Työnteki jän

huumetestaus ja

kameravalvonta

Ir t isanominen vai

lomautus

Aiesopimukset

ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2005

A s t r e a

Sumentola Suominen & Itälä ja

Korhonen Leikas ja Vainionpää

yhdistyivät Astreaksi

2 ASTREA

Pääkirjoitus

ASTREA

Helsinki • Oulu • Turku

Asianajotoimisto Astrea Oy:n

asiakas- ja sidosryhmälehti

Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiakas-

ja sidosryhmälehti on tarkoitettu

ainoastaan yrityksen toiminnan alaan

kuuluvan tiedon välittämiseen lehden

lukijoille. Sivut ja niillä oleva tieto ei ole

tarkoitettu oikeudelliseksi neuvon-

naksi. Asianajotoimisto Astrea Oy ei

vastaa näillä sivuilla olevista tiedoista,

erityisesti niiden täsmällisyydestä tai

ajan tasalla olemisesta, vaikkakin

tietojen oikeellisuuteen luonnollisesti

pyritään. Suosittelemme kääntymään

asiantuntijoidemme puoleen kussakin

asiassa erikseen.

Lisätilaukset, peruutukset ja

osoitteenmuutokset:

Pieni Roobertinkatu 11,

00130 Helsinki

Puh. (09) 681 8290

Fax (09) 6818 2910

E-mail: helsinki@astrea.fi

www.astrea.fi

Toimituksen yhteyshenkilö: Kaija Voipio

Painopaikka: Hansaprint, Turku

ARKTINEN HULLUUS

Asianajotoimisto Astrea Oy palvelee asiakkaitaan liikejuridiikan

alalla Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Helsingin merkitys pää-

kaupunkina ja suomalaisten yritysten kansainvälisen toiminnan

keskipisteenä on itsestään selvä. Turun seudulla on panostettu

erityisesti bioteknologian alan yritysten toimintaympäristön

kehittämiseen. Oulun seudun kasvun lähteenä on jo vuosien

ajan toiminut tieto- ja viestintäteknologian alan yrittäjyys. Missään ei kuitenkaan pidä vähek-

syä perinteisempien toimialojen merkitystä.

Mikä sitten selittää ”kaukana pohjoisessa” sijaitsevan Oulun seudun nousun maailman-

laajuisesti merkittävänä pidettäväksi teknologiakeskukseksi? Nokian eri yksiköiden toiminta

Oulun seudulla on luonnollisesti antanut vauhtia monelle, nyttemmin kansainvälistyneelle,

paikkakunnalla toimivalle ICT-alan yritykselle. Yrittäjyyden arvostus on ollut Pohjois-Pohjan-

maalla perinteisesti korkeassa arvossa.

Oulun maine teknologiakaupunkina ei kuitenkaan perustu yksin yritysten toimintaan,

vaan merkittävässä määrin myös esimerkiksi yliopiston ja VTT:n sekä kaupungin tiiviiseen

yhteistyöhön teknologiayritysten kanssa. Tällaisesta yhteen hiileen puhaltamisesta, jota voisi

kutsua vaikkapa arktiseksi hulluudeksi, on pyritty ottamaan mallia muillakin paikkakunnilla

ja toimialoilla.

Astrea toimii yritysten ja yrittäjien apuna yhteen hiileen puhaltamisessa yritysten mah-

dollisimman kitkattoman kasvun ja kehityksen turvaamiseksi yrittäjyyden koko elinkaaren ajan.

Toimistomme palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 20 lakimiestä, joilla erityisosaamisensa

perusteella on valmiudet hoitaa mitä erilaisimpia yrityksen ja yrittäjän lainopillisia asioita.

Tieto kulkee nykyisin helposti ja nopeasti, ja myös maantieteelliset etäisyydet ovat ajallisesti

lyhentyneet. Astrean palveluksessa olevien lakimiesten erityisosaaminen siirtyy yhtä helposti ja

nopeasti paikkakunnalta toiselle tai vaikkapa valtakunnan rajojen yli asiakkaiden tarpeiden

mukaisesti.

Yhteistyöterveisin, menestyksekästä loppukevättä ja kesää toivottaen sekä arktista

hulluutta levittäen.

Jouni Vainionpääasianajaja, varatuomari

hallituksen jäsen

Jouni Vainionpää on varatuomari ja asianajaja. Hän on toiminutliikejuridiikan alalla jo vuodesta 1990. Omassa asianajotoimistossaVainionpää on työskennellyt vuodesta 1992 lähtien. Vainionpää toimiiAsianajotoimisto Astrea Oy:n senior partnerina ja hallituksen jäsenenä.Lisäksi hänen erityisenä vastuualueenaan ovat kotimaiset ja kansain-väliset yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sopimusoikeudelliset asiat ml.IT-alan sopimukset.

(08) 3125 272 • jouni.vainionpaa@astrea.fi

3 ASTREA

Sisältö

Kannen kuva: Eeva Sivula.

Irtisanominen vai lomautus? s. 6

Kuljetussopimuksista s. 8

Viestintämarkkinalaki muuttui

s. 10

2 Pääkirjoitus: Arktinen hulluus

4 Työntekijän huumetestaus sekä kameravalvontatyöpaikalla – lakiuudistus voimaan 1.10.2004

6 Irtisanominen vai lomautus?

8 Kuljetukset ja jakelu kansainvälistyvät – juridisethaasteet kasvavat

9 Cross-border distribution and transportation – risinglegal challenges

10 Viestintämarkkinalaki muuttui – valintamahdollisuuslisääntyi ja hinnat laskevat

11 Laajakaistapalveluja tarjoavan yrityksen oikeudestarajoittaa palvelun käyttöä

12 Maapolitiikka ja kaavoitus

13 Aiesopimus – samalla sopimuksella monta eri nimeä

14 California Dreaming

14 Lähikuvassa

15 Sinua palvelevat

15 Nimitysuutiset

3 ASTREA

4 ASTREA

Työntekijän huumetestaus sekäkameravalvonta työpaikalla

Huumausaineiden käytön lisääntyessä työnantajien tarve suojautua huumausaineita

käyttävien työtekijöiden aiheuttamilta vaaratilanteilta on kasvanut. Työntekijöiden

huumetestit ovatkin yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana. Myös kamera-

valvonta on yleistynyt työpaikoilla – osin seurauksena valvontakameroiden teknisestä

kehityksestä. Aikaisemmin laissa ei ollut säännöksiä siitä, millä edellytyksillä työn-

antaja voi suorittaa kameravalvontaa. Myös huumausainetestien edellytykset ovat

olleet vailla selkeitä säännöksiä.

Työpaikan kameravalvontaa ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen

käsittelyä koskevat säännökset on otettu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä

1.10.2004 lukien. Tällä sääntelyllä on pyritty selkeyttämään työpaikoilla noudatettavia

kirjavia menettelytapoja ja käytäntöjä.

Merkille pantavaa on, että näille työntekijöiden valvontamuodoille on asetettu

tiukkoja ja monilta osin tulkinnanvaraisia edellytyksiä ja muotosääntöjä. Sääntelyn

ankaruutta korostaa se, että samalla näiden edellytysten ja muotosäännösten

noudattaminen on säädetty rangaistavaksi. Kaikkien työpaikkojen tuleekin tarkistaa

toimintansa vastaamaan uutta sääntelyä ensi tilassa. Esimerkiksi kameravalvonnan

on vastattava uusia säännöksiä 1.4.2005 mennessä.

