

�� Rasvatonta maustamatonta

jugurttia

�� Jugurtissa yksi saksanpähkinä



(rasvaa 60 %)

�� Kasviksissa 2 tl öljyä

�� Perunamuusissa rasvatonta

maitoa ja kasvimargariinia

(rasvaa 60 %)


rasvaa 7 %


(rasvaa 60 %)

�� Jälkiruuassa maitorahkaa ja

maustamatonta jugurttia

(rasvaa 2,5 %)

�� Piirakka:

- pohjassa kasvimargariinia

(rasvaa 60 %)

- täytteessä jugurttia (rasvaa 2,5 %)

ja kevyttuorejuustoa (rasvaa 13 %)

�� Keitossa kasvirasvasekoitetta

(rasvaa 15 %)



(rasvaa 60 %)



(rasvaa 60 %)

● pehmeä eli tyydyttymätön rasva

● kova eli tyydyttynyt rasva




● noin 2 100 kcal

Oppaat ja käsikirjat

Perusopas ◆ Tyypin 2 diabetes

● Tomaatti leipien päälle

● Porkkanasuikaleita ja kaaliraastetta lämpimällä aterialla

Vihreä vaihtoehto ● Sulata pakasteparsakaalia noin puoli tuntia huoneenlämmössä tai hetki mikroaaltouunissa. Kypsennä öljyssä pannulla.

3075

| A

M 1

0/20

18

● Marjoja iltajugurttiin

● Marjoja aamupuuroon

Puoli kiloa kasviksia päivässä – helposti ja halvalla

Helpoista helpoin kaaliraaste800 g keräkaaliaKastike:½ dl omena- tai valkoviinietikkaa½ dl vettä

½ dl öljyä2 tl sokeriaripaus mustapippuria

Raasta kaali esimerkiksi juustohöylällä. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää kaaliraasteen joukkoon. Anna maustua muutama tunti jääkaapissa. Säilyy jääkaapissa 2–3 päivää.

... tai kalliimmalla

● Hedelmät välipalana ja/tai jälkiruokana

kg½

kg½


Lihavuusleikatun ruokavalio:Tue muutoksissa, seuraa säännöllisesti

Diabeteshoitajat

Marjo Rantala

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kymenlaakson keskussairaala

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote

[email protected]

MARJO RANTALA

Säännöllinen ateriarytmi ja pienet annokset luovat perustan lihavuusleikatun ruokavaliolle. Ruokavalion laatu muuttuu yleensä leikkauksen jälkeen siitä, mihin asiakas on aiemmin tottunut. Säännöllinen seuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset ongelmatilanteet.

Lihavuusleikkauksen jälkeisessä ruokavaliossa olennaista ovat pienet ateriat säännöllisin väliajoin. Annoskoko on tyypillisesti noin kaksi desilitraa. Yleensä aterioita on kuusi kertaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä pari välipalaa (kuva 1). Näiden ajankohdat vaihtelevat yksilöllisesti.

Riittävä proteiinin, kuidun, nesteen ja pehmeiden rasvojen saanti tukee laihtumisessa. Kaikille lihavuusleikatuille suositellaan pysyvästi päivittäistä monivitamiini, B12vitamiini, kalsium ja Dvitamiinilisää. Muiden vitamiinihivenainelisien tarve arvioidaan yksilöllisesti seurantakäynneillä.

Proteiinin lähteitä joka aterialle

Ruokavalion laatu painottuu lihavuusleikkauksen jälkeen aiempaa proteiinipitoisemmaksi, eli jokaiseen ateriaan kuuluu jotakin seuraavista: maitovalmistetta, kalaa, kanaa, kasviproteiinin lähdettä tai punaista lihaa. Joskus lihavuusleikattu tarvitsee erityisiä prote

Kasvisten osuus ruokavaliosta vähenee

lihavuusleikkauksen jälkeen huomattavasti.

iinivalmisteita, mikäli hän ei saa päivän aikana koottua tavanomaisista ruokaaineista riittävästi proteiinia.