Lakiuudistus voimaan 1.10.2004

5 ASTREA

KAMERAVALVONTA

Missä tilanteissa kameravalvontaavoi käyttää?Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa

käytössään olevissa tiloissa, mikäli tarkkai-lun tarkoituksena on työntekijöiden ja

muiden tiloissa olevien henkilöiden turval-

lisuuden varmistaminen, omaisuuden suo-

jaaminen tai tuotantoprosessien toiminnanvalvonta. Kameravalvonnan on oltava mah-

dollisimman avointa. Tämä tarkoittaa sitä,

että kameravalvonnan tarkoitus, käyttöön-

otto ja menetelmät on käsiteltävä yhteistoi-

mintamenettelyssä henkilöstön edustajienkanssa. Lisäksi työntekijöille on tiedotetta-

va kameravalvonnasta. Valvonnasta on il-

moitettava näkyvällä tavalla niissä tiloissa,

joihin kamerat on sijoitettu.Kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn

työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden

tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden

käymälässä, pukeutumistilassa tai muissahenkilöstötiloissa ei myöskään saa olla ka-

meravalvontaa. Lisäksi se on kiellettyä

työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön

osoitetussa työhuoneessa.

Kameravalvontaa voidaan kohdentaatiettyyn työpisteeseen, jos valvonnan tar-

koituksena on ehkäistä työntekijän työhön

liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa, haittaa

tai vaaraa hänen turvallisuudelleen taiterveydelleen tai, jos tarkkailu on välttämä-

töntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten

estämiseksi ja selvittämiseksi.

Kalle Kuusisto

(02) 2730 222 • kalle.kuusisto@astrea.fi

5 ASTREA

HUUMAUSAINETESTAUS

Yleiset edellytykset testaukselleHuumausainetestauksen tavoitteena on

tavallisesti suojata henkeä, terveyttä ja työ-

turvallisuutta sekä luonnollisesti myöstyönantajan liike- ja ammattisalaisuuksia

sekä omaisuutta.

Yleisenä edellytyksenä työntekijän

huumausainetestaukselle on, että työnanta-ja on yhteistyössä henkilöstön kanssa laati-

nut kirjallisen päihdeohjelman. Ohjelman

tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja

noudatettavat käytännöt päihteiden käytön

ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoi-toon ohjaamiseksi.

Lisäksi yhteistoimintamenettelyssä on

käsiteltävä/listattava ne työtehtävät, joissa

työnantaja pyytää työnhakijalta tai edel-lyttää työntekijältä huumausainetestitodis-

tusta. Jos työnantaja ei ole yhteistoiminta-

lainsäädännön piirissä, työnantajan on kui-

tenkin ennen työtehtävien valintaa ja listaa-

mista varattava työntekijöille taikka heidänedustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi.

Edellä on kuvattu huumausainetes-

tauksen yleisiä edellytyksiä. Muilta osin

työnhakijaa ja työsuhteessa olevaa työnteki-

jää koskevat huumausainetestauksen edelly-

tykset ja menettelyt ovat erilaisia.

Työnhakijaa koskeva testausTyönhakuvaiheessa työnantaja voi pyytää

todistusta huumausainetestistä vain tehtä-vään valitulta henkilöltä. Tämä toisaalta

johtaa siihen, että valinta on syytä tehdä

ehdollisena siltä varalta, ettei huumausaine-

testin tulos olisikaan puhdas.

Työnantaja voi pyytää huumausaine-testausta koskevaa todistusta vain, jos työn-

hakijan työtehtävät täyttävät tietyt edelly-

tykset – muun muassa tarkkuutta, luotet-

tavuutta ja itsenäistä harkintakykyä.Lisäksi edellytetään, että työntekijä

toimii tehtävissä, joiden suorittaminen

huumeiden vaikutuksen alaisena tai huu-

meista riippuvaisena esimerkiksi vaarantai-

si henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta taivoisi aiheuttaa muuta vähäistä suurempaa

vahinkoa.

Työsuhteessa jo olevan työntekijäntestausTyösuhteen aikana huumausainetestauksel-

le on asetettu huomattavasti tiukemmatedellytykset. Työntekijä on nimittäin vel-

vollinen esittämään todistuksen huumaus-

ainetestistä vain, kun työnantaja epäilee,

että työntekijä on huumeiden vaikutuksenalaisena työssä tai jos työnantaja epäilee,

että työntekijä on riippuvainen huumeista.

Lisäksi edellytetään, että testaaminen on

välttämätöntä työntekijän työ- tai toimin-

takyvyn selvittämiseksi.Työntekijän työtehtävien on lisäksi

täytettävä tietyt edellytykset. Esimerkiksi

erityistä tarkkuutta tai luotettavuutta

edellyttävät tehtävät, joiden suorittaminenhuumeiden vaikutuksen alaisena vakavasti

vaarantaa henkeä, terveyttä, työturval-

lisuutta tai aiheuttaa muuta merkittävää

vahinkoa.

Asianajaja, varatuomari Kalle Kuusistoon toiminut Asianajotoimisto AstreaOy:n palveluksessa vuodesta 1998 javuodesta 2001 lähtien sen osakkaana.Kuusisto on yhtiön hallituksen jäsen jahän on erikoistunut erityisesti sopimus-yhtiö- ja työoikeudellisiin kysymyksiin.

,

6 ASTREA

Liiketoiminnassa ja yritysten toiminta-

ympäristössä tapahtuvien nopeiden

muutosten ja järjestelyiden johdosta

voidaan joutua harkitsemaan joidenkin työn-tekijöiden työsuhteiden päättämistä ja tähän

toimenpiteeseen liittyviä kysymyksiä.

Uusi työsopimuslaki tuli voimaan 1.

kesäkuuta 2001. Se on yleislaki ja työsuhtei-

ta koskeva perussäännös, jonka ohella yksit-täisiin työsuhteisiin tulee mahdollisesti vielä

sovellettavaksi kyseisen alan työehtosopimus.

Asiallinen ja painava syy

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

voidaan päättää irtisanomalla se päättymään

irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomista koske-

van yleissäännöksen mukaan työnantaja voiirtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työ-

sopimuksen vain asiallisesta ja painavastasyystä. Irtisanomisperusteiden arviointi suo-

ritetaan kokonaisarvioinnilla, jossa huo-mioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikki

asiaan vaikuttavat positiiviset ja negatiiviset

seikat.

Työsuhteen irtisanomiseen oikeuttavat

asialliset ja painavat syyt jaotellaan työsopi-muslaissa työntekijän henkilöön liittyviin(individuaaliperusteisiin) sekä tuotannollisiinja taloudellisiin irtisanomisperusteisiin.

Tämän talven aikana on nähty, että tuotan-nolliset ja taloudelliset syyt lomautusten jairtisanomisten perusteena voivat koskeajopa voitollisia yrityksiä. Useimmiten niidentäyttymistä kuitenkin harkitaan tilanteessa,jossa voitto uhkaa kutistua olemattomiin taiyrityksen kannattavuus on jopa miinuksenpuolella. Mitä mahdollisuuksia työsopimus-laki antaa joustavaan työvoiman – siishenkilökulujen – supistamiseen?