Vastaanotolla käytettäväksi ohjausmateriaaliksi sopii esimerkiksi Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen RTY:n Ruokailu lihavuusleikkauksen jälkeen esite, joka sisältää konkreettisia esimerkkejä päivän ruokailuista ja muun muassa taulukon proteiinin saannin arvioimiseen. Lisäksi Maito ja Terveys ry:n maksuton Proteiinin ja kalsiumin lähteitä esite sopii materiaaliksi proteiinin saannin arvioimiseen.

Kuitulisä usein tarpeellinen

Kasvisten osuus ruokavaliosta vähenee lihavuusleikkauksen jälkeen huomattavasti. Välipalalla voi yleensä syödä vain puolikkaan hedelmän, jotta voi sisällyttää aterialle myös jotakin proteiinipitoista. Kasvisten ja myös leivän määrän vähentyessä riittävään kuidun saantiin tulee kiinnittää huomiota. Riittävän kuidun saannin tarkastelemiseen sopii esimerkiksi Diabetesliiton Monta syytä syödä kuitua esite. Yleensä ruokavalioon on tarpeen sisällyttää 2–3 ruokalusikallista kuitulisää, kuten lesettä.

Nesteen saanti jää helposti niukaksi

Lihavuusleikatuilla nesteen saanti saattaa jäädä liian vähäiseksi. Lihavuusleikatut eivät välttämättä tunnista janontunnetta kuten ennen leikkausta, ja sen vuoksi monet heistä huolehtivat riittävästä nesteen saannista vesipullojen tai kannujen avulla, joista kokonaisnestemäärän havaitseminen on yksittäisiin lasillisiin verrattuna helpompaa. Suolistovaivojen välttämiseksi nesteet tulee nauttia aterioiden välillä, yleensä noin 30 minuuttia ennen tai jälkeen aterian.


Alkoholi vaikuttaa lihavuusleikkauksen jälkeen nopeammin ja tavanomaista pienem pinä annoksina. Tutkimusten mukaan erityisesti lihavuusleikatuilla miehillä alkoholin ongelmakäytön riski lisääntyy, vaikka aikaisempaa alkoholin suurkulutusta ei olisikaan taustalla.

Erityistilanteiden huomioiminen

Lihavuusleikatuilla voi ilmetä aterian jälkeen niin sanottuja dumpingoireita eli sydämen tykytystä, hikoilua, heikotusta, vatsavaivoja, pahoinvointia ja ripulia. Oireita voi ehkäistä syömällä rauhallisesti pieniä suullisia hyvin pureskellen ja juomalla nesteet aterioiden välillä. Myös hyvin sokeriset tai rasvaiset ruoat saattavat aiheuttaa oireilua.

Seurantakäynneillä tulee huomioida edellä kuvattujen asioiden lisäksi potilaan syömiskäyttäytyminen. Mikäli ravitsemusterapeutti ei kuulu kiinteästi perusterveydenhuollon hoito tiimiin, ravitsemusterapeutin konsultointi on erityisesti tarpeen, jos potilaan syömiskäyttäytymisessä ilmenee esimerkiksi ahmintaa, tunnesyömistä tai paino laskee liikaa. Myös esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin konsultointi on näissä tilanteissa usein tarpeen.

Säännöllistä seurantaa

Lihavuusleikattuja seurataan erikoissairaanhoidossa 1–2 vuotta. Tämän jälkeen seurantakäynti tulisi järjestää vuosittain perusterveydenhuollossa. Seurantakäynteihin tulee liittää laajat verikokeet, joihin löytyy ohjeistukset Käypä hoito suosituksesta.

Suositeltavaa olisi, että myös perusterveydenhuollossa ravitsemusohjauksen antaa ravitsemusterapeutti. Raskaana oleva lihavuusleikattu kuuluu aina erikoissairaanhoidon seurantaan raskauden ajan.

Kirjallisuus

1. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäri-seura Duodecim, 2013 (viitattu 14.5.2019). http:// www.kaypahoito.fi.

2. King WC, Chen J-Y, Mitchell JE. Prevalence of alcohol use disorders before and after bariatric surgery. JAMA 2012; 307(23):2516-2525.

Lihavuusleikatut eivät välttämättä tunnista janontunnetta kuten ennen leikkausta.

Kuva 1. Ruokavalio lihavuusleikkauksen jälkeen. Tekijä: ravitsemustieteen opiskelija Marianne Hölttä 2016, Carea.

Kehity diabeteksen hoidon osaajana Diabetesliiton koulutuskalenteri 2020

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa

www.diabetes.fi/ammattilaiset

Koulutussihteeri Malla Honkanenp. 050 310 [email protected]

Koulutuspäällikkö Outi Himanenp. 0400 723 [email protected]

Koulutusta

Kevät

9.–13.3. Diabeetikon hoidon peruskurssi11.–12.3. Raskausdiabetes, UUSI31.3.–2.4. Lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidon perusteet 5.–6.5. Insuliinipumppuhoidon peruskoulutus 12.5. Tyypin 2 diabeetikon insuliinihoito, UUSI

Syksy

20.8. Diabeetikon jalkahaava, mitä laitan mitä poistan? UUSI 7.–11.9. Diabeetikon hoidon peruskurssi 22.9. Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta, UUSI 7.–9.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 2.–6.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi 10.–11.11. Raskaus ja diabetes 24.–26.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen 8.12. Apteekkihenkilökunnan koulutus

Vuoden 2020 koulutuspaikkakunta on Tampere. Tarkempi koulutus -paikka ja koulutusten kuvaukset: www.diabetes.fi/koulutuskalenteri.

Tutustu tuotteisiin, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa

Uusi Diabetes-kirjaDiabetes on oppi- ja käsikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Sisältö kattaa hoidon eri osa-alueet sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen osalta. Kirjan ovat toimittaneet Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sekä tunnetut diabetes-asiantuntijat Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa ja Marja-Terttu Saha.

Kustantaja: Duodecim1. painos 2019, sidottu, noin 500 sivuaHinta: 95 euroa

Nyt myynnissä D-kaupassa: www.diabetes.fi/d-kauppa

DIABETESKOULUTUS LÄÄKÄREILLEDiabetesliiton uusi lääkäreille tarkoitettu koulutus sisältää kymmenen itsenäistä osiota, joista voit koostaa juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. Jokaiseen osioon kuuluu päivän kestävä lähikoulutus ja verkko-opiskelua.

Kohderyhmä: Diabetesta sairastavien parissa työskentelevät lääkärit perusterveyden-huollossa, erikoissairaanhoidossa, yksityisessä terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Koulutus kohdennetaan erikoistuville ja diabeteksen erityspätevyyttä hankkiville lääkäreille.

Koulutusten aiheet 2020–2021:• Tyypin 1 diabetes• Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito • Diabetes ja lihavuuden hoito• Diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet • Diabetes ja jalat • Lasten ja nuorten diabetes • Diabetes ja silmät • Diabetes ja hermot • Diabetes ja lisääntymisterveys • Diabetes ja munuaiset

Kokoa itsellesi sopiva koulutuskokonaisuus!UUSI

MasennusMasennus käsittelee masennustilaan vaikuttavia psyko-

logisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden tun-

nistamista, oireita ja kulkua sekä hoitoa ja kuntoutumista.

Eri hoitomuodoista esitellään kattavasti masennuksen

lääkehoito ja muut biologiset hoidot, psykoterapiat ja

verkkoterapiat sekä taideterapiat. Lisäksi kuvataan liikun-

nan ja omahoidon merkitystä.Kirjassa käsitellään sekä akuuttia masennustilaa että

pitkäaikaista masennusta. Erityisryhmistä huomioidaan

synnytyksenjälkeinen masennus, kaamosmasennus, lasten

ja nuorten sekä iäkkäiden ja maahanmuuttajien masen-

nustilat. Masennukseen liittyvistä muista mielentervey-

den häiriöistä ja ongelmista esillä ovat muun muassa

unihäiriöt, työuupumus, päihderiippuvuudet, kaksisuun-

tainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus- ja persoonallisuus-

häiriöt sekä itsemurhariski.Kirjassa kuvataan masennusta sairastavan henkilön

läheisten tilannetta ja avunsaantimahdollisuuksia sekä

masennusta sairastavan työelämässä selviytymistä ja so-

siaaliturvaa. Masennusta tarkastellaan myös inhimillisen

kokemuksen ja väestössä esiintyvien asenteiden näkökul-

masta.Tapausesimerkit ja ohjeet havainnollistavat käsiteltyjä

aiheita.Masennus on hyödyllinen terveydenhoitoalan ammatti-

laisille sekä alan opiskelijoille. Kirja sopii potilaille, hei-

dän läheisilleen ja kaikille mielenterveydestä kiinnostu-

neille.

xxxxxx (toim.)