Irtisanominenvai lomautus?

Asianajaja Lauri Ylipukki on toiminutaikaisemmin lakimiehenä FinnveraOyj:n tytäryhtiössä Tietolaki Oy:ssäsekä Asianajotoimisto Korhonen,Leikas ja Vainionpää Oy:ssä ja edel-leen sen liiketoiminnan siirtymisen jäl-keen Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä.Ylipukki toimii erityisesti insolvenssi-asioiden ja yritysjärjestelyjen parissa.Asianajotehtävissä Ylipukki on toimi-nut vuodesta 2002 lukien.

7 ASTREA

Tuotannolliset ja taloudelliset syytTyönantajan toimintaedellytyksissä tapah-

tuneet muutokset, joiden perusteella työn-tekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja

taloudellisilla syillä edellyttävät, että työn-

antajayrityksessä tarjolla oleva työ on talou-

dellisista, tuotannollisista tai työnantajantoiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvistasyistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Mikäli yrityksen liiketoiminta on kan-

nattamatonta ja tappiollista, niin yrityksel-

lä on taloudelliset perusteet työsuhteenpäättämiseen. Työn vähentyminen voi olla

seurausta myös liikkeenjohdollisista pää-

töksistä tai esim. yrityksen liikeidean muut-

tamisesta. Yleensä tuotannolliset ja talou-delliset sekä liiketoiminnan uudelleenjärjes-

telyihin liittyvät perusteet nivoutuvat

yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka loppu-

tuloksena työn määrä vähenee.

Työn vähentymisellä tarkoitetaan irti-sanottavalle työntekijälle tarjottavissa ole-

van työn vähentymistä olennaisesti ja lisäksi

vähentyminen tiedetään tai ainakin arvioi-

daan pitkäaikaiseksi. Mikäli työ on vähen-tynyt tilapäisesti, niin tällöin työnantajalla

on perusteet työntekijän lomauttamiselle,

mutta ei irtisanomiselle.

Kun yritys harkitsee työntekijän irti-

sanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla

syillä, niin työnantajan on selvitettävä,

onko työntekijälle tarjottavissa hänen työ-

sopimuksensa mukaista työtä tai hänenkoulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa

muuta työtä. Tähän liittyen työnantajalla

on myös velvollisuus järjestää työntekijälle

uusien tehtävien edellyttämää koulutusta,mikäli sitä voidaan pitää molempien osa-

puolten kannalta kohtuullisena.

Irtisanominen tuotannollisilla ja talou-

dellisilla syillä ei ole mahdollista, jos työn-

antaja on ennen irtisanomista tai irtisano-misen jälkeen palkannut toisen työntekijänsamankaltaisiin tehtäviin ja työnantajan

toimintaedellytyksissä ei ole tapahtunut

olennaisia muutoksia.Työnantajalle on asetettu ns. takaisin-

ottovelvollisuus eli velvollisuus tiedustella

työvoimatoimistosta onko tuotannollisilla

ja taloudellisilla perusteilla irtisanottu työn-

tekijä työnhakijana, mikäli työnantaja tar-vitsee työntekijöitä 9 kk kuluessa irtisano-

tun työntekijän työsuhteen päätymisestä

samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Tätä

takaisinottovelvollisuuteen liitettyä 9 kkmääräaikaa voitaneen käyttää jonkinlaisena

suuntaa antavana ohjeena myös ennen irti-

sanomista mahdollisesti palkattujen uusien

työntekijöiden kohdalla.

Harkittaessa työntekijän irtisanomista

taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tulisi

tarkasteluun vaihtoehtona ottaa myös työn-

tekijän lomauttaminen. Työnantajalla onoikeus yksipuolisesti lomauttaa työntekijä,

jos työnantajalla on taloudellinen tai tuo-

tannollinen irtisanomisperuste. Lomaut-

taminen on yrityksen kustannussäästöjenaikaansaamiseksi ja kassan korjaamiseksi

vaikutuksiltaan yleensä merkittävästi tehok-

kaampi kuin irtisanominen, jonka vaiku-

tukset näkyvät vasta pisimmillään 6kk:n

irtisanomisajan jälkeen. Lomautusperus-teeksi riittää myös työn tilapäinen vähenty-minen, jonka kestoksi arvioidaan enintään

90 päivää, jos muuta sopivaa työtä tai työn-

antajan tarpeita vastaavaa koulutusta eikohtuudella ole järjestettävissä.

Lomauttamisen yhteydessä työnanta-

jan on syytä tiedostaa, että lomautuksen ai-

kana työntekijällä on oikeus irtisanoa työso-pimuksensa sen kestosta riippumatta ilmanirtisanomisaikaa ja lomautuksen kestettyäyhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää työn-

tekijällä on oikeus irtisanoessaan työsopi-

muksensa saada korvauksena irtisanomis-ajan palkkansa.

Lauri Ylipukki

(08) 3125 274 • lauri.ylipukki@astrea.fi

Mikäli työ on vähentynyt tilapäisesti, niintällöin työnantajalla on perusteet työntekijän

lomauttamiselle, mutta ei irtisanomiselle.

8 ASTREA

puutteellisuus voi johtaa odottamattomiin-

kin seurauksiin ja tämä vaatii yrityksen so-

pimuksentekokulttuurin uudelleentarkaste-

lua ja ennakoivuuden käyttöönottoa.Juristien suosittelemassa etupainot-

teisessa riskien hallinnassa hyötynä on

riidanratkaisun helpottuminen, koska

sopimusosapuolet ovat joutuneet miet-

timään ja ottamaan kantaa sopimusvelvoit-teisiinsa jo etukäteen. Maailmankaupan

kielenä englanti on kehittynyt hyvinkin

spesifiksi sopimuskieleksi, jonka käyttö kui-

tenkin vaatii laaja-alaista tietoa käsitteistönjuridisesta alkuperästä.

Sopimuskentän läpinäkyvyysSopimusjärjestelmän hallitsemiseksi huo-

linta voi olla kansainvälistä kauppaa käyvil-le yrityksille houkutteleva vaihtoehto. Täl-

löin yrityksen tehtäväksi tulee laatia vain

yksi sopimus huolitsijaliikkeen kanssa.

Sopimusten hallinnan kannalta erityisestitietoteknisten järjestelmien kehittyminen ja

integroituminen tuovat uusia mahdolli-

suuksia ja riskejä. Tiedon ”arkipäiväistyes-

sä” siirtymisen automatisoituihin toiminta-

muotoihin on arvioitu tuovan yrityksillekilpailuetua.

Huolinnan sijasta monien yritysten nä-

kökulmasta paras tapa varmistaa velvoittei-

den täyttäminen ovat kuitenkin suorat so-pimussuhteet, joiden avulla voidaan säilyt-

tää läpinäkyvyys koko sopimuskenttään. Yl-

lättävät ongelmat ja toisaalta liiketoiminta-

mahdollisuuksien realisoiminen näyttävät

usein vaativan informaation kulkeutumistatiiviissä kommunikointisuhteessa liiketoi-

minnasta vastuullisille henkilöille. Nyrkki-

sääntönä voitaneenkin todeta, että mitä pi-

demmäksi omistuksen ja kuljetusten siirto-ketjut kasvavat, sitä tärkeämmäksi johdon

kontrollin säilyttäminen, vastuukysymysten

kanavoiminen ja vakuutuskysymykset nou-

sevat yritysten liiketoiminnalle.

Kai Lintunen

(02) 2730 225 • kai.lintunen@astrea.fi

Samalla kun valmistus- ja myyntitoi-

mintojen kansainvälistyminen kas-

vattaa liiketoimintamahdollisuuksia,yritysten riskit kasvavat. Erityisesti kansain-

välisissä sopimusneuvotteluissa epäselvyyt-

tä syntyy usein mm. siitä, kuka korvaa,

mitkä vahingot ja mihin määrään silloin josyhteistyö ei sujukaan. Vastuukysymysten

kanavan pitäminen selkeänä koko tuotteen

elinkaaren ajan aina valmistuksesta loppu-

käyttöön vaatii monien eri asioiden yhtä-

aikaista tarkastelua.

HerrasmiessopimuksistariskienhallintaanNopealiikkeisessä kaupassa riskejä katetaanusein niukkasanaisin herrasmiessopimuk-

sin. Riidan syntyessä tai vahingon sattuessa

seurauksena voi olla joutuminen kalliiseen

ja julkiseen riitaprosessiin vieraassa maassa

vieraan lainsäädännön mukaan. Takapai-notteisena riitojen ratkaisu on epävarmem-

paa, aikaavievempää ja siten kalliimpaa

kuin asioiden tarkasteleminen etukäteen.

Toisaalta kattavienkin kirjallisten sopi-musten laatimisessa tulee ottaa huomioon

monia eri tekijöitä. Meri-, maantie-, rauta-

tie- ja ilmakuljetuksia sääntelevien eri

kansainvälisten konventioiden mukaisesti

normeista poikkeavat sopimuslausekkeetvoivat olla mitättömiä eikä niitä voida kan-

sallisesti saattaa täytäntöön. Monien esim.

Itä-Euroopan maiden lainsäädäntöjen

Kuljetukset ja jakelu kansainvälistyvät –juridiset haasteet kasvavat

Maailman puhutuin kieli on huonoenglanti – myös kauppaa tehdessä jasuurista summista sovittaessa. Yritys-ten kansainvälistyessä tulisi kuitenkinymmärtää paitsi vieraita kieliä, myöserilaisia business- ja oikeuskulttuureja.Yritysten sopimusverkoston kannaltakansainvälistyminen moninkertaistaahuomioon otettavat tekijät. Lisääntyvääepävarmuutta voidaan lieventää joh-donmukaisella, mutta tilanteeseen so-peutetulla sopimuksentekokulttuurilla.

OKT, MLE, KTM Kai Lintunenon toiminut lakimiehenäAsianajotoimisto Astrea Oy:ssävuodesta 2004. Immateriaali-oikeudellisten toimeksiantojenhoitamisen lisäksi hän onerikoistunut erityisesti koti-maiseen ja kansainväliseensopimusoikeuteen.

LL.M., MLE, M.Sc.(Econ.) KaiLintunen has worked as legalcounsel in Astrea Attorneysat Law Ltd since 2004. Inaddition to taking care of IPRassignments he is specializedin domestic and internationalcontract law.

8 ASTREA

9 ASTREA

While companies international-

ise their manufacturing and

sales functions, the level of

legal risks involved is on the rise. Cross-border trade negotiations often involve

ambiguity as to the liabilities and damages

involved, the case often culminating in

particular to the terminal phase of the co-

operative relationship. Keeping a clear viewof the risks and liabilities under multi-

factor influenced circumstances is a truly

challenging task.

From gentlemen’s agreement tocontrolling of risksTradesmen under high time-pressure much

too often cover risks with mere gentlemen’s

agreements. A disagreement may result ina very expensive public litigation in a for-

eign country under foreign law. Such reac-

tive litigation is often more uncertain, time-

consuming and thus more expensive thanits alternative, proactive conflict resolution

carried out by way of prior risk analysis.

The task of analysing the multi-factor

contractual environment often results in

the drafting of extensive agreements. Onemay consider two examples of such analy-

sis. Ignoring mandatory requirements re-

sulting from e.g. the international conven-

tions on sea -, road -, railway -, and airtransportation may annul contractual

clauses, as well as render legal enforcement

impossible. Legal systems e.g. in Eastern

Europe are developing rapidly, but may

demonstrate unexpected legal consequenc-es. Such factors call for a reconsideration of

the contractual culture preferable for inter-

nationalised companies.

Lawyers prefer risk analysis to be car-ried out at an early phase and proactively.

Such strategy benefits from the comprehen-

sive analysis and positioning in regard to

the risks involved reducing environmental

uncertainty. Language-wise English has as

the world trading language cultivated a very

specific legal vocabulary for contractual

purposes. Mastering such vocabulary re-

quires, however, extensive knowledge of itslegal foundations.

Transparency of the contractualnetworkOne solution for managing the increasing-ly complex contractual network is forward-

ing (shipping). Forwarding simplifies the

contractual network, since it often requires

only one contract with the forwarder. Thedevelopment and integration of informa-

tion and communications technologies

(ICT) is having an increasing effect on the

management of the contractual network in

terms of new risks and opportunities. Theabundance of information available is ex-

pected to yield competitive advantage

through automated ICT-enabled solutions.

Instead of drafting forwarding agree-ments, however, often the best way to se-

cure contractual compliance are direct con-

tractual relationships. Direct contracts en-

able companies to maintain transparency

over their contractual network. Contingen-cy factors and realisation of business oppor-

tunities seem to require firm informational

links between persons accountable. As a

rule of thumb, the longer the chains ofownership and transportation grow, the

more important it becomes to maintain

managerial control, channel liabilities and

organise proper insurance policies.

Kai Lintunen

(02) 2730 225 • kai.lintunen@astrea.fi

Cross-border distribution andtransportation – rising legal challenges

The most spoken language inthe world is poor English alsowhen it comes to trade. Theability to understand foreignlanguages and cultures is,however, increasingly importantas companies internationalisetheir operations. For the con-tractual network of a companyinternationalisation means themulti-plication of factors thatneed to be taken into account.Uncertainties can be reducedwith the help of a consistent,but contextual contractualculture.

9 ASTREA

10 ASTREA

Viestintämarkkinalaki muuttui –valintamahdollisuus lisääntyi ja hinnat laskevat

Viestintämarkkinalain muutos

astui voimaan 1.3.2005 antaen

kiinteän puhelinverkon palvelu-

jen käyttäjälle lisää mahdolli-

suuksia valita telepalvelunsa

tarjoaja. Suurin mielenkiinto

varmaankin kohdistuu

kiinteästä puhelinverkosta

matkaviestinverkkoon soitet-

taviin puheluihin, sillä erittäin

todennäköistä on, että tällaisten

puheluiden hinta tulee lain

muutoksen johdosta laskemaan

tuntuvasti. Samoin kävi aikoi-

naan matkapuheluhintojenkin,

joten onko odotettavissa

kissanpäivät puhelimen käyt-

täjälle?