Diab

etes

59.56ISBN 978-951-656-440-4

Diabetes

Pirjo Ilanne-ParikkaLeo Niskanen Tapani RönnemaaMarja-Terttu Saha(toim.)

Koulutusten ajankohdat, lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/ammattilaiset Lähipäivät järjestetään Tampereella.

Seulo, hoida ja ennaltaehkäise verenkierto-ongelmat ajoissa!

Puh. 09 417 606 00 │ www.steripolar.fi │ ISO 9001:2015 ISO 14001:2015

kun hoitotulokset ratkaisevat

70 % PAD-potilaista ovat oireettomia tai heitä ei ole diagnosoitu. Alaraajan valtimotauti ei näy ulospäin ennen kuin tauti on edennyt jo pitkälle.

Kardiologiset yhdistykset suositte-levat seulontaa PAD-riskiryhmään kuuluville, kuten kaikille yli 50-vuo-tiaille diabeetikoille. Tee se helposti MESI ABPI MD:llä, minuutin kestä-vällä automatisoidulla ABI-mittauk-sella.

Lue MESI ABPIsta www.bit.ly/mesiabpi Kysy lisää [email protected]

Suomessa tehdään diabeetikoille

noin 450 alaraajan amputaatiota

vuodessaKäypä hoito -suositus

Diabetestutkimussäätiö julistaa haettavaksi apurahoja diabetekseen liittyvään tutkimukseen. Säätiö tukee korkeatasoista diabetes tutkimusta alkaen perustutkimuksesta. Säätiö tukee myös muuta kuin lääketieteellistä diabetekseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Hakemusten ensisijainen arviointiperuste on tutkimushankkeen tieteellinen taso.

Vuonna 2020 apurahoina jaettava summa on 550 000 euroa ja haettavana on yksi kaksivuotinen suurapuraha (50 000–60 000 e/v) sekä kaksi kaksivuotista suurapu rahaa (25 000–30 000 e/v) merkittäviin tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on, että myös nuoret senioritutkijat hakisivat suurapurahoja.

Lisäksi haettavana on useita yksivuotisia hankeapurahoja (10 000–27 000 euroa), jotka on tarkoitettu ensisijaisesti väitelleille tutkijoille ja useita noin 5 000–10 000 euron henkilökohtai sia apurahoja (= työskentelyapurahoja), jotka on tarkoitettu pääsään töisesti väitöskirjantekijöille.

Kukin apurahahakemus arvioidaan vain yhdessä kategoriassa. Apurahojen myöntämisessä noudatetaan Diabetestutkimussäätiön hyvää hallintotapaa.

Diabetestutkimussäätiö suosittelee apurahaa haettavaksi vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, jolloin apurahan saajan eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti. Apurahan saajalta edellytetään selvitystä apurahan käytöstä sekä tieteellisistä tuloksista kahden vuoden kuluessa apurahan myöntämi sestä.

Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella Diabetestutkimussäätiön verkkosivujen kauttawww.diabetestutkimus.fi/apurahat. Hakuaika on 2.–31.1.2020.

Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä apurahatyyppiä haetaan sekä apurahan budjetti ja hankkeen kokonaiskustannusarvio. Budjetissa tulee ilmoittaa miten apuraha jakautuu työskentelyapurahaksi sekä laite ja muihin kuluihin ja kuinka monelle kuukaudelle työskentelyapurahaa haetaan. Hakemuksesta tulee ilmetä selvästi mitä haetulla apurahalla aiotaan tehdä. Jos kyseessä on väitös kirjatyö, tulee hakemuksesta ilmetä missä vaiheessa väitöskirjatyö on.

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖN VUODEN 2020 APURAHAT

Lisätietoja antaa tarvittaessa säätiöntieteellinen sihteeri Valma Harjutsalo, p. 044 0762707, [email protected]

Seulo, hoida ja ennaltaehkäise verenkierto-ongelmat ajoissa!