Asianajaja, varatuomari Jari Maaranenon toiminut asianajotehtävissä jo vuodes-ta 1991 lukien. Asianajotoimisto AstreaOy:n palvelukseen hän on siirtynyt vuon-na 2004 toimipaikkanaan yhtiön Helsin-gin toimisto. Hänen erityisalueinaan ovatyhtiö-, sopimus- ja insolvenssioikeus.

Hinnoittelussa kaksi eri malliaPuhelun kulkiessa kahden tai useamman teleyrityksen puhelinverkon kautta, se voidaan

hinnoitella kahdella eri tavalla.

Segmenttihinnoittelussa jokainen pu-

helun välittämiseen osallistunut teleoperaat-

tori määrää oman osuutensa puhelunhinnasta. Segmenttihinnoittelun laskutus-

käytännön mukaan käyttäjän kanssa sopi-

muksen tehnyt teleyritys laskuttaa käyttä-

jältä myös muiden teleyritysten puheluistaperimän hinnan. Ns. päästä-päähän-

hinnoittelussa yksi teleyritys määrää koko

puhelun hinnan ja ostaa tarvittavat yhtey-

det muilta teleyrityksiltä. Hinnoittelun

erilaisuus näkyy puhelinlaskussa, silläpäästä-päähän-hinnoittelu näkyy yhtenä

hintana kun taas segmenttihinnoittelussa

laskussa näkyy useamman teleyrityksen pe-

rimä hinta.Soitettaessa kiinteästä liittymästä mat-

kapuhelinliittymään on aikaisemmin ollut

käytössä segmenttihinnoittelu. Tällöin pu-

helun hinta on muodostunut kiinteän

puhelinverkon teleyrityksen perimästä pai-kallisverkkomaksusta (pvm) ja matkapuhe-

linoperaattorin perimästä puhelumaksusta.

Viestintämarkkinalain muutos avaa

kiinteästä liittymästä matkapuhelimeen soi-tetut puhelut kilpailulle ja mahdollistaa

myös päästä-päähän-hinnoittelun. Itsestään

tämä ei kuitenkaan toteudu vaan käyttäjän

on joko valittava käytettävä puhelinverkko

puhelukohtaisella operaattoritunnuksella taiensisijaisverkkosopimuksella.

EnsisijaisverkkosopimusEnsisijaisverkkosopimus (ESV) tarkoittaasopimusta, joka kattaa yhden tai jopa kaik-

ki seuraavista puhelulajeista: paikallispuhe-

lut, kaukopuhelut, ulkomaanpuhelut ja

kiinteästä puhelinverkosta matkapuhelin-

liittymään soitetut puhelut. Sopimuksenperusteella liittymäteleyritys kytkee liitty-

mästä lähtevät puhelut käyttäjän ennalta

valitsemaan verkkoon. Käyttäjällä voi olla

ensisijaisverkkosopimus jokaiseen edellä

mainittuun puhelulajiin erikseen tai sittenyhden teleyrityksen kanssa sopimus, joka

kattaa kaikki puhelutyypit.

ESV-sopimus tehdään kirjallisesti sen

teleyrityksen kanssa, jonka verkon kautta

käyttäjä haluaa puhelunsa ohjautuvan. Ha-lutessaan käyttäjä voi ohittaa ESV-valinnan

käyttämällä operaattorikohtaista tunnusta.

Puhelimen käyttäjän tulee siis itse olla ak-

tiivinen, jotta hän saisi mahdollisimmansuuren hyödyn parhaan verkon valinnasta.

Mikäli hänellä ei ole ESV-sopimusta tai hän

ei käytä operaattoritunnusta, puhelu ohjau-

tuu automaattisesti segmenttihinnoitteluun

ja sen jälkeen puhelinlaskusta on tunnetustivaikea saada mitään selvää!

Viestintämarkkinalain muutos tulee

varmasti vaikuttamaan kustannuksiin soi-

tettaessa kiinteästä liittymästä matkapuheli-miin. Erityisesti yrityksille tällä saattaa olla

huomattavaa taloudellista merkitystä, sillä

varsin suuri osa yritysten puhelinliikentees-

tä kulkee kiinteästä verkosta matkapuhelin-

verkkoon. Uusi, aito kilpailutilanne takaajatkossa kilpailukykyiset puhelinmaksut

soitit minkälaisesta liittymästä mihin ta-

hansa liittymään.

Jari Maaranen

(09) 6818 2922 • jari.maaranen@astrea.fi

-

11 ASTREA

Laajakaistapalveluja tarjoavan yrityksenoikeudesta rajoittaa palvelun käyttöä

Artikkelissani tarkastelen

laajakaistapalveluita tarjoavan

yrityksen ja laajakaistapalveluita

hankkivan yrityksen välillä

solmittavaan sopimukseen

otettavaa laajakaistapalvelun

käyttämistä koskevaa rajoitus-

ehtoa. Vanha 25.7.2003

kumottu viestintämarkkinalaki

antoi jokaiselle palveluita

hankkivalle oikeuden tarjota

hankkimiaan palveluita edelleen

muille käyttäjille.

Uusi, 25.7.2003 voimaantullut

viestintämarkkinalaki asettaapalveluntarjoajan ja palvelun-

hankkijan välillä solmittavalle sopimuksel-

le tiettyjä muodollisia ja aineellisia pakot-

tavia vähimmäisvaatimuksia, joita viestintä-

markkinalaissa on kutsuttu käyttäjän oike-uksiksi. Uuden viestintämarkkinalain mu-

kaan sopimusosapuolet voivat kuitenkin

ottaa sopimukseen palvelun käyttöä rajoit-

tavia sopimusehtoja.

Sopimuksen muodosta jarajoitusehdostaPalveluntarjoajan ja palvelunhankkijan vä-

linen laajakaistapalvelua koskeva sopimuson tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan

tehdä myös sähköisesti, edellyttäen, että

sähköiseen sopimuksen sisältöä ei voi yksi-

puolisesti muuttaa ja että sopimus säilyyosapuolten saatavilla. Sopimuksessa on yk-

silöitävä laajakaistapalveluita tarjoavan yri-

tyksen nimi ja yhteystiedot. Viestintämark-

kinalaki asettaa edellä mainittujen muodol-

listen vaatimusten lisäksi aineellisia vaati-muksia, joista laajakaistapalveluita koske-

vassa sopimuksessa on ainakin sovittava.

Laki edellyttää, että sopimuksessa tulee

muun muassa sopia palveluntarjoajan oi-

keudesta lopettaa laajakaistapalvelun tarjoa-

minen tai rajoittaa laajakaistapalvelun käyt-tämistä. Palveluntarjoaja ei kuitenkaan saa

estää palvelunhankkijaa liittämästä hankki-

maansa laajakaistapalveluun lain vaatimus-

ten mukaista radio- ja telepäätelaitetta, suo-

jauksen purkulaitetta tai televisiovastaan-otinta.

Viestintäviraston asema ja sentulkintasuositukset

Viestintäviraston toimivalta ja tehtävät onmääritelty viestintämarkkinalaissa. Se

muun muassa valvoo viestintämarkkinalain

ja sen nojalla annettujen säännösten nou-

dattamista sekä tutkii viestintämarkkinalainvastaista toimintaa koskevat tutkintapyyn-

nöt ja antaa laintulkintaa koskevia suosi-

tuksia.