Puh. 09 417 606 00 │ www.steripolar.fi │ ISO 9001:2015 ISO 14001:2015

kun hoitotulokset ratkaisevat

70 % PAD-potilaista ovat oireettomia tai heitä ei ole diagnosoitu. Alaraajan valtimotauti ei näy ulospäin ennen kuin tauti on edennyt jo pitkälle.

Kardiologiset yhdistykset suositte-levat seulontaa PAD-riskiryhmään kuuluville, kuten kaikille yli 50-vuo-tiaille diabeetikoille. Tee se helposti MESI ABPI MD:llä, minuutin kestä-vällä automatisoidulla ABI-mittauk-sella.

Lue MESI ABPIsta www.bit.ly/mesiabpi Kysy lisää [email protected]

Suomessa tehdään diabeetikoille

noin 450 alaraajan amputaatiota

vuodessaKäypä hoito -suositus

Diabetestutkimussäätiö julistaa haettavaksi apurahoja diabetekseen liittyvään tutkimukseen. Säätiö tukee korkeatasoista diabetes tutkimusta alkaen perustutkimuksesta. Säätiö tukee myös muuta kuin lääketieteellistä diabetekseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Hakemusten ensisijainen arviointiperuste on tutkimushankkeen tieteellinen taso.

Vuonna 2020 apurahoina jaettava summa on 550 000 euroa ja haettavana on yksi kaksivuotinen suurapuraha (50 000–60 000 e/v) sekä kaksi kaksivuotista suurapu rahaa (25 000–30 000 e/v) merkittäviin tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on, että myös nuoret senioritutkijat hakisivat suurapurahoja.

Lisäksi haettavana on useita yksivuotisia hankeapurahoja (10 000–27 000 euroa), jotka on tarkoitettu ensisijaisesti väitelleille tutkijoille ja useita noin 5 000–10 000 euron henkilökohtai sia apurahoja (= työskentelyapurahoja), jotka on tarkoitettu pääsään töisesti väitöskirjantekijöille.

Kukin apurahahakemus arvioidaan vain yhdessä kategoriassa. Apurahojen myöntämisessä noudatetaan Diabetestutkimussäätiön hyvää hallintotapaa.

Diabetestutkimussäätiö suosittelee apurahaa haettavaksi vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, jolloin apurahan saajan eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti. Apurahan saajalta edellytetään selvitystä apurahan käytöstä sekä tieteellisistä tuloksista kahden vuoden kuluessa apurahan myöntämi sestä.

Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella Diabetestutkimussäätiön verkkosivujen kauttawww.diabetestutkimus.fi/apurahat. Hakuaika on 2.–31.1.2020.

Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä apurahatyyppiä haetaan sekä apurahan budjetti ja hankkeen kokonaiskustannusarvio. Budjetissa tulee ilmoittaa miten apuraha jakautuu työskentelyapurahaksi sekä laite ja muihin kuluihin ja kuinka monelle kuukaudelle työskentelyapurahaa haetaan. Hakemuksesta tulee ilmetä selvästi mitä haetulla apurahalla aiotaan tehdä. Jos kyseessä on väitös kirjatyö, tulee hakemuksesta ilmetä missä vaiheessa väitöskirjatyö on.

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖN VUODEN 2020 APURAHAT

Lisätietoja antaa tarvittaessa säätiöntieteellinen sihteeri Valma Harjutsalo, p. 044 0762707, [email protected]

PEDIATRINEN DIABETESKLUBI 2020Talvikokous 16–17.1.2020, Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere

Vastuuhenkilöt: Hanna Huopio, Kirsi Hämäläinen, Antti Saari ja Tanja Kuiri-Hänninen, KYS; Malla Honkanen, Suomen Diabetesliitto ry

Torstai 16.1.