Laajakaistapalveluiden rajoittaminen

on toistuvasti ollut esillä viestintävirastossa.Viestintävirasto on 6.6.2003 antanut vasta-

uksen tulkintapyyntöön, joka koski muun

muassa palveluntarjoajan oikeutta rajoittaa

yksityisasiakkaan hankkimaa laajakaistapal-velua. 20.11.2003 viestintävirasto on anta-

nut päätöksen tutkintapyyntöön, joka kos-

ki erään palveluntarjoajan sopimusehtoon

otettua määräystä tarjottavan palvelun ra-

joittamisesta. Lisäksi viestintävirasto on,laajakaistapalveluiden käyttäjien piirissä he-

ränneen keskustelun johdosta julkaissut

27.9.2004 muistion laajakaistapalvelun ja-

kamisesta.Viestintäviraston antaman vastauksen,

päätöksen ja muistion perusteella voi tehdä

johtopäätöksen, etteivät voimassa olevat

säännökset anna palvelunhankkijalle ni-

menomaista oikeutta tarjota laajakaistapal-veluita tarjoavalta yritykseltä hankkimiaan

palveluita edelleen muille käyttäjille, vaan

asia on jätetty sopimuksenvaraiseksi. Laaja-

kaistapalveluita tarjoava yritys voi siten

tuotteistaa erilaisia palveluita eri käyttäjä-

ryhmille ja rajoittaa palvelun käyttöä sopi-

musehdoissaan.Petri Kokko

(08) 3125 277 • petri.kokko@astrea.fi

Oikeustieteen kandidaatti Petri Kokkoon toiminut aikaisemmin lakimiehenäAsianajotoimisto Korhonen, Leikas jaVainionpää Oy:ssä ja sen liiketoiminnansiirtymisen jälkeen AsianajotoimistoAstrea Oy:ssä. Kokon erityisalana ovatmm. IT-toimialaan liittyvät sopimusoikeu-delliset asiat.

11 ASTREA

12 ASTREA

Oulun kaupunki on linjannut

maapoliittisen ohjelmansa aikaajoin vuodesta 1978 lähtien,

viimeksi vuonna 2003. Linjauksen avulla se

pyrkii takaamaan tonttimaan riittävyyden

ja kaikkien maanomistajien tasapuolisen

kohtelun. Maapolitiikallaan Oulu ymmär-tää kaupungin maahankintaan – ja luovu-

tukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen

sekä yksityisessä omistuksessa olevien ra-

kentamiskelpoisten tonttien rakentamisenedistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimen-

piteitä.

Vapaaehtoisuus lähtökohtanaPääasiallinen maahankintakeino on vapaa-ehtoinen kiinteistökauppa, jolla maa han-

kitaan kaupungille ennen asemakaavoitus-

ta, jotta maan hankintahinnat säilyisivät

kohtuullisina. Kaupunki saa kaavoituksentuottaman arvonnousun tonttien kauppa-

hintana ja vuokrina korvaamaan kaavan

tuottamia kustannuksia. Näin tapahtuu eri-

tyisesti laajojen, kaavoittamattomien raaka-

maa-alueiden hankinta ja yhdyskuntatar-kenteiden toteuttaminen.

Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen

katualueeseen liittyy ns. ilmaisluovutusvel-

vollisuus, mistä on säädetty maankäyttö- jarakennuslaissa.

Kunnalla on oikeus käyttää lunastusta

maanhankintakeinona yleisen tarpeen niin

vaatiessa. Kunnalla on etuosto-oikeus yli

5000 m2:n suuruisiin alueisiin määrätyinehdoin.

Maankäyttösopimukset täydentäjinäMaankäyttösopimuksiksi kutsutaan sopi-

muksia, jotka käsittelevät asemakaavojentoteuttamisen vastuunjakoa, oikeuksia ja

velvoitteita sekä kustannusten jakamista.

Oulussa maankäyttösopimuksia käytetään

vapaaehtoisia kauppoja täydentävänä ja

korvaavana keinona.

Kehittämiskorvauksen pohjanatodelliset kustannuksetHeinäkuun 1. päivänä 2003 astui voimaan

maankäyttö- ja rakennuslain muutos maan-käyttösopimuksia täydentävästä kehittämis-

korvausjärjestelmästä. Maanomistaja, joka

saa asemakaavoituksesta merkittävää hyö-

tyä, on velvollinen osallistumaan kunnanohella yhdyskuntarakentamisesta aiheutu-

viin kustannuksiin. Tavoitteena on luoda

kunnille paremmat edellytykset ylläpitää

kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja muun

rakentamisen turvaamiseksi riittävää tont-titarjontaa ilman, että kaavojen toteutta-

misesta aiheutuvat kustannukset olisivat

esteenä.

Maanomistaja osallistuu kustannuksiinensisijaisesti vapaaehtoisin maankäyttö-

sopimuksin. Jos yksimielisyyttä ei synny,

kunnalla on oikeus periä maanomistajalta

kehittämiskorvauksena yhdyskuntaraken-tamisesta aiheutuvat kustannukset julkis-

oikeudellisena maksuna. Ylärajana ovat to-

dennettavat kustannukset ja joka tapaukses-

sa enintään 60 % asemakaavoituksen

maanomistajalle tuottamasta hyödystä.Kyseessä siis ei ole kategorinen arvonnou-

sun leikkuri.

Maankäyttösopimukset ja vapaaehtoi-

set kaupat tullevat säilyttämään asemansaensisijaisena menettelytapana kunnan ja

maanomistajan kesken.

Kaavamonopolin haltijalle rahana, ra-

kennusoikeutena tai maa-alueina suoritetut

korvaukset siirtyvät joka tapauksessa raken-nettavien asuntojen hintoihin.

Hannu Korhonen

(08) 3125 270 • hannu.korhonen@astrea.fi

Maapolitiikka ja kaavoitus

Erityisesti pääkaupunkiseudulla

törmää jatkuvasti keskusteluun

tonttimaan riittävyydestä, yksi-

tyisten maanomistajien oikeudes-

ta hyötyä maan niukkuudesta

sekä kaupunkien mahdollisuu-

desta määrätä yksityisesti omis-

tetuista maista. Maan arvon

nousu kaavoituksen jälkeen on

useimmiten kiistaton, ja laki

antaakin kaavoitusmonopolia

hallitseville kunnille mahdollisuu-

den leikata osa hyödystä itsel-

leen. Kunnasta riippuu, miten se

oikeutta käyttää ja kuinka pitkä-

jänteisesti se maanhankintaansa

hoitaa. Oulu on esimerkki kauas-

katseisesta kaupunkikunnasta

ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Asianajaja, varatuomari Hannu Korhonen on toiminut liikejuridiikan parissa ja asianajajanajo 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1976 lukien noin 14 vuoden ajan hän työskenteli OulunOsuuspankissa mm. lainopillisista asioista ja yritysasiakkaista vastaavana johtajana.Korhonen on toiminut perustajaosakkaana Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja VainionpääOy:ssä vuodesta 1990 lähtien ja sen liiketoiminnan siirtymisen jälkeen lakimiehenä Asianajo-toimisto Astrea Oy:ssä. Korhosen erityisalaa ovat mm. kiinteistöoikeus ja yrityskaupat.