12.00–13.00 Ilmoittautuminen, lounas, näyttely - Novo Nordiskin lounasluento lääkäreille (max. 50 henkeä, ennakkoilmoittautuminen ilmoittautumislomakkeella) - Medtronicin kaikille avoin lounassymposium (max. 50 henkeä, ennakkoilmoittautuminen ilmoittautumislomakkeella)

13.00–13.05 Tervetuloa (Hanna Huopio, Kuopio)13.05–14.00 Nuori ja pitkäaikaissairaus - kadonnutta hoitomotivaatiota etsimässä (Anna-Siina Kotiranta, Helsinki)

14.00–14.25 Jaloittelutauko ja tutustuminen näyttelyyn

MITEN DIABETESNUORTEN TRANSITIO HOIDETAAN SUOMESSA?14.25–14.45 Valtakunnallisen kyselyn tulokset (Antti Saari, Kuopio)14.45–15.15 Mikkelin malli (Päivi Nykänen, Mikkeli)15.15–15.45 Tampereen malli (Päivi Keskinen, Tampere)

15.45–16.15 Postereiden esittelyä ja näyttelyyn tutustuminen, kahvi

DIABETEKSEN KOMPLIKAATIOT NUORELLA

16.15–16.45 Diabeteksen komplikaatiot nuoruusiässä (Päivi Tossavainen, Oulu)16.45–17.15 Diabeteksen hoidon haasteet nuorella aikuisiällä (Satu Vehkavaara, Helsinki)17.15–17.45 Lääketeollisuuden ja välinevalmistajien puheenvuoroja

20.00–23.00 Illallinen

Perjantai 17.1.

DIABETESNUOREN ERITYISHAASTEET9.00–9.40 Diabetes ja syömishäiriö (Hanna Huopio, Kuopio)9.40–10.20 Diabetesnuoren tulevaisuuden näkymät -ajoterveys, armeija, ammatinvalinta, perhe-elämä (Jyrki Lähde, Pori)10.20–10.30 Lääketeollisuuden ja välinevalmistajien puheenvuoroja

10.30–11.00 Postereiden esittelyä ja näyttelyyn tutustuminen, kahvi

11.00–12.00 State of the art -luento (Novo Nordiskin tuella): Psychological support of adolescents with type 1 diabetes (Vincent Mc Darby, Irlanti)

12.00–12.30 Diabetestutkimus- ja diabetesrekisteriuutiset (Mikael Knip, Helsinki)12.30–12.50 Diabetesliiton puheenvuoro (Anu Heikkilä Diabetesliitto)12.50–13.00 Pediatrisen Diabetesklubin päätös (Antti Saari, Kuopio)

13.00 Lounas

Hinta ja muut tiedot sekä ilmoittautumiset:www.diabetes.fi/ammattilaiset/diabetesalan_konferensseja_ja_seminaareja/pediatriklubi_2020

Tutustu tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:

Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraattisisältö

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 €• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa

maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa. • Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia. • 225 ohjetta, 157 sivua• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 €• Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta. • 53 ohjetta, 54 sivua• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja kasviksia 28 €• Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten

suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energia-sisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 22 €• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja.

Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta


Helppoa halpaa hyvää – kaikkina vuodenaikoina 24,50 €• Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla

kehnokin kokki onnistuu.• 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua• Koko A5, kierresidonta

Diabetesliiton keittokirjat

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Probicare Atooppisen ja herkästi reagoivan ihon puolustaja

UUTUUS!

Orion loi uuden perusvoidekategorian!APTEEKISTA.

Probicare on Orionin uusi innovaatio perusvoiteiden kategoriaan. Orionin perusvoiteisiin kuuluvat kosteuttavat ja hoitavat perusvoiteet sekä erikois-

perusvoiteet. Uusi kategoria, probioottiset perusvoiteet, perustuu aktiivisesti vaikuttaviin probiootteihin.

• Lactococcus lactis -solu-uute uudistaa ihoa ja parantaa ihon luonnollista vastustuskykyä • glyseroli ylläpitää ihon kosteustasapainoa

• karitevoi pehmentää ja hoitaa ihoa

Pakkauskoot ovat 30 g, 200 g ja 500 g. Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

11/201

9

itsehoitoapteekki.fiLisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.

Documents

Diabetes ja lääkäri...koski palkittiin Albert Renold palkinnolla (siitä enemmän sivulla 12). Minulla on monta vuotta ollut kunnia kirjoittaa pääkirjoitus juuri EASD kokouksen