12 ASTREA

13 ASTREA

muksen neuvotteluja. Kirjaamalla seikat,

joista asianosaiset ovat samaa mieltä,

saadaan selväksi pohja, jolta neuvotteluja

viedään eteenpäin. Aiesopimus on hyödyl-linen myös, jos neuvottelujen käymiseen

tarvitaan yrityksen sisältä erillinen valtuu-

tus esimerkiksi hallitukselta tai toimitus-

johtajalta. Neuvotteluvaltuutus voidaan

antaa aiesopimuksen mukaisesti, jos siihenon jo kirjattu pääperiaatteet tulevasta pää-

sopimuksesta.

Sitovia lausekkeita aieilmaisujenlisäksiMonet käytännön tulkintavaikeudet aie-

sopimuksissa liittyvät siihen, että niihin

kirjataan tavallisesti myös lausekkeita,

jotka on tarkoitettu osapuolia sitoviksi.Jotta nämä lausekkeet todella sitovat ja

toisaalta aieilmaisut pysyvät ei-sitovina, so-

pimukseen kirjoitetaan nimenomaisesti

auki, mitkä lausekkeet ovat sitovia ja mitkäeivät. Yleisiä sitovia lausekkeita ovat esimer-

kiksi salassapitoon liittyvät velvoitteet ja

eräät neuvottelujen kulkuun liittyvät

velvoitteet. Käytännössä salassapidosta

tehdään usein erillinen sopimus, johon aie-sopimuksessa vain viitataan. Neuvotteluja

koskevat sitovat velvoitteet voivat liittyä esi-

merkiksi eksklusiviteettiin tai kustannusten

jakoon. Eksklusiivinen neuvotteluoikeustarkoittaa, että toinen osapuoli sitoutuu

olemaan neuvottelematta kolmansien kans-

sa samasta asiasta. Kustannusten osalta on

tavallista sopia, että molemmat osapuolet

Aiesopimukset ovat yleisiäliike-elämässä. Silti asian-osaisille on usein epäsel-vää, mitä aiesopimus tar-koittaa ja mitä hyötyä siitätodella on. Muutaman pe-rusasian tarkistamisella ai-esopimuksia voi parantaamerkittävästi ja samallaehkäistä ennakolta sopi-musosapuolten välisiä eri-mielisyyksiä.

Aiesopimuksen tarkoituksena on sen

nimen mukaisesti osapuolten

aikeiden kirjaaminen. Aiesopi-muksilla tarkoitetaan yleensä kirjallista

sopimusta, joka ei ole juridisesti sitova, ja

jossa ilmaistaan osapuolten suunnitelmia

ja pyrkimyksiä tai kirjataan seikkoja, joista

sopimuskumppanit ovat yksimielisiä.Sopimuksessa voidaan todeta esimerkiksi,

että asianosaiset pyrkivät neuvottelemaan ja

solmimaan tietyn yrityskaupan tai lisenssi-

sopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena voiolla myös, että osapuolet kirjaavat aloitta-

vansa esimerkiksi teknisen selvitystyön,

jonka lopputulos vaikuttaa siihen, neu-

votellaanko ja solmitaanko myöhemmin

pääsopimus. Tällöin molemmat sopimus-kumppanit kantavat oman taloudellisen

riskinsä selvitystyöstä ja toisaalta on mo-

lempien osapuolten etu tehdä pääsopimus

juuri toistensa kanssa, jos selvitystyö onnis-tuu tavoitteiden mukaisesti. Aiesopimus ei

kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuol-

ta pääsopimuksen tekemiseen. Niille syntyy

korkeintaan velvoite neuvotella vilpittö-

mässä mielessä (in good faith).Aiesopimus tehdään neuvottelujen ai-

kana ennen kuin varsinaista pääsopimusta

on solmittu ja aiesopimus ohjaa pääsopi-

Samalla sopimuksellamonta eri nimeä

Varatuomari Liisa Alanen on aloittanut lakimiehenä Asian-ajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa maaliskuussa 2005.Hänen erityisalueinaan ovat sopimus-, kilpailu- ja yhtiö-oikeus sekä teollisoikeudet. Viimeiset runsaat kuusi vuottaAlanen on toiminut lakimiehenä kansainvälisessä lääke-teollisuudessa Leiras Oy:ssä ja Schering Oy:ssä.

AIESOPIMUS

LETTER OF INTENT

HEADS OF AGREEMENT

MEMORANDUM OFUNDERSTANDING

TERM SHEET

vastaavat omista neuvottelukustannuksis-

taan. Lisäksi sopimukseen otettu lauseke

sovellettavasta laista määritellään yleensä

sitovaksi. Samoin sen lausekkeen itsessään,jossa määritellään sitovat ja ei-sitovat

lausekkeet, tulee luonnollisesti olla sitova.

Sitovaksi määritellään tavallisesti myös aie-

sopimuksen voimassaoloaika.

Onko huonoja puolia?Aiesopimusten tekeminen vie aikaa, eikä

niistä aina välttämättä saada vastaavaa hyö-

tyä. Jos aiesopimuksen kieli on epätarkkaa,saatetaan vahingossa luoda sitovia velvoit-

teita. Vaikka aieilmaisut eivät ole sitovia, on

osapuolen neuvotteluasema käytännössä

heikko, jos se haluaa pääsopimuksessa poi-

keta aiesopimuksen periaatteista ilman pe-rusteltua syytä. Jos pääsopimus ei perustu

aiesopimuksen periaatteille, on jouduttu

neuvottelemaan sama asia kahteen kertaan,

mikä on yleensä resurssien tuhlausta.Kansainvälisissä yhteyksissä on syytä pitää

mielessä myös se, että eri maiden säännök-

set ja käytäntö aiesopimusten suhteen poik-

keavat toisistaan, joten ne voivat tuoda

omia yllätyksiään suunniteltuihin liiketoi-miin. Oikein käytettynä aiesopimus on kui-

tenkin erinomainen instrumentti selkeyttä-

mään osapuolten tahtotiloja ja edistämään

neuvotteluja suurten sopimuskokonaisuuk-sien yhteydessä.

Liisa Alanen

(02) 2730 243 • liisa.alanen@astrea.fi

14 ASTREA

LÄHI-KUVA

Ikä: 31 v.Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti.Erikoisala: IT-toimialaan liittyvät sopimus-oikeudelliset asiat.Aikaisempi kokemus: Muun muassa vuok-rattuna in house lawyerina IT-alan yrityksessä.Harrastukset: Monipuolinen fyysistä kuntoaylläpitävä ja kohottava liikunta sekä henkistähyvinvointia edistävä lukeminen.Perhesuhteet: Avioliitossa, yksi lapsi.Petri Kokko,

Oulu

ESITTELYKORTTI PRESENTATION CARD

Ikä: 24 v.Koulutus: Oikeustieteen ja kauppatieteenylioppilas.Erikoisala: Perehtyy liikejuridiikkaanosa-aikaisena työntekijänä.Aikaisempi kokemus: Opinnot loppusuoralla.Harrastukset: Salibandy, golf, penkkiurheilu.Perhesuhteet: Kihloissa.

TuomasLehtimäki,Turku

ESITTELYKORTTI PRESENTATION CARD

Lähikuvassa

CALIFORNIADREAMINGKiitos myötämielisen työnantajani, sain puolitoista vuotta sitten

mahdollisuuden matkata ”expatin” partnerina San Franciscon

ja San Joseen väliin sijoittuvaan ns. Piilaaksoon viettämään

IT-puolison elämää. Alun perin tarkoituksena oli paneutua

puolen vuoden ajan lähinnä kielen opiskeluun, mutta aika

venähtikin puoleksitoista vuodeksi, ja opiskelun ohella pääsin

tutustumaan myös periamerikkalaiseen lakitoimistoon –

sellaiseen, joka toimii hyväntekeväisyysperiaatteella!

Asuimme Sunnyvalessa, asukasmää-rältään suunnilleen Turun kokoi-

sessa kaupungissa. Sieltä on San

Franciscoon noin tunnin ajomatka ja San

Joseen puolet vähemmän. Jotta elämä ei

aivan kuluisi shoppailun, golfin ja laiskot-telun merkeissä olin hankkinut itselleni

opiskelupaikan Oaklandista. Erityisen mie-

lenkiintoiseksi osoittautui lukuihin kuu-

luva työelämäjakso, joka tuli viettää itsehankitussa työpaikassa. Minua lykästi kun

pääsin töihin San Josessa sijaitsevaan laki-

toimistoon nimeltään Law Foundation of

Silicon Valley. Tein Amerikassa niin yleistä

vapaaehtoistyötä, joka sopikin kyseisen

lakitoimiston yrityskulttuuriin paremminkuin hyvin.

Kyseinen lakitoimisto tarjoaa lainopil-

lista apua Santa Clara Countyn (johon San

Josenkin kuuluu) asukkaille, ja toimisto

osoittautui erityisesti eri vähemmistöryhmi-en asioiden ajajaksi ja jonkinasteiseksi esi-

taistelijaksi. Lakiin liittyvien asioiden hoi-

don lisäksi osallistuin erilaisiin koulutus-

tilaisuuksiin, San Joseen kaupunginvaltuus-ton kokouksiin, lobbauskokouksiin ja jopa

mielenosoitukseen! Toimiston olemassa-

olon mahdollisti hyväntekeväisyys: varat

toimintaan kerättiin suurilla illallisilla,

joihin myytiin lippuja ja ohjelmia isoista

rahoista. Kilpailullisuus ja positiivinenbusiness-henkisyys näkyivät kyllä hyvänte-

keväisyyttäkin harrastavassa organisaatiossa.

Rohkaisu, keskinäinen kehuminen ja tsem-

pin kerääminen tuntuivat aluksi hyvinkin

vieraalta, mutta ajan mittaan yltiöpositiivi-suuteen tottui. Voitte vain kuvitella, miten

selkeänä temperamenttiero näkyi takaisin

Suomeen saavuttuani: harmaa räntäsade ja

hillityn asiallinen toimistokäyttäytyminenolivat todellakin toisesta maailmasta Kali-

fornian valoon ja “how wonderful” -fiilis-

ten jälkeen.

Kaija Voipio

Assistentti • Astrea Helsinki

15 ASTREA

Juha Sumentola, senior partner, asianajaja, varatuomariJari Suominen, senior partner, asianajaja, varatuomariEerik Leikas, senior partner, asianajaja, varatuomariJouni Vainionpää, senior partner, asianajaja, varatuomariVille Itälä, partner, asianajaja, varatuomari,Euroopan parlamentin jäsenHannu Hakala, partner, asianajaja, varatuomariKalle Kuusisto, partner, asianajaja, varatuomari

Liisa Alanen, varatuomariAnu Kangasniemi, asianajaja, varatuomariPetri Kokko, oikeustieteen kandidaattiHannu Korhonen, asianajaja, varatuomariKai Lintunen, oikeustieteen kandidaatti, KTM, MLEJari Maaranen, asianajaja, varatuomariJaakko Ossa, finanssioikeuden professori,oikeustieteen tohtori, varatuomariPirkko Ossa, oikeustieteen kandidaattiSamuel Ståhlberg, asianajaja, varatuomari, VTMVeli Suortamo, asianajaja, varatuomariLauri Ylipukki, asianajaja, varatuomariTuomas Lehtimäki, oikeustieteen ylioppilas,kauppatieteiden ylioppilasAri Pekkala, oikeustieteen ylioppilas

Päivi Arola, kirjanpitäjäRita Lehtimaa, asianajosihteeriKatja Markkanen, asianajosihteeriMaarit Mäkelä, asianajosihteeriKirsi Nieminen, asianajosihteeriSatu Nykänen, asianajosihteeriRaili Ponto, asianajosihteeriKaija Voipio, asianajosihteeri

Asianajotoimisto Astrea Oy on yksi suurista suomalaisista asian-ajotoimistoista. Liikejuridiikkaan ja muuhun siviilioikeuteen

keskittyvän toiminnan keskeisimpiä arvoja ovat asiantuntemus,

luotettavuus ja työn korkea laatu. Toimisto on kansainvälisen The

Association of Independent European Lawyers -ketjun jäsen, jollaon yhteistyötoimistoja lähes kaikkialla maailmassa. Yhteistyöverkos-

ton avulla kansainvälisesti toimivat asiakkaat saavat asiantuntevaa

palvelua juuri niissä juridisissa ympäristöissä, joissa he sitä tarvit-

sevat.

Astrea Attorneys at Law Ltd is a large law firm in Finland with

offices in Helsinki, Oulu and Turku. The most essential values of

our activities, concentrated in the commercial law and other areas

of civil law, are expertise, reliability and the high quality of ourwork. Astrea Attorneys at Law Ltd is a member of the interna-

tional network of the Association of Independent European

Lawyers, with cooperation offices all over the world. With the

help of our cooperation network, our clients who do business

internationally can get expert service in any jurisdiction.

Varatuomari Liisa Alanen on nimitetty lakimieheksiyhtiön Turun toimistoon 7.3.2005 lukien. Hän tuleetoimimaan osan ajasta myös yhtiön Helsingintoimistossa. Viimeiset runsaat kuusi vuotta Alanenon toiminut lakimiehenä kansainvälisessä lääke-teollisuudessa Leiras Oy:ssä ja Schering Oy:ssäTurussa. Hänen erityisalueenaan ovat mm. sopi-mus-, kilpailu- ja yhtiöoikeus sekä teollisoikeudet.

Asianajotoimisto Astrea

Sinua palvelevat

Nimitysuutiset

Uudet www-sivut avattu:

www.astrea.fi

16 ASTREA

Kauppiaskatu 5, FI-20100 Turku

tel. +358 (0)2 273 0200

fax +358 (0)2 251 3913

turku@astrea.fi

Löydät meidät ydinkeskustasta.

HELSINKI OULU TURKU

Pieni Roobertinkatu 11, FI-00130 Helsinki

tel. +358 (0)9 681 8290

fax +358 (0)9 6818 2910

helsinki@astrea.fi

Asemakatu 37, FI-90100 Oulu

tel. +358 (0)8 312 5270

fax +358 (0)8 312 0683

oulu@astrea.fi